FI83832B - Foerfarande foer bekaempning av ograes genom anvaendning av diflufenican. - Google Patents

Description

1 83832

Rikkakasvien torjuntamenetelmä käyttäen diflufenikania Tämä keksintö liittyy uusiin herbisidiseoksiin ja niiden käyttöön maataloudessa herbisidiseoksien sisältäessä N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyylifenoksi)nikotiini-amidia, jonka kaava esitetään kuvassa 1 myöhemmin tässä tekstissä ja joka on julkaistu GB-patenttijulkaisun 2087887A määrittelyssä ennen taimettumista ja/tai taimettumisen jälkeen käytettävänä herbisidinä.

Tiettyihin rikkakasvilajeihln kuten Galium aparineen, Veronica hederitoliaan, Veronica persicaan ja Viola arven-sikseen heikosti tehoavien ureaherbisidien ja niiden seosten laaja käyttö on johtanut Galium aparine-, Veronica- ja Viola-kantojen lisääntymiseen siten, että ne nykyään muodostavat vakavan rikkakasviongelman viljan viljelyssä.

Tutkimuksen ja koetoiminnan tuloksena on havaittu, että yhdisteen N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyyli-fenoksi)nikotiiniamidin (jota tämän jälkeen kutsutaan mukavuussyistä diflufenikaniksi) käyttö yhdessä ureaherbi-sidin kanssa laajentaa ureaherbisidin aktiivisuuskirjoa siten, että siihen sisältyy myös Galium aparinen, Veronica spp:n ja Viola spp:n torjunta. Siksi kyseessä oleva yhdiste -edustaa tärkeää teknologista edistystä.

Tämän lisäksi on havaittu yllättäen, että diflufenikanin ja ureaherbisidin yhdistetty herbisidinen aktiivisuus tiettyjä rikkakasvilajeja vastaan on paljon oletettua suurempi käytettäessä niitä ennen taimettumista tai taimettumisen jälkeen (esim. ruiskutuksena ennen taimettumista tai taimettumisen jälkeen), so. diflufenikanin ja ureaherbisidin herbisidinen aktiivisuus osoitti odottamatonta ja huomattavaa yhdysvaikutuksen astetta, kuten P.M.L. Tammes määritteli julkaisussa Netherlands Journal of Plant Pathology, 70 (1964), s. 73-80, artikkelissa, jonka otsikko oli 2 83832 "Isoboles, a graphic representation of synergism in pesticides", tai kuten Limpel, L.E., P.H. Schuldt ja D. Lamont määrittelivät vuonna 1962 julkaisussa Proc. NEWCC 16:48-53 käyttäen kaavaa: E = X + Y - XY 100 jossa E = määrättyinä annoksina annettujen kahden herbisi-din seoksen aiheuttaman kasvun estymisen oletettu määrä prosentteina, X = määrättynä annoksena annetun herbisidin A aiheuttama kasvun estyminen prosentteina, Y = määrättynä annoksena annetun herbisidin B aiheuttama kasvun estyminen prosentteina (yhdistelmä on synergistinen silloin, kun havaittu vaikutus on suurempi kuin oletettu).

Huomattava yhdysvaikutus Galium aparineen ja Avena fatuaan lisää kahden kilpailukykyisimmän rikkakasvin torjunnan luotettavuutta viljan viljelyssä ja vähentää merkittävästi rikkakasvintorjuntaan vaadittavaa tehoaineen määrää.

Näiden lajien tehokas torjunta on toivottavaa, jotta estetään a) sutotappio, joka aiheutuu kilpailusta, sadonkorjuun vaikeuksista ja siementen puhdistamisvaikeuksista, b) kelvottomien rikkasiementen joutuminen takaisin maahan .

On ymmärrettävää, että viitattaessa tässä patenttimääritte-lyssä "ureaherbisidiin" tarkoituksena on viitata myös nii-den seoksiin, missä asiayhteys niin sallii. Edullisia ovat isoproturonin ja neburonin 2:1 - 1:2 -seokset painon mukaan ja erityisemmin 1:1 -seokset painon mukaan.

Tämä keksintö siis tuottaa paikallisesti käytettävän rikkakasvien (so. ei-toivotun kasvuston) torjuntamenetelmän, joka sisältää 3 83832 a) ureaherbisidin käytön, edullisesti yhdisteen, jolla on yleinen kaava:

R1N(R2)CON(R3)R4 I

jossa R esittää valinnaisesti substituoitua syklistä hydro- karbyyliryhmää (joka on edullisesti aromaattinen, esim.

fenyyliryhmä) tai aromaattista heterosyklyyliryhmää (esim.

bentsotiatsol-2-yyliryhmä), 2 R esittää vetyatomia tai suoraketjuista tai haaraketjuista alkyyliryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia, R esittää suoraketjuista tai haaraketjuista alkyyliryhmää, joka sisältää 1 - 6 hiiliatomia tai valinnaisesti substituoitua syklistä hydrokarbyyliryhmää (esim. 2-metyylisyklo-heksyyliryhmää) ja 4 R esittää vetyatomia tai suoraketjuista tai haaraketjuista alkyyli- tai alkoksiryhmää, joka sisältää 1-6 hiili-atomia, ja b) diflufenikanin käytön ureaherbisidin ja diflufenika-nin ollessa herbisidisesti tehokkaita yhdistelmänä.

Tähän tarkoitukseen ureaherbisidiä ja diflufenikania käytetään normaalisti herbisidiseoksen muodossa (so. yhdessä sekoituskelpoisten laimennusaineiden tai kantajien ja/tai pinta-aktiivisten aineiden kanssa, jotka ovat sopivia käytettäväksi herbisidiseoksissa), kuten esimerkiksi myöhemmin selostetaan.

: Yleisen kaavan I mukaisia edullisia yhdisteitä ovat ne, “2 3 joissa R esittää vetyatomia tai metyyliryhmää ja R esittää metyyliryhmää.

Edullisia ovat myös yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet, : 1 joissa R esittää fenyyliryhmää valinnaisesti substituoi-tuna kloori- tai bromiatomilla, jotka ovat 3- ja/tai 4-asemissa typpiatomiin nähden tai valinnaisesti halogeeni---- substituoidulla suora- tai haaraketjuisella, 1-6 hiiliato mia sisältävällä alkyyli- tai alkoksiryhmällä tai samalla tavoin valinnaisesti substituoidulla fenoksiryhmällä tai R esittää bentsotiatsol-2-yyliryhmää.

4 83832

Yleisen kaavan I mukaisia erityisen edullisia yhdisteitä 2 3 ovat ne, joissa R esittää vetyatomia, R esittää metyy-liryhmää ja a) R^ esittää fenyyli-, 3-trifluorimetyylifenyyli- tai 4 4-kloorifenyyliryhmää ja R esittää metyyliryhmää; tai 1 4 b) R esittää 4-kloorifenyyliryhmää ja R esittää me- toksiryhmää, jolloin yhdisteet tunnetaan vastaavasti fenuronina, fluometuronina, monuronina ja monolinuronina, ja aivan erityisen edullisia yleisen kaavan I mukaisia 2 3 yhdisteitä ovat ne, joissa R esittää vetyatomia ja R esittää metyyliryhmää ja c) R esittää 3-kloori-4-metyylifenyyli- tai 4-isopro- 4 pyylifenyyliryhmää ja R esittää metyyliryhmää; tai i 4 d) R esittää 3,4-dikloorifenyyliryhmää ja R esittää metyyli-, metoksi- tai butyyliryhmää; tai i 2 e) R esittää bentsotiatsol-2-yyliryhmää, R esittää 3 4 metyyliryhmää ja R esittää metyyliryhmää ja R esittää vetyatomia, jolloin yhdisteet tunnetaan edellä esitetyn perusteella järjestyksessä klortoluronina, isoproturonina, diuronina, linuronina, neburonina ja metabentstiatsuronina.

Ureaherbisidin ja diflufenikanin käyttömäärät vaihtelevat rikkakasvien luonteen, käytetyn seoksen, käyttöajan, il-·."masto- ja maaperäolosuhteiden ja (käytettäessä rikkakasvien torjuntaan viljelykasvia kasvavalla alueella) viljely — kasvien luonteen mukaan. Käytettäessä niitä viljelykasveja kasvavalla alueella niiden käyttömäärän tulisi riittää rikkakasvien torjuntaan aiheuttamatta huomattavaa pysyvää vahinkoa viljelykasville. Yleensä nämä tekijät huomioon ottaen hyviä tuloksia saadaan käytettäessä 150 g - 10 kg ; " ureaherbisidiä ja 25 g - 750 g diflufenikania hehtaaria : : kohden. Kuitenkin on ymmärrettävää, että suurempia tai pienempiä määriä voidaan käyttää riippuen kohteena olevan rikkakasvintorjunnan erityisestä ongelmasta.

s 83832

Ureaherbisidin ja diflufenikanin yhdistelmää voidaan käyttää valikoivaan rikkakasvien torjuntaan, esim. tuonnempana mainittujen lajien torjuntaan käyttämällä sitä ennen taimettumista tai sen jälkeen ohjatulla tai ei-ohjatulla menetelmällä, esimerkiksi ohjattuna ruiskutuksena tai haja-ruiskutuksena, rikkakasvien vaivaamassa paikassa, jota käytetään tai on määrä käyttää viljelykasvien kasvupaikkana, esimerkiksi viljojen, kuten vehnän, ohran, kauran, rukiin, maissin ja riisin, soijapapujen, pelto- ja kääpiöpapujen, herneiden, mailasen, puuvillan, maapähkinöiden, pellavan, sipuleiden, porkkanoiden, öljysiemenrapsin, auringonkukan ja pysyvän tai kylvetetyn nurmen kasvupaikkana, jolloin yhdistelmää käytetään ennen viljelykasvin kylvöä tai sen jälkeen tai ennen viljelykasvin taimettumista tai sen jälkeen. Rikkakasvien vaivaamassa paikassa, jota käytetään tai on määrä käyttää viljelykasvien, esim. yllämainittujen viljelykasvien kasvupaikkana, erityisen sopivia herbisidien käyttömääriä ovat 150-3500 g ureaherbisi-diä ja 25-250 g diflufenikania hehtaaria kohden valikoivassa rikkakasvien torjunnassa.

