FI81210C - Elektrofotografisk informationsskrivare. - Google Patents

Description

1 81210 Sähköfotograafinen informaatiokirjoitin

Keksintö kohdistuu sähköfotograafiseen informaatiokir joittimeen, joka käsittää kserograafisen toistojärjes-5 telmän, joka sisältää arkkivaraston ja siihen liittyvän arkinsyöttövälineen yksittäisten arkkien siirtämiseksi ar-kinsiirtoreitille, liikutettavan valojohteen ja siihen liittyvän, arkinsiirtoreitille järjestetyn siirtoelimen mainitulle valojohteelle kehitetyn värijauhekuvan siirtämiseksi 10 arkille, joka siirtyy pitkin arkinsiirtoreittiä, ja toisen arkinsiirtoelimen arkkien kuljettamiseksi mainitulta kuvan-siirtoelimeltä kiinnityselimelle.

Informaatiokirjoittimet, joita käytetään data- tai tekstinkäsittelylaitteiden kanssa, voidaan pääasiallisesti 15 jakaa kahteen pääluokkaan. Ensimmäisessä luokassa tapahtuu elektronisen merkinmuodostuksen muutto painetuksi informaatioksi paperiarkille kirjoituslaitteen avulla, jossa käytetään mekaanista iskua värinauhan kanssa samalla tavalla kuin tunnetuissa käsin käytetyissä kirjoituskoneissa. Tä-20 män luokan kirjoittimien, joihin kuuluvat muun muassa pis-tematriisikirjoittimet ja kirjasinkiekkokirjoittimet, nopeus on verrattain pieni ja ovat ne käytännössä osoittautuneet mekaanisesti helposti vaurioituviksi minkä lisäksi toisto-rominaisuudet rajoittuvat äärelliseen lukumäärään merk-25 kejä.

Toinen pääluokka toimii ilman mekaanista iskua ja käsittää pääasiassa niinsanotut mustesuihkukirjoittimet ja laitteet, joissa käytetään sähköfotograafista informaationsiirtoa kserograafisen jäijennysmenetelmän kanssa, kuten 30 yleisistä kopiointikoneista tunnetaan. Jälkimmäisen ryhmän laitteisiin kuuluvat erikoisesti laser-kirjoittimet, joissa sähköstaattinen, piilevä kuva muodostetaan valojohteelle ohjatun lasersäteen avulla. Näiden laitteiden käyttö kasvaa jatkuvasti verrattain suuren kirjoitusnopeuden vuoksi 35 ja siitä syystä, että ne informaation toiston suhteen eivät 2 81210 ole rajoittuneet äärelliseen lukumäärään esimerkiksi alfanumeerisia merkkejä, jotka esimerkiksi kirjasinkiekon kirjaimet määrittäisivät.

Sähköstaattinen latentti kuva kehitetään värijauheen 5 avulla, siirretään paperiarkille ja kiinnitetään siihen hy-vintunnetun kserograafisen menetelmän avulla.

Koska lähtökohtana näitä informaatiokirjoittimia varten on ollut yleisesti tunnetuissa kserograafisissä kopiokoneissa käytetty teknologia, on nämä laitteet käytän-10 nössä rakennettu samalla tavalla kuin tavanomaiset kopiokoneet useiden käsittelyasemien kanssa, jotka käsittävät sähköstaattisesti varattavan, liikkuvan valojohteen, kuvan-muodostusaseman optisesti informaation siirtoyhteydessä valo johdeaseman kanssa, kehitysaseman värijauhekehitysjär-15 jestelmän kanssa sekä värijauhepuhdistusaseman, joka on sijoitettu toimivaan yhteyteen valojohdeaseman kanssa, kuvan-siirtoaseman, joka on sijoitettu toimivaan yhteyteen valo-johdeaseman kanssa värijauhekuvan siirtämiseksi valojoh-teelta arkkimaiselle painomateriaalille, kiinnitysaseman 20 värijauhekuvan kiinnittämiseksi pysyvästi painomateriaaliin ja siirtoasemia, jotka on sijoitettu vastaavasti painomateriaalin varaston ja kuvansiirtoaseman väliin sekä jälkimmäisen ja kiinnitysaseman väliin.

