FI83379C - Bekaempningsfoerfarande av ograes innefattande anvaendningen av diflufenikan. - Google Patents

Description

, 83379

Diflufenikanin käytön sisältävä rikkakasvintorjuntamenetelmä Tämä keksintö liittyy uusiin herbisidiseoksiin ja niiden käyttöön maataloudessa herbisidiseosten sisältäessä N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyylifenoksi)nikotiini-amidia, jonka kaava esitetään kuvassa I tuonnempana ja joka on tuotu julki GB-hakemuejulkaisun 2087887A määrittelyssä ennen taimettumista ja/tai sen jälkeen käytettävänä herbi-sidinä.

Bromoksiniiliä (3,5-dibromi-4-hydroksibentsonitriiliä), ioksiniiliä (4-hydroksi-3,5-dijodibentsonitriiliä) ja niiden seoksia käytetään laajamittaisesti taimettumisen jälkeiseen, yrttimäisten rikkakasvien torjuntaan viljakasvustoista. Käytettäessä niitä rikkakasvien torjuntaan orastumisasteella varhaisen kilpailun poistamiseksi ne ovat äärimmäisen tehokkaita, mutta koska niillä ei ole aktiivista jälkivaikutusta maassa, ne eivät tehoa rikkakasveihin, jotka taimettuvat käy-. . tön jälkeen. Tämä voi vaatia toistuvaa käyttöä tai viivästy-vää ruiskutusta,, kunnes suurin osa rikkakasveista on taimettunut, jolloin vanhimmat rikkakasvit ovat vaikuttaneet huomattavasti kilpailukyvyllään viljelykasviin. Lisäksi on hankalaa torjua ioksiniilillä ja erityisesti bromoksiniilillä tiettyjä yrttimäisiä rikkakasvilajeja, kuten Stellaria mediaa, :V Galium aparinea, Viola tricoloria, Viola arvensista ja Vero nica hederifoliaa.

Bromoksiniili, ioksiniili ja niiden seokset eivät tehoa . .. käytännöllisesti katsoen yksivuotisiin heinämäisiin rikkakas veihin.

On ymmärrettävää, että viitattaessa tässä patenttimääritte-lyssä HBN-herbisidiin, tarkoitus on viitata bromoksiniiliin (3,5-dibromi-4-hydroksibentsonitriiliin) tai ioksiniiliin (4-hydroksi-3,5-dijodibentsonitriiliin), jotka ovat fenoliin perustuvassa muodossa (happoekvivalenttisia), maatalouskäyt- 83379 2 töön sopivana suolana tai esterinä, edullisesti metalli-tai amiinisuolana tai niiden esterinä alkaanisen hapon kanssa, joka sisältää 2-10 hiiliatomia, tai niiden seoksiin, edullisesti painon mukaan 3:1 — 1:3-seoksiin laskettuna happoekvivalenttipainojen mukaan, siellä missä asiayhteys niin sallii.

Tutkimuksen ja koetoiminnan tuloksena on havaittu, että yhdisteen N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyylifenok-si)nikotiiniamidin (jota tämän jälkeen kutsutaan mukavuussyistä diflufenikaniksi) käyttö yhdistelmänä HBN-herbisidin kanssa a) lisää aktiivista jälkivaikutusta maassa, mikä tekee mahdolliseksi varhaisen käytön ja rikkakasvien kilpailukyvyn poistamisen vaatimatta toistuvaa käyttöä, b) laajentaa rikkakasvien torjunnan kirjoa, siten että siihen sisältyy rikkakasvien, kuten Stellaria median, Galium aparinen ja Viola arvensiksen torjunta sekä c) torjuu yksivuotisia heinämäisiä rikkakasveja, joihin sisältyy esimerkiksi Alopecurus myosuroides, Apera spica-venti, Poa annua, Poa trivialis, Echinochloa crus-galli ja Digitaria sanguinalis, kun kasvusto ruiskutetaan yhdistelmällä ennen näiden rikkakasvien taimettumista.

Siksi kyseessä oleva yhdistetty herbisidien käyttö edustaa merkittävää teknologista edistysaskelta.

Tämän lisäksi on yllättäen havaittu, että diflufenikanin ja HBN-herbisidin yhdistetty herbisidinen aktiivisuus monia : rikkakasvilajeja vastaan on paljon odotettua suurempi käy- . tettäessä niitä taimettumisen jälkeen (esimerkiksi taimet tumisen jälkeisenä ruiskutuksena), so. diflufenikanin ja HBN-herbisidin herbisidinen aktiivisuus osoitti odottamaton-' ta ja huomattavaa yhdysvaikutuksen astetta moniin rikkakas- : vilajeihin, esimerkiksi Setaria viridikseen, kuten P.M.L.

. Tammes määritteli julkaisussa Netherlands Journal of Plant

Pathology, 70 (1964) ss. 73-80 artikkelissa, jonka otsikko 3 83379 oli "Isoboles, a graphic representation of synergism in pesticides", ja Veronica hederifoliaan, Anthemis cotulaan, Vicia sativaan, Epilobium paniculatumiin, Lamium amplexi-cauleen, Montia linearikseen ja Sisymbrium altissimumiin, kuten L. E. Limpel, P. H. Schuldt ja D. Lamont määrittelivät vuonna 1962 julkaisussa Proc. NEWCC 16:48-53 käyttäen kaavaa: E = X + Y - XY 100 jossa E = määrättyinä annoksina kahta herbisidiä sisältävän seoksen aiheuttaman kasvun estymisen arvioitu määrä prosentteina X = määrättynä annoksena herbisidi A:n aiheuttaman kasvun estymisen määrä prosentteina Y = määrättynä annoksena herbisidi B:n aiheuttaman kasvun estymisen määrä prosentteina (kun yhdistelmän havaittu vaikutus on oletettua suurempi, - - yhdistelmä on synergistinen).

;;; Seoksen huomattava yhdysvaikutus käytettäessä sitä taimettu- '·♦·' misen jälkeen parantaa monien viljanviljelyssä esiintyvien : rikkakasvilajien torjunnan luotettavuutta ja tekee mahdolli- seksi käytettävän tehoaineen määrän vähentämisen.

Tämä keksintö siis tuottaa paikallisen viljakasvuston rikkakasvien torjuntamenetelmän, joka sisältää seuraavien herbi-sidien yhdistetyn käytön: . a) bromoksiniilin, joka on 3,5-dibromi-4-hydroksibentsonit- riili, tai ioksiniilin, joka on 4-hydroksi-3,5-dijodibentso- nitriili, maatalouskäyttöön sopivana suolana tai esterinä, ·...· edullisesti metalli- tai amiinisuolana tai niiden esterinä * alkaanisen hapon kanssa, joka sisältää 2-10 hiiliatomia, tai .···. niiden seoksen, edullisesti painon mukaan 3:1-1:3-seoksen « · laskettuna happoekvivalenttipainojen mukaan ja • ♦ ' ' b) diflufenikanin, joka on N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-tri- fluorimetyylifenoksi)nikotiiniamidi. a:n ja b:n käyttömäärät 4 83379 ovat edullisesti 100-500 g happoekvivalenttia (h.e.) a:ta hehtaaria kohden ja 25-250 g b:tä hehtaaria kohden a:n ja b:n suhteiden ollessa 20:1-2:5, edullisesti 8:1-1:1 painon mukaan. Keksinnön menetelmää voidaan käyttää laajakirjöiseen rikkakasvilajien torjuntaan viljakasvustoista esim. vehnästä, ohrasta, riisistä ja maissista, ennen taimettumista tai taimettumisen jälkeen ja aivan eritysesti aikaisin rikkakasvin ja viljelykasvin taimettumisen jälkeen aiheuttamatta merkittävää pysyvää vahinkoa viljelykasville. Edellä kuvattu herbisidien yhdistelmä on aktiivinen sekä lehtien kautta että jälkivaikutukseltaan. Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa .

