FI82896B - Foerfarande och anordning foer spaonavgivande skaerning av traedstammar till fraon alla sidor bearbetade traefabrikater. - Google Patents

Description

1 82896

Menetelmä ja laitteisto puunrunkojen lastuavaksi leikkaamiseksi joka sivulta työstetyiksi puuvalmlstelksl

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon 5 mukaista menetelmää puunrunkojen lastuavaksi leikkaamiseksi joka sivulta työstetyiksi puuvalmisteiksi. Keksintö koskee edelleen laitteistoa, jota käytetään tällaisen menetelmän toteuttamiseksi.

Kuvatun kaltainen menetelmä tunnetaan suomalaises-10 ta patenttihakemuksesta nro 792518. Siinä kuvatun menetelmän erikoisuus on siinä, että mainitun kaltaisen koko-nai smenetelmän rajoissa veistetään puunjuovaisia kulmia, jotka rajoittavat sivuttain irrotettavaa sivulautaa sen jälkeen, kun se on irrotettu rungosta mieluiten yhdistel-15 mätyökalua käyttämällä siten, että kulloinkin kahdesta kohtisuorassa toisiinsa nähden olevasta kulmapinnasta toinen sahataan tavoitteena yläpinnan lopullinen työstö, mutta toinen tehdään haketerällä työstämällä. Irrotus-leikkaus kahden tällaisen kulmanjyrsimisen rajoittaman 20 sivulaudan irrottamiseksi tapahtuu sitten niin, että hal-kaisusaha uurtaa kulloinkin haketerien avulla työstettyä kulmapintaa ja työstää näitä puun halkaisun mukaan sa-hauslaatua noudattaen.

Tätä menetelmää käytetään menestyksellisesti lu-25 kuisten puulajien yhteydessä. Sen lisäksi valmistetaan minimityöstökustannuksin kaikinpuolin sahauslaadultaan tasokkaita puuvalmisteita. Tiettyjä vaikeuksia voi kuitenkin esiintyä erittäin kovien puulajien yhteydessä tai ainakin sellaisten puulajien yhteydessä, jotka ovat vah-30 vasti oksien lävistämiä ja joissa erityisesti oksat ovat joko huomattavasti kovempia kuin kulloinkin muu puu tai joissa syiden suunta on oksien ympärillä sellainen, että se kulkee oksien suunnasta kaarimaisesti puun kasvusuuntaan. Kun tunnetussa menetelmässä jyrsityn kulman sahaa- 2 82896 mattomat pinnat, jonka kanssa jyrsimen ympäryspinnat, joihin haketerät on kiinnitetty, siis suoraan haketerän leikkauksen kanssa, työstetään, voi mainituissa epäedullisissa olosuhteissa, erityisesti oksien ympäristössä, 5 puun ulkopintaan syntyä murtumia, jotka ovat syvyydeltään sellaisia, että niitä ei voi enää kokonaan poistaa edes seuraavan halkaisusahauksen avullakaan.

Keksinnön päämääränä on parantaa mainitun kaltaista menetelmää siten, että myös mainituissa epäedullisissa 10 olosuhteissa saadaan aikaan kulloinkin työstettyjä puun-pintoja ilman mainittujen vahinkojen syntymistä. Menetelmää parantaviin toimenpiteisiin tarkoitetun laitteiston aikaansaaminen on toisena tämän keksinnön päämääränä.

Menetelmälle asetettu päämäärä saavutetaan patent-15 tivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisella menetelmällä.

Ennenkuin perehdytään lähemmin keksinnön mukaiseen ratkaisuun ja siihen nojautuviin suositeltaviin suoritusmuotoihin, täytyy joitakin patenttivaatimusten sanamuodossa käytettyjä käsityksiä selittää tarkemmin tai määri-20 teliä:

Kun patenttivaatimuksen 1 päävaatimuksessa siinä mainitun menetelmän vaiheiden järjestyksessä mainitaan puunrungon neljäsivuinen tasaus, tällä ei pidä tiukasti vahvistaa yksittäisten toimenpiteiden ajallista järjes-25 tystä. Toki käytännössä toteutetuissa laitteissa on tavanomaista tasoittaa ensin kaksi vastakkaista puunrungon puolta ja välittömästi sen jälkeen tasata rungon molemmat jäljelle jääneet vastakkaiset puolet kahden kohtisuoraan ensin mainittuja työkaluja vastaan asennetun työkalun 30 avulla tai puunrungon 90°:n kääntämisen jälkeen ensim mäisten työkalujen avulla tai viemällä runko kahden uuden työkalun läpi, jotka ovat samassa järjestyksessä kuin ensimmäiset työkalut, mutta on myös kuitenkin mahdollista tasoittaa kaksi vastakkaista sivua ja sitten lopuksi jyr-35 siä näihin rajoittuvat vajaasärmäiset kulmat ja mahdolli- 3 82896 sesti jopa irrottaa näin vapautuvat sivulaudat molempien jäljelle jääneiden puunsivujen tasaamiseksi vasta sitten ja seuraavan työstövaiheen suorittamiseksi.

Keksinnön mukaisen menetelmän kuvaamiseksi puhu-5 taan ensimmäisestä ja toisesta, joskus runkoa vastaan kohtisuorasta suunnasta, jossa rungon kulmamateriaali irrotetaan. Täten täytyy määritellä suunta, jossa tiettyyn rungon pituuden kohtaan vietynä työkalu tunkeutuu puuainekseen riittävästi. Alan ammattilaisille on tuttua, 10 että rungon pitkittäisen työntöliikkeen ansiosta vastapäätä kiinteitä työkaluja tapahtuu sitten työkalujen pureutuminen puuhun myös rungon pitkittäissuuntaisena komponentin verran. Tämä koskee samalla tavalla sahausta niin ensimmäisessä kuin toisessakin suunnassa.

