FI79952C - Anvaendning av tensidblandningar saosom hjaelpmedel vid flotation av icke-sulfidiska malmer. - Google Patents

Anvaendning av tensidblandningar saosom hjaelpmedel vid flotation av icke-sulfidiska malmer. Download PDF

Info

Publication number
FI79952C
FI79952C FI861953A FI861953A FI79952C FI 79952 C FI79952 C FI 79952C FI 861953 A FI861953 A FI 861953A FI 861953 A FI861953 A FI 861953A FI 79952 C FI79952 C FI 79952C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
flotation
alkyl
carbon atoms
use according
collector
Prior art date
Application number
FI861953A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI79952B (fi
FI861953A0 (fi
FI861953A (fi
Inventor
Rybinski Wolfgang Von
Rita Koester
Original Assignee
Henkel Kgaa
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=6270591&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI79952(C) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Henkel Kgaa filed Critical Henkel Kgaa
Publication of FI861953A0 publication Critical patent/FI861953A0/fi
Publication of FI861953A publication Critical patent/FI861953A/fi
Publication of FI79952B publication Critical patent/FI79952B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI79952C publication Critical patent/FI79952C/fi

Links

Classifications

    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B03SEPARATION OF SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS; MAGNETIC OR ELECTROSTATIC SEPARATION OF SOLID MATERIALS FROM SOLID MATERIALS OR FLUIDS; SEPARATION BY HIGH-VOLTAGE ELECTRIC FIELDS
    • B03DFLOTATION; DIFFERENTIAL SEDIMENTATION
    • B03D1/00Flotation
    • B03D1/001Flotation agents
    • B03D1/004Organic compounds
    • B03D1/012Organic compounds containing sulfur
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B03SEPARATION OF SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS; MAGNETIC OR ELECTROSTATIC SEPARATION OF SOLID MATERIALS FROM SOLID MATERIALS OR FLUIDS; SEPARATION BY HIGH-VOLTAGE ELECTRIC FIELDS
    • B03DFLOTATION; DIFFERENTIAL SEDIMENTATION
    • B03D1/00Flotation
    • B03D1/001Flotation agents
    • B03D1/004Organic compounds
    • B03D1/008Organic compounds containing oxygen
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B03SEPARATION OF SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS; MAGNETIC OR ELECTROSTATIC SEPARATION OF SOLID MATERIALS FROM SOLID MATERIALS OR FLUIDS; SEPARATION BY HIGH-VOLTAGE ELECTRIC FIELDS
    • B03DFLOTATION; DIFFERENTIAL SEDIMENTATION
    • B03D1/00Flotation
    • B03D1/001Flotation agents
    • B03D1/004Organic compounds
    • B03D1/01Organic compounds containing nitrogen
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B03SEPARATION OF SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS; MAGNETIC OR ELECTROSTATIC SEPARATION OF SOLID MATERIALS FROM SOLID MATERIALS OR FLUIDS; SEPARATION BY HIGH-VOLTAGE ELECTRIC FIELDS
    • B03DFLOTATION; DIFFERENTIAL SEDIMENTATION
    • B03D2201/00Specified effects produced by the flotation agents
    • B03D2201/02Collectors
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B03SEPARATION OF SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS; MAGNETIC OR ELECTROSTATIC SEPARATION OF SOLID MATERIALS FROM SOLID MATERIALS OR FLUIDS; SEPARATION BY HIGH-VOLTAGE ELECTRIC FIELDS
    • B03DFLOTATION; DIFFERENTIAL SEDIMENTATION
    • B03D2203/00Specified materials treated by the flotation agents; Specified applications
    • B03D2203/02Ores
    • B03D2203/04Non-sulfide ores

Landscapes

  • Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Emulsifying, Dispersing, Foam-Producing Or Wetting Agents (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Physical Water Treatments (AREA)
  • Detergent Compositions (AREA)
  • Inorganic Compounds Of Heavy Metals (AREA)
  • Saccharide Compounds (AREA)
  • Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
  • Pharmaceuticals Containing Other Organic And Inorganic Compounds (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Disintegrating Or Milling (AREA)

