FI81198C - Oevningsgranat. - Google Patents

Description

81198

Harj oituskranaatti

Keksinnön kohteena on harjoituskranaatti, jossa on si-sempi aksiaalinen yhteyskanava takimmaisesta ammusosas-ta etummaiseen ammusosaan sekä aukkoja ulos tästä yhteys-kanavasta edessä ja takana, jolloin takimmaiset aukot on varustettu katteella, erityisesti siipistabiloitu kranaatti, joka käsittää ammusrungon, johon liittyy sytyttimen sisältävä kärkiosa sekä siipiohjauslaitteella varustettu pyrstöputki.

Sotilashenkilöiden koulutuksessa on pyrkimys jäljitellä todellisia ammuntatilanteita hyvin tunnettu. Vaihtele-van lähtönopeuden aikaansaamiseksi kranaatinheittimen harjoitusammukselle on tunnetussa tekniikassa käytetty erilaisia tapoja. US-patentti n:o 3,946,637 kohdistuu erilaisiin kranaatinheitinrakenteisiin yksipanoksisen ammuksen nopeuden säätämiseksi. Tähän liittyy kuitenkin aseen, josta ammus laukaistaan, standardikranaatinhei-tinputken muutoksia.

Saksalainen kuulutusjulkaisu 14 53 827 kuvaa ammusta, jossa on läpikulkeva aksiaalinen poraus, jonka palavat ajopanoskappaleet voivat sulkea. Nämä palavat vasta jätetty ään aseen suuaukon. Varsinainen ajopanos ei ole ampumatapahtuman aikana vaikutukseltaan rajoitettu. Ammuksen toisessa toteutusmuodossa, jossa on läpikulkeva poraus, on kate sijoitettu ajopanoksen puolelle ja mahdollisesti lisäksi aksiaalisen porauksen etupäähän ja siten aikaansaatu, että rikottavissa oleva kate ammuttaessa rikkoutuu varmasti ajokaasujen vaikutuksesta tai irtoaa helposti ammuksesta ja jättää aseen piipun pienemmällä nopeudella lentävän ammuksen edellä. Tällöin täytyy olla varmistettuna, että harjoituskranaatin taakse syntyy lähinnä sellainen alkupaine, että aseen rekyyli ja siten sen automaattinen toiminto on moit- 2 81198 teettomasti varmistettu. Vastaavalla poraushalkaisijan tai vapaan aukkopoikkileikkauksen mitoituksella, joka voi olla aina noin kolmannes kaliperipoikkileikkaukses-ta, on mahdollista vaihdella sekä ammusnopeutta että ammuksen kantamaa suhteellisen laajoissa rajoissa. Tämä pätee kuitenkin vain eri ammuksille, mutta ei yhdelle ja samalle ammukselle. Määrätyllä ammuksella voidaan aikaansaada vain yksi ainoa vähennys kantamassa.

Heitinkranaatissa, joka on kuvattu saksalaisessa patentissa 694 364 on säädettävät ruutikaasujen läpivirtaus-aukot, joihin on asennettu aseteltavissa olevat kier-tolevytyyppiset sulkulaitteet. Läpivirtausaukot sijaitsevat heitinkranaatin ulkokehällä. Säätömahdollisuuden aikaansaamiseen ammusrungon ulkokehälle liittyy erinäisiä haittoja. Juuri siipistabiloidun ammuksen tulisi aseen piipussa olla piipun sisäkehän kanssa tiivistävässä kosketuksessa. Jokainen ajokaasun vuoto aiheuttaa heiluriliikkeen ammusrungon kulkiessa piipun läpi, mikä vaikuttaa ammuntatarkkuuteen. Tämän lisäksi johtaa kiertoluisti sinällään puutteelliseen tiiveyteen, koska aseteltavuuden vuoksi sen on oltava asennettuna ammus-runkoon tietyllä välyksellä. Tämä välys merkitsee lisä-vuotoja, jotka ovat kontrolloimattomia. Samoin kuin saksalaisen kuulutusjulkaisun 14 53 827 mukaisessa ammuksessa ovat saksalaisen patentin 694 364 mukaisen heitinkranaatin läpivirtauskanavat muuttumattomat ammuksen pituudella. Tämä antaa mahdollisuuden kontrolloimattomien patoutumien syntymiseen, mikä voi johtaa satunnaisiin paineennousuihin ja virheellisiin tuloksiin.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada harjoituskranaat-ti, erityisesti siipistabiloitu harjoistuskranaatti, jolla on mahdollista yksinkertaisella ja luotettavalla tavalla ampua ammus vaihtelevalle ja varmasti ennakoi- li 3 81198 tavalle kantamalle. Keksinnölle on tunnusomaista, että takimmainen aukko muodostuu useammasta läpikulusta, jotka ovat yksitellen suljettavissa tulpalla, että etummainen aukko tai aukot ovat jatkuvasti avoinna, ja että ulosvirtausaukolla tai -aukoilla on aukkopinta-ala, joka on suurempi kuin kaikkien sisäänvirtausaukko-jen aukkopinta-ala.