15 Kun puhutaan kulman irtisahaamisesta ja tässä yhteydessä mainitaan muusta kulmamateriaalista irrottaminen ja lopulta jäljellä olevasta kulmamateriaalista irrottaminen, ei ole kyse porrasmaiseksi jyrsitystä kulmasta, kuten on asia esimerkiksi saksalaisessa patentissa 20 29 28 949, vaan yhdestä ainoasta kulmasta, joka rajoittaa sivulautaa tai mahdollisesti myös useampia saman levyisiä sivulautoja. Käsite "jäljellä oleva kulmamateriaali" tarkoittaa tällaisesta kulmasta täydellistä irrottamista varten poistettavaa ainesta. Rungon kulmaan voi vielä 25 jäädä ylimääräinen vajaa särmä, joka poistetaan muun kulman jyrsinnän yhteydessä. Tätä koskeva FI-patenttihake-muksen nro 792519 mukainen menetelmä on käyttökelpoinen yhdistettynä tässä kuvattuun menetelmään.

Mahdollisia sivujen tasoituksen seurauksena synty-30 viä muutoksia vastaten myöskään kulman jyrsinnät eivät saa kaikki tapahtua samanaikaisesti, vaan ne voidaan tehdä esimerkiksi pareittain peräkkäin toistensa jälkeen.

Kun patenttivaatimuksen sanamuodon mukaan kulman sahaus täytyy pääosin viedä kulman kulmapisteeseen asti, 35 täytyy tiettyjen rajoitusten avulla tuoda tällöin esille.

4 82896 että tämä kulmapiste ei pysy matemaattisesti tarkasti paikallaan, vaan voi esimerkiksi siirtyä sivulaudan myöhemmän irrotuksen yhteydessä.

Ainakin yhden ensin mainitun kaltaisen työkalun 5 mainitseminen patenttivaatimuksen 23 pääkäsitteessä täytyy ymmärtää eräässä vaatimuksessa esitetyksi suoritusmuodoksi, jonka mukaan työstöyksikössä leikkaavat työkalut ovat yleensä pareittain, jotta mallia voidaan leikata samanaikaisesti kahdelta vastakkaiselta suunnalta, mutta 10 myös suoritusmuodoksi, jossa yleensä yhdistellen toteutettu leikkaava työkalu on jaettu haketerien ja sahaterän kanssa kahteen peräkkäiseen työkaluun, joista toisessa on vain haketerä ja toisessa vain sahanterä sahausta varten. Mutta käytännön rakenteellisista syistä tällainen suori-15 tusmuoto ei kuitenkaan ole tavallinen. Toiseksi mainitun kaltaisen leikkaavan työkalun määritelmä on ymmärrettävä vastaavalla tavalla.

Ainakin yhden halkaisusahan käytön käsitteen täytyy kattaa yksittäisten vannesahan olemassaolo sivulaudan 20 irtisahaamista varten. Kun sivulaudan irrotus tapahtuu pyörösahan avulla, on laitteistossa yleensä kaksi rungon syöttösuunnassa toisiinsa nähden siirrettävää pyörösahaa, jotka uppoavat puunrunkoon kulloinkin vastakkaisilta puolilta. Myös useampia kuin yksi halkaisusaha voi olla käy-25 tettävissä siten, että kuvattujen sivulautojen irrotta mista varten olevien halkaisusahojen vieressä on vielä sahat pääkappaleen halkaisemiseksi.

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla voidaan välttää patenttihakemuksen DE-PS 29 18 622 mukaisen menetel-30 män yhteydessä mainitut haitat siten, että sinänsä suositeltavan kulma-aineksen irrottaminen ensimmäisessä, sahausta vastaan kohtisuorassa suunnassa tehdään vain osittain, ja tähän sahaukseen rajoittuva kulma-aines veistetään irti pääosin toisessa sahauksen suuntaisessa suun-35 nassa.

5 82896

Keksinnön puitteissa on nyt periaatteessa mahdollista veistää irti kulma-aines ensimmäisessä vaiheessa ensimmäisessä suunnassa ja loppu kulmamateriaali toisessa suunnassa toisessa vaiheessa tai päinvastoin. Molem-5 missä suoritusmuodoissa on etunsa ja haittansa.

Ensimmäinen suoritusmuoto noudattaa tarkemmin aiemmin tunnettua menetelmää, jossa ensimmäisessä, sahausta vastaan kohtisuorassa suunnassa suoritetaan ainakin sahausta vastaan kohtisuorassa olevan pinnan viimeis-10 tely, suositeltavassa suoritusmuodossa ja puunrungon paksuudesta riippuen kuitenkin muu kulmamateriaali irrotetaan ensimmäisessä suunnassa, kuitenkin vain syvyyteen, joka on kulman syvyyttä vähäisempi niin, että tehtävään sahaukseen rajoittumaan jää vielä kulma-ainesta, joka ir-15 rotetaan sitten toisessa vaiheessa sahauksen suuntaisesti. Tunnetussa menetelmässä haketerien ympäryksen leikkauksen takia laatua vaarantava kulmapinta syntyy tällä tavalla vain teräpään etupuolelle, jonka avulla tässä vältetään haitalliset repeytymät. Niin kauan, kun tähän 20 käytetty leikkaava työkalu, jossa on haketerät, saa aikaan etureunallaan tähän rajoittuvan kulmapinnan riittävän laadullisen tason, jotta halkaisusahan uurtavan työstön avulla pidetään lopullisen yläpinnan sahauslaatu, ei olisi tarpeen työstää näitä pintoja sahauspintaan rajoit-25 tuvan kulmamateriaalin irrotuksen yhteydessä samansuuntaisella lisäsahalla. Koska haketerien pään etupuolen työstämät pinnat eivät kuitenkaan saavuta haluttua laatutasoa, tässä kuvatun menetelmän suositeltavassa suoritusmuodossa tehdään vielä yksi sahaus toisessa suunnassa sa-30 hauspintaan rajoittuvan kulmamateriaalin irrotuksen yh teydessä. Tällöin on erityisen edullista, jos sahaus seuraa jonkin verran haketerien työnnön perässä, jolloin ha-keteristä irtoava aines on vielä kiinni rungossa. Sahan tuleminen perässä saadaan aikaan siten, että käytetään 35 tarkoituksenmukaisesti yhdisteltyä leikkaavaa työkalua, 6 82896 jossa on haketerien vieressä sahanteräyksikkö, jonka liikeradan halkaisija on jonkin verran pienempi kuin haketerien vastaava.

