FI81731B - Ringspaltkulkvarn. - Google Patents

Description

1 81731

Rengasrakokuularaylly

Keksinnön kohteena on rengasrakokuulamylly erityisesti kovien mineraaliainesten jatkuvaa hienontamista var-5 ten, joka käsittää suljetun jauhinastian, johon on sovitettu roottori, jonka ulkopinta rajoittaa jauhinastian sisäpinnan kanssa jauhinraon, joka sisältää jauhinkuulia, jolloin roottorin yläosa ja alaosa suippenevat vastakkaisiin suuntiin (FI-patenttijulkaisun 74631 mukaisesti).

10 Kovia mineraaliaineksia (Mohsin kovuus yli 5), kuten korundia, zirkoniumoksidia, alumiinioksidia, piikarbidia yms. aineita, on tähän saakka hiennonnettu pääasiassa rau-takuulia sisältävissä kuulamyllyissä. Tällöin on aineksen viivyttävä huomattavan pitkään jauhintilassa ja kaikki jau-15 hettavan aineksen ja teräskuulien kanssa kosketuksiin joutuvat osat kuluvat erittäin voimakkaasti. Jauhamisen yhteydessä syntyy myös häiritsevää melua. Lisäksi tällaisten kuulamyllyjen haittapuolena on, että teräskuulista irtoava materiaali joutuu jauhettavan aineksen sekaan ja se on pes-20 tävä pois kemiallisissa pesuprosesseissa monimutkaisilla ja kalliilla menetelmillä.

Alussa määriteltyä tyyppiä olevat rengasrakokuula-myllyt (DE-OS 2848479) edustavat kylläkin parannusta tavanomaisiin kuulamyllyihin verrattuna, mutta ne soveltuvat huo-25 nosti kovien mineraaliainesten hienontamiseen ja ovat taloudellisia vain huomattavasti pehmeämpien materiaalien, esim. liidun yms., hienontamisessa. Tämä johtuu ennen kaikkea jauhinkuulien käyttäytymisestä jauhinraossa. Jauhettavan aineksen kanssa alhaalta jauhintilaan pumpattavat jau-30 hinkuulat liikkuvat kylläkin aluksi syöttöpumpun, jolla jau-hettava suspensio painetaan rengasrakokuulamyllyyn, paineen vaikutuksesta sekä roottorin pyörimisliikkeen ansiosta jau-.·. hinraossa ylöspäin, mutta vajoavat pumpun paineen laskiessa painovoiman vaikutuksesta alas, jolloin jauhautumista ei 35 pääse tapahtumaan ollenkaan jauhintilan yläosassa. Jos tä- 2 81 731 mä halutaan välttää, on syöttöpumpun painetta taikka jauhettavan materiaalin virtausta suurennettava siten, että jauhinkuulat pysyvät myös jauhintilan yläosassa. Tällöin on kuitenkin vaarana, että jauhinkuulia kulkeutuu jauhetta-5 van materiaalin kanssa ulos, mikä jälleen alentaa jauhamis-tehoa. Kokemuksen perusteella käytetään tästä syystä jauhettavan aineksen keskimääräisellä virtausnopeudella ainoastaan jauhinraon alempaa puoliskoa hyväksi jauhamisessa ja teoreettisesti saavutettavissa olevasta jauhamisteosta pääs-10 tään täten vain suunnilleen puoleen. Jauhinkuulien suuri pakkaustiheys jauhinraon alaosassa kuluttaa lisäksi voimakkaasti roottorin ja jauhinastian pintoja ja roottori saattaa jopa juuttua kiinni, varsinkin roottorin tai syöttöpumpun lyhyen seisahduksen jälkeen. Tätä vaaraa pyritään vä-15 hentämään em. rengasrakokuulamyllyssä siten, että roottorin alapäähän on asennettu pumpun siipipyörä. Pumpun siipi-pyörä korostaa kuitenkin vain tämän rengasrakokuulamyllyn toista epäkohtaa, joka on se, että jauhinkuulat, jotka eivät vajoa alas, kulkeutuvat voimakkaasti kohti poistoaukkoa 20 eivätkä ne tällöin myöskään osallistu jauhamistapahtumaan. Tämän lisäksi pumpun siipipyörä kuluu voimakkaasti jauhinkuulien ja jauhettavan materiaalin vaikutuksesta. Toisinaan käytetään seuloja jauhinkuulien pidättämiseksi jauhinraos-sa, mutta ne vaikeuttavat jauhettavan materiaalin poistoa 25 ja voivat jopa estää sen, jos ne tukkeutuvat jauhettavasta materiaalista ja jauhinkuulista.