Description

1 79952
Tensidiseosten käyttö apuaineina ei-sulfiäisten malmien vaahdotuksessa
Keksintö koskee ionisoitumattomien etyleenidioksidi-/ 5 propyleenioksidiliittymistuotteiden ja sinänsä vaahdotus- prosessien kokoojina tunnettujen anionisten ja kationisten tensidien seosten käyttöä apuaineina ei-sulfidisten malmien vaahdotuksessa.
Vaahdotus on yleisesti käytetty lajittelumenetelmä 10 mineraalisten raaka-aineiden rikastuksessa, jossa arvomine- raalit erotetaan arvottomista. Ei-sulfidisia mineraaleja ovat esimerkiksi apatiitti, fluoriitti, scheeliitti ja muut suolamaiset mineraalit, kassiteriitti ja muut metallioksi-dit, esim. titaanin ja zirkonin oksidit, sekä määrätyt 15 silikaatit ja alumiinisilikaatit. Vaahdotusta varten malmi esijauhetaan ja jauhetaan kuivana, kuitenkin edullisesti märkänä, ja suspendoidaan veteen. Ei-sulfidisiin malmeihin lisätään yleensä kokoojia, tavallisesti vaahdotteiden yhteydessä ja mahdollisesti muiden apureagenssien kuten sään-20 nostelijoiden, painajien (deaktivaattoreiden) ja/tai elvyttäjien (aktivaattoreiden) yhteydessä, jotta helpotettaisiin arvomineraalien erottumista ei-toivotuista sivukivi-aineksista seuraavassa vaahdotuksessa. Yleensä näiden rea-genssien annetaan vaikuttaa tietyn ajan hienoksijauhettuun 25 malmiin (ilmastaminen), ennen kuin suspensioon puhalletaan ilmaa (vaahdotus) vaahdon tuottamiseksi sen pinnalle. Tällöin kokooja huolehtii mineraalien pinnan saattamisesta hydrofobiseksi, niin että nämä mineraalit tarttuvat ilmastuksen aikana muodostuneisiin kaasukupliin. Mineraaliai-30 nesten saattaminen hydrofobisiksi on selektiivistä siten, että malmin ainekset, jotka ovat ei-toivottuja, eivät tartu kaasukupliin. Mineraalipitoinen vaahto kuoritaan pois ja käsitellään edelleen. Vaahdotuksen tavoitteena on saada malmien arvomineraali talteen niin, että saanto on mahdol-35 lisimman suuri, mutta kuitenkin niin että saavutetaan mahdollisimman hyvä rikastuminen.
Γ..
2 79952
Ei-sulfiäisten malmien tunnetuissa vaahdotusproses-seissa käytetään anionisia ja kationisia tensideitä kokoojina. Tunnettuja anionisia kokoojia ovat esimerkiksi tyydytetyt ja tyydyttämättömät rasvahapot, erityisesti mänty-5 öljyrasvahapot ja öljyhappo, alkyylisulfaatit, erityisesti rasva-alkoholeista ja rasva-alkoholiseoksista johdetut alkyylisulfaatit, alkyyliaryylisulfonaatit, alkyylisulfosukki-naatit, alkyylisulfosukkinamaatit ja alkyylilaktaatit. Tunnettuja kationisia kokoojia ovat esimerkiksi primaariset 10 alifaattiset amiinit, erityisesti kasvi- ja eläinrasvojen ja öljyjen rasvahapoista peräisin olevat rasva-amiinit, sekä tietyt alkyylisubstituoidut ja hydroksialkyylisubsti-tuoidut alkyleenidiamiinit ja näiden amiinien vesiliukoiset happoadditiosuolat.
15 Useat ei-sulfiäisten mineraalien kokoojat muodostavat tensidiluonteensa takia itse vaahdotukseen sopivan vaahdon. Kuitenkin voi olla välttämätöntä kehittää vaahto erityisen vaahdotteen avulla tai suorittaa muuntaminen sopivalla tavalla. Tunnettuja vaahdotuksessa käytettäviä vaahdotteita 20 ovat alkoholit, joissa on 4- 10 hiiliatomia, polypropyleeni-glykolit, polyetyleeniglykoli- tai polypropyleeniglykoli-eetterit, terpeenialkoholit (Pine Oils) ja kresyylihapot.
Jos on välttämätöntä, lisätään vaahdotettaviin suspensioihin (liejuihin) muokkaavia reagensseja, esimerkiksi pH-arvon 25 säätelijöitä, aktivaattoreita vaahdosta erotettavaa mineraalia varten, desaktivaattoreita vaahdossa olevien ei-toi-vottuja mineraaleja varten ja mahdollisesti myös disper-gointiaineita.
Erona anionisiin ja kationisiin tensideihin on se, 30 että ionisoitumattomia tensidejä ei juuri käytetä kokoojina vaahdotuksessa. A. Doren, D. Vargas ja J. Goldfarb kertovat julkaisussa Trans. Inst. Met. Min. Sect., C., 8_4 (1975), sivut 34-39, kvartsin, kassiteriitin ja krysokollan vaahdotuskokeista, jotka suoritettiin käyttäen kokoojana 35 9-10 moolin etyleenioksidia ja oktyylifenolin muodosta maa liittymistuotetta. Alan kirjallisuudessa kuvataan myös silloin tällöin ionisten ja ionisoitumattomien tensidien 3 79952 yhdistelmien käyttöä kokoojina. Tähän liittyen A. Doren, A. van Lierde ja J.A. de Cuyper kertovat julkaisussa Dev. Min. Proc. 2^ (1979) sivuilla P6-109 vaahdotuskokeista, jotka suoritettiin kassiteriitille käyttäen liittymistuot-5 teen, joka koostui 9-10 moolista etyleenioksidia ja oktyy-lifenolista, ja oktadekyylisulfosukkinaatin yhdistelmää.
V.M. Lovelli kuvaa A.M. Gaudin Memorial Volume'ssa, jonka on julkaissut M.C. Fuerstenau julkaisussa ΑΙΜΕ, New York, Voi. I sivuilla 597-620, vaahdotuskokeita, jotka suoritet-10 tiin apatiitille käyttäen mäntyöljyrasvahapon ja nonyyli-fenyylitetraglykolieetterin yhdistelmää.
Ei-sulfidisten malmien vaahdotukseen käytetään katio-nisia, anionisia tai amfolyyttisiä kokoojia, jotka eivät johda monissa tapauksissa taloudellisesti puolustettavissa 15 olevilla kokoojamäärillä tyydyttävään arvomineraalien tuot toon. Vaahdotusprosessin taloudellisemman tuloksen kannalta on tavoittelemisen arvoista koettaa löytää parempia kokoojia, joiden avulla saadaan suurempia arvomineraalien saantoja samoilla kokoojamäärillä tai pienemmillä kokoojamää-20 rillä samoja arvomineraalisaantoja.
Tämän keksinnön lähtökohtana oli parantaa jo tunnettuja vaahdotukseen sopivia ei-sulfidisia malmien kokoojia (primaarikokoojat) sopivilla lisäyksillä (lisäkokoojat, Co-sammler), niin että vaahdotusprosessissa kokoojan se-25 lektiivisyyden pysyessä käytännöllisesti katsoen samana ko hoaa arvomineraalien saanto merkittävästi, jolloin tätä vaikutusta tekniikan tilan mukaisiin kokoojamääriin) kokooja- ja lisäkokoojamäärillä saavutetaan yhtä suuria arvomineraalien saantoja kuin aikaisemmin.
30 On havaittu, että etyleenioksidin ja propyleenioksi- din liittymistuotteet rasva-alkoholien kanssa, joilla on 8-22 hiiliatomia, saavat aikaan lisäkokoojina hyvin merkittäviä parannuksia anionisiin, kationisiin ja amfolyytti-siin tensideihin, jotka on tunnettuja ei-sulfidisten mal-35 mien kokoojina.
Keksinnön kohteena on a) vähintään yhden etyleenioksidin ja propyleenioksi- 4 79952 Ίι'η 8-2.2 li i i 1 j atomia sisältävien rasva-alkoholien iiittymistuottecn ja b) vähintään yhden kationisen, anionisen tai amfo-lyyttisen tensidin 5 seoksen käyttö ei-sulfidisten malmien vaahdotuksessa.
Kohdassa a) käytetään komponenttina m moolin etylee-nioksidia ja n moolin propyleenioksidia sekä 8-22 hiili-atomia sisältävien rasva-alkoholien muodostamia erityisiä liittymistuotteita, jolloin m ja n ovat lukuja 1-15 ja 10 niiden summa on 2-15 ja suhde m:n on välillä 1:5 - 2:1.
Nämä etyleenioksidi-/propyleenioksidiliittymistuotteet ovat tunnettuja aineita, jotka voidaan syntetisoida tunnettuja menetelmiä käyttäen. Tavallisesti niitä saadaan käyttämällä tunnettuja alkoksilointikatalysaattoreita ja anta-15 maila suunniteltujen etyleenioksidi- ja propyleenioksidi-määrien liittyä lähtöaineina käytettyihin rasva-alkoholei-hin. Alkyleenioksidien liittäminen voidaan tällöin suorittaa sekä niin, että vastaava etyleenioksidin ja propyleeni-oksidin seos saatetaan reagoimaan rasva-alkoholilähtöaineen 20 kanssa, että siten, että ensin liitetään yksi alkyleeni- oksidi ja sen jälkeen toinen. Edullisesti käytetään keksinnön mukaisesti käytettävissä seoksissa komponentteina a) sellaisia tuotteita, joita on saatu etyleenioksidin liit-tymisreaktiosta ja sen jälkeisestä reaktiosta propyleeni-25 oksidin kanssa.