Jos sahanteräosan liikeradan halkaisija olisi jon-5 kin verran suurempi kuin haketerien vastaava, siinä tapauksessa, että sahayksikkö on jo aloittanut ensimmäiseen suuntaan, irtoaisi puulista, jonka takareunaan ensimmäinen sahauspinta rajoittuu, rungosta toiseen sahauksen syvyydeltä kulman ääripisteeseen asti, ennen kuin leikkaus-10 työkalun haketerät voisivat pienentää sen toista vaihetta varten. Tietty jäljelle jäävä porras, joka syntyy siten, että toista sahausta ei viedä kulman ääripisteeseen asti, irtoaa helposti uurtavan halkaisusahan avulla.

Kulmamateriaalln osittainen irrotus ensimmäisessä 15 suunnassa voidaan tehdä ensimmäisen sahauksen avulla tai osittaisen irrotuksen avulla koko kulman leveydeltä tai sitten käyttämällä molempia toimenpiteitä samanaikaisesti tai peräkkäin, jolloin ensimmäinen sahaus tehdään ennen osittaista irrotusta.

20 Joka tapauksessa näillä toimenpiteillä pyritään siihen, että ensimmäisen työstösuunnan suuntaisen kulma-pinnan työstön laatu pysyy korkeana.

Kun ensimmäisessä irrotusvaiheessa käytetään hake-terästä ja sahanterästä yhdisteltyä työkalua, jossa sa-25 hanterän liikeradan säde on jonkin verran suurempi kuin haketerän vastaava, voi oksaisuuden, eli rungon yhteensattuman seurauksena sattua, että vajaasärmäiset kulmat rungon latvassa jäävät niin pieniksi, että kulman syvyys alittaa käyttökelpoisen hakeleikkeen leveyden niin, että 30 sahaus ensimmäisessä suunnassa toki tapahtuu, mutta hake-terät eivät enää pysty. Jos työstetään jatkuvasti ohuita runkoja, voi tapahtua, että haketerät putoavat ensimmäisessä työstövaiheessa. Sen luonteiset poikkeamat eivät saa johtaa tämän keksinnön suoja-alan jättämiseen.

35 Ensimmäiseen työstövaiheeseen ensimmäisessä suun- 7 82896 nassa on samoin ajateltavissa työkaluja, joissa ei ole ensimmäisen suunnan suuntaisen kulmapinnan viimeistelyä varten sahanterää, mutta jotka mahdollisesti soveltuvat erityisten leikkuriasennustensa ansiosta myös mainittujen 5 pintojen viimeistelyyn. Ensimmäinen työstövaihe ei silloin ole välttämättä sidottu olemaan sahanteräyksikön edessä. Tämän kaltainen leikkaava työkalu voitaisiin asentaa keksinnön mukaisesti myös toista työstövaihetta varten.

10 Keksinnön mukaisen menetelmän toisen perussuori- tusmuodon mukaan ensimmäisessä vaiheessa veistetään kul-mamateriaali irti sahauspinnan suuntaisessa toisessa suunnassa ja loput kulmamateriaalista, joka rajoittuu sa-hauspintaa vastaan kohtisuorassa olevaan pintaan, irrote-15 taan toisessa vaiheessa tämän kulmapinnan suuntaisessa ensimmäisessä suunnassa.

Näillä vastakkaisilla työstöjärjestyksillä voi olla erilaisia etuja. Niinpä ensimmäisessä työstövaiheessa ja toisessa suunnassa käytettävän leikkaavan työkalun 20 tarvitsee vastata ainoastaan leikattavan sivulaudan paksuutta ja se voi rajoittua tähän. Koska sivulautojen paksuus on yleensä suhteellisen pieni, tullaan tässä toimeen kapealla leikkurilla, joka lisäksi on myös kaupallisen työstettävän hakeleikkeen leveysalueella niin, että enää 25 ei ole tarpeen jakaa tehtyä haketta edelleentyöstöön tarkoitettuun hakeleikkeeseen.

Niin kauan kun toinen suunta on pystysuora, mikä on tarkoituksenmukaista käytännön syistä, voi olla edullista tehdä pääasiallinen irrotustyö toisessa suunnassa, 30 sillä runko on yleensä tässä suunnassa telineellä, jonka avulla vähenee rungon keinuminen työstön aikana. Työstö, jossa käytetään vaakatason suuntaisia voimia, voi johtaa rungon keinuntaan vaakasuunnassa, mikä voi vaikuttaa haitallisesti halkaisusahan peräkkäisiin teriin.

35 Yhdistelmätyökalua käytettäessä on tässä kuvatussa β 82896 toisessa suoritusmuodossa myös edullista, että ensimmäisen työstövaiheen työkalussa sahan hammasväli voidaan pitää haketeriin verrattuna pienempänä kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa, mikä johtaa sahan hampaiden parempaan 5 sivuvakavuuteen. Toisessa suoritusmuodossa on jopa otettava huomioon, että ensimmäistä sahausta ei tehdä ensimmäisessä suunnassa liian syväksi, ja toisessa vaiheessa irrotettava loppuosa kulmamateriaalista on vielä tämän työstövaiheen lopussa riittävästi kiinni rungossa. Ensim-10 mäisessä vaiheessa irrotus voidaan tehdä vain niin syvältä, että loppuosalla kulmamateriaalista on vielä toisen työstövaiheen toisen sahauksen huomioonottamisen jälkeen käytettävän hakeleikkurin leveys. Jonkin verran yli puolet tästä leveydestä täytyy lopulla kulma-aineksella jää-15 dä ensimmäisen sahauksen tekemisen jälkeen myöhemmän leikkauksen tasossa runkoon kiinnitettynä.

Myös menetelmän toisessa suoritusmuodossa on toisaalta mahdollista ajatella käyttää työkaluja, jotka jättävät jälkeensä heti viimeistellyn sivupinnan niin, että 20 sahanterän käyttö yhdessä haketerien kanssa käy turhaksi. Keksinnön mukaan oleellista on, että haketerien ympärys- ____ leikkurit eivät tee mitään välitöntä työstöä kulmapin- . taan.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 23 25 mukainen laite keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi .

