FI91589B - Rikkakasvien torjuntamenetelmä käyttäen diflufenikania - Google Patents

Description

91589

Rikkakasvien torjuntamenetelmä käyttäen diflufenikania Tämä keksintö liittyy uusiin herbisidikoostumuksiin ja niiden käyttöön maataloudessa herbisidikoostumusten sisältäessä N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3 -trifluorimetyylifenoksi)nikotiiniamidia, jonka kaava esitetään kuvassa I jäljempänä ja joka on tuotu julki GB-patenttijulkaisun 2 087 88A määrittelyssä ennen taimettumista tai sen jälkeen käytettävänä her-bisidinä.

l,3,5-triatsiiniherbisideihin (joita tuonnempana kutsutaan mukavuussyistä triatsiiniherbisideiksi) sisältyvät atratsii-ni, syanatsiini, propatsiini, simatsiini, terbutylatsiini ja trietatsiini.

Tutkimuksen ja koetoiminnan tuloksena on havaittu, että yhdisteen N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyylifenok-si)nikotiiniamidi (jota tuonnempana kutsutaan diflufenika-niksi mukavuussyistä) käyttö yhdessä triatsiiniherbisidin kanssa laajentaa diflufenikanin aktiivisuuskirjoa ilman viljelykasvin ja rikkakasvin selektiivisyyden häviötä. Tämän lisäksi on havaittu yllättäen, että diflufenikanin ja triatsiiniherbisidin yhdistetty herbisidinen aktiivisuus monia rikkakasvilajeja vastaan on paljon odotettua suurempi käy-: tettäessä yhdistelmää ennen taimettumista tai sen jälkeen (esimerkiksi ruiskutuksena ennen taimettumista tai sen jälkeen) , so. diflufenikanin ja triatsiiniherbisidin herbisidinen aktiivisuus osoitti odottamatonta ja huomattavaa yhdysvaikutuksen astetta tärkeisiin heinämäisiin rikkakasveihin, kuten esimerkiksi Exhinochloa crus-galliin, Oigitaria san-.. guinalikseen ja Setaria viridikseen, ja yrttimäisiin rikka kasveihin, kuten esimerkiksi Abutilon theophrastiin, Ipomea purpureaan ja Xanthium spp:hen, Stellaria mediaan ja Galium aparineen, määriteltynä L.E. Limpelin, P.H. Schuldtin ja D. Lamontin julkaisun Proc. NEWCC 16:48-53, 1962, mukaan käyttäen kaavaa 2 91589

XY

E = X + Υ - - 100 jossa E = määrätyt annokset kahta herbisidiä sisältävän seoksen aiheuttaman kasvun estymisen odotettu määrä prosentteina, X = määrättynä annoksena annetun herbisidi A:n aiheuttama kasvun estyminen prosentteina, Y = määrättynä annoksena annetun herbisidi B:n aiheuttama kasvun estyminen prosentteina, (kun yhdistelmän havaittu vaikutus on odotettua suurempi, yhdistelmä on yhdysvaikutteinen).

Huomattava yhdysvaikutus parantaa maanviljelyksessä esiintyvän suuren rikkakasvilajimäärän torjunnan luotettavuutta ja sallii rikkakasvin torjuntaan vaaditun tehoaineen määrän huomattavan vähentämisen.

Näiden rikkakasvilajien korkeatasoinen torjunta on toivottavaa a) kilpailun, sadonkorjuuvaikeuksien tai siemenen puhdis-tamisvaikeuksien aiheuttaman satotappion estämiseksi ja b) kelvottomien rikkasiementen estämiseksi joutumasta takaisin maahan.

Tämä keksintö tuottaa siis rikkakasvien (so. ei-toivotun kasvuston) paikallisen torjuntamenetelmän, johon sisältyy seuraavien herbisidien

(a) 1,3,5-triatsiiniherbisidin, joka on yleisen kaavan II

esittämä yhdiste, jossa R1 esittää klooriatomia, R2 esittää atsidoryhmää tai suora- tai haaraketjuista alkyyliaminoryh-mää, joka sisältää 1-4 hiiliatomia, dialkyyliaminoryhmää (jossa alkyyliosuudet voivat olla samoja tai erilaisia ja kukin sisältää 1-4 hiiliatomia) tai 3-7 hiiliatomia sisältävää sykloalkyyliaminoryhmää, jossa alkyyli- ja sykloalkyy-liosuudet voivat olla korvautuneet yhdellä tai useammalla substituentilla, jotka on valittu syaani- tai karboksiryh-mistä, suora- tai haaraketjuisista, 1-4 hiiliatomia sisältävistä alkoksiryhmistä, suora- tai haaraketjuisista alkoksi-

II

3 91589 karbonyyliryhmistä, jotka sisältävät 2-5 hiiliatomia ja R3 esittää suora- tai haaraketjuista alkyyliaminoryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia ja (b) diflufenikanin paikallinen käyttö, triatsiiniherbisidin käyttömäärän ollessa 50 g - 10 kg/ha ja diflufenikanin käyttömäärän ollessa 25 g - 500 g/ha.

Tähän tarkoitukseen triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania käytetään normaalisti herbisidikoostumusten muodossa (so. yhdessä sekoituskelpoisten laimennusaineiden tai kantajien ja/tai pinta-aktiivisten aineiden kanssa, jotka sopivat käytettäväksi herbisidiseoksissa) kuten esimerkiksi tuonnempana kuvataan.

Yleisen kaavan II esittämiä edullisia yhdisteitä ovat ne, joissa R1 esittää klooriatomia ja R3 esittää suora- tai haa-raketjuista alkyyliaminoryhmää, joka sisältää 1-4 hiiliatomia .

Edullisia ovat myös yleisen kaavan II esittämät yhdisteet, joissa R2 esittää atsidoryhmää tai suora- tai haaraketjuista alkyyliaminoryhmää, joka sisältää 1-4 hiiliatomia, dialkyy-liaminoryhmää (jossa alkyyliosat voivat olla samoja tai erilaisia ja kukin sisältää 1-4 hiiliatomia) tai 3-7 hiiliatomia sisältävää sykloalkyyliaminoryhmää, jossa alkyyli- ja sykloalkyyliosat voivat olla korvautuneet yhdellä tai useammalla substituentilla, joka on valittu syaani- ja karboksi-ryhmistä, suora- tai haaraketjuisista, 1-4 hiiliatomia sisältävistä alkoksiryhmistä tai 2-5 hiiliatomia sisältävistä suora- tai haaraketjuisista alkoksikarbonyyliryhmistä.

Erityisen edullisia yleisen kaavan II esittämiä yhdisteitä ovat ne, joissa R1 esittää klooriatomia ja (a) R2 esittää 1-syaani-l-metyylietyyliaminoryhmää ja R3 esittää etyyliamino-ryhmää; tai (b) R2 ja R3 kumpikin esittävät isopropyyliamino-ryhmää tai (c) R2 esittää etyyliaminoryhmää ja R3 esittää t-• butyyliamino- tai dietyyliaminoryhmää, jolloin yhdisteet tunnetaan mainitussa järjestyksessä syanatsiinina, propat-siinina, terbutylatsiinina ja trietatsiinina, ja vieläkin 4 91589 edullisempia ovat yleisen kaavan II esittämät yhdisteet, joissa R1 esittää klooriatomia ja (d) R2 esittää etyyliamino-ryhmää ja R3 esittää isopropyyliamino- tai etyyliaminoryhmää, jolloin yhdisteet tunnetaan mainitussa järjestyksessä atrat-siinina ja simatsiinina.

Triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin käyttömäärät vaihte-levat rikkakasvien luonteen, käytettävien koostumusten, käyttöajan, ilmasto- ja maaperäolosuhteiden mukaan sekä (käytettäessä mainittuja herbisidejä rikkakasvien torjuntaan viljelykasveja kasvavilla alueilla) viljelykasvien luonteen mukaan. Käytettäessä mainittuja herbisidejä viljelykasvialu-eella herbisidien käyttömäärän tulisi riittää rikkakasvien torjuntaan aiheuttamatta huomattavaa pysyvää haittaa hyötykasville. Yleensä otettaessa nämä tekijät huomioon hyviä tuloksia saadaan, kun triatsiiniherbisidin käyttömäärät ovat 50 g - 10 kg/ha ja diflufenikanin 25 g - 500 g/ha (esimerkiksi triatsiiniherbisidiä 250 g - 10 kg/ha ja diflufenika-nia 50 g - 500 g/ha). Kuitenkin on ymmärrettävää, että suurempia tai pienempiä määriä voidaan käyttää riippuen kyseessä olevan rikkakasvintorjunnan erityisestä ongelmasta.

Triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin yhdistelmää voidaan käyttää valikoivaan rikkakasvien torjuntaan, esimerkiksi tuonnempana mainittujen lajien torjuntaan, ennen taimettu-- mistä tai sen jälkeen ohjatulla tai ei-ohjatulla menetelmäl lä, esimerkiksi ohjattuna ruiskutuksena tai hajaruiskutukse-na, rikkakasvien vaivaamaan paikkaan, jota käytetään tai aiotaan käyttää viljelykasvien viljelyyn, esimerkiksi viljakasvien, kuten vehnän, ohran, kauran, rukiin, maissin, riisin, soijapavun, peltopavun, herneen ja lupiinin viljelyyn ennen viljelykasvin kylvöä tai sen jälkeen tai ennen viljelykasvien taimettumista tai sen jälkeen. Valikoivaan rikkakasvien torjuntaan rikkakasvien vaivaamassa paikassa, jota käytetään tai aiotaan käyttää viljelykasvien viljelyyn, erityisen sopivia herbisidien käyttömääriä ovat 50-1000 g/ha triatsiiniherbisidiä ja 25-250 g/ha diflufenikania (esimerkiksi 250-1000 g/ha triatsiiniherbisidiä ja 50-250 g/ha di-flufenikania).

I! 5 91589 Tämän keksinnön luonteenomaisen piirteen mukaisesti on tuotettu ennen taimettumista tai sen jälkeen käytettävä rikkakasvien torjuntamenetelmä, johon sisältyy (a) 1,3,5-triatsiiniherbisidin, erityisesti atratsiinin tai simatsiinin, ja (b) diflufenikanin yhdistetty käyttö, käyttömäärien ollessa 50-1000 g/ha triatsiini-herbisidiä ja 25-250 g/ha diflufenikania, (a):n suhteen (b):hen ollessa 40:1-1:5 painon mukaan, hyvin laajan yksivuotisten yrttimäisten ja heinämäisten rikkakasvien kirjon torjumiseksi maissista tai lupiinista aiheuttamatta merkittävää pysyvää haittaa viljelykasville. Edellä kuvattu yhdistetty herbisidien käyttö on aktiivinen sekä lehtien kautta että jälkivaikutukseltaan ja yhdistelmää voidaan käyttää niin muodoin pitkällä ajanjaksolla kasvin kehitystä, so. ajanjaksolla, joka alkaa ennen rikkakasvin ja viljelykasvin taimettumista ja päättyy rikkakasvin ja viljelykasvin taimettumisen jälkeiseen aikaan. Käsillä olevan keksinnön tämän erityispiirteen mukaisesti (a) 1,3,5-triatsiiniherbisidin, simatsiinin, ja (b) diflufenikanin yhdistelmän käyttö rikkakasvien torjuntaan lupiinista on etusijalla.

Tämän keksinnön erityispiirteen mukaisesti on tuotettu ennen taimettumista tai sen jälkeen käytettävä rikkakasvien torjuntamenetelmä, johon sisältyy (a) triatsiiniherbisidin, erityisesti atratsiinin, ja (b) diflufenikanin yhdistetty käyttö käyttömäärien ollessa 250-1000 g/ha triatsiiniherbisidiä ja 25-250 g/ha diflufenikania (esim. 50-250 g/ha) (a):n suhteen (b):hen ollessa 40:1-1:1 painon mukaan, hyvin laajan yksivuotisten yrttimäisten ja heinämäisten rikkakasvien kirjon torjumiseksi maissista aiheuttamatta merkittävää pysyvää haittaa viljelykasville.

Triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin yhdistelmää voidaan käyttää myös rikkakasvien torjuntaan, erityisesti myöhemmin mainittujen rikkakasvien torjuntaan, ennen taimettumista tai sen jälkeen perustetuissa hedelmätarhoissa ja muilla puita kasvavilla alueilla, esimerkiksi metsissä, metsäaukeilla ja puistoissa sekä viljelmillä, kuten esimerkiksi sokeriruoko-, öljypalmu-!. ja kautsuviljelmillä. Tähän tarkoitukseen mainittuja herbisidejä 6 91589 voidaan käyttää ohjatulla tai ei-ohjatulla menetelmällä (esimerkiksi ohjattuna ruiskutuksena tai hajaruiskutuksena) rikka-kasveihin tai maahan, johon rikkakasvien oletetaan ilmaantuvan ennen puiden tai viljelmän istutusta tai sen jälkeen käyttömäärien ollessa 1000-5000 g/ha triatsiiniherbisidiä ja 100-500 g/ha diflufenikänia.

Triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin yhdistelmää voidaan käyttää myös rikkakasvien torjuntaan, erityisesti myöhemmin mainittujen rikkakasvien torjuntaan, paikoissa, jotka eivät ole viljelykäytössä, mutta joissa rikkakasvien torjunta on siitä huolimatta toivottavaa. Esimerkkejä tällaisista ei-viljelykäytössä olevista alueista ovat lentokentät, teollisuusalueet, rautatiet, tien reunat, jokien, kastelukanavien ja muiden vesiteiden varret, pensaikot, kesanto tai viljelemätön maa erityisesti siellä, missä halutaan torjua rikkakasveja tulipalovaaran vähentämiseksi. Käytettäessä mainittuja herbisidejä tällaisiin tarkoituksiin, joissa usein halutaan totaalista rikkakasveja tuhoavaa vaikutusta, aktiivisia yhdisteitä käytetään normaalisti suurempina annoksina kuin viljelyalueilla, kuten tuonnempana esitetään. Tarkka annostus riippuu käsiteltävän kasvuston luonteesta ja tavoitellusta vaikutuksesta. Käyttö ennen taimettumista tai sen jälkeen, mieluummin ennen taimettumista, ohjatulla tai ei-ohjatulla menetelmällä (esimerkiksi ohjattuna ruiskutuksena tai hajaruiskutuksena) käyttömäärien ollessa 1-10 kg/ha triatsiiniherbisidiä ja 200-500 g/ha diflufenikania sopii erityisen hyvin tähän tarkoitukseen.

Termi "käyttö ennen taimettumista" tarkoittaa herbisidin käyttöä maahan, jossa on rikkakasvin siemeniä tai alkuja ennen niiden taimettumista maan pinnalle. Termi "käyttö taimettumisen jälkeen" tarkoittaa herbisidin käyttöä rikkakasvin maanpäällisiin osiin. Termi "aktiivinen lehtien kautta" tarkoittaa rikkakasveja tuhoavaa aktiivisuutta, joka ilmenee käytettäessä herbisidiä rikkakasvin maanpäällisiin osiin. Termi "aktiivinen jälkivaikutukseltaan" tarkoittaa rikkakasveja tuhoavaa aktiivi- I! 7 91589 suutta, joka ilmenee käytettäessä herbisidiä maahan, jossa on rikkakasvien siemeniä tai alkuja ennen taimettumista maanpinnalle, jolloin torjutaan käyttöaikana maassa olevat taimet tai maassa olevista siemenistä itävät taimet käytön jälkeen.