Kohdassa a) määriteltyjen etyleenioksidi-/propylee-nioksidiliittymistuotteiden rasva-alkoholikomponentti voi muodostua suoraketjuisista ja haaroittuneista, tyydytetyistä ja tyydyttämättömistä tämän kategorian 8-22 hiiliatomia 30 sisältävistä tuotteista, esimerkiksi n-oktanolista, n-deka- nolista, n-dodekanolista, n-tetradekanolista, n-heksadeka-nolista, n-oktadekanolista, n-eikosanolista, n-dokosanolista, n-heksadekanolista, isotridekanolista ja iso-oktadekanolista. Mainitut rasva-alkoholit voivat yksinään muodostaa etyleeni-35 oksidi-/propyleenioksidiliittymistuotteiden perustan. Taval lisesti käytetään kohdassa a) komponentteina rasva-alkoholi-seoksiin perustuvia tuotteita, jolloin nämä rasva-alkoholi-
II
5 79952 seokset ovat peräisin eläin- ja kasvirasvojen ja -öljyjen rasvahappo-osasta. Tällaiset rasva-alkoholiseokset saadaan tunnetusti luontaisista rasvoista ja öljyistä, mm. muunto-esteröimällä triglyseridejä metanolilla ja sitä seuraavalla 5 rasvahappometyyliesterin katalyyttisellä hydrauksella.
Tässä voivat toimia perustana etyleenioksidin ja propyleeni-oksidin liittymiselle sekä valmistustapaan sopivat rasva-alkoholiseokset että sopivat fraktiot, joissa on rajoitettu ketjunpituusalue. Luonnollisista rasvoista ja öljyistä eris-10 tettyjen rasva-alkoholiseosten lisäksi myös synteettisesti valmistetut rasva-alkoholiseokset, esimerkiksi Ziegler-ja oksorasva-alkoholit, voivat toimia lähtöaineina valmistettaessa kohdassa a) määriteltyjä etyleenioksidi-/propy-leenioksidiliittymistuotteita. Kohdassa a) käytetään kompo-15 nentteina edullisesti etyleenioksidin ja propyleenioksidin sekä 12-18 hiiliatomia sisältävien rasva-alkoholien liit-tymistuotteita.
Mainittujen liittymistuotteiden polyalkyleeniglykoli-osa sisältää keskimäärin 1-10 mol etyleeniglykoliyksiköitä 20 ja 1-15 mol propyleeniglykoliyksiköitä yhtä moolia kohti rasva-alkoholia. Moolimäärät on sidottu toisiinsa niin, että moolia kohti rasva-alkoholia on 2-25 mol alkyleeni-glykoliyksiköitä ja että etyleeniglykoli- ja propyleeni-glykoliyksiköiden moolisuhde on välillä 1:5 - 2:1. Edulli-25 siä ovat tuotteet, joissa moolia kohti rasva-alkoholia on 2-6 etyleeniglykoliyksikköä ja 4-12 propyleeniglykoliyksik-köä ja joissa etyleeniglykoliyksiköiden ja propyleenigly-koliyksiköiden moolisuhde on välillä 1:1 - 1:2.
Kohdassa b) tulevat komponentteina kyseeseen anio-30 niset, kationiset ja amfolyyttiset tensidit, jotka ovat sinänsä tunnettuja ei-sulfidisten malmien vaahdotuksessa käytettyinä kokoojina.
Jos anionisia tensidejä käytetään keksinnön mukaisesti komponentteina kohdassa b), ne valitaan erityisesti 35 rasvahapoista, alkyylisulfaateista, alkyylisulfosukkinaa-teista, alkyylisulfosukkinamaateista, alkyylibentsosulfo-naateista, alkyylisulfonaateista, petrolisulfonaateista ja asyyliasylaateista koostuvasta ryhmästä.
6 79952
Rasvahappoina tulevat tässä kyseeseen ennen kaikkea kasvi- ja eläinrasvoista ja -öljyistä esimerkiksi rasvan-lohkaisulla ja mahdollisesti valikoivan kostutuksen jälkeisellä fraktioinnilla ja/tai erottamisella saadut suora-5 ketjuiset 12-18 hiiliatomia sisältävät rasvahapot, erityisesti sellaiset, joissa on 16-18 hiiliatomia, öljyhappo ja mäntyöljyhappo saavat erityisen merkityksen.
Alkyylisulfaateiksi sopivat 8-22 hiiliatomia, erityisesti 12-18 hiiliatomia sisältävien rasva-alkoholien 10 rikkihappopuoliesterit, jotka voivat olla suoraketjuisia tai haaroittuneita. Rikkihappopuoliestereiden rasva-alkoho-likomponenteille ovat edellä mainitut kohdassa a) määriteltyjen etyleenioksidi-/propyleenioksidiliittymistuotteiden rasva-alkoholikomponenttien tiedot tarkoituksenmukaiset.
15 Alkyylisulfosukkinaatteina tulevat kyseeseen 8-22 hiiliatomia, edullisesti 12-18 hiiliatomia sisältävien rasva-alkoholien sulfomeripihkahappopuoliesterit. Näitä alkyylisulfosukkinaatteja voidaan saada esimerkiksi antamalla vastaavien rasva-alkoholien tai rasva-alkoholiseosten 20 reagoida maleiinihappoanhydridin kanssa ja liittämällä sen jälkeen alkalimetallisulfiittiin tai alkalimetallivety-sulfiittiin. Sulfomeripihkahappoestereiden rasva-alkoholi-komponenteille ovat jälleen kohdassa a) määriteltyjen ety-leenioksidi-/propyleenioksidiliittymistuotteiden rasva-25 alkoholikomponenttien tiedot voimassa.
Kohdassa b) mahdollisina komponentteina kyseeseen tulevat alkyylisulfosukkinamaatit vastaavat kaavaa I,
R' O
R - N - C - CH2 - CH - COOM (I)
30 S03M
jossa on 8-22, edullisesti 12-18 hiiliatomia sisältävä alkyyli- tai alkenyyliradikaali, R' on vety tai 1-3 hiili-atomia sisältävä alkyyliradikaali ja M+ on vetyioni, alkali-metallikationi tai ammoniumioni, edullisesti natrium- tai 35 ammoniumioni. Kaavan I mukaiset alkyylisulfosukkinamaatit ovat tunnettuja aineita, joita saadaan antamalla vastaavien primaaristen tai sekundaaristen amiinien reagoida
II
7 79952 maleiinihappoanhydridin kanssa ja sen jälkeen liittämällä alkalimetallisulfiittiin tai alkalimetallivetysulfiittiin. Alkyylisulfosukkinamaatin valmistukseen sopivia primaarisia amiineja ovat esimerkiksi n-oktyyliamiini, n-dekyyli-5 amiini, n-dodekyyliamiini, n-tetradekyyliamiini, n-heksa-dekyyliamiini, n-oktadekyyliamiini, n-eikosyyliamiini, n-dokosyyliamiini, n-heksadekenyyliamiini ja n-oktadeke-nyyliamiini. Mainitut amiinit voivat kukin erikseen muodostaa alkyylisulfosukkinamaatin perustan. Tavallisesti alkyyli-10 sulfosukkinamaattien valmistukseen käytetään kuitenkin amii-niseoksia, joiden alkyyliradikaalit ovat peräisin eläin- ja kasvirasvojen ja -öljyjen rasvahappo-osuudesta. Tällaiset amiiniseokset voidaan tunnetusti valmistaa rasvanlohkaisulla eristetyistä luontaisten rasvojen ja öljyjen rasvahapoista 15 sopivien nitridien avulla pelkistämällä natriumilla ja alkoholeilla tai katalyyttisen hydrauksen avulla. Kaavan I mukaisten alkyylisulfosukkinamaattien valmistukseen sopivia sekundaarisia amiineja ovat erityisesti yllämainittujen primaaristen amiinien N-metyyli- ja N-etyylijohdannaiset.
20 Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi sopivat alkyylibentsosulfonaatit vastaavat kaavaa II; R - CgH4 - S03M (II) jossa R on 4-16, edullisesti 8-12 hiiliatomia sisältävä 25 suoraketjuinen tai haarautunut alkyyliradikaali ja M on alkalimetallikationi tai ammoniumioni, edullisesti natrium-ioni.
Alkyylisulfonaatit, jotka tulevat kyseeseen komponentteina kohdassa b), vastaavat kaavaa III, 30 R - S03M (III) jossa R on 8-22, edullisesti 12-18 hiiliatomia sisältävä suoraketjuinen tai haarautunut alkyyliradikaali ja M on alkalimetallikationi tai ammoniumioni, edullisesti natrium-35 ioni.
Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi sopivat 8 79952 petrolisulfonaatit saadaan voiteluöljyfraktioista, tavallisesti sulfonoimalla rikkitrioksidilla tai oleumilla. Tässä tulevat erityisesti kyseeseen sellaiset yhdisteet, joiden hiilivetyradikaalien hiiliketjujen pituudet ovat pääasiassa 5 8-22 hiiliatomin mittaisia.
Edelleen kohdassa b) mahdollisina komponentteina tulevat kyseeseen asyylilaktylaatit, jotka vastaavat kaavaa IV, R-C-O-CH- COOX (IX) 10 o ch3 jossa R on alifaattinen, sykloalifaattinen tai alisyklinen 7- 23 hiiliatomia sisältävä radikaali ja X suolaa muodostava kationi. R on edullisesti alifaattinen, lineaarinen tai haaroittunut hiilivetyradikaali, joka voi olla tyydytetty, 15 yksin- tai moninkertaisesti tyydyttämätön ja mahdollisesti hydroksyyliryhmillä substituoitu. Kaavan III mukaisen asyyli-laktylaatin käyttö kokoojana ei-sulfidisten malmien vaahdo-tuksessa on kuvattu saksalaisessa patenttihakemuksessa P 32 38 060.7 (DE-hakemusjulkaisu 32 38 060).
20 Jos kohdassa b) käytetään keksinnön mukaisesti kom ponentteina kationisia tensidejä, silloin tulevat kyseeseen erityisesti primaariset alifaattiset amiinit sekä ^-haaroit-tuneilla alkyyliradikaaleilla substituoidut alkyleenidiamii-nit tai hydroksialkyylisubstituoidut alkyleenidiamiinit ja 25 näiden amiinien vesiliukoiset happoadditiosuolat.