Laitteiston suositeltava suoritusmuoto koostuu siitä, että ensin mainitun kaltainen leikkaustyökalu ja toiseksi mainitun kaltainen leikkaustyökalu, jotka suo-30 rittavat peräjälkeen molemmat työstövaiheet kulman irrottamiseksi, on sijoitettu yhteiselle, säädettävälle luis-tille. Koska molemmat kulman irrotukseen käytettävät leikkaustyökalut pysyvät lujasti toisiinsa nähden vastakkaisessa asemassa, ne voidaan asentaa tiukasti vastakkai-35 seen asemaansa. Irrotettavan kulman aseman muuttamiseksi

II

9 82896 tarvitsee nyt säätää vain yhteistä luistia.

Seuraavassa selitetään keksintöä lähemmin yksityiskohdittain viitaten oheisiin piirroksiin:

Kuviot 1-3 esittävät puunrungon kaavakuvamaista 5 osapoikkileikkausta, jossa on esitetty vaiheittain kahden puujuovaisen kulman irrottaminen menetelmän ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti aina kulmasta irrotetun sivu-laudan irrottamiseen asti;

Kuviot 4 ja 5 esittävät kaavakuvamaista vaakapro-10 jektiota ja sivukuvaa ensin mainitun kaltaisesta leik- kausterästä kuviossa 1 vinoviivoitettuna esitetyn aineksen irrottamiseksi;

Kuviot 6 ja 7 esittävät kaavakuvamaista vaakapro-jektiota ja sivukuvaa toisena mainitun kaltaisesta leik-15 kausterästä kuviossa 2 vinoviivoitettuna esitetyn aineksen irrottamiseksi;

Kuvio 8 esittää kaaviokuvaa laitteisto-osasta kuvatun menetelmän ensimmäisen suoritusmuodon läpiviemiseksi; 20 Kuviot 9 ja 10 esittävät kahta särmätyn puutavaran profiilin poikkileikkausta, jotka on tuotettu kuvatun me- ____ netelmän avulla;

Kuvio 11 esittää etukuvaa laitteistosta, joka soveltuu kuvatun menetelmän ensimmäisen suoritusmuodon 25 oleellisten vaiheitten suorittamiseen;

Kuvio 12 esittää sivukuvaa kuvion 11 mukaisesta laitteistosta, jossa lisäksi merkitty laitteistoon päättyvät sahanterät; j a

Kuviot 13 ja 14 esittävät puunrungon kaavakuva-30 maista osapoikkileikkausta, jossa on esitetty vaiheittain kahden puujuovaisen kulman irrottaminen menetelmän toisen suoritusmuodon mukaisesti.

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti osapoikkileikkausta puunrungosta 1, jolla on tasattu ulkosivu 2, jonka molem-35 millä puolilla täytyy tehdä puunjuovaisen kulma-alueen 3 10 82896 jyrsintä, jotka rajoittavat sivulautaa 4, jonka sivuttai-sena ulkosivuna on tasattu pinta 2. Ensimmäisessä työstö-vaiheessa puunjuovaisen kulman 3 irrottamiseksi irrotetaan ensin kuviossa 1 vinoviivoitettuna esitetty puunosa, 5 ja nuolen 5 suunnassa koko irrotuksen aikana. Tästä suunnasta tehdään jokaista kulmaa varten kerran ensimmäinen sahaus 6, joka yltää suunnitellun kulmanjyrsinnän syvyyteen, eli irrotettavan kulman syvyyteen 7. Ensimmäisen sahauksen 6 syvyys määrä.ä samalla myös pääosin myöhem-10 min leikattavan sivulaudan 4 paksuuden. Samanaikaisesti tai heti ensimmäisen sahauksen teon jälkeen irrotetaan muu puuaines 8 juuri nuolen 5 suunnassa kulma-alueesta 3 hakkeen muodossa. Vinoviivoitetun alueen 8 määräämän ir-tileikkauksen syvyys jää kuitenkin pienemmäksi kuin en-15 simmäisen sahauksen 6 syvyys. Syvyyseron pitäisi olla sellainen, että jäljellejäävät ainesurat voidaan vielä irrottaa ongelmitta haketerillä ja muuttaa kaupalliseksi hakkeeksi.

Kuviossa 1 vinoviivoitetun aineksen irrottaminen 20 tapahtuu tarkoituksenmukaisesti yhdistelmä-leikkaustyöka- lulla, joka kuvion 1 mukaisen puunpoikkileikkauksen ollessa kyseessä pyörii vaakasuoran akselin ympäri. Tällainen leikkaustyökalu on esitetty kuvioissa 4 ja 5 kaavio-maisesti.

25 Tämä leikkaustyökalu koostuu käyttöakselin 9 tuke masta, pääosin sylinterimäisestä haketerätelineestä 10, jossa on kaksi sen ympäri asennettua haketerää 11, joiden leikkaus on pääosin sylinterin vaipan tason suunnassa. Haketerätelineen 10 vapaaseen etusivuun on kiinnitetty 30 kahdesta osasta koostuva sahanterä 12, jonka liikerata poikkeaa haketerän 11 liikeradasta 15 säde-eron 14 verran siten, että sahanterän liikerata on suurempi kuin haketerän vastaava. Säde-ero 14 vastaa ensimmäisen sahauksen 6 ja muun aineksen 8 jyrsintäsyvyyden eroa kuviossa 1. Sä-35 teiden ero 14 voi olla suurinpiirtein välillä 10-25 mm.