Käyttövälineenä näissä koneissa käytetään yksinker-25 täistä moottoria useita mekaanisia liikkeitä varten, jotka ovat säännöllisesti pyöriviä elementtejä kuten valojohde-rumpu, arkinsyöttötelat ja värijauheen siirtomekanismit sekä monimutkaiset siirtoelimet käyttöelimien ja yksittäisten pyörivien elementtien välillä tai viimeksimainittujen kes-30 ken.

Kuten tavanomaisissa kopiokoneissa vaikuttaa tämä konerakenne erittäin monimutkaiselta huollon suhteen ja aiheuttaa se usein pitkäaikaisia käyttötaukoja, koska epäsäännöllisyydet mekaanisissa toiminnoissa vaativat säännöl-35 lisesti monimutkaisen ja aikaavaativan korjauksen, jolloin 11 3 81210 usein vaikeasti tavoitettavat osat vaativat vaihdon ja/tai säädön.

Vaikka näitä epäkohtia usein voidaan sietää tavanomaisten jäljennyslaitteiden yhteydessä, pidetään niitä 5 usein epähyväksyttävinä data- ja tekstinkäsittelylaittei-den yhteydessä ja pyritään niitä torjumaan hankkimalla va-ralaitteita, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia.

Iskuttomien informaatiokirjoittimien, jotka ovat kserograafista tyyppiä, suuresta kirjoitusnopeudesta joh-10 tuen täytyy arkinsyöttöelimen, joka ottaa arkit yksittäin arkkivarastosta ja siirtää ne kuvansiirtoasemalle johtavalle arkinsiirtoreitille, täytyy kyetä suorittamaan toimintonsa nopeasti ja luotettavasti tarkasti ajoitetussa suhteessa kserografisen elimen pyörimiseen, niin että ark-15 kivarastosta siirretty arkki saapuu kuvansiirtoasemalle synkronissa kserografiselle elimelle muodostetun jauheku-van kanssa.

Keksintö kohdistuu alussa mainittua laatua olevan informaatiokirjoittimen uuden toteutuksen kehittämiseen, 20 jolloin käytetään sähköfotograafisen laitteen tavanomaista teknistä rakennetta ja jolloin hyvin yksinkertaisen rakenteellisen toteutuksen avulla saavutetaan parantunut tark-kuusaste mekaanisten liiketoimintojen ohjauksessa, huomattavasti yksinkertaistunut huolto ja parantunut joustavuus 25 laitteen rakenteen ja toiminnan suhteen.

Johdannossa mainitun tyyppiselle keksinnön mukaiselle informaatiokirjoittimelle on tunnusomaista, että arkki-varasto ja siihen liittyvä arkinsyöttöväline sekä valojoh-de ja toinen arkinsiirtoelin muodostavat kukin erillisen, 30 vaihdettavissa olevan ensimmäisen, toisen ja vastaavasti kolmannen arkinkäsittelymodulin, ainakin kahden näistä ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta modulista käsittäessä erillisen käyttövälineen elektronisen askelmoottorin muodossa, joka on mekaanisesti kytketty ainakin yhteen modu-35 Iin sisällä olevaan pyöritettävään elementtiin, elimen, jo- 4 81210 ka syöttää ennaltamäärätyn pulssimäärän ja pulssitaajuu-den omaavat käyttöpulssit kussakin ainakin kahdessa modulissa olevalle askelmoottorille ja joka on kytketty ohjelmallisesti ohjattuun ohjausyksikköön askelmoottorin akti-5 voimiseksi informaatiokirjoittimen toimintajakson aikana.

Mainitun laatuinen käsittelyasema mekaanisine lii-ketoimintoineen käsittää valojohdeaseman, jossa liikkuva valojohde voi olla esimerkiksi pyörivä rumpu tai päätön, nauhamainen valojohde, jota käyttötela siirtää sekä kehi-10 tysasema, jossa värijauheen siirto värijauhesäiliöstä kosketukseen valojohteen kanssa voi tapahtua pyörivän magneettisen harjan avulla sekä lisäksi arkinsiirtoasemia ja kiin-nitysaseman, joista jokainen itsessään käsittää vähintäin yhden käyttötelan.

