FI85227C - Anvaendning av alkyl- och alkenylglykosidblandningar som samlarreagens vid flotation av icke -sulfidiska malmer. - Google Patents

Description

1 85227

Alkyyli- ja alkenyyliglykosidiseosten käyttö kokoamis-aineina ei-sulfidisten malmien vaahdotuksessa

Keksintö koskee alkyyli- tai alkenyyliglykosidien 5 ja kationisten ei-tiotensidien seoksien käyttöä apuaineina ei-sulfidisten malmien vaahdotuksessa. Termiä "ei-tioten-sidi" yhdistettynä adjektiiviin "kationinen" käytetään tässä yhteydessä ja jatkossa merkitsemään samaa kuin ilmaus "non-thio ionizable surfactans" Jan Lejan teoksessa 10 Surface Chemistry of Froth Flotation, Plenum Press, New York and London, 1982, ss. 205-212. Ilmaus "ei-tiotensidi" sulkee pois pinta-aktiiviset aineet, jotka eivät sisällä happeen sitoutuneita rikkiatomeja. Samaa merkitsemään käytetään jatkossa ilmausta "ei-tiokokoamisaine".

15 Vaahdotus on yleisesti käytettävä lajittelumenetel mä mineraalisten raaka-aineiden rikastamiseksi, jossa arvokkaat mineraalit erotetaan arvottomista. Ei-sulfidisia mineraaleja ovat esimerkiksi apatiitti, fluoriitti, schee-liitti ja muut suolan kaltaiset mineraalit, kassiteriitti 20 ja muut metallioksidit, esimerkiksi titaani- ja zirkonium-oksidit, samoin kuin tietyt silikaatit ja alumiinisilikaa-tit. Vaahdotusta varten malmi esimurskataan, jauhetaan kuivana, edullisesti kuitenkin märkänä, ja suspendoidaan veteen. Ei-sulfidisiin malmeihin lisätään normaalisti ko-25 koamisainetta, usein yhdessä vaahdotusaineiden ja mahdollisten muiden apureagenssien, kuten säätelyaineiden, deak-tivaattoreiden ja/tai aktivaattoreiden kanssa edistämään arvokkaiden mineraalien erottumista epätoivottavista sivu-kiviaineosista seuraavana vaiheena olevassa vaahdotukses-30 sa. Näiden reagenssien annetaan tavallisesti vaikuttaa tietty aika hienoksi jauhettuun malmiin, ennen kuin suspensioon puhalletaan ilmaa (vaahdotus) vaahdon muodostamiseksi sen pinnalle. Tällöin kokoamisaine tekee mineraalien pinnan hydrofobiseksi, niin että nämä mineraalit tarttuvat 35 ilman puhalluksen aikana muodostuviin kaasukupliin. Mine- 2 85227 raaliaineosien hydrofobisointi tehdään selektiivisesti sillä tavalla, etteivät malmin ne aineosat, jotka ovat epätoivottavia, tartu kaasukupliin. Mineraalipitoinen vaahto kuoritaan pois ja käsitellään edelleen. Vaahdotuk-5 sen päämääränä on ottaa talteen malmin arvomineraali mahdollisimman hyvällä saannolla ja saada kuitenkin samalla aikaan mahdollisimman hyvä rikastuminen.

Tunnetuissa ei-sulfiäisten malmien vaahdotusmene-telmissä käytetään anionisia ja kationisia ei-tiotensidejä 10 ei-tiokokoamisaineina. Tunnettuja ei-tiokokoamisaineita ovat esimerkiksi tyydyttyneet ja tyydyttämättömät rasvahapot, erityisesti mäntyöljyrasvahapot ja öljyhappo, alkyy-lisulfaatit, erityisesti rasva-alkoholeista tai rasva-al-koholiseoksista valmistetut alkyylisulfaatit, alkyyliaryy-15 lisulfonaatit, alkyylisulfosukkinaatit, alkyylisulfosuk- kinamaatit ja asyylilaktylaatit. Tunnettuja kationisia ei-tiokokoamisaineita ovat esimerkiksi primaariset ali-faattiset amiinit, erityisesti kasvi- ja eläinrasvojen ja -öljyjen rasvahappoihin perustuvat rasva-amiinit, samoin 20 kuin tietyt alkyylisubstituoidut ja hydroksialkyylisubsti- tuoidut alkyleenidiamiinit ja näiden amiinien vesiliukoiset happoadditiosuolat.

