FI84747C - Kompensator foer en torntalja. - Google Patents

Description

1 84747

Tasain tornitaljaa varten

Esillä oleva keksintö liittyy erilaisten laitteistojen kannattamiseen ja liikutteluun tarkoitettuihin lait-5 teisiin. Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on sellainen tasain, joka on tarkoitettu käytettäväksi tornitaljan ja maston kannattaman liikkuvan taljan (24) kanssa esineiden tukemiseksi ja niiden liikkeiden ohjaamiseksi. Keksintö soveltuu erityisesti käyttökohteisiin, joissa tällaisia 10 taljajärjestelmiä kannattavat uivat alukset ja järjestelmiä käytetään laitteistojen liikutteluun alusta kannattavan vesimassan pohjan suhteen, tai käyttötarkoituksiin, joissa laitteisto on laskettava pehmeästi maahan.

Ennestään tunnetaan liiketasaimia, vrt. esim. EP-15 129 277, joilla kompensoidaan vedenalaisia laitteistoja kannattavien merialusten pystysuuntaista nousu- ja lasku-liikettä porauksen tai muun porausreiässä tapahtuvan vedenalaisen toiminnan aikana. Tällaiset tasaimet käsittävät liikkuvaan taljaan liittyviä tasaimia, joissa koukku, 20 nostolaite tms, jolla laitteisto voidaan kiinnittää liikkuvaan taljaan, on ripustettu liikkuvaan taljaan painevä-liainelaitteistoilla, jotka suorittavat edestakaista liikettä, jotta koukku voidaan pitää paikallaan merenpohjaan nähden, kun liikkuva talja nousee ja laskee poraustornin 25 ja uivan aluksen mukana esim. aaltoilun johdosta. Tällaisissa tasaimissa joudutaan tasauslaitteiston paino kannattamaan samalla köydellä, jolla liikkuva talja on ripustettu tornitaljaan, joka on kiinnitetty mastoon tai poraust-orniin.

30 On suunniteltu liiketasain, jossa tornitaljan on määrä pysyä paikallaan merenpohjan suhteen poraustornin ja uivan aluksen kohotessa ja laskiessa, ja tornitalja on siinä ripustettu poraustorniin kahdella suoratoimisella, hydraulisella mäntäsylinteriyhdistelmällä. Tässä tapauk-35 sessa käytetään joustovarsien muodostamia lisätasaimia, 2 84747 jotta voidaan eliminoida liikkuvaa taljaa kannattavan taipuisan köyden lineaariliike ja estää liikkuvan taljan ja tornitaljan välinen suhteellinen liike poraustornin kohotessa ja laskiessa.

5 On toivottavaa ja edullista saada aikaan sellainen tasain tornitaljaa varten, jossa on tasapainoisen kannatuksen aikaansaavat kannatinelimet, jotka on sijoitettu siten, että voidaan minimoida tornitaljaa ja liikkuvaa taljaa kannattavalta poraustornilta tai mastolta vaaditta-10 va korkeus. On myös toivottavaa saada aikaan tällainen kompensaatio mainittuja kahta taljaa yhdistävälle taipuisalle köydelle siten, että liikkuva talja ja tornitalja voivat pysyä paikallaan merenpohjan suhteen poraustornin noustessa ja laskiessa uivan aluksen kanssa. Poraustornin 15 korkeus voidaan tällöin minimoida käyttämällä hyväksi tornitaljan tasainlaitteistojen tarjoamia mekaanisia etuja siten, että verrattain suuret poraustornin nousut ja laskut voidaan kompensoida pienehköllä tasainlaitteiston osien välisellä suhteellisella liikkeellä.

20 Keksinnön mukaiselle tasaimelle on tunnusomaista se, että se muodostuu kahdesta paineväliaineyksiköstä, joista kumpikin käsittää mäntäkomponentin ja sylinterikomponentin, jolloin toiset komponentit on kiinnitetty mastoon ja toiset kom-25 ponentit kannattavat ensimmäisiä köysipyöriä ja ovat siirrettävissä toisten komponenttien ja täten maston suhteen, hydraulijärjestelmästä hydraulisen paineen syöttämiseksi paineväliaineyksiköihin ensimmäisten köysipyörien siirtämiseksi maston suhteen, 30 ainakin yhdestä tornitaljassa olevasta pylpyrästä ja ainakin yhdestä liikkuvassa taljassa olevasta pylpyrästä, ensimmäisestä taipuisasta köydestä, joka kulkee toisen köysipyörän yli ja on sovitettu vuorotellen torni-35 taljassa ja liikkuvassa taljassa olevien pylpyröiden yropä- 3 84747 ri ja edelleen kulkee toisen köysipyörän yli, jolloin taipuisa köysi köysipyörien ja maston avulla muodostaa tuen tornitaljasta riippuvalle liikkuvalle taljalle, jolloin köysipyörät on sovitettu oleellisesti yhdensuuntaisesti 5 tornitaljassa ja liikkuvassa taljassa oleviin pylpyröihin nähden, ja toisista taipuisista köysistä, jotka yhdistävät tornitaljän ensimmäisiin köysipyöriin, jotka köydet on toisesta päästään kiinnitetty tornitaljaan ja toisesta 10 päästään mastoon ja kulkevat ensimmäisiin köysipyöriin yhdistettyjen toisten köysipyörien kautta, jolloin tornitalja on siirrettävissä maston suhteen paine-väliaineyksiköiden mäntäkomponenttien ja sylinterikompo-nenttien välisen suhteellisen edestakaisen liikkeen vaiku-15 tuksesta, jolloin liikkuva talja on sovitettu kiinteäksi tai selektiivisesti liikkuvaksi tornitaljaan nähden.

Keksinnön muille edullisille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

20 Keksinnön mukaan on siis saatu aikaan tasain, joka kannattaa tornitaljaa, esim. mastosta, ja tornitaljaan ripustettua liikkuvaa taljaa ja jossa liikkuva talja voidaan pitää paikallaan tornitaljaan nähden tai sitä voidaan haluttaessa liikutella tornitaljan suhteen samalla, kun 25 tornitalja pysyy paikallaan vertailupisteen suhteen mas ton liikkuessa tämän pisteen suhteen, jolloin paineväli-ainelaitteistojen, jotka kannattavat taljoja maston suhteen, edestakaisin liikkuvien osien välillä tapahtuu verrannollista liikettä.

30 Piirustuksissa kuvio 1 on osittain leikattu ja osittain kaavio-mainen sivukuvanto puolittain vedenalaisesta lautasta, jolla on poraustorni tai masto, joka kannattaa tornitaljaa ja liikkuvaa taljaa keksinnön mukaisen tasaimen väli-35 tyksellä, 4 84747 kuvio 2 on suurennettu kuvanto kuvion l esittämän poraustornin yläosasta ja poraustorni on siinä noussut taljojen suhteen, kuvio 3 on sivukuvanto kuvion 2 esittämästä poraus-5 tornin osasta, kuvio 4 on kaaviomainen kuvanto, joka esittää kuvioiden 1-3 mukaisen tasaimen taljojen, köysien, pylpy-röiden ja köysipyörien rakennepiirteitä, kuvio 5 on lohkokaavio paineväliainejärjestelmästä, 10 jolla tasaimen paineväliainelaitteistoja käytetään, kuvio 6 on kuvion 2 kaltainen mutta osittainen kuvanto, joka esittää paineväliainelaitteiston mäntiä ulos vedettyinä ja tornitaljaa ankkuroituna lukkopalkkimekanis-milla poraustorniin, 15 kuvio 7 on vaakasuora leikkauskuvanto pitkin viivaa 7-7 kuviossa 6 ja siinä on esitetty lukkopalkkimekanismin yksityiskohtia, kuvio 8 on suurennettu leikkauskuvanto, josta on osia jätetty pois, pitkin viivaa 8-8 kuviossa 6 ja se 20 esittää lisää lukkopalkkimekanismin yksityiskohtia, kuvio 9 on leikkauskuvanto pitkin viivaa 9-9 kuviossa 8 ja se esittää lukkopalkkimekanismin yksityiskohtia, kuvio 10 on sivukuvanto, josta on osia jätetty 25 pois, poraustornin tai maston yläosasta, joka kannattaa tornitaljaa ja liikkuvaa taljaa keksinnön mukaisen tasaimen toisen sovellutusmuodon avulla, tornitaljan sijaitessa olennaisesti alimmassa asennossaan poraustornin suhteen; pistekatkoviivoilla tornitalja on esitetty olennaisesti 30 ylimmässä asennossaan poraustornin suhteen samoin kuin tasaimen köysipyörät vastaavissa yläasennoissaan, kuvio 11 on pystysuuntainen poikkileikkaus pitkin viivaa 11-11 kuviossa 10, kuvio 12 on suurennettu vaakasuora poikkileikkaus 35 pitkin viivaa 12-12 kuviossa 11 ja se esittää tornitaljan 5 84747 ja köysipyöräryhmien yksityiskohtia, kuvio 13 on suurennettu osasivukuvanto männänvarren yläpäästä ja siinä on esitetty, kuinka männänvarret kannattavat tornitaljoja, 5 kuvio 14 on sivukuvanto poraustornin tai maston yläosasta, joka kannattaa tornitaljaa ja liikkuvaa taljaa keksinnön mukaisen tasaimen vielä erään sovellutusmuodon välityksellä, osittain leikattuna, jotta voidaan nähdä tornitalja lukittuna olennaisesti ylimpään asentoonsa polo raustornin suhteen lukkopalkkimekanismilla; pistekatko-viivoilla köysipyöräryhmä on esitetty olennaisesti ylimmässä asennossaan, kuvio 15 on pystysuora poikkileikkaus pitkin viivaa 15-15 kuviossa 14, ja 15 kuvio 16 on suurennettu yläkuvanto, josta on osia jätetty pois ja joka on osittain leikattu, kuvion 15 mukaisesta tasaimesta.

