FI82349B - Saett och pelarstativ till roentgenutrustning foer daempning av vid instaellningsroerelser uppkommande egensvaengning. - Google Patents

Description

1 82349

Menetelmä niiden röntgenlaitteen kannattavan pylväsjalus-tan ominaisvärähtelyiden vaimentamiseksi, jotka syntyvät suoritettaessa sen asennon säätöjä, ja pylväsjalusta 5 Keksinnön alue Käsiteltävä keksintö koskee menetelmää röntgenlaitteen kannattavien, liikkuvien pylväsjalustoiden omi-naisvärinöiden ja/tai -värähtelyiden vaimentamiseksi, kun niihin suoritetaan asennon säätöjä.

10 Tällainen pylväsjalusta voidaan kiinnittää huoneen kattoon, lattiaan tai seinään, ja mainitun jalustan tukema laite voi olla röntgenfilmin valotuslaite, tutkimuspöytä tai vastaava.

Kun pylväsjalusta ripustetaan huoneen kattoon, 15 jalusta on usein L-muotoinen ja röntgenlaite, tutkimuspöytä tai vastaava sijoitetaan tällöin usein sellaisen osan päälle, joka liikkuu itse pylväsjalustaan nähden ja on joko erikseen tai yhdessä pylväsjalustan kanssa U-muo-toinen, C-muotoinen tai vastaavaa muotoa.

20 Tyypillinen kattoon ripustettu pylväsjalusta on usein muodoltaan käännetty L ja se on kiinnitetty niin, että sitä voidaan kääntää tai säätää pystyakselissa, joka sijaitsee mainitun jalustan yläosassa sen lyhyemmän jalan päässä. Jalustan pystysuoraan suuntautuva pitempi jalka 25 on varustettu lisäosalla, jossa on röntgenlaite, kuten valotuslaite ja filmikasetin pidin, tai tutkimuspöytä tai vastaava.

Tämä lisäosa on tavallisesti järjestetty pylväs-jalustaa pitkin tapahtuvaa pystysuoraa liikettä varten 30 ja se on myös kiinnitetty pylväsjalustaan vaakasuorassa akselissa tapahtuvaa kääntö- tai pyörimisliikettä varten.

Kun on kysymys edellä selostettua mallia olevasta tyypillisestä, kattoon kiinnitetystä pylväsjalustasta, katon ja lattian välinen korkeus on 2,75 m, ja pilari-35 jalustan kokonaiskorkeus on vähän pienempi kuin tämä mitta, esimerkiksi noin 2,5 m. Kun pylväsjalustassa on 2 82349 röntgenlaite, kokonaispaino voi olla 300-350 kg.

Keksintöön liittyvien perusprobleemien esittely

Eräs tällaisissa pylväsjalustoissa, nimenomaan huoneen kattoon kiinnitetyssä pylväsjalustassa esiintyvä 5 probleema on, että jalusta voi joutua helposti vapaaseen värähtelyyn, esimerkiksi sen asennon säätöjä suoritettaessa, kun pylväs jalustaa käännetään pystyakselissa ja/tai lisäosaa käännetään vaaka-akselissaan.

Tutkimuksia suoritettaessa on todettu, että tämän 10 ominaisvärähtelyliikkeen amplitudi on noin 2 mm tyypillisessä, edellä selostettua mallia olevassa pylväsjalustassa, ja että tämä amplitudi on 12 sekunnin kuluttua vielä lähellä 2 mm. 36 sekunnin kuluttua amplitudin todettiin laskeneen noin 1 mmrksi, ja kului melkein minuutti, ennen 15 kuin jalustan vapaan värähtelyliikkeen voitiin sanoa päättyneen.