Termi "käyttö ennen taimettumista” tarkoittaa herbisidin käyttöä maahan, jossa on rikkakasvin siemeniä tai taimia, jotka eivät ole vielä ehtineet tulla esille maanpinnan läpi. Termi "käyttö taimettumisen jälkeen" tarkoittaa herbisidin käyttöä rikkakasvien maanpäällisiin osiin. On suuriarvoista, että menetelmän mukaan herbisidiä voidaan käyttää ennen viljelykasvin taimettumista, ennen rikkakasvien taimettumista tai sen jälkeen tai sekä rikkakasvien että viljelykasvin taimettumisen jälkeen. Termi "aktiivinen lehtien kautta" tarkoittaa herbisidin aktiivisuutta, joka ilmenee käytettäessä herbisidiä rikkakasvien maanpäällisiin osiin. Termi "aktiivinen jälkivaikutukseltaan" tarkoittaa herbisidin aktiivisuutta, joka ilmenee käytettäessä herbisidiä maahan, jossa on rikkakasvien siemeniä tai taimia, jotka eivät ole vielä tulleet esille maanpinnan läpi, jolloin torjutaan herbisidin käyttöhetkellä olemassaolevat rikkakasvien taimet tai taimet, jotka itävät käytön jälkeen maassa olevista siemenistä.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä on edullista käyttää yhtä tai useampaa estereistä, jotka edellä määritettiin HBN-herbisidin yhteydessä. HBN-herbisidiestereistä käytetään edullisesti niitä, jotka ovat muodostuneet alkaanisten happojen kanssa, jotka sisältävät 4-8 hiiliatomia ja aivan erityisesti oktaanoaatteja ja heptanoaatteja tai niiden seoksia. Bromok-siniilioktanoaatin tai -heptanoaatin tai niiden seoksen käyttö on erityisen edullista.

5 8337$

V

Rikkakasveja, jotka voidaan torjua menetelmällä: yrttimäi- sistä rikkakasveista, Aethusa cynapium, Abutilon theophrasti, Amaranthus retroflexus, Amsinckia intermedia, Anagallis ar-vensis, Anthemis arvensis, Anthemis cotula, Atriplex patula, Bidens pilosa, Brassica nigra, Capsella bursa-pastoris, Chenopodium album, Chrysanthemum segetum, Cirsium arvense, Datura stramonium, Desmodium tortuosum, Emex australis, Epilobium paniculatum, Euphorbia helioscopia, Fumaria officinalis, Galeopsis tetrahit, Galium aparine, Geranium dissectum, Ipomea purpurea, Lamium amplexicaule, Lamium purpureum, Lap-sana communis, Matricaria inodora, Monochoria vaginalis, Mon-tia linearis, Papaver rhoeas, Physalis longifolia, Plantago lanceolata, Polygonum spp. (esim. Polygonum aviculare, Polygonum convolvulus ja Polygonum persicaria), Portulaca ole-racea, Raphanus raphanistrum, Rotala indica, Rumex obtusifo-lius, Saponaria vaccaria, Scandix pecten-veneris, Senecio vulgaris, Sesbania florida, Sida spinosa, Silene alba, Sina-pis arvensis, Sisymbrium altissimum, Solanum nigrum, Sonchus arvensis, Spergula arvensis. Stellaria media, Thlaspi arvense, Tribulus terrestria, Urtica urens, Veronica hederifolia, Veronica persica, Vicia sativa, Viola arvensis ja Xanthium j : * strumarium, ja heinämäisistä rikkakasveista, Alopecurus myo- suroides, Apera spica-venti, Agrostis stolonifera, Poa annua, ·/'; Poa trivalis, Digitaria sanguinalis, Echinochloa crus-galli,

Eleusine indica, Setaria viridis ja saroista, Cyperus iria . .·. ja Eleocharis acicularis.

« » I

HBN-herbisidin ja diflufenikanin säilyvyys sallivat sen, että tämän keksinnön menetelmää voidaan harjoittaa käyttämällä kyseisiä herbisidejä erikseen formuloituina eri aikoina.

Tavanomaisen käytännön mukaisesti säiliösekoitus voidaan val--/-/- mistaa ennen käyttöä yhdistämällä erikseen formuloidut, eril- .···. liset herbisidikomponentit.

. Seuraavat esimerkit kuvaavat tätä keksintöä.

• · · 6 83379

Koe 1

Seuraava kasvihuonekoe osoittaa bromoksiniilin ja diflufeni-kanin yhdistelmän synergistisen aktiivisuuden Setaria viri-diksen torjunnassa.

Kasvihuonekoe, joka osoittaa bromoksiniilin ja diflufenika-nin välisen biologisen yhdysvaikutuksen luonteen_

Faktorikoe, johon sisältyi 25 käsittelyä, toteutettiin bromoksiniilin ja diflufenikanin vuorovaikutuksen tutkimiseksi käyttäen vaihtelevia herbisidiannoksia, so. bromoksiniilitri-etyyliamiinin (esimerkki 1 tuonnempana) käyttömäärät olivat 0, 125, 250, 500 ja 1000 g happoekvivalenttia/ha ja diflufe-nikanin (esimerkki 2 tuonnempana) 0, 125, 250, 500 ja 1000 g tehoainetta/ha seuraavanmatriisin mukaisesti, jolloin herbisi-dit ruiskutettiin ruiskutustilavuuden ollessa 260 1/ha kolmelle kerranteelle astioita, jotka olivat halkaisijaltaan 9 cm:n suuruisia ja sisälsivät John Innes no 1-kukkaruukkukompostia ja joihin oli istutettu 5 kaksilehtiasteella ollutta Setaria viridiksen tainta. Ruiskutuksen jälkeen astiat järjestettiin lohkoittain satunnaistaen kasvihuoneessa, ne kasteltiin tarvittaessa ja niistä määritettiin fytotoksisuus-% (verrattuna ruiskuttamattomiin kasveihin) kolmen viikon kuluttua (0 = ei vaikutusta, 100 = täydellinen tuho).

* » · • * * 7 83379

Bromoksiniilitrietyyliamiini g happoekvivalenttia/ha Käsittelyn no (1) (6) (11) (16) (21) 0 125 250 500 1000 (2) (7) (12) (17) (22) 125 250 500 1000 125 + + + + _125 125 125 125

Diflufenikan (3) (8) (13) (18) (23) g tehoainetta/ha 125 250 500 1000 250 + + + + _250 250 250 250 (4) (9) (14) (19) (24) 125 250 500 1000 500 + + + + __500 500 500 500 (5) (10) (15) (20) (25) 125 250 500 1000 1000 + + + + : 1000 1000 1000 1000 • * · · ^ φ · ·/”: Tulokset olivat seuraavat: :*·*; Bromoksiniilitrietyyliamiini 0 0 0 0 0 30 40 45 50 70

Diflufenikan 38 40 50 60 80 lytotoksi- 45 60 60 80 90 suus“% 60 70 80 100 100 I’! Näistä tuloksista laskettiin graafisesti yksinään käytetyn diflufeni- ***** kanin ja lisääntyvien brcroksiniilitrietyyliamiinimäärien ja diflufe- : / kanin yhdistelmien ED50-arvot (tehokas annos, jolla saatu fytotoksisuus *:· : oli 50 %) grammoina hehtaaria kohden. Bromoksiniilitrietyy- liamiini ei ollut sinänsä lainkaan aktiivinen.

ED50-arvot olivat seuraavat:

8 8337V

ED50 g tehoalnetta/ha

Diflufenikan (Dif.) 625

Dif. + bromoksiniili 125 g/ha 325 250 " 225 500 " 150 " " 1000 " 75

Tuloksia käytettiin sitten kuvaamaan graafisesti isobolia, jolla oli "yksipuolinen vaikutus" P. M. L. Taramesin artikkelin "Isoboles, a graphic representation of synergism in pesticides" mukaan, joka on ilmestynyt julkaisussa Netherlands Journal of Plant Pathology 70, 1964, ss. 73-80. Saatu isoboli oli selvästi tyypin II mukainen käyrä (Tammes, sivu 74, kuva 1), joka on luonteenomainen yhdysvaikutukselle (kuva (1) myöhemmin tekstissä).