Monet ei-sulfidisten mineraalien kokoamisaineet kehittävät pinta-aktiivisen luonteensa ansiosta itse flo-25 taattoon soveltuvan vaahdon. Voi olla kuitenkin välttämä töntä kehittää vaahto tai muuttaa sitä sopivalla tavalla erityisen vaahdotusaineiden avulla. Tunnettuja flotaatios-sa käytettäviä vaahdotusaineita ovat alkoholit, jotka sisältävät 4-10 hiiliatomia, polypropyleeniglykolit, poly-30 etyleeniglykoli- tai polypropyleeniglykolieetterit, ter- peenialkoholit (mäntyöljyt) ja kresyylihapot. Tarpeen vaatiessa lisätään vaahdotettaviin suspensioihin (liejuihin) muuntavia reagensseja, esimerkiksi pH:n säätöaineita, vaahdon mukana talteen otettavan mineraalin aktivaattorei-35 ta tai mineraalien, joita ei vaahtoon tahdota, deaktivaat-toreita, ja mahdollisesti myös dispergointiaineita.

3 85227

Toisin kuin anionisia ja kationisia pinta-aktiivi-siä aineita, ei ionittomia pinta-aktiivisia aineita juuri käytetä kokoamiSaineina vaahdotuksessa. A. Doren, D.Vargas ja J. Goldfarb kuvaavat [Trans. Met. Min. Sect., C., 84 5 (1975), 34 - 39] kvartsilla, kassiteriitilla ja krysokol- lalla tehtyjä vaahdotuskokeita, jotka tehtiin käyttämällä kokoamisaineena etyleenioksidin (9-10 mol) ja oktyylifeno-lin additiotuotetta. Alan kirjallisuudessa kuvataan myös ionisten ja ionittomien tensidien yksittäisiä yhdistelmiä 10 kokoamisaineina. Niinpä A. Doren, A. van Lierde ja J. A. de Cuyper kuvaavat [Dev. Min. Proc., 2 (1979) 86 - 109] vaahdotuskokeita, jotka tehtiin kassiteriitilla käyttämällä etyleenioksidin (9-10 mol) ja oktyylifenolin additio-tuotteen ja oktadekyylisulfosukkinaatin yhdistelmää. V. M. 15 Lovell kuvaa teoksessa A.M. Gaudin Memorial Volume, voi. I, toim. M.C. Fuerstenau, ΑΙΜΕ, New York, ss. 597 - 620 flotaatiokokeita, jotka tehtiin apatiitilla käyttämällä mäntyöljyrasvahapon ja nonyylifenyylitetraglykolieetterin yhdistelmää.

20 Ei-sulfidisten malmien vaahdotukseen käytettävät kationiset, anioniset ja amfolyyttiset ei-tiokokoamisai-neet eivät useissa tapauksissa johda taloudellisesti kannattavia kokoamisainemääriä käytettäessä arvokkaiden mineraalien tyydyttävään talteen saamiseen. Tämän keksinnön 25 päämääränä oli siten - taloudellisemman vaahdotusmenetel- män aikaansaamiseksi - löytää parempia kokoamisaineita, joilla saavutetaan joko ennallaan pysyviä kokoamisainemääriä käyttäen suurempia arvomineraalisaantoja tai pienemmillä kokoamisainemäärillä ennallaan pysyviä arvomine-30 raalisaantoja.

