FI83854C - Laog boggikonstruktion. - Google Patents

Description

1 83854

Matala telirakenne - Läg boggikonstruktion

Keksintö koskee kiskoajoneuvon telirakennetta, joka käsittää 5 kaksi kahdella pyöräparilla varustettua osateliä ja apurun-gon, jolloin vaunukori on kiinnitetty apurunkoon ja tämä on liitetty joustavasti osateleihin.

Vaatimukset esim. rautateillä kuljetettavan tavaran mittojen 10 suurentamiseksi ja painon lisäämiseksi ovat jatkuvasti kasvaneet. Sekä kuljetettavan tavaran ulkomittojen että määrän lisäämisvaatimukset edellyttävät rautatievaunun telin pienentämistä, joka siten johtaa helposti myös pyörien halkaisijan pienentämiseen. Halkaisijaltaan pienempien pyörien 15 kantokyky on kuitenkin alhaisempi kuin suuremman pyörän, mikä johtaa pyörälukumäärän lisäämiseen samoin kuin kuor-mauspainon nostarainenkin. Toinen konstruktion kehittämistä vaativa seikka on yhä kasvavat ajonopeudet, jolloin perinteiset rakenteet eivät enää toimi tyydyttävällä tavalla.

20 Perinteisesti on varsinkin rautatievaunujen pyörien kulku-pinnat muotoiltu kartiomaisiksi kaarreohjautuvuuden vuoksi. Teoriassa kahdesta pyörästä ja niitä kiinteästi yhdistävästä akselista muodostuva pyöräkerta toimii kaarteessa siten, että ulospäin siirtynyt pyöräkerta vierii ulkokaarteen 25 puolella suuremmalla halkaisijalla kuin sisäkaarteen puolella ja kaartaa näin itsestään. Tämä muotoilu kuitenkin johtaa suoralla ja suurella nopeudella ongelmiin, kun pyöräkerta alkaa itsestään heilahdella puolelta toiselle, jota sanotaan sinikuluksi. Tämä ongelma on sitä suurempi, mitä suurempi 30 on nopeus. Jos halutaan täysin moitteeton kaarrekulku, olisi pyöräkertojen ohjauduttava radiaalisesti, ts. pyörän taso ei saisi muodostaa kohtauskulmaa radan kanssa.

Neljäakseliset telit ovat sinänsä olleet jo kauan tunnettu-35 ja. Näiden tarkoituksena on ollut jakaa kuormapaino useammalle pyörälle, jotta kuorma voisi olla suurempi. Pääongelmana on tällöin ollut kuormituksen jakaminen tasaisesti kaikille pyörille. Eräs tällainen rakenne on esitetty jul- 2 83854 kaisussa US-2 242 371. Tämä rakenne muodostuu itseasiassa keskelle sijoitetusta kahdella pyöräkerralla varustetusta osatelistä ja kahdesta telirakenteen päihin sijoitetusta yhdellä pyöräkerralla varustetusta osatelistä, jotka on 5 liitetty siten joustavasti keskellä olevaan osateliin, että teliosat pääsevät rajoitetusti kääntymään toisiinsa nähden. Muutoin kääntyminen kaarteissa on mahdollistettu tavanomaisesti, ts. sallimalla pyöräkerran liike akselinsa suunnassa. Tämä rakenne on erittäin korkea estäen tilan tehokkaan 10 hyväksikäytön. Lisäksi tällainen teli kärsii suurissa nopeuksissa mainitusta sinikulkuongelmasta.

Kuormantasausongelmaa käsittelee myös julkaisu DE-1 930 290, jossa telikeskiölaakerin kautta tuleva kuormitus jae-15 taan kahdelle kaksiakseliselle osatelille pallolaakereiden kautta. Kaarrekulku on mahdollistettu sillä, että jokainen pyöräkerta pääsee kääntymään vaakatasossa. Jokainen pyörä-kerta on siis tarkoitettu ohjautumaan itsenäisesti. Jousitus, joka tämän mahdollistaa, myös vaimentaa sitä, joten 20 radiaalinen ohjautuminen on vain osittaista. Tämän lisäksi kyseinen telikonstruktio kärsii nopeassa ajossa mainitusta sinikulkuongelmasta. Lisäksi tämäkin teli on rakenteeltaan erittäin korkea.