Tällaisella harjoitusammuksen rakenteella aikaansaadaan monien etujen yhdistelmä. Taaimmaisen aukon tekeminen useammasta aukosta mahdollistaa suljettujen ja aukipi-dettävien aukkojen määrän vaihtelun helpolla ja yksinkertaisella tavalla. Harjoituskranaatti voidaan sovittaa kulloisiinkin tilavaatimuksiin, jolloin voidaan ylläpitää halutut tarkat mitat. Kukin sisäänvirtausauk-ko voidaan sulkea ja avata toisista aukoista erillisesti ja riippumattomasti, jolloin kantamia voidaan vaihdella määritetysti. Etummaiset aukot pidetään jatkuvasti auki, jolloin ammuksen sisään joutuneet ajokaasut voivat poistua esteettä. Tämän lisäksi on aikaansaatu se, että ulosvirtausaukkojen poikkileikkausala on niin-paljon suurempi kuin sisäänvirtausaukkojen poikkileikkausala, että paineen nouseminen ammusrungon sisällä voidaan varmuudella välttää. Vain täten on mahdollista aikaansaada ammus, jolla eri määrällä avoimia tai suljettuja sisäänvirtausaukkoja voidaan luotettavasti pitää tarkoitettu kantama. Keksinnön mukainen harjoitus-ammus on yleiskäyttöinen.

Ammusrungon kärkiosassa olevilla ulosvirtausaukoilla voi olla aukkopinta, joka on 3-5 kertaa sisäänvirtausaukkojen aukkopinta. Edelleen voivat sisäänvirtausau-kot olla sijoitettuja ampumasuunnassa nousevan taaemman osan alkuosaan ja ulosvirtausaukot etummaiseen laskevaan ammusosaan.

4 81198

Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaan voivat tulpat olla renkaissa, jotka esittävät lisäpanosjäljitteitä. Tällöin voivat yksittäisillä tulpilla suljettavat aukot ammusrungon taaemmassa osassa jäädä avoimiksi. Tällaisten lisäpanosten käyttäminen mahdollistaa ampumisen todellisia ammuntaolosuhteita vastaavasti. On mahdollista jäljitellä vapaasti todellisuudessa vaihdeltavia kantama-alueita. Kaikissa toteutusmuodoissa voi harjoi-tuskranaatilla olla kantama-alue, joka vaihtelee välillä 250 m - noin 600 m.

Keksinnön lisätunnusmerkki liittyy sytyttimen käyttämiseen, jossa on merkinantovaikutuksen omaava panososa, joka ulottuu ammusrunko-osan kaasun läpikulkukanavaan. Ulosvirtausaukoilla ja sisäänvirtausaukoilla on tietty aukkoalue, ja ulosvirtausalueen ja sisäänvirtausalueen suhde vaikuttaa siihen, että ammusrungon sisään ei voi muodostua paineennousua, millä vältetään merkinantovaikutuksen omaavan panososan vahingoittuminen. Edelleen edesauttavat ammusrungon kärkiosan alueella olevat aukot savun vapautumista harjoituskranaatin iskeytyessä maalialueelle.