Keksinnön mukaista tasainta on osoitettu kuviossa l yleisesti numerolla 10 ja se kuuluu porauslaitteistoon, 20 joka käsittää poraustornin tai maston 12, joka on asennettu puolittain vedenalaiselle lautalle 14, jota kannattavat vesimassassa 16 olevat kellukkeet 18. Putkimainen kappale 19, joka voi olla porauspalkki, kotelopalkki tai muu laite, on kuvassa ripustettu nostolaitteeseen 20, jo-25 ka puolestaan riippuu koukun 22 välityksellä liikkuvasta taljasta 24, jolla putkimaista kappaletta voidaan liikutella ja laskea esim. vedenalaiseen porausreikään (ei-esi-tetty) tai nostaa sieltä ylös. Porausreiässä suoritettavien toimenpiteiden aikana lautta 14 voi nousta ja laskea 30 tai muulla tavalla liikkua aaltoilun tms vesimassassa 16 esiintyvien häiriöiden johdosta. Tasain 10 myötäilee tällaisia lautan liikkeitä sallien putkimaisen kappaleen 19 pysyä paikallaan vedenpohjan ja porausreiän suhteen tai antaen mahdollisuuden liikutella sitä halutulla tavalla 35 merenpohjan tai porausreiän suhteen huolimatta lautan 14 6 84747 nousu- ja laskuliikkeistä.

Liikkuva talja 24 on ripustettu ylempään eli torni-taljaan 26 taipuisalla käyttököydellä 28 tavalla, jota tarkastellaan yksityiskohtaisesti jäljempänä. Köysi 28 5 kulkee köysipyörän ylitse poraustornin 12 yhdelle puolelle ja se on kiinnitetty yhdestä päästään 32 liikkumatto-masti poraustornin ja lautan 14 suhteen. Köysi 28 kulkee myös toisen köysipyörän 34 ylitse ja on kiinnitetty toisesta päästä 36 vinssiin 38, jolla köyttä 28 voidaan halu-10 tulla tavalla vetää sisään tai laskea ulos vinssin, maston 12 ja lautan 14 suhteen. Köysipyörien 30 ja 34 ripustusta tarkastellaan jäljempänä.

Poraustorniin 12 kuuluu pystysuora ohjauskisko 40, johon kytkeytyvät liikkuvan taljan 24 ja tornitaljan 26 15 kannattamat lukuisat juoksurullat 42 ja 44, jotka ohjaavat näitä kahta taljaa niiden liikkuessa pystysuunnassa poraustornin suhteen.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, köysipyörä 30 on asennettu vaakasuoralle akselille, jota kannattaa mäntä 20 46, joka pääsee liikkumaan pystysuunnassa edestakaisin paineväliainelaitteistoon kuuluvan sylinterin 48 suhteen. Köysipyörä 34 on samaan tapaan asennettu vaakasuoralle akselille, jota kannattaa mäntä 50, joka liikkuu sylinterin 52 suhteen, jotka muodostavat toisen paineväliaine-25 laitteiston. Mainitut kaksi sylinteriä 48 ja 52 on asennettu kiinteästi poraustorniin 12 jättäen männät 46 ja 50 liikkuviksi poraustornin suhteen.

Köysipyörää 54 kannattaa akseli, joka on myös ripustettu männän 46 varaan, ja köysipyörä 30 pääsee vapaas-30 ti pyörimään köysipyörään 54 nähden. Köysipyörä 56 on samaan tapaan ripustettu männän 52 varaan ja se pääsee pyörimään köysipyörän 34 suhteen. Taipuisa köysi, vaijeri tai ketju 58 on ankkuroitu yhdestä päästään poraustorniin 12, kulkee köysipyörän 54 ylitse ja on kiinnitetty vastakkai-35 sesta päästä 62 tornitaljaan 26. Samanlainen taipuisa köy- 7 84747 si 64 on ankkuroitu yhdestä päästään 66 poraustorniin 12, kulkee köysipyörän 56 ylitse ja on kiinnitetty toisesta päästä tornitaljaan 26. Nämä kaksi köyttä 58 ja 64 kannattavat siten tornitaljaa 26 poraustornista 12 köysipyörien 5 54 ja 56 välityksellä, jotka muodostavat tasapainotetun kannatuksen tornitaljan vastakkaisille puolille. Voidaan huomata, että mäntien 46 ja 50 pystysuuntainen liike po-raustornin 12 suhteen myötäilee tornitaljan 26 pystysuuntaista liikettä poraustornin suhteen ja tornitaljan liike 10 on kaksinkertainen mäntäliikkeeseen verrattuna.

Mäntien 46 ja 50 toiminta voidaan paremmin ymmärtää, kun tarkastellaan kuvioita 3 ja 5, joiden mukaan pai-neväliainelaitteistot ovat osittain hydraulisia ja osittain pneumaattisia. Sylinterien 48 ja 52 männänvarsien 15 puoleiset osat kuuluvat hydrauliseen järjestelmään, jossa nämä sylinteriosat on kytketty hydrauliputkistolla 70 säiliöön 72, joka sisältää hydraulinestettä, jonka päällä on painekaasua nesteen pitämiseksi halutussa paineessa. Pai-nekaasujohto 74 yhdistää säiliön 72 yläosan painekaasun 20 lähteeseen (ei-esitetty). Sulkuventtiili 76, johon kuuluu takaiskuventtiiliohitus, on asennettu hydraulijohtoon säiliön 72 ja sylintereiden 48 ja 52 välille. Nopeudenrajoi-tusventtiili (ei-esitetty) voidaan sijoittaa kummankin sylinterin 48 ja 52 ja hydrauliputkiston 70 väliseen lii-25 täntään rajoittamaan hydraulinesteen virtausnopeutta säiliön 72 ja sylintereiden välillä, minkä saa aikaan myös vaihtoehtoinen kuristussuutin 78, jotta voidaan estää mäntien 48 ja 50 liian nopea ylöspäin suuntautuva liike sylintereiden suhteen.

30 Paineväliainesylinterit 48 ja 52 on yhdistetty män nänvarsien vastapäisiltä puolilta suurpainekaasuputkis-tolla 80 sulkuventtiiliin 82, joka on yhteydessä pysty-putkeen 84 (kuvio 3), joka ulottuu alaspäin korkealla po-raustornissa sijaitsevilta sylintereiltä tarvittaessa toi-35 selle venttiilille 86. Painekaasujärjestelmä ulottuu oh- β 84747 jauspöytään 88, josta painekaasua voidaan syöttää valinnan mukaan sylintereihin 48 ja 52 jommasta kummasta paineilma-säiliöstä 90 tai 92. Ilmakompressori 94 on myös yhteydessä ohjauspöytään 88 syöttääkseen ilmaa säiliöihin 90 ja 5 92. Johtoventtiilillä 96 voidaan toinen paineilmasäiliö 90 saattaa tarvittaessa yhteyteen mäntien 48 ja 52 kanssa ohjauspöydän 88 ohitse.

Paineilmaa johdetaan sylinterien 48 ja 52 aukottomille puolille mäntien 46 ja 50 työntämiseksi ensimmäiseen 10 toimintasuuntaan eli niiden saattamiseksi työntymään ulos sylintereistä ja kohottamaan mäntien kannattamia köysipyö-riä. Sylintereiden 48 ja 52 männänvarren puoleisiin osiin johdettava hydraulipaine vastustaa mäntien 46 ja 50 nou-suliikettä ja toimii puskurina kaasunpaineen sylinterei-15 den aukottomilla puolilla synnyttämälie voimalle.