15 Seurauksena siitä, että arkinsyöttö, valojohdeyk- sikkö ja toinen arkinsyöttöasema on suunniteltu erillisiksi, yksittäin vaihdettavissa oleviksi rakenneosiksi, jotka voidaan täten sijoittaa tukiosiin kehysrakenteessa laite-koteloon niin, että ne voidaan poistaa ja sijoittaa laite-20 koteloon koskematta muita rakenneosia, voidaan mekaaninen virhetoiminta poistaa siten yksinkertaisen ja nopean vaih-totoimenpiteen avulla.

Elektronisen askelmoottorin käyttö jokaisessa näissä yksittäisessä rakenneosassa aiheuttaa, että mekaanisia 25 siirtoliitäntöjä rakenneosien välillä tai niistä asianmukaiseen moottoriin ei käytetä, mikä myös vaikuttaa informaatiokir joittimen saamiseksi huoltoystävällisemmäksi, koska pääsy koneen kaikkiin osiin on helpompaa.

Askelmoottorin käyttä käsittelyasemassa tapahtuu 30 erikoisen ohjausyksikön ohjaamana, joka edullisesti käsittää mikroprosessorin, joka on ohjelmoitu aktivoimaan sekä mekaaniset liiketoiminnat mainituissa rakenneosissa sekä muut toiminnat työnkulun aikana, kuten esimerkiksi valojohteen varaaminen ja purkaus koronalangan avulla, oikeina 35 ajankohtina toimintajakson aikana. Tässä ohjauksessa vas- ti 5 81210 taanottaa askelmoottori yksittäin syötettyjä impulssijonoja, jotka tarvitsematta takaisinkytkentää tai paikkaseu-rantaa aiheuttavat sen pyörimisen etukäteen määrätyllä nopeudella tai määrättyyn kulma-asetukseen. Tämän avulla 5 saavutetaan huomattavasti tarkempi ohjaus kuin on mahdollista tavanomaisilla käyttöelimillä kserograafisissä laitteissa .

Keksinnönmukaisen käsittelyaseman avulla saavutetaan lisäksi se etu, että käyttöparametrejä aseman liike-10 ja muiden käyttötoimintojen suhteen voidaan muuttaa yksittäin ohjausyksikön yksinkertaisen uudelleenohjelmoinnin avulla. Tällöin on annetun koneen suhteen mahdollista suorittaa muutoksia yksittäisissä, rakenneosista muodostuvissa käsittelyasemissa teknillisen kehityksen mukaan tarvit-15 sematta muuttaa koneen muita osia.

Keksintöä esitellään seuraavassa tarkemmin kaaviollisiin piirroksiin viitaten, joista kuvio 1 esittää perspektiivisesti informaatiokir-joitinta, joka toteuttaa keksinnön, 20 kuvio 2 esittää useiden rakenneyksiköiden yhdistä mistä lisäkytkentäyksiköksi, kuvio 3 on lohkokaavio askelmoottorin ohjaamiseksi yksittäisessä käsittelyasemassa, kuviot 4 ja 5 ovat toiminta- ja impulssikaavioita 25 askelmoottorin ohjauksen selvittämiseksi, kuvio 6 esittää arkkikasettimodulien käyttöä ja kuvio 7 on kuvion 6 osakuva suurennetussa mittakaavassa .

Kuviossa 1 esitetty informaatiokirjoitin käsittää 30 laitekotelon, jonka sivuseinät on poistettu ja joka muodostuu laatikkomaisesta kehysrakenteesta, jossa on pystysuorat ja vaakasuorat laatikko-osat 1 ja 2, joihin on kiinnitetty tukielimet (ei esitetty) esimerkiksi liukukiskoina erillisten, yksittäisten, vaihdettavien rakenneosien muo-35 dostaminen käsittelyasemien sijoitusta varten.

6 81210

Kuvanmuodostusmoduli 3, johon syötetään elektronisia informaatiosignaalikoodeja, muodostuu tässä elektronisesti ohjatusta, viivapyyhkäisevästä, elektro-optisesta laitteesta varustettuna pyyhkäisylaitteella, joka on esi-5 tetty valonpoistoraon 4 avulla.

Tällainen elektro-optinen laite voi muodostua esimerkiksi katodisädeputkesta, jonka valoteho on suuri, mikä antaa sen edun, että kuvanmuodostusyksikkö edullisesti muista pyyhkäisevistä kuvanmuodostuslaitteista poiketen ei 10 sisällä mekaanisesti liikkuvia pyyhkäisyelementtejä.