Rikkakasveihin, jotka voidaan torjua menetelmällä, sisältyvät yrttimäisistä rikkakasveista: Abutilon theophrasti, Amaranthus retroflexus, Amsinckia intermedia, Anagallis arvensis, Anthemis arvensis, Anthemis cotula, Atriplex patula, Brassica nigra, Capsella bursa-pastoris, Chenopodium album, Chrysanthemum segetum, Cirsium arvense, Datura stramonium, Desmodium tortuosum, Emex australis, Epilobium paniculatum, Euphorbia helioscopia, Fumaria officinalis, Galeopsis tetrahit, Galium aparine, Geranium dissectum, Ipomea purpurea, Lamium amplexicaule, Lamium purpureum, Lapsana communis, Matricaria inodora,

Monochoria vaginalis, Montia linearis, Papaver rhoeas, Physalis longifolia, Plantago lanceolata, Polygonum spp. (esim. Polygonum aviculare, Polygonum convolvulus ja Polygonum persicaria),

Portulaca oleracea, Raphanus raphanistrum, Rotala indica, Rumex obtusifolius, Saponaria vaccaria, Senecio vulgaris, Sesbania florida, Sida spinosa, Silene alba, Sinapis arvensis,

Sisymbrium altissimum, Solanum nigrum, Sonchus arvensis,

Spergula arvensis, Stellaria media, Thlaspi arvense, Tribulus terrestria, Urtica urens, Veronica hederifolia, Veronica persica, Vicia sativa, Viola arvensis, Xanthium spp. esim. Xanthium strumarium ja Xanthium pennsylvanicum ja heinämäisistä rikkakasveista, Alopecurus myosuroides, Apera spica-venti,

Agrostis stolonifera, Poa annua, Poa trivialis, Digitaria sanguinalis, Echinochloa crus-galli, Eleusine indica ja Setaria viridis.

Triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin säilyvyys tekevät mahdolliseksi tämän keksinnön menetelmän harjoittamisen käyttämällä herbisidejä eri aikoina erillisinä valmisteina.

Tavallisen käytännön mukaisesti voidaan valmistaa säiliösekoi-*! tus ennen käyttöä yhdistämällä erilliset valmisteet yksittäi sistä herbisidikomponenteista.

8 91589

Seuraavat esimerkit kuvaavat tätä keksintöä:

Koe 1

Seuraava kasvihuonekoe havainnollistaa atratsiinin ja diflufeni-kanin yhdistetyn käytön yhdysvaikutteista aktiivisuutta tiettyjen rikkakasvien torjunnassa.

Kasvihuonekoe, joka esittää atratsiinin ja diflufenikanin välisen biologisen yhdysvaikutuksen luonteen

Koe toteutettiin atratsiinin ja diflufenikanin vuorovaikutuksen tutkimiseksi käytettäessä niitä eri annoksina, so. 0, 125 ja 250 g tehoainetta/ha atratsiinia ja 0, 125 ja 250 g tehoainetta/ha diflufenikania.

Kaikki käsittelyt tehtiin sopivaan tilavuuteen vettä sekoittamalla sopivat määrät painon mukaan 50 %:sta kostuvaa atratsiini-jauhetta (kauppatuote) ja koetoimintaa varten kostuvaksi jauheeksi formuloitua (esimerkki 1 tuonnempana) diflufenikania, joka sisälsi painon mukaan 50 % tehoainetta, jolloin saatiin yllä mainitut annostusmäärät hehtaaria kohden ruiskutustilavuu-den ollessa 260 1/ha. Kaikki käsittelyt annettiin käyttämällä laboratorioruiskua, joka oli varustettu Spraying Systems-suuttimella SS 8003E ruiskutuspaineen ollessa 2,1 kgf/cm^. Käsittelyt tehtiin Echinochloa crus-gallille, Abutilon theophrastille, Ipomea purpurealle ja Xanthium strumariumille, joiden siemeniä oli kylvetty sopiva määrä tasaisen kasvuston saamiseksi 1-2 cm:n syvyyteen hiesumaalla täytettyihin, halkaisijaltaan 9 cm:n suuruisiin muoviastioihin.

Kutakin käsittelyä kohden oli kolme kerrannetta astioita, jotka oli satunnaistettu lohkottain. Astiat kasteltiin käsittelyn jälkeen yläpuolisen ja alapuolisen kastelun yhdistelmää käyttäen. Rikkakasvien torjunta arvioitiin silmämääräisesti 21 päivän kuluttua käsittelystä käyttäen asteikkoa 0-10, jossa O = ei aktiivisuutta ja 10 = rikkakasvien tuho 100 % verrattuna käsittelemättömiin kasveihin.

Il 9 91589

Jokaisesta lajista havainnoitiin keskimääräinen rikkakasvien torjunta-%, joka merkittiin alla olevaan taulukkoon jokaista käsittelyä kohden yhdessä odotetun rikkakasvien torjunnan määrän kanssa, joka oli laskettu ennakolta näiden kahden herbisidin yhdistelmille käyttäen Limpelin kaavaa: E = X + Y - XY 100 91589 10

E

E p ω i i i i o O r- 3 -h m ro ro

-H P

x: ra

p E

c 3 m p

X p O O OOOOooO

0) i—I M CO CO UI CTt m ΙΟ Φ W I I I I 00 CO O'* >«. 0) P ^ uo r- E 3 to o a

P CL P

C M3 o O OlOMcoI^-CTi 3 d CO to N to to Oi

TO

P

o p

C -H

<D P 3

•h e m W i i i i O co o P

> O to CO LO 00 4-> tn m p ai (0 -H £ 4-1 y La o te D O T3 y i m o o* < χ: o O o O ro r^· r- r-

•H 4-> CO I CO tO > Oi II

OS

ω

M

to

O -H I O

Mi—I DJ f I Ilir^CVJO PC

s: m I n ^ to x: U te 3

0 O1 M

e I 3 •h tn to

jC ^ I

U P O t" oooooo ωυ | tN m n Tf oi 3 fO -μ x: m o o p \ cn tn in -h I CO UO OtnOMtNtN 3 tno+JtN uotNin > O.CP M (N M CN + + + to e φ ω x: e -p e oi tn o

< -H CN (N ID II

Φ fO M M CNJ

o P p

P -P

C e to to to ra — ^

•H M -H -H

T3 ·Η -H C C μ P P

•H C e M -H -P P P

tn <t> a) -h -h ra ra ra •h tp tp tn tn Λ 3-^3PP + + + ρ m tp m ra ra Φ tP-H+IPP+ltplp

1 -H Ό -H p p -H -H -H

O — 0<<'DT5rO

II

11 91589 Nämä tulokset osoittavat selvästi, että yhdistelmä on yhdys-vaikutteinen, koska kahden herbisidin yhdistelmän aiheuttama havaittu rikkakasvien torjunta on paljon odotettua suurempi.

Koe 2

Koetoimintaa varten vesipitoiseksi suspensiotiivisteeksi formuloitua diflufenikania, joka sisälsi 500 g tehoainetta/1, annettiin yksin määrän ollessa 140 g tehoainetta/ha, ja säiliösekoi-tuksena atratsiinin kanssa, joka oli formuloitu vesipitoiseksi suspensiotiivisteeksi (kauppavalmiste), jossa oli 480 g tehoainetta/1, käyttömäärän ollessa 140 g tehoainetta/ha diflufeni-kania ja 280 g tehoainetta/ha atratsiinia. Atratsiinia annettiin myös yksin, jolloin käyttömäärä oli 280 g tehoainetta/ha. Ruiskutukset tehtiin taimettumisen jälkeen ruiskutetilavuuden ollessa 280 1/ha Digitaria sanguinalikselle (2-lehtiaste),

Echinochloa crus-gallille (2-lehtiaste) ja maissille (4-lehti-aste) toistetussa kenttäkokeessa. Käsittelyä kohden oli kolme kerrannetta ruutuja, joiden ala oli 3,6 m x 6 m. Fytotoksisuuden prosenttiosuus määritettiin silmämääräisesti rikkakasveista ja viljelykasvustosta verrattuna käsittelemättömiin koeruutuihin kolmen viikon kuluttua ruiskutuksesta.