Testit ovat osoittaneet, että pantaessa pylväs-jalusta värähtelemään tai tärisemään mielivaltaiseen suuntaan - esimerkiksi potkaisemalla kattoon ripustetun pylväs-20 jalustan alaosaa - jalusta alkaa suhteellisen nopeasti värähdellä vapaasti yhdessä ja samassa tasossa, nimittäin siinä tasossa, jolla on pienin inertia ominaisvärähtelyjä vastaan, esimerkiksi sen keskitason tai symmetriatason mukaan, joka menee L-muotoisen jalustan kautta ja suuntau-25 tuu sen ripustuspisteen läpi.

On selvää, että edellä kuvattua tyyppiä olevien ominaisvärähtelyiden omaksuma suunta muodostaa vakavan epäkohdan, lähinnä sen vuoksi, että röntgenvalotus voi siitä johtuen tulla epätarkaksi. Näin ollen ominaisväräh-30 telyilmiö aiheuttaa puolestaan sen vakavan riskin, että potilas joutuu uuteen röntgenkuvaukseen, mistä on seurauksena lisääntynyt röntgensädemäärä.

Ominaisvärähtelyilmiön lopputuloksen kannalta ratkaisevan negatiivisen vaikutuksen lisähavainnollistamiseksi 35 voidaan mainita, että on lähinnä kolme tekijää, jotka vaikuttavat röntgenkuvan kokonaisepätarkkuuteen. Nämä kolme tekijää ovat: 3 82349 geometrinen epätarkkuus, filmijärjestelmän epätarkkuus (kuvan rajoitettu erottelukyky, niin edelleen) ja liikkeen epätarkkuus.

5 Jos näiden tekijöiden lukuarvojen oletetaan olevan vastaavasti a, b ja c, kokonaisepätarkkuusvaikutus saadaan lausekkeesta \J a2 ♦ b2 ♦ c2 10 Tästä nähdään, että yhden näistä tekijöistä ollessa muita huomattavasti suurempi, tällä suuremmalla tekijällä on ratkaiseva vaikutus lopputulokseen.

Asian havainnollistamiseksi voidaan mainita, että 15 tyypillinen geometrinen epätarkkuus voi olla röntgenjalustassa jopa 0,2 mm. Suuruudeltaan vastaava liikkeen epätarkkuus tapahtuu tyypillisesti valotusajan ollessa 0,01 sekuntia. Näin ollen valotusajan ollessa 10 kertaa pitempi, toisin sanoen 0,1 sekuntia, liikkeen epätarkkuus on 2 mm, 20 eli se vastaa edellä mainittua tyyppiä olevan tavanomaisen pylväsjalustan ominaisvärähtelyliikkeen amplitudia. On melko yleistä, että käytetään paljon pitempiä valotusaikoja, • jopa 4-5 sekuntia.

Kun nämä arvot sijoitetaan edellä olevaan kanavaan, 25 jolloin filmin epätarkkuuden oletetaan vastaavan geometrisen epätarkkuuden arvoa, toisin sanoen 0,2, saadaan koko-naisepätarkkuudeksi \j 0,22 + 0,22 + 22 = V 4,08 = 2,02 mm 30

Lopputuloksena on, että myös käytettäessä kallista röntgenlaitetta, jolla on pieni geometrinen epätarkkuus, ja filmiä, jolla on hyvä erotuskyky, sellaisessa pylväs-jalustassa, jolla on suuret ominaisvärähtelyamplitudit, 35 viimeksi mainittu tekijä on hallitseva, ja tämän vuoksi kuvan laatu on epätyydyttävä.

4 82349

Edellä mainittu pitää asiaankuuluvilta osin paikkansa myös silloin, kun esimerkiksi huoneen kattoon kiinnitetyssä pylväsjalustassa on tutkimuspöytä röntgenlaitteen ollessa tuettu niin, ettei siinä ole sanottavasti ominais-5 värähtelyä.

Näin ollen probleema, johon käsiteltävä keksintö perustuu, on myös tässä tapauksessa aktuelli.

Taustarakenteet

Edellä mainittu probleema on huomioitu aikaisemmin 10 ja sen eliminoimiseksi onkin ehdotettu erilaisia ratkaisuja .