Viimeksimainittuja tyyppejä olevia laitteita, esimerkiksi ohjattua lasersädettä, voidaan kuitenkin myös käyttää.

Optinen moduli 5, joka rakenteeltaan voi olla sinän-15 sä tunnettu, kohdistaa valoinformaation peilien 6 ja 7 avulla kuvanmuodostusmodulista 3 liikkuvalle valojohteelle 8 valojohdeyksikössä 9.

Valojohde 8 voi tunnetulla tavalla muodostua pyörivästä rummusta, jolla on valoajohtava päällyste.

20 Toiminnallisesti yhdistettynä valojohteeseen 8 käy tetään kehitysyksikköä 10, joka on varustettu värijauhesäi-liöllä 11 ja pyörivällä magneettisella harjalla 12 värijau-heen siirtämiseksi valojohteelle piilevän sähköstaattisen kuvan kehittämiseksi sille.

25 Valojohteeseen 8 on lisäksi liitetty värijauheen poisto- ja lisäysyksikkö 13, joka on yhteydessä kehitysyksikön 10 kanssa kanavan 14 välityksellä.

Yksikkö 13 on sijoitettu yksikön 10 päälle välitilaa käyttäen, mikä sallii optisen informaation kulun modu-30 lista 5 valojohteelle 8.

Yksikköön 13 tai siihen liitettynä on sijoitettu sähköstaattinen varauselin koronalangan 15 muodossa.

Valojohteen 8 varaus tarkoituksella siirtää kehitysyksikön 10 avulla muodostettu värijauhekuva painomateriaa-35 lia olevalle arkille suoritetaan kuvansiirtoyksikön 16

II

7 81210 avulla koronalankaa käyttäen.

Arkkimateriaalin siirtämiseksi arkkivarastosta ku-vansiirtokosketukseen valojohteen 8 kanssa käytetään ensimmäistä siirtoyksikköä 17, joka esitetyssä toteutukses-5 sa on muodostettu arkinsyöttöyksiköksi keräystelan 18 ja arkinsiirtotelojen kanssa, jotka käsittävät käyttötelan 19 ja useita puristusteloja 20. Arkinsyöttöyksikkö, joka on sijoitettu arkkikasettiin, esitetään tarkemmin seuraa-vassa.

10 Kuvansiirron lopuksi poistetaan informaation sisäl tävä arkki valojohteelta 8 ja siirretään toiseen arkinsiir-toyksikköön 21. Tämän yksikön avulla, joka esimerkiksi voi käsittää useita nauhoja 22, siirretään arkki kiinnitysyk-sikköön 23 siirretyn värijauhekuvan kiinnittämiseksi pysv-15 västi arkille.

Yksikkö 23 voi olla joko lämpökiinnitystyyppiä tai puristuskiinnitystyyppiä.

Yksiköt 3, 5, 9, 10, 13, 16, 17, 21 ja 23 ovat kaikki esitetyssä esimerkissä muodostetut erillisiksi, yksit-20 täin vaihdettaviksi yksiköiksi ja esitetyssä esimerkissä pyörivät elementit, s.o. kaikki edellämainitut yksiköt lukuunottamatta yksiköitä 3, 5 ja 16, sisältävät jokainen itsetoimivana käyttöelimenä elektronisen askelmoottorin.

Kuten kuviosta 2 ilmenee, joka esittää yksiköitä 25 9, 21 ja 23, on niihin kuuluvat askelmoottorit 24, 25 ja 26 esitetyssä toteutusmuodossa kukin sijoitettu omaan yksikköönsä, mikä antaa optimaalisen joustavuuden laiterakenteiden suhteen.

Jokaista yksikköä varten muodostaa ainoan ulkoisen 30 liitoksen vastaavasti pistike 27, 28 ja 29 suoraan kytkentää varten pääteliittimiin 30, 31 ja 32 kytkentäyksikössä 33, joka voi rakenteeltaan olla piirikortti. Päätekytkimet 30, 31, 32 on kytketty osaksi jänniteyksikköön 34 käyttö-jännitteiden syöttämiseksi yksiköihin ja osaksi yhteiseen 35 ohjelmoitavaan ohjausyksikköön 35. Pistokkeet voivat, ku- 8 81210 ten on esitetty, olla kiinteästi asennettuina yksittäisiin raoduleihin tai voivat ne olla yhdistetty niihin verrattain lyhyiden johtimien, esimerkiksi litteän monijoh-dinkaapelin avulla.

