FI84631B - Foerfarande och anordningar foer faestning av sprundflikar i blixtlaos. - Google Patents

Description

1 84631

Menetelmä ia laitteisto sepaluskaistaleiden kiinnittämiseksi vetoketjuun 1. Keksinnön ala Tämä keksintö kohdistuu menetelmään sepaluskaistalei-5 den ompelemiseksi jatkuvaan vetoketjuun, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: syötetään sepaluskaistalei- ta peräkkäin pinosta syöttörataa pitkin ompeluasemalle; siirretään sepaluskaistaleita ja vetoketjun pituuksia eteenpäin ompeluaseman läpi sepaluskaistaleiden ompele-10 miseksi vetoketjuun. Keksintö kohdistuu myös laitteis toon sepaluskaistaleiden syöttämiseksi ja ompelemiseksi automaattisesti jatkuvaan vetoketjuun, joka laitteisto käsittää ompeluaseman, jonka määrittää ompelukone sepaluskaistaleiden vastaanottamiseksi ja vetoketjun siirtä-15 miseksi jonossa eteenpäin sen läpi, syöttölaitteet vetoketjun siirtämiseksi eteenpäin ompeluasemalle, ja syöttölaitteet sepaluskaistaleiden jonon johtamiseksi ompeluasemalle, jolloin sepaluskaistaleiden syöttölaitteet käsittävät laitteet ylimmän sepaluskaistaleen 20 poimimiseksi ja siirtämiseksi pinosta vuorollaan, syöt- töpöytälaitteet jokaisen sepaluskaistaleen vastaanottamiseksi ja syöttöradan määrittämiseksi, jonka yli sepaluskaistaleiden jono kulkee.

2. Tekniikan taso 25 Valmistettaessa housujen sulkimia sepalusaukkoja varten on ollut tunnettua syöttää peräkkäisiä sepaluskaistaleita ompelukoneeseen yksi toisensa jälkeen käsin ajastetussa suhteessa jatkuvan vetoketjun automaattiseen syöttöön. Tämä tunnettu menetelmä on altis inhimilli-30 sille erehdyksille ja työntekijän väsymykselle, mistä aiheutuu sepaluskaistaleiden tehotonta ja epätasaista kiinnitystä.

U.S. patentista 4 362 116 tunnetaan laitteisto, jossa peräkkäisiä sepaluskaistaleita syötetään automaattisesti 35 ompelukoneeseen kuljettimen välityksellä. Kuitenkin työntekijän kättä käytetään vielä sepaluskaistaleiden sijoittamiseksi toinen toisensa jälkeen kuljettimelle.

i * 2 84631

Edelleen U.S. patentin 4 362 116 mukaisessa laitteistossa peräkkäiset sepaluskaistaleet kiinnitetään jatkuvaan vetoketjuun, ennen kuin kytkinelimistä vapaita välejä on tehty vetoketjuun. Kytkinelimistä vapaiden välien 5 järjestäminen vetoketjuun sen jälkeen, kun peräkkäiset sepaluskaistaleet on kiinnitetty siihen, ei ainoastaan hidasta tuotannon nopeutta, vaan aiheuttaa myöskin kaistaleiden lankojen rispaantumista tai muuta vahingoittumista kytkinelimistä vapaan välin muodostusvaiheen 10 aikana. Tämä tällaisten lankojen rispaantuminen haittaa seuraavia oheistoimintoja, kuten liukukappaleiden pujotusta, päätevasteiden kiinnitystä ja tulevien housujen sulkimien tasaista ompelua housuihin.

U.S. patentin 4 362 116 mukaisen laitteiston toisena 15 epäkohtana on se, että peräkkäiset sepaluskaistaleet täytyy aina syöttää yhdessä ja samassa suunnassa kiinteän liitoksen suuntausta varten. On mahdotonta säätää peräkkäisten sepaluskaistaleiden syötön suunta vetoketjun syöttösuuntaan nähden sellaisten kappaleiden tuotta-20 miseksi, missä yksittäiset sepaluskaistaleet suunnataan eri tavalla vetoketjuun kiinnitettyinä.

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että menetelmä käsittää edelleen seuraavat vaiheet: 25 johdetaan jatkuva vetoketju välintekoyksikön läpi kyt kinelimistä vapaiden välien muodostamiseksi vetoketjuun ennalta määrättyjen välimatkojen päähän toisistaan; syötetään väleillä varustettu jatkuva vetoketju välinte-koyksiköstä ompeluasemalle, jonka määrittää ompelukone; 30 ja ilmaistaan vetoketjussa olevat välit jokaisen peräk käisen syöttövaiheen alun laukaisemiseksi. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, että laitteisto käsittää edelleen välintekoyksikön kytkinelimistä vapaiden välien muodostamiseksi vetoketjuun ompe-35 luaseman tulopuolella ja ilmaisulaitteen vetoketjussa olevien välien tunnustelemiseksi, kun sitä siirretään eteenpäin syöttölaitteilla ompeluasemalle, jolloin 3 84631 ilxnaisulaite laukaisee sepaluskaistaleiden poimimis- ja siirtolaitteiden jokaisen uuden jakson.

Tämä keksintö edustaa huomattavaa edistystä, kun aikaansaadaan menetelmä ja laitteisto peräkkäisten 5 sepaluskaistaleiden kiinnittämiseksi täysautomaattisesti jatkuvaan vetoketjuun riippumatta kytkinelimistä vapaiden välien olemassaolosta vetoketjussa tai yksittäisten sepaluskaistaleiden halutusta suuntautumisesta vetoketjuun nähden.

10 Tämän keksinnön mukaan automatisoitu kone sepalus kaistaleiden ompelemiseksi jatkuvaan vetoketjuun käsittää ompelukoneen, sepaluskaistaleiden syöttöjärjestelmän peräkkäisten sepaluskappaleiden syöttämiseksi automaattisesti yksi toisensa jälkeen ompelukoneeseen ja välin-15 tekoyksikön kytkinelimistä vapaiden välien muodostami seksi vetoketjuun tasaisin välein ja väleillä varustetun vetoketjun syöttämiseksi ompelukoneeseen. Ohjaustun-toelin, joka ilmaisee välin olemassaolon ompelukoneeseen syötettävässä vetoketjussa, toimii sepaluskaistaleiden 20 syöttöjärjestelmän uuden jakson laukaisemiseksi.