Kuten kuvioista 2, 3 ja 4 voidaan havaita, liikkuvaan taljaan 24 kuuluu useita pylpyröitä 98, tornitaljaan 26 kuuluu useita pylpyröitä 100 ja taipuisa köysi 28 on johdettu vuorotellen liikkuvan taljan pylpyröiden ja tor-20 nitaljan pylpyröiden ympäri niiden kohtien välillä, joissa köysi kulkee köysipyörien 30 ja 34 ylitse. Taipuisan köyden 28 yhden pään 28 ollessa ankkuroituna kohtaan 32 kiintopisteeksi ja köyden 28 toisen pään 36 ollessa liikuteltavissa vinssillä 38 liikkuva talja 24 on ripustettu tor-25 nitaljasta 26 taipuisalla köydellä 28, joka siten kannattaa liikkuvaa taljaa poraustornista 12. Vedettäessä köyttä 28 vinssillä 38 sisään tai laskettaessa ulos liikkuva talja siirtyy joko kohti tornitaljaa 26 tai vastaavasti siitä poispäin.

30 Tornitalja 26 on ripustettu mastoon 12 mäntien 46 ja 50 avulla, joita kannattaa sylintereissä 48 ja 52 oleva paineilma. Pneumaattisen paineen tasapainottaessa sylintereissä 48 ja 52 mäntien 46 ja 50 kannattamaa kuormaa, joka käsittää kaksi taljaa 24 ja 26 sekä niiden kannatta-35 man laitteiston, kuten putkimaisen kappaleen 19 (kuvio 1), 9 84747 ja sylintereiden 48 ja 52 alaspäin poraustornin 12 ja kelluvan lautan 14 mukana suuntautuvan liikkeen pyrkiessä keventämään sylintereihin kohdistuvaa kuormaa ilmansyöttö saa männät 46 ja 50 liikkumaan ylöspäin sylintereissä, 5 jolloin tornitalja 26 ja kaikki sen kannattamat osat pysyvät paikallaan. Kun poraustorni 12 ja lautta 14 kohoavat esim. aaltoliikkeen mukana, sylintereihin tuotavaan ilmaan kohdistuva suurempi kuorma saa männät 46 ja 50 laskeutumaan alaspäin sylintereihin 48 ja 52 nähden, mistä on 10 seurauksena, että poraustorni 12 kohoaa tornitaljan 26 ja kaikkien sen kannattamien osien suhteen.

Kun männät 46 ja 50 liikkuvat ylös- tai alaspäin sylintereissä 48 ja 52, hydraulineste virtaa sylintereiden männänvarren puoleisten osien ja säiliön 72 välillä 15 tarpeen mukaan pitääkseen sylinterit täynnä paineväliai- netta. Poraustornin 12 pystysuuntainen nousu- ja lasku-liike merenpohjan suhteen kompensoidaan esimerkiksi siis mäntien 46 ja 50 liikkeellä sylintereiden 48 ja 52 suhteen, jolloin tornitalja 26 pysyy paikallaan merenpohjan 2 0 suhteen.

Lisäksi kun männät 46 ja 50 liikkuvat nousevan ja laskevan poraustornin suhteen pystysuunnassa, köysipyö-rien 30 ja 34 vastaava pystysuora liike saa köysipyörät pyörimään taipuisaa köyttä 28 vasten. Kun köyden kiinni-25 tyspiste 32 ja vinssi 36 nousevat tornitaljan 26 suhteen, köysipyörät 30 ja 34 vetäytyvät sylintereitä 48 ja 52 kohti ja pitävät köyden 28 paikallaan taljoissa. Samoin kuin köyden kiinnityspiste 32 ja vinssi 36 laskeutuvat alaspäin poraustornin laskiessa, köysipyörät 30 ja 34 työntyvät 30 ulospäin sylintereistä 48 ja 52 pitääkseen köyden 28 paikallaan taljoissa 24 ja 26. Koska taipuisan köyden köysi-pyörät 30 ja 34 liikkuvat tornitaljan kannatinköysipyörien 54 ja 56 mukana, liikkuva talja 24 pysyy paikallaan torni-taljan 26 suhteen, kun poraustor#i 12 liikkuu ylös- ja 35 alaspäin, ellei taipuisaa köyttä vedetä sisään tai laske- 10 84747 ta ulos vinssillä 38. Vaikka poraustorni 12 liikkuisikin ylös- ja alaspäin tornitaljan 26 suhteen tämän pysyessä paikallaan merenpohjan suhteen, vinssillä 38 voidaan nostaa ja laskea liikkuvaa taljaa 24 tornitaljan suhteen po-5 raustornin pystysuuntaisesta liikkeestä huolimatta.

Kuljettuaan köysipyörän 30 ylitse taipuisa köysi 28 menee tornitaljan 26 vastakkaiselle puolelle ja kiertää pylpyröiden 98 ja 100 ympäri myötäpäivään, kuten esim. kuviosta 2 voidaan havaita, ja paluuköysi kulkee toisen 10 köysipyörän 34 ylitse ja alas vinssille 38 jälleen torni-taljan 26 vastakkaiselta puolelta. Kaikki köyden 28 kierrokset köysipyörien 30 ja 34 ja pylpyröiden 98 ja 100 ympäri kulkevat siis samaan kiertosuuntaan, jolloin voidaan välttää mahdollista kulumista, jota saattaa syntyä, mikä-15 li köysi kulkee vuorotellen vastakkaisiin kiertosuuntiin. Köysipyörien 30 ja 34 verrattain suuret halkaisijat ovat myös eduksi pyrittäessä pidentämään esim. teräsköyden tms käyttöikää, joka toimii köytenä 28. Koska köysipyörät 30 ja 34 sijaitsevat sivusuunnassa eri linjalla, köyden 28 20 osat risteävät tornitaljan 26 ja köysipyörien välissä si-vusuuntaisella välyksellä.

Kulmat, jotka köysi 28 muodostaa köysien 54 ja 56 pystysuuntaisen jatkeen kanssa köysipyörien 54 ja 56 ja tornitaljan 26 välissä, ovat riittävän pienet, jotta tai-25 puisan köyden 28 tällä alueella pituudessa ei synny mitään olennaista eroa verrattuna tornitaljan kannatusköysiin 58 ja 64, kun poraustorni 12 nousee ja laskee.

Hydraulinen sulkuventtiili 76 ja pneumaattinen sul-kuventtiili 82 voidaan sulkea samanaikaisesti (esim. oh-30 jauspöydästä 88), jotta saadaan lukittua männät 46 ja 50 haluttuun kohtaan sylintereihin 48 ja 50 nähden estämällä paineväliaineen virtaus sylintereiden suhteen. Hydrauli-venttiilin 76 ohitushaara antaa nesteelle mahdollisuuden virrata yhteen suuntaan sylintereille 48 ja 52, jotta voi-.. 35 daan estää kavitaatio, kun muuten lukitut männät 46 ja 50 11 84747 asettuvat sylintereissä olevan suljetun kaasun määräämään asemaan.

Tornitaljasta 26 ulottuvat ylöspäin pylpyröiden 100 kummaltakin puolelta levyt 26a ja 26b (kuvio 8), joissa on 5 vaakasuuntaan ulottuvat aukot 102 ja 104. Kun tornitalja 26 on nostettu ylös sylintereiden 48 ja 52 suhteen, kuten kuvioissa 6, 7 ja 8 on esitetty, tornitaljan levyt 26a ja 26b ovat poraustorniin kuuluvien pystysuuntaisten levyjen 106 ja 108 välissä. Poraustornin levyt 106 ja 108 kannat-10 tavat ristikkäistä palkkia 110. Poraustornin levyissä 106 ja 108 on vaakasuuntaan ulottuvat aukot 112 ja 114. Ainakin toisessa aukossa 112 tai 114 on alareunassa lovi ja piirustuksissa loven 116 on esitetty olevan aukossa 112.