11 82896

Seuraava vaihe kulma-alueen 3 irrottamiseksi on esitetty kuviossa 2. Tämän kuvion esityksen mukaan on jo olemassa kaksi ensimmäisen sahauksen 6 tasauslaatuun työstämää kulmapintaa 16, jotka samalla muodostavat myö-5 hemmin irrotettavan sivulaudan 4 pitkät särmäpinnat. Muun kulma-aineksen irrottaminen tapahtuu nyt kuvion 17 suunnasta, ja toisen sahauksen 18 avulla, joka työstää pääosin toisen kulmapinnan 19 (kuvio 3) sahauslaatuun, ja jyrsinnän 20 avulla. Samalla irrotetaan toisen työstövai-10 heen avulla kuviossa 2 vinoviivoitettuna esitetty aines. Irrotettaessa tätä ainesta nuolen 17 suunnassa sahan ha-katerä kiirehtii jonkin verran edelle, jotta siitä irrotettava aines on vielä kiinni rungossa 1. Jos näin ei ole laita irrotetaan sahauksen 18 avulla ainakin tämän työs-15 tövaiheen loppuun mennessä mallista 1 ainesjuova, johon hakaterä ei enää voi tarttua hakkeen irrotuksen takia. Koska käytännössä haketerä viedään ensimmäiseen sahaukseen 6 asti ainesjuovan 20 irrottamiseksi mahdollisimman tarkasti, toista sahausta 18 ei viedä aivan ensimmäiseen 20 sahaukseen 6 asti niin, että haketerän tarttuessa aines-juovan 20 viimeinen osa on vielä kiinni rungossa 1.

Kuten kuviosta 3 nähdään, näin jää jyrsittyyn kul-. . maan vähäinen porras 21, joka kuitenkin voidaan irrottaa kokonaan sivulaudan 4 halkaisun yhteydessä uurtavan sa-25 hauksen avulla. Halkaisun avulla irrotetaan sitten kuviossa 3 vinoviivoitettuna esitetty aines 22, jolloin sivulauta 4 on irrotettu rungosta 1 kokonaan.

Leikkaustyökalu lopun kulma-aineksen irrottamiseksi kuvion 2 menetelmän vaiheen mukaisesti on esitetty ku-30 vioissa 6 ja 7. Tässä toisen vaiheen leikkaustyökalussa on käyttöakseliin 23 kelluvasti kiinnitetty haketeräteline 24, jonka ympärille on asennettu kaksi haketerää 25. Myös tähän leikkaustyökalun vapaaseen etusivuun on kiinnitetty sahanterä 26. Ensimmäisen vaiheen leikkaustyöka-35 luun nähden päinvastoin, tällä sahanterällä 26 on pienem- i2 82 896 pl liikeradan halkaisija kuin haketerällä 25, mikä on merkitty piirroksen säteen erona 27. Tämä säde-ero 27 on tarkoituksenmukaisesti jonkin verran suurempi kuin ensimmäisen vaiheen leikkaustyökalun sahanterän 12 paksuus.

5 Käytännössä se todennäköisesti riittää, kun säde-ero 27 vastaa noin kaksinkertaista sahauksen 6 paksuutta.

Kuvatun menetelmän käytännön suorituksessa tehdään kuvioiden 1-3 yhteydessä selitetyt työstövaiheet edullisesti peilikuvina ja samanaikaisesti vastakkaisilla puo-10 lilla runkoa 1. Eräs tällainen samanaikainen suoritus on nähtävissä kuviossa 8, joka esittää kaaviokuvana laitteistoa kuvatun menetelmän läpiviemiseksi ensimmäisessä suoritusmuodossaan. Runkoa 1 työnnetään eteenpäin syöttö-rullien 28 avulla muuten kuvioista pois jätettyä kulje-15 tushihnaa pitkin nuolen 29 suunnassa. Runko 1 on jo tasattu ulkosivuistaan 2. Kaksi ensin mainitun kaltaista pystysuuntaisen akselin ympäri pyörivää leikkaustyökalua, jotka vastaavat suoritukseltaan kuvioiden 4 ja 5 mukaista leikkauslaitetta, irrottavat ensin rungon 1 molemmilta 20 puolilta kuviossa 1 vinoviivoitettuna esitetyn aineksen. Kuviossa 8 vaakaprojektiona esitettyjen molempien leik-* kaustyökalujen 31 peittämänä on alapuolelle vastaavasti . . asennettu kaksi muuta samanlaista leikkaustyökalua peili kuvana, jotka työstävät rungon 1 alemmat kulmat. Ensim-25 mäisten leikkauslaitteiden jälkeen tarttuvat runkoon 1 toiset leikkauslaitteet 32, jotka on kiinnitetty vaakata-soiseen akseliin pyöriväsii. Toiset leikkauslaitteet 32 vastaavat kuvioissa 6 ja 7 esitettyä leikkaustyökalua. Niillä irrotetaan kuviossa 2 vinoviivoitettuna esitetty 30 aines. Myös tässä on olemassa kaksi muuta leikkaustyökalua, jotka ovat vaakaprojektiossa esitettyjen päittensä 32 peitossa. Lopuksi irrotetaan sivulauta 4 rungosta 1 • · kahdella halkaisusahalla 34, jotka juuri on kiinnitetty vaakatasotseen akseliin 35 pyörivästi. Näin irrotetaan 35 kuviossa 3 vinoviivoitettuna esitetty aines. Kuvatun i3 82896 työnkulun lopussa on aikaansaatu särmätty puu ja kaksi sivulautaa, joiden poikkileikkaus on esitetty kuviossa 9. Kuvio 10 esittää rungon jakamista poikkileikkauksena, jossa kuviossa 8 esitetyt työstötulokset on esitetty kah-5 teen kertaan peräkkäin vuorottaisina, porrastettuina kulmina.

Laitteisto, jota voidaan käyttää kuvatun menetelmän läpiviemiseen, on esitetty yksityiskohtaisesti lähemmin kuvioissa 11 ja 12. Tähän laitteistoon kuuluu ensim-10 mäinen ja toinen leikkaustyökalu, kun taas halkaisusahat, kuten kuviossa 12 on esitetty, eivät muodosta mitään välitöntä rakennekokonaisuutta laitteiston kanssa, johon ensimmäinen ja toinen leikkaustyökalu kuuluvat, vaan ne on asennettu erilliseen runkoon, jota ei ole esitetty.

15 Kuvioon 11 viitaten on runkoa 1 kuljettavan kulje- tushihnan 36 molemmille sivuille asennettu kaksi peili-kuvamaista työstöyksikköä 37. Runkoa 1 työnnetään kulje-tushihnalla 36 kuviossa 12 esitettyjen työntörullien 28 avulla.