Keksintöä selvitetään tarkemmin oheisen piirustuksen avulla, jossa li 5 81198

Kuva 1 on osittainen leikkauskuvanto keksinnön mukaan valmistetusta ammuksesta;

Kuva 2 on osittainen leikkauskuvanto keksinnön mukaan valmistetun ammuksen eräästä toisesta suoritusmuodosta; ja

Kuva 3 on osittainen leikkauskuvanto vielä eräästä keksinnön mukaan valmistetun ammuksen suoritusmuodosta.

Siipistabiloituun ammukseen, jota yleisesti on merkitty viitenumerolla 10, kuuluu kranaattirunko-osa 12, kärkisytytinosa 14 ja pyrstöosa 16. Sytytinosa 14 kiinnittyy kierteillä kranaattirunko-osan 12 etupäähän, ja se sisältää merkkipanos-tai detonaatiosignaalipanososan 19. Pyrstöosa 16 kiinnittyy kierteillä kranaattirunko-osan 12 peräpäähän, ja siihen kuuluu siivet 20 ammuksen 10 stabiloimiseksi tunnetulla tavalla. Ammuksen 10 eri osat ovat standardikokoisia ja -muotoisia, ja ne ovat samankokoisia ja muotoisia kuin kaliiperiltaan tavallisessa kranaatinheittimen kranaatissa. Tämä ammus voi olla 60 mm, 81 mm, 120 mm tai muun kaliiperin harjoituslaite sotilashenkilöstölle, joka voi simuloida todellisia laukaisu-tilanteita käyttämällä tämän keksinnön mukaista ammusta.

Pistekatkoviivat 26 ja 27 edustavat sen tuliaseen putken sisä-pintaprofiilia, josta harjoituskranaatti 10 on tarkoitus ampua. Kranaattirunko-osassa on ulkopinta, johon kuuluu ulompi kaliiperiosa 24, joka koskettaa sen putken sisäpintaa, josta ammus 10 laukaistaan. Ulompi kaliiperiosa 24 sijaitsee kranaattirunko-osan 12 etu- ja peräpään välissä. Johtorengas 23 on sijoitettu kranaattirunko-osan 12 ulkopintaan muodostet- 6 81198 tuun kehäuraan 25, ja se toimii tavalla, joka tekniikan tasosta on hyvin tunnettu. Toisin sanoen johtorengas 23 laajenee ulospäin, kun panoksen 18 työntökaasut vapautuvat detonaatiossa. Kuten on esitetty, panos 18 on 20-kaliiperin 5 haulikon patruuna, joka sytytetään iskurilla 22, joka on liikkuvasti sijoitettu lukkotulppaosaan 21. Kun kranaatti 10 pudotetaan tuliaseen putkeen, iskuri 22 osuu aseessa olevaan ulkonemaan tunnetulla tavalla ja vuorostaan sytyttää panoksen 18. Syntyvät työntökaasut työntävät ammuksen 10 tuli-10 aseen putkesta tunnetulla tavalla.

Kranaattirunko-osassa 12 on sisempi kaasunkulkutie 11, joka kulkee sen etu- ja peräosien välillä. Työntökaasun tuloauk-kovälineisiin kuuluu aukot 15, jotka kulkevat kranaattirun-ko-osan 12 seinämän läpi. Kolme 7,14 mm:n (9/32 tuuman) rei-15 kää 15 on kehämäisesti sijoitettu 120° välein peräosan ympärille, ja ne yhdistävät sisemmän kaasunkulkutien 11 perä-osan avoimesti kranaattirunko-osan 12 ulkopuolelle. Työntö-kaasun poistoaukkovälineisiin kuuluu porareiät 13, joiden halkaisija on noin 7,94 mm (5/16 tuumaa) ja jotka on kehä-20 mäisesti sijoitettu 45° välein kranaattirunko-osan 12 koko etuosan ympärille. Reiät 13 yhdistävät sisemmän kaasunkulkutien 11 etuosan avoimesti kranaattirunko-osan 12 ulkopuolelle. Tuliasetta laukaistaessa kranaattirunko-osa toimii siten, että se ohjaa ennaltakäsin valitut työntökaasut työntökaasun 25 tuloaukkojen 15 läpi, eteenpäin pitkin sisempää kaasunkulku-tietä 11 ja ulos kaasun poistoaukoista 13.