Eräässä toisessa tunnetussa rengasrakokuulamyllyssä (DE-OS 2811899) on kartiorenkaan muotoinen jauhinastia, jonka sisäpinta rajoittaa kartiorenkaan muotoisen, pyöri-30 vän syrjäytyskappaleen kanssa jauhintilan. Syrjäytyskappa-letta kannattavaan rengaskiekkoon on muodostettu viistosti ulospäin suunnatut palautuskanavat jauhinkuulia varten. Jauhinkuulat käyttäytyvät tässäkin tapauksessa kuvatulla epäedullisella tavalla eikä molempien jauhinrakojen koko 35 korkautta saada jauhinkuulien kierrätyksestä huolimatta 3 81 731 käytettyä hyväksi jauhamiseen. Jauhinraon sisemmässä, alaspäin johtavassa osassa olevat jauhinkuulat kulkeutuvat nimittäin jauhettavan aineksen virtauksen mukana ulospäin sen sijaan, että ne vastustaisivat virtausta siten, että jau-5 hinraon tässä osassa tapahtuu vielä vähemmän jauhamista kuin toisessa osassa, jossa painovoima saattaa hieman pidentää viipymäaikaa. Toisessa sovellutusmuodossa voidaan jauninastiaa pyörittää keskiakselin ympäri. Tästä toimenpiteestä ei kuitenkaan ole hienonnusasteen optimoinnin kan-10 naita mitään hyötyä, vaan sen vaikutus on pikemminkin päinvastainen, koska jauhinkuulat kulkeutuvat ainoastaan sitä nopeammin sisäpuolella alaspäin ja ulkopuolella ylöspäin jauhinraon lävitse siten, että niiden viipymäajan lyhentyessä jauntilassa jauhinteho laskee. Tämä tunnettu rengas-15 rakokuulamylly soveltuu muuten ainoastaan märkäjauhatukseen eikä sillä pystytä käsittelemään kuivaa materiaalia.

Keksinnön tarkoituksena on parantaa alussa määriteltyä tyyppiä olevaa rengasrakokuulamyllyä siten, että sillä on jauhinraon jauhintehoa kohottamalla mahdollista hienon-20 taa myös kovia mineraaliaineksia jopa kuivassa tilassa taloudellisesti ja teknisesti parhaalla tavalla.

Tämä tehtävä on keksinnön mukaan ratkaistu siten, että jauhinastia on ripustettu pyörivästi ja kytketty pyö-rityslaitteeseen.

