FI82917B - Gruppstyrning av hissar. - Google Patents

Description

1 82917

Hissien ryhmäohjaus. - Gruppstyrning av hissar.

Keksintö koskee hissien ryhmäohjausta, jossa on kerroksissa kutsujen rekisteröintilaitteet, hissiryhmien hisseissä kuorman mittauslaitteet, jokaisessa ryhmän hississä mahdolliset pysäh-tymiskerrokset näyttävä valitsin, jokaista kerrosta varten ainakin yhden asennon sisältävä näytteenottolaite ja ohjauslaite, jolla kerroskutsut jaetaan hissiryhmän hisseille. Ohjaus on patenttivaatimuksen 1 yläkäsitteen mukainen.

Tällaisella EP-B- 0 032 213 :sta tunnetulla ryhmäohjauksella voidaan ajallisesti optimoida hissien jakamista kerroskutsui-hin. Se tapahtuu mikroprosessorin muodossa olevalla laskija-laitteella, jolla näytteenottolaitteen ensimmäisen näytteenot-tajan näytteenottojakson aikana jokaiselle kerrokselle, oli kutsua tai ei, lasketaan kerroksen ja valitsimen näyttämän hissin aseman välimatkasta, tämän matkan aikana odotettavissa olevista pysähdyksistä ja sen hetkisestä hissin kuormasta odottavien ihmisten ja hississä olevien matkustajien ajanhukille verrannollinen summa. Laskemisajankohtana vallitseva hissin kuorma korjataan siten, että odotettavissa olevat, aikaisemmista kokemuksista johdetut tulevien pysähdyksien aikana tapahtuvat hissistä lähdöt ja hissiin tulot otetaan huomioon. Tämä myös käyttökustannuksiksi sanottu hukka-aikasumma tallennetaan muistiin. Näytteenottolaitteen toisen näytteenottajän suorittaman vertailujakson aikana vertailulaite vertaa kaikkien hissien käyttökustannuksia, ja pienimpiä kustannuksia osoittavan hissin käskyt saavaan muistiin tallentuu käsky, joka kuvaa kerrosta, johon kyseinen hissi ajallisesti parhaiten liittyy.

Käyttökustannusten laskemiseen tarvittavat pysähdykset saadaan annetuista kerros- ja hissikutsuista. Koska kutsut yleensä annetaan kerroksissa ja hississä olevilla painonapeilla, pitää matkustajan tavoitteeseensa päästäkseen valita kahdesti. Hissin ollessa täynnä on kuitenkin vaikea päästä valintataululle.

2 82917

Ohjauslaite saa tällöin tietää toivotun kerroksen verrattain myöhään, jonka vuoksi sitä ei voida ottaa mukaan hissien kutsuihin jaon optimointiin.

US-A- 3 374 864 :sta on tullut tunnetuksi ryhmäohjaus, jossa kerros, johon halutaan voidaan antaa jo kerroksessa, josta astutaan hissiin. Tätä varten kerroksissa on painonappi jokaista kerrosta varten, kun taas hississä ei ole nappeja. Ohjaus toimii siten, että tiettyyn kerrokseen matkalla oleva hissi ilmoittaa kuhunkin kerrokseen tullessaan optisella näyttölaitteella kerroksen, johon se on matkalla, jottei siihen nouse muihin kerroksiin matkalla olevia matkustajia. Tässä koontaohjaukseen sopimattomassa ryhmäohjauksessa ei toivotun kerroksen painamisella pyritä ajalliseen optimointiin, vaan tarkoitus on lähinnä välttää turhia, väärän napin painamisesta johtuvia matkoja ja pysähdyksiä ja estää matkustajien kuljettaminen väärään suuntaan. Tämän ryhmäohjauksen tarvitsema paino-nappimäärä, jokaiselle kerrokselle oma painonappi jokaisessa kerroksessa, kohottaisi korkeiden talojen suurissa laitteistoissa kustannuksia huomattavan korkealle ja johtaisi nappien sijoitusongelmiin.

Keksinnön taustana on tehtävä luoda yläkäsitteen mukainen ryhmäohjaus, jossa hissien jakaminen kutsuihin paranee ensiksi kuvattuun tekniikan tilaan verrattuna ja viimeksi kuvatun tekniikan tilan haitat vältetään.

Tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tuntomerkkien mukaisella keksinnöllä. Sen mukaan kutsujen rekisteröintilaite sisältää 10-näppäimistön muodossa olevat painonapit ja kerroksien lukumäärää vastaavan määrän kutsumuisteja. Painonapeilla annetaan haluttu kerros kuten viimeksi kuvatussa tekniikan tilassa esitettiin. Kutsumuistit liittyvät kerroskutsumuistiin ja hissikutsumuistiin. Jonkin rekisteröintilaitteen rekisteröidessä kutsun se tallentuu kerroskutsumuistiin kyseisen rekiste- 3 82917 röintilaitteen ilmoittaman kerroksen kohdalle. Hissikutsumuisti koostuu jo jaetut kutsut sisältävästä muistista ja kerroksia vastaavista muista muisteista/ joihin niistä muihin kerroksiin haluavien kutsut/ joita ei vielä ole jaettu hisseille, tallennetaan. Nämä kutsut otetaan tällöin mukaan käyttökustannusten laskemiseen. Ensimmäinen muisti, muut muistit, kerroskutsu-muisti ja käskyt saava muisti liittyvät toisiinsa yhtäaikais-piirin välityksellä siten, että muuhun muistiin tallennetut kutsut siirtyvät ensimmäiseen muistiin kerroskutsua jaettaessa.