Tulokset ilmaistuna keskimääräisenä fytotoksisuus-%:na laskettiin ja taulukoitiin alla olevaan taulukkoon II yhdessä yhdistel-\ män odotetun rikkakasvien torjunnan tai kasvuston vaikutuksen kanssa käyttäen Limpelin kaavaa.

12 91 589 c

H I

•η to •p a 4-1

•H C

H U I I 00 fB O

W H > τι

(Λ fB r—I

H .C fB

m a

Σ C

O oo in r-~ h h x: tn h to

tl) P

> 2 tn a> <tj tn to a: OH n5 :ro

r—I I—I W I I ID At 4-J

x: I—I h a; tn U rö Η ·η ^ ο σ> pe

1 C I

w h tn c 2 χ: 2 ·η m 2 υ ρ O m m cr> ·Η4-ι tn ω υ in h m cntn •Η ·Η 2 tn :r0 -Ρ

Ad E 2 O :rc Ai

4-> M C -H

O CO M -H (B

-P fB H Q) > >. H H W I I CM O x: tn tu ρ tB ha; >

fB C Af CTI

P -H 3 H XJ

h 3 h x: >,

Di en 2 -H

h C fB :rB 4-i Ω fO O Γ" m 00 EH C>1 tn e* e Q) e 4-1 <u m e

fB rH

tn h

r~ ^ Nr, C

' I O O ~ O (D -H

-H'-'"d,oooco tnd) <0 fO H CM CM a; o x: — -r + 2 e tn x: ^ + 4-> h

O tl· fB LT) LO 2 -H

C 4-i 4-i CM LO CN O A;>tn C4->HCMH^r H W >i <Cn(l) '''H (B (B >.

C O O O ^ >Aftn tn >i -h rH I—I r=*

2 Φ ·Η x: Tl -H

e > H 4-1 fB ha; H UH fB > Q)

T3 H C P > H

H C H 4-> fB tn 0) tn a) h fB 4-i ro tn H lp tn 4-1 to

Xi 2 -p + ro 4-1 H

P H fB ε θα) ιρ P lp O e E

X H 4-1 H 2 2 <D

Ω < Tl X Af P

II

13 91589

Koe 3

Seuraava kasvihuonekoe havainnollistaa simatsiinin ja diflufeni-kanin yhdistetyn käytön yhdysvaikutteista aktiivisuutta tiettyjen lupiinikasvustoissa esiintyvien rikkakasvien torjunnassa.

Kasvihuonekoe, joka esittää simatsiinin ja diflufenikanin välisen biologisen yhdysvaikutuksen luonteen_

Koe toteutettiin simatsiinin ja diflufenikanin vuorovaikutuksen tutkimiseksi käytettäessä niitä eri annoksina, so. O, 62,5, 125 ja 250 g tehoainetta/ha simatsiinia ja O, 31,25, 62,5 ja 125 g tehoainetta/ha diflufenikania.

Kaikki käsittelyt tehtiin sopivaan tilavuuteen vettä sekoittamalla sopivat määrät simatsiinia, joka oli kaupallinen 50 %:nen (paino/tilavuus) vesipitoinen suspensiotiivistevalmiste, ja diflufenikania, joka oli kokeellinen 50 %:nen (paino/tilavuus) vesipitoinen suspensiotiivistevalmiste (esimerkki 2 tuonnempana), jolloin saatiin yllä mainitut annostusmäärät ruiskutetila-vuuteen, joka oli 290 1/ha. Kaikki käsittelyt tehtiin käyttäen 1aboratorioruiskua, joka oli varustettu Spraying Systems-suutti- 2 mella SS8003E ruiskutuspaineen ollessa 2,94 kgf/cm . Käsittelyt tehtiin taimettumisen jälkeen seuraavalle viljelykasville ja rikkakasveille, joiden kasvuaste mainitaan seuraavassa:

Lupiini sirkkalehtiaste 2/astia

Digitaria sanguinalis 2-lehtiaste 4/astia

Echinochloa crus-galli 2-lehtiaste 4/astia

Setaria viridis 1-lehtiaste 15/astia

Galium aparine 1-2 kiehkuraa 3/astia

Stellaria media 4-6 lehteä 4/astia

Kasveja kasvatettiin ei-steriilillä hiesumaalla täytetyissä neliömäisissä astioissa, jotka olivat kooltaan 7,5 cm. Käsittelyä kohden oli 4 kerrannetta astioita, jotka järjestettiin lohkottain satunnaistaen kasvihuoneeseen ruiskuttamisen jälkeen.

14 91589

Astioita kasteltiin yläpuolisen ja alapuolisen kastelun yhdistelmää käyttäen. Fytotoksisuus määritettiin silmämääräisesti prosenttiosuutena verrattuna käsittelemättömiin astioihin, kun 21 päivää oli kulunut käsittelystä. Keskimääräinen fytotoksisuus -% laskettiin jokaiselle käsittelylle ja lajille ja taulukoitiin taulukoihin III ja IV. Kahden herbisidin yhdistelmien ennakoitu fytotoksisuuden määrä laskettiin käyttäen Limpelin kaavaa.

Nämä tulokset osoittavat selvästi, että diflufenikan- ja simat-siini-herbisidien yhdistelmät olivat yhdysvaikutteisia torjuen odotettua paremmin heinämäisiä rikkakasveja, Digitariaa,

Setariaa ja Echinochloaa, sekä yrttimäisiä rikkakasveja,

Galiumia ja Stellariaa, jotka esiintyivät lupiinikasvustoissa.

Il ,, 91589 15

Taulukko III

Diflufenikanin ja simatsiinin seosten vaikutus:

Rikkakasvien torjunnan prosenttiosuus

Herbisidi Annos Digitaria Echinochloa Setaria g teho- sanguinalis crus-galli viridis ainetta/

ha_ 0 E O E 0 E

Diflufenican 31,25 9 - 0 23 (dif)

Diflufenican 62,50 20 - 8 67

Diflufenican 125,00 20 - 20 78

Simatsiini 62,50 2 - O - 0 - (sim)

Simatsiini 125,00 10 - 13 51

Simatsiini 250,00 30 - 53 52 dif + sim 31,25+62,5 16 11 20 O 73 23 dif + sim 31,25+125 30 18 38 13 85 62 dif + sim 31,25+250 73 36 67 53 88 63 dif + sim 62,5+62,5 27 22 30 8 92 67 dif + sim 62,5+125 47 28 28 20 90 84 dif + sim 62,5+250 77 44 90 57 92 84 dif + sim 125+62,5 45 22 50 20 80 78 dif + sim 125+125 73 28 74 30 91 89 dif + sim 125+250 85 44 84 63 95 89 O = havaittu E = odotettu 91 589 16

Taulukko IV

Diflufenikanin ja simatsiinin seosten vaikutus:

Yrttimäisten rikkakasvien torjunnan prosenttiosuus ja viljelykasvin vaurioitumisen prosenttiosuus

Rikkakasvit Viljelykasvit

Herbisidi Annos Galium ' " stellaria Lupiini g teho- aparine media ainetta/

_ ha_ 0 E O E 0 E

Diflufenikan 31,25 21 - 35 4 - (dif)

Diflufenikan 62,50 50 73 - 2 -

Diflufenikan 125,00 74 70 - 4 -

Simatsiini 62,50 O - 3 - O - ( sim)

Simatsiini 125,00 17 - 95 2 -

Simatsiini 250,00 38 - 100 - 1 - dif + sim 31,25+62,5 66 21 100 37 44 dif + sim 31,25+125 80 34 100 97 46 dif + sim 31,25+250 97 51 100 100 4 5 dif + sim 62,5+62,5 53 50 100 74 42 dif + sim 62,5+125 90 59 100 99 54 dif + sim 62,5+250 90 69 100 100 5 3 dif + sim 125+62,5 76 74 100 71 64 dif + sim 125+125 100 78 100 99 86 dif + sim 125+250 100 84 100 100 4 5 O = havaittu E = odotettu