Esimerkiksi SE-patentissä B-147.339 (Siemens-Reiniger-Werke) selostetaan menetelmää röntgenlaitteen värähtelyn eliminoimiseksi sähkömekaanisella laitteella.

15 Tässä selostetussa järjestelyssä käytetään tukilaitetta, joka käsittää ainakin kaksi jäykkää osaa, jotka voidaan säätää toisiinsa nähden ja jotka tukeutuvat osaan, joka on erillään laitteesta ja joka on kiinteä laitteen tuettavaan osaan nähden. Kiinteä osa voi olla esimerkiksi toi-20 menpidehuoneen katto.

Sellaiset laitteet, joissa käytetään kiinteää tukipistettä röntgenjalustan ulkopuolella, ovat tavallisesti erittäin monimutkaisia ja rajoittavat jyrkästi sitä määrää, jonka verran röntgenrunkoa voidaan siirtää.

25 Tällaiset laitteet ovat siis sopimattomia eivätkä ne olekaan tulleet yleiseen käyttöön nykyaikaisissa röntgenjalustoissa.

Muita laitetyyppejä selostetaan US-patentissa 4 287 424 (Tomita ynnä muut), jossa esitellään useita 30 vaimennusmekanismeja tomografiaan liittyen, US-patentissa 4 181 347 (Clark), jossa esitellään värähtelyvaimennin liikkuvia röntgenyksiköitä varten, ja US-patentissa 4 050 551 (Schmedemann ynnä muut), jossa esitellään laite värähtelyiden tai tärinöiden vaimentamiseksi vasta-35 painoihin liittyen.

11 5 82349

Millään näistä tunnetuista laitteista ei saada tyydyttävää ratkaisua probleemaan, joka liittyy röntgen-laitteen kannattavan pylväsjalustan itseisvärähtelyiden nopeampaan vaimentamiseen tehokkaasti.

5 Lyhyt selostus keksinnöstä Käsiteltävä keksintö eliminoi edellä mainitut epäkohdat ja sillä päästään mainittuun tavoitteeseen, ja sille on sen laajimman näkökulman mukaan lähinnä tunnusomaista, että heiluvaa massaa käytetään mainitussa jalus-10 tässä tietyllä etäisyydellä mainitun jalustan kiinnitys-pisteestä, ja että mainittu massa pannaan suorittamaan vaimennettua värähtelyliikettä jalustan mainittuihin omi-naisvärähtelvihin nähden vastakkaiseen suuntaan, niin että mainittu ominaisvärähtelyliike pystytään lopettamaan 15 nopeasti.

Edellä mainittu massa voi käsittää kääntyvän rungon, esimerkiksi heilurin, tai jotakin muuta rakennetta olevan, sopivalla tavalla laakeroidun rungon, joka voidaan saada suorittamaan vaimennettuja värähtelyliikkeitä, kun 20 pylväsjalusta alkaa värähdellä ominaistaajuudellaan.

Vaihtoehtoisesti massana voi olla myös tietty määrä nestettä säiliössä, joka on sijoitettu sopivaan paikkaan jalustaan.

Tällainen nestemassa voidaan panna suorittamaan 25 vastavärähtelyitä mihin suuntaan tahansa. Värähtelyä vaimentava heiluri tai jotakin muuta tyyppiä oleva runko voidaan myös järjestää niin, että sen vastakkaissuuntaiset värähtelyliikkeet voidaan saada aikaan jokaiseen haluttuun suuntaan.

30 Kuitenkin mieluimmin ja nimenomaan silloin, kun massa on muodoltaan runko, kuten heiluri tai sopivalla tavalla laakeroitu paino, runko järjestetään kääntymään siinä tasossa, jossa pylväsjalustalla on pienin inertia ominaisvärähtelyltä vastaan.