Sepaluskaistaleiden syöttöjärjestelmä järjestetään peräkkäisten sepaluskaistaleiden siirtämiseksi nopeasti ja luotettavasti eteenpäin ompelukoneeseen sepaluskaistaleiden kiinnittämiseksi verraten keskeytymättömästä 25 jatkuvaan vetoketjuun. Tämä saavutetaan peräkkäisten yksittäisten sepaluskaistaleiden jakoiiikkeen ainutlaatuisella järjestelm'llä, jotka sepaluskaistaleet on saatu pinosta, jolloin yksi vaihe seuraa välittömästi toista ja jolloin sepaluskaistale 1) vedetään pinon 30 pinnalta ja syötetään litteänä vaakasuoralle ensimmäi selle pöydälle yhdenmukaisella tavalla ja suuntauksella, 2) siirretään sivuttaisesti ensimmäiseltä pöydältä kaksikerroksisen toisen pöydän yläpinnalle, jonka toisen pöydän määrittävät poikittain edestakaisin liikkuvat, 35 vastakkaiset ylemmän pöydän pintapuoliskot, ompelu- asemalle välittömästi vetoketjun alle ja pudotetaan aukon kautta, joka on muodostettu ylemmän pöydän pinto- i ί 4 84631 jen keskinäisellä sisään vetämisellä, alemman toisen pöydän pinnalle sekä 3) vedetään alemman pöydän pinnalta ompelukoneeseen yhdessä vetoketjun kanssa kiinnittämistä varten ylemmän pöydän puoliskojen sulkeuduttua sen 5 takana seuraavan yksittäisen sepaluskaistaleen vastaan ottamiseksi. Sepaluskaistaleen syöttöjärjestelmä on sovitettu toimimaan vuorottaista tyyppiä olevien sepa-luspinojen kanssa, kuten tavallisesti tapahtuu farmari-housujen osissa.

10 Keksinnön mukainen kone sallii peräkkäisten sepalus- kaistaleiden ompelemisen vetoketjuun käytännöllisesti katsoen samanaikaisesti välien muodostuksen kanssa ja myöskin aikaansaa sepaluskaistaleiden syöttöjärjestelmän poikittain säädettävän asennuksen vetoketjun syöttösuun-15 taan nähden, sallien vaihtelevan suuntautumisen kiinni tettäessä sepaluskaistale vetoketjuun.

Tämän keksinnön muut piirteet, tarkoitukset ja edut käyvät selville alan ammattimiehille seuraavasta erään edullisen sovellutusmuodon yksityiskohtaisesta selostuk-20 sesta.

Piirustusten lyhyt selostus

Kuvio 1 esittää edestä nähtynä tämän keksinnön erään sovellutusmuodon mukaista automaattista sepaluskaistaleen kiinnityslaitteistoa, 25 kuvio 2 esittää päältä nähtynä kuvion 1 mukaista laitteistoa, kuvio 3 esittää kuviosta 2 viivaa III-III pitkin otettua poikkileikkausta, kuviot 4 ja 5 esittävät kuviosta 2 viivoja IV-IV, V-30 V ja VI-VI pitkin otettuja leikkauksia, kuvio 7 esittää osittain pois leikattuna perspektii-visesti toista syöttöpöytää, kuvio 8 esittää perspektiivisesti osittain pois leikattuna työnninyksikköä, 35 kuvio 9 esittää kuviosta 8 viivaa IX-IX pitkin otettua leikkausta, kuviot 10 ja 11 esittävät kuviosta vastaavasti viivo- li ί r 5 84631 ja X-X ja XI-XI pitkin otettuja leikkauksia, kuviot 12-16 ovat kaaviollisia tasokuvia esittäen laitteiston peräkkäisiä toimintoja ja ; kuviot 17-21 ovat leikkauksia esittäen tapaa, jolla 5 poimimislaite ja ensimmäinen syöttölaite toimivat.

Yksityiskohtainen selostus

Kuten on esitetty kuvioissa 1-3 automaattinen laitteisto 1 peräkkäisten sepaluskaistaleiden F kiinnittämiseksi toinen toisensa jälkeen vetoketjuun keksinnön 10 mukaisesti käsittää ompelukoneen 2, sepaluskaistaleiden syöttölaitteen 3 peräkkäisten sepaluskaistaleiden syöttämiseksi automaattisesti toinen toisensa jälkeen ompelukoneeseen 2 ja yksikön 4 kytkinelimistä vapaiden välien muodostamiseksi vetoketjuun C ennalta määrätyn 15 pituisten, tasaisten välien kohdalle ja väleillä varus tetun vetoketjun C syöttämiseksi ompelukoneeseen 2.

Ompelukone voi olla tavallista markkinoilla esiintyvää tyyppiä. Siihen kuuluu kaksi neulaa 5 sepaluskaistaleiden F ompelemiseksi vetoketjuun C, leikkuri 6 20 yksittäisen sepaluskaistaleen F toisen pitkittäisen reunan tasoittamiseksi ja neula 7 yksittäisen sepaluskaistaleen F tasoitetun pitkittäisen reunan yliluottele-miseksi. Itse ompelukoneen yksityiskohdat eivät ole tässä tärkeitä ja sen yksityiskohtainen selostus on 25 jätetty pois selvyyden vuoksi.

Kuten on esitetty kuviossa 2, sepaluskaistaleiden syöttölaitteeseen 3 kuuluu sepaluskaistaleiden pinoamis-laite 8, poimimislaite 9 sepaluskaistaleiden F poimimiseksi toinen toisensa jälkeen pinoamislaitteesta 8, 30 ensimmäinen syöttölaite 11 sepaluskaistaleiden F vas taanottamiseksi ensimmäiselle syöttöpöydälle 10 ja toinen syöttölaite 13 sepaluskaistaleiden F syöttämiseksi ensimmäiseltä syöttöpöydältä 10 ompelukoneeseen 2 toisen syöttöpöydän 12 kautta.

35 Kuten on esitetty kuvioissa 2 ja 3, sepaluskaistalei- 1 den pinoamislaitteeseen 8 kuuluu kaksi sivuttaisen välin päässä toisistaan olevaa sivulevyä 15, 15, jotka on 6 84631 asennettu pöydälle 14 ja yhdistetty etupäästään pystysuoran välin päässä toisistaan olevilla ylä- ja alapi-dätintangolla 16, 17. Poikkileikkaukseltaan C-muotoinen työnnintankosauva 18 on sijoitettu sivulevyjen 15, 15 5 välille ja liukuu pöydällä 14. Niveltanko 19 on yhdis tetty kääntyvästi toisesta päästä työntötangon 18 toiseen päähän ja sen toisessa päässä oleva tappi 22 on sovitettu pöydälle 14 kiinnitetyn ohjaimen 20 rakoon 21. Niveltanko 23, joka on saman pituinen kuin niveltanko 10 19, on yhdistetty kääntyvästi toisesta päästä kappalee seen 26, joka on asennettu pöydälle 14 vastapäätä ohjainta 20, ja sen toisessa päässä oleva tappi 25 on sovitettu liukuvasti työntötangon 18 toisessa päässä olevaan rakoon 24. Niveltangot 19, 23 on yhdistetty 15 kääntyvästi keskeltä toisiinsa pystysuoran välin päähän toisistaan olakkeisen tapin 27 avulla. Edestakaisin liikkuva männänvarsi 29 ulkonee pöydälle 14 asennetusta paineilmasylinteristä 28 ja on yhdistetty kääntyvästi vapaasta päästään niveltankoon 19 niveltangon 19 toisen 20 pään ja olakkeisen tapin 27 välisessä kohdassa. Kun männänvarsi 29 ulkonee, työntötanko 18 siirtyy eteenpäin sepaluskaistaleiden varastosta 8 yhdensuuntaisena ylemmän ja alemman pidätintangon 16, 17 kanssa sepaluskaistaleiden F pinotun rivin työntämiseksi ylempää ja alem-25 paa pidätintankoa 16, 17 vasten. Kun männän varsi 29 vetäytyy sisään, työntötanko 18 siirtyy taaksepäin sepaluskaistaleiden pinoamislaitteessa 8.