Tämän keksinnön peruspiirteen mukaisesti on tuotettu ennen \ I taimettumista tai sen jälkeen käytettävä rikkakasvien tor- * juntamenetelmä, joka sisältää seuraavien herbisidien yhdis- ' tetyn käytön: a) ureaherbisidin, joka on valinnanvaraisesti klortoluroni, isoproturoni, linuroni, metabentstiatsuroni ja neburoni tai peräisin seoksista, edullisesti 2:1 -1:2 -seoksista painon mukaan, esimerkiksi 2:1 - 1:2 -seoksista painon mu-kaan (ja aivan erityisesti 1:1 -seoksista painon mukaan) isoproturonia ja neburonia, ja b) diflufenikanin, (a):n ja (b):n yhdistettyjen käyttö- ---- määrien ollessa 500-3500 g/ha, edullisesti 500-2500 g/ha ... | ... ja 50-250 g/ha tässä järjestyksessä a:n ja b:n suhteiden ol- lessa 70:1 - 2:1 ja edullisesti 50:1 - 2:1 painon mukaan (a) :n suhteena (b):hen, torjumaan hyvin laajaa kirjoa yksivuotisia, yrttimäisiä rikkakasveja ja heinämäisiä rikkakasveja viljakasveista, kuten esim. vehnästä, ohrasta, kaurasta ja ru- 6 83832 kiista, aiheuttamatta merkittävää pysyvää vahinkoa viljelykasville .

Edellä kuvattu yhdistelmä on aktiivinen sekä lehtien kautta että jälkivaikutukseltaan ja siten sitä voidaan käyttää pitkän ajanjakson aikana viljelykasvin kehittyessä, so. aikavälillä, joka alkaa ennen rikkakasvin ja viljelykasvin taimettumista ja jatkuu niiden taimettumisen jälkeiseen aikaan. Keksinnön tämän erityispiirteen mukaisessa menetelmässä herbisidien käyttö syysviljojen rikkakasvitorjun-taan on edullista.

Edellä kuvatussa menetelmässä a) ureaherbisidin, joka on valinnaisesti klortoluroni, isoproturoni, neburoni tai edellisten 2:1 - 1:2 -seos painon mukaan ja b) diflufenikanin yhdistetty käyttö on edullista (a):n ja (b):n suhteiden ollessa 20:1 - 4:1 painon mukaan.

Ureaherbisidin ja diflufenikanin yhdistelmää voidaan myös käyttää rikkakasvien, erityisesti tuonnempana mainittujen rikkakasvien, torjuntaan ennen taimettumista tai sen jäl-; keen perustetuissa hedelmätarhoissa, tai muissa puita kas- vavissa paikoissa, esim. metsissä, metsäaukeamissa, puis-; toissa ja viljelmillä kuten sokeriruoko-, öljypalmu- ja - -j kautsuvil jelmillä. Tähän tarkoitukseen herbisidit voidaan : : : levittää käyttäen ohjattua tai ei-ohjattua menetelmää :V: (esimerkiksi ohjattua ruiskutusta tai hajaruiskutusta) rikkakasveille tai maahan, johon rikkakasvien odotetaan ilmestyvän, ennen puiden tai viljelmien istutusta tai sen ... jälkeen käyttömäärien ollessa 1000 - 5000 g ureaherbisidiä ja 100 - 500 g diflufenikania hehtaaria kohden.

: Ureaherbisidin ja dif lufenikanin yhdistelmää voidaan käyt- tää myös rikkakasvien, erityisesti tuonnempana mainittujen rikkakasvien, torjuntaan paikoissa, jotka eivät ole viljelyalueita, mutta joissa siitä huolimatta rikkakasvien tor- 7 83832 junta on toivottavaa. Esimerkkejä sellaisista ei-hyöty-kasvien viljelyssä olevista alueista ovat lentokentät, teollisuusalueet, rautatiet, teiden pientareet, jokien, kasteluväylien ja muiden vesiteiden varret, pensaikot ja kesannot tai viljelemättömät maat, erityisesti siellä missä rikkakasvien torjunta on toivottavaa tulipalovaaran välttämiseksi.

Käytettäessä herbisidiä tarkoituksiin, joissa halutaan usein totaalista rikkakasveja hävittävää vaikutusta aktiivisten yhdisteiden käyttömäärät ovat normaalisti suurempia kuin viljelyalueilla käytettävät määrät, kuten edellä selostettiin. Tarkka annostus riippuu käsiteltävän kasvuston luonteesta ja halutusta vaikutuksesta. Käytettäessä herbisidejä ennen taimettumista tai sen jälkeen, edullisesti ennen taimettumista, ohjatulla tai ei-ohjatulla menetelmällä (esimerkiksi ohjattuna ruiskutuksena tai haja-ruiskutuksena) erityisen sopivia käyttömääriä tähän tarkoitukseen ovat 2500 g - 10 kg ureaherbisidiä ja 200- 750 g diflufenikania hehtaaria kohden.

Termi "käyttö ennen taimettumista" tarkoittaa torjunta-ai-: : : neen käyttöä maahan, jossa on rikkakasvien siemeniä tai taimia ennen rikkakasvien esiintuloa maanpinnalle. Termi : "käyttö taimettumisen jälkeen" tarkoittaa torjunta-aineen . .·. käyttöä rikkäkasvin maanpäällisiin osiin. Termi "aktii- vinen lehtien kautta" tarkoittaa herbisidin rikkakasveja torjuvaa aktiivisuutta käytettäessä herbisidiä rikkakasvin maanpäällisiin osiin. Termi "aktiivinen jälkivaikutukseltaan" tarkoittaa herbisidin rikkakasveja torjuvaa vaiku-' tusta käytettäessä herbisidiä maahan, jossa on rikkakas- -;· vien siemeniä tai taimia ennen rikkakasvien esiintuloa maanpinnalle, jolloin torjutaan herbisidin käyttöaikana läsnäolevat taimet tai käytön jälkeen siemenistä itävät taimet maassa.

8 83832

Rikkakasveja, jotka voidaan torjua menetelmällä:

Veronica persica Spergula arvensis

Veronica hederifolia Cerastium holosteoides

Stellaria media Arenaria serpyllifolia

Lamium purpureum Silene vulgaris

Lamium amplexicaule Legousia hybrida

Aphanes arvensis Geranium molle

Galium aparine Geranium dissectum

Alopecurus myosuroides Erysimum cheiranthoides Matricaria inodora Descurainea sophia

Matricaria matricoides Montia perfoliata Anthemis arvensis Anagallis arvensis

Anthemis cotula ‘ Myosotis arvensis Papaver rhoeas Chenopodium album

Poa annua Polygonum aviculare :* *: Apera spica venti Polygonum convolvulus

Phalaris paradoxa Galeopsis tetrahit

Phalaris minor . Chrysanthemum segetum

Avena fatua Lolium perenne Lolium multiflorum Bromus sterilis Poa trivialis.

9 83832

Ureaherbisidin ja diflufenikanin säilyvyys sallii sen, että tämän keksinnön menetelmää voidaan harjoittaa käyttämällä herbisidejä eri aikoina erikseen formuloituina.

Tavanomaisen käytännön mukaisesti säiliösekoitus voidaan tehdä ennen käyttöä yhdistämällä erikseen formuloidut, erilliset herbisidikomponentit.

Seuraavat erimerkit kuvaavat tätä keksintöä.

Esimerkki 1

Seuraava kasvihuonekoe esittää isoproturonin ja diflufenikanin yhdistetyn käytön synergistisen aktiivisuuden tiettyjen rikkakasvien torjunnassa.

Kasvihuonekoe, joka osoittaa isoproturonin ja diflufenikanin välisen biologisen yhdysvaikutuksen luonteen Faktoriaalinen koe, johon sisältyi 25 käsittelyä, suoritettiin isoproturonin ja diflufenikanin vuorovaikutuksen tutkimiseksi käyttäen suurta joukkoa eri annoksia, so. 0, 125, 250, 500 ja 1000 g tehoainetta/ha isoproturonia ja 0, 125, : 250, 500 ja 1000 g tehoainetta/ha diflufenikania, kuten seuraavassa matriisissa esitetään.