35 Kuten jo aikaisemmin mainittiin, tavallisesti se ilmiö, että pylväsjalustan ominaisvärähtelyliike tapahtuu 6 82349 siihen suuntaan, jolla on pienin inertia värähtelyltä vastaan, esiintyy riippumatta siitä suunnasta, jossa jalustan ominaisvärähtelyliike alkaa. Näin ollen vastakkaissuuntaisen värähtelyliikkeen pitäisikin tapahtua tähän 5 suuntaan.

Massan vastakkaissuuntainen värähtelyliike voidaan periaatteessa aloittaa ja/tai saada aikaan halutulla tavalla. Näin ollen voidaan haluttaessa järjestää käyttölaite massan saamiseksi vastakkaissuuntaiseen liikkeeseen. 10 Kuitenkin mieluimmin käytetään itse jalustan ominais- värähtelyliikettä massan saamiseksi vastakkaissuuntaiseen liikkeeseen. Tällä saadaan aikaan jalustan ominaisväräh-telyiden tehokas vaimentaminen ilman mainittua käyttölaitetta .

15 Testit ovat osoittaneet, että tyypillisessä, kat toon ripustetussa pylväsjalustassa, joka on edellä mainittua mallia, noin 2 mm:n amplitudin suuruinen alkanut ominaisvärähtelyliike voidaan saada pysähtymään käytännöllisesti katsoen kokonaan noin 5 sekunnin kuluessa käyttä-20 mällä kahta heiluria, jotka on ripustettu jalustan alaosaan ja joiden pituus on noin 0,8 m kummankin painon ollessa noin 10 kg.

Mieluimmin käytetään kahta tällaista heiluria, yksi pylväsjalustan kummallakin puolella, koska jalustan kes-25 kellä oleva tila tarvitaan muihin tarkoituksiin, esimerkiksi sitä laitetta varten, jolla heilurin vartta voidaan siirtää, pyörittää, kääntää ja/tai jarruttaa jalustaan nähden.

Heilurin tai heilurien värähtelyliikkeet vaimenne-30 taan asianmukaisella tavalla jalustaan sopivaan kohtaan sijoitetulla kumityynyllä tai vastaavalla laitteella. Tavallisesti suositetaan vain heilurin toisen puolen vaimentamista tällaisella vaimennuslaitteella, koska heilurille on ominaista, että se kääntyy yhtä paljon molempiin 35 suuntiin O-linjaan nähden eikä lisävaimennuslaitteella olisi heilurin toisella puolella tällöin mitään merkitystä.

li 7 82349

Edellä mainittua tyyppiä olevan heilurilaitteen käyttöön liittyy myös useita lisäetuja, joita ei voida saada tähän mennessä tunnetuilla ominaisvärähtelylait-teilla. Eräs tällainen etu on, että valmistettaessa mai-5 nittua tyyppiä oleva pylväsjalusta tehtaalla jalusta kootaan täydellisesti ja testataan edellä mainitussa suhteessa. Käytettäessä mainittua tyyppiä olevaa heilurilai-tetta heilurin ja jalustan keskinäiset asennot ihanneolo-suhteissa voidaan merkitä sopiviin kohtiin heiluriin ja 10 jalustaan. Pylväsjalusta puretaan sitten kuljetettavaksi siihen paikkaan, jossa sitä aiotaan käyttää, ja kootaan jälleen. Edellä mainittuja merkkejä voidaan käyttää sitten varmistamaan, että pylväsjalusta on koottu oikein sen käyttöpaikalla.

15 Mainittua periaatetta voidaan soveltaa erilaisina hienosäätöinä. Toisella tai molemmilla puolilla voidaan infraääni- tai ultraäänilähettimen avulla mitata poikkeama ihannearvosta ja käyttää tätä hyväksi pylväsjalustan asentoa säädettäessä. Kun poikkeama ihanneasennosta on 20 molemmilla puolilla 0, saadaan varmuus siitä, että pylväs-jalusta on säädetty oikein.