II

17 91589 Tämän keksinnön lisäpiirteen mukaisesti on tuotettu herbisidi-käyttöön sopivia koostumuksia, jotka sisältävät: (a) 1,3,5-triatsiiniherbisidin ja (b) diflufenikanin (a):n suhteen (b):hen ollessa edullisesti 400:1-1:10 (esim. 200:1-1:2) painon mukaan /mieluummin 40:1-1:5 (esim. 20:1-1:1) painon mukaan/ yhdessä ja mieluummin homogeenisesti dispergoituneena herbisidikäyttöön sopivan laimennusaineen tai kantajan ja/tai pinta-aktiivisen aineen kanssa (so. laimennusaineet tai kantajat tai pinta-aktiiviset aineet ovat sen tyyppisiä, että ne ovat yleisesti hyväksyttyjä alalla sopivina käytettäväksi herbisidi-koostumuksissa ja että ne ovat sekoituskelpoisia triatsiiniherbi-sidin ja diflufenikanin kanssa). Käytettäessä termiä "homogeenisesti dispergoitunut" siihen sisältyvät koostumukset, joissa triatsiiniherbisidi ja diflufenikan on liuotettu muihin komponentteihin. Käytettäessä termiä "herbisidikoostumukset" siihen sisältyvät laajassa merkityksessä paitsi koostumukset, jotka ovat valmiita käytettäväksi herbisideinä, myös tiivisteet, jotka täytyy laimentaa ennen käyttöä. Koostumukset sisältävät edullisesti 0,05-90 % painon mukaan triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania.

Herbisidikoostumukset voivat sisältää sekä laimennusainetta tai kantajaa että pinta-aktiivista ainetta (esim. kostutusainetta, dispergoivaa tai emulgoivaa ainetta). Pinta-aktiiviset aineet, : jotka voivat olla mukana tämän keksinnön herbisidikoostumuksissa, voivat olla ioni- tai ei-ionityyppisiä aineita, esimerkiksi sul-forisinoliitteja, kvaternäärisiä ammoniumjohdannaisia, tuotteita, jotka perustuvat etyleenioksidin ja nonyyli- tai oktyyli-fenolien kondensaatteihin, tai anhydrosorbitolien karbonihappo-estereitä, jotka on muutettu liukoisiksi eetteröimällä vapaat hydroksiryhmät kondensoimalla etyleenioksidilla, alkali- ja maa-alkalimetallisuoloja tai rikkihappoestereitä ja sulfoni-happoja, kuten esimerkiksi dinonyyli- ja dioktyylinatrium-sulfonosukkinaatteja ja suuren molekyylipainon omaavien sulfonihappojohdannaisten alkali- ja maa-alkalimetallisuoloja, kuten esimerkiksi natrium- ja kalsiumlignosulfonaatteja.

18 91589

Esimerkkejä sopivista kiinteistä laimennusaineista tai kantajista ovat alumiinisilikaatti, talkki, poltettu magnesia, piimää, trikalsiumfosfaatti, jauhettu korkki, adsorboiva hiilimusta ja savet, kuten kaoliini ja bentoniitti. Kiinteät koostumukset (jotka voivat olla pölytteiden, rakeiden tai kostuvien jauheiden muodossa) valmistetaan edullisesti jauhamalla triatsiiniherbisidi ja diflufenikan kiinteiden laimennusaineiden kanssa tai kyllästämällä kiinteät laimennusaineet tai kantajat haihtuviin liuottimiin liuotettujen triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin liuoksilla, haihduttamalla liuottimet ja mikäli tarpeen jauhamalla tuotteet siten, että saadaan jauheita. Rakeisia valmisteita voidaan valmistaa absorboimalla triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania (liuotettu haihtuviin liuottimiin) rakeisessa muodossa oleviin kiinteisiin laimennusaineisiin tai kantajiin ja haihduttamalla liuottimet tai rakeistamalla jauheen muodossa olevia koostumuksia, kuten edellä esitetään. Kiinteät herbisidi-koostumukset, erityisesti kostuvat jauheet, voivat sisältää kos-tutusaineita tai dispergoivia aineita (esimerkiksi edellä mainittujen tyyppisiä), jotka voivat toimia myös ollessaan kiinteitä laimennusaineina tai kantajina.

Keksinnön mukaiset nestemäiset koostumukset voivat olla vesi-liuoksia, orgaanisia liuoksia tai orgaanisia vesiliuoksia, suspensioita ja emulsioita, jotka voivat sisältää pinta-aktii-visen aineen. Sopivia nestemäisiä laimennusaineita, joita voidaan sisällyttää nestemäisiin koostumuksiin, ovat vesi, asetofenoni, sykloheksanoni, isoforoni, tolueeni, ksyleeni, sekä kivennäisöljyt, eläinkunnan öljyt ja kasvisöljyt (ja näiden laimennusaineiden seokset). Pinta-aktiiviset aineet, jotka voivat olla mukana nestemäisissä koostumuksissa, voivat olla ioni- tai ei-ionityyppisiä (esimerkiksi edellä esitettyjen tyyppisiä) ja voivat myös toimia laimennusaineina tai kantajina ollessaan nestemäisiä.

Tiivisteiden muodossa olevat kostuvat jauheet ja nestemäiset koostumukset voidaan laimentaa vedellä tai muilla sopivilla laimennusaineilla, esimerkiksi kivennäis- tai kasvisöljyillä,

II

19 91589 erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat nestemäiset tiivisteet, joissa laimennusaine tai kantaja on öljy, käyttövalmiiden koostumusten saamiseksi. Haluttaessa triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin nestemäisiä koostumuksia voidaan käyttää itse-emulgoivina tiivisteinä, joissa aktiiviset aineet on liuotettu emulgoiviin aineisiin tai liuottimiin, jotka sisältävät emulgoivia aineita, jotka ovat sekoituskelpoisia aktiivisten aineiden kanssa, jolloin käyttövalmiita koostumuksia saadaan lisäämällä yksinkertaisesti vettä tällaisiin tiivisteisiin.

Nestemäisiä tiivisteitä, joissa laimennusaine tai kantaja on öljy, voidaan käyttää ilman lisälaimennusta käytettäessä sähköstaattista ruiskutustekniikkaa.

Tämän keksinnön mukaiset herbisidikoostumukset voivat sisältää, mikäli halutaan, tavanomaisia lisäaineita, kuten liima-aineita, suojaavia kolloideja, sakeuttamisaineita, tunkeuma-aineita, stabiloimisaineita, sekvestrausaineita, paakkuuntumisen-estoaineita, väriaineita ja korroosionestoaineita. Nämä lisäaineet voivat toimia myös kantajina tai laimennusaineina.