Kuten on esitetty kuvioissa 2 ja 3, poimimislaite 9 on yhdistetty kääntyvästi sepaluskaistaleiden pinoamis-30 laitteeseen 8 sen etumaisessa yläosassa. Poimimislaite 9 ulottuu kahden sivulevyn 15, 15 väliin ja siinä on kääntölevy tai varsi 30, joka on yhdistetty kääntyvästi vastakkaisissa päissä sivulevyihin 15, 15. Kaksi tappia 31, 31 on asennettu kääntölevyn 30 vastakkaisiin päihin 35 ja ulkonee siitä eteenpäin, jolloin akseli 32 on kanna tettu pyörivästi tapeissa 31. Akselille 32 on asennettu samankeskisesti kolme hammastettua poimijapyörää 33, 33, 7 84631 ! 33 ja ne ovat yhtä suurten välien päässä akselilla 32.

Kolme poimijakappaletta 34, joista jokaisen alapäässä on sakara 35, on asennettu kääntölevyyn 30 vastapäätä kolmea poimijapyörää 33, niin että kappaleet 34 toimivat 5 yhdessä poimijapyörien 33 kanssa yksittäisten sepalus- kaistaleiden F poimimiseksi väliinsä.

Kuten on esitetty kuvioissa 1, 2 ja 4, poimijalait-teen 9 käyttöyksikköön 36 kuuluu kääntyvä kotelo 37, joka on kiinnitetty kääntölevyn 30 oikeaan päähän.

10 Kotelossa 37 on kaksi sivulevyä 38, 38, joiden välille on kiinnitetty akseli 39. Tälle akselille 39 on asennettu pyörivästi sektorihammaspyörä 40. Pyörivä akseli 32 ulottuu kahden sivulevyn 38, 38 välille akselitappien 31 läpi ja on kannatettu niiden avulla pyörivästi.

15 Pyörivälle akselille 32 on kiinnitetty pieni hammaspyörä 41, joka on kosketuksessa sektorihammaspyörän 40 kanssa.

Kotelon 37 päälle, sivulevyjen 38, 38 väliin on asennettu paineilmasylinteri 42. Männänvarsi 43 ulottuu pystysuorasti paineilmasylinterin 42 läpi ja on yhdistetty 20 alapäästään kääntyvästä sektorihammaspyörän 40 ulokkee seen 44. Poikkivarsi 45, jossa on haarukkamainen pää, on asennettu männänvarren 43 yläpäähän. Pultti 46 ulottuu haarukkamaisen pääteosan kohdalla varren 45 läpi ja sitten kierteitettynä levyyn 47, joka yhdistää molemmat 25 sivulevyt 38, 38. Pultin 46 ympärille on asennettu kaksi painejousta 48, 49 pultin 46 kannan ja varren 45 väliin sekä viimeksi mainitun ja levyn 47 väliin.

Niinpä kun paineilmasylinterin 42 männänvartta 43 siirretään ylös- tai alaspäin, akseli 32 ja siten poimija-30 pyörä 33 pyörivät myötä- tai vastapäivään.

Kuten on esitetty kuvioissa 1, 2 ja 5, toisen sivulevyn 38 ulkopinnalle on asennettu hammaspyörä 50 kiin-teälle akselille, jonka ympäri kääntölevy 30 kääntyy.

Hammaspyörä 50 on kiinnitetty sivulevyyn 38 ja on koske-35 tuksessa hammastangon 53 kanssa, jota kannattaa pöydälle 14 asennetun paineilmasylinterin 51 männänvarsi 52.

Niinpä kun männänvarsi 52 ulkonee, kääntölevy 30 8 84631 liikkuu kääntyvästi ylöspäin ja päinvastoin, kun männän-varsi 52 vetäytyy sisään, kääntölevy 30 liikkuu käänty-västi alaspäin. Männänvarren 52 viereen on sijoitettu rajoitinmekanismi 54 sen ulottuvuuden rajoittamiseksi, 5 jonka männänvarsi 52 voi työntyä ulos, rajoittaen siten kääntölevyn 30 ylöspäin kääntyvän liikkeen määrää jälem-pänä selitettyä tarkoitusta varten. Rajoitinmekanismis-sa 54 on vipu 55, joka on asennettu kääntyvästi pöydälle 14 asennetun kannattimen 56 yläosaan. Tämä vipu 55 10 kannattaa toisessa päässä kahta pituudeltaan erilaista rajoitinpulttia 57, 58, jotka ulottuvat kierteitettynä vipuun 55. Vivun 55 toinen pää on yhdistetty kääntyvästi paineilmasylinterin 59 männänvarteen 60. Vedettäessä männänvartta 60 sisään pitkä rajoitinpultti 57 koskettaa 15 rajoitinkappaleeseen 61, joka on asennettu paineil masylinterin 51 männänvarren 52 päälle. Päinvastoin, männänvarren 60 työntyessä ulos lyhyt rajoitinpultti 58 koskettaa rajoitinkappaletta 61.

Poimijalaitteen 9 edessä ja yläpuolella on ennalta 20 määrätty lukumäärä vastetappeja 62 kannatettuna pys tysuorassa kehyksessä, johon kuuluu kaksi välin päässä toisistaan olevaa tukea 63, 63, jotka on kiinnitetty sivulevyjen 15, 15 yläosiin ja niitä kannattaa myöskin poikkitanko tai siltalevy 64, joka ulottuu molempien 25 tukien 63, 63 välille.

