FI84322C - Alkylsulfonsuccinater baserade pao propoxylerade samt propoxylerade och etoxylerade fettalkoholer som samlare vid flotation av icke-sulfidmalmer. - Google Patents

Description

1 84322

Propoksy1 oituihin sekä propoksyloltuihin ja etoksy1 oituihin rasva-alkoholeihin pohjautuvat ai kyy1isulfosukkinaatit kokooja-aineina ei-sul f idimaltnien vaahdotuksessa - Alkyl-sul f osuccinater baserade pä propoxy 1 erade samt. propoxylera-5 de och etoxylerade fet ta 1koholer som samlare vid flotation av ickesulfidmalmer.

Keksinnön kohteena on aikoksyloituihin rasva-alkoholeihin pohjautuvien aikyylisulfosukkinaattien käyttö vaahdotusko-10 kooja-aineina ei-sulfidimalmei11 e.

Mineraalipitoisten raaka-aineiden jalostamisessa yleisesti käytetty lajittelumenetelmä on vaahdotus, jossa arvo-mineraalit erotetaan sivukivimineraaleista. Ei-sulfidi-15 mineraaleja esillä olevan keksinnön mielessä ovat esimerkiksi apatiitti, fluoriitti, scheliitti ja muut suolamaiset materiaalit, kassiteriitti ja muut metal 1iksidit, esimerkiksi titaanija zirkoniumoksidit, sekä määrätyt silikaatit ja alumiinisi 1ikaatit. Yleensä malmi esihienonnetaan ja 20 kuivataan, parhaiten kuitenkin märkäjauhetaan ja suspendoi-daan veteen. Yhdessä vaahdottajien ja mahdollisesti muiden apureagenssien, kuten säätelyaineiden, hi 11itsemisaineiden (inaktivaattoreiden) ja/tai elvytysaineiden (aktivaattorei-den) kanssa malmeihin lisätään tavallisesti kokooja-ainei-25 ta, jotka auttavat arvomineraalien erottumsita malmin sivukiviaineksista. Tietyn vaikutusajan jälkeen suspensioon puhalletaan ilmaa (vaahdotetaan). Suspension pinnalle muodostuu tällöin vaahtoa. Kokooja-aine tekee mineraalien pinnan hybrofobiseksi, millä saadaan aikaan kiinnittyminen 30 vaahdottamisen aikana muodostuneisiin kaasukupliin. Ensi sijassa malmin arvomineraalien tulee kiinnittyä kaasukupliin niin, että ne voidaan kaapia pois ja jatkokäsitel 1ä. Vaahdotuksen tavoitteena on saada arvomineraali talteen mahdollisimman korkealla saannolla ja samanaikaisesti 35 saavuttaa mahdollisimman hyvä rikastuminen.

Ei-sulfidimalmien vaahdottavassa jalostuksessa käytetään pääasiallisesti anionisia ja kationisia tensidejä ko-kokoo-ja-aineina. Näiden tulee adsorboitua arvomineraalin pin- 2 84322 nalle mahdollisimman selektiivisesti, jotta päästäisiin vaahdotuskonsentraatin korkeaan rikastumiseen. Kokooja-aineiden tulee lisäksi kehittää kannatuskykyisen, mutta ei liian stabiilin f 1otaatiovaahdon.

5

Ei-sulfidima1 mi en vaahdotuksessa käytetään usein alkyyli-sulfosukkinaatteja (W.v.Rybinski, M .J.Schwuger, "Aufbe-reitungstechnik", 26 (1985), sivu 532 ja A.Doren, loc.

cit.). Näillä kokooja-aineilla voidaan monissa tapauksissa 10 päästä hyviin vaahdotustuloksi in. Tunnetut aikyylisulfosuk-kinaatit tosin monissa tapauksissa aiheuttavat liian voimakasta vaahdonmuodostusta.

Patenttijulkaisussa US-PS 4 138 350 on kuvattu vaahdotuksen 15 kokooja-aineina a1 kyy 1isulfosukkinaatteja, joissa on etok-syloituja a 1 kyy 1iketjuja. Kuitenkin on osoittautunut, että patenttijulkaisun kohteena olevilla aikyylisulfonaatei11 a, jotka pohjautuvat etoksyloituihin a 1koholeihin, ei kaikissa vaahdotustapauksissa ole edullisia vaahtoamisominaisuuksia 20 eikä hyvää kokoojavaikutusta.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on siten tuoda esiin sopiviin aikoksyloltuihin rasva-alkoholeihin pohjautuvia a 1 kyy1isulfosukkinaatteja, joilla on paremmat kokoojaomi-25 naisuudet kuin tunnetuilla ai kyy1isulfosukkinaatei11 a ja joilla erityisesti vältetään liian voimakas vaahdon muodostuminen .