5 Yksiköt 34 ja 35 on yhdistetty toisiinsa liitäntä- piirin (interfacemodul) 36 avulla, joka on sijoitettu yksiköiden 9 , 21 ja 23 suhteen levymäisen kytkentäyksikön 33 vastakkaiselle sivulle.

Liitäntäpiiri 36 toimii tunnetulla tavalla sovitus-10 elimenä kuvionmuodostusyksikön 3 ja elektronisen data- tai tekstinkäsittelylaitteen välillä sovitettuna tähän tarkoitukseen käytetyn liikennekurin mukaan.

Kuviossa 3 esitetään kaaviollisesti keksinnölle oleelliset piirteet yksinkertaisen käsittelyaseman toimin-15 nasta, esimerkiksi edellämainitusta arkinsyöttöyksiköstä telaparin 19, 20 kanssa.

Käyttötela 19 on hammastetun kuljetusnauhan 37 avulla liitetty lähtöakseliin elektronista askelmoottoria 38 varten, johon syötetään käyttöimpulsseja moottorin ohjaus-20 yksiköstä 39. Modulirakenteessa voi moottorin käyttöyksikkö 39 olla sijoitettu itse moduliin rakennettuna mahdollisesti yhteen askelmoottorin 38 kanssa. Moottorin ohjausyksikkö 39 on pistoliittimen 40 avulla kytketty ohjelmoitavaan ohjausyksikköön 35, joka kuten lähdöt 41 osoittavat, 25 voi olla yhteinen askelmoottoreilla useissa eri käsittely-asemissa.

Askelmoottori 38 on tunnetulla tavalla valmistettu käyttäen useita, esimerkiksi neljää, impulssikäyttöistä käämiä, jotka moottorin ohjausyksikkö 39 aktivoi siten, 30 että askelmoottori jokaista käyttöimpulssia kohti suorittaa määrätyn kulmakiertymän, esimerkiksi 1,8° tai 3,6° yhteen tai toiseen kiertosuuntaan riippuen käyttökäämien (ei esitetty) kytkentätavasta. Kierrosten tai kulmakiertymien lukumäärä, joka suoritetaan annetun aktivointivaiheen ai-35 kana askelmoottorille, määräytyy siten impulssien lukumää-

II

9 81210 rän mukaan, kun taas niiden välinen etäisyys tai impulssi-taajuus määrää nopeuden ja kiihtyvyyden askelmoottorien pyörimisessä ja impulssiteho, s.o. impulssiin korkeuden ja leveyden tulo määrää vääntömomentin.

5 Ohjattaessa käyttöimpulssien syöttöä moottorin oh jausyksiköstä 39 askelmoottoriin 38 voidaan siten käytännössä toteuttaa mielivaltainen, haluttu liikefunktio as-kelmoottoria 38 varten ja siten tämän käyttämää käyttöele-menttiä, telaa 19 varten.

10 Kuviot 4 ja 5 esittelevät yhtä esimerkkiä, jolloin kuvio 4 esittää liikediagrammaa telaa 19 varten v funktiona ajasta t. Kuviossa käyrän 42 esittämä liikkeen kulku käsittää kiihtymisvaiheen 42a, mitä seuraa pyörimisvaihe 42b vakionopeudella. Tämä liikekulku voidaan toteuttaa ku-15 viossa 5 kaaviollisesti esitetyn muodon avulla, jolloin etäisyys impulssien 43 välillä kiihdytysvaihetta 42a ensimmäisessä osassa vastaten vähitellen pienenee, s.o. impuls-sitaajuus kasvaa vähitellen, minkä impulssien välinen etäisyys pidetään vakiona impulssijonon seuraavassa osassa, 20 mikä vastaa pyörimisvaihetta 42b.