Kuten on esitetty kuvioissa 2, 3 ja 6, ensimmäinen syöttöpöytä 10 käsittää kolme välin päähän toisistaan sijoitettua pöytäelintä 65, jotka on kannatettu pöydällä 14 poimijalaitteen 9 edessä ja jotka ovat yhdensuuntai-30 set pöydän kanssa, jolloin jokaiseen pöytäelimeen 65 kuuluu vaakasuora levyosa 70. Tämä vaakasuora levyosa 70 käsittää ylemmän levyn 66, alemman levyn 67 ja tii-vistekumin 69, joka on sijoitettu ylemmän ja alemman levyn 66, 67 väliin, määrittäen väliinsä ilmakammion 68. 35 Jokainen vaakasuora levyosa 70 on kannatettu kahdella jalalla 71, 71 siten, että nämä kolme vaakasuoraa levy-osaa 70, 70, 70 sijaitsevat rivissä yhteisessä vaa- 9 84631 kasuorassa tasossa. Ylemmässä levyssä 66 on useita pieniä aukkoja 72, jotka ovat yhteydessä ilmakammion 68 kanssa, ja vastekappale 73 poikittain poimijalaitteeseen 9 nähden. Kaikki kolme ilmakammiota 68, 68, 68 ovat 5 yhteydessä toistensa kanssa imuputken 74 välityksellä, joka on sijoitettu alemman levyn 67 alapuolelle, niin että kun tyhjö (ei esitetty) on toiminnassa, yksittäinen sepaluskaistale F pysyy tukevasti vaakasuorien levyosien 70 päällä imun vaikutuksesta.

10 Kuten on esitetty kuvioissa 1, 2 ja 7, toinen syöttö- pöytä 12 on sijoitettu pöydälle 14 sarjaan ensimmöisen syöttöpöydän 10 kanssa, jolloin molempien syöttöpöytien 10, 12 välillä on pieni väli. Kaksi alustakappaletta 75, 75 on asennettu välin päähän toisistaan pöydälle 14, 15 jolloin kummassakin alustakappaleessa 75 on ohjaustanko 76, 77, jotka ulottuvat vastaavan alustakappaleen 75 vastakkaisten sivujen ohi. Ohjaustangot 76, 77 kannattavat liukuvasti kahta luistia, 78, 78. Nämä kaksi luistia 78, 78 on yhdistetty toisiinsa toistensa suhteen 20 liikkuvasti vivun 79 ja kahden nivelvarren 80, 80 väli tyksellä, jotka on yhdistetty kääntyvästi vipuun 79 sen vastakkaisissa päissä. Akseli 81, joka on asennettu pyörivästi pöydälle 14, on kiinnitetty yläpäästään vivun 79 keskiosaan. Säteittäisesti ulkoneva varsi 82 on 25 asennettu akselin 81 keskiosaan ja on yhdistetty vapaas ta päästään paineilmasylinterin 83 männänvarteen 84. Ohjauskappaleiden 75, 75 yläpintaan on kiinnitetty ohjauslevy 85 koneruuveilla (ei esitetty). Kaksi peite-levyä 86, 86, joilla on L-muotoinen poikkileikkaus, on 30 kiinnitetty luistien 78, 78 sivupintoihin koneruuveilla 87, 87 (kuvio 1) sillä tavalla, että peitelevyt 86, 86 peittävät ohjauslevyn 85 ja myöskin siten, että peitele-vyjen 86, 86 yläpinnat ovat samalla tasolla ensimmäisen syöttöpöydän 10 yläpinnan kanssa. Sopivimmin molempien 35 peitelevyjen 86, 86 vastaavat vastakkaiset sisäreunat on saatettu toisistaan erilleen välimatkalla, joka on pienempi kuin yksittäisen sepaluskaistaleen F leveys.

10 84631

Niinpä kun paineilmasylinterin 83 männänvarsi 84 ulko-nee, molemmat peitelevyt 86, 86 liikkuvat toisiaan kohti, liukuen ohjaustankoja 76, 77 pitkin. Päinvastoin, kun männänvarsi vedetään sisään, molemmat peitele-5 vyt 86, 86 liikkuvat toisistaan erilleen, jättäen pys tysuoran aukon ohjauslevyn 85 kohdalle, niin että toisella syöttöpöydällä 12 on kaksi toimintakerrosta.

Kuten on esitetty kuvioissa 2 ja 3, ensimmäinen syöttölaite 11 on asennettu pöydälle 14 vastapäätä 10 poimijalaitetta 9, jollon ensimmäinen syöttöpöytä 10 on sijoitettu ensimmäisen syöttölaitteen 11 ja poimijalait-teen 9 väliin. Ensimmäinen syöttölaite 11 käsittää tarttuimen 93, johon kuuluvat ylemmät ja alemmat puikot 91, 92, joiden tartuinpäissä on kaksi lattajousta 89, 15 90. Neljä ylempää puikkoa 91 on kannatettu sekä liitos- levyllä 94 että kahdella välin päässä toisistaan olevalla yhdystangolla 95, 95. Neljä alempaa puikkoa 92 on yhdistetty kahdella yhdystangolla 96, 96 ja sijoitettu sellaisen välin päähän toisistaan, joka on yhtä suuri 20 kuin ylempien puikkojen 91 välinen välimatka. Neljä alempaa puikkoa 92 on kannatettu nivelillä 97, 97 ja sijoitettu vähän alaspäin vastaavista ylemmistä puikoista. Sopivimmin ylemmät ja alemmat puikot 91, 92 on sijoitettu ensimmäisen syöttöpöydän 10 yläpinnan ylä- ja 25 alapuolelle. Tartuinpidin 98 kannattaa yläosassaan tartuinta 93 yhdystankojen 99, 99 välityksellä ja on kiinnitetty alaosastaan pöydälle 14 asennetun paineilmasylinterin 100 männänvarren 101 päähän. Siten vastauksena männänvarren 101 sisään vetämiselle tartuin 93 30 siirtyy ensimmäisen syöttöpöydän 11 pöytäelimien 65 välisen välin läpi ja pöytäelimien 65 vieressä. Tartuin 93 palaa alkuperäiseen asemaansa vastauksena männänvarren 101 ulkonemiselle. Tarttuimen 93 tämän liikkeen helpottamiseksi kaksi ohjaustankoa 102, 102 on kiinni-35 tetty tarttuimen pitimen 98 alaosaan vastakkaisilla sivuilla ja ohjattu kahdella ohjauskappaleella 103, 103. Paineilmasylinteri 106 on sijoitettu tarttuimen pitimen 11 84631 i 98 yläosaan asennetun kappaleen 104 ja toisesta nivelestä 97 ylöspäin ulottuvan ulokkeen 105 välille. Kun paineilmasylinterin 106 männänvarsi 107 vedetään sisään, tarttuimen 93 alempi puikko 92 siirtyy ylempää puikkoa 5 91 kohti. Päinvastoin, kun männänvarsi 107 ulkonee, alempi puikko 92 siirtyy ylemmästä puikosta 91 poispäin.

Kuten on esitetty kuvioissa 1-3, 8 ja 9, toinen syöttölaite 13 on sijoitettu ensimmäisen ja toisen syöttöpöydän 10, 12 yläpuolelle ja niitä pitkin sepalus-10 kaistaleiden F syöttämiseksi ensimmäisen syöttöpöydän 10 päällä ompelukoneeseen 2 toisen syöttöpöydän 12 kautta.

Kannatin 108 on sijoitettu ompelukoneen 2 läheisyyteen.