25 Rengasrakokuulamyllyllä, jossa on kaksi roottoria, jotka on varustettu vastakkaisiin suuntiin suippenevilla ylä- ja alaosilla, voidaan jauhaa taloudellisesti mitä tahansa kovaa mineraaliainesta, kuten korundia, zirkoniumok-sidia, alumiinioksidia, piikarbidia tms. jopa kuivassa ti-30 lassa, koska jauhinraon koko korkeutta ja leveyttä voidaan käyttää jauhinkuulien aktiiviseen jauhintapahtumaan. Tämä johtuu siitä, että keskipakoisvoima (kuivajauhatus) vaikuttaa roottorin ja pyörivän jauhinastian vastakkaisiin suuntiin suippenevien ylä- ja alaosien takia jauhinkuulien pai-35 novoimaa vastaan ja estää niiden vajoamisen jauhinrakoon 4 81731 ja siitä, että jauhinkuulat pysyvät jauhinraon ulkoreunalla liikkeessä jauhinastian vaikutuksesta ja sisäreunalla roottorin vaikutuksesta. Jauhinrako tulee käytetyksi optimaalisesti hyväksi jauhintapahtumassa, koska se on rootto-5 rin ja jauhinastian pyöriessä hitaastikin koko korkeudeltaan ja leveydeltään täynnä jauhinkuulia, jotka pyörivien osien välillä lisääntyneen pyörteilyn ansiosta tuottavat suuren jauhintehon. Kummankin pyörivän osan pyörimisnopeus määrää jauhamisvaikutuksen, koska ne vaikuttavat jauhinkuu-10 lien nopeuteen jauhinraossa, joten pyörimisnopeus voidaan säätää jauhettavalle ainekselle sopivaksi ja ottaa samalla huomioon, että estetään jauhinkuulien kulkeutuminen ulos jauhinraosta. Jauhinkuulien kulkeutumisen jauhettavan aineksen mukana ulos estävät tehokkaasti suurimman halkaisi-15 jän omaavalla ekvaattorivyöhykkeellä vaikuttavat suuret keskipakoisvoimat siten, että ei tarvita seulaa tms. ja hienonnettu aines purkautuu jauhinraosta vapaasti poistoaukon suuntaan. Jauhinraon kautta roottorin ja jauhinastian yläosien välistä ylöspäin kohti poistoaukkoa kulkeva jauhettu aines ei 20 sisällä käytännöllisesti katsoen ollenkaan jauhinkuulia, joten jälkikäteen ei tarvitse erottaa jauhinkuulia ja jauhettua ainesta toisistaan. Keksinnön mukaisessa rengasra-kokuulamyllyssä saavutetaan entistä pitempiä viipymäaikoja, koska voidaan käyttää pienempiä roottorin ja jauhinastian 25 kehänopeuksia. Jauhettava aines kulkeutuu vastaavasti jau hinkuulien välissä hyvin hitaasti ylöspäin ja jauhetulle ainekselle saadaan kapea raekokojaukauma. Keksinnön mukainen rengasrakokuulamylly toimii erittäin hyvin erikokoisilla jauhinkuulilla, jolloin karkeat, raskaammat jauhinkuu-30 lat jauhavat edullisesti alhaalla jauhinraossa jaettavan materiaalin, karkeita osasia ja hienot, kevyemmät jauhinkuulat jauhavat ylhäällä jauhinraossa edullisesti hienompia osasia, koska keskipakoisvoima ja siten kevyempien partikkelien nousukykykasvaa ylöspäin mentäessä. Koska materiaa-35 li viipyy nyt riittävän kauan jauhinraossa, jauhautuu se lyhyessä ajassa halutun kokoiseksi jauheeksi ja siirtyy jät-

II

5 81 731 kuvana virtauksena ulos. Jauhinraon suuremman täytöksen ansiosta on myös roottoriin tuodun energian hyötysuhde suurempi ja rengasrakokuulamyllyn käyttö taloudellisempaa.

Keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa pyöritetään 5 roottoria ja jauhinastiaa vastakkaisiin suuntiin. Jauhinkuu-lien ja jauhettavan aineksen lisääntyvän pyörteilyn ansiosta jauhinraossa ja erityisesti ekvaattorivyöhykkeellä voidaan tällä tavalla saavuttaa lähes kaksinkertainen teho sellaiseen rengasrakokuulamyllyyn verrattuna, jossa käytetään 10 pyörivää roottoria ja liikkumatonta jauhinastiaa.