10 83832

Isoproturonia g tehoainetta/1¾ _ . U) (6) (Π) (16) (21) Käsittely 0 125 250 500 1000 (2) (7) (12) (17) (22) 125 250 500 1000 125 + + + + 125 125 125 125 (3) (8) (13) (18) (23) 125 250 500 1000 250 + + + +

Diflufenikan 250 250 250 250 ^tehoainetta/ “ ^) (14) (19) (24) 125 250 500 1000 500 + + + + 500 500 500 500 (5) (10) (15) (20) (25) 10οο 12+5 25-° 50·Ρ 100+° 1000 1000 1000 1000 ________ -- - - - -— - — ---—

Kaikki käsittelyt tehtiin sekoittamalla sopivaan tilavuuteen vettä sopivat määrät 50 %:sta (paino/tilavuus) vesipitoista isoproturonin (kauppatuote) suspensiotiivistettä ja diflufenikania, joka oli formuloitu koeluonteiseksi . . kostuvaksi jauheeksi (esimerkki 1), joka sisälsi painon mukaan 50 % tehoainetta, jolloin saatiin ylläolevat annostusmäärät hehtaaria kohden ruiskutustilavuuden ollessa 260 1/ha. Kaikissa käsittelyissä käytettiin Spraying

Systems suuttimella SS 8003E varustettua laboratorioruis- 2 : kua, jonka ruiskutuspaine oli 2,1 kgf/cm . Käsiteltiin - 10-15 Galium aparinen tai Avena Fatuan siementä, jotka oli ; kylvetty 1-2 cm:n syvyyteen savimaahan halkaisijaltaan 9 cm:n suuruisiin muoviastioihin.

· Käsittelyä kohden oli kolme kerrannetta astioita, jotka järjestettiin lohkoittaan satunnaistaen. Astiat kasteltiin käsittelyn jälkeen sekä yläpuolelta että alapuolelta. Rik- 11 83832 kakasvien torjunta arvioitiin silmämääräisesti kun käsittelystä oli kulunut 21 päivää, käyttäen asteikkoa 0-10, jossa 0 = ei aktiivisuutta ja 10 = rikkakasvintorjunta 100 % käsittelemättömiin kasveihin verrattuna.

Kummallekin lajille laskettiin keskimääräinen rikkakasvien torjunta prosentteina ja kunkin aikaisemmin mainitun 25 käsittelyn tulokset taulukoitiin seuraavaan taulukkoon.

Galium Avena 0 0 0 0 0 0 43 50 67 70 47 80 87 90 93 50 70 83 90 93 70 90 100 100 100 80 90 93 97 100 80 100 100 100 100 90 97 97 100 100 100 100 100 100 100 95 100 100 100 100 Näistä tuloksista 90 %:sti rikkakasveja torjuva tehokas annos (ED90) grammoina tehoainetta hehtaaria kohden laskettiin diflufenikanille yksin käytettynä, isoproturoni1-le yksin käytettynä ja diflufenikanille + 125 g, 250 g, 500 g ja 1000 g:lie isoproturonia annosten vastavaikutus-käyristä.

Galium (ED90 g/ha) Avena (ED90 g/ha) r ·: Diflufenikan yksin 484 Diflufenikan yksin 538

Diflufenikan + 125 Diflufenikan + 125 g/ha isoproturonia 209 g/ha isoproturonia 275

Diflufenikan + 250 - Diflufenikan + 250 g/ha isoproturonia 136 g/ha isoproturonia 199 * Diflufenikan + 500 Diflufenikan + 500 : : : g/ha isoproturonia 125 g/ha isoproturonia 122

Diflufenikan + 1000 Diflufenikan + 1000 g/ha isoproturonia 106 g/ha isoproturonia 107

Isoproturoni yksin (ei ak- Isoproturoni yksin 5668 tiivi- , suutta) 12 83832

Edellä annettuja arvoja käytettiin sitten a) tuonnempana kuvassa (i) esitetyn "yksipuolisen vaikutuksen" (Tammes s. 74, kuva 1) ED90-isobolin kuvaamiseen isoproturonia kestävän Galiumin tapauksessa ja b) tuonnempana kuvassa (ii) esitetyn "kaksipuolisen vaikutuksen" (Tammes s. 75, kuva 2) ED90-isobolin kuvaamiseen Avenan tapauksessa molempien yhdisteiden ollessa aktiivisia .

Kuvat (i) ja (ii) esittävät selvästi tässä järjestyksessä tyyppiä II ja III olevia isoboleja, jotka ovat luonteenomaisia yhdysvaikutukselle.

ED90-arvoja käytettiin isobolien kuvaamiseen, koska 90 %:nen rikkakasvien torjunta edustaa toivottua rikkakasvien torjunnan tasoa viljelytilanteessa (katso amitrolin ja atrat-siinin yhdysvaikutuksen isobolia, Tammes, kuva 5, s. 77).

Koe 2

Edellä kuvatun kokeen 1 kaltainen koe toteutettiin käyttäen klortoluronia ja diflufenikania Avena fatuaa vastaan ja saatiin seuraavat tulokset: ED 90 (g/ha)

Diflufenikan yksin 586 g/ha : Diflufenikan + 125 g/ha klortoluronia 450 g/ha

Diflufenikan + 250 g/ha klortoluronia 300 g/ha

Diflufenikan + 500 g/ha klortoluronia 95 g/ha

Diflufenikan + 1000 g/ha klortoluronia 75 g/ha

Klortoluroni yksin 2186 g/ha Nämä "kaksipuolisen vaikutuksen" (Tammes, s. 75, kuva 2) tulokset, jotka esitetään graafisesti myöhemmin kuvassa (iii) , esittävät selvästi yhdysvaikutukselle luonteenomaista, tyyppiä III olevaa isobolia.

i3 83832

Esimerkki 3

Kasvihuonekoe, joka osoittaa neburonin ja diflufenikanin välisen biologisen yhdysvaikutuksen luonteen Faktorikoe, jossa oli 43 käsittelyä, toteutettiin neburonin ja diflufenikanin vuorovaikutuksen tutkimiseksi käyttäen suurta joukkoa annoksia, so. 0, 125, 250, 500, 1000, 2000 ja 4000 g tehoainetta hehtaaria kohden neburonia ja 0, 31,25, 62,5, 125, 250, 500 ja 1000 g tehoainetta diflu-fenikania hehtaaria kohden kuten alla olevasta matriisista ilmenee.

Käsittelyt_

Neburonia g tehoainetta/ha (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) 0 125 250 500 1000 2000 4000 (8) (9) (10) (11) (12) (13) 31.25 125 250 500 1000 2000 31*25 31*25 31*25 31*25 31*25 (14) (15) (16) (17) (18) (19) 62,5 125 250 500 1000 2000 '+ + + + + - 62,5 62,5 62,5 62,,5 62,5 (20) (21) (22) (23) (24) (25)

Diflufenikania 125 125 250 500 1000 2000 „ + + + + + - g tehoainetta/ha 125 125 125 125 125 (26) (27) (28) (29) (30) (31) 250 125 250 500 1000 2000 + + + + + - 250 250 250 250 *250 (32) (33) (34) (35) (36) (37) 500 125 250 500 1000 2000 — + + + + + - s 500 500 500 500 500 (38) (39) (40) (41) (42) (43) ; . 1000 125 250 500 1000 2000 + + + + + - 1000 1000 1000 1000 1000 1« 83832

Kaikki käsittelyt tehtiin sopivaan tilavuuteen vettä yllä mainittujen annosmäärien saamiseksi hehtaaria kohden ruiskutustilavuuden ollessa 290 1/ha. Neburoni formuloitiin koeluonteiseksi, painon mukaan 25 %:seksi, kostuvaksi jauheeksi (esimerkki 9 tuonnempana). Diflufenikan oli koeluonteinen vesipitoinen suspensiotiiviste (esimerkki 2 tuonnempana), joka sisälsi 50 % (paino/tilavuus) tehoainetta. Kaikissa käsittelyissä käytettiin Spraying Systems suuttimella SS 8003E varustettua laboratorioruiskua, jonka 2 ruiskutuspaine oli 2,95 kgf/cm .

Galium aparine käsiteltiin taimettumisen jälkeen kasvun kaksilehtiasteella. Kasvit kasvoivat ei-steriilissä savimaassa 7 cm:n neliömäisissä muoviastioissa. Käsittelyä kohden oli neljä kerrannetta astioita, jotka järjestettiin lohkoittain satunnaistaen kasvihuoneessa. Astiat kasteltiin sekä ylä- että alapuolelta käsittelyn jälkeen.

Rikkakasvien torjunta määritettiin silmämääräisesti käyttäen asteikkoa 0 - 100, kun käsittelystä oli kulunut 22 päivää. Kunkin käsittelyn keskimääräinen rikkakasvintor-‘ junta laskettiin prosentteina jokaisesta lajista. Näistä : : ' tuloksista laskettiin 90 % :seksi rikkakasveja torjuva tehokas annos (ED 90) grammoina tehoainetta/ha diflufenikanille yksin käytettynä, neburonille yksin käytettynä ja diflufenikanille + 125, 250, 500, 1000 ja 2000 g:lle tehoainetta/ ha neburonia Galium aparinen käsittelyannosten vastavai-kutuskäyristä.

is 83832

Galium (ED90 g/ha)

Diflufenikan yksin 459

Diflufenikan + 125 g/ha neburonia 218

Diflufenikan + 250 g/ha neburonia 127

Diflufenikan + 500 g/ha neburonia 49

Diflufenikan + 1000 g/ha neburonia 22

Diflufenikan + 2000 g/ha neburonia 15

Neburoni yksin 5185 ED90-arvoja käytettiin kuvaamaan graafisesti Galiumin "kaksipuolisen vaikutuksen" isobolia, joka esitetään myöhemmin kuvassa (iv). Isoboli oli tyyppiä III, joka osoitti selvästi yhdysvaikutusta (Tammes, s. 75, kuva 2).