Keksinnön etuna on, että täydelliset matkustajatiedot saadaan aikaisemmin ohjauksen käyttöön, joten hissien jakaminen kutsuihin paranee, odotusajat lyhenevät ja kuljetusteho paranee. Lisäksi etua on siitä, että matkustajien tarvitsee painaa nappeja vain kerran ja ongelmat nappien luo pääsemisessä hisseissä jäävät pois. Koska hisssissä ei ole valintataulua, sen kaapeleissa tarvitaan vähemmän johtimia. 10-näppäimistön käytöstä on myös etua, koska se erityisesti korkeissa taloissa säästää tilaa ja johtimia. Lisäksi se mahdollistaa näppäintaulun standardisoinnin.

Keksintöä valaistaan seuraavassa lähemmin piirroksissa esitetyn toteutusesimerkin avulla:

Kuvio 1 esittää kaavakuvan keksinnön mukaisesta ryhmäohjauksesta kolmesta hissistä koostuvan hissiryhmän hissille,

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen ryhmäohjauksen kutsujen rekisteröintilaitteen kytkentäkaavion,

Kuvio 3 esittää diagrammin kutsujen rekisteröintilaitteen ajallisesta kulusta,

Kuvio 4 esittää kaavakuvan yhden hissin kuvion 1 mukaisen ryhmäohjauksen hissikutsumuistin rakenteesta ja 4 82917 kutsujen jaon yhtäaikaispiirin,

Kuvio 5 esittää kaavakuvan kutsujen jaon pohjana olevan käyttökustannusten laskennan havainnollistamiseksi/

Kuvio 6 esittää diagrammin ryhmäohjauksen ajallisesta kulusta.

Kuviossa 1 on numerolla 1 merkitty esim. kolmesta hissistä a, b ja c koostuvan hissiryhmän hissin a hissikuilua. Nostokoneisto 2 käyttää nostoköydellä 3 hissikuilussa 1 olevaa hissikoria 4. Käytössä on n kerrosta EO - En, joista on esitetty ainoastaan ylimmät En-4 - En. Nostokoneistoa 2 ohjataan EP-B- 0 026 406 :sta tunnetulla käytön ohjauksella, jossa pitoarvon anto, säätöfunktiot ja pysähdyksen aloitus tuotetaan mikrotietokone-järjestelmällä 5. Käytön ohjauksen mitta- ja asetuselimet 6 ovat yhteydessä mikrotietokonejärjestelmään 5 liitännän IF1 välityksellä. Hississä 4 on kuorman mittauslaite 7 ja hissin kulloisenkin aseman Z ilmoittava laite 8, jotka liittyvät mikrotietokone järjestelmään 5 saman liitännän IF1 kautta. Kerroksissa on jäljempänä lähemmin kuvioissa 2 ja 3 kuvattavat kutsujen rekisteröintilaitteet 9, joilla voidaan antaa kutsuja haluttuun kerrokseen menoa varten. Kutsujen rekisteröintilaitteet 9 liittyvät osoiteväylän AB ja sarjasiirräntäväylän CRU tiedon syöttöjohtimen CRUIN kautta mikrotietokoneeseen 5 ja EP-B- 0 062 141 :sta tunnettuun, vertaajalaitteesta 10 ja DMA-modulista koostuvaan syöttölaitteeseen. Kutsujen rekisteröinti-laitteeet 9 ovat lisäksi johtimilla 11 yhteydessä toisten hissien b, c mikrotietokonejärjestelmiin ja syöttölaitteisiin.

Mikrotietokonejärjestelmä 5 koostuu kerroskutsumuistista RAMI, kuvion 4 avulla lähemmin kuvattavasta hissikutsumuistista RAM2, hissin 4 kulloisenkin kuorman Ph ja aseman Z tallentavasta muistista RAM3, käyttökustannusmuisteista RAM4 sekä ylös- että alasliikkeelle, käskyt saavista muisteista RAM5 sekä ylös- että alasliikkeelle, EPROM-ohjelmamuistista ja mikrosuorittimesta 5 82917 CPU, joka liittyy muisteihin RAM1-RAM5, EPROM osoiteväylällä AB, tietoväylällä DB ja ohjausväylällä STB. Rl ja R2 ovat näytteenottolaitteen näytteenottajia, jotka ovat rekistereitä, joiden avulla muodostetaan kerrosten numeroita ja kulkusuuntaa vastaavia osoitteita. R3 on rekisterin muodossa oleva valitsin, joka näyttää hissin liikkuessa sen kerroksen osoitteen, jossa hissi vielä voisi pysähtyä. Kuten yllä mainitusta käytön ohjauksesta tunnettua, valitsimen osoitteisiin liittyy ajoreitit, joita verrataan pitoarvon antajassa tuotettuun ajoreittiin. Kun ne ovat samat ja on annettu pysähtymiskäsky, alkaa hidastusvaihe. Jos pysähtymiskäskyä ei ole annettu, valitsin R3 kytkeytyy seuraavaan kerrokseen.