Primaarisiksi alifaattisiksi amiineiksi sopivat ennen kaikkea luontaisista rasvoista ja öljyistä peräisin olevat 8- 22 hiiliatomia sisältävät rasva-amiinit, joita on kuvattu jo aiemmin kohdassa b) komponentteina kyseeseen tulevien 30 alkyylisulfosukkinamaattien yhteydessä. Myös tässä käytetään tavallisesti rasva-amiinien seoksia, esimerkiksi taliamii-neja ja hydrotaliamiineja, joita saadaan talirasvahapoista tai hydratuista talirasvahapoista vastaavien nitriilien ja niiden hydrauksen avulla.
35 Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi sopivat alkyylisubstituoidut alkyleenidiamiinit vastaavat kaavaa V,
II
9 79952 R - en - R· (v) HN - (CH.,) - NH_ 2 n 2 jossa R ja Rl ovat tyydytettyjä tai tyydyttämättömiä, suoraketjuisia tai haaroittuneita alkyyliradikaaleja, joil-5 la on yhdessä 7-22 hiiliatomia ja joissa n = 2-4. Näiden yhdisteiden valmistus ja niiden käyttö vaahdotuksessa on kuvattu patenttijulkaisussa DDR-PS 64 275.
Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi sopivat hydroksialkyylisubstituoidut alkyleenidiamiinit vastaavat 10 kaavaa VI, R. - CH - CH - r2 | j (vi) HO NH - (CHJ - NH~ 2 n 2 1 2 jossa R ja R merkitsevät vetyä ja/tai 1-18 hiiliatomia 15 sisältävää haaroittumatonta alkyyliradikaalia, jolloin hii- 1 2 liatomien yhteismäärä ryhmissä R ja R on 9-18 ja n = 2-4. Kaavan VI mukaisten yhdisteiden valmistus ja niiden käyttö vaahdotuksessa on esitetty DE-hakemusjulkaisussa 25 47 987. Edellä mainittuja amiiniyhdisteitä voidaan käyttää 20 sellaisenaan tai vesiliukoisina suoloinaan. Suolat valmiste taan mahdollisesti neutraloimalla, jolloin voidaan käyttää sekä hapon ekvimolaarisia määriä että yli- ja alimääriä. Sopivia happoja ovat esimerkiksi rikkihappo, fosforihappo, suolahappo, etikkahappo ja muurahaishappo.
25 Amfolyyttisillä tensideillä, joita keksinnön mukai sesti käytetään komponentteina kohdassa b), ovat kyseessä yhdisteet, joilla on molekyylissään vähintään yksi anioni-aktiivinen ja yksi kationiaktiivinen ryhmä, jolloin anioni-aktiiviset ryhmät ovat edullisesti sulfonihappo- tai karb-30 oksyyliryhmiä ja kationiaktiiviset ryhmät ovat aminoryhmiä, edullisesti sekundaarisia ja tertiaarisia aminoryhmiä. Amfolyyttisinä tensideinä tulevat kyseeseen erityisesti sarkosidit, tauridit, N-substituoidut aminopropionihapot ja N-(1,2-dikarboksietyyli)-N-alkyylisulfosukkinamaatit.
35 Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi sopivat sarkosidit vastaavat kaavaa VII, 10 79952 Θ R - CO - NH2 - CH2 - COO (VII) L3 jossa R on 7-21, edullisesti 11-17 hiiliatomia sisältävä alkyyliradikaali. Nämä sarkosidit ovat tunnettuja yhdistei-5 tä, joita voidaan valmistaa tunnetuilla menetelmillä. Koskien niiden käyttöä vaahdotuksessa viitataan teokseen H. Schubert, Aufbereitung fester mineralischer Rohstoffe, 2. painos, Leipzig 1977, sivut 310-311, ja siinä esitettyihin kirjallisuusviitteisiin.
10 Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi sopivat tauridit vastaavat kaavaa VIII, Q> Θ R - CO - NH2 - CH2 - CH2 - S02 (VIII) CH3 15 jossa R on 7-21, edullisesti 11-17 hiiliatomia sisältävä alkyyliradikaali. Nämä tauridit ovat tunnettuja yhdisteitä, joita voidaan valmistaa tunnetuilla menetelmillä. Tauridien käyttö vaahdotuksessa on tunnettua, ks. H. Schubert, loc. cit. Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi sopivat 20 N-substituoidut aminopropionihapot vastaavat kaavaa IX, R - (NH - CH2 - CH2) - §H2 - CH2CH2 - CO(P (IX) jossa n voi olla 0 tai 1-4, kun taas R on 8-22, edullisesti 12-18 hiiliatomia sisältävä alkyyli- tai asyyliradikaali.
25 Mainitut N-substituoidut aminopropionihapot ovat myös tunnettuja ja tunnetulla tavalla valmistettuja yhdisteitä.
Koskien niiden käyttöä vaahdotuksessa viitataan teokseen H. Schubert, loc. cit., sekä julkaisuun Int. J. Min. Proc.
9 (1982), sivut 353-384, erityisesti sivu 380.
30 Kohdassa b) käytettäviksi komponenteiksi keksinnön mukaisissa suolaseoksissa sopivat N-(1,2-dikarboksietyyli)-N-alkyylisulfosukkinamaatit vastaavat kaavaa X, n 35 U 79952
CH2 - coo CH - COO
R ~ + 3 M (X)
CO
5 ^H2
CH - COeP
io3 jossa R on 8-22, edullisesti 12-18 hiiliatomia sisältävä 10 alkyyliradikaali ja M on vetyatomi, alkalimetallikationi tai ammoniumioni, edullisesti ammoniumioni. Mainitut N-(1,2-dikarboksietyyli)-N-alkyylisulfosukkinamaatit ovat tunnettuja yhdisteitä, joita voidaan valmistaa tunnetuilla menetelmillä. Näiden yhdisteiden käyttö kokoojina vaahdotuksessa 15 on tunnettua, ks. H. Schubert, loc. cit.
Keksinnön mukaisesti käytettävien ionisoitumattomien ja ionisten tensidien seoksissa vallitsee komponenttien välillä tasapainosuhde a) : b) = 1 : 19 - 3 : 1, edullisesti 1:4-1:1.
20 Määrät, joita keksinnön mukaisesti käytettävissä kokoojaseoksissa käytetään, riippuvat aina vaahdotettavien malmien lajista ja niiden arvomineraalipitoisuudesta. Tämän seurauksena voivat kulloinkin tarvittavat ainemäärät vaihdella runsaasti. Yleensä keksinnön mukaisia kokoojaseoksia 25 käytetään 20 - 2000 g tonnia kohti raakamalmia.
Keksinnön mukaisesti käytettävien tensidiseosten kokoojavaikutukseen ei vaikuta haitallisesti lietteen valmistukseen käytetyn veden kovuustekijä.
Käytännössä keksinnön mukaisesti käytettäviä primaa-30 risten kokoojien ja lisäkokoojien seoksia käytetään ei-sul-fidisten malmien tunnetuissa vaahdotusmenetelmissä tunnettujen anionisten, kationisten ja/tai amfolyyttisten kokoojien sijasta. Vastaavasti myös tässä yhteydessä käytetään jauhettujen malmien lietteessä kokoojaseosten lisäksi kulloinkin 35 tarvittavia reagensseja kuten vaahdotteita, säätelijöitä, aktivaattoreita, deaktivaattoreita jne.
12 79952
Vaahdotuksen toteuttaminen tapahtuu tekniikan tilan menetelmälle asettamien edellytysten mukaisesti. Tässä yhteydessä viitataan seuraavaan kirjallisuuteen, jossa käsitellään malminrikastuksen tekniikkaa: H. Schubert, Aufbe-5 reitung fester mineralischer Rohstoffe, Leipzig 1967; B. Wills, Mineral Processing Technology Plant Design,
New York 1978; D.B. Purchas (toim.), Solid/Liquid Separation Equipment cale-up, Croudon 1977; E. S. Perry, C.J. van Oss, E. Grushka (toim.), Separation and Purification Methods, 10 New York 1973-1978.
Keksinnön mukaisesti käytettäviä kokoojaseoksia voidaan käyttää esimerkiksi apatiitti-, scheeliitti- ja volfra-miittimalmien vaahdotuksessa, fluoriitin erottamisessa kvartsista tai alkalisilikaattien erottamisessa hematiitis-15 ta, magnetiitista ja kromiitista käänteisellä vaahdotuksella, kassiteriittin erotuksessa kvartsista ja silikaateista ja raudan ja titaanin oksidien erottamisessa kvartsista lasi-hiekan puhdistuksessa.
Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä ei-sulfidis-20 ten mineraalien erottamiseksi malmista vaahdotuksen avulla, jolloin jauhettu malmi sekoitetaan veden kanssa malmisus-pensioksi, suspensioon johdetaan kokoojana toimivan anioni-sen, kationisen tai amfolyyttisen tensidin läsnäollessa ilmaa ja syntynyt vaahto yhdessä sen sisältämän mineraalin 25 kanssa erotetaan. Tämä menetelmä on tunnettu siitä, että kokoojana käytetään a) vähintään yhden etyleenioksidin ja propyleenioksi-din sekä 8-22 hiiliatomia sisältävän rasva-alkoholin liit-tymistuotteen ja 30 b) vähintään yhden anionisen, kationisen tai amfo lyyttisen tensidin seosta.
Seuraavat esimerkit osoittavat keksinnön mukaisesti käytetyn kokoojaseoksen ylivoimaisuutta. Laboratorio-olosuh-35 teissä työskenneltiin osittain suurennettuja kokoojapitoi-suuksia käyttäen, joita voidaan käytännössä huomattavasti pienentää. Käyttömahdollisuudet ja käyttöolosuhteet eivät