Koe 4

Kasvihuonekoe, joka osoittaa linuronin ja diflufenikanin välisen biologisen yhdysvaikutuksen luonteen Edellä kuvatun kokeen 3 kaltainen koe toteutettiin linuro-nilla ja diflufenikani11a käyttäen 0, 250, 500, 1000 ja 2000 g tehoainetta/ha linuronia, joka oli formuloitu pai-- - non mukaan 50 %:seksi kostuvaksi jauheeksi (kauppatuote), ja diflufenikania 31, 125, 500 ja 1000 g tehoainetta/ha. Seuraavat ED90-arvot laskettiin tuloksista.

ED90 g/ha

Diflufenikan yksin 684

Diflufenikan + linuroni 250 g/ha 201

Diflufenikan + linuroni 500 g/ha 69

Diflufenikan + linuroni 1000 g/ha vähemmän kuin 31

Diflufenikan + linuroni 2000 g/ha vähemmän kuin 31

Tulokset, jotka esitetään graafisesti tuonnempana kuvassa (v) "kaksipuolisena vaikutuksena" (Tammes, s. 75, kuva 2), osoittavat selvästi tyyppiä III olevaa, yhdysvaikutukselle luonteenomaista isobolia.

16 83832

Koe 5

Kasvihuonekoe, joka osoittaa diuronin ja diflufenikanin välisen biologisen yhdysvaikutuksen luonteen Edellä kuvatun kokeen 3 kaltainen koe toteutettiin diuro-nilla ja diflufenikanilla käyttäen 0 ja 187,5 g tehoainet-ta/ha diuronia, joka oli formuloitu painon mukaan 80 %:seksi kostuvaksi jauheeksi (kauppatuote), ja diflufenikania 31, 63, 125, 250, 500 g tehoainetta/ha.

Havaitun rikkakasvintorjunnan tuloksia verrattiin oletettuun tulokseen käyttäen Limpelin kaavaa:

E = X + Y - XY

100

Diuronia g/ha

Torjunta % 0 187.5

Havaittu Oletettu 0-60 31 43 93 78 "V 63 68 100 87 :V; 125 73 100 89

Diflufenikan 250 83 100 93 g/ha 500 85 99 94

Koska havaittujen vastareaktioiden lukemat seoksia käytettäessä olivat suuremmat kuin oletettujen vastareaktioiden, yhdistelmät olivat selvästi synergistisiä.

Koe 6 Näiden synergististen seosten tehokkuus laajakirjoisessa ' viljojen rikkakasvintorjunnassa osoitettiin sarjassa pieniä kenttäkokeita, joissa dif lufenikanin (esimerkki 2 tuonnempana) ja isoproturonin seoksia verrattiin pelkkään isopro-turoniin.

17 83832 Käsittelyt tehtiin ennen taimettumista tai sen jälkeen kolmelle kerranteelle satunnaistettuja koeruutuja, jotka olivat kooltaan 6 m x 3 m ja joita oli yhteensä 21 kentällä, ruiskutustilavuuden ollessa 141 1/ha käyttäen moottoroitua, pientä koeruuturuiskua, joka oli varustettu 6 x 80015 Spraying Systems -suuttimilla. Seokset saatiin ruiskuttamalla ruudut erikseen kummallakin herbisidillä muutaman minuutin kuluessa (so. kokonaistilavuus 282 1/ha).

Rikkakasvintorjunta arvioitiin kolmen kuukauden kuluttua 2 laskemalla rikkakasvien lukumäärä ruutua kohden 2 x 0,5 m :n alalta. Kaikki viljelykasveissa näkyvä fytotoksisuus määriteltiin asteikolla 0-100, jossa 0 = ei vahinkoa, 100 = tuho 100 %.

Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa 1.

ie 83832 ----- <#> 5-1

1) '-O S oi S S

_c 'w c\j %*✓ \w/ v/ G ,p1 3 "“* * 2 r-l '-H Csl r-l LO CN -H > P -P -p so ui n nj o Λ

~ “ T--— u (0 -H S > (0 G

m Cr S S S S S 3U J,; 01 g M

a S iS w ii w i£, 30 >,Λ·Η Ιί £ (1) c\i cn <r m co <r H ή o oi o >

•H Q) -P Λί -P

—! === ________ _^_____ X -n o ^ 3 H II

01 H +j o +0 <D

S Q Q 0) -H >1 Ai (Ö (fl £ co v-fo I I ^.o I £> U-) -ro 03 2 G < O O O *

Q) f-1 l—I

-H ______

·? O

03 c—I r-l i—I — <0 >1 '-O I *-0 I x-O | 2 ^ ^ 2 2 S e o o) (0 " 3 α ό ή yy ......... «n 01 ή o O) to

\j _ _ _ ••-'LjOCCOC

—- ^ y*\ ro Cn Π QJ *fH fl) fli •H CO CN on CN CO CN c aE o > n 5 ^ ^ ^ X5 «S tr «j .c £ S σ' o o o o g > 3 to ·η g tj 0) r—I 1—I I—I I—( |_l Q_.,_, p

O ----CO _ U co U M

G _ E m u oi oi

W> /*“N /*N /«-s /""N m 3—1 *r* ·% C

W _ 'O 'O «N vO CN H ·η ^ μ o tj o ^ '-g '-o 'o ''o id o E φ u ar -h & 00 Q 2 2 2 2 14 « s u o o a c ~ ~ ~ ε " 11 ........

dl _ cn CN CN G (J aS’H u ϋ O

“ 5* 'm ' *13 ' ''S ' * « M___ϋ__-> p

p, l-J

z-x z-N Z-S G ΰ

r· *0 UO UO UO fll fC

S > W) 1^0 | Wi I ^ S

5i CN θ' σχ e ^ G__ e •H —__^____ ________ ^ aö ό /-\ +3

«j l—l i—l f—I C

« £ Ί3 * 'S · "8 1 13 00 —i r-* ^ · · t= 01

.5----ai G

_y ^ z-n z-N .—s /-V z—s Q) tn _Ό»3·νΟ>0·νΟ>0-|| (tl ai " CL v-cr -o x-C x-O '-O x<5 M n Ϊ

S >CNXOOOOO._ <u Tn ZZ

·* r-l ^ r-l ^ 00 ·§ (0 ^ rj G--tn o E ·γ->

(rt _ ''"x Ό, z—\ z-x Λι -T-l u OP

-· 2 <0 <r cn <r cn <r <r T, S min 7i a g Ο'τΜ^ονην^ίβ'Ν)' S « S £ ϋ £ §__π 00 " " °~ s | s^s »3 •n CU E Ή LI Ό _

l_j O* ^ /*x E L-I 01 ui "H E

' ' r> ^ XC' Ό O 0} <0 CL· _C (rt D

o CO x-gr I ν^Λ I x-o I 3 3 (i a 2 Ij •ΰ 2 ί^α> O' o ^ tjotococo^i C-P rrt Γ] PC O U -7,

•H 03 ____________________ 3 U C g ή ή G O

>aö __ Λ tn 0) to 3 c C O E

in Li Q. ·<· O O C -rl rf .b _ CO <r CO CO CO CO . OtOr-^UU d s

So m H o li Ϊ S MR

^:g < σ' 9° 2 ^ 2 ^ S < a! O > > w ^

<0 E 00 r-l I—I λ: Il II

Λί 3----CD II II II II II

MM Ό ✓-vz-s •H3 I -g £ I -s S I -s S I e ISS5-S "5

c + J ä + S

^ Ij* i^^tg ____ ai 4j \ +i \ ai ^ C\3i +i o Cp O dicA"". D 0"w \ +i ö ^3019331

•H CLO PiO I—I Qi O 1—I

tn ο o QOM-ιιΛ q o m o »ä 010 fflm-HCN tnin-Hin K H(N Ητ-Ό»- Ητ—ΌίΝ 19 83832

Koe 7 Näiden synergististen seosten tehokkuus laajakirjoisessa viljan rikkakasvintorjunnassa osoitettiin sarjassa pienimuotoisia kenttäkokeita, joissa diflufenikanin (esimerkki 2 tuonnempana) ja klortoluronin säiliösekoituksia verrattiin pelkkään diflufenikaniin.

Käsittelyt tehtiin ennen taimettumista kolmelle kerranteel-le satunnaistettuja koeruutuja, joiden ala oli 6 m x 3 m ja joita oli kuudella kentällä, ruiskutustilavuuden ollessa 261 1 käyttäen moottoroitua, pientä koeruuturuiskua, joka oli varustettu 6 x 8004 Spraying Systems -suuttimilla.

Rikkakasvintorjunta määritettiin keväällä, joka seurasi syksyä, jolloin torjunta-aineet oli ruiskutettu, laske- 2 maila rikkakasvien lukumäärä ruutua kohden 3 x 0,5 m :n alalta. Kaikki viljelykasveissa näkyvä fytotoksisuus määritettiin asteikolla 0-100, jossa 0 = ei vahinkoa ja 100 = tuho 100 %.

Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa II.