Ristikkäispalkki 110 kannattaa lukkopalkkimekanis-15 mia, joka on olennaisesti US-patentissa 3841770 esitetyn kaltainen, johon tässä viitataan. Lukitusmekanismin, jolla tornitalja 26 ankkuroidaan poraustorniin 12 tornitaljan ollessa yläasennossa sylintereiden 48 ja 52 suhteen, yksityiskohdat käyvät tarkemmin selville kuvioista 7-9. 20 Akseli 118 läpäisee ristikkäispalkissa 110 olevan sopivan reiän ja akseli on estetty liikkumasta alaspäin sen suhteen muttereilla 120. Samanlaiset mutterit 122, jotka on kierretty akselin 118 alapäähän, kannattavat olennaisesti lieriömäistä, yläpäästä avointa hoikkia 124, joka sulkee 25 sisäänsä kierrejousen 126, joka ympäröi akselia 118 ja joka on peitetty hatulla 128. Hattu 128 pääsee liikkumaan, kun jousta puristetaan kokoon tai se laajenee. Välilevy 130 erottaa hattua 128 vaakasuuntaisesta lukkopalkista 132. Kokoon puristettu kierrejousi 126 toimii puskurina 30 lukkopalkin 132 rajoitetulle alaspäin suuntautuvalle liikkeelle akselin 118 suhteen lukitusmekanismia käytettäessä. Laippa 134 on kiinnitetty ruuvilla 136 lukkopalkkiin 132 pyörimään sen mukana ja seuraamaan lukkopalkin rajoitettua pystyliikettä akselin 118 suhteen. Kannatin 138 on asen-35 nettu akselille 118 tämän kulkiessa kannattimessa olevan i2 84747 pystysuoran reiän lävitse. Kannattimesta 138 ulottuu vaakasuunnassa siihen kuuluva varsi 140, joka kannattaa männän 142 ja sylinterin 144 yhdistelmää. Sylinterin 144 toinen pää on kiinnitetty nivelletysti varresta 140 ulkone-5 vaan korvakkeeseen 146 ja männänvarren 142 vastakkainen pää on kiinnitetty kiertyvästi nivelliitoksella 148 laippaan 134. Syötettäessä paineväliainetta mäntäsylinteriyh-distelmään 142, 144 männän työntämiseksi ulos sylinteristä tai vetämiseksi sen sisään kiertyy laippa 134 ja siten 10 myös lukkopalkki 132 akselin 118 pituusakselin ympäri.

Tornitaljan 26 ollessa kuvioiden 6-8 esittämässä yläasennossa tornitaljan levyjen aukot 102 ja 104 sijaitsevat olennaisesti poraustornin levyissä olevien aukkojen 112 ja 114 kohdalla. Mäntäsylinteriyhdistelmällä 142, 144 15 voidaan lukkopalkki 132 kääntää tällöin asentoon, jossa se on kohtisuorassa levyjen aukkoja 102, 104, 112 ja 114 vastaan. Lukkopalkki on mitoitettu ulottumaan kaikkien neljän reiän lävitse, kuten on esitetty. Lukkopalkki 132 voi tällöin kannattaa tornitaljan 26 ja siihen ripustettujen 20 osien painoa, kun ilmanpaine on päästetty tarvittaessa purkautumaan sylintereistä 48 ja 52. Näin lukittuna torni-talja 26 voi kannattaa suurempaa painoa kuin siinä tapauksessa, että tornitalja on ainoastaan taipuisien köysien 58 ja 64 ja mäntien 46 ja 50 varassa.

25 Lukkopalkin 132 ulottuvuus pystysuunnassa on pie nempi kuin minkään aukon 102, 104, 112, 114, jotta lukko-: : . palkki voidaan siirtää aukkoihin ja niistä pois. Lukko- palkin 132 aukkoihin menevät etureunat on myös viistetty kohdista 132a ja 132b, jotta lukkopalkki saadaan helpommin 30 aukkoihin. Palkki 132 on myös kiinnitetty heiluvasti akselille johtamalla viimeksi mainittu palkissa olevan reiän lävitse, jonka halkaisija on hieman suurempi kuin akselin halkaisija, jotta palkki pääsee tarvittaessa siirtymään painon jakamiseksi molemmille poraustornin levyille 106 ja 35 108. Ainakin yhdessä aukossa, kuten kuvion mukaan aukossa i3 84747 112, on lovi 116, johon lukkopalkki 132 mahtuu levyyn 106 nähden poikittaisessa asennossaan, jolloin lovessa oleva palkki ei pääse vahingossa kääntymään ulos aukoista 102, 104, 112 ja 114.

5 Kun tornitaljan 26 paino on köysien 58 ja 64 sekä mäntien 46 ja 50 varassa ja tornitaljaa on nostettu riittävästi, jotta jousi 126 voi kohottaa lukkopalkin pois aukon lovesta 116, mäntäsylinteriyhdistelmällä 142, 144 voidaan kiertää lukkopalkkia 90 siten, että se tulee ulos 10 aukoista 102, 104, 112 ja 114 levyjen 26a, 26b, 106 ja 108 suuntaiseksi. Sitten tornitaljaa 26 voidaan laskea sylin-tereiden 48 ja 52 suhteen pienentämällä hallitusti niissä vallitsevaa ilmanpainetta tasaimen saattamiseksi toiminta-korkeudelle. Tulee huomata, että lukkopalkki 132 ei koske-15 ta taipuisaan köyteen 28 kuvion 7 lukitussa asennossa eikä myöskään tasaimen toiminta-asennossa, jossa lukkopalkki on kohtisuorassa kuvion 7 asentoon nähden.

Tornitaljan 26 ollessa lukittuna poraustorniin 12 lukkopalkilla 132 liikkuvaa taljaa 24 voidaan kuitenkin 20 käyttää, kun halutaan nostaa ja laskea taakkaa tornitaljan suhteen, liikuttelemalla köyttä 28 vinssin 38 avulla taljojen 24 ja 26 suhteen. Köysipyörät 30 ja 34 voidaan myös kiinnittää runkoon (ei-esitetty), joka ulottuu osana po-raustornia 12, jotta voidaan kannattaa näitä köysipyöriä 25 tornitaljan ollessa ankkuroituna poraustorniin, jolloin paineväliainelaitteistot (46, 48, 50 ja 52) voidaan huoltaa, irrottaa, purkaa tai poistaa kokonaan tai osittain taljojen 24 ja 26 ollessa silti käytettävissä kuormien liikutteluun.

30 Mikäli paineväliainelaitteistot 46, 48, 50 ja 52 eivät ole toimintakunnossa, köyttä 28 voidaan vetää vinssillä 38, jotta saadaan liikkuva talja 24 nostettua torni-taljaan 26 kiinni. Vedettäessä köyttä 28 edelleen nousevat molemmat taljat ja liikkuva talja kannattaa tornitaljaa 35 26. Tällä tavalla tornitalja 26 voidaan nostaa köyden 28 i4 84747 avulla sellaiselle korkeudelle, että tornitaljan levyt 26a ja 26b ovat poraustornin levyjen 106 ja 108 kohdalla, jolloin tornitalja voidaan ankkuroida lukkopalkilla 132 po-raustorniin 12, kuten edellä selostettiin.

5 Keksinnön mukainen liikkeentasausmekanismi aikaan saa tasapainotetun kannatuksen tornitaljalle sen ansiosta, että tornitalja 26 on ripustettu köysien 58 ja 64 varaan, jotka on kiinnitetty tornitaljan kumpaankin päähän ja kulkevat köysipyörien 54 ja 56 ylitse, joita kannattavat tor-10 nitaljan vastakkaisilla puolilla sijaitsevat männät 46 ja 50. Lisäksi männät 46 ja 50 liikkuvat rataa, joka on yhdensuuntainen tornitaljan 26 poraustornin 12 suhteen tapahtuvan liikkeen liikeradan ja liikkuvan taljan 24 torni-taljan ja poraustornin suhteen tapahtuvan liikkeen liike-15 radan kanssa. Taipuisan köyden 28, jolla liikkuva talja 24 on kytketty tornitaljaan 26, tuenta köysipyörillä 30 ja 34, joita kannattavat samat männät 46 ja 50 kuin tornital-jaa 26, ottaa huomioon liikkuvan taljan ja poraustornin välisen suhteellisen liikkeen samalla, kun se ottaa huo-20 mioon suhteellisen liikkeen tornitaljan ja poraustornin välillä poraustornin liikkeen kompensoimiseksi vertailukohtana olevan merenpohjan suhteen. Näin ollen ei tarvita mitään lisätasausmekanismia liikkuvan taljan 24 pitämiseksi paikallaan tai liikuttamiseksi halutulla tavalla torni-25 taljan 26 suhteen, kun poraustorni 12 nousee ja laskee merenpohjan suhteen. Tasausjärjestelmällä voidaan myös laskea laitteisto vaimennetusti tai pehmeästi maahan, kun sitä lasketaan taljoilla tornin liikkumatta. Tulee huomata, että sylintereiden rakenne, jossa tornitaljaa 26 voi-30 daan nostaa sylintereiden välissä, ei edellytä poraustor-nilta 12 tarpeettoman suurta korkeutta.