Hissien a, b, c mikrotietokonejärjestelmät 5 liittyvät toisiinsa EP-B- 0 050 304 :sta tunnetulla käyttökustannusten ver-tailulaitteella 12 ja liitännällä IF2 sekä EP-B- 0 050 305 :sta tunnetulla yhteisjohtosiirtojärjestelmällä 13 ja liitännällä IF3. Ne muodostavat tällä tavoin keksinnön mukaisen ryhmäohjauksen.

Kuvion 2 mukaan esim. yksi- tai kaksinumeroisille kutsuille suunniteltu rekisteröintilaite 9 koostuu näppäimistöstä 20, jossa on kymmenen näppäintä numeroille l - 9, 0 halutun kerroksen kutsun antamista varten. Yhdettätoista näppäintä, joka on merkitty voidaan käyttää esim. pohjakerroksen alla olevien kerrosten kutsujen esivalintanäppäimenä. Pohjakerrosta kuvattaisiin tällöin numerolla 0. Kahdettatoista, "C”-näppäintä voitaisiin käyttää muihin tarkoituksiin, esim. koodattujen kutsujen esivalintanäppäimenä. Numeroiden 1-9 ja o näppäimet liittyvät JA-elinten 21.1...21.9, 21.0 tuloihin. JA-elinten lähdöt taas liittyvät ensimmäiseksi annetun numeron tallentavien muistien 23.1...23.9, 23.0 tuloihin S. Numeroiden 1-9, 0 näppäimet liittyvät myös toisten JA-elinten 22.1...22.9, 22.0 tuloihin. Näiden JA-elinten lähdöt liittyvät toiseksi annetun numeron tallentavien muistien 24.1...24.9, 24.0 tuloihin S. Muisteina 6 82917 voidaan tässä käyttää esim. RS-kiikkuja. Kaikkien näppäinmuis-tien lähdöt Q liittyvät kombinatorisen logiikan 25 tuloihin.

Sen lähdöt taas liittyvät kolmansien JA-elinten 26.0, 26.1.. .26.n tuloihin. Näiden JA-elinten lähdöt liittyvät kerrosten kutsut tallentavien, esim. RS-kiikkujen muodosssa olevien muistien 27.0, 27.1...27.n tuloihin.

Kombinatorinen logiikka 25 toimii siten, että syötettäessä yksinumeroinen kutsu asetetaan kerroksien EO, E1-E9 kutsumuis-teista 27.0, 27.1...27.9 joku ja syötettäessä kaksinumeroinen kutsu kerroksien ElO-En muisteista 27.10...27.n joku. Kun esim. annetaan kutsut kerroksille El ja E13, kombinatorisen logiikan 25 täytyy täyttää yhtälöt

i = i v\----αΡλΊΓλΡαΤ7. . . .A9W

13 = 1 ’ΛΤΆΤ·----/^ΛΡλΐ"A2VO*____λΤΆΤγ' ? joissa muuttujat 1', 2', 3'... merkitsevät ensimmäistä annettua numeroa ja 1”, 2", 3”... toista, ja muuttujat 1, 13 kuvaavat valittuja kerroksia El, E13.

Kutsumuistien 27.0, 27.1...27.n lähdöt liittyvät multiplekserin 28 ja TAI-elimen 29 tuloihin. Jälkimmäisen lähtö liittyy multiplekserin 28 ensimmäiseen tuloon. Multiplekseri 28 on yhteydessä myös osoiteväylään AB, ja sen lähtö liittyy tiedon syöttö johtimeen CRUIN. Muistien 27.0, 27.1...27.n lähdöt liittyvät johtimilla 11 (kuvio 1) hissien b, c multipleksereihin 28 ja TAI-elimiin 29.

Numerolla 30 kuvataan kutsujen syötön aikaa rajoittavaa piiriä, joka koostuu monoflopista 31, kahdesta viive-elimestä 32, 33, kolmesta NEGAATIO-elimestä 34, 35, 36 ja kahdesta JA-elimestä 37, 38, joissa on molemmissa kaksi tuloa. Numeroiden 1-9 ja 0 näppäimet liittyvät TAI-elimellä 39, viive-elimellä 40 ja kak-situloisella JA-elimellä 41 monoflopin 31 tuloon e. Monoflopin 31 lähtö a liittyy viive-elimen 32 tuloon, toisten JA-elinten 22.0, 22.1...22.9 toisiin tuloihin ja NEGAATIO-elimen 42 kautta 7 82917 ensimmäisten JA-elinten 21.0, 21.1...21.9 toisiin tuloihin. Viive-elimen 32 lähtö liittyy toisen viive-elimen 33 tuloon.