2o 83832 2 8 8 os 3 _° ft ft »M -Γ-Ι

g ^ ^ C 'H

«.§ ^ ** s *

* _£i---, -H ¢0 4J

W »0 <0 30 _ - n m g d P P W 3 £ .2 C C SO 33 Ή 0 O O E tn o> ~ =έ= ====== ——=_ -η ·η -μ λ Ai to μ o P Ci tn .¾ o > a, ή C- m o as μ

> ON ON -M — ITJ

ON ON

----- *

CO P“N

Λ CN CN

A .pH NH V—P

S 2 ON ON

tn on o» O 30 n ^-n * /-n .j-j

Xl _ ro en *5 +J g W W 3Ö

C c73 on O' E

d) O' O' 3

tn--- C

2 - -- 3

y Ή rH iH H

o- ^ ^ ^ H

05 O' o e 2__i__"-1 tn o £ p-n - -h « 5 CN CN E Ui :<13 fi ON CM jJ j 2 O' ^ e 5 ------H < •g ^ ^ h En E pH r-t tn •H m s-H w q)

Ai SO pj O' O' tn +j on on n co :.. Φ tn----- p g g

: ** O Λ fn O 2 (U S

- - - S :2 ä ^tn rj, w -ph -h oo 3 w (0 SO U s-i_ -rl en pH CU CO ·Η C E__2__° d> C PH w υ e C 3 p - Αί Φ >% ·η to 3* P P μ £ 2-§ g-g.

•p 3 3 "o '-o dl ouiH O

u pH < o 2 g en S a, p

O ^ 1-1 3 en .e ET

n c —--r, -h eo u to en : : : _ P^-i*hC3

•H -H P P ^ pH U CO g C

C C _ O- rC 3 to ra en 3 eo v.- SS 3 ^ ” »SS-g-g.

SS-------- ft 5^633 S 3 g p p a: u n n π n "' *3 ί -s -s 1 » :·:*; t 1 ^ 1^1 h £^<3.3£ ·." I ii li l.s ....: £ S” r

- - -H y o + h m iH

tn o o m - m tn i!5 d 10 d m -h cn

Ui * r- d NO Q r-

Koe 8 21 83832

Belgiassa suoritettiin kenttäkokeita käyttäen diflufenikanin (esimerkki 2 tuonnempana) ja isoproturonin ja nefcuronin (isoproturonista ja neburonista 1:1 -seos) tai metabents- tiatsuronin seoksia. Käsittelyt tehtiin syksyllä ennen 2 taimettumista kerranteelle 30 m :n koeruutuja tarkoituksena torjua joukko yrttimäisiä ja heinämäisiä rikkakasveja syysvehnästä ja syysohrasta käyttäen käsiruiskua ruiskutusti-lavuuden ollessa 500 1/ha. Rikkakasvintorjunta arvioitiin keväällä, joka seurasi syksyä, jolloin torjunta-aineet oli ruiskutettu. Viljelykasvin fytotoksisuushavainnot kirjattiin talven ja kevään aikana ja suurimmat kirjatut vahingot ilmenevät tulosten yhteydessä taulukosta III, joka esitetään seuraavassa.

22 83832 S c % •h ra s nt _ he S ä B-gl 5 5 5

Hl 1 "«o 'a s <D S ® <3 c

> O

·> ä p p " 01 V-/ v_x Cu

^ O O CU

·> O O oi

t—I rH

> Λ-\

i-H CN

(0 S»» w dP O Q Γ-» O «Τ' CO * ao

3 P

3 /“N OH

01 _ CO <T 3C

3 * “g “8 I

•S s s %

4-> rH

O C' Q w p Ci C c h

£ 2 0 0 S H

<W O O -H Λ

>—t i—) E O

C >1 « <U Λ _ + «

C P P C D

H (0 -H D

:<Ö Oi o on -H D

-- - P o <j\ m ai : ' : :<0 c-1 Q) E-» • - :cd . . *. ε /λ ·· - - · -h co <r

Λί 5 ^ w :hJ

: . w < £ en 0) - -· <D θ' σ' w . . « -h

: ·.: co O

- - <o co co co jC X

- *5. ^ « m

60 + 60 + 60 · 60 + S

O E

co O O O m 0

- - CNI O O O Γ-- M

*—I 00 00 CN i-H ,Η 3 a

----- Π -H

ö oi 5 .*

: n O

S J S ί C

a g a ::: § ’d 5 j ^

cy +o + p Hj+J

in Λ Q Jm + v- n s -S n g 23 83832 Nämä kokeet osoittavat selvästi laajakirjoista rikkakas-vintorjuntaa johon sisältyy Galium aparinen, Veronican ja Violan torjunta ja joka voidaan saavuttaa käyttämällä seoksia.

Tämän keksinnön lisäpiirteen mukaisesti on tuotettu herbi-sidikäyttöön sopivia seoksia, jotka sisältävät a) ureaherbisidin ja b) diflufenikanin a:n ja b:n suhteiden ollessa edullisesti 400:1 - 1:5 painon mukaan (a:n ja b:n suhteiden ollessa painon mukaan edullisesti 70:1 - 2:1 ja edullisemmin 20:1 - 4:1) yhdessä ja edullisesti homogeenisesti dispergoituneena yhden tai useamman sekoituskelpoisen herbisidikäyttöön sopivan laimennus-aineen tai kantajan ja/tai pinta-aktiivisen aineen kanssa (so. laimennusaineiden tai kantajien tai pinta-aktiivisten aineiden ollessa tyyppiä, joka hyväksytään yleisesti alalla sopivana käytettäväksi herbisidiseoksissa ja joka on sekoituskelpoinen ureaherbisidin ja diflufenikanin kanssa). Termiin "homogeenisesti dispergoitunut" sisältyvät seokset, .. . joissa ureaherbisidi ja diflufenikan ovat liuenneet muihin ; komponentteihin. Termiin "herbisidiseokset" sisältyy laa- jassa merkityksessä paitsi seokset, jotka ovat valmiita käytettäväksi herbisideinä, myös tiivisteet, jotka täytyy : laimentaa ennen käyttöä. Seokset sisältävät edullisesti 0,05 - 90 % painon mukaan ureaherbisidiä ja diflufenikania.

Herbisidiseokset voivat sisältää sekä laimennusainetta tai kantajaa että pinta-aktiivista (esim. kostuttavaa, disper-goivaa tai emulgoivaa) ainetta. Pinta-aktiiviset aineet, jotka voivat olla mukana tämän keksinnön herbisidiseoksissa, voivat olla ioni- tai ei-ionityyppisiä, esimerkiksi sulfo-risiinioleaatte ja , kvaternaarisia ammonium johdannaisia , tuotteita, jotka perustuvat etyleenioksidin ja nonyyli- ____: tai oktyylifenoleiden kondensaatteihin, tai anhydrosorbi- tolin karboksyylihappoestereitä, jotka on muutettu liukoisiksi muodostamalla eetteriä vapaista hydroksiryhmistä kondensoi- 2« 83832 maila etyleenioksidin, alkali- tai maa-alkalimetallisuolo-jen tai rikkihappoestereiden kanssa ja sulfonihappoja, kuten dinonyyli- ja dioktyylinatriumsulfonosukkinaatteja ja alkali- ja maa-alkalimetallisuoloja, jotka ovat suuren mole-kyylipainon omaavia sulfonihapon johdannaisia, kuten natrium- ja kalsiumlignosulfonaatteja. Esimerkkejä sopivista kiinteistä laimennusaineista tai kantajista ovat alumiini-silikaatti, talkki, kalsinoitu magnesiumoksidi, piimää, trikalsiumfosfaatti, jauhettu korkki, adsorboiva hiili-musta ja savet, kuten kaoliini ja bentoniitti. Kiinteät seokset (jotka voivat olla pölytteiden, rakeiden tai kostuvien jauheiden muodossa) valmistetaan edullisesti jauhamalla ureaherbisidi ja diflufenikan kiinteän laimennusai-neen kanssa tai kyllästämällä kiinteät laimennusaineet ja kantajat ureaherbisidin ja diflufenikanin liuoksilla liuottimien ollessa haihtuvia, haihduttamalla liuottimet ja, mikäli tarpeen, jauhamalla tuotteet jauheiden saamiseksi. Rakeiseen muotoon formuloidut herbisidit voidaan valmistaa imeyttämällä ureaherbisidiä ja diflufenikania (liuotettu haihtuviin liuottimiin) rakeistettuihin laimennusaineisiin tai kantajiin ja haihduttamalla liuottimet tai rakeista-maila jauheen muodossa olevat seokset, jotka on saatu .1' edellä kuvatulla tavalla. Kiinteät herbisidiseokset, eri- * 1 tyisesti kostuvat jauheet, voivat sisältää kostutusainei- *- " ta tai dispergoivia aineita (esimerkiksi edellä kuvatun tyyppisiä aineita) , jotka voivat myös kiinteässä muodossa ollessaan toimia laimennusaineina tai kantajina.

| Keksinnön mukaiset nestemäiset seokset voivat olla vesi- liuoksia, orgaanisia liuoksia tai orgaanisia vesiliuoksia, suspensioita tai emulsioita, jotka voivat sisältää pinta- • aktiivisen aineen. Nestemäisiä laimennusaineita, jotka so-pivat sisällytettäväksi nestemäisiin seoksiin, ovat vesi, asetofenoni , sykloheksanoni, isoforoni, tolueeni, ksyleeni, kivennäisöljyt, eläinkunnan öljyt ja kasvisöljyt (ja näiden laimennusaineiden seokset). Pinta-aktiiviset aineet, jotka voivat olla mukana nestemäisissä seoksissa, voivat olla ioni- tai ei-ionimuodossa (esimerkiksi 25 8 3 8 3 2 edellä kuvatun tyyppisiä) ja toimia myös nestemäisinä ollessaan laimennusaineina tai kantajina.