Keksinnön mukaisen tasaimen toinen sovellutusmuoto, jota on osoitettu yleisesti viitenumerolla 150, on esitetty kuvioissa 10 ja 11, joissa se kuuluu porausjärjestel-35 mään, joka käsittää poraustornin tai maston 152, joka on is 84747 asennettu kelluvalle lautalle (ei-esitetty), yleisesti ottaen kuvion 1 esittämällä tavalla. Liikkuva talja 154, johon liikuteltava laitteisto voidaan ripustaa, on puolestaan ripustettu taipuisalla käyttököydellä tai vaijerilla 5 158 tornitaljaan 156. Liikkuvaan taljaan 154 kuuluu usei ta pylpyröitä 160 ja tornitaljaan 156 kuuluu samoin useita pylpyröitä 162. Taipuisa köysi 158 on johdettu vuorotellen liikkuvan taljan pylpyröiden 160 ja tornitaljan pylpyröiden 162 ympäri, jolloin tornitalja 156 kannattaa 10 liikkuvaa taljaa 154 ja liikkuvaa taljaa voidaan liikuttaa sen suhteen taipuisan köyden 158 avulla.

Kuten kuvioista 10-12 voidaan havaita, kaksi yhdensuuntaista ja tietyn välimatkan päässä toisistaan olevaa palkkia 164 on asennettu poraustornin 152 vaakasuorien 15 poikkipalkkien 166 varaan. Paineväliainesylinteriin 170 on järjestetty kannattimet 168, jotka on kiinnitetty pulteilla palkkeihin 164 yhdistämään sylinteri palkkeihin. Samanlaiset kannattimet 172 on kiinnitetty pulteilla palkkeihin 164, kuten voidaan havaita kuviosta 11, yhdistämään toinen 20 paineväliainesylinteri 174 palkkeihin. Sylinterit 170 ja 174 sijaitsevat kahden taljan 154 ja 156 liikeradan vastakkaisilla puolilla ja yhdensuuntaisesti sen kanssa eli sylinterit ovat pystysuuntaiset. Sylinterit 170 ja 174 on varustettu edestakaisin liikuteltavilla männillä 176 ja 25 178, jotka siis liikkuvat taljojen 154 ja 156 liikeradan suuntaisesti ja sen vastakkaisilla puolilla.

Tornitalja 156 on varustettu kotelorakenteella, joka kannattaa pylpyröitä 162 ja josta ulottuu alaspäin vaakasuuntainen palkki 180, kuten kuvioissa 10 ja 11 on 30 esitetty. Kun tornitalja 156 on alimmassa asennossaan, kuten kuvioissa 10 ja 11 on esitetty, tornitaljan palkki 180 on kahden palkin 164 välisessä tilassa. Molemmat männän-varret 176 ja 178 on kiinnitetty tornitaljan palkkiin 180. Männänvarsien ja tornitaljan palkin 180 välisen kytkennän 35 yksityiskohdat käyvät ilmi kuviosta 13, jossa tällainen ie 84747 kytkentä on esitetty yhdelle männänvarrelle 178, mutta on ymmärrettävää, että toisen männänvarren 176 ja palkin välinen kytkentä on olennaisesti samanlainen.

Männänvarren 178 yläpää muodostaa katkaistun kar-5 tion muotoisen pinnan 182, joka voidaan sovittaa olennaisesti vastaavan muotoiseen onteloon 184 hatun 186 alapinnalla. Hattu 186, jossa on kaareva yläpinta, on sijoitettu pidikeosaan 188, joka on kiinnitetty pulteilla tornitaljan palkin 180 alapintaan, ja useita jousielimiä 190 on ase-10 tettu hatussa oleviin sopiviin porauksiin ja puristettu sen ja pidikeosan alapuolisen sisäpinnan välille. Jouset 190 painavat siten hattua ylöspäin palkkia 180 kohti ja niiden tehtävänä on pitää hattu olennaisesti kuvion 13 mukaisessa asennossa, kun männänvarsi 178 irrotetaan ha-15 tusta. Kuppi 192, jossa on hatun 186 kaarevaa yläpintaa vastaten kaareva alapinta, lepää hatun päällä ja toimii laakerina hatun ja yläpuolisen levyn 194 välissä. Sekä päällyslevy 194 että laakerikuppi 192 voidaan valmistaa pienikitkaisista metalliseoksista. Kun männänvarret 178 20 kannattavat tornitaljaa 156, männänvarsien ja tornitaljan palkin 180 väliset kuviossa 13 esitetyt liitokset sallivat riittävän suhteellisen liikkeen männänvarsien ja tornitaljan välillä sekä vaakasuunnassa, joka tapahtuu tornitaljan palkin 180 ja päällyslevyn 194 ja kuppilaakerin 192 välil-25 lä, että kiertoliikkeenä, joka tapahtuu laakerikupin 192 ja hatun 186 kaarevien pintojen välillä, jotta ne estävät sivuttaismomenttien syntymisen, joita muutoin saattaa kohdistua männänvarsiin tällaisessa kytkennässä ja tornitaljan 156 ripustuksessa.

30 Kuviosta 13 näkyy myös vastaavan paineväliainesy- linterin 174 yläpää, joka on suljettu männänvarren 178 suhteen sopivalla tiivisterakenteella, johon kuuluvat tii-visterenkaat 196, joita pitää paikallaan sulkulevy 198, joka on kiinnitetty pulteilla sylinterin päähän.

35 Kummassakin kannatinpalkissa 164 on tarkastusreiät „ 84747 200, joiden kautta sylintereitä voidaan esim. huoltaa. Rengaslevyt 202 on lisäksi kiinnitetty kannatinpalkkeihin tarkastusreikien 200 ympärille vahvistamaan palkkeja reikien ympäriltä.

5 Mäntien 176 ja 178 ja sylintereiden 170 ja 174 muo dostamat paineväliainelaitteistot voivat olla osittain hydrauliset ja osittain pneumaattiset ja niitä voidaan käyttää paineväliainejärjestelmällä, jonka rakenne ja toiminta on esim. olennaisesti kuviossa 5 esitetyn kaltainen. 10 Tällaisen paineväliainejärjestelmän yksityiskohdat on jätetty selvyyden vuoksi pois kuvioista 10-12, jotka esittävät tasainlaitetta 150, mutta on selvää, että sellaisena voidaan käyttää jotakin sopivan tyyppistä järjestelmää laitteen käyttämiseksi.

15 Sylintereihin 170 ja 174 syötetään paineväliainet- ta, jotta saadaan nostettua mäntiä 176 ja 178 ylöspäin ja tasain asettuu käyttöasentoon eli mäntien kannattama tor-nitalja tulee kannatinpalkkien 164 yläpuolelle ja se pystyy olemaan paikalleen vedenpohjan suhteen poraustornin 20 152 laskiessa ja noustessa, mikä edellyttää, että männillä on riittävästi iskutilaa, jotta männät pääsevät liikkumaan poraustornin suhteen tällaisen nousu- ja laskuliikkeen aikana. Mäntien iskun yläraja on osoitettu kuvioissa 10 ja 11 tornitaljan 156 asemalla, joka on esitetty pistekatko-25 viivoilla mäntien iskun yläpäässä. Kun poraustorni 152 nousee ja laskee sitä kannattavan lautan mukana esim. aaltoilun vuoksi tai muusta syystä, paineväliainejärjestelmä reagoi edellä kuvatulla tavalla, jolloin männät 176 ja 178 liikkuvat edestakaisin vastaavien sylintereiden 170 ja 174 30 suhteen ja siten poraustornin 152 ja sitä kannattavan lautan suhteen, mutta männät ja niiden kannattama tornitalja 156 pysyvät paikallaan vertailukohtana olevan merenpohjan suhteen.