Sen lähtö taas liittyy NEGAATIO-elimellä 34 JA-elimen 41 toiseen tuloon. Viive-eliminä voidaan käyttää esim. sarjaan kytkettyjä logiikkamoduleja, jolloin viiveaika saadaan signaalin läpimenoajasta. Monoflopin 31 lähtö a liittyy toisen NEGAATIO-elimen 35 välityksellä JA-elimen 37 tuloon. JA-elimen 37 toinen tulo liittyy viive-elimen 32 lähtöön ja lähtö kutsu-muistien 27.0, 27.1...27.n eteen kytkettyjen JA-elinten 26.0, 26.1.. .26.n toisiin tuloihin. Viive-elimen 32 lähtö liittyy kolmannella NEGAATIO-elimellä 36 JA-elimen 38 yhteen tuloon, ja sen toiseen tuloon liittyy toisen viive-elimen 33 lähtö. JA-elimen 38 lähtö liittyy näppäinmuistien nollausliitäntöihin R.

Yllä kuvattu kutsujen rekisteröintilaite 9 toimii seuraavasti:

Annettaessa kutsua esim. kerrokseen El3 painetaan ensin näppäintä numero 1. Näin tuotetaan lyhyt impulssi. Koska NEGAATIO-elin 42 on vapauttanut JA-elimet 21.1...21.9, 21.0, asettuu ainoastaan näppäinmuisti 23.1 (ajankohta I, kuvio 3). Viive-elimen 40 määräämän viiveen jälkeen kytkeytyy monoflop 31, niin että NEGAATIO-elimen 42 lähtö menee alas ja muisteihin 23.1.. .23.9. 23.0 ensimmäisen numeron syöttöä varten liittyvät JA-elimet 21.1.«.21.9, 21.0 menevät sulkutilaan (ajankohta II, kuvio 3). Samanaikaisesti vapautuvat näppäinmuisteihin 24.1.. «24.9, 24.0 toisen numeron syöttöä varten liittyvät JA-elimet 22.1...22.9, 22.0. Oletettakoon nyt, että monoflopin 31 kytkentäaika on esim. yksi sekunti ja että numeron 3 näppäintä painetaan sen ajan kuluessa. Tällöin asettuu muisti 24.3, ja kombinatorinen logiikka 25 käyttää muuttujia 1' ja 3” ja kerroksen El3 kutsumuistiin 27.13 liittyvää muuttujaa 13.

Monoflopin 31 ja viive-elimen 32 lähtösignaalien laskevat kyl-jet tuottavat JA-elimen 37 lähtöön impulssin, joka vapauttaa JA-elimet 26.0, 26.1...26.n ja asettaa kerroksen E13 kutsumuis- 8 82917 tin 27.13 (ajankohta III, kuvio 3). Viive-elimien 32, 33 lähtö-signaalien laskevat kyljet tuottavat niinikään toisen JA-elimen 38 lähtöön impulssin, joka palauttaa näppäinmuistit ennalleen (ajankohta IV, kuvio 3). Toisen viive-elimen 33 lähtösignaalin laskeva kylki vapauttaa NEGAATIO-elimen 34 ja JA-elimen 41 kautta monoflopin 31, minkä jälkeen voidaan antaa uusi kutsu (ajankohta V, kuvio 3).

Multiplekserillä 28 voidaan tunnustella kutsumuistit 27.0, 27.1.. .27.n ja siirtää tallennetut kutsut kyseisen hissin mikrotietokone järjestelmään 5. TAI-elin 29 aktivoi multiplekserin 28 ensimmäisen tulon ja siihen liittyvä osoite tulkitaan ker-roskutsun osoitteeksi. Multiplekserin 28 muihin tuloihin liittyvät osoitteet tulkitaan hissikutsujen osoitteiksi. Tällöin esim. osoitteen alkuosa ilmoittaa halutun kerroksen ja toinen osa toimii kyseisen multiplekserin valintakoodina ja kuvaa kerrosta, josta kutsu annettiin.

Kuten kuviossa 1 mainitusta EP-B- 0 062 141 :sta tuttua, kutsut siirretään mikrotietokonejärjestelmään 5 siten, että mikrosuo-ritin CPU ilmoittaa vapaasignaalilla CIEN valmiutensa keskeytys vaatimus ten CIN? vastaanottoon. Vapaasignaali aktivoi DMA-modulin, joka ottaa haltuunsa kontrollin osoiteväylän AB ja sarjasiirräntäväylän CRU kautta. Sen nyt tuottamien osoitteiden avulla selataan kutsujen rekisteröintilaitteiden 9 kutsumuistit 27.0, 27.1...27.n ja vertaajalaitteen 10 luku-kirjoitusmuisti FLAG-RAM. Vertaajalaitteessa 10 kutsumuistien 27.0, 27.1...27.n sisältöä ja lukukirjoitusmuistin FLAG-RAM muistipaikkojen sisältöä verrataan. Jos ne eivät ole samat, DMA-operaatio lopetetaan ja tuotetaan keskeytysvaatimus CINT. Mikrosuoritin CPU suorittaa sitten keskeytysohjelman lukien tiedon syöttöjohti-mella CRUIN olevan tietobitin kirjoittaen sen sitten osoiteväy-lällä AB olevalla osoitteella halutun kerroksen tallentavaan kerroskutsumuistiin RAMI tai hissikutsumuistiin RAM2 ja tieto-väylän DB johtimen Do kautta luku-kirjoitusmuistiin FLAG-RAM.