Tämän keksinnön päämääränä oli lisäksi parantaa ei-sulfidisten malmien vaahdotuksen yhteydessä tunnettuja ei-tiokokoamisaineita (primaarikokoamisaineita) sopivilla lisäaineilla (rinnakkaiskokoamisaine) sillä tavalla, että 35 kokoamisaineen selektiivisyyden pysyessä käytännöllisesti katsoen ennallaan arvomineraalien talteensaanti vaahdotuk- 4 85227 sessa paranee merkittävästi, jolloin tätä vaikutusta voidaan käyttää hyväksi myös siten, että saadaan yhtä suuria arvomineraalisaantoja pienemmillä kokoamis- ja rinnakkais-kokoamisainemäärillä (verrattuna alalla aiemmin käytetty!-5 hin kokoamisainemääriin).

Havaittiin, että alkyyli- ja/tai alkenyyliglykosi-dit ovat sangen tehokkaita kokoamisaineita ei-sulfidisten malmien vaahdotuksessa. Lisäksi havaittiin, että alkyyli-ja/tai alkenyyliglykosideja voidaan käyttää sangen menes-10 tyksellisesti rinnakkaiskokoamisaineina toimivina lisäai neina kationisille ei-tiokokoamisaineille, jotka ovat tunnettuja ei-sulfidisten malmien vaahdotuksessa käytettäviä kokoamisaineita.

Keksintö koskee siten 15 a) vähintään yhden alkyyli- tai alkenyyliglykosidin ja b) vähintään yhden orgaanisen fosfonaatin tai ka-tionisen ei-tiotensidin seosten käyttöä kokoamisaineina ei-sulfidisten malmien 20 vaahdotuksessa.

Keksintö koskee myös menetelmää ei-sulfidisten mineraalien erottamiseksi malmista vaahdottamalla, jossa menetelmässä jauhettu malmi sekoitetaan veteen malmisus-pensioksi, johdetaan suspensioon ilmaa kokoamisaineena 25 toimivan kationisen tensidin läsnäollessa ja erotetaan muodostunut vaahto yhdessä sisältämänsä mineraalin kanssa. Menetelmälle on tunnusomaista, että kokoamisaineena käytetään seosta, joka koostuu a) vähintään yhdestä alkyyli- tai alkenyyliglykosi- 30 dista ja b) vähintään yhdestä orgaanisesta fosfonaatista tai kationisesta ei-tiotensidistä.

Keksinnön mukaisesti käytettävien glykosidien alkyyli- tai alkenyyliryhmät voivat olla suoraketjuisia tai 35 haaroittuneita, ne sisältävät 2-18 hiiliatomia ja niissä voi olla mahdollisesti hydroksyyliryhmä ja/tai yhden -CH2- 5 85227 ryhmän tilalla eetterisilta. Keksinnön mukaisessa käytössä tulevat kyseeseen alkyyli- ja/tai alkenyylimonoglykosidit ja/tai -polyglykosidit, joissa on 2-8 glykosidiryhmää, edullisesti alkyyli- ja alkenyyliglykosidit, joissa on 1-5 3 glykosidiryhmää.

Keksinnön mukaisesti käytettävät alkyyli- ja alkenyyliglykosidit ovat tunnettu aineryhmä; niitä voidaan valmistaa tunnetuin orgaanisin synteesimenetelmin. Tässä yhteydessä viitataan US-patenttijulkaisuihin 3 547 828, 10 3 707 535 ja 3 839 318, DE-hakemusjulkaisuihin 1 905 523, 1 943 689, 2 036 472 ja 3 001 064 sekä EP-hakemusjulkaisuun 0 077 167.