Esillä olevan keksinnön kohteena on siten propoksyloltuihin 30 alkoholeihin pohjautuvien ai kyy1isulfosukkinaattien käyttö ei-sulfidimalmien vaahdotuskokooja-aineina. Keksinnön mukaisesti käytetään propoksy1oituja alkyyliketjuja sisältäviä aikyylisulfosukkinaatteja, jotka ovat peräisin ketjun pituudeltaan 8-22-hii1iatomisista rasva-alkoholeista, so.

35 yhdisteistä, joissa on yksi tai kaksi, samanlaista tai erilaista, suoraketjuista ja/tai haaraketjuista ja tyydytettyä alkyyliryhmää, kun pohjana ovat propoksy1oidut sekä etoksyloidut ja propoksy1oidut rasva-alkoholit, joiden ketjun pituus on 8-22 hiiliatomia.

li 3 84322

Propoksyloitujen rasva-alkoholien aikyyliryhmien ketjun pituus on parhaiten 12-18 hiiliatomia, jotka ai kyy1iryhmät voivat olla suoraketjuisia tai haarautuneita.

5 Alkyylisulfosukkinaattien rasva-alkoholikomponentit voivat muodostua tämän kategorian suoraketjuisista ja haarautuneista, tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä yhdisteistä, joissa on 8-22 hiiliatomia. Näistä ovat esimerkkejä n-ok-tanoli, n-dekanoli, n-dodekanoli, n-tetradekanoli, n-heksa-10 dekanoli, n-oktadekanoli, n-eikosanoli, n-dokosanoli, n-heksadekanoli, isotridekanoli, iso-oktadekanoli ja n-ok-tadekanoli. Mainitut rasva-alkoholit voivat yksinään muodostaa pohjan ai kyy1isulfosukkinaatei 11 e. Yleensä käytetään kuitenkin rasvaa 1koholiseos-pohjäisiä tuotteita, jolloin 15 nämä rasvaa 1koholiseokset ovat peräisin eläin- tai kasviperäisten rasvojen ja öljyjen rasvahappo-osasta. Tällaisia rasvaa 1 koho 1iseoksia voidaan saada sinänsä tunnetulla tavalla natiiveista rasvoista tai öljyistä, mm. vaihtoeste-röimällä triglyseridi metanolin kanssa ja sen jälkeen hyd-20 raamalla rasvahappometyy1iesteri katalyyttisesti. Tällöin voidaan alkyylisulfosukkinaattien valmistamiseen käyttää sekä valmistuksen yhteydessä saatavia rasva-alkoholiseoksia että myös sopivia jakeita, joilla on rajoitettu ketjunpi-tuusspektri. Luonnonmukaisista rasvoista ja öljyistä saatu-25 jen rasva-alkoholiseosten lisäksi alkyylisulfosukkinaattien valmistuksen lähtöaineiksi sopivat myös synteettisesti saadut rasva-alkoholiseokset, kuten tunnetut Ziegler- ja okso-rasva-alkoholit.

30 Ai kyy 1isulfosukkinaattien rasva-alkoholiryhmissä on kulloinkin vähintään yksi propyleenioksidi ryhmä. Parhaiten käytetään aikyylisulfosukkinaatteja, joiden rasva-alkoholi-ryhmissä on 1-6 propyleenioksidiryhmää.

35 Alkyylisulfosukkinaatteihin voidaan käyttää m etyleenioksi -dimoolin ja n propyleenioksidimoolin 1iittymistuotteita rasva-alkoholien kanssa, jolloin m ja n tarkoittavat kulloinkin lukuja 1-15, summa m ja n on 2-25 ja suhde m : n on välillä 1 : 5 - 2 : 1.

4 84322

Ei-sulfidimalmien vaahdottamista varten lisätään esillä olevan kesinnön mukaista aikyylisulfosukkinaattia 50 - 2000 g/raakamaImi tonni.