9 82917

Hissikutsumuisti RAM2 koostuu kuvion 4 mukaisesti muistista RAM2', jossa on kerrosten lukumäärää vastaava määrä muistipaikkoja ja johon on tallennettu jo jaetut kutsut. RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n ovat muita, kerroksia EO, El...En vastaavia muisteja, joissa on samalla tavoin kerrosten lukumäärää vastaava määrä muistipaikkoja. Näihin muisteihin RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n siirretään yllä olevassa kappaleessa kuvatulla tavalla ainoastaan ne niistä annetut kutsut, joita ei ole vielä jaettu hisseille. Muisti RAM2', muut muistit RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n, kerroskutsumuisti RAMI ja käskyt saava muisti RAM5 liittyvät toisiinsa JA-elimillä 50, 51 esitetyllä yhtäai-kaispiirillä. Mikrosuorittimen CPU ohjelman jokaisessa toisen näytteenottajan R2 asennossa muodostama yhtäaikaispiiri aiheuttaa sen, että aina kun jäljempänä esitettävällä tavalla annettava kutsun jakokäsky ja saman kerroksen kutsu sattuvat yhteen, vastaavaan muuhun muistiin tallennetut kutsut siirtyvät muistiin RAM21. Tällöin ne on jaettu, ja ne ovat valitsimen R3 tunnusteltavissa. Valitun esimerkin mukaan kuviossa 4 on esitetty ainoastaan ylösajon käskyt saava muisti RAM5.

Kuviossa 5 on käyttökustannusten osuudet Kr, KA ja Kx' tallentavat muistit RAM4', RAM4" ja RAM4''1. Ne, käyttökustannus-muisti RAM4, kerroskutsumuisti RAMI ja hissikutsumuisti RAM2 liitetään toisiinsa jokaisessa ensimmäisen näytteenottajan Rl asennossa. Jäljempänä lähemmin kuvattavia toimenpiteitä varten tarvittava liittäminen tapahtuu mikrosuorittimen CPU ohjelmalla. Valitun esimerkin mukaan kuviossa 5 on esitetty ainoastaan hissin ylösajon käyttökustannusmuisti RAM4 ja kustannusosuuksien muistit RAM4', RAM4" ja RAM4 ' ' · .

Kerroskutsun ja jostakin kerroksesta annettujen kutsujen jakaminen tapahtuu samalla tapaa kuin tekniikan tilan hyväksymässä EP-B- 0 032 213 :ssa. Asiaa valaistaan lähemmin seuraavassa kuvioiden 4, 5 ja 6 avulla: 10 8291 7

Kun kutsu syötetään alkavat hissien a, b, c näytteenottajat Rl kierroksen, jota jatkossa nimitetään käyttökustannusten laske-misjaksoksi KBZ. Ne lähtevät liikkeelle kyseisen hissin valitsimen asennosta ajosuuntaan (ajankohta I, kuvio 6). Käyttökustannusten laskemisjakson KBZ aikana mikrotietokonejärjestelmä 5 laskee kaikilla näytteenottajan asennoilla käyttökustannukset K yhtälöllä K = tv(PM+kx Re-ka Rc)+kx(m tm+tv(RB+Rc-RKc+Z)) Gl.l jossa tv tarkoittaa viiveaikaa pysähdyksessä,

Pm laskemisajankohdan aikaista kuormitusta, R* valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä jaettujen kerroskutsujen lukumäärää,

Rc valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä annettujen hissikutsujen lukumäärää, ki olosuhteista riippuvaa ennakoitua hissiin tulevien ihmisten määrää kerroskutsua kohti, k* olosuhteista riippuvaa ennakoitua hissistä poistuvien ihmisten määrää hissikutsua kohti, m valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä olevien kerrosvälien lukumäärää, tm keskimääräistä ajoaikaa kerrosväliä kohti,

Rbc hissikutsujen ja jaettujen kerroskutsujen yhteensattumisten lukumäärää valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä, Z hissin asemasta riippuvaa lisää, tv(PM+kx R*“ka Rc) sisäisiä käyttökustannuksia Kx ja kx(m tm+tv(R«+Rc-R*c+z) ulkoisia käyttökustannuksia KA.

Yhtälöstä saadut käyttökustannukset K, Kx ja K*, tallennetaan käyttökustannusmuistiin RAM4 ja kustannusosuusmuisteihin RAM4', RAM4". Jos kyseisessä näytteenottajan asennossa on laskemisajankohtana hissikutsu RC, tallennettavat käyttökulut K pienenevät, koska sisäiset käyttökulut Kx laitetaan nollaksi. Näyt-teenottaja Rl kytketään uudella osoitteella seuraavaan kerrokseen ja se suorittaa uuden laskemisen.