Koe 2 3-5-lehtiasteella olleeseen syysvehnäkasvustoon, joka oli 10-16-lehtiasteella olleen Veronica hederifolian saastuttama, ruiskutettiin bromoksiniilioktanoaattia (valmiste esimerkki 4) 0,28 kg happoekvivalenttia/ha, diflufenikania (valmiste-esimerkki 2) 0,14 kg tehoainetta/ha ja näiden kahden herbi-*;;; sidin säiliösekoitusta 225 1/ha. Käsittelyt tehtiin 2,4 m x 7,6 m suuruisille satunnaistetuille ruuduille, joita oli : neljä kerrannetta. Kun ruiskutuksesta oli kulunut'47 päivää, määritettiin viljakasvuston vaurioiden määrä prosentteina ja rikkakasvien torjunnan määrä prosentteina. Keskimääräiset tulokset esitetään seuraavassa.

Käsittely Viljakasvuston Veronica hederifolian _vaurioituminen torjunta-%_

Bromoksiniilioktanoaatti 0,28 g happoekvivalenttia/ha·'- 0 15 • · /..· Diflufenikan • · 0,14 kg tehoainetta/ha 0 60

Bromoksiniilioktanoaatti + diflufenikan 0,28 + 0,14 kg/ha 0 94 9 83379 Käyttäen Limpelin kaavaa: E = X + Y - XY r 100 E = 15 + 60 - 900 = 66 100

Koska yhdistelmän havaittu vaikutus Veronica hederifoliaan oli paljon oletettua suurempi, yhdistelmä oli selvästi syn-ergistinen. Viljakasvuston sietokyky oli erinomainen.

Koe 3 2-3-lehtiasteella ollut syysvehnäkasvusto, joka oli Anthemis cotulan (2-6 lehteä), Vicia sativan (2-4 lehteä) ja Epolobium paniculatumin (2-6 lehteä) vaivaama, käsiteltiin kokeen 2 tavalla ja siitä määritettiin viljakasvuston vaurioituminen ja rikkakasvintorjunta 47 päivän kuluttua. Tulokset (neljän kerranteen keskiarvot) olivat seuraavat:

Viljakasvuston Rikkakasvintorjunta-% vaurioitumls-% Anthemis Vicia Epilobium

Bromoks ini i1ioktanoaatt i (0,25 kg/ha) 0 15 0 3 ‘II.' Diflufenikan (0,14 kg/ha) 0 43 80 75 *·”' Bromoksiniilioktanoaatti :** : + diflufenikan ; I (0,28 + 0,14 kg/ha) 0 98 99 100

Yhdistelmän oletettu torjuntateho Anthemikseen, Viciaan ja Epilobiumiin käyttäen Limpelin kaavaa oli järjestyksessä 52, 80 ja 76, mikä osoitti selvästi, että yhdistelmä oli syn-ergistinen. Viljakasvuston sietokyky oli erinomainen.

Koe 4 4-6-lehtiasteella ollut syysvehnäkasvusto, joka oli Lamium amplexicaulen (4-10 lehteä), Montia lineariksen (6-10 lehteä) ja Sisymbrium altissimumin (4-8 lehteä) vaivaama, käsiteltiin : kokeen 2 tavalla ja siitä määritettiin viljakasvuston vaurioi- 10' 83379 tuminen ja rikkakasvintorjunta 41 päivän kuluttua ruiskutuksesta. Tulokset (neljän kerranteen keskiarvot) olivat seuraavat:

Viljakasvuston Rikkaskaevintorjunta-% vaurioituminen-% Lantium Montia Sisymbrium

Bromoksiniilioktanoaatti 0,28 kg/ha 0 15 13 63

Diflufenikan 0,14 kg/ha 0 23 18 18

Bromoksiniilioktanoaatti + diflufenikan 0,28 + 0,14 kg/ha 0 94 97 99

Seoksen oletetut arvot Lamiumille, Montialle ja Sisymbriumille olivat järjestyksessä 34, 29 ja 70, joten seos oli selvästi synergistinen. Viljakasvuston sietokyky oli erinomainen.

Koe 5 Näiden synergististen seosten tehokkuutta laajakirjoisessa kevätvehnän ja ohran rikkakasvintorjunnassa havainnollistettiin pienimuotoisin kenttäkokein, joissa bromoksiniilieste-: rin ja diflufenikanin seoksen vaikutusta verrattiin pelkän * bromoksiniiliesterin ja pelkän diflufenikanin vaikutukseen.

Kahteen vehnäkasvustoon ja yhteen ohrakasvustoon, jotka oli-: vat 2-5-lehtiasteella, käytettiin diflufenikania (esimerkki : 2, myöhemmin tekstissä) 150 g tehoainetta/ha, bromoksiniili- : oktanoaattia (kauppavalmiste) 210 g happoekvivalenttia/ha ja näiden kahden herbisidin säiliösekoitusta 102,9 1/ha. Käsitte- 2 lyt tehtiin kolmelle kerranteelle 17,5-25 m in suuruisia koeruutuja käyttäen moottorilla varustettua koeruuturuiskua. Kyseessä olevien herbisidien tehokkuus rikkakasveja vastaan ja vaarattomuus viljelykasvustolle määritettiin silmämääräisesti kahden viikon kuluttua ruiskutuksesta käyttäen seuraa-vaa asteikkoa: 11 83379

Arvosteluasteikko (ECW Western Canada) 1983

Rlkkakasvintorjunta Viljelykasvin sietokyky 9 Täydellinen torjunta 9 Täydellinen sietokyky 8 Erinomainen torjunta, kaupalli- 8 Mahdollinen vaikutus sesti hyväksyttävä 7 Hyvä torjunta 7 Vähäinen vaikutus 6 Melko hyvä torjunta 6 Selvä vaikutus 5 Heikko torjunta 5 Rankka vaikutus 4 Kohtalainen vaurioituminen 4 Rankka vaikutus 3 Selvä vaikutus 3 Rankka vaikutus 2 Heikko vaikutus 2 Rankka vaikutus 1 Mahdollinen vaikutus 1 Rankka vaikutus 0 Ei vaikutusta 0 Täydellinen tuho

Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa I.

» * • * « Λ Λ · ««· t • · # * * » · • » · <B · · • · · • · * • · t « · « · * · • m · • · · » 12 83379

(O

Μ σ\ σ\ 1- X σι G Ο •Η Μ «ΰ :rö :rö

ε G

•H X

X O) o σ cm οι > Φ A! οι

Φ οι G

I—I 3 X

Η X Φ •H +1 H Γ0 ^ a M-i *» oi (ö O vd cn r~ 1-

f0 P P

Ai <0 4-> >1 έ 11

rH <3 P

φ n rH ^ > i υ

P -H

0) >i P

G Oh to ο o oo r- g ο -μ

E Cn M

0 ro (0 4-> fct 4-> 4-> (0

P

<0 E

ro G

> Ή Ό E

C O 3 Φ +J ΟιΛ σι σ <n Φ O O H l- c m cm h •rl -H φ

t0 Φ Xl O

1 4-1 O X

rO 01 Ai

-P (0 G

G I rH

G £ -H φ G

n U CX 0) 00 rö P W oi G - Ei O ro φ m σ i— -P H >

X P

<0 H rö n r0 4-> Φ 01

G -H -H

G PO

•l—i (Ö -H 00 00 *— 4J *. «> v

0 <u -H 00 (N CN

-p en > e •h 1 1

> +j -P

01 (0 tö G G

tO X X Φ Φ

Ai \ \ Ή rH

(0 rö <0 rO <0

Ai 4-1 -P > >

Ai -P -P -H -H

•H φ Φ I > I > PJ G G -H Ai Ή Ai : G -H G -H rH φ rH φ rö rO rö tö -H -H o -H -H o —

AiO Aio -H 4J a -AHJO. 4J:rO

>1 -H ,G tH,g G -P Λ G+J a :tOP

rH G Φ G Φ + Ή n) ifl -Hrötö E:,e φ Φ 4-1 Φ 4-i tn rC AG 01 fö AG P~i :r0

• 4J m MH AiOOAiOrO-PE

4J G O' G tn O G ΟΆ3 O G tP-G G G

-H H rH Ε<0·^-Ε<0\·ΡΑί

oi 4ho Mho O -P o rö o-Poiö -H G

:<ö -h m -h in p .A *— -H p A! »— -h oi i-h X Q Γ- Q r- CQ o (N -P m O (N 4-1 W ^ 13 83379

Koe 6 Näiden seosten tehokkuutta Galium aparinen, Veronica hede-rifolian ja Viola tricolorin torjunnassa havainnollistettiin seuraavissa kenttäkokeissa, joissa verrattiin bromoksinii-liesterin ja diflufenikanin säiliösekoituksen vaikutusta pelkän bromoksiniiliesterin vaikutukseen.