Kostuvat jauheet ja tiivisteiden muodossa olevat nestemäiset seokset voidaan laimentaa vedellä tai muilla sopivilla laimennusaineilla, esimerkiksi kivennäis- tai kasvisöljyillä, erityisesti nestemäisten tiivisteiden tapauksessa laimennusaineen tai kantajan ollessa öljy, jotta saadaan käyttövalmiit seokset. Mikäli halutaan, nestemäisiä ureaherbisidin ja diflufenikanin seoksia voidaan käyttää itse-emulgoivina tiivisteinä, joissa aktiiviset aineet on liuotettu emulgoiviin aineisiin tai liuottimiin, joissa emulgoivat aineet sekoittuvat aktiivisten aineiden kanssa, jolloin käyttövalmiit seokset saadaan yksinkertaisesti lisäämällä vettä tiivisteisiin.

Nestemäisiä tiivisteitä, joissa laimennusaine tai kantaja on öljy, voidaan käyttää ilman lisälaimennusta käytettäessä sähköstaattista ruiskutustekniikkaa.

Tämän keksinnön mukaiset herbisidiseokset voivat sisältää myös, mikäli halutaan, tavanomaisia lisäaineita, kuten esi-- merkiksi kiinnitysaineita, suojaavia kolloideja, sakeutta- . misaineita, tunkeutuma-aineita, stabiloimisaineita, sekvest- rausaineita, paakkuuntumisen estoaineita, väriaineita ja korroosion estoaineita. Nämä lisäaineet voivat toimia myös kantajina tai laimennusaineina.

Edullisia tämän keksinnön mukaisia herbisidiseoksia ovat vesipitoiset suspensiotiivisteet, jotka sisältävät 10-70 % (paino/tilavuus) ureaherbisidiä ja diflufenikania, 2-10 % ;;; (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta. 0,1-5 % (paino/ tilavuus) sakeuttamisainetta, ja 15-87,9 % tilavuuden mukaan vettä; : : kostuvat jauheet, jotka sisältävät 10-90 % painon mukaan ureaherbisidiä ja dif lufenikania, 2-10 % painon mukaan pinta-aktiivista ainetta, 10-88 % painon mukaan kiinteää 26 8 3 8 3 2 laimennu8¾inetta tai kantajaa; nestemäiset vesiliukoiset tiivisteet, jotka sisältävät 10-30 % (paino/tilavuus) urea-herbisidiä ja diflufenikania, 5-25 % (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta ja 45-85 % tilavuuden mukaan veteen sekoittuvaa liuotinta, esim. dimetyyliformamidia; nestemäiset emulgoituvat suspensiotiivisteet, jotka sisältävät 10-70 % (paino/tilavuus) ureaherbisidiä ja diflufenikania, 5-15 % (paino/tilavuus) pinta-aktiivista ainetta, 0,1-5 % (paino/tilavuus) sakeuttamisainetta ja 10-84,9 % tilavuuden mukaan orgaanista liuotinta; rakeet, jotka sisältävät 2-10 % painon mukaan ureaherbisidiä ja diflufenikania, 0,5-2 % painon mukaan pinta-aktiivista ainetta ja 88-97,5 % painon mukaan rakeista kantajaa ja emulgoituvat tiivisteet, jotka sisältävät 0,05-90 % (paino/tilavuus), edullisesti 1-60 % (paino/tilavuus), ureaherbisidiä ja diflufenikania, 0,01-10 % (paino/tilavuus), edullisesti 1-10 % (paino/tilavuus), pinta-aktiivista ainetta ja 9,99-99,94 %, edullisesti 39-98,99 %, tilavuuden mukaan orgaanista liuotinta.

Tämän keksinnön mukaiset herbisidiseokset voivat myös sisältää yhdessä ureaherbisidin ja diflufenikanin kanssa, : V edullisesti homogeenisesti dispergoituneena, yhtä tai - useampaa pestisidisesti aktiivista yhdistettä ja, mikäli halutaan, yhtä tai useampaa pestisidisesti sopivaa laimen-nusainetta tai kantajaa, pinta-aktiivista ainetta ja tavan-. omaista lisäainetta, kuten aiemmin selostettiin. Esimerk- keihin muista pestisidisesti aktiivisista yhdisteistä yhdisteistä, jotka voidaan sisällyttää tämän keksinnön her-bisidiseoksiin tai käyttää niiden yhteydessä, sisältyy herbisidejä esimerkiksi lisäämään torjuttavien rikkakasvi-lajien määrää, esimerkiksi alakloori /a-kloori-2,6-dietyyli-N-metoksimetyyliasetanilidi7 , asulaami /metyyli(4-amino-:""· bentseenisulfonyyli)karbamaatti7» alloksydimi-Na /2-(1- allyylioksiaminobutylidiini) -5,5-dimetyyli-4-metoksikarbo-' nyylisykloheksan — 1,3-dionin natriumsuola), atratsiini /2-kloori-4-etyyliamino-6-isopropyyliamino-1,3,5-triatsiini7, barbaani /4-klooribut-2-ynyyli-N-(3-kloorifenyyli)karbamaat- 27 8 3 8 3 2 ti?, bentsoyyliproppi-etyy 1 i /etyyli-N-bentsoyyli~N-(3,4-dikloorifenyyli-2-aminopropionaatti7, bromoksiniili /3,5-dibromi-4-hydroksi-bentsonitriili, edullinen?, butakloori (N-(butoksimetyyli-a-kloori-2,6-dietyyliasetanilidi?, butylaatti /S-etyyli-N,N-di-isobutyy-litiokarbamaatti7, karbetamidi /5-N-etyyli-2-fenyyli-karbamcryylioksi) propioniamidi ^ klorfenproppimetyyli /metyyli- 2-kloori-2-(4-kloorifenyyli)propionaatti?, klorprofaami /isopropyyli-N-(3-kloorifenyyli)karbamaatti?, syanatsiini (2-kloori-4-(1-syano-1-metyylietyyliamino)-6-etyyliamino- 1,3,5-triatsiini?, sykloaatti /N1-sykloheksyyli-N-etyyli- S-etyylitiokarbamaatti7, 2,4-D/2,4-dikloorifenoksietikka-happo?, dalaponi /2,2-diklooripropionihappo?, 2,4-DB/4-(2,4-dikloorifenoksi)voihappo?, desmadifaami /3-(etoksi-karbonyyliamino)fenyyli-N-fenyylikarbamaatti?, diallaatti /S-2,3-diklooriallyyli-N,N-di- isopropyyli karbamaatti?, dikamba/3,6-dikloori-2-metoksibentsoehappo?, diklorproppi /7±)-2-(2,4-dikloorifenoksi)propionihappo), difentsokvatti /7,2-dimetyyli-3,5-difenyylipyratsoliumsuolat?, dinitra-miini (N , N -dietyyli-2,6-dinitro-4-trifluorimetyyli-m-fenyleenidiamiini?, EPTC /S-etyyli-N,N-dipropyylitiokarba-maatti7, etofumesaatti /2-etoksi-2,3-dihydro-3,3-dimetyyli-’ bentsofuran-5-yylimetyylisulfonaatti?, flamproppi-isopro- . pyyli/isopropyyli-(+)-2-(N-bentsoyyli-3-kloori-4-fluori- anilino)propionaatti?, flamproppi-metyyli/metyyli-(+)-2-(N-bentsoyyli-3-kloori-4-fluorianilino)propionaatti?, ioksiniili /4-hydroksi-3,5-dijodibentsonitriili, edullinen?, MCPA/4-kloori-2-metyylifen0ksietikkahappg?, MCPB /4-(4-kloo-ri-2-metyylifenoksivoihappo?, mekoproppi/7±)-2-(4-kloori- 2-metyylifenoksi)propionihappo, edullinen?, metamitroni /4-amino-3-metyyli-6-fenyyli-1,2,3-triatsin-5(4H)-oni?, metributsiini /4-amino-6-tert-butyyli-3-(metyylitio)-1,2,4-triatsin-5(4H)-oni?, molinaatti /S-etyyli-N,N-heksametylee-: :: nitiokarbamaatti?, oksadiatsoni /3-(2,4-dikloori-5-isopro- ·:·*: poksifenyyli)-5-tert-butyyli-1 ,3,4-oksadiatsilin-2-oni?, parakvatti β,11-dimetyyli-4,4'-bipyridyliumsuolat?, pebulaatti /S-propyyli-N-butyyli-N-etyylitiokarbamaatti7, 28 83 832 fenmedifaami ^3-(metoksikarbonyyliamino)fenyyli-N-(3-metyyli-fenyyli)karbamaatti7, pranetryyni /4,6,-bis(isopropyyliamino) -2-metyylitio-1 , 3,5-triatsiini7, propakloori ^a-kloori-N-isopropyyliasetanilidi7, propaniili ^N-(3,4-dikloori-fenyyli)-propioniamidi7, profaami /isopropyyli-N-fenyylikar-bamaatti7, pyratsoni ^5-amino-4-kloori-2-fenyylipyridatsin-3(2H)-oni7, simatsiini /2-kloori-4,6-bis(etyyliamino)- 1,3,5-triatsiini),TCA (trikloorietikkahappo), tiobenkarb.