20 Kuvioon 11 viitaten on kumpikin työstöyksikkö 37 kiinnitetty runkonsa 38 välityksellä liukuohjaimeen 39, jossa niitä voidaan siirtää työntölaitteen 40 avulla kul-jetushihnan 36 suunnassa ja siirtää tältä pois. Kaksi pystysuunnassa säädettävää luistia 41 ja 42 kannattavat 25 siis ensimmäistä 31 ja toista leikkaustyökalua 32, jolloin molemmat ensimmäiset leikkaustyökalut 31 on sijoitettu toisiinsa nähden samankeskisesti ja niitä siirrel-lään samalla kohtisuoralla akselilla 30. Luistin 41 ja 42 korkeudensäädön ja leikkaustyökalun 31 korkeudensäädön 30 takia on käyttöakseli 30 tehty profiilitankoakseliin, jossa leikkaustyökalua 31 voidaan siirtää liitettäessä sen muoto akseliin. Pystysuoran akselin 30 käyttö tapahtuu käyttömoottorin 46 hihnakäytön 45 välityksellä. Luistit 41 ja 42 säätävät omaa erillistä korkeusasemaansa "· 35 omalla käyttölaitteella 47 tai 48. Vaakatasoisen akselin K 82896 33 ympäri pyöriväksi kiinnitetyt toiset leikkaustyökalut 32 ovat niitä kantavien luistien 41 ja 42 korkeussäädön mahdollistamiseksi kiinnitetty kaksoisakseliin 49, joka saa kiertoliikkeensä saman hihnakäytön 50 välityksellä 5 käyttömoottorista 51. Hihnakäytön 50 järjestely on nähtävissä paremmin kuviossa 12. Käyttöhihna on tehty niin, että se puristaa käyttörullat 52 leikkaustyökalua 32 vasten niiden päinvastaisessa kiertosuunnassa kulloinkin vastakkaisessa suunnassa.

10 Koska kulloinkin leikkaustyökalu 31 ja mukaan kuu luva leikkaustyökalu 32, jotka yhdessä tekevät kulman jyrsinnän, voivat jäädä tätä varten toisiinsa nähden kiinteään asemaan, on mahdollista sijoittaa ne samalle luistille 41 tai 42. Luonnollisesti tulisi jättää tietty 15 säätömahdollisuus leikkaustyökalun leikkaussyvyyden muut tamiseksi toisen suhteen niitä kannattavalla luistilla. Irtijyrsittävän kulman asema voidaan pitää yksin luistin 41 tai 42 korkeussäädön ja työstöyksikön 37 rungon 38 liukuohjaimella 39 käyttökoneen 40 avulla tapahtuvan 20 liikkeen avulla samana.

Kuvioissa 13 ja 14 on esitetty kaavamaisesti puunrungon 1 osapoikkileikkaus, jossa sivupinnat 2 on jo tasattu, josta lopulta irrotetaan kuvion 1-3 mukaisesti, kuitenkin menetelmän toisen pääsuoritusmuodon mukaan, va-25 jaasärmäiset kulmat 3, jotta irrotettavien kulmien rajoittama sivulauta 4 voidaan lopuksi irrottaa. Tämän menetelmän toisen suoritusmuodon mukaan ensimmäisessä työs-tövaiheessa irrotetaan ensin siinä vinoviivoitettu kulma-aines nuolen 17 esittämässä suunnassa, joka on samansuun-30 täinen kuin myöhemmin tehtävät sahaukset. Tästä suunnasta tehdään kerran kunkin kulman ensimmäinen sahaus 53. Samanaikaisesti tai heti tämän ensimmäisen sahauksen 53 jälkeen, irrotetaan muu puuaines 54 juuri nuolen 17 suunnassa hakkeen muodossa. Tämä irrotus tehdään kuitenkin 35 vain syvyyteen, joka on jäännöspaksuuden 55 verran (katso is 82896 kuvio 4) pienempi kuin kulman suunniteltu syvyys. Tämä jäännöspaksuus 55 vastaa vähintään käyttökelpoisen hakkeen leveyttä mukaanlukien sahauksen leveys.

Ensimmäinen sahaus tehdään hieman syvempänä kuin 5 syvyys, johon puuaines 54 irrotetaan, ja toki etenemis-syvyyttä 56 syvemmälle (katso kuvio 14), mikä vie suurin piirtein puoleen sahauksella pienennetystä jäännössyvyy-destä 55. Toisessa työstövaiheessa irrotetaan sitten, kuten kuviossa 14 on esitetty, loput kulma-aineksesta nuo-10 Ien 5 merkitsemässä suunnassa. Tämä tapahtuu toisen sahauksen 57 tekemisen ja jäännösaineksen 58 irrottamisen avulla. Jotta työstettäviin pintoihin ei vaikutettaisi haitallisesti myöhempien sahausten yhteydessä sivulautaa 4 irrotettaessa, irrotetaan loput kulma-aineksesta toi-15 sessa suunnassa 5 mieluiten vain syvyyteen, joka on sa-hausleveyttä vähemmin pienempi kuin suunniteltu kulman syvyys niin, että halkaisusaha uurtaa ja irrottaa jäljelle jäävän vähäisen puujäännöksen 59.

Kuviosta 13 on nähtävissä, että tässä menetelmän 20 suoritusmuodossa leikkaustyökalun ensimmäistä työstövai-hetta varten ei tarvitse olla toisesta suunnasta 17 oleellisesti leveämpi kuin muuten esiintyvä sivulaudan 4 paksuus. Lisäksi, kun toinen suunta 17 on kohtisuorassa, kuten on kuvioissa esitetty ja myös käytännön suorituk-25 sissa on tarkoituksenmukaista, syntyy kulman suurimman aineosan irrotukseen vakiintuneet työolosuhteet, jolloin työstettävä runko on tuettu kohtisuoraan, kun taas vaakatasoon tuetut työkalut voivat helposti johtaa rungon poi-kittaisheilumiseen. Niin kauan kun toisessa työstövai-30 heessa ensimmäisestä suunnasta 5 vain jäännösaines pidetään hakkeen levyisenä, tarvitsee tämän työstövaiheen työkalujen olla leveydeltään tähän vaadittavan levyinen.