11 82917

Jos näytteenottajat Rl törmäävät laskemisjakson KBZ aikana (kuvio 5) kerroksessa E10 vielä jakamatta olevaan kerroskutsuun ja vastaavassa muistissa RAM2.10 on esim. kerroksen E14 kutsu, tämän kutsun aiheuttamat ylimääräiset sisäiset käyttökustannukset K'I otetaan mukaan näytteenottajän asennossa E10 tapahtuvaan laskemiseen yhtälöihin K = Ki+Ka+K'i G1.2 K'x = tv(P’M+kx· R'B-ka»R'c) G1.3 joissa P'M tarkoittaa odotettua, suhteesta ^·Ρ'μ=Κι johdettua kuormitusta jaetun kerroskutsun saapuessa, R'k jaettujen kerroskutsujen määrää vielä jakamatta olevan kutsun hissiin astumis- ja hissistä poistumiskerrosten välillä, R'c hissikutsujen määrää vielä jakamatta olevan kutsun hissiin astumis- ja hissistä poistumiskerrosten välillä.

Yhtälöstä G1.3 saatavat lisät sisäisiin käyttökustannuksiin K'x tallennetaan muistiin RAM4'''.

Koska esimerkissä oletetaan, että näytteenottaja Rl tunnustelee ylöspäin ja että asennossa E10 havaitaan, että vielä jakamatta oleva kutsu, joka on muistissa RAM2.10 ja haluaa kerrokseen E14, on ylöspäin kutsu, käyttökustannukset K tallennetaan ylös-liikkeen käyttökustannusmuistiin RAM4. Jos kerroksen E10 kohdalla on jo hissille a jaettu hissikutsu, sisäisiä käyttökustannuksia Kx ei oteta huomioon kerroksen E10 kohdalla tehtävässä yhtälön G1.2 mukaisessa yhteenlaskussa. Kun käyttökustannukset K näin pienenevät, on todennäköisempää, että kerroskutsu ElO jaetaan hissille a, joten tavoitteena oleva odotusaikojen lyhentyminen saavutetaan paremmin, kun samalla pysähdyksellä on sekä hissiin tulijoita että sieltä poistujia.

Jos lisäksi kerrokselle E14 on samanaikaisesti tallennettu hissille a jaettu kerros- tai hissikutsu (kuvio 5), niin tässä i2 82917 näytteenottajan asennossa tapahtuvassa laskennassa ei oteta huomioon yhtälöön G1.2 muistissa RAM2.10 olevan kerroksen E14 kutsun aiheuttamia ylimääräisiä käyttökustannuksia K'x.

Kustannusten laskemisjakson KBZ loputtua (ajankohta II, kuvio 6) alkavat kaikkien hissien a, b, c toiset näytteenottajat R2 samanaikaisesti kierron, jota jatkossa nimitetään kustannusten vertailujaksoksi KVZ. Se alkaa kerroksesta EO (ajankohta III, kuvio 6). Kustannusten vertailujakso aloitetaan esim. viisi-kymmenen kertaa sekunnissa. Jokaisessa näytteenottajan asennossa johdetaan hissien kustannusmuisteissa RAM4 olevat käyttökustannukset K kustannusten vertaajalaitteelle 12, jossa niitä verrataan. Pienimpiä kustannuksia K osoittavan hissin a, b, c käskyn saavaan muistiin RAM5 tallennetaan loogisen ”1" muodossa käsky, joka kuvaa kerrosta, johon kyseinen hissi a, b, c parhaiten ajallisesti sopii. Vertailusta voi asennossa E9 aiheutua hissien uusi jako siten, että hissin b käsky sammuu ja siirtyy hissille a (kuvio 4). Tämän uuden jaon johdosta näillä hisseillä alkaa uusi kustannusten laskemisjakso KBZ ja keskeyttää vertailujakson KVZ, koska laskemisella on prioriteetti.

Esimerkissä (kuvio 4) on kerroskutsumuistissa RAMI kerroksen E9 kutsu. Yhtäaikaispiirin JA-elinten 51 aktivoinnilla siirretään muistissa RAM2.9 olevat kerroksien Eli ja E13 kutsut muistiin RAM2', jolloin ne samalla jaetaan hissille a. Uudessa kustannusten laskemisjaksossa KBZ nämä kutsut katsotaan sitten hissi-kutsuiksi Rc ja kerroskutsuksi RK yhtälössä Gl.l. Valitsimen R3 kytkeytyessä edelleen ja tullessa näytteenottajan asentoon E9 havaitaan, että jakokäsky on tallennettu ylösliikkeen käskyt saavaan muistiin RAM5, joten kerrosten E9, Eli ja E13 kutsut on hoidettava ylös matkalla olevalla hissillä a. Valitsimen R3 kytkeydyttyä näytteenottajan asentoon E9 alkaa hidastusvaihe, kuten kuvion 1 kuvauksessa annetussa käytön ohjaukseen viittauksessa todettiin, ja hissin a hissikori 4 pysäytetään kerrokseen E9. Jos tämän hidastusvaiheen aikana annetaan kutsuja is 82917 hissin a kulkusuunnassa oleviin kerroksiin, sen mikrosuoritin CPU aikaansaa niiden RAM2.9 muistiin sisäänkirjoituksen jälkeen niiden välittömän siirtämisen muistiin RAM2', jolloin ne siirtyvät hissille a ilman edellä kuvattua käytäntöä.