Alkyyli- ja alkenyyliglykosidien valmistus tapahtuu tarkoituksenmukaisesti saattamalla glukoosi tai jokin 15 oligosakkaridi reagoimaan asiaankuuluvan C2_18-alkoholin kanssa. Keksinnön mukaisesti käytettävien glykosidien valmistukseen soveltuvia alkoholeja ovat esimerkiksi etanoli, n-propanoli, isopropanoli, n-butanoli, isobutanoli, sek-butanoli, etyleeniglykoli, propyleeni-1,2-glykoli ja pro-20 pyleeni-1,3-glykoli. Edullisia ovat glykosidit, joita saadaan rasva-alkoholeista, joissa on 6-18 hiiliatomia suurin piirtein haaroittumattomassa hiilivetyketjussa, kuten n-heksanolista, n-oktanolista, n-dekanolista, n-dodekanolis-ta, n-tetradekanollsta, n-heksadekanolista ja n-oktadeka-25 nolista samoin kuin tyydyttämättömistä rasva-alkoholeista, joissa voi molekyyliä kohden olla korkeintaan kolme kak-soissidosta, esimerkiksi n-oktadekanolista (oleyylialkoho-lista). Häitä alkoholeja voidaan käyttää keksinnönmukai-sesti käytettävien glykosidien valmistukseen joko yksinään 30 tai seoksina. Erityisesti valmistettaessa alkyyli- ja al-kenyyliglykosideja rasva-alkoholeista, joita saadaan hyd-raamalla katalyyttisesti luonnossa esiintyvien rasvahappojen metyyliestereitä, käytetään alkoholiseoksia. Alkyyli-glykosideja, joissa alkyyliryhmä sisältää -CH2-ryhmän ti-35 lalla eetterisillan, voidaan valmistaa esimerkiksi saattamalla hydroksialkyyliglykosidi reagoimaan sinänsä tunne- 6 85227 tuissa olosuhteissa 2-18 hiiliatomia sisältävän alkyleeni-oksidin kanssa, esimerkiksi etyleenioksidin, propyleeniok-sidin tai pääteasemissa tai ketjun sisällä olevia epoksi-diryhmiä sisältävän dodekaaniepoksidin kanssa. Tällaisia 5 glykosideja voidaan luonnollisesti valmistaa myös antamalla glukoosin tai oligosakkaridien reagoida eetteriglyko-lien, kuten esimerkiksi etyleeniglykolimonododekyylieet-terin tai propyleeniglykolimonodekyylieetterin kanssa.

Mitä alkyyliglykosidien sokeriryhmään tulee, ovat 10 soveltuvia alkyyli- ja/tai alkenyylimonoglykosidit, joissa on syklinen sokeriryhmä sitoutuneena alkoholiin, samoin kuin vastaavat oligomeerit, joissa on 2-8 glykosidisidok-sin liittynyttä glukoosi- tai maltoosiryhmää. Edullisesti käytetään alkyyli- ja alkenyyliglykosideja, joissa on 1-15 3 glykosidiryhmää. Sokeriryhmien lukumäärä on tässä yhtey dessä tilastollinen keskiarvo, joka perustuu näissä tuotteissa tavallisesti esiintyvään jakautumaan. Alkyyli- ja/ tai alkenyyliglykosidit, jotka perustuvat C12_14-rasva-alko-holeihin ja 1-2 glykosidiryhmään, voivat olla erityisen 20 hyvin soveltuvia.

Orgaanisina fosfonaatteina tulevat kyseeseen orgaanisten fosfonihappojen vesiliukoiset suolat, esimerkiksi sytreenifosfonihapon suolat.

Kun on määrä käyttää kationisia pinta-aktiivisia 25 aineita keksinnön mukaisesti komponenttina b), tulevat kyseeseen erityissti primaariset alifaattiset amiinit samoin kuin α-haaroittuneilla alkyyliryhmillä substituoidut alkyleenidiamiinit tai hydroksialkyylisubstituoidut alky-leenidiamiinit ja näiden amiinien vesiliukoiset happoaddi-30 tiosuolat.

Primaarisiksi alifaattisiksi amiineiksi soveltuvat ennen kaikkea luonnonrasvojen ja -öljyjen rasvahapoista lähtöisin olevat rasva-amiinit, joissa on 8-22 hiiliatomia ja joita on jo kuvattu samoin komponenttina b) kyseeseen 35 tulevien alkyylisulfosukkinamaattien yhteydessä. Myös täs sä yhteydessä käytetään yleensä rasva-amiinien seoksia, 7 85227 esimerkiksi taliamiinia tai hydrotaliamiinia, joita saadaan talirasvahapoista tai hydratuista talirasvahapoista vastaavien nitriilien ja niiden hydrauksen kautta.