Alan ammattilaisille on selvinnyt, että niin kauan kun käytetään yhdisteltyjä haketerää ja sahanteräyksiköi-35 tä, kuten on esitetty menetelmän ensimmäisen suoritusmuo- 16 82896 don yhteydessä, kuvioissa 4-7 esitetty, yksittäisen, työ-kalunosan liikeradan halkaisijat tulee tehdä sellaisiksi, että ne vastaavat kuvioiden 13 ja 14 yhteydessä esitettyjä työkalun upotussyvyyden eroja. Kuvion 14 mukaan toi-5 seen työstövaiheeseen voidaan käyttää työkalua, jossa sa-hanteräosan ja haketerien liikeradan halkaisijat ovat yhtä suuret.

Menetelmän toisen suoritusmuodon kulusta on jo selvinnyt, että kulkukaavio, jollainen on kuviossa 8 esi-10 tetty menetelmän ensimmäistä suoritusmuotoa varten, täytyy muuttua niin, että leikkaustyökalut, joilla on vaakasuorat akselit, ovat puun syöttösuunnassa nähtynä ensimmäisenä ja kohtisuoran akselin leikkaustyökalut seuraavat kutakin vaaka-akselista laitetta. Tämä koskee vastaavasti 15 myös koneellista suoritusta, kuten kuvioissa 11 ja 12 on esitetty. Periaatteessa voidaan käyttää samaa laitteistoa, rungon täytyy vain kulkea laitteiston läpi päinvastaisessa suunnassa, jolloin luonnollisesti on otettava huomioon leikkaustyökalun oikea kiertosuunta. Kuvioiden 20 11 ja 12 selitys on siten käytettävissä vastaavasti myös koneistukseen menetelmän toisen suoritusmuodon läpiviemiseksi.

Claims (34)

1. Menetelmä puunrunkojen lastuavaksi leikkaamiseksi joka sivulta työstetyiksi puuvalmisteiksi, kuten 5 laudoiksi ja nelisärmäiseksi puutavaraksi, ns. profiili-leikkausta käyttäen, jossa menetelmässä työstön aikana puunrunkoa neljältä sivulta suorakulmaiseksi tasattaessa ainakin osalle sen pituutta jätetään vajaasärmäisiä kulma-alueita, käsitellään vajaasärmäiset kulma-alueet suo-10 rakulmaisiksi, jolloin kulman kulma-ainesta (18, 20) lei kataan irti työkalun ensimmäisessä, rungon akselia vastaan kohtisuorassa tunkeutumissuunnassa (5)# ja irrotetaan kahden viimeistellyn kulman rajoittamat sivulaudat sahaleikkauksilla työkalun toisessa, rungon akselia ja 15 työkalun ensimmäistä tunkeutumissuuntaa (5) vastaan kohtisuorassa tunkeutumissuunnassa (17), tunnettu siitä, että kulman kulma-aines leikataan kahdessa erillisessä vaiheessa työkalun eri tunkeutumissuunnissa osittain irti kulmasta, jolloin leikkaus tapahtuu toisessa 20 vaiheessa työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) ja toisessa vaiheessa työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa (17).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa kul- 25 ma-aines leikataan osittain irti työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) ja toisessa vaiheessa jäljellä oleva kulma-aines (18, 20) leikataan irti työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa (17).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että kulma-aineksen leikkaaminen irti työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) tapahtuu siten, että tehdään ensimmäinen sahauslovi (6) olennaisesti kulman suunniteltuun syvyyteen saakka (kulmapiste 7), jotta sahaleikkausta (22) vastaan kohtisuo-35 rassa oleva kulmapinta (16) saadaan työstettyä hienolaa-tuiseksi. ie 82896

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa leikataan irti (lisää) kulma-ainesta (8) työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) syvyyteen asti, joka on 5 enemmän kuin yhden sahauslovileveyden verran pienempi kuin kulman suunniteltu syvyys (kulmapiste 7).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että (lisää) kulma-ainesta (8) leikataan irti työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnas- 10 sa (5) 10-25 mm:n etäisyydelle kulman (3) kulmapisteestä (7).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen sahausloven (6) tekeminen työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) 15 tapahtuu ennen kuin (lisää) kulma-ainesta (8) leikataan irti työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) tai samanaikaisesti tämän kanssa.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisessa vaiheessa 20 leikataan irti jäljellä oleva kulma-aines (20) työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa (17).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisesti jäljellä olevan kulma-aineksen (20) työkalun toisessa tunkeutumis- 25 suunnassa (17) tapahtuvan irtileikkauksen kanssa tehdään toinen sahauslovi (18) työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa (17) sahaleikkauksen (22) suuntaisen kulmapinnan (19) työstämiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että toinen sahauslovi (18) työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa (17) tehdään hieman myöhemmin kuin toisessa vaiheessa tapahtuva kulman (20) irrotus.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetel- . 35 mä, tunnettu siitä, että toinen sahauslovi (18) li i9 82896 tehdään ainoastaan syvyyteen, joka on pienempi kuin kulman (20) irrotussyvyys toisessa vaiheessa.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sahaleikkaus (22) 5 tehdään olennaisesti toisen sahausloven (18) tasossa.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä valheessa kulma-aines leikataan osittain irti työkalun toisessa tun-keutumissuunnassa (17) ja toisessa vaiheessa jäljellä 10 oleva kulma-aines (57, 58) leikataan irti työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääosa kulma-aineksesta (54) leikataan irti työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa 15 (17) jäännösmitan (55) verran pienempään syvyyteen kulman suunnitellusta syvyydestä, jolloin jäännösmitta (55) vastaa vähintään työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) irtoavien lastujen minimileveyttä sahauslovileveys mukaan lukien.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen kuin kulma-aines (54) leikataan irti työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa (17) tai samanaikaisesti tämän kanssa tehdään ensimmäinen sahauslovi (53) työkalun toisessa tunkeutumissuunnassa 25 (17) tämän toisen tunkeutumissuunnan (17) kanssa saman suuntaisen kulmapinnan työstämiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen sahauslovi (53) tehdään syvyyteen, joka on pienempi kuin kulman suunni- 30 teltu syvyys.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen sahaus-lovi (53) tehdään syvyyteen, joka on etenemämitan (56) verran suurempi kuin syvyys, jolta kulma-aines (54) työ- 35 kalun toisessa tunkeutumissuunnassa (17) irrotetaan. 20 82896