Tämän keksinnön mukaisia edullisia herbisidikoostumuksia ovat vesipitoiset suspensiotiivisteet, jotka sisältävät 10-70 % (paino/tilavuus) triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania, 2-10 % : (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta, 0,1-5 % (paino/ tilavuus) sakeuttamisainetta ja 15-87,9 % tilavuuden mukaan vettä; kostuvat jauheet, jotka sisältävät 10-90 % (paino/paino) triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania, 2-10 % (paino/paino) pinta-aktiivista ainetta ja 8-88 % (paino/paino) kiinteää lai-mennusainetta tai kantajaa; nestemäiset vesiliukoiset tiivisteet, jotka sisältävät 10-30 % (paino/tilavuus) triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania, 5-25 % (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta ja 45-85 % tilavuuden mukaan veteen sekoittuvaa liuotinta, esim. dimetyyliformamidia; nestemäiset emulgoituvat suspensiotiivisteet, jotka sisältävät • · « 20 91589 10-70 % (paino/tilavuus) triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania, 5-15 % (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta, 0,1-5 % (paino/tilavuus) sakeuttamisainetta ja 10-84,9 % tilavuuden mukaan orgaanista liuotinta; rakeet, jotka sisältävät 2-10 % (paino/paino) triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania, 0,5-2 % (paino/paino) pinta-aktiivista ainetta ja 88-97,5 % (paino/paino) rakeista kantajaa ja emulgoituvat tiivisteet, jotka sisältävät 0,05-90 % (paino/tilavuus), mieluummin 1-60 % (paino/tilavuus) triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania, 0,01-10 % (paino/tilavuus), mieluummin 1-10 % (paino/tilavuus), pinta-aktiivista ainetta ja 9,99-99,94 %, mieluummin 39-98,99 %, tilavuuden mukaan orgaanista liuotinta, Tämän keksinnön mukaiset herbisidikoostumukset voivat myös sisältää triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin yhdessä, mieluummin homogeenisesti dispergoituneena, yhden tai useamman muun pestisidisesti aktiivisen yhdisteen ja, mikäli halutaan, yhden tai useamman sekoituskelpoisen pestisidikäyttöön sopivan laimen-nusaineen tai kantajan, pinta-aktiivisia aineita ja tavanomaisia lisäaineita, kuten edellä esitetään. Esimerkkeihin muista pestisidisesti aktiivisista yhdisteistä, joita voidaan sisällyttää tämän keksinnön herbisidikoostumuksiin tai käyttää niiden yhteydessä, sisältyvät herbisidit esimerkiksi torjuttavien rikkakasvilajien määrän lisäämiseksi, esimerkiksi a laki ori /?ö-kloori-2,6-dietyyli-N-(metoksimetyyli) asetaniliddT, asui aarni _/m etyyli - ( 4-aminobentseenisulf onyyli ) karbamaatt_i / , alloksidiimi-natrium /2-(1-allyylioksiaminobutylideeni)-5,5-dimetyyli-4-metoksikarbonyylisykloheksaani-l,3-dionin natrium-suola/, barb a ani j_ 4 - klooribut-2-ynyyli-N - ( 3-kloori f enyyli ) karbamaatt i/ , bentsoylproppi-etyyli _/etyyli-N-bentsoyyli-N-(3,4-dikloori-fenyyli-2-aminoprooionaatti7, bromoksiniili _/3, 5-dibromi-4-hydroksibentsonitriiliL/ , butakloori _/N- (butoksimetyyli ) -^-kloori-2,6-dietyyliasetanilid_i7, butylaatti /S-etyy].i--N,N-di-isobutyylitiokarbamaatt_i/, karbetamidi /D-N-etyyli-2 - (f enyylikarbamoyylioksi ) propionamid_i7, klorfenpr oppi-me tyyli /metyyl-i--2-kloori-2-( 4-kloori f enyyli ) -propionaattiV , 21 91589 klorprofaarni /isopropyyli-N-(3-kloorifenyyli)karbamaattiV , klortoluroni /N'-(3-kloori-4-metyylifenyyli)-Nf N-dimetyyliurea7, sykloaatti _/N ' -sykloheksyyli-N-etyyli-S-etyylitiokarbamaatti/ , 2.4- D /2",4-dikloorifenoksietikkahappoT, dalaponi /2 ,2-diklooripropinonihappo/, 2.4- DB /7-(2,4-dikioorifenoksi)voihappo7, desmedifaami /3-(etoksikarbonyyliamino)fenyyli-N-fenyylikarba-maatti/, diallaatti _/S-2,3-diklooriallyyli-N, N-di-isopropyylitiokarbamaattiy , dikamba /3,6-dikloori-2-metoksibentsoehappo/, diklorproppi _/T+)-2-(2,4-dikloorifenoksi)propionihappo/, difentsokvatti /1,2-dimetyyli-3,5-difenyylipyratsoliumsuolat/ , dimef uroni /7-/7-kloori-4- ( 3,3-dimetyyliureido )fenyyli/-2-t-butyyli-1,3,4-oksadiatsolin-5-oni./ , dinitramiini /N1,N1-dietyyli-2,6-dinitro-4-trifluorimetyyli-m-f enyleenidiamiin_i /, diuroni /N1-(3,4-dikloorifenyyli)-N,N-dimetyyliurea/, E PTC /S-etyyli-N , N-dipropyylitiokarbamaatti.7, etofumesaatti /2-etoksi-2 , 3-dihydro-3,3-dimetyyli-bentsofuran- 5-yyli-metyylisulf onaatti./, flamproppi-isopropyyli /Tsopropyyli-(+)-2-(N-bentsoyyli-3-kloori- 4-fluorianiliini JpropionaattjL/, f lamproppi-metyyli _/™etyyli- ( + )-2-(N-bentsoyyli-3-kloori-4-fluorianiliini)propionaatti7, fluometuroni _/N'- (3-trifluorimetyylifenyyli)-N,N-dimetyyliurea7, ioksiniili /4"-hydroksi-3,5-di jodi bent son i tr ϋΙ^Ζ, isoproturoni /N 1 -(4-isopropyylifenyyli)-N,N-dimetyyliurea7, linuroni /N'-(3,4-dikloorifenyyli)-N-metoksi-N-metyyliurea7\ MCPA /T-kloori-2-metyyli-fenoksietikkahappo7, MCPB /T- (4-kloori-2-metyylitenoksi)voihappo7, mekoproppi £(+)-2-{4-kloori-2-metyylifenoksi)propionihappo7, metamitroni /T-amino-3-metyyli-6-fenyyli-1,2,4-triatsin-5(4H)-oni7, metabentstiatsuroni /(N-bentsotiatsol-2-yyli)-N,N 1-dimetyyliurea/, metributsiini /T-amino-6-t-butyyli-3-(metyylitio)-1,2,4-triatsin-5 ( 4H ) -on_i / , molinaatti 7S-etyy1-i~N, N-heksanetyleenitiokarbamaatti7, 22 91589 oksadiatsoni /3-(2,4-dikloori-5-isopropoksifenyyli)-5-t-butyyii_ 1,3,4-oksadiatsolin-2-onjL/ , parakvatti £Γ, 1 1 -dimetyyli-4,4 ' -bipyridiumsuola£7, pebulaatti /S-propyyli-N-butyyli-N-etyylitiokarbamaatti7, fenmedifaami £J-(metoksikarbonyyliamino)fenyyli-N-(3-metyyli_ fenyyli )karbamaatt.i/, propaklori foj-kloori-N-isopropyyliasetanilidi7, propaniili /N-(3,4-dikloorifenyyli)propionamidiV , profaami /Tsopropyyli-N-fenyylikarbamaatti7, pyratsoni 75-an,iino-4-kloori-2-fenyylipyridatsin-3 (2H) -oni7, TCA 7^rikl°orietikkahaPP£7, tiobenkarbi £S- { 4-klooribentsyyli ) -N, N-dietyylitiolikarbamaatti7 triallaatti £5-2,3,3-triklooriallyyli-N,N-di-isopropyylitio-karbamaatti:7 ja trifluraliini /7,6-dinitro-N,N-dipropyyli-4-trifluorimetyyli-aniliin_i/; ja hyönteismyrkyt, esimerkiksi karbaryyli (naft-1-yyli-N-metyylikarbamaatti); synteettiset pyretroidit, esimerkiksi permetriini ja kypermetriini; ja fungisidit, esimerkiksi 2,6-dimetyyli-4-tridekyyli-morfOliini , metyyli-N-(1-butyyli-karbamoyylibentsimidatsol-2-yyli)karbamaatti, 1,2-bis-(3-metoksi-karbonyyli-2-tioureido)bentseeni, isopropyyli-l-karbamoyyli-3-(3,5-dikloorifenyyli)hydantoiini ja 1- (4-kloorifenoksi)-3,3-dimetyyli-l-(l,2,4-triatsol-l-yyli)-butan-2-oni. Muita biologisesti aktiivisia aineita, joita voidaan sisällyttää tämän keksinnön herbisidikoostumuksiin tai käyttää niiden yhteydessä, ovat kasvunsääteet, esim. sukkinamihappo (2-kloorietyyli)trimetyyliammoniumkloridi ja 2- kloorietaanifosfonihappo; tai lannoitteet, esim. lannoitteet, jotka sisältävät typpeä, kaliumia ja fosforia sekä hivenaineita, joiden tiedetään olevan olennaisia kasvin menestymiselle, esimerkiksi rautaa, magnesiumia, sinkkiä, mangaania, kobolttia ja kuparia.