Komponenttina b) käytettäväksi soveltuvilla alkyy-5 lisubstituoiduilla alkyleenidiamiineilla on kaava (Vili) R - CH - R' HN - (CH2)n - NH2 (VIII) 10 jossa R ja R' ovat tyydyttyneitä tai tyydyttämättömiä, suoraketjuisia tai haaroittuneita alkyyliryhmiä, jotka sisältävät yhteensä 7-22 hiiliatomia, ja n on 2-4. Näiden yhdisteiden valmistusta ja niiden käyttöä vaahdotuksessa kuvataan DD-patenttijulkaisussa 64 275.

15 Komponenttina b) käytettäviksi soveltuvilla hydrok- sialkyylisubstituoiduilla alkyleenidiamiineilla on kaava (IX) R1 - CH - CH - R2 20 HO NH - (CH2)n - NH2 (IX) jossa R1 ja R2 ovat vetyatomeja ja/tai haaroittumattomia alkyyliryhmiä, joissa 1-18 hiiliatomia, jolloin ryhmien R1 ja R2 sisältämien hiiliatomien summa on 9-18, ja n on 2- 25 4. Kaavan (IX) mukaisten yhdisteiden valmistusta ja niiden käyttöä vaahdotuksessa kuvataan DE-hakemusjulkaisussa 25 47 987.

Edellä mainittuja amiiniyhdisteitä voidaan käyttää sellaisinaan tai vesiliukoisten suolojensa muodossa. Suo- 30 loja saadaan mainitussa tapauksessa neutraloimalla, joka voidaan tehdä vastaavalla moolimäärällä tai myös yli- tai alimäärällä happoa. Soveltuvia happoja ovat esimerkiksi rikkihappo, fosforihappo, suolahappo, etikkahappo ja muurahaishappo.

35 Keksinnön mukaisesti käytettävissä ionittomien ja ionisten pinta-aktiivisten aineiden seoksissa on kompo- 8 85227 nenttien painosuhde a) : b) 1:19 - 3:1, edullisesti 1:4 - 1:1.

Keksinnön mukaisesti käytettävien kokoamisaineiden ja kokoamisaineseosten käyttömäärä riippuu kulloinkin 5 vaahdotettavan malmin lajista ja sen arvomineraalipitoi-suudesta. Kulloinkin tarvittavat määrät voivat siksi vaihdella laajoissa rajoissa. Yleensä käytetään keksinnön mukaisia kokoamisaineita ja kokoamisaineseoksia 20-2000 g/t raakamalmia.

10 Keksinnön mukaisesti käytettävien pinta-aktiivisten aineiden ja niiden seosten tehoon kokoamisaineena eivät liejun valmistukseen käytettävän veden kovuutta aiheuttavat aineosat vaikuta käytännössä haitallisesti.

Käytännössä käytetään keksinnön mukaisesti käytet-15 täviä alkyyli- ja/tai alkenyyliglykosideja ja niiden seoksia tunnettujen kationisten ei-tiokokoamisaineiden kanssa tunnetuissa ei-sulfidisten malmien vaahdotusmenetelmissä tunnettujen kokoamisaineiden sijasta. Vastaavasti voidaan myös tässä yhteydessä lisätä kokoamisaineiden ja kokoamis-20 aineseosten lisäksi kulloinkin käyttökelpoisia reagensse-ja, kuten vaahdotusaineita, säätelyaineita, aktivaattorei-ta, deaktivaattoreita jne., jauhettujen malmien vesilietteisiin. Vaahdotus tehdään alalla tunnetuissa olosuhteissa. Viitattakoon tässä yhteydessä seuraaviin malminrikas-25 tustekniikkaa käsitteleviin teoksiin: H. Schubert, Aufar-beitung fester mineralischer Rohstoffe, Leipzig 1967; B. Wills, Mineral Processing Technology Plant Design, New York 1978; D. B. Puschas (toim.), Solid/Liquid Separation Equipment Scale-up, Croydon 1977; E. S. Perry, C. J. van 30 Oss ja E. Grushka (toim.), Separation and Purification Methods, New York 1973-1978.