Kun hissin b kustannusten laskemisjakso KBZ kuvion 6 esimerkissä jatkuu keskeytymättä, pysähtyköön hissin a jakso ajankohtien IV ja V välillä käytön säädön vuoksi. Sen jälkeen jatkuu kustannusten vertailu näytteenottajan asennosta E10 (alaspäin) keskeytyen jälleen asennossa E7 hissin c jonkin tapahtuman johdosta, esim. valitsimen asennon muuttuessa (ajankohta VI). Keskeytyksen aiheuttaman kustannusten laskemisjakson KBZ, hissille c, jälkeen (ajankohta VII) jatkuu kustannusten vertailujakso KVZ ja loppuu asennossa El. Ajankohtien VIII ja IX välillä pyörii taas hissin a uusi kustannusten laskemisjakso KBZ, jonka jälkeen alkaa ajankohtana X uusi kustannusten vertailujakso KVZ.

Yhteen tai useampaan kerrokseen menossa olevan hissin tullessa johonkin kerrokseen tässä kuvaamatta jätettävä näyttölaite ilmoittaa odottaville matkustajille, kuten kuvatusta tekniikan tilasta tunnettua, pääseekö saapuvalla hissillä haluttuun kerrokseen.

Claims (7)

14 8291 7

1. Hissien ryhmäohjaus, jossa on kerroksissa kutsujen rekiste-röintilaitteet (9), hissiryhmien hissien koreissa kuorman mittauslaitteet (7), jokaisessa ryhmän hississä mahdolliset pysäh-tymiskerrokset näyttävä valitsin (R3), jokaista kerrosta varten ainakin yhden asennon sisältävä näytteenottolaite (Rl, R2) ja ohjauslaite, jolla kerroksista annetut kutsut jaetaan hisseille, jossa ohjauslaite sisältää hissiä kohti laskijalaitteen (CPU), kerroskutsumuistin (RAMI), hissikutsumuistin (RAM2), jossa laskijalaite (CPU) laskee näytteenottolaitteen (Rl, R2) näytteenottajan (Rl) jokaisessa asennossa matkustajien odotus-aikoja vastaavat käyttökustannukset (K) yhtälöstä K = tv(PM+kx· RIE-k2.Rc)+ki(m.tm+tv(RH:+Rc-R*c+Z)) jossa tv tarkoittaa viiveaikaa pysähdyksessä, Pm laskemisajankohdan aikaista kuormitusta, R* valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä jaettujen kerroskutsujen lukumäärää, Rc hissikutsujen lukumäärää valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä, kx olosuhteista riippuvaa ennakoitua hissiin tulevien ihmisten määrää kerroskutsua kohti, ka olosuhteista riippuvaa ennakoitua hissistä poistuvien määrää hissikutsua kohti, m valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä olevien kerrosvälien lukumäärää, tm keskimääräistä ajoaikaa kerrosväliä kohti, Rbc hissikutsujen ja jaettujen kerroskutsujen yhteensattumisten lukumäärää valitsimen ja näytteenottajan asentojen välillä, Z hissin asemasta riippuvaa lisää, tv(PM+kx·RK-ka·Rc) sisäisiä käyttökustannuksia Kx ja kx (m· tm+tv(R*+Rc~RH:c+Z) ulkoisia käyttökustannuksia K*./ lisäksi siinä on käyttökustannukset (K) tallentava muisti (RAM4), sisäiset ja ulkoiset käyttökustannukset (Kx, KA) is 8291 7 tallentavat muistit (RAM4', RAM4"), kaikissa näytteenottajän (RS) asennoissa pienimmät käyttökustannukset (K) osoittavan hissin ilmoittava käyttökustannusten vertailulaite (12) ja käskyt vastaanottava muisti (RAM5), ja pienimmät käyttökustannukset (K) osoittavan hissin käskyt vastaanottavaan muistiin (RAM5) voidaan kirjoittaa kyseisen näytteenottajän asennon kerroskutsu, tunnettu siitä# että - kutsujen rekisteröintilaitteessa (9) on 10-näppäimistön (20) muodossa olevia painonappeja ja kerroksien lukumäärää vastaava määrä kutsumuisteja (27.0, 27.1...27.n), ja painonapeilla voidaan tunnetulla tavalla antaa kutsuja haluttuun kerrokseen menoa varten, - kutsumuistit (27.0, 27.1...27.n) liittyvät kerroskutsumuis-tiin (RAMI) ja hissikutsumuistiin (RAM2), ja jonkin rekiste-röintilaitteen (9) rekisteröidessä kutsun tallentuu kerroskut-sumuistiin (RAMI) kyseisen rekisteröintilaitteen ilmoittaman kerroksen kohdalle kutsu, - hissikutsumuisti (RAM2) koostuu jo jaetut hissikutsut (Rc) sisältävästä muistista (RAM2') ja kerroksia vastaavista muista muisteista (RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n), joihin kyseisistä kerroksista annetut muihin kerroksiin haluavien kutsut, joita ei ole jaettu hisseille, tallennetaan, ja jotka otetaan mukaan kyseisen kerroksen käyttökustannusten (K) laskemiseen, - muisti (RAM2'), muut muistit (RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n), ker-roskutsumuisti (RAMI) ja käskyt vastaanottava muisti (RAM5) liittyvät yhtäaikaispiirillä (50, 51) toisiinsa siten, että kerroskutsua jaettaessa vastaavan muistin (RAM2.0, 2.1...2.n) kutsut siirtyvät muistiin (RAM21).