Pestisidisesti aktiiviset yhdisteet ja muut biologisesti aktiiviset aineet, jotka voidaan sisällyttää tämän keksinnön herbisidikoostumuksiin tai käyttää niiden yhteydessä, esimerkiksi edellä mainitut aineet sekä hapot voidaan haluttaessa hyödyntää li 23 91589 tavanomaisten johdannaisten muodossa, esimerkiksi alkalimetalli-ja amiinisuoloina ja -estereinä.

Keksinnön koostumukset voidaan valmistaa tuotteeksi, joka sisältää triatsiiniherbisidin ja diflufenikanin ja valinnaisesti muita pestisidisesti aktiivisia yhdisteitä, kuten edellä esitetään, tai mieluummin herbisidikoostumuksen, kuten edellä esitetään, ja mieluummin herbisiditiivisteen, joka täytyy laimentaa ennen käyttöä, jolloin triatsiiniherbisidi ja diflufenikan ovat säiliössä, joka on mainittu ja triatsiiniherbisidiä ja diflufeni-kania tai mainittua herbisidikoostumusta varten, jolloin mainitun säiliön ulkopinnalle on liitetty käyttöohjeet, joista käy ilmi tapa, jolla säiliössä olevaa mainittua triatsiiniherbisidiä ja diflufenikania tai herbisidikoostumusta tulee käyttää rikkakasvien torjuntaan. Säiliöt ovat normaalisti tyyppiä, jota tavanomaisesti käytetään normaaleissa ympäröivissä lämpötiloissa kiinteiden kemiallisten aineiden ja herbisidikoostumusten varastoinnissa, herbisidikoostumusten ollessa erityisesti tiivisteitä, jolloin säiliöt ovat esimerkiksi metallikanistereita tai -tynnyreitä, jotka voivat olla sisäpuolelta lakattuja, tai muovikanis-tereita tai -tynnyreitä, lasipulloja ja muovipulloja, sekä säiliön sisällön ollessa kiinteää ainetta, esimerkiksi rakeistettuja herbisidikoostumuksia, säiliöt ovat rasioita, esimerkiksi pahvi-, muovi- tai metallirasioita tai säkkejä. Säiliöissä ·· tulee olla normaalisti riittävästi tilaa, jotta säiliöön mah tuu tehoaineita tai herbisidikoostumuksia riittävästi vähintään yhden maaeekkerin rikkakasvintorjuntakäsittelyyn, mutta säiliön ei tule ylittää kokoa, joka on tarkoituksenmukainen tavanomaiset käsittelymenetelmät huomioon ottaen. Käyttöohjeet tulee liittää säiliön ulkopinnalle, esimerkiksi painamalla ne suoraan ·. säiliön pinnalle tai pinnalle liimatulle etiketille tai tar ralle. Käyttöohjeiden tulee normaalisti ilmaista, että säiliön sisältö, tarvittaessa laimennuksen jälkeen, tulee käyttää rikkakasvien torjuntaan käyttömäärien ollessa 50 g - 10 kg/ha triatsiiniherbisidiä ja 25 g - 500 g/ha diflufenikania tavalla ja tarkoituksiin, jotka esitetään edellä.

91589 24 Tämän keksinnön lisäpiirteen mukaisesti on tuotettu tuote, joka sisältää (a) 1,3,5-triatsiiniherbisidin ja (b) diflufeni- kanin yhdistettynä valmisteena samanaikaiseen, erilliseen tai peräkkäiseen käyttöön paikalliseen rikkakasvien torjuntaan.

Seuraavat esimerkit kuvaavat tämän keksinnön mukaisia herbisidi-koostumuksia ja herbisidikoostumuksia, jotka sopivat käytettäväksi tämän keksinnön rikkakasvien torjuntamenetelmässä.

Esimerkki 1

Kostuva jauhe valmistettiin seuraavasti:

Diflufenikan 50 % paino/paino

Nekal BX (natriumalkyylinaftaleenisulfonaatti) 10 % paino/paino

Natriumlignosulfonaatti 3 % paino/paino

Sopropon T36 (natriumpolykarboksylaatti) 0,5 % paino/paino

Hymod AT (plastinen savi) lOO %:ksi paino/paino

Esimerkki 2

Vesipitoinen siispensiotiiviste valmistettiin seuraavista aineista :

Diflufenikan 50 % paino/tilavuus

Ethylan BCP (nonyylifeno-etyleenioksidi-kondensaatti, joka sisältää 9 moolia etyleenioksidia fenolimoolia kohden) 0,5 % paino/tilavuus

Soprophor FL (oksietyloidun polyaryyli- fenolifosfaatin trietanoliamiinisuola) 1,0 % paino/tilavuus

Sopropon T36 (natriumpolykarboksylaatti) 0,5 % paino/tilavuus

Antifoam FD 0,1 % paino/tilavuus

Rhodigel 23 (ksantaanikumi) 0,2 % paino/tilavuus

Diklorophen-natriumliuos, 40 % paino/paino 0,25 % paino/tilavuus Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan

Esimerkki 3

Kostuva jauhe (20:1) valmistettiin seuraavista aineksista:

II

25 91589

Atratsiini 40 % paino/paino

Diflufenikan 2 % paino/paino

Arylan S (natriumdodekyylibentseenisulfo- naatti) 2 % paino/paino

Darvan n:o 2 (natriumlignosulfonaatti) 5 % paino/paino

Aerosil (piidioksidi, jolla mikrohieno hiukkaskoko) 5 % paino/paino

Celite PF (synteettinen magnesiumsili- kaattikantaja 46 % paino/paino sekoittamalla ne ja jauhamalla seos vasaramyllyssä, jotta saatiin kostuva jauhe, joka voidaan laimentaa vedellä ja käyttää maissikasvustolle määrän ollessa 2,5 kg/ha 200 l:ssa ruiskutetta hehtaaria kohden torjumaan laajaa valikoimaa heinämäisiä ja yrt-timäisiä rikkakasveja ennen taimettumista tai sen jälkeen.

Esimerkki 4

Vesipitoinen suspensiotiiviste (1:1) valmistettiin seuraavista aineksista:

Atratsiini 20 % paino/tilavuus

Diflufenikan 20 % paino/tilavuus

Ethylan BCP (nonyylifenoli-etyleenioksidi-kondensaatti, joka sisältää 9 moolia ety- leenioksidia fenolimoolia kohden) 2 % paino/tilavuus

Antifoam FD (silikoniemulsio-vaahdonesto- aine) 0,5 % paino/tilavuus

Pluronic L62 (etyleenioksidi/propyleeni- oksidi-blokkikopolymeeri) 2 % paino/tilavuus

Sopropon T36 (polykarbonihapon natrium- suola) 0,5 % paino/tilavuus

Attagel 50 (paisuva attapulgiittisavi) 0,5 % paino/tilavuus

Vettä 100 %:ksi tilavuuden mukaan sekoittamalla ne perusteellisesti ja jauhamalla kuulamyllyssä 24 tunnin ajan. Täten saatu tiiviste voidaan dispergoida veteen ja käyttää määrän ollessa 1,25 1/ha ennen taimettumista maissikasvustolle torjumaan laajaa valikoimaa yrttimäisiä rikkakasveja.

91 589 26

Esimerkki 5

Veteen dispergoituva raemuoto (20:1) valmistettiin rakeistamalla esimerkissä 3 käytetyt ainekset veden kanssa halkaisijaltaan 0,1-2 mm:n suuruisiksi rakeiksi käyttämällä pannurakeista-jaa. Nämä rakeet voidaan sitten dispergoida määrän ollessa 2,5 kg 200 l:aan vettä hehtaaria kohden torjumaan laajaa valikoimaa heinämäisiä ja yrttimäisiä rikkakasveja maissikasvustosta ennen taimettumista tai sen jälkeen.