Yksi tai useampia edellä mainittua tyyppiä olevia heilureita voidaan korvata esimerkiksi kuulalaakereilla varustetulla painolla, jolla on magneettiset ominaisuudet 25 ja joka on järjestetty liikkumaan taaksepäin ja eteenpäin kestomagneeteilla tai sähkömagneeteilla muodostetussa magneettikentässä. Tämä mahdollistaa painon tai rungon halutun pehmeän vaimennuksen järjestämisen yksinkertaisella tavalla. Vaimennuslaite voi kuitenkin olla muukin 30 kuin edellä selostettu paino tai runko.

Kun massana on säiliössä oleva neste, säiliö on edullista varustaa läpällä, joka suuntautuu mieluimmin niin, että nesteen liikkeet vaimennetaan tehokkaasti siihen tasoon tulevassa suunnassa, jossa pylväsjalustalla on 35 pienin inertia ominaisvärähtelyliikettä vastaan.

8 82349

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä parannetussa lisärakenteessa voidaan laite, joka ilmaisee ja/tai rekisteröi ominaisvärähtelyliikkeen tai vaimennusliikkeen amplitudin, yhdistää jalustassa olevaan röntgenvalotus-5 laitteeseen, niin että valotus estetään ainakin tiettyjen sulkimen aikojen osalla, kun värähtelyiden amplitudi ylittää tietyn arvon.

Tällä verrattain yksinkertaisella menetelmällä varmistetaan, ettei valotus voi tapahtua silloin, kun ominais-10 värähtelyliike voi saada aikaan epätarkan röntgenkuvan, jota ei voida hyväksyä.

Keksintö koskee myös liikkuvaksi asennettua pylväs-jalustaa röntgenlaitetta varten jalustalle tunnusomaisten rakennepiirteiden ollessa esitetty patenttivaatimuksis-15 sa 6-12.

Keksinnön muita näkökohtia esitetään seuraavassa selostuksessa, joka on laadittu viittaamalla useihin valittuihin rakenteisiin, joita havainnollistetaan oheisissa piirustuksissa.

20 Lyhyt selostus piirustuksista

Kuvio 1 on perspektiivikuva kattoon ripustetusta pylväsjalustasta röntgenlaitetta varten käsiteltävän keksinnön mukaisesti.

Kuvio 2 on perspektiivikuva suuremmassa mittakaa-25 vassa ja esittää kuviossa 1 esitetyn jalustan osittain katkaistua alaosaa.

Kuvio 3 on poikkileikkauskuva kuvion 1 linjaa III-III pitkin.

Kuvio 4 on perspektiivikuva kuvion 1 mukaisen jalus-30 tan alaosasta muunnetulla värähtelynvaimennuslaitteella varustettuna.

Kuvio 5 on perspektiivikuva toisesta muunnetusta vaimennuslaitteesta.

Kuvio 6 on perspektiivikuva kattoon ripustetusta 35 pylväsjalustasta, jossa röntgenlaite käsittää siirrettävän ja käännettävän säädettävän tutkimuspöydän.

9 82349

Kuvioissa 1-3 viitenumero 1 tarkoittaa liikkuvaa, kattoon kiinnitettyä pylväsjalustaa röntgenlaitetta varten. Pylväsjalusta on muodoltaan käännetty L ja sen käännetyn L:n muotoisessa jalustaosassa 2 on ylempi vaakasuora osa 5 2a ja pystysuora osa 2b, joka päättyy tietylle etäisyydelle tukipinnasta tai lattiasta 7.

Jalustassa 1 on U-muotoinen riippuva osa 3, joka siirtyy pylväsjalustan pystyjalassa 2b ja on järjestetty siihen nähden vaaka-akselissa (ei esitetty) kääntyväksi.

10 Siirtyvässä ja kääntyvässä riippuvassa osassa 3 on rönt-genlaite, joka käsittää röntgensäteilylaitteen 4 ja kaset-titelineen 5 röntgennegatiiveja varten.