Kannatin 108 kannattaa välin päässä toisistaan neljää tankoa 109, jotka ulottuvat vaakasuorasti kannattimen 15 108 yläosasta, jolloin tankojen 109 vapaat päät on yhdistetty päätylevyllä 110. Kaksi neljästä tangosta 109 on sijoitettu ensimmäisen ja toisen syöttöpöydän 10, 12 läheisyyteen, niin että luisti 111 on liuotettavissa pitkittäin näitä kahta tankoa 109 pitkin. Työnninyksik-20 kö 112 on asennettu luistiin 111 toiselle sivulle.

Kuten on esitetty kuvioissa 8 ja 9, työnninyksikön 112 alustan 113 vastakkaisilla sivuilla on kaksi päätöntä hihnaa 114, 114 ja sen keskiosassa uloke 115. Kumpikin hihna 114 kulkee telan 116 ja vapaakäynnin kytkimen 117 25 ympäri kulkien ainoastaan kuviossa 9 nuolella osoitet tuun suuntaan tarkoituksella, joka selitetään jälempänä.

Ulokkeen 115 yläpää on yhdistetty kääntyvästi tapilla 121 haarukkamaiseen ulokkeeseen 120, joka ulkonee akselista 119, jota kannattaa pyörivästi pystysuora levy 30 118. Tapin 121 akseli on kallistettu vähän akseliin 119 nähden, niin että suunta, johon hihnat 114 kulkevat, on kallistettu saman verran toiseen syöttöpöytään 112 nähden tarkoituksella, joka selitetään jälempänä.

Sopivimmin tapin 121 kaltevuus on säädettävissä. Alus-35 tan 113 toiseen päähän ja akselin 119 vapaaseen päähän ulottuu kaksi pulttia 112, 123. Molempien pulttien 122, 123 välille on asennettu vetojousi 124 alustan 113 i2 84631 aseman stabiloimiseksi. Akselin 119 keskiosasta ulottuu j ylöspäin uloke 125, joka yläpäästään on yhdistetty kääntyvästi pystysuoran levyn 118 toiseen päähän käänty-västi asennetun paineilmasylinterin 126 männänvarren 127 5 päähän. Niinpä kun männänvarsi 127 ulkonee, alusta 113 ! laskeutuu toisen syöttöpöydän 12 peitelevylle 86.

Päinvastoin, kun männänvarsi 127 vedetään sisään, alusta 113 kohoaa peitelevystä 86. Sisäpuolisesti kierteitetty hlkki 128 on kiinnitetty luistin 111 toiseen sivupintaan 10 ja kytkeytyy kierteillä ruuviin 129, joka on pyörivästi kannatettu kannattimen 108 ja päätylevyn 110 välillä.

Ruuvi 129 on yhdistetty toiminnallisesti moottorin kanssa (ei esitetty) sähkömagneettisen kytkimen 131 välityksellä, joka on asennettu kannattimen 108 ja 15 toisen kannattimen 130 välille ja myöskin voimansiirto- laitteen 132 välityksellä, joka on kiinnitetty pöydän 14 alapintaan. Voimansiirtolaite 132 toimii esittämättä jätetyn moottorin käyttöakselin pyörimisen siirtämiseksi ruuviin 129, muuttaen tai muuttamatta pyörimissuuntaa 20 sähkömagneettisen kytkimen (ei esitetty) välityksellä.

Sähkömagneettinen kytkin 131 toimii ruuvin 129 kytkemiseksi irti esittämättä jätetystä moottorista, pysäyttäen siten ruuvin 129 pyörimisen. Näin voimansiirtolaitteen 132 ja sähkömagneettisen kytkimen 131 välityksellä 25 ruuvia 129 voidaan haluttaessa pyörittää jompaan kumpaan suuntaan tai pitää pyörimättömänä.

Kuten on esitetty kuvioissa 1, 3, 10 ja 11, pöytä 14, joka kannattaa sepaluskaistaleen syörrölaitetta 3, on kannatettu ylemmän kehyksen 135 päällä, johon kuuluu 30 kaksi sivulevyä 133, 133, jotka on yhdistetty kahdella putkella 134, 134, joiden poikkileikkaus on suorakulmainen. Kaksi L-muotoista ohjauskiskoa 136, 136 on kiinnitetty pöydän 14 alapintaan pulteilla. Kiskojen 136 ja sivulevyjen 133 välisen kosketuksen ansiosta pöytä 14 on 35 siirrettävissä pystysuorasti (nähtynä kuviossa 1) kehyk seen 135 nähden. Pöydän 14 etusivuun on järjestetty kampi 137, pöydän 14 tämän liikkeen helpottamiseksi.

i3 84631

Kammesta 137 ulottuu ruuvi 138 laakerin 139 läpi, joka on kiinnitetty pöydän 14 alapintaan ja ulottuu sitten kierteitetysti mutterin 140 läpi, joka on kiinnitetty suorakulmaiseen putkeen 134. Ruuvin 138 vahingossa 5 tapahtuva irtoaminen estetään kahdella vasterenkaalla 141, 141, jotka on sijoitettu laakerin 139 molemmin puolin.

Ylempi kehys 135 puolestaan on kannatettu alemman kehyksen 144 päällä, johon kuuluu kaksi sivulevyä 142, 10 142 ja vaakasuora levy 143, joka ulottuu molempien sivulevyjen 142, 142 välille. Kuvion 1 mukaan tapin pesä 145 (kuvio 11) on kiinnitetty vaakasuoran levyn 143 yläosaan pesän sijoittamiseksi toisen syöttöpöydän 12 alle. Tapin pesä 145 vastaanottaa laakeritapin 146, 15 joka on kiinnitetty ylemmän kehyksen 135 alapintaan, niin että ylempää kehystä 135 voidaan siirtää kääntyväs-ti alemman kehyksen 144 päällä suunnissa, jotka on osoitettu nuolilla 147 (kuvio 2). Koska ylemmän kehyksen 135 suorakulmainen putki 134 liukuu oikean (nähtynä 20 kuviossa 1) sivulevyn 142 yläpinnalla, ylemmän kehyksen 135 tämä kääntöliike tapahtuu vakaasti ja luotettavasti.

Alemman kehyksen 144 etupuolelle on järjestetty kampi 148 ylemmän kehyksen 135 tämän kääntöliikkeen helpottamiseksi. Kammesta 148 ulottuu ruuvi 149 laakerin 150 25 läpi, joka on kiinnitetty vaakasuoran levyn 143 yläosaan ja ulottuu kierteitetysti mutterin 151 läpi, joka on kiinnitetty suorakulmaisen putken 134 alapintaan.