Bromoksiniilioktanoaattia (kaupallinen tuote) 250 g happoek- vivalenttia/ha ja bromoksiniilioktanoaatin ja diflufenikanin (esimerkki 2 myöhemmin tekstissä), jonka käyttömäärä oli 150 g tehoainetta/ha, säiliösekoitusta ruiskutettiin reppu- ruiskulla ruiskutustilavuuden ollessa 330-500 1/ha kerran- 2 teelle pieniä koeruutuja (15-30 m ), joissa oli 2 syysveh-näkasvustoa ja 2 syysohrakasvustoa. Kyseessä olevien herbi-sidien rikkakasvintorjunta ja vaarattomuus viljelykasveille määritettiin fytotoksisuuden määränä prosentteina verrattuna käsittelemättömiin ruutuihin 20-30 päivän kuluttua ruiskutuksesta.

Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa II.

: Keskimääräinen fytotoksisuus-% Käsittely Galium Veronica Viola aparine hederifolia tricolor syys- syys- _vehnä ohra : : : Bromoksiniili- oktanoaatti 250 g happoekvi- valenttia/ha 70 7 47 1 1

Bromoksiniili 250 g happoekvi-valenttia/ha + 95 82 98 1 3 ;[ diflufenikan 150 g tehoai-netta/ha : Esiintymät 12 222 14 83379

Koe 7 Näiden seosten tehokkuutta havainnollistettiin seuraavissa kenttäkokeissa, joissa verrattiin bromoksiniilin kaliumsuo-lan (esimerkki 3 myöhemmin tekstissä) ja diflufenikanin (esimerkki 2 myöhemmin tekstissä) säiliösekoituksen vaikutusta pelkän diflufenikanin vaikutukseen.

Yksi syysvehnäkasvusto ja 3 syysohrakasvustoa käsiteltiin orastumisen jälkeen diflufenikanilla käyttömäärän ollessa 125 g tehoainetta/ha sekä diflufenikanin ja bromoksiniilin kaliumsuolan säiliösekoituksella, joka sisälsi diflufenikania 125 g tehoainetta/ha ja bromoksiniilin kaliumsuolaa 300 g happoekvivalenttia/ha, ruikutteen määrän ollessa 220-235 1/ha käyttäen moottorilla varustettua pientä koeruuturuiskua.

Jokaisesta kasvustosta ruiskutettiin kolme kerrannetta 2 30 m :n suuruisia ruutuja kummallakin käsittelyaineella.

Rikkakasvintorjunta määritettiin myöhään keväällä varhaisen kevät- tai talviruiskutuksen jälkeen laskemalla ruutua koh-2 den 2 x 0,5 m :n suuruiselta alalta siinä esiintyneiden rikkakasvien lukumäärä ja ilmaisemalla rikkakasvintorjunta rikkakasvien määrän vähenemisenä prosentteina käsittelemättömien ruutujen rikkakasvien määrään verrattuna. Herbisidien vaarattomuus viljelykasveille määritettiin silmämääräisesti käyttäen fytotoksisuuden arvostelujärjestelmää 0-100 % (0 % = ei vaikutusta, 100 % = täydellinen tuho).

Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa III.

,5 83379 e wr i , •H 3 » > 3 qj rn oo m :trj w <n u oo rn .hu

ej ·Η t J3 1 1 u J_J

tn en o Or- m «>, f-4 O - w -10 «I U W1 M 0) Jk! •'-i O c en •H ►, -S OO - ™ >·"—> £ 2 U u u 5 Ϊ ^3 e i :n) >

0-0 30 00 CM 03 CO

£·£ 30 03 ·Η (0 _ CO co * cc

K e O CO

SS -e « :(0--o o -a w « e in ^ o OT - 1Ö !fd « O aj C 1 ·τ-ί ^ H 5Ξ μ o 3 S, λ ^ ° H Sf'S. cr> o

SJ .e 1“ C

- e ·<-) . 1 y - e co « . o e w ra - 2 cc M — « -ι-i e (O ti e ._ v « a oo — 3 e. i o o o μ 3 52 - — w o l-ι S cu 3 M ·Η

-° M > C

3 77 M s ^ e -- O X o £ tS O o - 3 « £

ϋ ΰ i -I -H CO

e ° 1 e μ •d ra & " H co e : ra · ® ra co : . . ö — e -i—i o

···· (3 ° £ O» CM co -H

.·1·. > i- σ> o co e ·...' S _2. o

* « β 1H (U

...· 2S « >

... e — CO

• o m 03 en .ffl • · S Ϊ ^ > C co

• > Q. I—I CU -H

· · CU C CO

*· · CO ·μ

~ 1 CO

·.·.· e— AJ CO CU

“ 7 o i? en co a co t| 03 03 M > <0 *-» «d :<d

«n u B

- 4J 3 CO

* ·γΗ -H -μ

S C O r-l JJ

a. e 03 3D cm coeflco « O (X3 O O -rl

. .'. - ÖO

·.:.1 C II u « μ . . co i -μ co o i cu e cu

... Ä O O -HrI ex 4J u OJOJC

·.·.· >3 ·£ -οχ: coaccco ^äco>, ^ e «v -H3C0CU e -r „ • CU CUUcO I CO CO 43 r-l OJico .··. u u-t u I ^ I CO CO 4J X 1

· 12 = «1> 4J . O ^ M >£ e Ό :cO

*·1 -μ ι-l cu _ + g .H -H :eo ·μ —I

. cou-ime , o e o > ra -μ Εμ^ ;1 ; :co -μ CM -μ μ .μ o -μ co .5 .,

älä Q— cfl I CO H ro tl U U Z > B

« · · ie 83379 Tämän keksinnön lisäpiirteen mukaisesti on tuotettu seoksia, jotka sopivat herbisidikäyttöön ja jotka sisältävät (a) 3,5-dibromi-4-hydroksibentsonitriilin tai 4-hydroksi- 3,5-dijodibentsonitriilin, maatalouskäyttöön sopivana suolana tai esterinä, edullisesti metalli- tai amiinisuola-na tai niiden esterinä alkaanisen hapon kanssa, joka sisältää 2-10 hiiliatomia, tai niiden seoksen, edullisesti painon mukaan 3:1-1:3 - seoksen laskettuna happoekvivalenttipaino-jen mukaan ja (b) diflufenikanin a:n ja b:n suhteiden ollessa edullisesti 20:1-2:5 painon mukaan (edullisesti a:n ja b:n suhteiden ollessa 8:1-1:1 painon mukaan) yhdessä ja edullisesti homogeenisesti dispergoituneena yhden tai useamman sekoituskel-poisen herbisidiseen käyttöön sopivan laimennusaineen tai kantajan ja/tai pinta-aktiivisen aineen kanssa (so. laimen-nusaineet tai kantajat tai pinta-aktiiviset aineet ovat tyyppiä, joka on yleisesti hyväksytty alalla sopivaksi herbisidi-seoksiin ja joka sekoittuu HBN-herbisidin ja diflufenikanin kanssa). Käytettäessä termiä "homogeenisesti dispergoitunut" siihen sisältyvät seokset, joissa HBN-herbisidi ja diflufe-nikan on liuotettu toisiin komponentteihin. Käytettäessä termiä "herbisidiseokset" siihen sisältyvät laajassa merkityksessä paitsi seokset, jotka ovat valmiita käytettäväksi herbisideinä, myös tiivisteet, jotka täytyy laimentaa ennen käyttöä. Seokset sisältävät edullisesti 0,05-90 % painon mukaan HBN-herbisidiä ja diflufenikania.