5 Esillä olevan keksinnön kohteena on edelleen menetelmä ei-sul f idimalmien erottamiseksi sivukivestä, jossa menetelmässä sekoitetaan jauhetun malmin kanssa vettä suspensioksi, suspensioon johdetaan ilmaa aikoksyloituihin rasva-alkoholeihin pohjautuvien aikyylisulfosukkinaattien läsnä-10 ollessa ja muodostunut vaahto erotetaan yhdessä sen sisältämän mineraalin kanssa. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kokooja-aineina käytetään alkyyli-sulfosukkinaatteja, joissa on yksi tai kaksi, samanlaista tai erilaista, suoraketjuista ja/tai haaraketjuista ja 15 tyydytettyä alkyyliryhmää, joiden pohjana ovat propoksy-loidut rasva-alkoholit, joiden ketjunpituus on 8-22 hii-1iatomia.

Menetelmä ei-sulfidimalmien erottamiseksi sivukivestä 20 suoritetaan parhaiten siten, että propoksyloltuihin rasva-alkoholeihin pohjautuvia aikyylisulfosukkinaatteja lisätään 50 - 2000 g/raakamaImi tonni.

Esillä olevan keksinnön mukaiset alkyylisulfosukkinaatit 25 sopivat erityisesti scheliitti-, apatiitti- tai rautamalmin ja 1 ostamiseen.

Propoksyloltuihin rasva-alkoholeihin pohjautuvat alkyyli-sulfosukkinaatit voivat luonnollisesti olla sulfomeripihka-30 hapon täysestereitä ja puoliestereitä. Ammattimiehet tietävät lisäksi, että tässä kyseeseen tulevia sulfomeripihkaha-pon täysestereitä ja puoliestereitä ei lisätä vapaina sulfonihappoina vaan alkalimetalli- ja/tai ammoniumsuoloi -na, jolloin parhaiten käytetään natrium- ja ammoniumsuolo ja 35 ja erityisesti natrium- ja ammoniumsuolojen seoksia.

Sopiviin propoksyloituihin rasva-alkoholeihin pohjautuvien ai kyy 1isulfosukkinaattien etuna tunnettuihin alkyylisulfo-sukkinaatteihin verrattuna on, että keksinnön mukaisia

II

5 84322 aikyylisulfosukkinaatteja käytettäessä tulee ilmi parantuneet kokoojaominaisuudet mainituilla raakamalmei11 a. Keksinnön mukaisten yhdisteiden edullisempia vaahtoamisominai-suuksia ja parempaa kokoojavaikutusta on havainnollistettu 5 esimerkeissä.

Seuraavat esimerkit osoittavat keksinnön mukaisesti käytettävien kokooja-aineiden ylivoimaisuuden.

10 Laboratorio-olosuhteissa käytettiin osaksi korotettuja kokooja-ainekonsentraatioita, jotka käytännössä voidaan huomattavasti alittaa. Käyttömahdollisuudet ja käyttöolosuhteet eivät sen vuoksi rajoitu esimerkeissä kuvattuihin erotusongelmiin ja koeolosuhteisiin. Ellei toisin ole 15 mainittu, kaikki prosenttiluvut ovat painoprosentteja.

Reagenssien määrät tarkoittavat aina aktiivista ainetta.

Esimerkit 1 -_3 ja vertailuesimerkit 1 ja 2 20

Na/NH^-suolojen muodossa olevien alkyylisulfosukkinaattien vaahdonkehitys määritettiin standardiolosuhteissa reikä-1evy-iskumenetelmässä. Kokeiden tulokset on koottu taulukkoon 1. Keksinnön mukaiset propoksy1 oituihin rasva-alkoho-25 leihin tai rasva-alkoholi-etyleenioksidi-propyleenioksidi- addukteihin pohjautuvat sulfosukkinaatit osoittautuvat kehittävän vähemmän vaahtoa kuin muut sulfosukkinaattityy-pit. Tämä on monien vaahdotusprosessien kannalta edullista.

30 Taulukko 1

Vaahtoamiskyvyn määrittäminen DIN 53 905 mukainen reikälevy-iskumenetelmä olosuhteet: 35 1 g AS/1, 8odH vedessä, 40oC EO = etyleenioksidi; PO = propyleenioksidi; AS = aktiivinen aine 6 84322

Esimerkki Koostumus ml vaahtoa ml vaahtoa ________________ 1 min.kul. 20 min.kul.