Ruuvin 149 vahingossa tapahtuva irtoaminen estetään kahdella vasterankaalla 152, 152, jotka on sijoitettu 30 laakerin 150 molemmin puolin. Kuten on esitetty kuvios sa 10, mutterissa 151 on varsi 153, joka ulottuu ylöspäin suorakulmaisen putken 134 läpi ja on tällöin pyöri-västi asennettu suorakulmaisen putken 134 päälle. Kuvion 1 mukaan ompelukone 2 on asennettu levyn 154 päälle, 35 joka puolestaan on kiinnitetty alemman kehyksen 144 vasempaan sivulevyyn 142. Ompelukoneen 2 ompeluasema 155 on sijoitettu toisen syöttöpöydän 12 läheisyyteen ja i4 84631 on asetettu vähän viistosti siihen nähden, kuten on esitetty kuviossa 2.

Kuten on esitetty kuvioissa 1-3, kytkinelimistä vapaan välin muodostusyksikkö 4 useiden kytkinelimistä 5 vapaiden välien G muodostamiseksi vetoketjuun C tasaisin ennalta määrätyin välimatkoin on sijoitettu ensimmäisen ja toisen syöttöpöydän 10, 12 yläpuolelle. Välintekoyk-sikkö 4 on asennettu pylvään 157 päälle, joka on kiinnitetty vaakasuoraan levyyn 143 ja ulottuu ylöspäin pöy-10 dässä 14 olevan aukon 156 läpi. Välintekoyksikköön 4 kuuluu tavanomainen meistiyksikkö 158, vastin 159, solenoidi 160 meistin 158 liikuttamiseksi ja työnnin 161, joka yhdistää solenoidin 160 meistin 158 kanssa. Välintekoyksikön 4 kaikilla näillä elimillä on tunnettu 15 rakenne ja sen vuoksi sen yksityiskohtainen selostus on jätetty pois selvyyden vuoksi. Kuviossa 1 kaksi välin päässä toisistaan olevaa ohjausrullaa 162, 162 on sijoitettu meistin 158 ja vastimen 159 oikealle sivulle, ja ketjun syöttörulla 163 on sijoitettu ohjausrullien 162, 20 162 väliin. Meistin 158 ja vastimen 159 vasemmalle sivulle on sijoitettu ylempi ja alempi harjatela 164, 164 kytkinelimien leikattujen osien harjaamiseksi pois kytkinelinnauhoista välien teon jälkeen, vastaanottotila 165 ja kiristysrulla 166. Ketjun syöttörulla 163 on 25 kytketty toiminnallisesti moottoriin 167 (kuvio 3), joka on sijoitettu syöttötilasta 163 taaksepäin. Moottorissa 167 on pulssigeneraattori (ei esitetty) pulssien kehittämiseksi, jotka osoittavat moottorin 167 pyörimisen määrän, jonka pyörimisen aiheuttaa ketjun liike 30 ompeluaseman läpi välintekomeistin 158 toiminnan ohjaa miseksi. Pulssien, jotka tapahtuvat ennen virran kytkemistä meistiin 158, lukumäärän määrittää pinossa olevien sepaluskaistaleiden F pituus. Tämä pituus voidaan tunnustella joka kerta pinoa ladatessa esimerkiksi 35 mittausluistilla 165a (kuvio 2), joka käyttää rullan 165 läpimittaista roottoria 165b, aikaansaaden kokonaispuls-silukeman, joka kuvaa sepaluskaistaleiden pituutta ja i is 84631 ohjaa pulssien lukumäärää rullan 165 kohdalla, minkä tapahtuessa meisti 158 toimii. Vetoketju C, johon on tehty välejä, johdetaan sitten ompelukoneen 2 ompelu- asemalle 155 ketjun ohjaimen 168 kautta. Ompeluasemalla | t 5 155 peräkkäiset sepaluskaistaleet F ommellaan toisen toisensa jälkeen vetoketjuun C. Ketjun ohjain 168 on kiinnitetty varren 170 vapaaseen päähän, joka varsi on asennettu kääntyvästi tapilla 169 ompelukoneen 2 koteloon.

10 Nyt selostetaan automaattisen laitteiston toimintaa.

Vaikka tämän keksinnön mukaisella laitteistolla on mahdollista kiinnittää sepaluskaistaleita F vetoketjuun C erilaisissa asemissa tai suuntauksissa, toiminnan yksinkertaista tapaa, jolla sepaluskaistaleet F kiinni-15 tetään vetoketjuun C viistosti vetoketjuun C nähden, selitetään seuraavassa.

Sepaluskaistaleen syöttölaitteen 3 asento ompelukoneen 2 ompeluasemaan 155 nähden asetetaan ensin halutuksi kiertämällä kampia 137. 148 (kuvio 2). Jatkuvaa 20 vetoketjua C johdetaan ompeluasemalle 155 välintekoyksi- kön 4 ja ketjunohjaimen 168 kautta sillä tavalla, että yksi kytkinelimistä vapaa väli G on pystysuorasti kohdakkain ompeluneulojen 5, 5 kanssa (kuvio 12). Sillä välin, kuten kuviossa 12, sepaluskaistaleiden F pino 25 sijoitetaan pinoamislaitteeseen 8 ja yksi sepaluskaista- le F2 asetetaan ensimmäiselle syöttöpöydälle 10. Myöskin toinen sepaluskaistale Fj sijoitetaan toiselle syöttöpöydälle 12. Tämä ensimmäinen sepaluskaistale F^ syötetään ompeluasemalle 155 työntimellä 112 siten 30 asetettuna, että sen etupää on suorassa suuntauksessa vastaavan kytkinelimistä vapaan välin G kanssa.

Kun laitteisto 1 käynnistetään, sepaluskaistale F1 ja vetoketju c ommellaan päällekkäiseen suhteeseen toistensa kanssa ja samanaikaisesti sepaluskaistaleen F& toinen 35 sivureuna ommellaan yliluotellen käytännöllisesti kat soen samanaikaisesti kun se tasoitetaan leikkurilla 6 (kuvio 3). Koska tänä aikana alustan 113 hihnat 114 is 84631 i ovat ompeluasemaa 155 kohti, sepaluskaistale Fj johdetaan luotettavasti ompeluasemalle 155, mikä aikaansaa hihnojen 114 kulkemisen nuolella osoitettuun suuntaan kuviossa 9. i 5 Kun ompelu etenee jonkin verran, ajastin (ei esitet ty) käynnistetään (ajastin käynnistyy, kun tunnetaan kytkinelimistä vapaa väli G), minkä jälkeen paineil-masylinterin 126 männänvarsi 127 vedetään sisään, mikä saattaa alustan 113 kohoamaan. Samanaikaisesti, kun 10 paineilasylinterin 83 männänvarsi 84 liikkuu edestakai sin, peitelevyt 86, 86 avautuvat ja sulkeutuvat, sallien siten sepaluskaistaleen Fj pudota ohjauslevyn 85 päälle ja sitten peittäen saman sepaluskaistaleen F1# kuten on esitetty kuviossa 14.

15 Sen jälkeen kun alusta 113 on kohotettu, päätekytkin (ei esitetty) toimii virran kytkemiseksi sähkömagneettiseen kytkimeen 131 (voimansiirtolaite 132 on valmiina vaihtamaan käyntisuuntaa, kuten jälempänä selitetään).