Herbisidiseokset voivat sisältää sekä laimennusaineen tai kantajan sekä pinta-aktiivisen aineen (esimerkiksi kostutus-aineen, dispergoivan aineen tai emulgointiaineen). Pinta-aktiiviset aineet, jotka voivat olla mukana tämän keksinnön herbisidiseoksissa, voivat olla ioni- tai ei-ionityyppisiä, esimerkiksi sulforisinoleaatteja kvaternaarisia ammoniumjoh-dannaisia, tuotteita, jotka perustuvat etyleenioksidin ja : nonyyli- tai oktyylifenolien kondensaatteihin, tai anhydro- • sorbitolien karboksyylihappoestereitä, jotka on muutettu liu koisiksi vapaiden hydroksiryhmien eetterin muodostuksella kon-densoimalla etyleenioksidin, alkali- ja maa-alkalimetalli-suolojen tai rikkihapon estereiden kanssa, ja sulfonihappoja, 17 83379 kuten dinonyyli- ja dioktyylinatriumsulfonosukkinaatteja ja suuren molekyylipainon oraaavien sulfonihapon johdannaisten alkali- ja maa-alkalimetallisuoloja kuten natrium- ja kalsiumlignosulfaatteja. Esimerkkejä sopivista kiinteistä laimennusaineista tai kantajista ovat alumiinisilikaatti, talkki, kalsinoitu magnesiumoksidi, piimää, trikalsiumfos-faatti, jauhettu korkki, adsorboiva hiilimusta ja savet, kuten kaoliini ja bentoniitti. Kiinteät seokset (jotka voivat olla pölyn, rakeiden tai kostuvien jauheiden muodossa) valmistetaan edullisesti jauhamalla HBN-herbisidi ja diflu-fenikan kiinteiden laimennusaineiden kanssa tai kylllästä-mällä kiinteät laimennusaineet tai kantajat haihtuviin liuottimiin liuotettujen HBN-herbisidin ja diflufenikanin liuoksilla, haihduttamalla liuottimet ja, mikäli tarpeen, jauhamalla tuotteet, siten että saadaan jauheita. Rakeisia valmisteita voidaan valmistaa imeyttämällä HBN-herbisidiä ja diflufenikania (liuotettu haihtuviin liuottimiin) kiinteisiin rakeistettuihin laimennusaineisiin tai kantajiin ja haihduttamalla liuottimet, tai rakeistamalla jauheen muodossa olevia seoksia, jotka on saatu edellä kuvatulla tavalla. Kiinteät herbisidiseokset, erityisesti kostuvat jauheet, voivat sisäl-; ^ tää kostutusaineita tai dispergoivia aineita (esimerkiksi ".1/ edellä kuvatun tyyppisiä aineita) , jotka voivat myös ollessaan ;;; kiinteitä toimia laimennusaineina tai kantajina.

: ·' Tämän keksinnön mukaiset nestemäiset seokset voivat olla vesi- liuoksia, orgaanisia liuoksia, orgaanisia vesiliuoksia, sus-pensioita tai emulsioita, jotka voivat sisältää pinta-aktii-visen aineen. Sopivia nestemäisiä laimennusaineita, joita voidaan sisällyttää nestemäisiin seoksiin, ovat vesi, ase-tofenoni, sykloheksanoni, N-metyylipyrrolidoni, isoforoni, . .·. tolueeni, ksyleeni, ja kivennäisöljyt, eläinkunnan öljyt ’· ja kasvisöljyt (ja näiden laimennusaineiden seokset) . Pinta- aktiiviset aineet, jotka voivat sisältyä nestemäisiin seok-siin, voivat olla ionityyppisiä tai ei-ionityyppisiä (esimer-'·“ : kiksi edellä kuvatun tyyppisiä) ja voivat nestemäisinä toi- ,·*·. mia laimennusaineina tai kantajina.

18 83379

Tiivisteiden muodossa olevat kostuvat jauheet ja nestemäiset seokset voidaan laimentaa vedellä tai muilla sopivilla lai-mennusaineilla/ esimerkiksi kivennäis- tai kasvisöljyillä erityisesti silloin, kun nestemäisen tiivisteen laimennus-aine tai kantaja on öljy, käyttövalmiiden seosten saamiseksi. Haluttaessa HBN-herbisidin ja diflufenikanin nestemäisiä seoksia voidaan käyttää itse-emulgoivina tiivisteinä, joissa aktiiviset aineet on liuotettu emulgoiviin aineisiin tai liuottimiin, jotka sisältävät aktiivisten aineiden kanssa sekoittuvia emulgoivia aineita, jolloin käyttövalmiita seoksia saadaan yksinkertaisesti lisäämällä vettä tiivisteisiin.

Nestemäisiä tiivisteitä, joissa laimennusaine tai kantaja on öljy, voidaan käyttää ilman lisälaimennusta käytettäessä sähköstaattista ruiskutustekniikkaa.

Tämän keksinnön mukaiset herbisidiseokset voivat sisältää myös, mikäli halutaan, tavanomaisia lisäaineita, kuten kiin-nitysaineita, suojaavia kolloideja, sakeuttamisianeita, tunkeutuma-aineita, stabiloimisaineita, sekvestrausaineita, paakkuuntumisenestoaineita, väriaineita ja korroosion esto-aineita. Nämä lisäaineet voivat toimia myös kantajina tai laimennusaineina.

Tämän keksinnön mukaiset edulliset herbisidiseokset ovat vesipitoisia suspensiotiivisteitä, jotka sisältävät 10-70 % (pai-no/tilavuus) HBN-herbisidiä ja diflufenikania, 2-10 % (paino/ ; tilavuus) pinta-aktiivista ainetta, 0,1-5 % (paino/tilavuus) sakeuttamisainetta ja 15-87,9 % tilavuuden mukaan vettä; kostuvia jauheita, jotka sisältävät 10-90 % painon mukaan HBN-herbisidiä ja diflufenikania, 2-10 % painon mukaan pinta-aktiivista ainetta ja 10-88 % painon mukaan kiinteätä laimen-nusainetta tai kantajaa; nestemäisiä vesiliukoisia tiivisteitä, jotka sisältävät 10-30 % (paino/tilavuus) HBN-herbisidiä ja diflufenikania, 5-25 % : (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta ja 45-85 % tilavuu den mukaan veteen sekoittuvaa liuotinta, esimerkiksi dime-tyyliformamidia tai N-metyylipyrrolidonia; '9 83379 nestemäisiä emulgoituvia suspensiotiivisteitä, jotka sisältävät 10-70 % (paino/tilavuus) HBN-herbisidiä ja diflufenikania, 5-15 % (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta, 0,1-5 % (paino/tilavuus) sakeuttamisainetta ja 10-84,9 % tilavuuden mukaan orgaanista liuotinta; rakeita, jotka sisältävät 2-10 % painon mukaan HBN-herbisidiä ja diflufenikania, 0,5-2 % painon mukaan pinta-aktiivista ainetta ja 88-97,5 % painon mukaan rakeista kantajaa ja emulgoivia tiivisteitä, jotka sisältävät 0,05-90 % (paino/-tilavuus), edullisesti 1-60 % (paino/tilavuus), HBN-herbisidiä ja diflufenikania, 0,01-10 % (paino/tilavuus), edullisesti 1-10 % (paino/tilavuus), pinta-aktiivista ainetta ja 9,99-99,94 %, edullisesti 39-98,99 %, tilavuuden mukaan orgaanista liuotinta.