Kuten erityisesti kuviosta 12 voidaan havaita, kak-35 si johdepalkkia 204 ja 206 ulottuu kannatinpalkeista 164 ie 84747 ylöspäin kohti poraustornin 152 yläpäätä. Johdepalkit 204 ja 206 toimivat ohjauskiskoina, joita pitkin tornitalja 156 kulkee mäntien 176 ja 178 liikuttamana. Pääjohdepalkki 206 on esitetty kotelopalkkina ja tornitaljassa 156 ole-5 viin vaakasuoriin akseleihin ripustetut vastakkaiset juok-surullat 208 kulkevat kotelopalkin vastakkaisilla puolilla. Useat vastakkaiset juoksurullat 212, jotka on asennettu vaakasuorille akseleille, jotka puolestaan on ripustettu pystysuuntaisten akseleiden ympäri kääntyvien kan-10 nattimien varaan, kulkevat kotelopalkin 206 kahta muuta vastakkaista sivua pitkin. Useat vastakkaiset juoksurullat 212, jotka on asennettu tornitaljän 156 kannattamille vaakasuorille akseleille, kulkevat toisen johdepalkin 204 vastakkaisia pintoja pitkin johdepalkin muodostuessa tässä 15 I-palkista. Kotelopalkkia 206 myöten kulkevien peräkkäis ten juoksurullien 210 nivelletty kiinnitys mukautuu kahden johdepalkin 204 ja 206 poikkeamiin tavoitteena olevasta yhdensuuntaisesta asennosta, kuten toisen tai molempien palkkien taipumiseen, vääntymiseen tai muuhun suuntapoik-20 keamaan.

Kaksi köysipyöräsovitelmaa 214 ja 216 on sijoitettu poraustorniin 152 tornitaljän 156 vastakkaisille puolille, kuten kuviosta 10 voidaan havaita. Köysipyöräsovi-telmat 214 ja 216 ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan 25 olennaisesti samanlaiset. Kumpikin köysipyöräsovitelma 214 ja 216 pääsee liikkumaan asianomaista johdepalkkia 218 ja 220 pitkin, jotka on kuvattu I-palkkeina. Vaakasuorilla akseleilla on useita juoksupyöriä 222, jotka kulkevat etummaisen johdepalkin 218 vastakkaisia pintoja pitkin. 30 Takimmaista johdepalkkia 220 ympäröivät useat juoksupyörät 224, jotka kaikki on asennettu vaakasuorille akseleille ja kulkevat takimmaisen palkin vastakkaisia pintoja pitkin. Johdepalkit 218 ja 220 ulottuvat suunnilleen kannatinpalk-kien 164 tasolta poraustornia 152 pitkin ylöspäin etäisyy-35 delle, joka on vähintään puolet mäntien 176 ja 178 iskun- i9 84747 pituudesta ja siten tornitaljan 156 sallitusta liikkeestä.

Köysipyöräsovitelmaan 214 kuuluu kolme yhtä suuren halkaisijan omaavaa köysipyörää 226, 228, 230, jotka on sijoitettu vaakasuoralle akselille, mutta pyörimään itse-5 näisesti akselin ympäri. Kaksi taipuisaa köyttä, kuten vaijeria, ketjua tms, 232 ja 234 on kiinnitetty poraustor-niin 152 läheltä johdepalkkien 218 ja 220 yläpäitä ja ne ulottuvat alaspäin kiertääkseen ulompien köysipyörien 226 ja 230 alapintojen ympäri ja jatkuvat ylöspäin kiinnitty-10 äkseen tornitaljan 156 yläosassa olevan ulokkeen 236 alapintaan. Samaan tapaan köysipyöräsovitelmaan 216 kuuluu kolme yhtä suuren halkaisijan omaavaa köysipyörää 238, 240 ja 242, jotka on asennettu vaakasuoralle akselille, mutta pyörimään itsenäisesti akselin ympäri. Kaksi taipuisaa 15 köyttä, kuten vaijeria, ketjua tms, 244 ja 246 on samoin kiinnitetty poraustorniin 152 ja ne ulottuvat alaspäin kiertääkseen ulompien köysipyörien 238 ja 242 ympäri ja jatkuvat ylöspäin kiinnittyäkseen tornitaljan 156 yläosassa olevan ulokkeen alapintaan. Kun tornitalja 156 liikkuu 20 johdepalkkeja 204 ja 206 pitkin eli männät 176 ja 178 reagoivat poraustornin 152 pystysuuntaiseen nousu- ja lasku-liikkeeseen pitääkseen tornitaljan paikallaan merenpohjan suhteen poraustornin liikkuessa tornitaljan suhteen, köydet 232, 234, 244 ja 246 kannattavat köysipyöräsovitelmia 25 saattaen köysipyöräsovitelmat liikkumaan poraustornin 152 suhteen, kun poraustorni liikkuu tornitaljan 156 suhteen. Tulee kuitenkin huomata, että köysipyöräsovitelmien 214 ja 216 liike poraustornin 152 suhteen on aina puolet torni-taljan 156 liikkeestä poraustornin suhteen. Jos siis po-30 raustorni 152 liikkuu siten, että tornitalja 156 siirtyy mäntien 176 ja 178 mukana johdepalkkeja 204 ja 206 pitkin esim. neljä metriä, köysipyöräsovitelmat 214 ja 216 liikkuvat vastaavia johdepalkkejaan pitkin vain kaksi metriä. Taipuisa käyttököysi 158, joka yhdistää liikkuvan taljan 35 154 tornitaljaan 156, ulottuu ylöspäin liikkuvalta taljal- 20 84747 ta, kulkee köysipyöräsovitelman 216 keskimmäisen köysi-pyörän 240 ylitse ja kulkee siltä alaspäin kiinnittyäkseen poraustorniin 152 tai sitä kannattavaan lauttaan. Vastakkaisessa päässä käyttököysi 158 ulottuu liikkuvalta tal-5 jalta 154 ylöspäin ja kulkee köysipyöräsovitelman 214 keskimmäisen köysipyörän 228 ylitse ja siltä alas vinssille (ei-esitetty), jota on kuvattu aikaisemmin. Käyttököyden 158 sisään vetäminen tai uloslaskeminen vinssillä saa liikkuvan taljan 154 nousemaan tai laskemaan tornitaljan 10 156 suhteen. Käyttököyttä 158 kannattavat kaksi köysi- pyörää 228 ja 240 nousevat ja laskevat poraustornin 152 suhteen köysipyöräsovitelmien 214 ja 216 mukana, kun po-raustorni liikkuu tornitaljan 156 suhteen. Koska kumpikin köysipyöräsovitelma 214 ja 216 liikkuu puolet siitä mat-15 kasta, jonka tornitalja 156 liikkuu poraustornin 152 suhteen, liikkuva talja 154 pysyy paikallaan tornitaljan 156 suhteen, kun poraustorni 152 nousee ja laskee, tai se nousee tai laskee tornitaljan suhteen ainoastaan siinä tapauksessa, että käyttököyttä vedetään vinssillä sisään tai 20 lasketaan ulos. Kuvioissa 10-13 esitetty tasauslaite ei siis ainoastaan pidä tornitaljaa 156 paikallaan vertailukohtana olevan merenpohjan suhteen, kun poraustorni 152 liikkuu pystysuunnassa esim. aaltoilun vaikutuksesta, vaan siinä voidaan liikkuvaa taljaa 154 nostaa ja laskea tai 25 pitää se paikallaan tornitaljan 156 suhteen ainoastaan vinssiä käyttämällä huolimatta poraustornin pystysuuntaisesta liikkumisesta.

Tornitalja 156 voidaan nostaa esim. kuvioissa 10 ja 11 pistekatkoviivoin esitettyyn maksimikorkeuteensa ja lu-30 kita siinä poraustorniin 152 sopivalla tavalla. Läpi menevä reikä 250 voidaan esim. tehdä toiseen johdepalkkiin 204 siten, että tornitaljan 156 ollessa esitetyssä korkeimmassa asemassaan sokkatappi tms laite voidaan asettaa ja lukita paikalleen reikään tornitaljan palkin 180 alapuolel-35 le, jolloin sokkatappi tms laite on konstruoitu sellaisek- 2i 84747 si, että se kannattaa tornitaljan palkkia 180 tai muuta rakenneosaa. Tämän jälkeen männät 176 ja 178 voidaan esim. laskea alas ja huoltaa tarvittaessa. Samanlainen lukitus-ratkaisu voidaan järjestää pääjohdepalkkiin 206. Torni-5 talja 156 voidaan lisäksi lukita tällä tavalla poraustor-nin 152 yläosaan ja käyttää sitä ilman tasaustoimintoa ja tornitalja voidaan asettaa kuvioissa 10 ja 11 esitettyyn asentoon ja käyttää sitä mäntien ollessa täysin sisään vedettyjä ja tornitaljan levätessä kannatinpalkeilla 164 10 poistaa tornitaljan kuorma paineväliainejärjestelmiltä mukaan lukien sylinterit 170 ja 174.

Lukkopalkkimekanismia tai muuta sopivaa laitetta Voidaan käyttää mainitun sokkatapin sijasta lukitsemaan tornitalja 156 poraustornin 152 yläosaan. Tällaiset toi-15 set lukituslaitteet on osoitettu kaaviomaisesti numerolla 252 kuvioissa 10 ja 11.