Esimerkki 6

Emulgoituva (50:1) suspensiotiiviste valmistettiin seuraavista aineksista:

Atratsiini 50 % paino/tilavuus

Diflufenikan 1 % paino/tilavuus

Ethylan TU (nonyylifenoli/etyleenioksidi-kondensaatti, joka sisältää 10 moolia etyleenioksidia fenolimoolia kohden) 10 % paino/tilavuus

Bentone 38 (magnesiummontmorilloniitti- sakeuttamisaineen orgaaninen johdannainen) 0,5 % paino/tilavuus

Aromasol H (aromaattinen liuotin, joka koostuu pääasiassa isomeerisistä trime- tyylibentseeneistä) 100 %:ksi tilavuuden mukaan sekoittamalla ne perusteellisesti ja jauhamalla kuulamyllyssä 24 tunnin ajan. Täten saatu emulgoituva suspensiotiiviste voidaan laimentaa vedellä ja käyttää määrän ollessa 20 litraa emulgoituvaa suspensiotiivistettä 1000 litrassa ruiskutetta hehtaaria kohden torjumaan ei-toivottua kasvustoa lentokentältä .

Esimerkki 7

Vesipitoinen suspensiotiiviste (1:5) valmistettiin seuraavista aineksista:

II

27 91589

Simatsiini 10 % paino/tilavuus

Diflufenikan 50 % paino/tilavuus

Ethylan BCP (nonyylifenoli-etyleenioksidi-kondensaatti, joka sisältää 9 moolia ety- leenioksidia fenolimoolia kohden) 2 % paino/tilavuus

Antifoam FD (silikoniemulsio- vaahdonestoaine) 0,5 % paino/tilavuus

Pluronic L62 (etyleenioksidi/propylee- nioksidi-blokkikopolymeeri) 2 % paino/tilavuus

Sopropon T36 (polykarbonihapon natrium- suola) 0,5 % paino/tilavuus

Attagel 50 (paisuva attapulgiittisavi) 0,5 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan sekoittamalla ne perusteellisesti ja jauhamalla kuulamyllyssä 24 tunnin ajan. Täten saatu tiiviste voidaan dispergoida veteen ja käyttää määrän ollessa 1 litra/ha ennen taimettumista torjumaan laajaa valikoimaa yrttimäisiä rikkakasveja maissi-kasvustosta.

Esimerkki 8

Valmistettiin (1:40) säiliösekoitus, jossa oli (a) vesipitoista diflufenikanin suspensiotiivistettä (esimerkki 2) ja 50 %:sta (paino/tilavuus) atratsiinin kauppavalmistetta (b), lisäämällä 0,1 litraa (a):ta 4 litraan (b):tä 200 l:ssa vettä. Saatu ruiskute levitettiin yhdelle hehtaarille maissia pian viljakasvin ja rikkakasvien taimettumisen jälkeen Digitaria sanguinaliksen, Echinochloa crus-gallin, Xanthium strumariumin ja Amaranthus retroflexuksen torjumiseksi.

Esimerkki 9

Valmistettiin (1:2) säiliösekoitus, jossa oli (a) vesipitoista diflufenikanin suspensiotiivistettä (esimerkki 2) ja 50 %:sta (paino/tilavuus) simatsiinin kauppavalmistetta (b), lisäämällä 0,25 litraa (a):ta 0,5 litraan (b):tä 200 l:ssa vettä. Saatu ruiskute levitettiin yhdelle hehtaarille lupiineja pian viljelykasvin ja rikkakasvien taimettumisen jälkeen Galium aparinen ja Stellaria median torjumiseksi.

Edellä esitettyjen esimerkkien sekoitetuissa valmisteissa triat-siiniherbisidi voidaan korvata muilla triatsiiniherbisideillä.

91589 28

F

\

^ ^ C0NH /-F

,/J /-\ O____// \\

CF

3 r1 I (II) R2

II

Claims (7)

1. 91589
2. 1. Paikallinen rikkakasvien torjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää (a) 1,3,5-triatsiiniherbisidin, jolla on yleinen kaava R3 N R1 YY N N II Nf R1 jossa R1 esittää klooriatomia, R1 esittää atsidoryhmää tai suora- tai haaraketjuista alkyyliaminoryhmää, joka sisältää 1-4 hiiliatomia, dialkyyliaminoryhmää (jossa aikyyliosuudet voivat olla samoja tai erilaisia ja kukin sisältää 1-4 hiiliatomia) tai 3-7 hiiliatomia sisältävää sykloalkyyliamino-ryhmää, jossa alkyyli- ja sykloalkyyliosuudet voivat olla korvautuneet yhdellä tai useammalla substituentilla, jotka on valittu syaani- tai karboksiryhmistä, suora- tai haaraket juisista, 1-4 hiiliatomia sisältävistä alkoksiryhmistä, suora- tai haaraketjuisista alkoksikarbonyyliryhmistä, jotka sisältävät 2-5 hiiliatomia, ja R3 esittää suora- tai haara-ketjuista alkyyliaminoryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia ja (b) diflufenikanin, joka on N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyylifenoksi)nikotiiniamidi, paikallisen käytön, triatsiiniherbisidin käyttömäärän ollessa 50 g - 10 kg/ha ja diflufenikanin käyttömäärän ollessa 25 g - 500 g/ha. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että (a) R1 esittää 1-syaani-l-metyylietyyliaminoryhmää ja R3 .. esittää etyyliaminoryhmää tai (b) R1 ja R3 esittävät kumpikin isopropyyliaminoryhmää tai (c) R1 esittää etyyliaminoryhmää ja R3 esittää t-butyyli-aminoryhmää tai (d) R1 esittää dietyyliaminoryhmää ja R3 esittää etyyliami-noryhmää; tai (e) R1 esittää etyyliaminoryhmää ja R3 esittää isopropyyli-amino- tai etyyliaminoryhmää. 91589
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen yksivuotisten yrt-timäisten ja heinämaisten rikkakasvien torjuntamenetelmä maissi- tai lupiinikasvustosta, tunnettu siitä, että se sisältää (a) 1,3,5-triatsiiniherbisidin ja (b) diflufenikanin käytön ennen taimettumista tai sen jälkeen käyttömäärien ollessa 50-1000 g/ha l,3,5-triatsiiniherbisidiä ja 25-250 g/ha diflufenikania painosuhteessa 40:1-1:5.
4. 4. Herbisidiseos, tunnettu siitä, että se sisältää (a) patenttivaatimuksessa 1 määritellyn l,3,5-triatsiiniherbisidin ja (b) diflufenikanin, joka on N-(2,4-difluorifenyy-li)-2-(3-trifluorimetyylifenoksi)nikotiiniamidi, yhdistettynä valmisteena samanaikaiseen, erilliseen tai peräkkäiseen käyttöön paikallisessa rikkakasvien torjunnassa, jossa tuotteessa (a):n suhde (b):hen on 400:1-1:10 painon mukaan.
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen herbisidiseos, tunnettu siitä, että triatsiiniherbisidi on patenttivaatimuksessa 2 määritelty yhdiste.
6. 6. Herbisidikoostumus, tunnettu siitä, että se sisältää (a) patenttivaatimuksessa l määritellyn l,3,5-triatsiiniherbisidin ja (b) diflufenikanin, joka on N-(2,4-difluorifenyy-li)-2-(3-trifluorimetyylifenoksi)nikotiiniamidi, yhdessä herbisidikäyttöön hyväksyttävän laimennusaineen tai kantajan * ja/tai pinta-aktiivisen aineen kanssa, (a):n ja (b):n suh teen ollessa 400:1-1:10 painon mukaan.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen herbisidikoostumus, tunnettu siitä, että siinä triatsiiniherbisidi on määritetty patenttivaatimuksessa 2. Il 91589