Sen mukaisesti työnninyksikkö 112 vedetään sisään ase-20 maan yläpuolelle, ensimmäistä syöttöpöytää 10 iskee toimielimeensä luisti 111 (kuvio 14) .

Siten sähkömagneettinen kytkin 131 demagnetoituu ja voimansiirtolaite 132 on valmiina pyörimään samaan suuntaan kuin moottori, siten pysäyttäen työnninyksikön 25 112. Samanaikaisesti kun paineilmasylinterin 126 män nänvarsi 127 ulkonee, alusta 113 laskeutuu ensimmäisellä syöttöpöydällä 10 olevan sepaluskaistaleen F2 päälle ja samanaikaisesti ajastin (ei esitetty) käynnistyy.

Vastauksena ajastimen käynnistymiselle sähkömagneet-30 tiseen kytkimeen 131 kytketään virta, mikä saattaa työntimen 112 työntämään sepaluskaistaleen F2 ensimmäiseltä syöttöpöydältä 10 toiselle syöttöpöydälle 12.

Kun tuntoelin 172 (käsittäen valosähköisen muuttimen) on tuntenut sepaluskaistaleen F2 etupään, sähkömagneet-35 tinen kytkin 131 demagnetoidaan, mikä aiheuttaa työnti men 112 pysähtymisen. Näin sepaluskaistale F2 pysäytetään tähän asemaan. Tänä aikana päätekytkintä 173 iskee i7 84631 ajoittain sen toimilaitteeseen luisti 111 (kuvio 15).

Kun päätekytkimeen 173 iskee sen toimilaitteeseen luisti lii sen jälkeen, kun tuntoelin 174 on tuntenut sepaluskaistaleen F takapään, paineilmasylinterin 100 j 5 männänvarsi 101 vedetään sisään (kuvio 17), mikä saattaa tarttuimen 93 liikkumaan poimijalaitetta 9 kohti, joka on poiminut seuraavan sepaluskaistaleen F3 ja odottaa.

Tartuin 93 iskee päätekytkintä 175 sen toimilaitetta vasten ja pysähtyy. Kun tartuinta 93 siirretään, vent-10 tiili 176 (kuvio 2) sulkeutuu ja ensimmöisen syöttö- pöydän 10 kammiot 68 on kytketty imun kanssa.

Kun paineilmasylinterin 106 männänvarsi 107 vedetään sisään vastauksena päätekytkimen 175 toiminnalle, tartuin 93 tarttuu poimijalaitteen 9 poimiman sepaluskais-15 taleen F3 toiseen sivureunaan, kuten on esitetty kuvios sa 17 ja samanaikaisesti paineilmasylinterin 42 männänvarsi 43 siirretään ylöspäin kuviossa 4, mikä saattaa poimijapyörän 33 pyörimään myötäpäivään kuviossa 17 sepaluskaistaleen F3 vapauttamiseksi. Päätekytkintä 175 20 isketään sen toimilaitteeseen virran kytkemiseksi ajas timeen (ei esitetty).

Kun paineilmasylinterin 100 männänvarsi 101 ulkonee vastauksena esittämättä jätetyn ajastimen toiminnalle, tartuin 93 vedetään sisään, jolloin päätekytkintä 177 25 isketään sen toimilaitteeseen ja sitten se pysähtyy.

Tarttuimen 93 iskulla taaksepäin ensimmäisen syöttö-pöydän 10 vastekappale 73 koskettaa sepaluskaistaletta F3, joka vapautuu puikkojen 91, 92 lattajousista 89, 90 ja siten se asettuu syöttöpöydälle 10 litteänä, kuten on 30 esitetty kuvioissa 16 ja 18.

Kun tartuin 93 vedetään sisään, ohjaustanko 102 ja venttiili 178 (kuvio 2) vapautetaan toisistaan venttiilin 178 avaamiseksi, sallien siten paineilmasylinterin 42 männänvarren 48 palata alkuperäiseen asemaansa.

35 Vastauksena tarttuimen 93 sisään vetämiselle tarttuimen | pidin 98 avaa venttiilin 176, päättäen ensimmäisen syöttöpöydän 10 imun. ; 18 84631 j ί t Päätekytkimen 177 toimiessa paineilmasylinterin 106 männänvarsi 107 ulkonee aiheuttaen tarttuimen 93 avautumisen. Samanaikaisesti esittämättä jätettyyn kytkimeen johdetaan virta. Päätekytkimen 177 myöskin vaikuttaessa , 5 sepaluskaistaleen pinoamislaitetta 8 varten tarkoitetun paineilmasylinterin 28 männänvarsi 29 ulkonee, kohdistaen sepalusliuskan F ylempää ja alempaa vastetankoa 16 ja 17 vasten. Päätekytkimen 177 edelleen toimiessa paineilmasylinterin 51 mäntä 52 vedetään sisään, mikä saa 10 kääntölevyn 30 liikkumaan kääntyvästi alaspäin siksi, kunnes se koskettaa sepaluskaistalepinon ylimmän sepaluskaistaleen F4 etupintaa.

Sittemmin, kun esittämättä jätetty ajastin alkaa toimia vastauksena päätekytkimen 177 toiminnalle, pai-15 neilmasylinterin 42 männänvarsi 43 laskeutuu, saaden poimijapyörän 33 pyörimään vastapäivään kuviossa 19.

Näin sepaluskaistale F4 joutuu poimijapyörän 33 ja poimi jakappaleen 34 väliin.

Erottaminen sepaluskaistaleen oikean ja nurjan puolen 20 välillä aikaansaadaan keksinnön mukaisella laitteistol la. Jos sepaluskaistaleen F se puoli, joka sijaitsee tuntoelimen 179 puolella (esim. valosähköinen tuntoelin) , on oikea puoli, jota ilmaisee ulkopuolinen viimeistely tai erilainen värisävy värjättyjen kan-25 kaiden ollessa kyseessä, paineilmasylinterin 59 männän varsi 60 rajoitinmekanismisa 54 varten (kuviot 1 ja 2) vedetään sisään, jolloin pitkä rajoitinpultti 57 pidetään kosketuksessa rajoitinkappaleen 61 kanssa. Päinvastoin, jos ylimmän sepaluskappaleen F se puoli, joka 30 on tuntoelimen 179 puolella, on nurja puoli, männänvarsi 60 saatetaan ulkonemaan, jolloin lyhyt rajoitinpultti 58 pidetään kosketuksessa rajoitinkappaleen 61 kanssa.

Tyypillisesti farmarihousujen osien valmistuksessa peräkkäiset sepaluskaistaleet pinotaan tavallisesti 35 sillä tavalla, että joka toinen sepaluskaistale sijoite taan oikea puoli alaspäin.