Vert.esim.l Alkyylisulfosukkinaatti, 300 240 5 pohjana oieyy1i-setyy1i- alkoholi, jossa 16-18 C-atomia ja 2 EO, Na/NH4~ suol a 10 Vert.esim.2 Ai kyy1isulfosukkinaati, 500 360 pohjana lauryylialkoholi, jossa 12-18 C-atomia ja 5 EO, Na/NH4~suola 15 Esim. 1 Alkyylisulfosukkinaatti, 190 150 pohjana oieyyli-setyyli-alkoholi, jossa 16-18 C-atomia ja 1 PO, Na/NH4-suol a 20

Esim. 2 Alkyylisulfosukkinaatti, 210 140 pohjana oieyy1i-setyy1i-alkoholi, jossa 16-18 C-atomia ja 2 PO, Na/NH4~ 25 suola

Esim. 3 Alkyylisulfosukkinaati, 90 50 pohjana o 1eyy1i-setyy1i-aikoholiseos, jossa

30 16-18 C-atomia ja 2 EO

____ja 2 PO, Na/NH 4~suol a_____________

Esimerkki 4 ja vertai 1uesimerkki 3 35

Vaahdotusongelman kohteena oli itävaltalainen scheliitti-malmi, jolla oli seuraava kemiallinen koostumus pääkompo-nentista laskettuna: 40 W03 0,3 %

CaO 8,8%

Si02 55,8 % li 7 84322

Malminäytteel 1 ä oli seuraava raekoko jakaantuma: 28 % 25 pm 43 % 25 - 100 pm 5 29 % 100 - 200 pm

Keksinnön mukaisena kokooja-aineena oli aikyylisulfosukki-naatin Na/NH^-suol a, jonka pohjana oieyy1i-setyy1ia1 koho1i, jossa oli 16-18 C-atomia ja 2 PO-ryhmää (esimerkki 4).

10

Vertailukokooja-aine oli taiialkyylisulfosukkinaati, Na/NH^suol a, jonka pohjana oieyyli-setyy1ialkoholi, jossa oli 16-18 C-atomia ja 2 EO-ryhmää (vertai 1uesimerkki 3).

15 Vaahdotuskokeet suoritettiin KHD Industriean1agen AG,

Humbold-Wedag, Köln-yhtiön Humbold-Wedag-1aboratoriovaah-dotus1 ai11eessa (kts. Sei fen-Fette-Wachse 105 (1979), sivu 248) yhdessä vaahdotuskennossa. Liejun valmistamiseksi käytettiin deionisoitua vettä. Liejun tiheys oli 400 g/1.

20 Hi 11itsemisaineena käytettiin vesilasia annostuksella 2000 g/t. Hi 11itsemisaineen valmennusaika oli 10 min. sekoitusnopeuden ollessa 2000 1/min. Vaahdotus suoritettiin vesi 1asi1isäyksen antamassa pH-arvossa noin 9,5. Kokooja-aineen annostelutapa on nähtävissä taulukosta 2. Kokooja-25 aineen valmennusaika oli 3 min.

Kuten taulukosta 2 voidaan nähdä, esimerkin 4 mukaisella kokooja-aineella saavutetaan selvästi korkeampi WOg-saanto ja huomattavasti parempi rikastuminen konsentraattiin.

30 8 84322 W !

H rH I

EJ-.ro

ro 30 0! CO Ο Η Η Ό CO

cn *j -μ si I—I .H ro cn I

cn in Λ

O ro ro I

C .*44

C -H ! I

too: , .* ' ; cn ro o oo ro cniHol 3 Oi --- ---: 4-) CN Ol 4-1 rH Γ— rH <Xl i O W 1)! 4-1 rH Ή 73 3 fc Λ 3 <c cn ! its -h ro co co co co h > O oi --- ---