Käyttöimpulssien muodostaminen aktivoidaan ja ohjataan moottorin käyttöyksikössä ohjausyksiköstä 35 käsin, joka voi käsittää mikroprosessorin, jossa tunnetulla tavalla on sisäinen tahdistusyksikkö ja ohjelmamuisti, esi-25 merkiksi EPROM-tyyppiä. Mikroprosessorin ohjelmamuistiin on pääohjelman lisäksi toimintojen kokonaisjaksoa varten, joka suoritetaan ohjausyksikön ohjaamana käsittelyasemis-sa, taltioitu myös ohjelmat tai alirutiinit varsinaisia liikefunktioita varten, jotka jokainen ohjausyksikön ohjaa-30 ma askelmoottori suorittaa sille kuuluvana aktivointivai-heena koko operaatiojakson aikana.

Jokainen näistä aliohjelmista sisältää täydellisen informaation siitä impulssijonosta, joka täytyy muodostaa moottorin ohjausyksikössä 39 halutun liiketoiminnan toteut-35 tamiseksi. Moottorin käyttöyksikkö 39 käsittää impulssige- 10 81210 neraattorin käyttöimpulssien ja halutun vääntömomentin muodostamiseksi tarvittavan impulssitehon muodostamiseksi sekä loogisen piiriverkon, joka ohjaa ohjausyksikköön syötettyä informaatiota muodostaen osaksi pyörimistä varten 5 haluttua kiertosuuntaa vastaavan kytkentäkaavion askelmoot-torin käämejä varten, osaksi siirtää käyttöimpulssit siihen impulssijonona, joka sisältää etukäteen määrätyn lukumäärän impulsseja, joiden välinen etäisyys on etukäteen määrätty.

10 Annetun konerakenteen suhteen säilyvät haluttu lii ketoiminta annettua askelmoottoria varten määrätyssä akti-vointivaiheessa toimintajakson sisällä sekä sitä vastaava käyttöimpulssijono moottorin käyttöyksiköstä 39 ja siihen kuuluva aliohjelma mikroprosessorin sisältämässä ohjausin-15 formaatiossa muuttumattomina, koska jokainen aliohjelma on kiinteästi poltettu ohjelmamuistiin. Ohjelmamuistin toteutus EPROM-tyypin avulla mahdollistaa lisäksi yksinkertaisella ja edullisella tavalla jokaisen taltioidun liikefunk-tion uudelleenohjelmoinnin, mikä antaa mahdollisuuden käyt-20 töparametrien yksittäistä muuttamista varten yhden käsit-telyaseman suhteen vaikuttamatta muiden käsittelyasemien toimintoihin.

Erikoisena toteutusmuotona käsittelyasemaa varten on kuviossa 6 esitetty siirtoyksiköksi muodostettu arkin-25 syöttöyksikkö.

Esitetyssä toteutuksessa sijaitsevat arkinsiirtote-lat 19 ja 20 sekä niitä vastaava kulkutie 43 arkinpoisto-aukon 44 alapuolella kasetin 45 yläpinnassa ja niiden alapuolella on arkkivarasto 46.

30 Yhden tai useamman päällekkäisen kasetin 47 yhteis toimintaa varten, joista yksi on esitetty kuviossa 3, on kasetin alapintaan lisäksi muodostettu aukko 48 arkin vastaanottamiseksi kasetista 47.

Kasetti 47 on periaatteessa rakennettu samalla ta-35 valla kuin kasetti 45 arkinkeruutelan 49 ja arkinsiirto-

II

11 81210 telojen 50 ja 51 sijainnin suhteen. Jälkimmäisiä teloja vastaava kulkutie 52 on kuitenkin muodoltaan suoraviivaisempi arkin siirtämistä varten kasetista 47 telojen 19 ja 20 väliin kasetissa 45, jonka oma kulkutie 43 on kaareva 5 kiinnittämistä varten kuvansiirtoyksikköön 16 johtavaan arkinsiirtorataan.

Kuvio 7 esittää suurennetussa mittakaavassa käyttö-järjestelyä kuviossa 6 esitettyä arkinsyöttöyksikköä varten. Elimiin, joiden täytyy suorittaa pyörimisliike ja si-10 ten olla käyttöyhteydessä askelmoottoriin 38, kuuluvat tällöin keruutela 18 ja pyörivä siirtotela 19.