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etenemämitta (56) on noin puolet jäännösmitästä (55), josta on vähennetty sahauslo-vileveys.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 12-17 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että toisessa vaiheessa tehdään toinen sahauslovi (57) työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) työkalun toisen tunkeutumissuun-nan (17) suuntaisen kulmapinnan työstämiseksi ja jäljellä 10 oleva kulma-aines (58) leikataan irti.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäljellä oleva kulma-aines (58) leikataan irti työkalun ensimmäisessä tunkeutumissuunnassa (5) syvyydeltä, joka on vähemmän kuin yhden sa- 15 hauslovileveyden verran pienempi kuin kulman suunniteltu syvyys.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 4-11 tai 14-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen ensimmäisen sahausloven (6, 53) tekemiseen ja 20 (lisä-) kulma-aineksen (8, 54) irrottamiseen tässä ensimmäisessä vaiheessa käytetään yhdistelmätyökalua (31), jossa on haketerät (11) ja sahanteräosat (12) samankeskisellä akselilla (30) ja jossa sahanteräosilla (12) on suurempi liikeradan halkaisija kuin haketerillä (11).

21. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että toisessa vaiheessa tapahtuvaa kulman (20) irrotusta ja toista sahauslovea (18) varten käytetään yhdistelmätyökalua (32), jossa on haketerät (25) ja sahanteräosat (26) samankeskisellä ak- 30 selillä (33) ja jossa sahanteräosilla (26) on pienempi liikeradan halkaisija kuin haketerillä (25).

22. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisessa vaiheessa tapahtuvaa kulman irrotusta ja toista sahauslovea (57) - 35 varten käytetään yhdistelmätyökalua, jossa on haketerät 2i 82896 ja sahanteräosat samankeskisellä akselilla ja jossa sa-hanteräosilla ja haketerillä on sama liikeradan halkaisija.

23. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen me-5 netelmän toteuttamiseksi, johon laitteistoon kuuluu työstettävän rungon syöttöradan (36) molemmin puolin sovitetut, olennaisesti peilikuvamaiset ja mahdollisesti sivu-suuntaisen etäisyytensä suhteen syöttörataan nähden säädettävät työstölaitteet, joissa on ainakin yksi rungon 10 akselia vastaan kohtisuorassa olevan ensimmäisen akseli-suunnan ympäri pyörivä ensimmäinen työkalupää (31), jonka kehälle on sovitettu olennaisesti akselin suuntaiset työ-kaluelementit, ja mahdollisesti ainakin yksi, syöttöradan syöttösuunnassa katsottuna ensimmäisen työkalupään taakse 15 sijoitettu halkaisusaha (34), jonka leikkuutaso on ensimmäisen työkalupään ensimmäisen akselisuunnan suuntainen, tunnettu siitä, että syöttöradan (36) suunnassa katsottuna ensimmäisen työkalupään (31) eteen tai taakse ja mahdollisen halkaisusahan (34) eteen on sovitettu ai-20 nakin yksi, rungon akselia ja ensimmäistä akselisuuntaa (30) vastaan kohtisuorassa olevan toisen akselisuunnan (33) ympäri pyörivä toinen työkalupää (32), jonka kehälle on sovitettu olennaisesti akselin suuntaiset työkaluele-mentit, joihin kuuluu ainakin haketerät (25). ••'25

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että toinen akselisuunta (33) on vaakasuunta.

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen (31) ja 30 toinen (32) työkalupää on sovitettu kuhunkin työstöyksik-köön pareittain ja kunkin parin keskinäinen etäisyys on säädettävissä.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 23-25 laitteisto, tunnettu siitä, että kulloinkin yksi ensimmäinen 35 työkalupää (31) ja siihen kuuluva toinen työkalupää (32) 22 82896 on yhdessä kiinteästi sijoitettu säädettävään kelkkaan (41, 42).

27. Jonkin patenttivaatimuksen 23-26 mukainen laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 2-11, 20 tai 21 mu- 5 kaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että kukin toinen työkalupää (32) on sovitettu syöt-töradan (36) suunnassa katsottuna siihen kuuluvan ensimmäisen työkalupään (31) taakse.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen laitteisto, 10 tunnettu siitä, että toiset työkalupäät (32) ovat yhdistelmätyökalupäitä, joissa on haketerien (25) lisäksi sahanteräelementit (26), jotka on sovitettu aina työkalupään sille puolelle, joka on työstettävän rungon (1) akselin puolella.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sahanteräelementtien (26) liikerata on pienempi kuin haketerien (25) liikerata.

30. Patenttivaatimuksen 28 tai 29 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäiset työkalu-20 päät (31) ovat yhdistelmätyökalupäitä, joissa on haketerien (11) lisäksi työstettävän rungon (1) akselin puoleisella puolella sahanteräelementit (12), joiden liikeradan halkaisija on suurempi kuin viereisten haketerien (11) liikeradan halkaisija. ’.'•..25

31. Jonkin patenttivaatimuksen 23-26 mukainen laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 12-20 tai 22 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että kukin toinen työkalupää (32) on sovitettu syöttöra-dan (36) suunnassa katsottuna siihen kuuluvan ensimmäisen 30 työkalupään (31) eteen.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäiset työkalupäät (31) ovat yhdistelmätyökalupäitä, joissa on haketerien lisäksi sahanteräelementit, jotka on sovitettu aina työkalupään 35 sille puolelle, joka on työstettävän rungon akselin puo-lella. 23 8 2 8 9 6

33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että haketerillä ja sahanteräele-menteillä on yhtä suuri liikeradan halkaisija.

34. Jonkin patenttivaatimuksen 31-33 mukainen 5 laitteisto, tunnettu siitä, että toiset työkalu- päät (32) ovat yhdistelmätyökalupäitä, joissa on hakete-rien lisäksi työstettävän rungon akselin puoleisella puolella sahanteräelementit, joiden liikeradan halkaisija on suurempi kuin viereisten haketerien liikeradan halkaisi-10 ja. 24 8 2 8 9 6