O N OJ CN M ID o CO

Ή *r-l ·—H r—I rH r—I

U e. c o o

4-) -H

(C 4-1

SH (O CN r—I CN rH Ί* CO <N

o ro o --- ---

J2 J-l-H O NO U3 CN 00 ID

W 4—1 OO Γ0 CO co CN CO CN

« 7 S

D cn o no r- r- ^ cd co ro o DC O ro --- --- 4-1

-* K ixS U r- no oo cn 4f on 4J

OD '—I CN *—I I—t (D

3 w c

'O 3 ro -H

2 4J Oo^nlo cn σι ^ ro m 0 £ --- --- Ό CD (N CO o H h (0 -C 1-14-) co-— cn

ITS dP ro -H

> —- O ra co cd uor-CN >

J H CO ID C- 00 -H

CO -H

•H 4-> 4-) EC· r* 44 rc 4-) ocoro U· (N CD (0 ro rojc --- --- £ W > H ^ UI CN 4-1 CO 4-1 •h ro -O > 4-) 0) •H * .* •h .-i 4-) cn <D Dc I σ λ; -C ¢/) ooo ooo UO 03 O ID ID OOO 4-) cn O C 44 Γ0 ro (O iH ^ o 't C <D W W 73

C < 4-> CD

(D tn -h cn >1 ro 4-) •r4 CD -7-3 CO A r-4

--) -H *H £ ·Η CD

ro 4-) ,* -π λ; -M

4-> .* co Λ cn

44 β μ CD C O

ro 3 0) CD C

> -o £ 4J £ c ♦flj Φ *H W ·Η rtj 4-> -π cn o> cn

i-< ij ω > ω -X

II

9 84322

Esimerkit 5 ia 56 ja vertai luesi merkit_4__ja_5

Vaahdotuksen kohteena oli brasialainen apatiittimaImi, joka 5 silikaattien lisäksi sisälsi sivukivimineraaleina myös rautaoksidia. Pääkomponentteina laskettuna malmilla on seuraava koostumus: noin. 21 % P203 10 12 % Fe203 26 % Si02

Kohteen raekokojakaantuma on: 15 40 pm 21 % 40 - 100 pm 38 % 100 - 250 pm 35 % + 250 pm 6 % 20 Keksinnön mukaisena kokooja-aineena käytettiin alkyylisul-fosukkinaattia, Na/NH^-suola, jonka pohjana oli oleyyli-setyy1ia 1 koho 1i, jossa oli 16-18 C-atomia ja 2 PO-ryhmää, yhdistelminä eri seossuhteissa mäntyöljyrasvahapon kanssa. Esimerkissä 5 käytettiin ai kyyl isul f osukkinaattia , Na/NH4-25 suola, jonka pohjana oli oieyy1i-setyy1ia 1koholi, jossa oli 16-18 hiiliatomia ja 2 PO-ryhmää, mäntyö 1jyrasvahappoon suhteessa 1:1, kun taas esimerkin 6 mukainen kokooja-aineseos sisälsi suhteessa 2 : 1 edellä mainittua alkyy-1isulfosukkinaattia, Na/NH^-suola, jonka pohjana oli oleyy-30 1i-setyy1ia 1 koho 1i ja mäntyöljyrasvahappoa.

Toisena vertai 1ukokooja-aineena, jonka pohjana oli oleyyli-setyylia 1koholi, jossa oli 16-18 hiiliatomia ja 2 EO-yksik-köä, käytettiin taiialkoholisulfosukkinaatin Na/NH4~suolaa 35 myös vastaavina seoksina mäntyöljyrasvahapon kanssa (1 : 1) (vertailuesimerkki 5). Vaahdotuskokeet suoritettiin labora-toriovaahdotuskennossa (Denver Equipment-yhtiön malli D-l, jonka tilavuus oli 1 litra) huoneen lämpötilassa. Liejun valmistamiseksi käytettiin vesijohtovettä, jonka kovuus oli 10 84322 16o dH. Liejun tiheys oli 500 g/1. Ennen kokooja-aineen lisäämistä pH säädettiin natriumhydroksidi11 a arvoon 10,5.

Esivaahdotuksen jälkeen (kestoaika 6 minuuttia) esikonsent-5 raatti jälkipuhdistettin kaksi kertaa. Vaahdotus suoritettiin kaikissa vaiheissa nopeudella 1200 1/min. Hillitsemis-aineena käytettiin tärkkelystä annostuksella 600 g/t.

Taulukon 3 tulosten perusteella voidaan huomattavasti 10 pienentää kokooja-aineen annostelua vaihtelemalla talial-kyylisulfosukkinaatti (vertai 1uesimerkki 5) esimerkin 5 ja 6 mukaisen keksinnön yhdisteeseen ilman, että vaikutettaisiin haitallisesti saantoon ja selektiivisyyteen. Tämä vaikutus havaittiin sulfosukkinaatin ja rasvahapon seoksel-15 la 1 : 1 ja myös seoksella 2 : 1.