25 Erityisesti kaarrekäyttäytymistä on pyritty parantamaan julkaisujen DE-2 919 635 ja DE-3 827 706 rakenteissa. Näissä molemmissa telirakenne muodostuu kahdesta osatelistä, joissa kummassakin on kaksi pyöräkertaa. Nämä osatelit on järjestetty ainakin jossain määrin toisiinsa nähden kääntyviksi 30 ja molemmat rakenteet käyttävät osatelien sivuilla olevia tukipalkkeja ohjaukseen. Nämä kummatkin rakenteet ilmeisesti toimivat kaarteissa kohtuullisesti osatelien välisen radiaa-lisen ohjauksen vuoksi, mutta ei kuitenkaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska osateleissä pyöräkerrat eivät 35 ohjaudu radiaalisesti. Nämä telit voivat suoralla radalla ja suurella nopeudella kärsiä ainakin jossain määrin epästabiilista kulusta, kuten muutkin tällaiset tunnetut telira-kenteet. Nämäkin rakenteet ovat lisäksi erittäin korkeita.

3 83854

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada monipyöräinen telirakenne, joka on kokonaisuutena mahdollisimman matala ja mahdollistaisi niin suuren hyötytilavuuden ja hyötykor-keuden kuin mahdollista. Erityisesti tavoitteena on sellai-5 nen teli, jonka runkorakenne nousee vain pyörien laakerira-kenteen yläpinnan tasolle tai enintään hieman ylemmäksi, mutta jää selvästi pyörien yläpinnan alapuolelle. Tämän lisäksi tavoitteena on telirakenne, jonka kantavuus on hyvä ja joka siten jakaa tulevan kuorman erittäin tasaisesti 10 kaikille pyörille radan epätasaisuuksista riippumatta.

Edelleen keksinnön tavoitteena on saada aikaan telirakenne, joka ohjautuu tehokkaasti kaarteissa ja se, että kaikki pyörät säilyttävät vierintätilansa mahdollisimman puhtaana myös kaarteessa. Keksinnön tavoitteena on myös saada 15 aikaan hyvät kulkuominaisuudet omaava teli, ts. sellainen, jossa ei synny värähtelyherätettä sinikulkuun suurissakaan nopeuksissa ja joka siis kulkee vakaasti nopeuksissa, joita ei voitaisi käyttää tekniikan tason mukaisilla teliraken-teilla.

20

Keksinnön mukaisen rakenteen avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä esitetyissä epäkohdissa ja toteutettua edellä kuvatut tavoitteet. Tämän aikaansaamiseksi on keksinnön mukaiselle rakenteelle tunnusomaista se, mitä on esitet-25 ty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpänä etuna voidaan pitää sitä, että saadaan aikaan erittäin matala ja tilaa säästävä teli, joka lisäksi on hyvin kuormaa kantava ja ohjautuu kaarteissa häiriöttä 30 ilman kulumis- ja tehohäviöhaittoja ja on ajettavissa suorilla rataosuuksilla huomattavan suurilla nopeuksilla ilman ongelmia. Tämän lisäksi keksinnön etuna on se, että nämä kaikki vaikutukset saadaan erittäin yksinkertaisella rakenteella.

35

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

4 83854

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaista telirakenteen edullista toteutusmuotoa päältäpäin.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 telirakennetta sivultapäin osittain 5 leikattuna pitkin kuvion 1 tasoa A-A.

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 telirakennetta rautatievaunun pituussuunnassa katsottuna.

10 Kuvio 4 esittää osittaista leikkausta kuvioiden 1-3 telira-kenteesta pitkin kuvion 1 tasoa C-C.

Kuvio 5 esittää osittaista leikkausta kuvioiden 1-3 telira-kenteesta pitkin kuvion 1 tasoa B-B.