Keksinnön mukaisesti käytettäviä kokoamisaineita ja kokoamisaineseoksia voidaan käyttää esimerkiksi apatiit-ti-, scheeliitti- ja volframiittimalmien vaahdotuksessa, 35 fluoriitin erottamisessa kvartsista, kvartsin tai alkali-silikaattien erottamisessa hematiitista, magnetiitista ja 9 85227 kromiitista käänteisvaahdotuksella, erotettaessa kassite-riittia kvartsista ja silikaateista ja erotettaessa rauta-ja titaanioksideja kvartsista lasihiekkojen puhdistamiseksi.

5 Seuraavat esimerkit osoittavat keksinnön mukaisesti käytettävien kokoamisaineseosten paremmuuden. Laboratorio-olosuhteissa käytettiin osittain suurennettuja kokoamisai-nepitoisuuksia, jotka voidaan käytännössä alittaa selvästi. Käyttömahdollisuudet ja käyttöolosuhteet eivät siksi 10 rajoitu esimerkeissä kuvattuihin erottamistoimenpiteisiin ja koeolosuhteisiin. Kaikki prosentit ovat, ellei toisin mainita, painoprosentteja. Ilmoitetut reagenssimäärät tarkoittavat kulloinkin aktiivista ainetta.

Esimerkit 1-4 15 Vaahdotettava aine oli kaoliinimalmia, jonka savi- ainespitoisuus oli 55 %, ja joka sisälsi maasälpää sivuki-venä ja jonka hiukkaskokojakautuma oli seuraava: 64 % < 25 pm 22 % 25 - 40 pm 20 14 % > 40 pm

Vaahdotuskokeet tehtiin laboratoriovaahdotuskennos-sa (1 1) huoneen lämpötilassa. Vaahdotettava liete sisälsi 250 g malmia/1 1 vesijohtovettä, jonka kovuus oli 16 dH. Aktivaattorina käytettiin 500 g/t alumiinisulfaattia.

25 Lietteen pH-arvo säädettiin rikkihapolla 3:ksi. Seisotus-aika oli 10 min. Vaahdotus tehtiin sekoittamalla 15 min. pyörimisnopeudella 1200 min-1. Kokoamisaine lisättiin lietteeseen neljänä annoksena.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetään graafisesti vaahdotustu-30 lokset, jotka saatiin käyttämällä seuraavia kokoamisainei-ta:

Kokoamlsalneseos A (esimerkki 1) 2,0 paino-osaa N-B-hydroksi-C12.14-alkyylietyleeni-diamiiniformiaattia, joka valmistettiin saattamalla suora-35 ketjuinen C12_14-epoksialkaani reagoimaan etyleenidiamiinin 10 8 5227 kanssa ja neutraloimalla tuote sitten muurahaishapolla (kokoamisaine B) 1.0 paino-osaa monoglukosidia, joka perustuu myytävänä olevaan lauryylialkoholiin (0-2 % C10; 70-75 % C12; 25- 5 30 % C14; 0-2 % C16; happoluku 0; hydroksyyliluku 285-245; saippuoitumisluku 0,5; jodiluku 0,3) (kokoamisaine C).

Kokoamisseos D (esimerkki 2) 2.0 paino-osaa N-B-hydroksi-C12_14-alkyylietyleeni-diamiiniformiaattia (katso kokoamisaine B) 10 1,0 paino-osaa propyleeniglukosidia (propyleenigly- kolissa) (kokoamisaine E).