I! 11 84322 <#> w- in

Ol r-- <*· ο cn i> ·<*- o oooo m h m o

O CM ιΗΓ'Ο ιΗΓ'Ο H M h O CN Γ- O

4-* *-H i—l t—1 <—1 c

(C -H

CC > CO -rt λ; λ x CN (N O H CD M OH 00 Ifl H 'M' CM Γ" 00 C-~ 0 - » H » » » - -j » » » ~ ro e • h n id n m cnvococo cd oo ττ χ> σι σ' m io 44 o> cn in cn cn m cm cm lo cn rg io cn cn gj n o» λ; : C 3 W -h 44 2 cn io rt r? co go 4j- tj- eri h σ m cc h m σ ro o 3 Oi * - ' * vv»' ν'»» ν'»» Ό co cg o cd es h o cc (s h cc in cc h cd σ in h π £ -H 0) CN i—I i—I (N H »H i—IrH i—I ι—I »—l ’—I 4-1(¾ 0 Cl, m « 44 -H > •h > tn O-, -rl 2 LO H H CN t H rI CN O CO h CC CN CD Γ- LO -H 44 eo q| -VV» ν'»» ν'»» ν'»' 44 en

CM LO Ci CO cm LO OS CO (M [» t» en H LO LO tf H Λ -H

° O, r—I CO CM r—I CO CM i-H 00 CM H Λ CN (0Ό X x; * 44 3 -1 (0 Λ > Ξ 4)11

«01 X

^ C cn Eh

•H O O

CO X

cn cm 3 · ai -a» · ro . a) 44 -h 44 en TJ in Ό in ΐ en Ό o > ocmcmcx: ex: ex e x τ -h

Tl h O O E-iEhOO EhEhOO EhEhOO ro X

x os u us us os u u: u; os u us us os u us u: -h >i ro 44 λ; ro 3 — > -h >g cd x 44 *r4 en C 44 ,—i o ai 44 1 44 C en ro ro e ro nero o o o ro 3 u

O CM CM Tf LO 44 D

o ai co co ·*τ e o e Λ C <D T3 01 o -h ai xl cn u: ro e ro e *»h ro o rf LO ro > x

LO cx> I -H

• ro en n •H -H -H £ E ·ΓΝ ω

XX X -H -H O

XX X en en Olien

kn u u oi ai x C

01 oi a; · · o e-< o

E E E 44 44 US OS X

•H -H -H Lh i4 en en en ai ai ω ω ω > > h in I2 84322

Esimerkit 7 ja 8 ja vertai 1uesimerkki 6

Vaahdotuksen kohteena oli koostumukseltaan seuraavanlainen 5 rautamalmi jalostuksen jäte (pääkomponentit):

n. 12 % P205 36 % Si02 14 % Fe203 10 15 % CaO

Tällä erittäin karkealla vaahdotuskohteel 1 a oli seuraava raekokojakaantuma: 15 -25 pm 5% 25 - 100 pm 15 % 200 - 500 pm 70 % 500 -1000 pm 9 % +1000 pm 1 % 20

Esimerkissä 7 käytettiin ai kyy1isulfosukkinaattia, Na/NH^-suola, jonka pohjana oli oieyyli-setyylialkoholi, jossa oli 16-18 hiiliatomia ja 1 PO-ryhmä.

25 Esimerkin 8 kokooja-aineena oli ai kyy1isulfosukkinaatti, Na/NH^j-suol a, jonka pohjana oli oieyyli-setyylialkoholi, jossa oli 16-18 hiiliatomia ja 2 EO-ryhmää ja 1 PO-ryhmä.

Vertai 1uesimerkissä 6 käytettiin myös Na/NH4-suolan muodos-30 sa olevaa a 1 kyy1isu1 fosukkinaa11ia, jonka pohjana oli o 1eyy1is etyy1ia 1 koho 1i, jossa oli 16-18 hiiliatomia ja 2 EO-ryhmää.