15

Kuvio 6 esittää erästä toista keksinnön mukaisen rakenteen toteutusmuotoa jousituksen yksityiskohdasta samassa kuvan-nossa kuin kuvio 5.

20 Kuvio 7 esittää erästä toista keksinnön mukaista toteutus-muotoa jousitusyksityiskohdasta samassa kuvannossa kuin kuvio 5.

Kuvio 8 esittää jousituksen ripustuksen yksityiskohtaa 25 kuvion 5 suunnasta D.

Kuvio 9 esittää kuvion 6 toteutusmuotoa suunnasta E.

Kuviosta 1 näkyy keksinnön mukaisen telirakenteen edullisim-30 man toteutusmuodon pääpiirteet. Teli, jota on merkitty yleisesti viitenumerolla 1, käsittää kaksi osateliä 2 ja 3, joista kumpikin on varustettu kahdella pyöräparilla, ts. osateli 2 pyöräpareilla 4 ja 5 ja osateli 3 pyöräpareil-la 6 ja 7. Pyöräparilla siis tarkoitetaan samalla akselilin-35 jalla olevaa kahta pyörää. Kummassakin osatelissä on siis neljä pyörää ja koko telirakenteessa 1 yhteensä kahdeksan pyörää. Tämän lisäksi telirakenne 1 käsittää apurungon 8, johon ei-esitetty vaunukori kiinnitetään esim. telikeskiön s 83854 9 välityksellä. Apurungon 8 päät 10, 11 ulottuvat osatelien 2 ja vastaavasti 3 kohdalle ja on joustavasti liitetty näihin osateleihin poikkisuunnassa P välimatkan päässä toisistaan olevissa kohdissa, mitä selostetaan jäljempänä 5 yksityiskohtaisemmin.

Kummassakin osatelissä 2, 3 on toinen pyöräpari 4 ja vastaavasti 6 kytketty niiden välisellä akselilla 12 ja vastaavasti 13 pyöräkerraksi. Kummassakin osatelissä on lisäksi 10 toinen pyöräpari 5 ja vastaavasti 7 tuettu kulloisenkin osatelin runkoon 14 ja vastaavasti 15 erillislaakereilla 16a-d ja vastaavasti 17a-d, jolloin näissä pyöräpareissa 5 ja 7 ei ole niitä yhdistävää akselia. Tällöin on kummassakin erillislaakeroidussa pyöräparissa 5, 7 pyörien 18a ja 18b 15 ja vastaavasti pyörien 19a ja 19b välinen tila käytettävissä hyödyksi. Keksinnön mukaisesti osatelien 2, 3 kohdalle tulevat apurungon 8 päät 10, 11 kulkevat alhaalla likimain pyöräakselien 30, 31 tasolla, mikä näkyy selvästi kuviosta 2. Tämä on mahdollista juuri erillislaakeroinnin vuoksi.

20 Näin ollen koko telirakenne tulee erittäin matalaksi, jolloin vieläpä telikeskiökin 9 on pyörien yläpinnan alapuolella, mikä antaa suuren kuormatilavuuden vaunukorille.

Nämä kaksi osateliä 2, 3 on liitetty mainitulla apurungolla 25 8 toisiinsa niin päin, että erillislaakeroidut pyörät 18a, b ja 19a, b kummassakin osatelissä osoittavat toisiaan vasten kun taas pyörien 21a, b ja akselin 13 muodostama pyöräkerta 6 ja vastaavasti pyörien 20a, b ja akselin 12 muodostama pyöräkerta 4 tulevat telissä 1 toisistaan pois-30 päin oleviin päihin.

Tällöin telirakenteen 1 ollessa kulussa liikkuu aina kulkusuunnasta riippuen kyseisen osatelin 2 pyöräkerta 4 etum-maisena ja erillislaakeroidut pyörät 18a, b perässä tai 35 osatelin 3 pyöräkerta 6 edellä ja pyörät 19a, b perässä.