/[S- (4-klooribentsyyli)-N,N-dietyylitiolikarbamaatti7, triallaatti .£S-2,3,3-triklooriallyyli-N,N-di-isopropyyli-tiokarbamaatti7 ja trifluraliini /2,6-dinitro-N,N-dipropyy-li-4-trifluorimetyylianiliini7; hyönteismyrkkyjä, esimerkiksi karbaryyli ^naft-1-yyli-N-metyyli-karbamaatti7, synteettisiä pyretroideja, esimerkiksi permetriini ja kypermetriini; ja sienimyrkkyjä, esimerkiksi 2,6-dimetyyli- 4-tridekyylimorfoliini, metyyli-N-(1-butyylikarbamoyyli-bentsimidatsol-2-yyli)karbamaatti, 1,2-bis-(3-metoksikar-bonyyli-2-tioureido)bentseeni, isopropyyli-1-karbamoyyli- 3-(3,5-dikloorifenyyli)hydantoiini ja 1-(4-kloorifenoksi)~ 3,3-dimetyyli-1-(1,2,4-triatsol-1-yyli)-butan-2-oni. Muita biologisia aineita, joita voidaan sisällyttää tämän kek-sinnön herbisidiseoksiin tai käyttää niiden yhteydessä, ovat kasvunsääteet, esimerkiksi sukkinamihappo, 2-kloori-etyylitrimetyyliammoniumkloridi ja 2-kloorietaanifosfoni-happo tai lannoitteita, esimerkiksi typpeä, kaliumia ja fosforia sekä kasvin menestymiselle välttämättömiä hivenaineita esimerkiksi rautaa, magnesiumia, sinkkiä, mangaania, kobolttia ja kuparia sisältävät lannoitteet.

:'· Pestisidisesti aktiivisia yhdisteitä ja muita biologisesti aktiivisia aineita, joita voidaan sisällyttää tämän kek-···; sinnön herbisidiseoksiin tai käyttää niiden yhteydessä ja jotka ovat esimerkiksi edellämainittuja aineita tai happoja, voidaan haluttaessa käyttää tavanomaisten johdannaisten *:«·: muodossa, esimerkiksi alkalimetalli- ja aminosuoloina ja -estereinä.

29 8 3 8 3 2

Keksinnön seokset voidaan koota valmisteeksi, joka sisältää ureaherbisidiä ja diflufenikania ja valinnaisesti muita pestisidisesti aktiivisia yhdisteitä, kuten edellä selostetaan tai kuten on edullista herbisidiseosta, kuten edellä selostettiin, ja edullisesti herbisiditiivistettä, joka täytyy laimentaa ennen käyttöä, jolloin ureaherbisidiä ja diflufenikania varastoidaan säiliössä, joka on varattu ennen mainitulle ureaherbisidille ja diflufenikanille tai kyseessä olevalle herbisidiseokselle ja jonka ulkopuolelle on liitetty käyttöohjeet, joista ilmenee tapa, jolla säiliössä olevaay ennen mainittua ureaherbisidiä ja diflufe-nikania tai herbisidiseosta on käytettävä rikkakasvintor-junnassa. Säiliöt ovat normaalisti säiliöitä, joita käytetään tavanomaisesti kemiallisten aineiden varastointiin kemiallisten aineiden ollessa kiinteitä normaaleissa ympäröivissä lämpötiloissa ja erityisesti tiivisteiden muodossa olevia herbisidiseoksia, esimerkiksi metallikaniste-reita tai -tynnyreitä, jotka voivat olla sisäpuolelta lakattuja ja muovikanistereita tai -tynnyreitä, lasi- tai muovipulloja, ja säiliön sisällön ollessa kiinteitä aineita, esimerkiksi rakeisia herbisidiseoksia, pahvi-, muovi-: ja metallilaatikolta tai säkkejä. Säiliöissä on normaalisti riittävästi tilaa tehoaineiden tai herbisidiseosten määril-; le, jotka riittävät vähintään yhden eekkerin suuruisen : maa-alueen rikkakasvintorjuntakäsittelyyn, mutta eivät yli- : · tä kokoa, joka on tavanomaisiin käsittelymenetelmiin sopiva.

Käyttöohjeiden tulee olla liitettyinä säiliöön, esimerkiksi painettuna suoraan sen ulkopinnalle tai siihen liitetylle etiketille tai nimilapulle. Käyttöohjeet ilmaisevat normaalisti, että säiliön sisältö, tarvittaessa laimennuksen jälkeen, tulee käyttää rikkakasvintorjuntaan käyttömäärien ollessa 150 g - 10 kg/ha ureaherbisidiä ja 25 g - 750 g/ha : diflufenikania tavalla ja tarkoituksiin, jotka edellä .1. selostetaan.

Tämän keksinnön lisäpiirteen mukaisesti on tuotettu tuote, joka sisältää a) ureaherbisidin ja b) diflufenikania yhdis- 30 8 3 8 3 2 tettynä valmisteena samanaikaiseen, erilliseen tai peräkkäiseen käyttöön paikallisessa rikkakasvintorjunnassa.

Seuraavat esimerkit kuvaavat tämän keksinnön mukaisia her-bisidiseoksia ja herbisidiseoksia, jotka sopivat käytettäväksi tämän keksinnön mukaisessa rikkakasvintorjuntamene-telmässä.

Esimerkki 1

Kostuva jauhe valmistettiin seuraavasti:

Diflufenikan 50 % painon mukaan

Nekal BX (natriumalkyylinaftaleeni- sulfonaatti) 10 % painon mukaan

Natriumlignosulfaatti 3 % painon mukaan

Sopropon T36 (natriumpolykarbok- sylaatti) 0,5 % painon mukaan

Hymod AT (plastinen savi) 100 %:ksi painon mukaan

Esimerkki 2

Vesipitoisen suspensiotiivisteen valmistusaineet olivat:

Diflufenikan 50 % paino/tilavuus

Ethylan BCP (nonyylifenoli-etyleeni-oksidikondensaatti, joka sisälsi 9 moolia etyleenioksidia fenoli- moolia kohden) 0,5 % paino/tilavuus

Soprophor FL (oksietyloidun polyaryylifenolifosfaatin trietanoliamiinisuola) 1,0 % paino/tilavuus

Sopropon T36 (natrium- polykarboksylaatti) 0,5 % paino/tilavuus

Antifoam FD 0,1 % paino/tilavuus

Rhodigel 23 (ksantaanikumi) 0,2 % paino/tilavuus

Diklorofeenin natriumliuos, 40 % painon mukaan 0,25 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan 31 83832

Esimerkki 3

Kostuva jauhe (20:1) valmistettiin seuraavista aineksista: Isoproturoni 40 % painon mukaan

Diflufenikan 2 % painon mukaan

Arylan S (natriumdodekyyli- bentseenisulfonaatti) 2 % painon mukaan

Darvan no. 2 (natriumlignosulfaatti) 5 % painon mukaan

Aerosil (silikonidioksidi, mikrohiukkaskokoa) 5 % painon mukaan

Celite PF (synteettinen magnesium- silikaattikantaja) 46 % painon mukaan

Sekoittamalla ne ja jauhamalla seos vasaramyllyllä, jolloin saatiin kostuva jauhe, joka voidaan laimentaa vedellä ja käyttää määrän ollessa 6,25 kg/ha 200 l:ssa ruisku-tusnestettä hehtaaria kohden laajaan heinämaisten ja yrt-timäisten rikkakasvien torjuntaan, mihin sisältyy Avena fatuan ja Galium aparinen torjunta, syysvehnäkasvustosta ennen taimettumista tai taimettumisen jälkeen.

Esimerkki 4

Vesipitoinen suspensiokonsentraatti (4:1) valmistettiin seuraavista aineksista:

Isoproturoni 40 % paino/tilavuus

Diflufenikan 10 % paino/tilavuus

Ethylan BCP (nonyylifenoli-etyleeni-oksidikondensaatti, joka sisälsi 9 moolia etyleenioksidia fenolimoolia kohden) 2 % paino/tilavuus

Antifoam FD (silikoniemulsio, vaahdonestoaine) 0,5 % paino/tilavuus

Pluronic L62 (etyleenioksidin ja propyleenioksidin segmentti- sekapolymeeri) 2 % paino/tilavuus

Sopropon T36 (polykarboksyylihapon natriumsuola) 0,5 % paino/tilavuus

Attagel 50 (turpoava attapul- ____ giittisavi) 0,5 % paino/tilavuus

Vesi 100 %:ksi tilavuuden mukaan 32 83832

Sekoittamalla ne perusteellisesti ja jauhamalla niitä kuulamyllyssä 24 tunnin ajan. Täten saatu tiiviste voidaan dispergoida veteen ja käyttää määrän ollessa 2 1/ha ennen taimettumista tai sen jälkeen laajaan yrttimäisten rikkakasvien, myös Galium aparinen, torjuntaan ohrakasvustosta.

Esimerkki 5

Veteen dispergoituva rakeinen tuote (20:1) valmistettiin rakeistamalla ainekset, joita käytettiin esimerkissä 3 veden kanssa, halkaisijaltaan 0,1-2 mm:n suuruisiksi rakeiksi käyttäen lautasrakeistajaa. Nämä rakeet voidaan sitten dispergoida 200 l:aan/ha vettä rakeiden määrän ollessa 6,25 kg ja käyttää laajaan heinämäisten ja yrttimäisten rikkakasvien torjuntaan syysvehnäkasvustosta ennen taimettumista tai sen jälkeen.