Jos ulompi kappale (jauhinastia ja kansi) kytketään pyörimään vastakkaiseen suuntaan, kääntyy kuulien liike jauhinraossa osittain päinvastaiseksi. Jos kuulatäytös oli tähän asti pyörinyt tasaisesti sisäpuolisen roottorin pyöri-15 missuuntaan, alkaa kuulatäytös nyt pyöriä jauhinraon alaosassa ulomman kappaleen pyörimissuuntaan. Jauhinraon yläosassa säilyy kuulien alkuperäinen pyörimisliike ennallaan. Näiden kuulapakettien välille muodostuu n. 10 mm levyinen pyörimissuunnan muutosvyöhyke, jossa kuulat ovat vähemmän 20 tiiviisti yhdessä ja pysyvät lähes paikallaan. Jauhamisvai-kutuksen kannalta ratkaiseva leikkuupinta sijaitsee jauhinraon alaosassa sisi käytännöllisesti katsoen sisäpuolisen roottorin seinäpinnassa ja jauhinraon yläosassa ulomman kappaleen seinäpinnassa. Mainittu pyörimissuunnan muutoskohta 25 siirtyy ulkopuolisen roottorin pyörimisnopeuden kasvaessa ylöspäin.

Poistoaukon kohdalla, sisäpuolisen roottorin yläpuolella tapahtuu jäljellä olevassa nesteessä pyröismissuun-nan muutos, jonka yhteydessä syntyy pyörteitä. Jauhinkuulat, 30 jotka joutuvat tälle alueelle, jäävät näihin pyörteisiin.

Mikäli ulomman kappaleen pyörimissuunta valitaan samaksi kuin sisemmän roottorin pyörimissuunta, muuttuu jau-hinkuulien käyttäytyminen myllyssä.

Jos sisempi kappale pyörii esim. 2080 kierrosta mi-35 nuutissa, kulkeutuvat jauhinkuulat kauas poistoalueelle.

6 81 731

Jos ulompi kappale saatetaan nyt pyörimään samaan suuntaan, riittää ulomman kappaleen pyörimisnopeus 170 kierrosta minuutissa tyhjentämään poistoalueen käytännöllisesti katsoen kokonaan jauhinkuulista.

5 Jos ulomman kappaleen pyörimisnopeutta kasvatetaan, tyhjenee poistorako lähes kokonaan jauhinkuulista.

Nestetäytökseen vaikuttava keskipakoisvoima kohottaa nesteen pintaa poistoalueella.

Pienellä nopeudella mukana pyörivän ulomman kappa-10 leen ansiosta syntyy poistoraossa keskipakoiskiihtyvyyttä, joka vaikuttaa koko raossa olevaan nestetilavuuteeen eikä tule tietyissä kohdissa (ulkoseinässä) nollaksi. Tämän vuoksi kaikkiin jauhinkuuliin vaikuttaa maan vetovoimakoihty-vyyttä suurempi kiihtyvyysvoima, joka jakaa keskipakoiserot-15 timen tavoin poistoraon täytöksen kevyeksi ja raskaaksi ja-keeksi ja erottaa siten jauhinkuulat erittäin tehokkaasti.

Ulkoseinällä kulkevaan jauhinkuulaan vaikuttaa tässä 3,8 kertaa maan vetovoimakiihtyvyyden suuruinen kiihtyvyys , joka aikaansaa nopean saostuksen jopa suuritiheyksi-20 sessä kuonassa. Saostusta ei poistoraossa haittaa myöskään pyörteenmuodostus.

Sisäpuolinen roottori voi olla liikkumatta. Tässä tapauksessa riittää ulkopuolisena roottorina toimivan jau-hinastian synnyttämä keskipakoisvoima aikaansaamaan kuva-25 tut vaikutukset kuivajauhatuksessa.

On osoittautunut edulliseksi, että roottori tai jau-hinastia ripustetaan siirrettävästi, jotta jauhinraon leveyttä voidaan muuttaa. Kysymys voi olla roottorin ja jau-hinastian pituusakseleita vastaan poikittaisesta siirrosta, 30 jolloin jauhinrako kapenee yhdeltä sivulta, tai siirto voidaan suorittaa samanakselisesti siten, että jauhinrako supistuu ylhäältä tai alhaalta. Jauhinraon supistuskohdan lävitse puristettavilla jauhinkuulilla on supistuskohtaan syntyvän jauhettavan aineksen ja jauhinkuulien patouman ansios-35 ta erittäin hyvä jauhatusvaikutus. Jauhettavan kovan mine- ii 7 81731 raaliaineksen laadusta riippuen voi olla tarkoituksenmukaista käyttää erilaisia jauhinraon kavennyksia. Siirto voidaan mahdollisesti suorittaa roottorin ja/tai jauhin-astian pyöriessä molempien osien epäkeskeisyyden muuttami-5 seksi myllyä käytettäessä ja tehon kasvattamiseksi siten entisestään. Roottorin ja jauhinastian keskiakselit voivat olla tietyn kulman verran viistossa toistensa ja/tai pystysuunnan suhteen. Tämä parantaa jauhetun aineksen ja jau-hinkuulien erottumista jauhetun aineksen poistokanavassa, 10 koska jauhinkuulat pysyvät keskipakoisvoiman vaikutuksesta jauhetun aineksen ylemmän poistokanavan alapuolella. On olemassa monia mahdollisuuksia yhdistellä jauhinraon leveyden ja keskiakseleiden keskinäisen aseman muutoksia.