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjaus, tunnettu siitä, että jos löytyy jakamatta oleva kerroskutsu, kyseisen näytteenottajän asennon käyttökustannukset (K) lasketaan yhtälöillä ie 8291 7 K = Κι+ΚΑ+Κ'χ Κ'ι = tvr( Ρ ' M+lCx* R1 Κ~ka* R' c) joissa P'm tarkoittaa odotettua, suhteesta tv*P'M=Kx johtuvaa kuormitusta jaetun kutsun saapuessa, K'x muistiin (RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n) tallennettujen kutsujen aiheuttamia ylimääräisiä sisäisiä käyttökustannuksia, R'* jaettujen kerroskutsujen määrää jakamatta olevan kutsun hissiin astumis- ja sieltä poistumiskerroksen välillä, R'c hissikutsujen määrää jakamatta olevan kutsun hissiin astumis- ja sieltä poistumiskerroksen välillä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ryhmäohjaus, tunnettu siitä, että siinä on vielä yksi käyttökustannusten muisti (RAM4* * *), johon tallennetaan ylimääräiset sisäiset käyttökustannukset (Ki), ja että kaikki käyttökustannuksia (K, KI; KA, K'x) tallentavat muistit (RAM4, RAM41, RAM4", RAM4*'*), kerros-kutsumuisti (RAMI) ja hissikutsumuisti (RAM2) voidaan liittää toisiinsa siten, että kun näytteenottajän jossain asennossa on sekä jo jaettu kerros- tai hissikutsu että jakamatta oleva his-sikutsu, käyttökustannusmuistiin (RAM4) tallennettaviin käyttökustannuksiin (K) ei lisätä ylimääräisiä sisäisiä käyttökustannuksia (Κ’χ).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjaus, tunnettu siitä, että - 10-näppäimistön (20) numeroiden 1...9 ja 0 näppäimet liittyvät ensimmäisen annetun numeron tallentamiseksi muisteihin (23.0, 23.1...23.9) ja toisen annetun numeron tallentamiseksi muisteihin (24.0, 24.1...24.9), - kaikkien näppäinmuistien lähdöt (Q) liittyvät kombinatorisen logiikan (25) tuloihin, jonka lähdöt ovat JA-elimillä (26.0, 26.1...26.n) yhteydessä kutsumuistien (27.0, 27.1...27.n) tuloihin (s), - annettaessa numero aktivoituu määrätyksi ajaksi, jona toinen i7 8291 7 numero tulee antaa, aikaa rajoittava piiri (30), ja tämän ajan kuluttua asettuu ensimmäisen numeron kutsumuisti tai sitten ensimmäisen ja toisen numeron kutsumuisti (27.0, 27.1...27.n) ja kaikki näppäinmuistit palautuvat ennalleen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ryhmäohjaus, tunnettu siitä, että toisen numeron antamiseksi varattu aika on sekunti.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ryhmäohjaus, tunnettu siitä, että - aikaa rajoittava piiri (30) koostuu monoflopista (31), kahdesta viive-elimestä (32, 33), kolmesta NEGAATIO-elimestä (34, 35, 36) ja kahdesta kaksituloisesta JA-elimestä (37, 38), - monoflopin (31) tulo (e) liittyy kaksituloisella JA-elimellä (41), viive-elimellä (40) ja TAI-elimellä (39) numeroiden 1...9 ja 0 näppäimiin, - monoflopin (31) lähtö (a) liittyy viive-elimen (32) tuloon ja NEGAATIO-elimellä (35) JA-elimen (37) toiseen tuloon, jonka toinen tulo liittyy viive-elimen (32) lähtöön ja lähtö kutsu-muistien (27.0, 27.1...27.n) eteen kytkettyjen JA-elinten (26.0, 26.1... 26.n) tuloihin, - viive-elimen (32) lähtö liittyy toisen viive-elimen (33) tuloon ja NEGAATIO-elimellä (36) JA-elimen (38) toiseen tuloon, jonka toinen tulo liittyy viive-elimen (33) lähtöön ja lähtö kaikkien näppäinmuistien nollausliitäntöihin (R), ja - viive-elimen (33) lähtö liittyy NEGAATIO-elimellä (34) JA-elimen (41) yhteen tuloon.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ryhmäohjaus, tunnettu siitä, että kutsumuistien (27.0, 27.1...27.n) lähdöt liittyvät multiplekserin (28) tietojen tuloihin ja TAI-elimen (29) tuloihin, ja jälkimmäisen lähtö liittyy multiplekserin (28) ensimmäiseen tietotuloon, ja että multiplekserin (28) osoitetulot liittyvät ohjauslaitteen osoiteväylään (AB), jolloin multiplekserin (28) ensimmäiseen tietotuloon liittyvä osoite tulkitaan ie 8291 7 ohjauslaitteessa kerroskutsun osoitteeksi ja muihin tuloihin liittyvät osoitteet tulkitaan hissikutsujen osoitteiksi. 19 8291 7