Esimerkki 6

Emulgoituva suspensiotiiviste (50:1) valmistettiin seuraa-vista aineksista:

Isoproturoni 50 % paino/tilavuus

Diflufenikan 1 % paino/tilavuus

Ethylan TU (nonyylifenoli-etyleeni-oksidikondensaatti, joka sisälsi i 10 moolia etyleenioksidia fenoli- . . moolia kohden) 10 % paino/tilavuus

Bentone 38 (erityisen magnesiummont-morilloniitti-sakeuttamisaineen orgaaninen johdannainen) 0,5 % paino/tilavuus

Aromasol H (aromaattinen liuotin, joka sisälsi pääasiallisesti iso- meerisiä trimetyylibentseenejä) 100 %:ksi tilavuuden mukaan

Sekoittamalla ne perusteellisesti ja jauhamalla niitä kuu-: lamyllyssä 24 tunnin ajan. Siten saatu emulgoituva suspen- siokonsentraatti voidaan laimentaa vedellä ja käyttää mää-.* · rän ollessa 5 litraa emulgoituvaa suspensiotiivistettä 100 litrassa ruiskutusnestettä hehtaaria kohden Alopecurus myosuroideksen, Viola arvensiksen ja Veronica persican torjuntaan ennen syysvehnäkasvuston taimettumista.

33 83832

Esimerkki 7 (a) Diflufenikanin vesipitoisen suspensiotiivisteen (esimerkki 2) ja isoproturonin 50 %:sen (paino/tilavuus), kauppavalmisteen (b) säiliösekoitus (1:2) valmistettiin lisäämällä 0,5 1 a:ta yhteen litraan b:tä 200 l:ssa vettä. Tuloksena saatu ruiskutusneste ruiskutettiin yhdelle hehtaarille vehnää pian viljelykasvin ja rikkakasvien taimettumisen jälkeen Galium aparinen, Viola arvensiksen, Veronica hederifolian, Veronica persican, Stellaria median ja Matricaria inodoran torjumiseksi.

Esimerkki 8 (a) Diflufenikanin vesipitoisen suspensiotiivisteen (esimerkki 2) ja klortoluronin 50 %:sen (paino/tilavuus) kauppavalmisteen (b) säiliösekoitus (1:70) valmistettiin lisäämällä 0,1 litraa a:ta 7 litraan b:tä 200 l:ssa vettä. Tuloksena saatu ruiskutusneste ruiskutettiin yhdelle hehtaarille vehnää pian viljelykasvin ja rikkakasvien taimettumisen jälkeen Avena fatuan, Alopecurus myosuroideksen, Stellaria median, Matricaria inodoran, Veronica persican ja Viola arvensiksen torjumiseksi.

Esimerkki 9

Kostuva jauhe valmistettiin seuraavasti:

Neburoni 25 % painon mukaan

Nekal BX (natriumalkyylinaftaleeni- sulfonaatti) 10 % painon mukaan

Natriumlignosulfonaatti 3 % painon mukaan

Sopropon T36 (natrium- polykarboksylaatti) 0,5 % painon mukaan

Piidioksidi-täyteaine 100 %:ksi painon mu- kaan 34 83832

Esimerkki 10 (a) Diflufenikanin vesipitoisen suspensiotiivisteen (esimerkki 2) ja isoproturonin ja neburonin (1:1) 50 %:nen (painon mukaan) kauppavalmisteen (b) säiliösekoitus (1,25: 16) valmistettiin lisäämällä 0,25 litraa a:ta 3,2 kg:aan b:tä 200 litrassa vettä. Tuloksena saatu ruiskutusneste ruiskutettiin yhdelle hehtaarille vehnää pian viljelykasvin ja rikkakasvien taimettumisen jälkeen Avena fatuan, Alope-curus myosuroideksen, Stellaria median, Matricaria inodoran, Veronica persican ja Viola arvensiksen torjumiseksi.

Esimerkki 11 (a) Diflufenikanin vesipitoisen suspensiotiivisteen (esimerkki 2) ja metabentstiatsuronin 70 %:sen (painon mukaan) kauppavalmisteen (b) säiliösekoitus (1:8,75) valmistettiin lisäämällä 0,4 litraa (a):ta 2,5 kg:aan (b):tä 200 litrassa vettä. Tuloksena saatu ruiskutusneste ruiskutettiin yhdelle hehtaarille vehnää pian viljelykasvin ja rikkakasvien taimettumisen jälkeen Avena fatuan, Alopecurus myosuroideksen, Stellaria median, Matricaria inodoran, Veronica persican ja Viola arvensiksen torjumiseksi.

: : Edellä esitettyjen esimerkkien sekoitetuissa valmisteissa ureaherbisidi voidaan korvata toisella ureaherbisidillä tai ureaherbisidien seoksella.

F

^^^-CONH—^—F

Η I Kuva 1 kN^o —-/Λ Χϊ3

Claims (7)

1. 35 83832
2. 1. Menetelmä rikkaruohon paikallisen kasvun kontrolloimiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää a) ureaherbisidin, jolla on yleinen kaava: R1N(R2)CON(R3)R1 I jossa R1 esittää valinnaisesti substituoitua syklistä hiili-vetyryhmää tai aromaattista heterosyklyyliryhmää, R2 esittää vetyatomia tai suoraketjuista tai haaraketjuista alkyy-liryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia, edullisesti vety-atomia tai metyyliryhmää, R3 esittää suoraketjuista tai haaraketjuista alkyyliryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia, tai valinnaisesti substituoitua syklistä hiilivetyryhmää, edullisesti metyyliryhmää, ja R1 esittää vetyatomia tai suoraketjuista tai haaraketjuista alkyyli- tai alkoksiryh-mää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia, ja b) diflufenikanin, joka on N-(2,4-difluorifenyyli)-2-(3-trifluorimetyylifenoksi )nikotiiniamidi, paikallisen käytön.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ureaherbisidin käyttömäärä on 150 g - 10 kg, edullisesti 500 g - 10 kg, hehtaaria kohden ja diflufenikanin käyttömäärä on 25 g - 750 g, edullisesti 50-750 g, hehtaaria kohden.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että r! esittää fenyyliryhmää, jota substituoi valinnaisesti 3- ja/tai 4-asemassa typpiatomiin nähden kloori- tai bromiatomi tai valinnaisesti halogeenilla subs-tituoitu suora- tai haaraketjuinen, 1-6 hiiliatomia sisältävä, alkyyli- tai alkoksiryhmä tai samalla tavoin valinnaisesti substituoitu fenoksiryhmä tai R* esittää bentsotiat-sol-2-yyliryhmää. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että R2 esittää vetyatomia, R3 esittää metyyliryhmää ja 36 83832 a) R* esittää fenyyli-, 3-trifluorimetyylifenyyli- tai 4-kloorifenyyliryhmää ja R4 esittää metyyliryhmää tai b) R1 esittää 4-kloorifenyyliryhmää ja R4 esittää metoksi-ryhmää; tai R2 esittää vetyatomia ja R^ esittää metyyli ryhmää ja c) R1 esittää 3-kloori-4-metyylifenyyli- tai 4-isopropyy-lifenyyliryhmää ja R^ esittää metyyliryhmää tai d) R1 esittää 3,4-dikloorifenyyliryhmää ja R4 esittää metyyli-, metoksi- tai butyyliryhmää tai e) R^ esittää bentsotiatsol-2-yyliryhmää, R2 esittää metyyliryhmää ja R3 esittää metyyliryhmää ja R4 esittää vetyatomia.
5. 5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä yksivuotisten yrttimäisten ja heinämäisten rikkakasvien torjumiseksi viljakasvustosta, tunnettu siitä, että se sisältää seuraavien herbisidien käytön ennen taimettumista tai taimettumisen jälkeen a) ureaherbisidin, joka on valinnan mukaan klortoluroni, joka on N'-(3-kloori-4-metyylifenyyli)-N,N-dimetyy-liurea, isoproturoni, joka on N'-(4-isopropyylifenyy-li)-N,N-dimetyyliurea, linuroni, joka on N-(3,4-dikloo-rifenyyli)-N-metoksi-N-metyyliurea, metabentstiatsuro-ni, joka on N-(bentsotiatsol-2-yyli)-N,N'-dimetyyli-urea, ja neburoni, joka on N-(3,4-dikloorifenyyli)-N-butyyli-N-metyyliurea, tai edellisten seos ja b) diflufenikanin käyttömäärien ollessa tässä järjestyksessä 500-3500 g/ha ja 50-250 g/ha suhteissa 70:1-2:1 painon mukaan.
6. 6. Herbisidiseos, tunnettu siitä, että se sisältää (a) ureaherbisidin, jolla on yleinen kaava: R1N(R2)CON(R3)R4 I jossa R1 esittää valinnaisesti substituoitua syklistä hiili-vetyryhmää tai aromaattista heterosyklyyliryhmää, R2 esittää vetyatomia tai suoraketjuista tai haaraketjuista alkyy- 37 83832 liryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia, edullisesti vety-atomia tai metyyliryhmää, R3 esittää suoraketjuista tai haaraketjuista alkyyliryhmää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia, tai valinnaisesti substituoitua syklistä hiilivetyryhmää, edullisesti metyyliryhmää, ja R4 esittää vetyatomia tai suoraketjuista tai haaraketjuista alkyyli- tai alkoksiryh-mää, joka sisältää 1-6 hiiliatomia ja (b) diflufenikanin yhdessä herbisidisesti sopivan laimennusaineen tai kantajan ja/tai pinta-aktiivisen aineen kanssa.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen herbisidiseos, tunnettu siitä, että (a):n ja (b):n suhde on 400:1-1:5, edullisesti 70:1-2:1, painon mukaan.