Keksinnön muita edullisia sovellutusmuotoja on mää-15 ritelty patenttivaatimuksissa 6-9. Myös ne kasvattavat rengasrakokuulamyllyn tehoa ja mahdollistavat sekä kuivan että märän materiaalin hienontamisen.

Pyöritettävän jauhinastian sisäpinta ja roottorin ulkopinta on tehty hieman karheaksi. Tämä merkitsee, että 20 ne eivät missään tapauksessa saa olla hyvin sileitä, mutta niiden ei tule myöskään olla hyvin karkeita. Tällainen pinta voidaan saada aikaan päällystämällä pinnat sopivalla materiaalilla, joka toimii korroosion- ja kulumisensuojaker-roksena. Ylikuumenemisen välttämiseksi voidaan roottoria 25 jäähdyttää sisäpuolelta ilmalla. Lisäksi voidaan jauhinastian ympärillä käyttää jäähdytysnestevaippaa.

Piirustuksissa on esitetty kaaviomaisesti keksinnön sovellutusesimerkkejä.

Kuvio 1 esittää pituusleikkausta rengasrakokuulamyl-30 lystä, ja kuvio 2 pituusleikkausta rengasrakokuulamyllystä, jonka jauhinraon muotoa on muutettu, jolloin rengasmainen kammio suurimman halkaisijan omaavalta ekvaattorivyöhyk-keeltä on jätetty pois.

35 Sopivaan telineeseen 10 on varren 11, siirrettävän 8 81731 moottorinkannattimen 11a, moottorin 17 ja käyttöakselin 16 välityksellä ripustettu rengasrakokuulamyllyn 45 roottori 13 ja rengasrakokuulamylly muodostuu pääasiassa pyö-rivästi ripustetusta jauhinastiasta 12 ja roottorista 13.

5 Jauhinastia 12 ja roottori 13 on molemmat kokoonpantu yläosasta ja alaosasta, jotka suippenevat katkaistun kartion tavoin suorapintaisesti vastakkaisiin suuntiin. Yläosien korkeus on pienempi kuin alaosien. Roottorin 13 yläosaa 14 peittää pienellä välyksellä kansi 15, joka on kiinni-10 tetty irrotettavaksi yläosaksi jauhinastian 12 alaosan päälle ja sovitettu vastaamaan roottorin 13 yläosan kar-tiomaista viistoutta. Yläosan 14 yläpää kytkeytyy käyttö-akseliin 16, joka kannattaa roottoria 13 vapaasti jauhin-astiassa 12 ja välittää moottorin 17 käyttövoiman rootto-15 rille 13. Jauhinastian 12, joka on kiinnitetty laakerilla 37 kannattimelle 38, pyöritys tapahtuu onton akselin 39 alapäähän kiinnitetyn hihnapyörän 40 välityksellä roottorin 13 pyörimissuuntaa vastaan. Jauhinastian 12 ja kannen 15 koko sisäpinta on päällystetty kulutusta ja korroosio-20 ta kestävällä vuorauksella 18, 19, jonka pinta on hieman karhea. Roottorin 13 ja yläosan 14 ulkopinta on varustettu vastaavanlaisella hieman karhealla pinnoitteella, jota ei selvyyden vuoksi ole piirustuksessa esitetty.