Tämän keksinnön mukaiset herbisidiseokset voivat myös sisältää yhdessä HBN-herbisidin ja diflufenikanin kanssa, edullisesti homogeenisesti dispergoituneena, yhtä tai useampaa pestisidisesti aktiivista yhdistettä ja, mikäli halutaan, yhtä tai useampaa pestisidikäyttöön hyväksyttävää laimennus-ainetta tai kantajaa, pinta-aktiivista ainetta ja tavanomais-: ,·. ta lisäainetta, kuten aikaisemmin selostettiin. Esimerkkeihin muista pestisidisesti aktiivisista yhdisteistä, jotka voivat sisältyä tämän keksinnön herbisidiseoksiin tai joita voidaan käyttää niiden yhteydessä, sisältyvät herbisidit esimerkiksi : ·* lisäämään torjuttavien rikkakasvilajien määrää, esimerkiksi alaklori /_öt-kloori-2,6-dietyyli-N-metoksimetyyliasetanilidi7, asulaami /metyyli-4-aminobentseenisulfonyylikarbamaatti7/ alloksidiimi-natrium J2-(1-allyylioksiaminobutylideeni)-5,5-dimetyyli-4-metoksikarbonyylisykloheksaani-1,3-dionin natrium-suo la7, ; atratsiini /2-kloori-4-etyyliamino-6-isopropyyliamino-1,3,5- triatsiini/, barbaani /4-klooribut-2-ynyyli-N-(3-kloorifenyyli)karbamaatti7, ···' bentsoylproppi-etyyli /etyyli-N-bentsoyyli-N- (3,4-dikloorife- *·* · nyyli)-2-aminopropionaatti7, butaklori /N-(butoksimetyyli)-a-kloori-2,6-dietyyliasetanilidi7, • · · • * · « · 2o 83379 butylaatti /S-etyy1i-N,N-di-isobutyy1itiokarbamaatti/, karbetamidi /D-N-etyyli-2-(fenyylikarbamoyylioksi)propion-amidi7/ klorfenproppi-metyyli /metyyli-2-kloori-2-(4-kloorifenyyli)-propionaatti7, klorprofaami /isopropyyli-N-(3-kloorifenyyli)karbamaatti/, klortoluroni /Ν'-(3-kloori-4-metyylifenyyli)-N,N-dimetyyli-urea7, syanatsiini /2-kloori-4-(1-syaani-1-metyylietyyliamino)-6-etyyliamino-1,3,5-triatsiini7, sykloaatti /N1-sykloheksyyli-N-etyyli-S-etyylitiokarbamaatti7/ 2.4- D [1,4-dikloorifenoksietikkahappo7/ dalaponi /2,2-diklooripropionihappo7, 2.4- DB /1-(2,4-dikloorifenoksi)voihappo7, desmedifaami /3-(etoksikarbonyyliamino)fenyyli-N-fenyylikar- bamaatti7/ diallaatti /S-2,3-diklooriallyyli-N,N-di-isopropyylitiokarba-maattij, dikamba /3,6-dikloori-2-metoksibentsoehappo/, diklorproppi /(+)-2-(2,4-dikloorifenoksi)propionihappo), diklofoppi /JRS)-2-/1-(2,4-dikloorifenoksi)fenoksi/propioni- happo7, difentsokvatti /1,2-dimetyyli-3,5-difenyylipyratsoliumsuola/, dimefuroni /4-(2-kloori-4-(3,3-dimetyyliureido)fenyyli/-2- tert-butyyli-1,3,4-oksadiatsolin-5-on/7» —1 1 dinitramiini /N ,N -dietyyli-2,6-dinitro-4-trifluorimetyyli- metafenyleenidiamiin/7f diuroni /Ν' -(3,4-dikloorifenyyli)-N,N-dimetyyliurea7, EPTC /s-etyyli-N,N-dipropyylitiokarbamaatti7» etofumesaatti /2-etoksi-2,3-dihydro-3,3-dimetyyli-bentsofuran- 5-yyli-metyylisulfonaatti7, flamproppi-isopropyyli /isopropyyli-(+)-2-(N-bentsoyyli-3-kloori-4-fluorianilino)propionaatti7, flamproppi-metyyli /metyyli-(+)-2-(N-bentsoyyli-3-kloori-4- fluorianilino)propionaatti/» fluometuroni /N'-(3-trifluorimetyylifenyyli)-N,N-dimetyyliurea7, isoproturoni /Ν'-(4-isopropyylifenyyli)-N,N-dimetyyliurea/, 2i 83379 linuroni /Ν'-(3,4-dikloorifenyyli)-N-metoksi-N-metyyliurea7, MCPA /4-kloori-2-metyylifenoksietikkahappo7, MCPB /4-(4-kloori-2-metyylifenoksivoihappo7, mekoproppi /7+)-2-(4-kloori-2-metyylifenoksi)propionihappo/, metamitroni /4-amino-3-metyyli-6-fenyyli-1,2,4-triatsin-5(4H)- oni7, metabentstiatsuroni /N-(bentsotiatsol-2-yyli)-N,N'-dimetyyli- urea7, metributsiini /4-amino-6-tert-butyyli-3-(metyylitio)-1,2,4-triatsin-5(4H)-oni7, molinaatti /S-etyyli-N,N-heksametyleenitiokarbamaatt.i/, oksadiatsoni /3-(2,4-dikloori-5-isopropoksifenyyli)-5-tert-butyyli-1,3,4-oksadiatsolin-2-oni7/ parakvatti /1,1'-dimetyyli-4,41-bipyridyliumsuolat/, pebulaatti /S-propyyli-N-butyyli-N-etyylitiokarbamaatti/, fenmedifaami /3-(metoksikarbonyyliamino)fenyyli-N-(3-metyy- lifenyyli)karbamaatti7# prometryyni j_4,6-bis (isopropyyliamino) -2-metyylitio-1,3,5-triatsiini7/ propaklori /a-kloori-N-isopropyyliasetanilid77» propaniili /N-(3,4-dikloorifenyyli)propioniamidi/, . . profaami /isopropyyli-N-fenyylikarbamaatti7f "I." pyratsoni /5-amino-4-kloori-2-fenyylipyridatsin-3- (2H) -oni/, **··* simatsiini /2-kloori-4,6-bis (etyyliamino) -1,3,5-triatsiini/, *·** TCA /trikloorietikkahappo/, : V tiobenkarbi /S-(4-klooribentsyyli)-N,N-dietyylitiolikarba- maatti7, : : : triallaatti /S-2,3,3-triklooriallyyli-N,N-di-isopropyylitio- karbamaatti.7f ja trifluraliini /2,6-dinitro-N,N-dipropyyli-4-trifluorimetyyli-aniliini7; insektisidejä, esimerkiksi karbaryyli /naft-1-yyli-N-metyy-Γ’ likarbamaatti7; V synteettisiä pyretroideja, esimerkiksi permetriini ja kyper- metriini; : ja fungisideja, esimerkiksi 2,6-dimetyyli-4-tridekyylimorfo- ·*··. liini, metyyli-N- (1 -butyylikarbamoyylibentsimidatsol-2-yyli) - karbamaatti, 1,2-bis-(3-metoksikarbonyyli-2-tioureido)bentseeni, 22 83379 isopropyyli-1-karbamoyyli-3-(3,5-dikloorifenyyli)hydantoiini ja 1 - (4-kloorifenoksi)-3,3-dimetyyli-1-(1,2,4-triatsol-1-yyli)-butan-2-oni. Muita biologisesti aktiivisia aineita, jotka voivat sisältyä tämän keksinnön herbisidiseoksiin tai joita voidaan käyttää niiden yhteydessä, ovat kasvunsääteet, esimerkiksi sukkinaamihappo, 2-kloorietyylitrimetyyliammonium-kloridi ja 2-kloorietaanifosfonihappo; tai lannoitteet, esimerkiksi typpeä, kaliumia, fosforia ja kasvin menestymiselle välttämättömiä hivenaineita, kuten rautaa, magnesiumia, sinkkiä, mangaania, kobolttia ja kuparia sisältävät lannoitteet.

Pestisidisesti aktiivisia yhdisteitä ja muita biologisesti aktiivisia aineita, jotka voivat sisältyä tämän keksinnön herbisidiseoksiin tai joita voidaan käyttää niiden yhteydessä, esimerkiksi edellä mainittuja aineita, tai happoja, voidaan käyttää haluttaessa tavanomaisten johdannaisten muodossa, esimerkiksi alkalimetalli- ja amiinisuoloina tai -estereinä.

Tämän keksinnön mukaisia edullisia herbisidiseoksia, jotka sisältävät HBN-herbisidiä ja diflufenikania yhdessä muun herbisidin kanssa, ovat niitä, joissa muu herbisidi on diklofoppi, MCPA, mekoproppi tai niiden maatalouskäyttöön • sopiva suola tai esteri.

: Tämän keksinnön lisäpiirteen mukaisesti on tuotettu tämän . keksinnön mukainen menetelmä, kuten edellä selostetaan, jossa käytetään lisäksi diklofoppia, MCPA:ta, mekoproppia tai niiden maatalouskäyttöön sopivaa suolaa tai esteriä, edullisesti käyttömäärien ollessa 500-1500 g happoekviva-lenttia/ha diklofoppia, 100-1500 g happoekvivalenttia/ha MCPA:ta ja 1000-2500 g happoekvivalenttia/ha mekoproppia (edullisesti 570-1140 g happoekvivalenttia/ha diklofoppia, 150-1000 g happoekvivalenttia/ha MCPArta ja 1000 2 0 00 g happoekvivalenttia/ha mekoproppia) viljojen rikkakasvintorjuntaan, edullisesti pienijyväisten viljojen, esimerkiksi vehnän ja ohran, rikkakasvintorj untaan.