Tuloaukkovälineisiin kuuluu tulppa 17, jota käytetään sulkemaan aukko 15 esitetyllä tavalla. Tässä suoritusmuodossa tuloaukkovälineisiin kuuluu kolme aukkoa 15 ja tulppaväli-30 neet kunkin näistä aukoista sulkemiseksi erikseen ja toisistaan riippumatta. Aukkoryhraän 13 kokonaisala on useita kertoja suurempi kuin kaikkien tuloaukkojen 15 kokonaisala siinä määrin, että se on riittävä estämään paineen nousun kaasunkulkutien 11 sisällä. Kunkin tuloaukon 15 alue toimii si-35 ten, että ne päästävät työntökaasun paineen kaasunkulkutien 7 81198 11 läpi ja ulos poistoaukoista 13 ennaltavalittujen kanto-matkojen aikaansaamiseksi ammukselle 10. Aukkojen 15 koolla tai määrällä voidaan ammuksen kantamaa vaihdella ja siten saavuttaa olosuhteet, jotka harjoitusammuksen käytöltä vaa-5 ditaan. Tässä erityisessä suoritusmuodossa on ammus kaikkien kolmen aukon 15 ollessa auki suunniteltu laukaistavaksi noin 250 metrin kantomatkalla. Kun yksi aukko 15 on suljettu tulppaosalla 17, kantama on noin 400 metriä. Kun kaksi aukkoa on tulpalla suljettuja, ammuksen kantama on noin 10 500 metriä, ja kun kaikki aukot ovat suljettu tulppaosilla 17, ammuksen kantama on noin 600 m. Erityisesti tässä suoritusmuodossa pyrstöosaan 16 sijoitettu ainoa sytytyspanos 18 riittää koko kantomatkayhdistelmän saavuttamiseksi avattujen tai suljettujen aukkojen 15 määrästä riippuen.

15 Siten ammuksen 10 tuloaukkovälineisiin kuuluu useita aukkoja 15, jotka on sijoitettu ennaltavalittuihin paikkoihin kranaattirunko-osan 12 kehän ympärille. Tulppaosat 17 on itsenäisesti muotoiltu erikseen ja riippumattomasti sulkemaan kunkin useista aukoista 15. Ammuksen, johon kuuluu kra-20 naattiosa 12, kantamaa lyhennetään kullakin tulppaosalla, joka poistetaan aukosta 15. Avoin aukko 15 sallii työntö-kaasun paineen pääsyn kaasunkulkutien 11 läpi ja ulos työn-tökaasun poistoaukoista 13. Poistoaukkojen 13 aukkoalueet ovat ennaltamäärätyssä suhteessa tuloaukkojen 15 aukkoaluee-25 seen. Tässä suoritusmuodossa poistoaukkojen 13 aukkoalue on noin 3-5 kertaa tuloaukkojen 15 aukkoalue. Kranaatti-runko-osan 12 kaasunkulkutiehen 11 ulottuu lisäksi merkki-panos- tai detonaatiosignaalipanososa 19. Poistoaukkojen 13 ja tuloaukkojen 15 välinen suhde vaikuttaa siten, että se 30 estää paineen nousun kranaattirunko-osan sisällä, jolloin aseen paine ammuksen takana ja siten ammuksen kantama määräytyy aukkojen 15 määrästä ja täsmällisestä koosta. Lisäksi tämä järjestely estää detonaatiosignaalipanososan 19 vahingoittumisen. Harjoitusammuksessa 10 on sytytin 14 lisäksi 35 suunniteltu antamaan savusignaalin maahaniskussa. Kranaatti- 8 81198 runko-osan 12 etuosaan sijoitetut aukot 13 auttavat tämän iskusavusignaalin päästämistä. Nimenomaan tässä suoritusmuodossa on poistoaukkojen 13 alueen spesifinen suhde tuloaukko-jen 15 alueeseen noin viiden suhde yhteen (5:1).