Roottorin 13 alaosan ulkopinnan ja jauhinastian 12 25 alaosan sisäpinnan väliin on järjestetty yhdensuuntaisten seinämien muodostama rengasmainen jauhinrako 20, joka on jauhinastian 12 ja roottorin 13 tasaisten pohjien välissä sijaitsevan vaakasuoran välitilan 22 kautta yhteydessä alapuoliseen, keskeiseen jauhettavan aineksen syöttöaukkoon 30 21. Yläosan 14 ja kannen 15 tai sen vuorauksen 19 välissä on samaten yhdensuuntaisten pintojen muodostama poistorako 23, jonka leveys on pienempi kuin jauhinraon 20 leveys ja joka ulottuu koko yläosan 14 korkeudelle. Alaspäin hajaantuvan poistoraon 23 alapää ja ylöspäin hajaantuvan jauhin-35 raon 20 yläpää avautuvat säteittäiseen rengaskammioon 24.

Il 9 81731

Sen ylä- ja alaseinä ovat tasaiset ja yhdensuuntaiset ja ulompi otsapinta 25 on kupera. Koska kammio 24 sijaitsee jauhinastian 12 kannen 15 ja alaosan välisen jakosauman 26 kohdalla, voidaan se avata poistamalla kansi 15. Jakosau-5 maan 26 on asetettu välikelevy 27, joka voidaan vaihtaa eripaksuiseksi, jos jauhinastiaa 12 halutaan nostaa tai laskea roottorin 13 suhteen jauhinraon 20 leveyden muuttamiseksi. Kammioon 24 on yhteys kannen laipassa olevan aukon 28 kautta. Tämän aukon 28 kautta syötetään jauhinkuu-10 lat jauhinrakoon 20, kun roottori 13 ja jauhinastia 12 pyörivät ja hienonnettava mineraaliaines on tuotu jauhinrakoon 20 syöttöaukosta 21 alakautta.

Käyttöakseli 16 kulkee poistokammion 29 lävitse kau-laosassa 30. Kaulaosan 30 seinässä on poistoaukot 31 hie-15 noksi jauhettua ainesta varten, joka tulee poistoraosta 23 poistokammioon 29. Kaulaosan 30 yläpäähän on sovitettu joustavat tiivisteet 32, 33. Paikallaan oleva rengaskanava 34, joka nojaa huulitiivisteiden 35 vältiyksellä kaulaosaa 30 vasten, ottaa jauhetun aineksen vastaan ja johtaa sen pois-20 toputken 36 kautta ulos.

Rengasrakokuulamyllyä 45 käytettäessä saattaa moottori 17 ensin roottorin 13 pyörimisliikkeeseen ja jauhinastiaa 12 pyöritetään vastakkaiseen suuntaan. Sitten syötetään jauhettava aines putkiakselissa 39 olevan syöttö-25 aukon 21 kautta jauhinrakoon 20 ja tämän jälkeen tuodaan aukon 28 kautta jauhinkuulat, jotka voivat olla samaa materiaalia kuin jauhettava aines, jotta jauhinkuulista irtoava aines ei likaa jauhettavaa ainesta ja pystytään tuottamaan erittäin puhdasta jauhetta. Koska roottorin 13 ja 30 jauhinastian 12 vastakkaisiin suuntiin kartiokkaan muodon vuoksi suurin kehänopeus saavutetaan suurimman halkaisijan omaavalla ekvaattorivyöhykkeellä, estää keskipakoisvoima jauhinkuulien vajoamisen jauhinraossa 20. Kammioon 24 kertyy ylimääräisiä jauhinkuulia siten, että syntyy sulkuker-35 ros, joka estää jauhinkuulien karkaamisen jauhinraosta 20.