II
13 79952 siis rajoitu esimerkeissä kuvattuihin erotustehtäviin ja koeolosuhteisiin. Kaikki prosenttiluvut ovat, ellei toisin ilmoiteta, painoprosentteja. Tiedot reagenssien määristä koskevat aina aktiivisen aineen määrää.
5 Esimerkit 1-8
Vaahdotettava materiaali koostui eteläafrikkalaisen Phalaborawa-kompleksin apatiittimalmista, joka sisältää pääaineosinaan seuraavat mineraalit: 39 % magnetiittia 10 11 % karbonaattia 9 % oliviinia 14 % flogopiittia 18 % apatiittia
Malmin P20,.-pitoisuus on 6,4 %. Vaahdotuserässä oli seuraa-15 va hiukkaskokojakautuma: 18 % <25 um 34 % 25-100 pm 43 % 100-200 pm 5 % > 2 0 0 pm 20 Kokoojina käytettiin seuraavia aineita tai aineseoksia (GT = paino-osuus) :
Kokooja A
2.00 GT teknistä öljyhappoa (tyydytetyt; 1 % C^2; 3 % C^; 0,5 % C^; 5 % C^g? 1 % C.^; 2 % C^g,· yksinkertai-25 sesti tyydyttämättömät: 6 % C^g,· 70 % C·^; kaksinkertaisesti tyydyttämättömät: 10 % C^gj kolminkertaisesti tyydyttämättömät: 0,5 % C-^2' happoluku 199-204; saippuoitumisluku 1,2; jodiluku 86-96) 1.00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksi-30 dia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin teknistä lauryylialkoholia (0-3 % C^q,· 48-58 % C^2; 19-24 % C^; 9-12 % C-^g; 10-13 % C^g,· happoluku 0; hydroksyyliluku 265-275; saippuoitumisluku 1,2; jodiluku 0,5) .
Kokooja B (vertailuaine) 35 teknisiä öljyhappoja (koostumus ja tunnusluvut kuten koko oja A).
14 79952
Kokooja C
2.00 GT monoalkyylisulfosukkinaatin natrium-/ammonium-suolaa (moolisuh.de Na+ : NH^+ =1 : 1), jonka alkyyliradi-kaali on teknisen oleyylisetyylialkoholin johdannainen 5 (2 % C12; 3-8 % C14; 27-36 % Clg; 58-68 % C18? 0-2 % C2Q; happoluku 0,5; hydroksyyliluku 210-225; saippuoitumisluku 2; jodiluku 48-55), 1.00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksidia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin teknistä 10 lauryylialkoholia (ks. kokooja A).
Kokooja D
2.00 GT monoalkyylisulfosukkinaatin natrium-/ammonium-suolaa (ks. kokooja C), 1.00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksidia 15 ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin isotride- kanolia.
Kokooja E (vertailuaine) monoalkyylisulfosukkinaatin natrium-/ammoniusuolaa (ks. kokooja C).
20 Kokooja F (vertailuaine) 2.00 GT monoalkyylisulfosukkinaatin natrium-/ammonium-suolaa (ks. kokooja C), 1.00 GT liittymistuotetta, jossa 5 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin 2-etyyliheksanolia.
25 Kokooja G
2.00 GT N- (2-hydroksi-C^_14-alkyyli) -etyleenidiamii- nin asetaattia, joka on valmistettu antamalla 1,2-epoksi-Cn-^-alkaanin (ketjunpituus jakautuma: 22 % C^; 30 % C^2? 26 % 22 % C^4) reagoida etyleenidiamiinin kanssa ja 30 sen jälkeen neutraloimalla jääetikalla, 1.00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksidia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin teknistä lauryylialkoholia (ks. kokooja A).
Kokooja H
35 2,00 GT N-(2-hydroksi-C1^_14-alkyyli)-etyleenidiamii nin asetaattia (ks. kokooja C),
II
15 79952 1,00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksi-dia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin iso-tridekanolia.
Vaahdotuskokeet suoritettiin laboratoriovaahdotus-5 kennossa (malli D-l, Denver Equipment, tilavuus 1,2 litraa) lämpötilassa 20°C. Lietteen valmistamiseksi käytettiin esimerkeissä 1-6 vesijohtovettä, jonka kovuus oli 18°dH. Esimerkkien 4 ja 6 lietteet valmistettiin käyttämällä kovaa vettä (945 ppm (miljoonasosaa) CA^+ ja 1700 ppm (miljoonas-10 osaa Mg^ + ). Sen jälkeen kun malmi oli lietetty vaahdotus-kennossa, poistettiin magnetiitti käsimagneetilla, pestiin se ja johdettiin pesuvesi takaisin kennoon. Lietteen määrä oli 500 g/1. Painajana käytettiin vesilasia 1000 - 2000 g/t. Lietteiden pH-arvoksi säädettiin aina 11. Vaahdotuksessa 15 oli sekoituslaitteiston kierrosluvuksi säädetty 1500 kierrosta minuutissa. Vaahdotusaika oli 6 min. Esivaahdotuksen (rougher-Flotation) jälkeen suoritettiin raakarikasteen jälkipuhdistus kahteen kertaan, jolloin«esimerkeissä 3 ja 7 suoritettiin kokoojan jälkiannostelu ensimmäistä puhdis-20 tusvaahdotusta varten.
Seuraavassa taulukossa I on sarakkeessa 2 ilmoitettu kulloinkin käytetyt kokoojat ja niiden määrät. Sarakkeeseen 3 on merkitty kulloinkin painajana käytetyn vesilasin määrä. Sarakkeessa 4 "Magn." tarkoittaa magnetiitinpoistoa, "V-F." 25 esivaahdotusta, "R-F." puhdistusvaahdotusta ja "Konz." rikastetta. Sarakkeessa 5 on ilmoitettu kulloisenkin vaahdotus-vaiheen kokonaistuotos laskettuna kokonaismalmimäärään nähden, sarakkeessa 6 kiven P20t--pitoisuus kussakin prosessin vaiheessa ja sarakkeessa 7 kussakin prosessin vaiheessa saa-30 tu P20j--määrä malmista saadusta P^O^in kokonaismäärästä.
ie 79952
Taulukko 1
Apatiitin vaahdotus (Etelä-Afrikka) c Esi- Kokooja | Painaja Vaahd.aste Tuotos j P_0,- P-O^-tuotos merkki (g/t) (g/t) (%) T%T i%) 1 A 1000 Magn. 25,8 0,6 2 600 V.-F. 32,2 2,7 14 10 R.-F. 10,7 3,1 5
Konz. 31,3 16,1 79 2 B* 2000 Magn. 30,6 2,7 13 15 1000 V.-F. 45,3 4,2 30 R.-F. 7,5 5,1 6
Konz. 16,6 19,9 51 3 C 2000 Magn. 25,8 1,7 7 20 600 V.-F. 35,3 0,4 2 l.R.-F. 10,0 3,1 5 +50 2.R.-F. 5,5 4,3 4 25 Konz. 23,4 22,5 82 4 D 2000 Magn. 30,4 2,6 12 750 V.-F. 32,2 0,4 2 i
+50 l.R.-F. 9,9 3,8 6 I
30 ; i
!2.R.-F. 5,9 4,5 f 4 I
, j j I ! Konz. t 21,6 22,4 1 76 I-i-i-!-.-1-ί-! * Vertailukoe 35
II
17 79952
Taulukko I (jatkoa)
Esi- Kokooja Painaja Vaahd.aste Tuotos P~05 ^2^5-^110^03 5 merkki (g/t) (g/t) (%) T%T (%) 51 E 1000 Magn. 26,7 1,7 7 550 V.-F. 57,8 7,4 67 10 l.R.-F. 11,5 10,5 19 2.R.-F. 2,7 11,7 5
Konz. 1,3 10,4 2 61 F 2000 Magn. 30,2 2,6 12 15 600 V.-F. 27,1 3,9 16 1. R.-F. 21,6 9,1 31 2. R.-F. 5,6 6,5 7 20 Konz. 15,5 14,2 34 7 G 2000 Magn. 31,6 2,3 11 i 600 V.-F. 28,8 0,2 1 +50 l.R.-F. 8,1 1,4 2 25 2.R.-F. 4,5 3,3 2
Konz. 27,0 19,8 84 -j--------- 8 I H 2000 Magn. 31,0 15
30 I
j 600 V.-F. 32,6 0,3 1 I l.R.-F. 5,4 1,4 1 I 2.R.-F. 3,2 3,2 2 1 1 I ' Konz. 27, 8 18,7 81 35 -»-‘-1 1-
Vertailukoe ie 79952
Esimerkit 9 ja 10
Vaahdotettava malmi koostui brasilialaisesta apa-tiittimalmista, joka sisälsi n. 20 % apatiittia, n. 35 % magnetiittia, limoniittia ja hematiittia sekä n. 16 % 5 kalsiittia. Malmin P20^-pitoisuus oli n. 22 %. Vaahdotus-erän hiukkaskokojakautuma oli seuraava: 21 % <25 μπι 38 % 25-100 pm 35 % 100-250 pm 10 6 % > 250 pm Käytettiin seuraavia kokoojia:
Kokooja I
1,00 GT taliamiinista johdetun sulfosukkinamaatin natriumsuolaa, 15 1,00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksi- dia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin teknistä lauryylialkoholia (ks. kokooja 4).
Kokooja J (vertailuaine)
Taliamiinista johdetun sulfosukkinamaatin natrium- 20 suolaa.
Vaahdotuskokeet suoritettiin esimerkkien 1-8 yhtey dessä esitetyissä olosuhteissa kuitenkin seuraavin poikkeuksin: Painajana käytettiin tärkkelystä. Lietteiden pH-arvona oli 10,5. Lietteiden valmistukseen käytettiin vesijohto-25 vettä, jonka kovuus oli 18°dh. Rautaoksidit oli poistettu magneettisen erotuksen avulla ennen apatiittivaahdotusta.
Saadut tulokset on ilmoitettu jäljempänä taulukossa II, jossa 1. ja 2. puhdistusvaahdotuksen tulokset on yhdistetty mutta jolle pätevät muuten samat selitykset kuin 30 taulukolle I.
Il 19 79952
Taulukko II
Apatlitin vaahdotus (Brasilia) |Esi- !Kokooja 'PainajaiVaahd.aste Tuotos P„0(. P-O^-tuotosi
Imerkki . (q/t) j (g/t) j__(%_)__i%P__T% )_|
5 9 ! I | 600 : V.-F. 29,5 2,0 3 I