5 Kuvassa 2 esitetty siipistabiloitu ammus 30 muodostaa tämän keksinnön toisen suoritusmuodon. Kranaattirunko-osa 32 kiinnittyy kierteillä etuosastaan sytytinrakenteeseen 34. Sytyttimen 34 merkkipanos tai detonaatiosignaalipanos 39 ulottuu kranaattirunko-osan 32 kaasunkulkutiehen 31. Kranaattirun-10 ko-osassa 32 on pyrstöosa 36, jossa on siivet 44 ja lisäpa-noksen pidinosa 45. Yksi sytytyspanos 43 on sijoitettu pyrs-töosaan 36, ja se toimii samalla tavalla kuin tässä kuvatuissa toisissa suoritusmuodoissa.

Kranaattirunko-osassa 32 on ulkopinta, johon kuuluu ulompi 15 kaliiperiosa 40, joka koskettaa sen putken sisäpintaan, josta ammus 30 laukaistaan. Johtorengas 41, joka on sijoitettu kehäuraan 42, toimii siten, että se estää työntökaasujen kulun ulomman kaliiperiosan ohi sytytyspanoksen laukaisussa.

Lisäpanoksen pidinosassa 45 on useita aukkoja 35, joihin on 20 sijoitettu tulppavälineet 37. Tulppaosat 37 ovat neljässä renkaanmuotoisessa renkaassa 38, jotka simuloivat standardi-lisäpanoksia, joita käytetään todellisia ammustarvikkeita ammuttaessa tunnettuja lisääjopanoksia käyttäen. Neljän simuloidun lisäpanoksen 38 ollessa paikallaan ovat kaikki 25 aukot 35 tulpalla suljettuja, ja kun panos 43 räjäytetään, on ammuksen 30 kantomatka maksimissaan. Aina kun jokin simuloiduista lisäpanoksista 38 poistetaan, niin että tulpat 37 paljastavat aukot 35, pääsevät työntökaasut kulkemaan aukkoihin 35, kaasunkulkutien 31 läpi ja ulos rakomaisista 30 aukoista 33. Poistoaukot 33 estävät jälleen sekä paineen muodostumisen kaasutien 31 sisälle, että muodostavat aukon iskumerkkipanokselle 39. Kuten on esitetty, tulppaosat 37 on itsenäisesti muotoiltu erikseen ja riippumattomasti sulkemaan kunkin useista aukoista 35 halutulla tavalla.

Il 9 81198

Kuvassa 3 esitetty siipistabiloitu ammus 50 muodostaa vielä erään keksinnön lisäsuoritusmuodon. Ammukseen 50 kuuluu kra-naattirunko-osa 52, joka kiinnittyy kierteillä etuosastaan sytytinosaan 54, johon kuuluu merkkipanos- tai detonaatiosig-5 naalipanososa 59. Pyrstöosa 56 kiinnittyy kierteillä kranaat-tirunko-osan 52 peräosaan. Pyrstöosassa 56 on siivet 63, li-säpanoksen pidinosa 64 ja sytytyspanos, jota on yleisesti merkitty 57:llä. Todelliset lisäpanokset 58 on esitetty varjokuvana, ja niitä voidaan käyttää tämän suoritusmuodon yh-10 teydessä.

Kranaattirunko-osan 52 ulkopinnassa on ulompi kaliiperiosa 60, joka koskettaa sen putken sisäpintaan, josta ammus 50 laukaistaan. Rengasmaiseen kehäuraan 62 sijoitettu johtoren-gas 61 toimii samalla tavalla kuin toisissa tässä kuvatuissa 15 suoritusmuodoissa. Kranaattirunko-osassa 52 on työntökaasun tuloaukot 55, jotka on sijoitettu sen peräosaan, ja työntö-kaasun poistoaukot 53, jotka on sijoitettu sen etuosaan. Rakomaiset aukot 53 ovat 9,53 mm (0,375 tuumaa) leveitä ja 31,75 mm (1,25 tuumaa) pitkiä ja 180° erillään ammuksen kum-20 mailakin puolella. Tässä spesifisessä suoritusmuodossa lisä-panoksen pidinosan 64 ulkopinnalla on lisääjopanoksia 58 aina neljään asti. Aukkojen 55 koot aikaansaavat kokonais-alueen, joka vaikuttaa siten, että muodostuu ennaltavalittu ammuksen kantomatka käyttäen mitä tahansa ajopanosten 58 25 yhdistelmää sytytyspanoksen 57 kanssa. Toisin sanoen kaikkien aukkojen 55 pysyessä peittämättöminä saavutetaan ammuksen maksimikantama, kun neljä standardilisäpanosta 58 sijoitetaan pyrstöosaan 56 tunnetulla tavalla. Näin tämä suoritusmuoto simuloi lisäpanosten käyttöä. Ennaltavalitut ammuksen kan-30 tomatkat ammuttaessa kaliiperiltaan 81 mm:n ammuksilla ajo-panoksilla 58 voivat olla seuraavat:

Ainoastaan ensimmäinen sysytysajopanos - noin 250 metriä Yksi ylimääräinen lisäpanos - noin 300 metriä Kaksi ylimääräistä lisäpanosta - noin 400 metriä 10 81198

Kolme ylimääräistä lisäpanosta - noin 500 metriä Neljä ylimääräistä lisäpanosta - noin 600 metriä

Poistoaukkovälineisiin kuuluu aukot 53, joiden alue on suurempi kuin kaikkien tuloaukkojen 55 kokonaisalue siinä mää-5 rin, että paineennousu kaasunkulkutiessä 51 estyy, jolloin myös vältetään merkkipanoksen tai detonaatiosignaalipanoksen mahdollinen vahingoittuminen. Poistoaukkojen 53 alojen suhde tuloaukkojen alaan on noin kolmesta noin viiteen kertaa aukkojen 55, jotka sijaitsevat kranaattirunko-osan peräosassa, 10 kokonaisala.

Samalla kun kantomatkaltaan vaihdeltavaa harjoitusammusta on kuvattu ja havainnollistettu yksityiskohdittain, on selvää, että tätä keksintöä ei tule pitää rajoitettuna täsmälleen kuvattuun muotoon, ja että keksinnön puitteissa voidaan sen 15 yksityiskohtia ja konstruktiota muuttaa keksinnön ajatuksesta kuitenkaan irtaantumatta.

Il

Claims (10)

11 81198

1. Harjoituskranaatti, jossa on sisempi aksiaalinen yhteyskanava (11,31,51) takimmaisesta ammusosasta etummaiseen ammusosaan sekä aukkoja (15,35,55,-13,33, 53) ulos tästä yhteyskanavasta edessä ja takana, jolloin takimmaiset aukot (15,35,55) on varustettu katteella (17,38,58), erityisesti siipistabiloitu kranaatti, joka käsitää ammusrungon (12,32,52), johon liittyy sytyttimen sisältävä kärkiosa (14,34,54) sekä siipiohjainlait-teella (20,40,63) varustettu pyrstöputki, tunnet-t u siitä, että takimmainen aukko muodostuu useammasta läpikulusta (15,35,55), jotka ovat yksitellen suljettavissa tulpalla (17,38,58), että etummainen aukko (13,33,53) tai aukot ovat jatkuvasti avoinna, ja että ulosvirtausaukolla tai -aukoilla (13,33,53) on aukko-pinta-ala, joka on suurempi kuin kaikkien sisäänvirtaus-aukkojen (15,35,55) aukkopinta-ala.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että ulosvirtausaukoilla (13, 33,53) on aukkopinta-ala, joka on 3-5 kertaa sisäänvir-tausaukkojen (15,35,55) aukkopinta-ala.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että sisäänvirtausaukot (15,35,55) ja ulosvirtausaukot (13,33,53) on sijoitettu ammusrungon (12,32,52) kehälle.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että tulpat (37) on asennettu renkaisiin (38), jotka esittävät li-säpanosjäljitteitä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että si- 12 81198 säänvirtausaukot (15,55) on sijoitettu ampumasuuntaan nousevan taaemman ammusrunko-osan alkuosaan, ja ulos-virtausaukot (13,33,53) on sijoitettu etummaiseen laskevaan ammusrunko-osaan.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että si-säänvirtausaukot (35) on sijoitettu pyrstöputkeen (45,56).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että ulos-virtausaukot (33,53) on tehty rakoaukoiksi, sekä sijoitettu vastakkain etummaisen ammusrunko-osan molemmille puolille.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-7 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että sytytin (14,34,54) käsittää merkinantovaikutuksen omaavan osuuden (19,39,59), joka ulottuu ammusrungon (12,32,52) kaasunvirtauskanavaan (11,31,51).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen harjoituskranaatti, tunnettu siitä, että si-säänvirtauspaikat käsittävät kolme sisäänvirtausaukkoa (15) ja tulpan (17) kunkin aukon sulkemiseksi erillisesti ja riippumattomasti ja ulosvirtauspaikat käsittävät ulosvirtausaukon (13,33,53), joka on niinpaljon suurempi kuin kaikkien sisäänvirtausaukkojen kokonai-saukkopinta, että paineennousu sisäpuolisessa kaasun-virtauskanavassa estyy, jolloin kunkin sisäänvirtausau-kon vaikutus kantamaan on seuraavanlainen: kaikki aukot avoinna: n. 250 m 2 aukkoa auki, yksi kiinni: n. 400 m 1 aukko auki, 2 aukkoa kiinni: n. 500 m kaikki aukot kiinni: n. 600 m II 13 81198