Vaahdotuskokeet suoritettiin esimerkissä 5 kuvatulla taval-35 la 1aboratoriokennossa. pH säädettiin natriumhydroksidi11 a arvoon 9,5 ja hi 11itsemisainetta ei käytetty. Esikonsent-raatti jä1kipuhdistettiin kerran.

li 13 84322

Vaahdotustulokset (taulukko 4) osoittavat, että myös ta-lialkoholi EO/PO-adduktipohjäisi 11 a keksinnön mukaisilla yhdisteillä on etuja verrattuna tunnettuihin a 1 kyy 1isulfo-sukkinaatteihin. Apatiittisaanto kasvaa pienemmällä kokoo-5 ja-aineannostuksel1 a.

i4 84322 <#> o in rHi-icoo n oo o

+J Oi H i—I t“~ O COO <Ji O

C CM iH rH »H

(Π &4 ro w

Ifl O CM CM CM CO pr, 't' Γ" Ή O ' - Ί ' - - 1 ' ^ ^ ' ro M H σ' Γ- O CO (Τ' ^ rH H «Ti 0 m in h (n m h h n h

CO »f O Co! t~- CN t"- Cn ^ ΟΊ (O CN

o; ' ' 4 ' > ' Ί ] - ' ' - cn u-icooI-h n n o h ·«*. o h h

— Di I—( j rH i—1 i—I t—I ,Η CN j rH

dP £P| t W- j 1 j j tn i c-~ h cn| cn cd o cn γ--- ^ cd cn ή 3 cn ''11 ' ' ' H v · -I ' 01 cn cn o t*- en ^ o co g, σ' m « tn -hi ί· (n ro tr m m ^ co m

•H W

° i PII i

H I I

tt< n co co cn co co en oo en »*> cd oo ^ OI — ' 4 - ' « ' - ' 3 '

CN rH (N rH rH rH *—I O »"“H O

® (Xt| fN M1 H rH ^ r—} C0| Ή

Λ I

=3 ! *H ]

Dl «! Di cj

Hi i roj ! «i CN |

Pj . D · D D

4_< tn τ cn τ cn τ O cn cn e .C 3 -G ex;

"O b t< O O E-ι E-1 O O EhE-OO

x: t* u «i« k u « ΐί ¢: υ * te ro ro >

CO

o

•H M

P M

^ oo Tf 3 —< oo rr rr h CT CN CM CN 3 ro

-P

cd en

r~ CO -P

Λ

H H -H -H

XÄ -H XC J* ^ λ; en λ; cm

P D P P

d d d ro E -p E E -n

Ή p Ή *H

en d en tn h-n ω > w ω m I!

Claims (9)

15 84322

1. Sul fosukkinaattien, joiden monoesteri- tai diesteriryh-mät sisältävät samanlaisia tai erilaisia propoksy1oituja 5 suoraketjuisia ja/tai haaraketjuisia alkyyli- tai alkenyy- liryhmiä, jotka sisältävät 8-22 hiiliatomia tai etoksyloi-tuja ja propoksy1 oituja suoraketjuisia tai haaraketjuisia alkyyli- tai a 1kenyy1iryhmiä, jotka sisältävät 8-22 hiiliatomia, käyttö ei-sulfidimaImien vaahdotuskokooja-ainei-10 na.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että alkyyli- tai a 1kenyy1iryhmät sisältävät 12-18 hiiliatomia.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että alkyyli- tai aikenyy1iryhmät sisältävät 1-6 propyleenioksiryhmää.

4. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että alkyyli- tai alkenyyliryhmät sisältävät m etyleenioksi ryhmää ja n propyleenioksiryhmää, jolloin m ja n tarkoittavat kulloinkin lukuja 1-15, summa m + n on 2-25 ja suhde m : n on välillä 1:5-2:1. 25

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että vastaava kationi on natrium ja/tai ammonium.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että sulfosukkinaattia käytetään 50 - 2000 g/raakamalmitonni.

7. Menetelmä ei-sulfidimalmien erottamiseksi vaahdottamal-35 la, jossa menetelmässä sekoitetaan jauhettu malmi veden kanssa suspensioksi, suspensio johdetaan ilmaa kokooja-aineen läsnäollessa ja erotetaan syntynyt vaahto yhdessä sen sisältämän mineraalin kanssa, tunnettu siitä, että kokooja-aineena käytetään patenttivaatimusten 1-5 ie 84322 mukaisia sulfosukkinaatteja määrältään 50 - 2000 g/raaka-malmitonni.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet-5 t u siitä, että sulfosukkinaattia käytetään yhdessä tunnettujen kokooja-aineiden kanssa kokooja-ainesysteemeissä.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raakamalmina käytetään scheeliitti- 10 malmia, apatiittimaImia tai rautamalmia. 17 84322