i 1 j 420 j R.-F. 9,1 2,7 I 1 | j Konz. 61,4 34,6 96 -1--1---- 10* j J 600 V.-F. 60,3 11,7 32 440 R.-F. j 7,6 28,1 10 10 Konz. 32,1 39,6 ; 58 - -1-ί-«-i-i-1 *) Vertailukoe
Esimerkit 11-26
Vaahdotettavana materiaalina käytettiin itävaltalais-15 ta scheeliittimalmia, jolla on seuraava pääaineosien mukaan esitetty alkuainekoostumus: W03 0,4 %
CaO 6,8 %
Si02 59,5 % 20 Fe2°3 7,0 % A1203 12,1 %
MgO 5,7%
Vaahdotuserän hiukkaskokojakautuma oli seuraava: 28 % <25 pm 25 43 % 25-100 pm 29 % 100-200 pm
Kaikki käytetyt kokoojaseokset sisälsivät keksinnön mukaisesti kohdassa b) käytettävinä komponentteina monoalkyy-lisulfisukkinaatin natrium-/ammoniumsuolaa (moolisuhde 30 Na+ : NH4 + =1 : 1), jonka alkyyliradikaali on teknisen ole-yyli-setyylialkoholin johdannainen (2 % C^2; 3-8 % C14; 27-36 % C18; 0-2 % C2Q; happoluku 0,5; hydroksyyliluku 210-225; saippuoitumisluku 2; jodiluku 48-55) (jäljempänä olevassa taulukossa merkitty kokoojana A')· 35 Kohdassa a) keksinnön mukaisesti käytettävinä kompo nentteina käytettiin jäljempänä mainittuja liittymistuotteita, joissa on etyleenioksidia ja propyleenioksidia liittyneenä 20 7 9 9 5 2 tekniseen lauryylialkoholiin (0-3 % C^; 48-58 % C·^» 19-24 % 9-12 C^; 10-13 % C-^g,· happoluku 0; hydroksyy- liluku 265-275; saippuoitumisluku 1,2; jodiluku 0,5): - liittymistuote, jossa 2 mol etyleenioksidia ja 5 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin rasva-alko holia (jäljempänä olevassa taulukossa III merkitty lisäko-koojana A'1) - liittymistuote, jossa 2,5 mol etyleenioksidia ja 6 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin rasva-alko-10 holia (lisäkokooja B'') - liittymistuote, jossa 4 mol etyleenioksidia ja 5 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin rasva-alkoholia (lisäkokooja C'*)-
Esimerkissä 22 käytetty vertailukoostumus sisälsi 15 kohdan a) komponenttina liittymistuotteen, jossa on 5 mol etyleenioksidia liittyneenä 1 mooliin nonyylifenolia (lisä kokooja C'').
Vaahdotuskokeet suoritettiin muunnetussa Hallimond-putkessa (pienoisvaahdotuskenno) kuten artikkelissa B. Do-20 bias, Colloid & Polymer Sei. 259 (1981) sivut 775-776 on esitetty. Yksittäiset kokeet suoritettiin aina käyttämällä 2 g malmia. Lietteen valmistamiseksi käytettiin tislattua vettä. Lietteisiin lisättiin aina niin paljon kokoojia ja lisäkokoojia, että kokoojien yhteismäärä vastasi määrää 25 500 g/t. Ilmastusaika oli aina 15 min. Vaahdotuksen ajaksi johdettiin lietteen läpi ilmavirtaus, niin että läpivirtaus oli 4 ml/min. Vaahdotuksen kesto oli kaikissa kokeissa 2 minuuttia .
Saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 30 III. Taulukon sarakkeissa 2 ja 3 ovat kulloinkin käytetyt kokoojat ja lisäkokoojat ja sarakkeessa 4 niiden painosuhde. Sarakkeessa 5 on kokonaistuotos laskettuna kokonaismalmimää-rän suhteen ja sarakkeessa 6 metallituotos laskettuna malmissa olevan WOg-kokonaismäärän suhteen. Sarakkeissa 7, 8 35 ja 9 ovat kunkin rikasteen W0g-, CaO- ja Si02~pitoisuudet.
Il 2i 79952 ] cm r-toom r-io^f σι ·η m o» r» -—' O * * » * * * * * % ^ % cw> ·η co o OM σι r-t m co o o OM o» ' w m M m λ ^ m in ** in m m ** ^ w 3 in
•H
00 P n M1 io n h ^ h o oi co in +J ' ' ' . . . . ^ * s ^ %
-H «3 .H OM O O" OM O CO CM O —I O' .H
Pj O H H H H H iHfHrH H
10 QJ ------ 4-> tn cj <*> οι n n ίο co <n o. to ^ oi m co M P k * * * % » » * «. * * ·*
•H ,2 Ή OM »H O «HrHO i—I <H ·—I O »H
05 tn * ™ - rTrT"'"‘' 3
-P I
15 o -h A hi» on m in jij I-H O —» * * * h nj io 41 # σ» Ί· o f* M1 h co m i" co n* σι h nj 4J0'-' <t in on h > Φ 3
S -P
o c Λ5 -H -------- M 4-> tn 3 Ή Ή rH -h nj tn __ 3 ,η co-' n h n· oi r^covo h h ίο o* ZU 3 gj O -P <#> ' * > * > · ' ' ‘ * ' *
Eh <d MO'-' o OM σιιηΊ· o on o co
C 0 3 ft r-t ιΗ I—I <H ·—I
υ x -p m_______________________
ttS
CD —
TJ H H OM H rM—ItH —I r-4 OM —I —I
C - ........ ·· ·· ·· ...... " ·· p Xl OMr-MiHO CM <H O OM —I —I O r-t 25 ω ~ -----l---- rt •m 1 O Λ ' ‘ ' ' ' ' «...
Jffl O C_. « « % « k % % * ^ ^ * *
in x < < < < OÖCQ UUUU Q
•H O
1-1 >5__ 30 £ ‘ 9. —
35 ... .. ... .O
*__________ 3 3 * * * * i 5 I M H OM m *3· in ID θ' CO σι O Ή i OM ι Τ' •HP fI ·—I i—I «H ft *H r—t r-IrHOMOM OM i ..
in <u i > 35 W e I I _ *" « 22 79952
Esimerkit 27-31
Vaahdotettava materiaali koostui Oberpfalzin kaoli-niitistä, joka sisälsi 55,1 % saviainesta ja 44,9 % maasälpää. Vaahdotuserän hiukkaskokojakautuma oli seuraava: 5 64% <25 pm 22 % 25-40 pm 14 % > 4 0 pm
Kokoojina käytettiin seuraavia aineita tai aineseoksia;
Kokooja K
10 3,00 GT kauppatavarana saatavaa natriumalkyylibentso- lisulfonaattia, jolla on alkyyliradikaaleissaan 12-16, vallitsevasti 12 hiiliatomia 1.00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksi-dia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt tekniseen lau- 15 ryylialkoholiin (ks. kokooja A).
Kokooja L
2.00 GT kauppatavarana saatavaa alkyylibentsosulfo-naattia (ks. kokooja K) 1.00 GT liittymistuotetta, jossa 2 mol etyleenioksi- 20 dia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin teknistä lauryylialkoholia (ks. kokooja A).
Kokooja M
1.00 GT kauppatavarana saatavaa alkyylibentsosulfo-naattia (ks. kokooja K) 25 1,00 GT liittymistuotetta, jossa 3 mol etyleenioksi- dia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin teknistä lauryylialkoholia (ks. kokooja A).
Kokooja N
2.00 GT N-/2 -hydroksi-C12_^4_alkyylietyleenidiamiini- 30 formiaattia, joka on valmistettu antamalla lineaarisen oi, -C^2_i4-epoksialkaanin reagoida etyleenidiamiinin kanssa ja sen jälkeen neutraloimalla muurahaishapolla 1.00 GT liittymistuotetaa, jossa 2 mol etyleenioksi-dia ja 4 mol propyleenioksidia on liittynyt 1 mooliin teknis- 35 tä lauryylialkoholia (ks. kokooja A).
23 79952
Kokooja 0 (vertailuaine)
Kauppatavarana saatavaa alkyylibentsolisulfonaattia (ks. kokooja K).
Vaahdotuskokeet suoritettiin Humbold-Wedag-laborato-5 riovaahdotuskoneella (valmistaja KHD Industrieanlagen AG, Humbold-Wedag, Köln) (ks. Seifen-Fette-Wachse 105 (1979), s. 248) käyttämällä 1 litran vaahdotuskennoa. Lietteiden valmistukseen käytettiin vesijohtovettä, jonka kovuus oli 18 °dH. Lietteen määrä oli 250 g/1. Aktivaattorina käytettiin 10 alumiinisulfaattia, kulloinkin määrä, joka vastaa 500 g/t.
Seoksen pH-arvoksi säädettiin rikkihapon avulla 3. Ilmastus-aika oli 10 minuuttia. Vaahdotus kesti 15 min lämpötilassa 23°C ja roottorin pyörimisnopeus oli 1200 kierrosta minuutissa. Kokooja lisättiin lietteisiin 3 tai 4 erässä, kuten jäl-15 jempänä seuraavassa taulukossa IV on esitetty.
Saadut tulokset on esitetty taulukossa IV, ja sarakkeiden tekstien selitykset ovat samat kuin taulukossa I.
24 79952
Taulukko IV Kaoliniitin vaahdotus 5
Esi- Kokooja Vaahd. j Tuotos Saviaines Metalli- merkki Laatu /määre. aste (%) (%) tuotos _; _ ________’__1,1 , 10 23 K 400 Konz.l 31,4 80,9 46 200 Konz.2 16,7 74,5 23 200 Konz.3 10,3 73,8 14 100 Konz.4 3,1 64,8 4 900 62,9 75,4 87 15 Berge 37,1 20,7 13 24 L 400 Konz.l 27,5 86,8 43 200 Konz.2 15,4 85,2 24 200 Konz.3 10,6 75,9 15 20 100 Konz.4 4,2 70,4 5 900 57,7 83,4 87
Berge 42,3 21,1 13 25 M 400 Konz.l 22,7 84,9 35 25 200 Konz.2 15,4 82,1 23 200 Konz.3 10,9 71,9 14 100 Konz.4 4,8 67,1 6 900 53,8 79,9 78
Berge 46,2 22,5 22 30 ,_I___[.....................l________ 35 il 25 79952
Taulukko V (jatkoa) 5 £si- Kokooja Vaahd. Tuotos Saviaines Metallituotos nerliki Laatu/Määrä aste (%) (%) (%) (g/t) 10______ 26 N 400 Konz.l 33,4 84,9 51 200 Konz.2 20,0 77,7 28 200 Konz.3 11,5 55,0 11 15 800 64,9 77,4 90
Berge 35,1 12,3 10 27* 0 400 Konz.l 44,5 78,9 63 200 ' Konz.2 13,0 70,2 17 20 200 Konz.3 8,0 63,3 9 100 Konz.4 2,5 54,7 3 900 68,0 75,5 92
Berge 32,0 16,9 8 ______________1 .....—_____ 25 *) vertailukoe 30 35