23 8 3 3 7 9

Keksinnön seokset voidaan koota valmisteeksi, joka sisältää HBN-herbisidin ja diflufenikania ja valinnaisesti muita pes-tisidisesti aktiivisia yhdisteitä, kuten edellä selostetaan, tai kuten on edullista, herbisidiseoksen, kuten edellä selostetaan ja edullisesti herbisiditiivisteen, joka täytyy laimentaa ennen käyttöä, jolloin HBN-herbisidiä ja diflufenikania säilytetään säiliössä, joka on varattu mainitulle HBN-herbisidille ja diflufenikanille tai kyseessä olevalle herbisidiseokselle, jolloin mainitun säiliön ulkopuolelle on liitettynä käyttöohjeet, joista käy ilmi tapa, jolla säiliössä olevaa mainittua HBN-herbisidiä ja diflufenikania tai herbisidiseosta on määrä käyttää rikkakasvintorjunnassa. Säiliöt ovat normaalisti tyyppiä, jota käytetään tavanomaisesti kemiallisten aineiden varastoinnissa kemiallisten aineiden ollessa kiinteitä aineita normaaleissa ympäröivissä lämpötiloissa ja herbisidiseoksia, erityisesti tiivisteiden muodossa, jolloin säiliöt ovat esim. metallikanistereita tai -tynnyreitä, jotka voivat olla sisäpuolelta lakattuja, muovikanistereita tai -tynnyreitä, lasi- tai muovipulloja ja kiinteitä aineita, esim. rakeisia herbisidiseoksia, säilytettäessä esim. pahvi-, muovi- ja metallilaatikolta tai säkkejä. Säiliöissä on normaalisti riittävästi tilaa . . tehoaineiden tai herbisidiseosten määrille, jotka riittävät vähintään 0,4 ha:n suuruisen maa-alueen rikkakasvintorjuntaan, mutta ne eivät ylitä kokoa, joka on tavanomaisiin käsittelymenetelmiin sopiva. Käyttöohjeet liitetään säiliöön, esim. painamalla ne suoraan säiliön ulkopintaan tai siihen liitettyyn etikettiin tai nimilappuun. Käyttöohjeista ilmenee normaalisti, että säiliön sisältö, tarvittaessa laimennuksen jälkeen, tulee käyttää rikkakasvintorjuntaan käyttömäärien ollessa 100-500 g happoekvivalenttia HBN-herbisidiä ja 25-250 g diflufenikania hehtaaria kohden tavalla ja tarkoituksiin, jotka esitetään edellä.

Valmistetta, joka sisältää a) 3,5-dibromi-4-hydroksibentsonit-riilin tai 4-hydroksi-3,5-dijodibentsonitriilin, maatalouskäyttöön sopivana suolana tai esterinä, edullisesti metalli- tai amiinisuolana tai niiden esterinä 2-10 hiiliatomia sisältävän "" alkaanisen hapon kanssa, tai seoksen, edullisesti painon mukaan 3:1-1:3-seoksen laskettuna happoekvivalenttipainojen mukaan 24 83379 ja b) diflufenikanin yhdistettynä valmisteena samanaikaiseen, erilliseen tai peräkkäiseen käyttöön paikallisessa viljakasvus-ton rikkakasvintorjunnassa voidaan käyttää sopivasti keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen.

Seuraavat esimerkit kuvaavat tämän keksinnön mukaisia herbisi-diseoksia ja herbisidiseoksia, jotka sopivat käytettäväksi tämän keksinnön mukaisessa rikkakasvintorjuntamenetelmässä.

Esimerkki 1

Bromoksiniilin trietyyliamiinisuolaa sisältävä, veteen sekoittuva seos valmistettiin seuraavista aineksista:

Bromoksiniili 34 % paino/tilavuus

Trietyyliamiini 15 % paino/tilavuus

Soprophor BSU (tristyryyli-fenolin ja etyleenioksidin kondensaatti, joka sisältää 18 moolia etyleenioksidia) 1,5 % paino/tilavuus

Dietyleeniglykoli 25 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan yhdistämällä toisiinsa osa vettä, dietyleeniglykoli, bromoksiniili ja trietyyliamiini (15 % (paino/tilavuus) trietyyli-amiinia edustaa painon mukaan 2,6 %:n ylimäärää trietyyliamii-nia stökiometriseen määrään nähden, joka vaaditaan bromoksiniilin trietyyliamiinisuolan muodostumiseksi) kuumentamalla ja sekoittamalla. Sitten lisättiin tristyryylifenolin ja etyleenioksidin kondensaattia ja tilavuus täytettiin 100 %:ksi lisäämällä vettä.

Esimerkki 2

Vesipitoinen suspensiotiiviste valmistettiin seuraavista ainek-·.· sista:

Diflufenikan ® 50 % paino/tilavuus

Ethylan BCP (nonyylifenolin ja etyleenioksidin kondensaatti, joka sisältää 9 moolia etyleenioksidia fenolimoolia kohden) 0,5 % paino/tilavuus 25 83379

Soprophor FL (oksietyloidun poly-aryylifenolifosfaatin trietanoli- amiinisuola) 1,0 % paino/tilavuus ® .

Sopropon T36 (natriumpolykarbok- sylaatti) 0,5 % paino/tilavuus ®

Antifoam FD (silikoni-vaahdon- estoaine) 0,1 % paino/tilavuus

Rhodigel 23 (ksantaanikumi) 0,2 % paino/tilavuus

Dicholophen -natriumliuos, 40 % painon mukaan 0,25 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan

Esimerkki 3

Bromoksiniilin kaliumsuolaa sisältävä, veteen sekoittuva seos valmistettiin seuraavista aineksista:

Bromoksiniili 25 % paino/tilavuus

Kaliumhydroksidi 5,1 % paino/tilavuus

Tetrahydrofurfuryylialkoholi 25 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan yhdistämällä toisiinsa osa vettä, tetrahydrofurfuryylialkoholi, bromoksiniili ja kaliumhydroksidi kuumentamalla ja sekoittamalla ja sitten seoksen tilavuus täytettiin 100 %:ksi lisäämällä vettä.

Esimerkki 4

Bromoksiniilioktanoaattia sisältävä, emulgoituva seos val-: mistettiin seuraavista aineksista:

Bromoksiniilioktanoaatti, joka si- sälsi 63,9 % painon mukaan fenolin ' ' happoekvivalenttia 35,2 % paino/tilavuus

Atlox 4855 (anioniaktiivisen ja ei-ioniaktiivisen pinta-aktiivisen aineen seos) 3,75 % paino/tilavuus

Agrilan A (anioniaktiivisen ja ei-ioniaktiivisen pinta-aktiivisen aineen seos) 3,75 % paino/tilavuus • Solvesso 150 (aromaattinen C10- raakaöljyfraktio) 100 %:ksi tilavuuden mukaan 26 83379 yhdistämällä toisiinsa osa aromaattisesta C1O-raakaöljyfrak-tiosta, Atlox 4855, Agrilan A ja bromoksiniilioktanoaatti kuumentamalla ja sekoittamalla ja sitten seoksen tilavuus täytettiin 100 %:ksi lisäämällä aromaattista C10-raakaöljy-fraktiota.

Esimerkki 5

Bromoksiniilifenolia sisältävä, vesipitoinen suspensiotii-viste valmistettiin seuraavista aineksista:

Bromoksiniili 56,25 % paino/tilavuus

Soprophor FL (aryylifenolietoksi- laatin fosfaattiesteri) 3,5 % paino/tilavuus

Sopropon T36 (polykarboksyylihapon natriumsuola) 0,3 % paino/tilavuus

Ethylan BCP (nonyylifenolin ja ety-leenioksidin kondensaatti, joka sisältää 9 moolia etyleenioksidia) 0,5 % paino/tilavuus

Antifoam FD (silikoni-vaahdonesto- aine 0,1 % paino/tilavuus ®

Attagel 50 (turpoava attapulgiitti- savi) 2,0 % paino/tilavuus

Propyleeniglykoli 5,0 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan sekoittamalla ne perusteellisesti ja jauhamalla ne pumpaten paineella kuulamyllyn läpi.