Vastaavasti tulee aina kulkusuunnasta riippuen joko pyörä-kerta 6 tai 4 telirakenteessa viimeisenä ja sitä vastaavat pyörät 19a, b tai 18a, b edellä. On todettu, että tällainen 6 83854 telirakenne ohjautuu aina kaarteessa ilmeisesti etummaisena kulkevan pyöräkerran ansiosta tehokkaasti ja pienellä kitkalla kun erillislaakeroidut pyörät rullaavat ilman ohjaavaa vaikutusta sekä pyörivät radan eri sivuilla aina eri kaar-5 resädettä vastaavilla eri nopeuksilla. Tämän lisäksi on havaittu, että esitetty telirakenne juuri erillislaakeroitu-jen pyörien ansiosta kulkee suoralla rataosuudella suoraan suurellakin nopeudella pyrkimättä sinikulkuun. Voidaan suorastaan sanoa, että erillislaakeroidut pyörät tässä 10 tapauksessa vaimentavat tai estävät pyrkimyksen sinikulkuun. Kaarrekäyttäytyminen on erinomainen myös siksi, että osate-lit 2, 3 ohjautuvat toisiinsa nähden radiaalisesti, kuten jäljempänä selostetaan.

15 Apurungon 8 päihin 10 ja 11, jotka työntyvät osatelien 2, 3 kohdalle on kiinnitetty poikkisuunnassa P rakenne-elimet, joita on yleisesti merkitty viitenumerolla 22 ja 23. Kuvioiden 1-6 toteutusmuodoissa nämä poikittaiset rakenne-elimet ovat poikittaiset lehti jouset 24. Nämä poikittaiset lehti-20 jouset 24 tai vastaava lehtijousipakka on kiinnitetty apu-rungon kulloiseenkin päähän 10, 11 jäykästi pulteilla 25 tai vastaavilla tai kiristyslenkeillä tai muulla tunnetulla tavalla. Jäykällä kiinnityksellä tarkoitetaan kiinnitystä, joka siirtää momentteja. Nämä lehtijouset 24 tukeutuvat 25 päistään osatelien 2, 3 runkoihin 14 ja 15 edullisesti etäällä toisistaan ja vaunun keskilinjasta L. Tyypillisesti lehtijouset 24 tuetaan päistään 26a, b lähelle pyöriä ja kussakin osatelissä likimain aina kahden perättäisen pyörän 18a ja 20a, 18b ja 20b, 19a ja 21a sekä 19b ja 21b väliin.

30 Yleensä on edullisinta sijoittaa kiinnityskohdan tehollinen pystylinja 27 kohtaan, joka on kussakin osatelissä pyöräkerran 4, 6 kunkin pyörän 20a, 20b, 21a ja vastaavasti 21b laakerointikeskipisteestä 28 kulloinkin kyseisen pyörän kanssa peräkkäisen erillislaakeroidun pyörän 18a, 18b, 21a 35 ja vastaavasti 21b vierintäkehän tason ja akseliviivan leikkauspisteeseen 29 piirretyllä suoralla ja erityisesti tämän suoran keskikohdalla. Tällöin telikeskiöstä tuleva kuormitus jakaantuu tasan kaikille kahdeksalle pyörälle.