Mäntien 176 ja 178 vaikuttaessa suoraan tornital-jaan 156 pitäisi männänvarsiin vaikuttavien sivuttaisvoi-mien syntymismahdollisuus olla minimaalinen. Mäntien 176 20 ja 178 kytkentä tornitaljaan 156 siten, että niiden välillä pääsee tapahtumaan sivuttaisluistoa, kuten kuviossa 13 on esitetty, minimoi tai eliminoi lisäksi tornitaljasta mäntiin välittyvät sivuttaisvoimat.

Tasauslaite 150 tarjoaa tornitaljalle 156 tasapai-25 noisen kannatuksen ja kompensoinnin myös käyttököydelle 158. Laitetta voidaan lisäksi käyttää aikaansaamaan pehmeän tai vaimennetun laskun kuormille tornin 152 ollessa paikallaan.

Vielä yksi keksinnön mukaisen tasaimen sovellutus-30 muoto on esitetty yleisesti viitenumerolla 260 kuvioissa 14 ja 15 ja se kuuluu porausjärjestelmään, joka käsittää poraustornin tai maston 262, joka on asennettu uivalle lautalle (ei-esitetty), joka on olennaisesti kuviossa 1 esitetyn kaltainen. Liikkuva talja 264, johon liikutelta- 35 Va laitteisto voidaan ripustaa, on puolestaan ripustettu 22 84747 tornitaljaan 266 taipuisan käyttököyden tai vaijerin 268 avulla. Liikkuvaan taljaan 264 kuuluu useita pylpyröitä 270 ja tornitaljaan 266 kuuluu myös useita pylpyröitä 272. Taipuisa köysi 268 on johdettu vuorotellen liikkuvan tal-5 jän pylpyröiden 270 ja tornitaljan pylpyröiden 272 ympäri, jolloin tornitalja kannattaa liikkuvaa taljaa ja liikkuvaa taljaa voidaan liikuttaa tornitaljan suhteen taipuisan käyttököyden avulla.

Kuten kuvioista 14-16 voidaan havaita, kaksi yh-10 densuuntaista, tietyllä etäisyydellä toisistaan olevaa palkkia 274 on tuettu poraustornin 262 vaakasuuntaisten poikittaisosien 276 varaan ja yhdistetty keskenään kahdella rakenneosalla 278. Kaksi paineväliainesylinteriä 280, joissa kummassakin on mäntä 282, on ripustettu rakenne-15 osiin 278 ja sijoitettu yhdensuuntaisesti tornitaljan 266 ja liikkuvan taljan 264 liikeradan suhteen sen vastakkaisille puolille. Molemmat männät 282 kannattavat kelkkaa 284 ja se voidaan kiinnittää niihin sivusuunnassa joustavalla kytkennällä, joka voi olla esim. kuviossa 13 esitet-20 tyä tyyppiä, jotta voidaan minimoida sivuttaisvoiman välittyminen, ja kelkka voidaan haluttaessa lukita poraus-tornin 262 yläpäähän ja männät voidaan vetää sisään esim. huoltamista varten. Kotelopalkin muodostama johdepalkki 286 ulottuu poikittaispalkeilta 274, jotka kannattavat 25 johdepalkkia, poraustornin 262 yläpäähän. Kelkka 284 ympäröi olennaisesti johdepalkkia ja siinä on useita vaakasuorille akseleille asennettuja, vastakkaisia juoksurul-lia 288, jotka kulkevat johdepalkin 286 kylkiä pitkin (kuten kuviosta 14 voidaan nähdä), ja useita vastakkaisia 30 juoksurullia, jotka myös on asennettu vaakasuorille akseleille ja kulkevat johdepalkin etupuolella ja takapuolella, jolloin kelkka on pakotettu kulkemaan pituussuuntaista rataa.

Mäntien 282 ja sylintereiden 280 muodostamat paine-35 väliainelaitteistot voivat olla osittain hydrauliset ja 23 84747 osittain pneumaattiset ja niitä voidaan käyttää paineväli-ainejärjestelmällä, joka on rakenteeltaan ja toiminnaltaan esim. olennaisesti kuviossa 5 esitetyn kaltainen. Tällaisen paineväliainejärjestelmän yksityiskohdat on jätetty 5 selvyyden vuoksi pois kuvioista 14-16, jotka esittävät tasauslaitetta 260, mutta sellaisena voidaan käyttää jotain sopivan tyyppistä järjestelmää laitteen käyttämiseksi.

Männät 280 on esitetty kuvioissa 14 ja 15 niiden 10 iskun yläasennossa ja kelkka 284 on tällöin nostettu po-raustornin 262 yläosaan. Kelkka 284 on esitetty kuvioissa 14 ja 15 katkoviivoin myös sen liikeradan alapäässä, jolloin männät 282 on vedetty sisään.

Kelkka 284 kannattaa useita köysipyöriä 292 kum-15 mailakin puolellaan ja köysipyörät sijaitsevat olennaisesti vastaavien mäntien 282 yläpuolella. Yhtä suuri määrä taipuisia köysiä, ketjuja tai vaijereita 294 on kierretty köysipyörien 292 ylitse ja ne ulottuvat alaspäin kahden männän 282 ulkopuolella kannatinpalkkeihin 274 kiinnite-20 tyissä poikittaiskappaleissa 296 oleviin kiinnityskohtiin kunkin köyden yhden pään ankkuroimiseksi poraustorniin 262. Vastakkaisista päistään köydet 294 ulottuvat alaspäin köysipyöriltä 292 mäntien 282 välistä ja ne on kiinnitetty tornitaljaan 266. Kun mäntiä 282 tällöin nostetaan ja las-25 ketään sylintereiden 280 suhteen, kelkka 284 nousee ja laskee vastaavasti johdepalkkia 286 pitkin ja nostaa ja laskee tornitaljaa 266 taipuisien köysien 294 välityksellä. Tornitaljan 266 kulkema matka on edelleen puolet mäntien 282 ja kelkan 284 poraustornin 262 suhteen kulkemasta 30 matkasta.

Kelkka 284 kannattaa myös kahta köysipyörää 298 ja 300, jotka pääsevät itsenäisesti pyörimään sivuttaisten, Vaakasuorien akseleiden ympäri, kuten kuviosta 14 voidaan nähdä. Taipuisa käyttököysi 268 ulottuu ylöspäin liikku-35 valta taljalta 264 kulkeakseen köysipyörän 300 ylitse ja 24 84747 ulottuu alaspäin kiinnittyäkseen poraustorniin 262 tai sitä kannattavaan lauttaan. Vastakkaisesta päästä käyt-tököysi 268 ulottuu liikkuvalta taljalta 264 ylöspäin kul-keakseen toisen köysipyörän 298 ylitse ja siltä alaspäin 5 vinssille (ei-esitetty), jota on kuvattu edellä. Vedettäessä käyttököyttä 268 vinssillä sisään tai laskettaessa sitä ulos liikkuva talja 264 nousee tai laskee vastaavasti tornitaljan 266 suhteen. Mainitut kaksi käyttököyden köy-sipyörää 298 ja 300 nousevat ja laskevat poraustornin 262 10 suhteen, kun männät 282 nostavat tai laskevat kelkkaa 284.

Voidaan havaita, että kun männät 282 ovat työntyneet ulos ja siirtäneet kelkan 284 sen ylimpään asentoon, kuten kuvioissa 14 ja 15 on esitetty, tornitalja 266 on liikeratansa ylimmässä kohdassa poraustornin 262 suhteen. 15 Tornitaljassa on kaksi ylöspäin ulottuvaa levyä 266a, joissa on vaakasuuntaiset aukot 266b. Kun tornitalja 266 on täten ylimmässä asemassaan, sen levyt 266a ulottuvat ylöspäin kannatinpalkkien 274 välistä ja niiden aukot 266b sijaitsevat olennaisesti pitkänomaisten, vaakasuuntaisten, 20 kannatinpalkeissa olevien aukkojen 274 kohdalla. Lukko-palkki 302 voidaan siirtää tornitaljan aukkoihin 266b ja kannatinpalkkien aukkoihin 274 tornitaljan 266 ankkuroimi-seksi kannatinpalkkeihin. Lukkopalkin 302 käyttölaite on jätetty selvyyden vuoksi esittämättä kuvioissa 14 ja 15, .. 25 mutta on ilmeistä, että lukkopalkkia 302 voidaan liikuttaa mekanismilla, jonka rakenne ja toiminta ovat olennaisesti kuvioissa 7-9 esitetyn kaltaiset, joita tarkasteltiin aiemmin. Kun tornitalja 266 on ankkuroitu lukkopalkilla 302 kannatinpalkkeihin, tornitaljaa ja liikkuvaa taljaa 264 30 voidaan käyttää ilman tasaustoimintoa laskemalla käyttö-köyttä 268 ulos tai vetämällä sitä sisään vinssillä. Siinä tapauksessa, että paineväliainelaitteistoihin tai niitä käyttäviin järjestelmiin tulee vikaa, liikkuvaa taljaa 264 voidaan nostaa vetämällä käyttököyttä 268 vinssillä si-: 35 sään, jolloin liikkuva talja tarttuu tornitaljaan 266 ja 25 84747 nostaa sen kohtaan, jossa se voidaan lukita paikalleen lukkopalkilla 302.