Keruutela 18, jonka pyörimisliike ylimmän arkin noutamiseen arkkivarastosta 46, kuten nuoli osoittaa, tapahtuu vastapäivään, on kytketty hammasrattaaseen 53, joka 15 hammasratassiirron välityksellä on yhdistetty rattaisiin 54 ja 55 käyttörattaan 56 välityksellä, joka kaksinkertaisen hammastetun nauhasiirron 57, 58 välityksellä on kytketty askelmoottoriin 38.

Pyörivä siirtotela 19, joka arkinsyöttöä varten tä-20 män telan ja puristustelan 20 välisessä raossa pyörii myös vastapäivään, on kytketty käyttöpyörään 56 hammasratassiirron välityksellä yhden rattaan 59 kanssa. Kuten ilmenee nuolella osoitetuista pyörimissuunnista hammaspyöriä 54, 55 ja 59 varten, vaikuttaa tämä järjestely, että käyttö-25 pyörä 56 aktivointivaiheessa keruutelaa 18 varten pyörii myötäpäivään ja aktivointivaiheessa pyörivää siirtotelaa varten vastapäivään, kuten vastakkaissuuntaiset nuolet 18' ja 19' vastaavasti osoittavat. Askelmoottori täytyy siten saada pyörimään vastakkaisiin pyörimissuuntiin välittömäs-30 ti toisiaan seuraavissa aktivointivaiheissa teloja 18 ja 19 varten. Kuten edelläesitetystä ilmenee, johtaa tämä kuitenkin myös vaikeuteen toteuttaa esitetty ohjaus askelmoot-torille 38.

Koska keruutelaan 18 yhdistetty hammaspyörä 51 on 35 käyttöyhteydessä käyttöpyörän 56 kanssa myös telan 19 ak- 12 81210 tivointivaiheen aikana ja huomattavan osan tästä aktivoin-tivaiheesta jatkuvasti kitkakosketuksessa arkkivarastosta 46 otetun arkin kanssa, suoritetaan kytkentä keruutelan 18 ja hammaspyörän 54 välillä vapaakytkentänä esimerkiksi ha-5 ka- tai jousimekanismin avulla, mikä sallii hammaspyörien 54, 55 ja käyttöpyörän 56 ja siten myös askelmoottorin 38 pyörimisen vastakkaiseen suuntaan, kuin mitä on esitetty keruutelan 18' suhteen sen omana aktivointivaiheena.

Siten voidaan havaita, että ei ole haitaksi, että 10 annetussa käsittelyasemassa eri aktivointivaiheissa käyttöjakson aikana voidaan aktivoida useita liikkuvia, esimerkiksi pyöriviä elimiä yksittäisiin pyörimissuuntiin ja liikesuuntiin yksinkertaisen askelmoottorin avulla. Tällainen käyttöjärjestely voi nimittäin olla edullinen käsitte-15 lyasemissa, kuten esitetyssä arkinsyöttöyksikössä, jossa elementit ovat verrattain lähellä toisiaan, jotka elementit aktivoidaan eri vaiheina. Jos useita liikkuvia alkioita on aktivoitava saman vaiheen aikana tai peräkkäin toimintajaksossa tai jos kytkentä askelmoottoriin vaatii ver-20 rattain monimutkaisen välityksen, voi usein olla edullisempaa käyttää askelmoottoria yksitellen jokaista liikkuvaa elintä varten.

Vaikka keksinnönmukaiset edut ilmenevät mahdollisimman laajasti laitteessa, jossa on käytetty moduliraken-25 netta, kuten esitetyssä informaatiokir joittimessa, voidaan kuitenkin saavuttaa erikoisia etuja tarkemman ohjauksen vuoksi, jos vain yksittäiset käsittelyasemat valmistetaan keksinnön mukaan. Esimerkiksi voidaan arkinsyöttöyksikköä, kuten edellä esitettyä - erikoisesti käytettäessä useita 30 arkkikasetteja - käyttää erittäin edullisesti myös kirjoit-timissa, joiden rakenne muutoin on tavanomaisempi.

Samoin voidaan keksinnönmukaisia käsittelyasemia käyttää edullisesti myös ilman, että ne on rakennettu poistettaviksi moduliyksiköiksi, vaikka askelmoottorin käyttö 35 käyttöelimenä antaa, kuten on mainittu, hyvät mahdollisuu- 13 81210 det yksinkertaiseen modulirakenteeseen. Siten on myös mahdollista käyttää edellä esitettyä arkinsyöttöyksikköä ark-kivaraston kanssa tavanomaisemmin valmistetussa sähköfoto-graafisessa laitteessa.