10 81 731

Jauhinraossa 20 olevat jauhinkuulat täyttävät jauhinraot 20 sen koko korkeudelta siten, että tämä tulee sataprosenttisesti käytetyksi hyväksi jauhamistapahtumassa ja jauhettavaan ainekseen kohdistuu sen jauhinraossa 20 oloaikana 5 maksimaalinen jauhamisvaikutus. Jauhinkuulat, jotka esim. kulumisen johdosta ovat tulleet niin pieniksi, että ne pääsevät poistorakoon 23, palaavat keskipakoisvoiman vaikutuksesta kammioon 24 siten, että poistoaukoista 31 ulos tuleva jauhe ei sisällä jauhinkuulia ja se on valmista käytet-10 täväksi ilman jälkikäsittelyä, kuten pesua tai seulontaa.

Koska jauhinkuulien kerrostuminen jauhinraossa 20 voidaan tehokkaasti estää, ei ole vaaraa roottorin 13 käynnistysvaikeuksista tai kiinni juuttumisesta. Osien kuluminen on vastaavasti vähäistä. Pienellä energiankulutuk-15 sella saavutetaan suuri mineraaliainesten jauhamisteho, jolloin materiaalin viipymäaikaa jauhinraossa voidaan säätää roottorin ja jauhinastian kehänopeuksien ja jauhinraon leveyden valinnalla. Hienonnusasteeseen voidaan vaikuttaa jauhinkuulien koolla ja ne voivat mahdollisesti olla eri-20 kokoisia, jolloin jauhaminen tapahtuu asteittain, koska karkeat jauhinkuulat jauhavat edullisesti karkeat osaset rengasrakokuulamyllyn alaosassa ja hienommat jauhinkuulat jauhavat yläosassa edullisesti hienommat osaset.

Kuvion 2 esimerkissä on kuvion 1 sovellutusmuotoa 25 olennaisesti vastaavien osien viitenumerot varustettu lisäviitteellä "a". Tässä esimerkissä poikkeaa rengasrakokuulamyllyn 45a rakenne mm. siltä osin kuvion 1 rakenteesta, että jauhinrako 20a ulottuu vastakkaisiin suuntiin katkaistun kartion tavoin suippenevan roottorin 13a ja jau-30 hinastian 12a olennaisesti koko korkeudelle ja ylä- ja alaosat 13b, 13c ovat suunnilleen yhtä korkeita. Lisäksi puuttuu kammion 24. Sitä ei tarvita, koska jauhinkuulat pysyvät roottorin 13a ja jauhinastian 12a kohtuullisella pyörimisnopeudella keskipakoisvoiman vaikutuksesta ekvaatto-35 rivyöhykkeellä ja suorittavat siinä tehokasta jauhamista.

11 81731

Tehoa kasvattaa lisäksi se seikka, että roottoria 13a on siirretty kannattimen 11a avulla jauhinastiassa 12a poikit-taissuuntaan sen pyörimisakselia 16a vastaan (kuviossa vasemmalle) siten, että jauhinrako 20a on yhdeltä sivulta ka-5 peampi kuin toiselta. Jauhettava aines ja jauhinkuulat patoutuvat raon kapeaan kohtaan ja jauhamisvaikutus kasvaa, kun jauhettava aines liikkuu koko ajan ylöspäin. Jauhettavan aineksen kovuudesta ja roottorin ja jauhinastian kehä-nopeuksista riippuen voidaan myös luopua jauhinkuulien käy-10 töstä ja suorittaa jauhaminen siten autogeenisesti eli itse jauhettavan aineksen avulla. Roottorin 13a pyöritys tapahtuu käyttöakseliin 16a kiinnitetyn hihnapyörän 41 välityksellä moottorilla. Jauhinastia 12a on ripustettu pyöri-västi laakerilla 37a, joka on yhdistetty kannattimeen 38a 15 ja ympäröi putkiakselia 39a. Putkiakseli 39a kannattaa käyt-töpyörää 40a. Putkiakselin 39a lävitse on johdettu syöttö-johto 21a, joka avautuu jauhinraon 21a alaosaan. Roottorin 13a ja jauhinastian 12a pyörimisakselit voivat olla viistossa pystysuuntaan nähden.