Kuten edellä mainittiin, jalustaosa 2 on ripustettu kattoon, nimittäin kattoon 9 tukevasti kiinnitettyyn 15 kääntölaakeriin 8.

Kun jalustaosa 2 ja/tai riippuva osa 3 säädetään, ominaisvärähtelyliikkeitä syntyy siinä tasossa, jolla on pienin inertia tällaisia värähtelyltä vastaan, tämän tason sijaitessa keskiviivalla tai ollessa symmetriataso kään-20 netyn L:n läpi kattoripustuspisteen kautta.

Jos käsiteltävän keksinnön mukainen, seuraavassa selostettava vaimennuslaite tehdään toimimattomaksi esimerkiksi kiinnittämällä heilurit 10 jalustaosaan ruuvi-kiristimillä (ei esitetty), rungon ominaisvärähtelyiden 25 amplitudi on sen alaosassa noin 2 mm. Amplitudin alentaminen noin 1 mm:iin vaatii yli 30 sekuntia ja vasta 60 sekunnin kuluttua ominaisvärähtelyliikkeen voidaan sanoa päättyneen.

Ominaisvärähtelyliikkeen pysäyttämiseksi nopeammin 30 käytetään heilureita 10, joiden pituus on noin 0,8 m.

Heilurit on kiinnitetty kääntyvinä vaakasuoraan laakeri-tappiin 11. Heilurit voidaan tehdä teräksestä, ja jokaisen paino on noin 10 kg.

Heilurit 10 on sijoitettu jalustaosan 2 toisiinsa 35 nähden vastakkaisiin sivupintoihin mainitussa jalustassa pystysuunnassa olevien vahvistuslaippojen väliin. Heilu- 10 82349 rit 10 on järjestetty jalustaosan 2 ominaisvärähtelyiden suunnassa kääntyviksi. Heilurien heilumisliike on rajoitettu yhdessä laipoista 2c olevalla kumityynyllä 12.

Kun pylväsjalusta alkaa värähdellä ominaistaajuudel-5 laan edellä mainituista säädöistä johtuen, heilurit 10 synnyttävät automaattisesti vastakkaissuuntaisen, vaimennetun värähtelyliikkeen, mikä saa aikaan ominaisvärähtely-liikkeen päättymisen käytännöllisesti katsoen kokonaan noin 4-5 sekunnin kuluessa.

10 Kuvio 4 esittää muunnettua vaimennuslaitetta, joka on magneettiset ominaisuudet käsittävä paino tai runko 10' ja joka liikkuu kuula- tai rullalaakereissa 11'.

Kaksi kestomagneettia tai sähkömagneettia 12' rajoittavat rungon 10' liikkeen, kun pylväsjalustan 2 ominaisvärähtely 15 panee mainitun rungon liikkeelle. Sähkömagneettia käytettäessä vaimennusta voidaan säätää jännitettä muuttamalla.

Tässä laitteessa runko 10' voidaan vaihtoehtoisesti panna liikkeelle sähkömagneettien 12' avulla mainitun liikkeen saadessa tällöin sellaisen taajuuden, joka poik-20 keaa pylväsjalustan ominaisvärähtelyliikkeen taajuudesta.

Kuviossa 5 esitetyssä muunnelmassa tietty määrä nestettä 10", esimerkiksi öljyä, on sijoitettu jalustan alaosassa olevaan säiliöön 15. Kun jalusta värähtelee ominaistaajuudellaan, neste suorittaa läikkymisliikettä, 25 joka vaimentaa jalustan ominaisvärähtelyt. Tehon parantamiseksi säiliö 15 voidaan varustaa sopivalla tavalla järjestetyllä suuntauslevyllä (ei esitetty). Vaimennustehoa voidaan muuttaa myös säiliössä olevan nesteen määrää muuttamalla.