Kokoamisaine B (esimerkki 3; vertailukoe) N-B-hydroksi-C12_14-alkyylietyleenidiamiiniformi- aatti 15 Kokoamisalneseos F (esimerkki 4) 2.0 paino-osaa Ν-β-hydroksi -C12- 14-alkyylietylee-nidiamiiniformiaattia (katso kokoamisaine B) 1.0 paino-osaa propyleeniglykoliglukosidia, joka oli saatettu reagoimaan α-dodekaaniepoksidin kanssa (ko- 20 koamisaine G).

Kuten kuvasta 1 ilmenee, nopeuttaa myynnissä olevan amiinikokoamisaineen B osittainen korvaaminen keksinnön mukaisesti käytettävillä glukosideilla, joissa alkyyli-ketjun pituus on alueella 12-16 hiiliatomia, vaahdotusta, 25 erityisesti ensimmäisessä vaahdotusvaiheessa, vaikutta matta merkittävästi selektiivisyyteen.

Kuvio 2 osoittaa, että keksinnön mukaisesti käytettävät glukosidit, joissa alkyyliketjun pituus on noin 10 hiiliatomia, yhdistettyinä tavanomaisiin amiinikokoamis-30 aineisiin parantavat sekä saviaineksen saantoa että myös rikastumista, erityisesti ensimmäisissä vaahdotusvaiheis-sa.

Esimerkit 5-9

Vaahdotettava malmi oli köyhää kassiteriittimalmia, 35 joka sisälsi sivukivenä pääasiassa graniittia, turmaliinia 11 85227 ja magnetiittia. Malmin Si02-pitoisuus oli noin 1,0 %. Vaahdotettavan aineksen hiukkaskokojakautuma oli seuraava: 49,5 % < 25 pm 43,8 % 25-63 pm 5 6,7 % > 63 pm

Vaahdotuskokeet tehtiin 1 l:n laboratoriovaahdotus-kennossa huoneen lämpötilassa. Deaktivaattorina käytettiin 2000 g/t vesilasia, lietteen pH säädettiin rikkihapolla arvoon 5 ennen kokoamisaineen lisäämistä. Vaahdotettava 10 liete sisälsi 500 g malmia/1 1 vesijohtovettä, jonka kovuus oli 16 dH. Esivaahdotus tehtiin sekoittamalla 4 min. pyörimisnopeudella 1200 min'1.

Testattavat kokoamisaineet olivat seuraavat: Kokoamisaine H

15 Myynnissä olevaan lauryylialkoholiin perustuva mo-

noglukosidi (kokoamisaine C: katso esimerkki 1) Kokoamisaine I

Monoglukosidi, joka perustuu C12_16-rasva-alkoholiin (0-3 % C10; 60-64 % C12; 21-25 % C14; 10-12 % C26; 3 % Cie; 20 happoluku 0; hydroksyylliuku 280-290; saippuoitumisluku 0,5; jodiluku 0,3) (kokoamisaine J)

Kokoamisaine K

Tetranatrium-N-(1,2-dikarboksietyyli)-N-oktadekyy-lisulfosukkinamidia.

25 Kokoamisaineseos L

1.0 paino-osaa propyleeniglykollglukosidia, joka on saatettu reagoimaan α-dodekaaniepoksidin kanssa (kokoamisaine G; katso esimerkki 4) 1.0 paino-osaa styreenifosfonihappoa (kokoamisaine 30 M)

Kokoamisaine M Styreenifosfonihappo

Saadut tulokset annetaan seuraavassa taulukossa I. Taulukosta I käy ilmi seuraavaa: Verrattuna alalla 35 käytettyihin kassiteriitin kokoamisaineisiin, styreenifos- i2 85227 fonihappoon [Engineering and Mineral Journal, 185 (1984) 61-64] ja tetranatrium-N-(1,2-dikarboksietyyli)-N-oktade-kyylisulfosukkinamaattiin [Erzmetall 32, nro 9 (1979) 379-383], saavutetaan käytettäessä keksinnön mukaisesti käy-5 tettäviä yhdisteitä yksinään tai yhdistettyinä muihin tunnettuihin ionisiin kokoamisaineisiin etuja Sn02-saannon ja sen vaatiman kokoamisainemäärän suhteen.