Claims (9)

79952
1. Seosten käyttö kokoojina ei-sulfiäisten malmien vaahdotuksessa, jotka seokset sisältävät 5 a) vähintään yhtä liittymistuotetta, joissa etylee- nioksidi ja propyleenioksidi ovat liittyneet 8-22 hiili-atomia sisältävään rasva-alkoholiin, ja b) vähintään yhtä anionista, kationista tai amfo-lyyttistä tensidiä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että komponenttina a) käytetään liitty-mistuotteita, joissa m mol etyleenioksidia ja n mol propy-leenioksidia ovat liittyneet 8-22 hiiliatomia sisältäviin rasva-alkoholeihin, jolloin m ja n ovat kulloinkin lukuja 15 1-15 ja niiden summa on 2-25 ja suhde m:n on 1:5 - 2:1.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että komponenttina a) käytetään liittymistuotteita, joissa etyleenioksidi ja propyleenioksidi ovat liittyneet 12-18 hiiliatomia sisältäviin rasva- 20 alkoholeihin.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että komponenttina b) käytetään vähintään yhtä anionista tensidiä, joka on valittu seuraa-vista: rasvahapot, alkyylisulfaatit, alkyylisulfosukkinaa- 25 tit, alkyylisulfosukkinamaatit, alkyylibentsosulfonaatit, alkyylisulfonaatit, petrolisulfonaatit ja asyylilaktaatit.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että komponenttina b) käytetään vähintään yhtä kationista tensidiä, joka on valittu seu- 30 raavista: primaariset alifaattiset amiinit, a-haarautu- neilla alkyyliradikaaleilla substituoidut alkyleenidiamii-nit, hydroksialkyyliryhmillä substituoidut alkyleenidi-amiinit ja näiden amiinien vesiliukoiset happoadditiosuo-lat.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen käyttö, li 79952 tunnettu siitä, että komponenttina b) käytetään vähintään yhtä kationista tensidiä, joka on valittu seu-raavista: sarkosidit, tauridit, N-substituoidut aminopro-pionihapot ja N-(1,2-dikarboksyylietyyli)-N-alkyylisulfo-5 sukkinamaatit.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että komponenteista a) ja b) koostuvien seosten komponenttien painosuhde a) : b) on välillä 1:9 ja 3:1, edullisesti välillä 1:4 ja 1:1.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että seoksia käytetään määränä 20-2000 g yhtä tonnia kohti raakamalmia.
9. Menetelmä ei-sulfidisten mineraalien erottamiseksi malmista vaahdotuksen avulla, jolloin jauhettu malmi 15 sekoitetaan veden kanssa malmisuspensioksi, suspensioon johdetaan ilmaa kokoojana toimivan anionisen, kationisen tai amfolyyttisen tensidin läsnäollessa ja muodostunut vaahto sekä sen sisältämä mineraali erotetaan, tunnettu siitä, että kokoojana käytetään seosta, joka 20 koostuu a) vähintään yhdestä liittymistuotteesta, jossa etyleenioksidi ja propyleenioksidi ovat liittyneet 8-22 hiiliatomia sisältävään rasva-alkoholiin, ja b) vähintään yhdestä anionisesta, kationisesta tai 25 amfolyyttisestä tensidistä. 28 79952
FI861953A 1985-05-11 1986-05-09 Anvaendning av tensidblandningar saosom hjaelpmedel vid flotation av icke-sulfidiska malmer. FI79952C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE3517154 1985-05-11
DE19853517154 DE3517154A1 (de) 1985-05-11 1985-05-11 Verwendung von tensidgemischen als hilfsmittel fuer die flotation von nichtsulfidischen erzen