30 Kuvio 6 esittää samanlaista kattoon ripustettua pylväsjalustaa 2. Tämän rakenteen röntgenlaite käsittää tutkimuspöydän 5', joka on kiinnitetty siirtyvänä ja nivellettynä jalustaosaan 2. Jalustassa tutkimuspöydän asentoa säädettäessä syntyneet ominaisvärähtelyt, jotka 35 vaikuttavat negatiivisesti pylväsjalustasta 2 erilliseksi järjestetyllä röntgenlaitteella (ei esitetty) otettuihin 11 82349 röntgenkuviin, saadaan vähentymään heilureilla 10, jotka on järjestetty kääntyvinä jalustan alaosaan. Näin ollen tämä järjestely lopettaa myös jalustan ominaisvärähtely-liikkeen muutaman sekunnin kuluessa.

5 Voidaan mainita, että edellä mainittu 4-5 sekunnin mittainen loppumisaika on normaalisti tarpeeksi pitkä, niin että laitetta käyttävä henkilö ehtii siirtyä jalustan kohdalta sellaiseen paikkaan - lyijysuojuksen taakse -josta valotus voidaan suorittaa. Käyttäjä pystyy siis 10 suorittamaan valotuksen mainitusta eristetystä paikasta käytännöllisesti katsoen heti.

Kuvio 2 esittää katkoviivoilla lisälaitetta 16 värähtelyliikkeen vaimentamiseksi esimerkiksi magneettisesti .

15 Kuviossa 3 esitetään jalustan pohjassa vastaaviin heilureihin 10 liittyen laite, joka voidaan yhdessä mainitun heilurin kanssa varustaa merkinnöillä, jotka ilmaisevat asianomaisen heilurin omaksuman asennon, kun jalusta on ripustettu toivotulla tavalla. Merkinnät voidaan tehdä 20 jalustaa testattaessa tehtaalla ennen toimitusta. Näiden merkintöjen avulla jalusta voidaan asemoida tarkasti, kun se asennetaan käyttöpaikkaansa.

Ominaisvärähtelyliikkeen tai vaimennuslaitteen amplitudi voidaan ilmaista sopivalla laitteella, joka on 25 yhdistetty tietojenkäsittelylaitteella röntgenlaitteen valotuksen laukaisulaitteeseen. Tällä tavalla voidaan helposti varmistaa, että valotus tapahtuu vain silloin, kun amplitudi on pienennetty haluttua suuruutta olevaan hyväksyttävään arvoon.

30 Tähän liittyvässä rakennemuunnelmassa suurin sal littu amplitudi voi vaihdella tapauksesta riippuen asianomaisten valotusaikojen mukaan. Tämä on erittäin edullista valotusparametrien esiohjelmoinnin kannalta, joka on nykyään normaali toimenpide.

35 Alan asiantuntija ymmärtää, että itse vaimennuslaite voi poiketa muodoltaan kuvioissa esitetyistä ja edellä selostetuista rakenteista.

12 82349

Vaikka keksintö soveltuukin lähinnä kattoon ripustettuihin pylväsjalustoihin, on selvää, että keksintöä voidaan soveltaa myös muihin röntgenjalustatyyppeihin, kuten lattiaan kiinnitettyihin jalustoihin tai seinään 5 kiinnitettyihin jalustoihin.

Mikäli pylväsjalustalla on pääasiassa sama inertia-aste ominaisvärähtelyltä vastaan useissa suunnissa, vai-mennuslaite voi käsittää heilurin, joka on laakeroitu toisesta päästään pyöriväksi. Heilurin vastakkaissuuntai-10 nen heilumisliike riippuu näin ollen siitä suunnasta, johon pylväsjalusta pannaan värähtelemään.