20 Voidaan käyttää jaksottaiskytkentäautomatiikkaa, joka pyörittää aluksi jauhinastiaa 12a ja roottoria 13a samaan suuntaan, siirtää roottoria 13a tai jauhinastiaa 12a, kun suurin pyörimisnopeus on saavutettu, toistensa suhteen, kunnes jauhinraon 2Ga leveys yhdeltä sivulta on 25 1 mm, ja kytkee samanaikaisesti jauhinastian 12a tai root torin 13a pyörimissuunnan vastakkaisesksi, palauttaa sitten jauhinastian 12a tai roottorin 13a samalla pyörimissuunnalla lähtöasentoon ja toistaa sitten näitä tapahtumia. Tämä menettelytapa soveltuu erityisesti autogeeniseen jau-30 hatukseen, jolloin saavutetaan suuri energiatiheys kavennetussa jauhinraossa.

Claims (10)

1. Rengasrakokuulamylly erityisesti kovien mine-raaliainesten jatkuvaa hienontamista varten, joka käsit- 5 tää suljetun jauhinastian (12), johon on sovitettu sisä-kappale (13), jonka ulkopinta rajoittaa jauhinastian sisäpinnan kanssa jauhinraon (20), joka sisältää jauhinkuu-lia, jolloin sisäkappaleen (13) yläosa ja alaosa suippenevat vastakkaisiin suuntiin, tunnettu siitä, et- 10 tä jauhinastia (12) on ripustettu pyörivästi ja kytketty pyörityslaitteeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rengasrakokuulamylly, tunnettu siitä, että sisäkappaletta (13) ja jauhinastiaa (12) pyöritetään vastakkaisiin suuntiin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rengas rakokuulamylly, tunnettu siitä, että sisäkappale (13) tai jauhinastia (12) on ripustettu siirrettävästi, jotta jauhinraon leveyttä voidaan muuttaa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rengasrakokuula- 20 mylly, tunnettu siitä, että siirto voidaan suorittaa sisäkappaleen (13) ja/tai jauhinastian (12) pyöriessä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rengasrakokuulamylly, tunnettu siitä, että sisäkap- 25 paleen (13) ja jauhinastian (12) keskiakselit ovat tietyn kulman verran viistossa toistensa suhteen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rengasrakokuulamylly, tunnettu siitä, että sisäkappaleen (13) ja/tai jauhinastian (12) keskiakselit ovat 30 viistossa pystysuuntaan nähden.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen rengasrakokuulamylly, tunnettu siitä, että sisäkap-paleelle (13) ja jauhinastialle (12) on järjestetty jak-sottaiskytkentäautomatiikka, joka muuttaa sisäkappaleen 35 (13) ja/tai jauhinastian (12) pyörimissuuntaa, saa sisä- i3 81 731 kappaleen (13) siirtymään jauhinastian (12) suhteen ja toistaa nämä tapahtumat.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rengasrakokuula-mylly, tunnettu siitä, että jaksottaiskytkentä- 5 automatiikka pyörittää aluksi jauhinastiaa (12) ja sisä-kappaletta (13) samaan suuntaan, siirtää sisäkappaletta (13) tai jauhinastiaa, kun suurin pyörimisnopeus on saavutettu, toistensa suhteen, kunnes jauhinraon (20) leveys yhdellä sivulla on 1 mm, ja kytkee samanaikaisesti jau-10 hinastian (12) tai sisäkappaleen (13) pyörimissuunnan vastakkaiseksi, palauttaa sitten jauhinastian (12) tai sisäkappaleen (13) samalla pyörimissuunnalla lähtöasen-toon ja toistaa sitten näitä tapahtumia.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rengasrakokuula-15 mylly, tunnettu siitä, että sisäkappaleessa (13) tai jauhinastiassa (12) on keskeinen kanava, joka avautuu jauhinraon (20) alaosaan, ja että kanava kulkee samanak-selisesti onton käyttöakselin kanssa, joka on yhdistetty jauhettavan aineksen syöttöputkeen.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 3-9 mukai nen rengasrakokuulamylly, tunnettu siitä, että sisäkappaletta (13) ja jauhinastiaa (12) pyöritetään samaan suuntaan. 14 81731