7 83854

Edullisen toteutusmuodon mukaisesti on lehti jousi 24 ripustettu niveltyvästä osatelien runkoihin 14, 15, kuten näkyy kuvioista 5 ja 8. Tämä nivelrakenne 45 on muotoiltu yleensä symmetrisesti tehollisen pystylinjan 27 ympärille kuorman 5 tuomiseksi haluttuun kohtaan, kuten edellä on kuvattu. Tämä nivelrakenne muodostuu silmukasta 32, joka ulottuu lehti jousen pään 26a, b ympäri alakautta ja osatelin rungossa olevan kannakkeen 33 yläkautta. Lehtijousen pään 26a, b ja silmukan 32 alaosan välissä on pallopinta 34, joka on kupera alas-10 päin. Ts. jousen 24 alapinnalla on kupera kappale, joka painuu silmukan 32 sisäpinnalla olevaa ylöspäin osoittavaa koveraa vastinpintaa vasten. Silmukan 32 ja kannakkeen 33 välissä on myös alaspäin kupera pallopinta 35, jolloin siis silmukassa 32 on alaspäin osoittava kupera pinta ja kannak-15 keessa 33 sen yläpinnalla ylöspäin osoittava kovera vastin-pinta. Näin kahden pallopinnan varassa telikeskiön kautta apurunkoon 8 tuleva kuormitus "riippuu" hallitusti osatelin runkojen kannakkeiden 33 varassa siten, että tehollinen pystylinja 27 pysyy paikallaan tai ainakin palautuu itses-20 tään. Pallopinnat sallivat joustosta ja radan epätasaisuuksista aiheutuvat liikkeet samoin kuin osatelien radiaalises-ta ohjautumisesta aiheutuvan kääntymisen. Erityisesti tämä radiaalinen ohjautuminen edellyttää, että lehti jousien päät — 26a, b pääsevät hieman siirtymään pituussuunnassa L, kun 25 poikkisuunta P ja siten myös lehtijousien pituus, koska lehtijousethan on jäykästi kiinnitetty apurunkoon, muodostavat pienehkön kulman akselilinjoihin 48, 50 nähden.

On ilmeistä, että keksinnön mukainen teli toimii myöskin 30 pelkästään näin kytkettynä, jolloin molemmat osatelit 2, 3 on kytketty toisiinsa apurungon 8 välityksellä poikittaisten lehtijousien 24 kautta, jotka on nivelillä tuettu osatelien runkoihin 14, 15, koska siinä osatelit pääsevät kääntymään toisiinsa nähden ts. ohjautumaan radiaalisesti. Tehokkaammin 35 tämä ohjautuminen kuitenkin saadaan aikaan käyttämällä sinänsä tunnettua ristikytkentää. Keksinnön mukaisessa telirakenteessa tämä ristikytkentä tapahtuu edullisimmin yhdistämällä osatelit 2 ja 3 toisiinsa ristikkäisillä tan- 8 83854 goilla 36a, 36b osatelien runkojen 14 ja 15 erillislaake-roitujen pyörien puoleisista sivuista. Edullisinta on yleensä liittää ristikytkentätangot 36a, b erillislaakeroitujen pyörien sisäpuolisiin laakeripesiin tai niiden läheisyyteen 5 esim. nivelillä 51a-d. Siten ristikytkentätanko 36b on liitetty laakeripesän 16c kohdalle nivelellä 51a ja vastaavasti toisessa osatelissä laakeripesän 17b kohdalle nivelellä 51c ja vastaavasti ristikytkentätanko 36a laakeripesien 16b ja vastaavasti 17c kohdalle. Tällöin ristikytkentätangot 10 saadaan suhteellisen lyhyiksi eikä perättäisten erillislaakeroitu jen pyörien, ts. osatelien väliin tarvitse jättää ylimääräistä tilaa näitä varten. Nämä ristikytkentätangot on edullista, mahdollisimman pienen rakennekorkeuden saamiseksi, viedä joko välittömästi apurungon 8 alapintaa pitkin 15 ja suojata alustalevyllä 37 tai ne voidaan viedä vastaavasti apurungon 8 läpi sen seinämissä tätä varten olevien aukkojen kautta. Alustalevy 37 estää tankojen värähtelyä ja tekee rakenteen jäykemmäksi sekä estää tankojen mahdollisen siirtymisen liian alas kaikissa olosuhteissa. Ristikytkentätan-20 goilla osatelit kääntyvät kaarteissa sinänsä tunnetulla tavalla niin, että kumpikaan osateleistä ei muodosta tehohäviötä ja kulumista aiheuttavaa kohtauskulmaa rataan nähden.

Ei-esitetyn vaunukorin tukemiseksi sivusuunnassa on edullis-25 ta järjestää apurunkoon 8 sivusuuntaiset ulokkeet 38a, b, jotka ulottuvat osatelien välissä perättäisten erillislaakeroitu jen pyörien ts. pyörien 18a ja 19a ja vastaavasti pyörien 18b ja 19b väliin. Näihin haaroihin 38a, b niiden päihin on tavanomaisesti järjestetty tuet 39a ja 39b, joihin 30 vaunukori tukeutuu.