Laite voidaan saattaa tasaustoimintaan irrottamalla tornitalja 266 lukkopalkista 302 ja asettamalla männät 282 5 niiden liikeradan päätepisteistä poikkeaviin asemiin. Kun poraustorni 262 sitten nousee ja laskee pystysuunnassa, esim. aaltoilun johdosta, mäntiä 282 ja sylintereitä 280 käyttävä paineväliainejärjestelmä reagoi edellä kuvatulla tavalla ja nostaa mäntiä sylintereiden suhteen poraustor-10 nin laskiessa ja vetää mäntiä sisään poraustornin kohotessa. Tornitalja 266 pysyy näin paikallaan esim. vertailukohtana olevan merenpohjan suhteen. Samalla tavalla poraustornin 262 liike merenpohjan suhteen tulee kompensoiduksi käyttököyden 268 kannalta käyttököyden köysipyörien 15 298 ja 300 liikkeellä mäntien mukana. Liikkuva talja 264 pysyy sen Vuoksi paikallaan tornitaljan 266 suhteen poraustornin noustessa ja laskiessa tai liikkuvaa taljaa voidaan liikuttaa tornitaljan suhteen vinssin (ei-esitet-ty) avulla huolimatta tällaisesta poraustornin liikkeestä 20 merenpohjan suhteen.

Tornitaljasta 266 ulkonee kaksi korvaketta 304, jotka kannattavat kahta yhdensuuntaista juoksupyörää 306 ja 308, jolloin korvake ja juoksupyörät rajoittavat köysi-pyörältä 298 liikkuvalle taljalle 264 ulottuvaa käyttö-25 köyttä siinä tapauksessa, että liikkuvaa taljaa vedetään esim. taaksepäin (kuviosta 14 katsottuna). Tornitaljan 266 sivulla on vapaasti pyörivä pylpyrä 310, joka rajoittaa käyttököyttä siinä tapauksessa, että liikkuvaa taljaa 264 vedetään eteenpäin (kuviosta 14 katsottuna).

30 Kuvioissa 14-16 esitetty tasauslaite minimoi tai eliminoi kaikki sivuttaismomentit, jotka saattaisivat vaikuttaa mäntiin 282 niihin kannatinköysien 294 ja/tai käyt-tököysien 268 välityksellä siirtyvien alaspäin suuntautuvien voimien vaikutuksesta, koska kelkka 284 yhdistää män-35 nät 282 toisiinsa. Mäntien 282 ja kelkan 284 välinen kyt- 26 84747 kentä voi lisäksi tapahtua, kuten edellä mainittiin, esim. kuvion 13 esittämällä kytkennällä, jotta voidaan minimoida tällaiset sivuttaisvoimat.

Tasain 260 tarjoaa tasapainoisen kannatuksen torni-5 taljalle 266 ja kompensoinnin myös käyttököydelle 268. Laitetta voidaan lisäksi käyttää aikaansaamaan kuormalle pehmeä tai vaimennettu lasku tornin 262 ollessa paikallaan.

Edellä oleva keksinnön kuvaus on pyrkinyt kuvaa-10 maan ja selittämään sitä ja esitetyn rakenteen kokoon, muotoon ja materiaaleihin sekä yksityiskohtiin on mahdollista tehdä muutoksia oheisten patenttivaatimusten puitteissa poikkeamatta keksinnön hengestä.

Claims (8)

27 84747

1. Tasain, joka on tarkoitettu käytettäväksi tor-nitaljan (26) ja maston (12) kannattaman liikkuvan taljan 5 (24) kanssa esineiden tukemiseksi ja niiden liikkeiden ohjaamiseksi, tunnettu - kahdesta paineväliaineyksiköstä, joista kumpikin käsittää mäntäkomponentin (46, 50) ja sylinterikomponentin (48, 52), jolloin toiset komponentit on kiinnitetty mas- 10 toon (12) ja toiset komponentit kannattavat ensimmäisiä köysipyöriä (30, 34) ja ovat siirrettävissä toisten komponenttien ja täten maston (12) suhteen, - hydraulijärjestelmästä (70) hydraulisen paineen syöttämiseksi paineväliaineyksiköihin ensimmäisten köysi- 15 pyörien (30, 34) siirtämiseksi maston (12) suhteen, - ainakin yhdestä tornitaljassa (26) olevasta pyl-pyrästä (100) ja ainakin yhdestä liikkuvassa taljassa (24) olevasta pylpyrästä (98). - ensimmäisestä taipuisasta köydestä (28), joka 20 kulkee toisen köysipyörän (30) yli ja on sovitettu vuorotellen tornitaljassa (26) ja liikkuvassa taljassa (24) olevien pylpyröiden (100, 98) ympäri ja edelleen kulkee toisen köysipyörän (34) yli, jolloin taipuisa köysi (28) köysipyörien (30, 34) ja maston (12) avulla muodostaa tuen -· 25 tornitaljasta (26) riippuvalle liikkuvalle taljalle (24), jolloin köysipyörät (30, 34) on sovitettu oleellisesti yhdensuuntaisesti tornitaljassa (26) ja liikkuvassa taljassa (24) oleviin pylpyröihin (100, 98) nähden, ja - toisista taipuisista köysistä (58, 64), jotka yh- 30 distävät tornitaljan (26) ensimmäisiin köysipyöriin (30, 34), jotka köydet on toisesta päästään kiinnitetty torni-taljaan (26) ja toisesta päästään mastoon (12) ja kulkevat ensimmäisiin köysipyöriin (30, 34) yhdistettyjen toisten köysipyörien (54, 56) kautta, 35 jolloin tornitalja (26) on siirrettävissä maston (12) suh- 28 84747 teen paineväliaineyksiköiden mäntäkomponenttien (46, 50) ja sylinterikomponenttien (48, 52) välisen suhteellisen edestakaisen liikkeen vaikutuksesta, jolloin liikkuva talja (24) on sovitettukiinteäksi tai selektiivisesti liikku-5 vaksi tornitaljaan (26) nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasain, tunnettu siitä, että ensimmäisen taipuisan köyden (28) toinen pää on kiinnitetty mastoon (12) ja että tasain (10) lisäksi käsittää vetolaitteen (38) ensimmäistä joustavaa 10 köyttä (28) varten liikkuvan taljan (24) siirtämiseksi selektiivisesti tornitaljaan (26) nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasain, tunnettu siitä, että se käsittää lukkotankomekanismin (118) tornitaljan (26) lukitsemiseksi selektiivisesti mas- 15 toon (12) nähden.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasain, tunnettu siitä, että ensimmäinen taipuisa köysi (28) kulkee molempien ensimmäisten köysipyörien (30, 34) yli sekä tornitaljassa olevien pylpyröiden (100) että liikku- 20 vassa taljassa olevien pylpyröiden (98) ympäri.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasain, tun nettu siitä, että toinen taipuisa köysi (58, 64) on itsenäisessä toimintayhteydessä ensimmäisten köysipyörien (30, 34) kanssa, joiden yli ensimmäinen joustava köysi 25 (28) kulkee, ja että ensimmäinen joustava köysi (28) täten on itsenäisessä toimintayhteydessä toiseen joustavan köyden (58, 64) kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasain, tunnettu siitä, että paineväliaineyksiköt on sovitettu 30 sellaisen välimatkan päähän toisistaan, että tornitalja (26) on siirrettävissä niiden välissä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasain, tunnettu siitä, että ensimmäisten köysipyörien (30, 34) pituussuuntainen liike mastoon (12) nähden on estetty 35 riippumattomasti paineväliaineyksiköihin nähden. 29 84747

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasain, tunnettu nestesulkuventtiilistä (76), joka on sovitettu lukitsemaan paineväliaineyksiköiden mäntäkomponentit (46, 50) ja sylinterikomponentit (48, 52) toistensa suhteen es-5 tämällä paineväliaineen virtaamisen sylinterikomponenttei-hin (48, 52). 30 84747