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI861953A0 FI861953A0 (fi) 1986-05-09
FI861953A FI861953A (fi) 1986-11-12
FI79952B FI79952B (fi) 1989-12-29
FI79952C true FI79952C (fi) 1990-04-10

Family

ID=6270591

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI861953A FI79952C (fi) 1985-05-11 1986-05-09 Anvaendning av tensidblandningar saosom hjaelpmedel vid flotation av icke-sulfidiska malmer.

Country Status (12)

Country Link
US (1) US4789466A (fi)
EP (1) EP0201815B2 (fi)
AT (1) ATE65945T1 (fi)
AU (1) AU581512B2 (fi)
BR (1) BR8602081A (fi)
DE (2) DE3517154A1 (fi)
ES (1) ES8900152A1 (fi)
FI (1) FI79952C (fi)
MX (1) MX170350B (fi)
PT (1) PT82561B (fi)
TR (1) TR24023A (fi)
ZA (1) ZA863466B (fi)

Families Citing this family (30)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4732667A (en) * 1985-02-20 1988-03-22 Berol Kemi Ab Process and composition for the froth flotation beneficiation of iron minerals from iron ores
US4725358A (en) * 1986-09-30 1988-02-16 Union Carbide Corporation Process for the separation of solid particulate matter
DE3641447A1 (de) * 1986-12-04 1988-06-09 Henkel Kgaa Tensidmischungen als sammler fuer die flotation nichtsulfidischer erze
DE3707034A1 (de) * 1987-03-05 1988-09-15 Henkel Kgaa Verwendung von derivaten des tricyclo-(5.3.1.0(pfeil hoch)2(pfeil hoch)(pfeil hoch),(pfeil hoch)(pfeil hoch)6(pfeil hoch))-decens-3 als schaeumer in der kohle- und erzflotation
EP0298392A3 (de) * 1987-07-07 1991-01-09 Henkel Kommanditgesellschaft auf Aktien Verfahren zur Gewinnung von Mineralen aus sulfidischen aus Erzen durch Flotation und Mittel zu seiner Durchführung
DE3818482A1 (de) * 1988-05-31 1989-12-07 Henkel Kgaa Tensidmischungen als sammler fuer die flotation nichtsulfidischer erze
US5147528A (en) * 1990-04-12 1992-09-15 Falconbridge Limited Phosphate beneficiation process
CA2014882C (en) * 1990-04-19 1996-02-20 Richard R. Klimpel Depression of the flotation of silica or siliceous gangue in mineral flotation
US5173208A (en) * 1991-06-17 1992-12-22 Nalco Canada Inc. Liquid suspension of polyethylene oxide for use in treating paper and pulp wastewater
US5230808A (en) * 1991-06-17 1993-07-27 Nalco Canada Inc. Liquid suspension of polyethylene oxide for use in treating paper and pulp wastewater
US6799682B1 (en) 2000-05-16 2004-10-05 Roe-Hoan Yoon Method of increasing flotation rate
WO2006084170A2 (en) 2005-02-04 2006-08-10 Mineral And Coal Technologies, Inc. Improving the separation of diamond from gangue minerals
EP2017009B1 (en) * 2007-07-20 2013-07-03 Clariant (Brazil) S.A. Reverse iron ore flotation by collectors in aqueous nanoemulsion
EP2343131B1 (en) * 2010-01-08 2016-03-30 Université de Lorraine Flotation process for recovering feldspar from a feldspar ore
PE20190734A1 (es) 2011-10-18 2019-05-23 Cytec Tech Corp Composiciones de colector y metodos de uso de las mismas
IN2014CN02934A (fi) 2011-10-18 2015-07-03 Cytec Tech Corp
AP2014007573A0 (en) 2011-10-18 2014-04-30 Cytec Tech Corp Froth flotation processes
EP2708282A1 (en) 2012-09-13 2014-03-19 Clariant International Ltd. Composition for dressing phosphate ore
CA2914544A1 (en) 2013-07-05 2015-01-08 Akzo Nobel Chemicals International B.V. The synthesis of new anionic surfactants and their use as collectors in froth flotation of non-sulphidic ores
US10376901B2 (en) 2014-09-18 2019-08-13 Akzo Nobel Chemicals International B.V. Use of branched alcohols and alkoxylates thereof as secondary collectors
CN104689924B (zh) * 2015-02-28 2017-02-22 东北大学 一种赤铁矿石反浮选两性组合捕收剂
CN105642448B (zh) * 2015-12-30 2018-07-27 中南大学 一种从钨矿中高效分离黑钨精矿和白钨精矿的方法
RU2687665C1 (ru) 2016-03-22 2019-05-15 Акцо Нобель Кемикалз Интернэшнл Б.В. Применение эмульгатора в композиции флотоагента
US20210197211A1 (en) 2018-08-30 2021-07-01 Basf Se Beneficiation of phosphate from phosphate containing ores
WO2020083793A1 (en) 2018-10-23 2020-04-30 Basf Se Collector composition and flotation process for beneficiation of phosphate
MA55709A (fr) * 2019-04-19 2022-02-23 Nouryon Chemicals Int Bv Compositions de collecteur contenant un acide aminé n-acylé et procédé de traitement de minerais non sulfurés
CN113262876A (zh) * 2021-04-09 2021-08-17 江西理工大学 一种从尾矿中回收黑白钨矿的选矿方法
EP4129486A1 (en) * 2021-08-04 2023-02-08 Kao Corporation S.A.U Collector for the flotation of carbonates in phosphate rock
CN115888975A (zh) * 2021-09-30 2023-04-04 深圳市考拉生态科技有限公司 二次钨尾矿提纯石英的制备方法与设备
EP4342587A1 (en) 2022-09-22 2024-03-27 ArrMaz Products Inc. Collector composition for beneficiating carbonaceous phosphate ores

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2302338A (en) * 1938-05-18 1942-11-17 Moeller August Froth flotation
US2611485A (en) * 1949-04-21 1952-09-23 Dow Chemical Co Frothing agents for flotation of ores
US3595390A (en) * 1968-06-18 1971-07-27 American Cyanamid Co Ore flotation process with poly(ethylene-propylene)glycol frothers
DE2547987C2 (de) * 1975-10-27 1983-05-26 Henkel KGaA, 4000 Düsseldorf Flotationssammler für Sylvin
US4090972A (en) * 1976-09-16 1978-05-23 American Cyanamid Company Effective promoter extender for conventional fatty acids in non-sulfide mineral flotation
ZA767089B (en) * 1976-11-26 1978-05-30 Tekplex Ltd Froth flotation process and collector composition
SU668710A1 (ru) * 1977-11-09 1979-06-25 Белорусский Филиал Всесоюзного Научно-Исследовательского И Проектного Института Галургии Мхп Ссср Собиратель дл флотационного извлечени глинистых шламов из калийсодержащих руд
US4309282A (en) * 1980-04-14 1982-01-05 American Cyanamid Company Process of phosphate ore beneficiation in the presence of residual organic polymeric flocculants
OA06199A (fr) * 1981-05-13 1981-06-30 Berol Kemi Ab Procédé de flottation de minéraux phosphatés et composé destiné à ce procédé.
SU986504A1 (ru) * 1981-07-10 1983-01-07 Предприятие П/Я Р-6767 Способ флотации фосфатных руд
FR2534492A1 (fr) * 1982-10-13 1984-04-20 Elf Aquitaine Perfectionnement a la flottation de minerais
DE3238060A1 (de) * 1982-10-14 1984-04-19 Henkel KGaA, 4000 Düsseldorf Flotationsmittel und verfahren zur flotation nichtsulfidischer minerale
SU1138189A1 (ru) * 1983-07-08 1985-02-07 Белорусский Ордена Трудового Красного Знамени Технологический Институт Им.С.М.Кирова Способ флотации глинистокарбонатных шламов из калийных руд
CA1265265A (en) * 1984-08-29 1990-01-30 Robert D. Hansen Frother composition and a froth flotation process for the recovery of mineral
US4852596A (en) * 1987-05-08 1989-08-01 The University Of Virginia Alumni Patents Foundation Micro slide irrigating unit

Also Published As

Publication number Publication date
EP0201815B1 (de) 1991-08-07
EP0201815A3 (en) 1989-10-18
ES8900152A1 (es) 1989-02-16
DE3680709D1 (de) 1991-09-12
FI79952B (fi) 1989-12-29
ES554819A0 (es) 1989-02-16
MX170350B (es) 1993-08-18
FI861953A0 (fi) 1986-05-09
FI861953A (fi) 1986-11-12
AU581512B2 (en) 1989-02-23
EP0201815B2 (de) 1994-08-03
EP0201815A2 (de) 1986-11-20
DE3517154A1 (de) 1986-11-13
BR8602081A (pt) 1987-01-06
TR24023A (tr) 1991-02-01
ZA863466B (en) 1986-12-30
AU5731286A (en) 1986-11-13
ATE65945T1 (de) 1991-08-15
US4789466A (en) 1988-12-06
PT82561A (en) 1986-06-01
PT82561B (pt) 1988-03-03

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI79952C (fi) Anvaendning av tensidblandningar saosom hjaelpmedel vid flotation av icke-sulfidiska malmer.
US4790931A (en) Surfactant mixtures as collectors for the flotation of non-sulfidic ores
US10376901B2 (en) Use of branched alcohols and alkoxylates thereof as secondary collectors
EP3277429B1 (en) Composition of fatty acids and n-acyl derivatives of sarcosine for the improved flotation of nonsulfide minerals
US5540336A (en) Method of producing iron ore concentrates by froth flotation
WO2018197476A1 (en) Collectors for beneficiation of phosphate from phosphate containing ores
CA1321846C (en) Flotation of non-sulfidic ore with a glycosidic collector
US4830739A (en) Process and composition for the froth flotation beneficiation of iron minerals from iron ores
EP3433021A2 (en) Use of emulsifier in collector composition
FI73369B (fi) Anvaendning av acyllaktylat som samlare vid flotation och foerfarande foer anrikning av icke-sulfidiska mineralier genom flotation.
US4790932A (en) N-alkyl and N-alkenyl aspartic acids as co-collectors for the flotation of non-sulfidic ores
AU598885B2 (en) Alkyl sulfosuccinates based on propoxylated and propoxylated and ethoxylated fatty alcohols as collectors for the flotation of non-sulfidic ores
US20210197211A1 (en) Beneficiation of phosphate from phosphate containing ores
CA1336018C (en) Surfactant mixtures as collectors for the flotation of non-sulfidic ores
WO2020083793A1 (en) Collector composition and flotation process for beneficiation of phosphate
EP0368061B1 (de) Grenzflächenaktive Fettsäureester- und/oder Fettsäurederivate als Sammler bei der Flotation von nichtsulfidischen Erzen
CA1280520C (en) Method of separating non-sulfidic minerals by flotation
CA2083818A1 (en) Process for the recovery of minerals from non-sulfidic ores by flotation
CA2092440A1 (en) Process for the recovery of minerals from non-sulfidic ores by flotation
US11638923B1 (en) Flotation reagents from acidic olive oil
CA1093224A (en) Froth flotation process
GB2197226A (en) The use of collector mixtures as aids in the flotation of non-sulfidic ores, more especially cassiterite

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: HENKEL KOMMANDITGESELLSCHAFT AUF AKTIEN