Kuvioissa 6 ja 9 on esitetty eräs vaihtoehtoinen nivelra-kenne 40 sellaista telirakennetta varten, jossa käytetään poikittaista lehtijousta 24, kuten edellä. Tämä nivelrakenne 35 40 koostuu silmukan 32 sijasta pystytangosta 41, joka menee lehtijousien päissä 26a, b olevien reikien tai uran läpi. Tämä tanko on yläpäästään tuettu alaspäin kuperalla pallo-pinnalla 42 osatelin rungon kannakkeeseen 44 aivan kuten 9 83854 kuvion 5 tapauksessa. Tässä toteutusmuodossa on kuitenkin alapään tuenta toteutettu ylöspäin kuperalla pallopinnalla 43, jolloin siis jousen alapinnassa kovera pinta 43 tukeutuu tankoon 41 kiinnitettyyn ylöspäin kuperaan pintaan. Tällai-5 nen nivelrakenne toimii siten kuin edellä on kuvattu.

Kuviossa 7 on esitetty selvästi edellisistä poikkeava toteutusmuoto. Siinä on apurungon 8 päät 10, 11 jatkettu kiinteillä poikittaisilla palkkiulokkeilla 45 siten, että raken-10 teessä tällöin olevien kahden palkin kaikki neljä päätä 46 tulevat oleellisesti pystylinjojen 27 kohtiin samoin kuin poikittaisten lehtijousien tapauksessa. Nämä poikittaiset palkit 45 ovat joko samaa kappaletta apurungon kanssa tai ne on liitetty apurunkoon jäykästi, kuten poikittaiset 15 lehtijousetkin. Näiden poikittaisten palkkien 45 päät 46 on tuettu kaaviomaisesti esitetyillä jousilla 47 osatelien runkoihin 14, 15 samoissa kohdissa kuin poikittaiset lehti-jouset ts. kohdissa, joissa tehollinen pystylinja 27 on erillislaakeroidun pyörän vierintäkehän tason 49 ja akseli-20 viivan 50 leikkauspisteestä 29 tämän kanssa perättäisen pyöräkerran laakerointikeskipisteeseen 28 piirretyn suoran keskikohdalla. Tällöin siis janat 28-27 ja 27-29 ovat yhtä pitkiä tai lähes yhtä pitkiä. Kumi jousi 47 johtaa myös yksinkertaiseen ja tehokkaaseen rakenteeseen, koska se 25 oikein muotoiltuna ja mitoitettuna muodostaa sekä jousen, että "nivelistön", joka sallii edellä kuvatut osatelien radiaalisesta ohjautumisesta aiheutuvat kääntöliikkeet vaakatasossa sekä muiden asentomuutoksien aiheuttamat liikkeet .

30

Keksintö ei ole rajoitettu edellä kuvattuun toteutusmuotoon tai toteutusmuotoihin vaan rakennetta voidaan muuntaa patenttivaatimusten määrittelemissä rajoissa. Siten esim. kumijouset voidaan korvata kierrejousilla ja nivelmekanis-35 millä, joskin tämä vaihtoehto todennäköisesti johtaa liialliseen monimutkaisuuteen. Kuvatuissa toteutusesimerkeissä telikeskiön kautta tuleva voima on jaettu osateleille kaikkiaan neljästä kohdasta. Voidaan kuitenkin ajatella, että 10 83854 tämä kuorma jaetaan vain kolmen jousitetun kohdan kautta, jolloin toinen osateli jousituksineen olisi esitetyn toteutusmuodon kaltainen, mutta toisessa osatelissä apurungon pää jousitetaan suoraan likimain kyseisen osatelin keskelle. Tässä 5 ratkaisussa kuormitus jakaantuu suoralla ajettaessa tasaisemmin pyörille, mutta varsinkin voimakkaassa kaarreajossa taas epätasaisemmin, joten sillä on periaatteessa sekä hyviä että huonoja puolia. Voidaan myös ajatella voiman jakamista neljään kohtaan siten, että nämä neljä vaikutuspistettä sijaitsevat 10 muualla kuin edellä kuvatussa edullisimmassa kohdassa, mutta yleensä on syytä sijoittaa nämä vaikutuskohdat kummassakin osatelissä ainakin likimain kyseisen osatelin kahden akseli-linjan 48, 50 keskivälillä olevalle niiden kanssa yhdensuuntaiselle linjalle. Jousitus voidaan myös jakaa vaikuttamaan 15 sarjassa useammasta kohdasta. Voitaisiin esim. ensin jousittaa apurunko poikittaisiin lehtijousiin tai poikittaiseen palkkiin nähden, kunhan liitos jousituksesta huolimatta on riittävän jäykkä, ja antaa sitten lehtijousten tai kumijousten tai vastaavien muodostaa toinen jousitusvaihe, kuten edellä on 20 kuvattu. Kuorma voidaan jakaa osateleihin myös useammasta kuin kahdesta kohdasta osateliä kohden, esim. neljästä, jolloin tukeutumiskohtia olisi kaikkiaan kahdeksan.