Siinä tapauksessa, että sepaluskaistaleen kankaan i9 84631 oikeaa ja nurjaa puolta ei voida luotettavasti saada selville elektronisesti, voidaan järjestää vaihtokytkin, joka ohittaa tuntoelimen. Samoin jos kaikki sepaluskap-paleet on pinottu sama puoli ylöspäin, tuntoelin voidaan 5 ohittaa ja valita sopiva rajoitin.

Kun esittämättä jätetty ajastin pannaan käyntiin vastauksena päätekytkimen 177 toiminnalle, paineil-masylinterin 51 männänvarsi 52 sepaluskaistalevarastoa 8 varten saatetaan ulkonemaan siksi, kunnes rajoitinkappa-10 le 61 iskee rajoitinpulttiin 57. Kääntövarsi 30 yhdessä sen poimiman sepaluskaistaleen F4 kanssa käännetään myötäpäivään kuviossa 20 ja pysähtyy sekä odottaa sepaluskaistaleen F4 yhden reunan koskettaessa vastetappia 62 siten, että sepaluskaistale 4 tulee suunnatuksi 15 uudelleen 90° suoraviivaisen akselinsa ympäri, kun se lasketaan ensimmäiselle syöttöpöydälle 10. Jos etumainen tai ylin sepaluskaistale F4 on nurja puoli ylöspäin, männänvarsi 52 saatetaan ulkonemaan siksi, kunnes lyhyt rajoitinpultti 58 iskee rajoitinkappaleeseen 61. Kään-20 tövarsi 30 pysähtyy ja odottaa sepaluskaistaleen F4 toisen sivureunan koskettaessa vastetappia 62, kuten on esitetty kuviossa 21, siten että sepaluskaistale F4 suunnataan uudelleen 270° suoraviivaisen akselinsa ympäri, kun se on laskettu ensimmöiselle syöttöpöydälle 10.

25 Edellä esitettyjen toimintojen aikana vetoketjun C

kytkinelimistä vapaa väli G tunnetaan tuntoelimellä 180 (esimerkiksi valosähköisellä muuttimella). Tällöin sähkömagneettiseen kytkimeen 131 johdetaan virta ja työnnintä 112 siirretään eteenpäin, siten syöttäen 30 sepaluskaistaleen F2 jälleen ompeluasemalle 155 sellai sessa ajastetussa suhteessa, että sepaluskaistaleen F2 etureuna on kohdakkain vastaavan kytkinelimistä vapaan välin G kanssa.

Vastauksena esittämättä jätetyn ajastimen käyntiin 35 panolle sähkömagneettinen kytkin 131 demagnetoidaan ja voimansiirtolaite 132 on valmiina pyörimään vastakkaiseen suuntaan.

20 84631

Edelliset vaiheet toistetaan jokaiselle pinosta 8 saadulle sepaluskaistaleelle seuraavaa jatkuvaa laitteiston toimintaa varten.

Tämän keksinnön mukaista laitteistoa voidaan käyttää 5 sepaluskaistaleiden kiinnittämiseksi joko ennalta vä leillä varustettuun tai väleillä varustamattomaan vetoketjuun. Ennalta väleillä varustetun vetoketjun asettamiseksi se pujotetaan suoraan ketjun ohjaimen 168 läpi ja johdetaan sitten ompeluasemalle 155. Väleillä varus-10 tamattoman vetoketjun asettamiseksi se johdetaan ompelu- asemalle 155 ohjausrullien 162, 162, ketjun syöttörullan 163 ja ketjun ohjaimen 168 kautta. Viimeksi mainitussa tapauksessa valosähköinen tuntoelin 180 ei toimi.

li

Claims (4)

2i 84631

1. Menetelmä sepaluskaistaleiden (F) ompelemiseksi jatkuvaan vetoketjuun (C), joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 5. syötetään sepaluskaistaleita (F) peräkkäin pinosta syöttörataa pitkin ompeluasemalle (155); - siirretään sepaluskaistaleita (F) ja vetoketjun (C) pituuksia eteenpäin ompeluaseman (155) läpi sepaluskaistaleiden (F) ompelemiseksi vetoketjuun (C), 10 tunnettu siitä, että menetelmä käsittää edelleen seuraavat vaiheet: johdetaan jatkuva vetoketju (C) välintekoyksikön (4) läpi kytkinelimistä vapaiden välien (G) muodostamiseksi vetoketjuun (C) ennalta määrättyjen välimatkojen päähän toi-15 sistaan; syötetään väleillä varustettu jatkuva vetoketju (C) välintekoyksiköstä (4) ompeluasemalle (155), jonka määrittää ompelukone (2); ja ilmaistaan vetoketjussa (C) olevat välit (G) jokaisen 20 peräkkäisen syöttövaiheen alun laukaisemiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sepaluskaistaleet (F) ommellaan vetoketjuun (C) pääasiallisesti samalla nopeudella, jolla väleillä varustettua vetoketjua (C) syötetään välintekoyksi- 25 köstä (4).

3. Laitteisto sepaluskaistaleiden (F) syöttämiseksi ja ompelemiseksi automaattisesti jatkuvaan vetoketjuun (C), joka laitteisto käsittää ompeluaseman (155), jonka määrittää ompelukone (2) sepaluskaistaleiden (F) vastaanottamiseksi ja 30 vetoketjun (C) siirtämiseksi jonossa eteenpäin sen läpi, syöttölaitteet (163, 165) vetoketjun (C) siirtämiseksi eteenpäin ompeluasemalle (155), ja syöttölaitteet (11, 13) sepaluskaistaleiden (F) jonon johtamiseksi ompeluasemalle (155), jolloin sepaluskaistaleiden syöttölaitteet (11, 12) 35 käsittävät laitteet ylimmän sepaluskaistaleen (F) poimimi seksi ja siirtämiseksi pinosta vuorollaan, syöttöpöytälait-teet (10, 12) jokaisen sepaluskaistaleen (F) vastaanottami- 22 84631 seksi ja syöttöradan määrittämiseksi, jonka yli sepaluskais-taleiden (F) jono kulkee, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää edelleen välintekoyksikön (4) kytkineli mistä vapaiden välien (G) muodostamiseksi vetoketjuun (C) 5 ompeluaseman (155) tulopuolella ja ilmaisulaitteen (180) vetoketjussa (C) olevien välien (G) tunnustelemiseksi, kun sitä siirretään eteenpäin syöttölaitteilla (163, 165) ompe-luasemalle (155), jolloin ilmaisulaite (180) laukaisee sepaluskaistaleiden poimimis- ja siirtolaitteiden (9, 112) 10 jokaisen uuden jakson.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siihen kuuluu laite (165a, 165b), joka tunnustelee syötettyjen sepaluskaistaleiden (F) pituuden, laite, joka mittaa eteenpäin kulkevan vetoketjun (C) pituu-15 den, ja laite, joka on herkkä pituuden mittaukselle välin tekoyksikön (4) käynnistämiseksi syötettyjen sepaluskaistaleiden (F) oikealla pituudella. Il 23 84631