: Esimerkki 6 : Bromoksiniilioktanoaattia ja diflufenikania (5,87:1) sisäl- : tävä vesipitoinen suspensiotiiviste valmistettiin seuraavasti:

Bromoksiniilioktanoaatti, joka sisälsi 63,9 % painon mukaan fenolin happoekvivalenttia 35,2 % paino/tilavuus

Arylan CA (kalsiumdodekyylibent-: seenisulfonaatin 70 %:nen butano- liliuos ) 2,0 % paino/tilavuus

Synperonic NPE 1800 (nonyylifenoli-etyleenioksidin ja propyleenioksidin segmenttisekapolymeeri 3,0 % paino/tilavuus

Solvesso 200 (aromaattinen C10/C10- raakaöljyfraktio) 6,0 % paino/tilavuus

Diflufenikan 6,0 % paino/tilavuus 27 83379

Soprophor 3D33 (trietanoliamiinilla neutraloitu etoksiloitu polyaryyli- fenolifosfaatti) 0,16 % paino/tilavuus

Olin 10G (nonyylifenolin ja glysi-dolin kondensaatti, joka sisälsi 10 moolia glysidolia) 0,08 % paino/tilavuus

Antifoam FD (silikoni-vaahdon- estoaine) 0,2 % paino/tilavuus | Attagel 50 (paisuva attapulgiitti- savi) 2,0 % paino/tilavuus

Ammoniumkloridi 5,0 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan yhdistämällä toistensa kanssa kalsiumdodekyylibentseenisul-fonaattiliuos, nonyylifenolietyleenioksidin ja propyleeni-oksidin segmenttisekapolymeeri, aromaattinen C10/C13-raaka-öljyfraktio ja bromoksiniilioktanoaatti kuumentamalla ja sekoittamalla. Sitten valmistettiin vesipitoinen suspensio-tiiviste sekoittamalla perusteellisesti tilavuuden mukaan 40 % vettä diflufenikanin, trietanoliamiinilla neutraloidun etoksiloidun polyaryylifenolifosfaatin, nonyylifenolin ja glysidolin kondensaatin, silikoni-vaahdonestoaineen, atta-pulgiittisaven ja ammoniumkloridin kanssa ja sitten jauha-; _ maila sekoitus pumpaten paineella kuulamyllyn läpi. Aiemmin valmistettu bromoksiniilioktanoaattiliuos lisättiin sitten ;;; tähän suspensiotiivisteeseen sekoittaen ja seoksen tilavuus täytettiin 100 %:ksi lisäämällä vettä.

1,5 litraa tulokseksi saatua valmistetta laimennettiin 200 litraan vettä ja ruiskutettiin yhdelle hehtaarille syysvehnää taimettumisen jälkeen Stellaria median, Viola arvensiksen ja Veronica persican torjumiseksi.

·*· Esimerkki 7 • - 10:1-sekoitus valmistettiin sekoittamalla säiliössä 888 ml esimerkin 5 koostumusta ja 100 ml esimerkin 2 koostumusta ·...·’ 100 litraan vettä. Saatu ruiskute levitettiin yhdelle heh- “ : taarille orastunutta ohraa Polygonum convolvuluksen, Sinapis arvensiksen ja Amaranthus retroflexuksen torjumiseksi.

28 83379

Esimerkki 8 20:1-sekoitus valmistettiin sekoittamalla säiliössä 888 ml esimerkin 5 koostumusta ja 50 ml esimerkin 2 koostumusta 100 litraan vettä. Saatu ruiskute levitettiin yhdelle hehtaarille orastu-utta ohraa Polygonum convolvuluksen, Sinapis arvensiksen ja Amaranthus retroflexuksen torjumiseksi.

Esimerkki 9 2:5-sekoitus valmistettiin sekoittamalla säiliössä 444 ml esimerkin 4 valmistetta ja 500 ml esimerkin 2 valmistetta 300 litraan vettä. Saatu ruiskute levitettiin yhdelle hehtaarille kevätvehnää pian orastumisen jälkeen taimettuneen tai itävän Setaria viridiksen ja Amaranthus retroflexuksen torjumiseksi.

Esimerkki 10 SäiliÖsekoitus, joka koostui 600 ml:sta esimerkin 6 valmistetta ja 1800 ml:sta stabiilia vesiliuosta, joka sisälsi MCPA:n kalium-, natrium- ja dimetyyliamiinisuoloja vastaten 500 g/1 2 metyyli-4-kloorifenoksietikkahappoa, laimennettiin 200 l:ksi vedellä. Ruiskute levitettiin orastumisen jälkeen yhdelle hehtaarille syysvehnää Stellaria median, Galeopsis tetrahitin, Sinapis arvensiksen ja Viola arvensiksen torjumiseksi.

Edellä esitettyjen esimerkkien sekoitetuissa valmisteissa HBN-herbisidi voidaan korvata toisella HBN-herbisidillä tai niiden seoksella.

F

CONH _r 7-F I

\p3

Claims (9)

29 83379

1. Viljakasvuston paikallinen rikkakasvintorjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää seuraavien herbi-sidien paikallisen käytön a) bromoksiniilin, joka on 3,5-dibromi-4-hydroksibentsonitriili, tai ioksiniilin, joka on 4-hydroksi-3,5-dijodibentsonitriili, maatalouskäyttöön sopivana suolana tai esterinä tai niiden seoksena ja b) diflufenikanin, joka on N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-tri-fluorimetyylifenoksi)nikotiiniamidi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a):n ja b):n happoekvivalenttinen painosuhde on 20:1-2:5, ja a:n paikallinen käyttömäärä on 100-500 g happo-ekvivalenttia/ha ja b:n 25-250 g/ha.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a) sisältää bromoksiniilin tai ioksiniilin ja 4-8 hiiliatomia sisältävän alkaanisen hapon muodostaman esterin, edullisesti bromoksiniilioktanoaattia tai brom- oksiniiliheptanoaattia.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, ; tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi (RS) -2-/4"- (2,4-dikloorifenoksi) fenoksi7propionihappoa, 4-kloori-2-me-tyylifenoksietikkahappoa tai (+)-2-(4-kloori-2-metyylifenoksi)-·*- propionihappoa (joita myöhemmin kutsutaan samassa järjestyk sessä diklofopiksi, MCPA:ksi ja mekopropiksi) tai niiden maa-talouskäyttöön sopivaa suolaa tai esteriä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että diklofopin, MCPA:n tai mekopropin tai niiden maatalouskäyttöön sopivan suolan tai esterin käyttömäärät . .·. ovat 500-1500 g happoekvivalenttia/ha diklofoppia, 100-1500 g -* happoekvivalenttia/ha MCPA:ta tai 1000-2500 g happoekvivalent tia/ha mekoproppia. 30 83379

6. Herbisidiseos, tunnettu siitä, että se sisältää a) bromoksiniilin, joka on 3,5-dibromi-4-hydroksibentsonit-riili, tai ioksiniilin, joka on 4-hydroksi-3,5-dijodibent-sonitriili tai niiden maatalouskäyttöön sopivan suolan tai esterin, tai niiden seoksen ja b) diflufenikanin, joka on N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyylifenoksi)nikotiiniamidi yhdessä herbisidises-ti hyväksyttävän laimennusaineen tai kantajan ja/tai pinta-aktiivisen aineen kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen herbisidiseos, tunnettu siitä, että a):n ja b):n painosuhde on 20:1-2:5.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen seos, tunnettu siitä, että a) sisältää bromoksiniilin tai ioksiniilin ja 4-8 hiiliatomia sisältävän alkaanisen hapon muodostaman esterin, edullisesti bromoksiniilioktanoaattia tai bromoksiniiliheptanoaattia.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 6-8 mukainen herbisidiseos, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi (RS)-2-[4-(2,4-dikloorifenoksi)fenoksi]propionihappoa, 4-kloori-2-metyylifenoksietikkahappoa tai (±)-2-(4-kloori-2-metyylifenoksi)propionihappoa tai niiden maatalouskäyttöön sopivaa suolaa tai esteriä. : :* Patentkrav