Osatelien ohjautumista voidaan vielä täydellistää tekemällä 25 pyöräkertojen 4, 6 kiinnitys joustavaksi. Erillislaakeroidut pyöräthän 18a, b, 19a, b on aina kiinnitettävä jäykästi osatelien runkoihin 14, 15 pyörävälin pitämiseksi kiinteänä, mutta pyöräkerrat voidaan järjestää liikkuviksi joko akselin suunnassa tai vaakatasossa kääntyviksi esim. julkaisusta 30 DE-1 930 290 ilmenevällä tavalla tai muulla tavoin. Tällöin telirakenteessa 1 on siis kaksi toistensa vaikutuksesta radi-aalisesti ohjautuvaa osateliä ja näissä kummassakin radiaa-lisesti ohjautuvat pyöräparit, jolloin kaarteessa ei voi syntyä kohtauskulmaa, pyörien vierintänopeudet vastaavat 35 kussakin kohdassa kaarteen sädettä ja lisäksi suoralla ja suurella nopeudella kulku on stabiilia.

Claims (11)

11 83854

1. Kiskoajoneuvon telirakenne, joka käsittää kaksi kahdel la pyöräparilla varustettua osateliä (2, 3) ja apurungon (8), jolloin vaunukori on kiinnitetty apurunkoon ja tämä on liitet-5 ty joustavasti osateleihin, tunnettu siitä, että kummassakin osatelissä (2, 3) on toinen pyöräpari (5, 7) erillislaakeroitu ja toinen pyöräpari kytketty pyörien (20a, b ja vast. 21a, b) välisellä akselilla (12, 13) pyöräkerraksi (4, 6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että telirakenteessa ovat osateleissä (2, 3) olevat erillislaakeroidut pyöräparit (5, 7) toisiaan päin olevissa telireunoissa ja pyöräkerrat (4, 6) toisistaan poispäin olevissa telireunoissa, jolloin pyöräkerrat (4, 6) telissä ovat 15 kulun aikana aina ensimmäisenä ja vastaavasti viimeisenä neljästä perättäisestä pyöräparista ja jolloin apurunko (8) voi työntyä erillislaakeroitujen pyöräparien (5, 7) väliin ja kummassakin osatelissä pyöräkertojen akselilinjojen (48) ja erillislaakeroitujen pyörien akselilinjojen (50) väliselle 20 alueelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että apurungon (8) ensimmäiseen ensimmäisen osatelin (2) kohdalle ulottuvaan päähän (10) ja/tai tästä vaunun pi- 25 tuussuuntaisen (L) välimatkan päässä olevaan apurungon toiseen toisen osatelin (3) kohdalle ulottuvaan päähän (11) on kiinnitetty poikittainen rakenne-elin (22, 23), joista ainakin toinen kyseisessä osatelissä tukeutuu telirakenteen poikki-suunnassa (P) oleellisen välimatkan päässä toisistaan olevissa 30 kohdissa kyseiseen osateliin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että apurungon se pää (10 tai 11), johon ei ole kiinnitetty poikittaista rakenne-elintä, on siitä kohdastaan jousta- 35 vasti kiinnitetty kyseiseen osateliin (2 tai 3).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että apurungon ensimmäisessä päässä (10) oleva mai- i2 83854 nittu ensimmäinen rakenne-elin (23) on jäykästi kiinnitetty apurunkoon ja tukeutuu molemmista päistään (26a, b; 46) joustavasti ensimmäiseen osateliin (2) tämän ensimmäisen osate-lin peräkkäisten pyörien (20a, 18a; 20b, 18b) välialueelle 5 ja vastaavasti apurungon toisessa päässä (11) on siihen jäykästi kiinnitetty toinen mainittu rakenne-elin (23), joka tukeutuu molemmista päistään (26a, b; 46) tämän toisen osate-lin (3) perättäisten pyörien (19a, 21a; 19b, 21b) välialueelle . 10