Taulukko I

10 ___________

Esi- Kokoa- Sn®2_ Sn®2~ Sivukivipitoisuus merk- misaine saanto pitoisuus CO2 si02 Fe2°3 ki (%) (%) 15 5 H 96 3,3 15,3 30,9 14,2 300 61 89 3,5 14,2 34,0 14,1 300 7 L 98 9,8 11,6 28,2 18,5 20 300 8* K 69 4,3 14,8 38,1 15,4 300 9* M 82 5,8 10,5 40,2 13,5 450 25 ------- *) Vertailukoe

Claims (10)

13 85227

1. Seosten, jotka koostuvat a) vähintään yhdestä alkyyli- tai alkenyyliglykosi- 5 dista ja b) vähintään yhdestä orgaanisesta fosfonaatista tai kationisesta ei-tiotensidistä, käyttö, tunnettu siitä, että niitä käytetään kokoamisaineena ei-sulfidisten malmien vaahdotukses-10 sa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että käytetään 1-8 glykosidiryhmää sisältäviä alkyyli- ja/tai alkenyylimonoglykosideja ja/tai -polyglykosideja, joiden alkyyli- tai alkenyyliryhmät ovat 15 suoraketjuisia tai haaroittuneita, sisältävät 2-18 hii liatomia ja mahdollisesti yhden hydroksyyliryhmän ja/tai yhden -CH2-ryhmän tilalla eetterisillan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käyttö, t unnettu siitä, että käytetään alkyyli- ja/tai 20 alkenyylimonoglykosideja ja/tai -polyglykosideja, joissa on 1 - 3 glykosidiryhmää.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että komponenttina b) käytetään vähintään yhtä kationista ei-tiotensidiä, joka on primaa- 25 rinen alifaattinen amiini, α-haaroittuneilla alkyyliryh- millä substituoitu alkyleenidiamiini, hydroksialkyylisubs-tituoitu alkyleenidiamiini tai tällaisen amiinin vesiliukoinen happoadditiosuola.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen käyttö, 30 tunnettu siitä, että komponenttien a) ja b) seok sissa komponenttien painosuhde a) : b) on 1:19 - 3:1, edullisesti 1:4 - 1:1.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että seoksia käytetään 20-2000 g/t 35 raakamalmia. i4 85227

7. Menetelmä ei-sulfidisten mineraalien erottamiseksi malmista vaahdottamalla, jossa menetelmässä jauhettu malmi sekoitetaan veteen malmisuspensioksi, johdetaan suspensioon ilmaa kokoamisaineena toimivan kationisen tensi- 5 din läsnäollessa ja erotetaan muodostunut vaahto yhdessä sisältämänsä mineraalin kanssa, tunnettu siitä, että kokoamisaineena käytetään seosta, joka koostuu a) vähintään yhdestä alkyyli- tai alkenyyliglykosi-dista ja 10 b) vähintään yhdestä orgaanisesta fosfonaatista tai kationisesta ei-tiotensidistä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään 1-8 glykosidiryh-mää sisältäviä alkyyli- ja/tai alkenyylimonoglykosideja 15 ja/tai -polyglykosideja, joiden alkyyli- tai alkenyyliryh-mät ovat suoraketjuisia tai haaroittuneita, sisältävät 2-18 hiiliatomia ja mahdollisesti yhden hydroksyyliryhmän ja/tai yhden -CH2-ryhmän tilalla eetterisillan.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että käytetään alkyyli- ja/tai alkenyylimonoglykosideja ja/tai -polyglykosideja, joissa on 1-3 glykosidiryhmää.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen menetelmä, tunne ttu siitä, että kokoamisainetta tai 25 kokoamisaineseosta käytetään 20-2000 g/t raakamalmia. 15 85227