Lattiaan kiinnitetyssä jalustassa vaimennus paranee, kun heiluva massa, esimerkiksi heiluri, on järjestetty jalustan yläosaan ja suunnattu käänteisesti, toisin 15 sanoen kiinnityspiste on alimmaisena.

li

Claims (13)

1. Menetelmä niiden ominaisvärähtelyliikkeiden vaimentamiseksi, jotka syntyvät liikkuvaksi kiinnitetyssä, 5 röntgenlaitteen tukevassa pylväsjalustassa suoritettaessa mainitun laitteen ja/tai mainitun jalustan säätöä, tunnettu siitä, että jalustaan sijoitetaan tietylle etäisyydelle kiinnityspisteestä kääntyvä massa, joka pannaan suorittamaan vaimennettua kääntöliikettä mainittuun 10 sivuttaiseen värähtelyliikkeeseen nähden vastakkaiseen suuntaan niin, että se lopettaa nopeasti mainitun ominais-värähtelyliikkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massa järjestetään heilumaan 15 sellaisessa tasossa, jossa pylväsjalustalla on pienin inertia ominaisvärähtelyä vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massan vastakkaissuuntainen heliumisiiike saadaan aikaan mainitulla ominaisvärähtely- 20 liikkeellä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massa järjestetään heilumaan pylväsjalustan sen osan alueella, jolla on suurin ominaisvärähtelyamplitudi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene telmä, jolloin massa on muodoltaan heiluri, joka on kiinnitetty nivellettynä toisesta päästään, tunnettu siitä, että heilurin heilumisliike vaimennetaan toisella puolella kumityynyllä tai vastaavalla laitteella tai 30 magneettisesti tai vastaavalla tavalla.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ominaisvärähtelyliik-keen tai vaimennusliikkeen amplitudi ilmaistaan ja ilmaistu arvo siirretään röntgenlaitteen valotuslaitteeseen, 35 niin että valotus estetään ainakin tietyillä valotusajoilla, kun värähtelyamplitudi ylittää etukäteen määrätyn arvon. 14 82349

7. Liikkuvaksi kiinnitetty pylväsjalusta röntgen-laitteen, kuten valotuslaitteen (4, 5) tai tutkimuspöydän (5') tukemiseksi, tunnettu siitä, että siinä on massa (10, 10', 10"), joka on kiinnitetty kääntyvänä tie-5 tylle etäisyydelle kiinnityspisteestä ja joka on järjestetty pylväsjalustan (1, 2) ominaisvärähtelyliikkeen aikana suorittamaan vastakkaissuuntaista, vaimennettua heilu-misliikettä siten, että se lopettaa nopeasti mainitun ominaisvärähtelyliikkeen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pylväsjalusta, tunnettu siitä, että massa on järjestetty heilumaan siinä tasossa, jolla on pienin inertia jalustan ominaisvärähtelyliikettä vastaan, ja että vaimennuslait-teita (12, 12') on järjestetty rajoittamaan massan heilu- 15 minen mainitussa tasossa.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen pylväs-jalusta, tunnettu siitä, että massa on heiluri (10) tai vastaava, joka on laakeroitu toisesta päästään.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pylväsjalusta, 20 tunnettu siitä, että heilurin vaimennuslaite (12, 12. käsittää kumityynyn (12) tai vastaavan heilurin toiselle puolelle järjestettynä.

11. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen pylväs-jalusta, tunnettu siitä, että mainittu massa kä- 25 sittää rungon (10'), jolla on magneettisia ominaisuuksia, ja että vaimennuslaite (12') on järjestetty rajoittamaan mainitun rungon heilumisliikkeet magneettisesti.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pylväsjalusta, tunnettu siitä, että massa käsittää tietyn määrän 30 säiliössä (15) olevaa nestettä (10") mainitun säiliön ollessa mieluimmin varustettu vaimennuslaitteella, joka on muodoltaan suuntauslevy.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 6-12 mukainen pyl-väsjalusta, tunnettu siitä, että mainittu jalusta 35 on ripustettu kattoon, ja että heiluva massa (10, ΙΟ', 10") on järjestetty jalustan (2) alaosaan. Il is 82349