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että mainittu poikittainen rakenne-elin (22, 23. on pystysuunnassa joustava poikittainen lehtijousi (24), joka on keskeltä jäykästi kiinnitetty apurunkoon (8) ja jonka 15 ulommat päät (26a, b) tukeutuvat osateleihin (2, 3).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että elimet, joilla poikittaisen lehtijousen (24) päät (26a, b) tuetaan osateleihin, on muodostettu nivelrakenteiksi 20 (40), jotka sallivat lehtijousen (24) joustosta aiheutuvan jousen asennon muutoksen sekä radan epätasaisuuksista ja kaarteista aiheutuvan kunkin osatelin (2, 3) asennon muutoksen, ja että tämä nivelrakenne (40) on pallonivelrakenne, jossa lehtijousen pää lepää kuperalla pinnalla (34) tai kove- 25 ralla pinnalla (43) tukielimen (32, 41) vastepintaa vasten ja tämä tukielin kuperalla pinnalla (35, 42) aina kyseisen osatelin kulloistakin vastepintaa vasten.

8. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen telirakenne, 30 tunnettu siitä, että mainittu poikittainen rakenne-elin (22, 23. muodostuu poikittaisesta palkista (45), joka on keskellä jäykästi kiinnitetty apurunkoon (8) ja jonka ulommat päät (46) on jousilla tuettu kyseiseen osateliin (2, 3) ja että nämä tuennan aikaansaavat jouset ovat kumijouset (47) tai 35 muut vastaavat jousirakenteet, jotka mahdollistavat radan epätasaisuuksista ja kaarteista aiheutuvan kunkin osatelin asennonmuutoksen. i3 83854

9. Jonkin patenttivaatimuksista 3-8 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että mainitut poikittaiset rakenne-elimet (22, 23) tuetaan osateleihin (2, 3) ainakin likimain kohdissa, jotka ovat aina kussakin osatelissä pyöräkerran (4, 6) 5 pyörän (20a, 20b, 21a, 21b) laakerointikeskipisteestä (28) tämän pyörän kanssa peräkkäin olevan erillislaakeroidun pyörän (18a, 18b, 19a, 19b) vierintäkehän tason (49) ja akseliviivan (50) leikkauspisteeseen (29) vedetyn suoran keskikohdan kautta kulkevan pystysuoran (27) alueella. 10

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että osatelit (2, 3) on kytketty toisiinsa kahdella ristikkäisellä tangolla (36a, 36b), jotka on nivelillä (51a-d) kiinnitetty osateleihin niiden erillis-15 laakeroitujen pyörien sisäpuolisten laakerointien (16b, 16c, 17b, 17c) läheisyydestä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että ristikkäiset tangot (36a, b) on kannatettu apurun- 20 koon liitetyillä elimillä (37) tai kulkevat apurungon (8) läpi ja että apurungossa (8) on perättäisten erillislaakeroi-tujen pyörien (18a, 19a; 18b, 19b) välialueelle ulottuvat poikittaiset haarat (38a, b), joihin vaunukori sivusuunnassa tukeutuu. 25 14 83854