Claims (7)

14 81210

1. Sähköfotograafinen informaatiokirjoitin, joka käsittää kserograafisen toistojärjestelmän, joka sisältää 5 arkkivaraston (17) ja siihen liittyvän arkinsyöttövälineen (18, 19) yksittäisten arkkien siirtämiseksi arkinsiirto-reitille, liikutettavan valojohteen (8) ja siihen liittyvän, arkinsiirtoreitille järjestetyn siirtoelimen (16) mainitulle valojohteelle (8) kehitetyn värijauhekuvan siir-10 tämiseksi arkille, joka siirtyy pitkin arkinsiirtoreittiä, ja toisen arkinsiirtoelimen (21) arkkien kuljettamiseksi mainitulta kuvansiirtoelimeItä (16) kiinnityselimelle (23), tunnettu siitä, että arkkivarasto (17) ja siihen liittyvä arkinsyöttöväline (18, 19) sekä valojohde (8) ja 15 toinen arkinsiirtoelin (21) muodostavat kukin erillisen, vaihdettavissa olevan ensimmäisen, toisen ja vastaavasti kolmannen arkinkäsittelymodulin, ainakin kahden näistä ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta modulista käsittäessä erillisen käyttövälineen elektronisen askelmoottorin (38) 20 muodossa, joka on mekaanisesti kytketty ainakin yhteen modulin sisällä olevaan pyöritettävään elementtiin (19), elimen (39), joka syöttää ennaltamäärätyn pulssimäärän ja pulssitaajuuden omaavat käyttöpulssit kussakin ainakin kahdessa modulissa olevalle askelmoottorille (38) ja joka 25 on kytketty ohjelmallisesti ohjattuun ohjausyksikköön (35) askelmoottorin (38) aktivoimiseksi informaatiokirjoittimen toimintajakson aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelyasema, tunnettu siitä, että ohjausinformaatio etukäteen 30 määrätylle liikefunktiolle kutakin askelmoottoria varten on tallennettu ohjelmarutiineina EPROM-yksikön muodostamaan ohjelmamuistiin ohjausyksikössä (35).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen informaatio-kirjoitin, tunnettu siitä, että arkinsyöttöväline 35 käsittää arkkivaraston (46) ylimmän arkin kanssa kosketuk- is 81210 seen sijoitetun keruutelan (18) ja yhden siirtotelaparin (19, 20) käyttötelan (19) kanssa, jolloin vähintään yksi mainituista teloista (18, 19) on kytketty suoraan mainittuun elektroniseen askelmoottoriin (38).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen informaatiokir- joitin, tunnettu siitä, että keruutela (18) ja mainittu pyöritettävä siirtotela (19) on kytketty samaan elektroniseen askelmoottoriin (38) siirtoelementtien (53-59) avulla, jotka sallivat telojen (18, 19) jaksottaisen akti- 10 voinnin pyörimisen suhteen yksittäin säädetyn kierrosno-peuden, -suunnan ja -keston mukaan.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen informaatiokir-joitin, tunnettu siitä, että keruutela (18) on kytketty askelmoottoriin siirtoelementin (53) välityksellä, 15 joka sallii vapaakäynnin askelmoottorin vastakkaiseen pyörimissuuntaan telan aktivoimiseksi määrätyn suunnan suhteen .

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen infor-maatiokirjoitin, tunnettu siitä, että mainitut te- 20 lat (18, 19) ja askelmoottori (38) on sijoitettu lukittavaan arkkikasettiin (45), jossa on arkinpoistorako (44) kasetin seinässä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen informaatiokir-joitin, tunnettu siitä, että mainittu arkinpoisto- 25 rako (44) sijaitsee yhdessä kasetin (45) suuressa sivuseinässä ja että vastakkaiseen sivuseinään on muodostettu siirtotelaparin (19, 20) kanssa vastaava rako (48) arkin vastaanottamiseksi arkinpoistoraosta toiseen vastaavaan arkkikasettiin (47) syöttämistä varten. 16 81210