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-9 mukainen harjoitusammus, tunnettu siitä, että ammusrun-ko-osa on sijoitettu kärkiosassa olevan sytytinosan ja takaosassa olevan pyrstöosan väliin, ja että pyrstö-osassa on yksi ainoa sytytyspanos (18,43,57). 1. Övningsgranat med en inre axiell förbindelsekanal (11,31,51) frän en bakre granatdel tili en främre gra-natdel samt med framtill och baktill öppningar (15,35; 55,13,33,53) ut frän denna förbindelsekanal, varvid de bakre öppningarna (15,35,55) är försedda med ett plugg-organ (17,38,58), särskilt en vingstabiliserad granat, vilken uppvisar en granatkroppsdel (12,32,52) med en spetsdel (14,34,54) innehällande en tänddel, samt ett med ett vingstyrorgan (20,40,63) försett svansrör, kännetecknad därav, att den bakre öppningen bestär av flera passager (15,35,55), vilka är individu-ellt förslutbara med en plugg (17,38,58), att den främre öppningen (13,33,53) eller öppningar är ständigt öppna, och att utloppsöppningen eller -öppningarna (13,33,53) innefattar en öppningsyta, som är större än alla inloppsöppningarnas (15,35,55) öppningsyta. 2. Övningsgranat enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att utloppsöppningarna (13,33, 53. uppvisar en öppningsyta som är 3-5 gänger inloppsöppningarnas (15,35,55) öppningsyta. 3. Övningsgranat enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknad därav, att inloppsöppningarna (15,35,55) och utloppsöppningarna (13,33,53) är anord-nade utmed omkretsen av granatkroppsdelen (12,32,52). 14 81198 4. Övningsgranat enligt nägot av de föregäende patent-kraven 1-3, kännetecknad därav, att plug-garna (37) är anordnade i ringar (38) som simulerar tilläggsladdingar. 5. Övningsgranat enligt nägot av de föregäende patent-kraven 1-4, kännetecknad därav, att inlopps-öppningarna (15,55) är anordnade in begynnelsepartiet av den i skjutriktningen stigande bakre granatkroppsde-len, och utloppsöppningarna (13,33,53) är anordnade i den främre sjunkande granatkroppsdelen. 6. Övningsgranat enligt nägot av de föregäende patent-kraven 1-5, kännetecknad därav, att inlopps-öppningarna (35) är anordnade i svansröret (45,56). 7. Övningsgranat enligt nägot av de föregäende patent-kraven 1-6, kännetecknad därav, att utloppsöppningarna (33,53) är utformade säsom slitsöppningar, samt anordnade mittemot varandra pä bäda sidor av den främre granatkroppsdelen. 8. Övningsgranat enligt nägot av de föregäende patent-kraven 1-7, kännetecknad därav, att tändde-len (14,34,54) uppvisar en signaldel (19,39,59), vilken sträcker sig in i granatkroppsdelens (12,32,52) gas-strömningskanal (11,31,51). 9. Övningsgranat enligt nägot av de föregäende patent-kraven 1-8, kännetecknad därav, att in-loppsställena uppvisar tre inloppsöppningar (15) samt en plugg (17) för att separat och valfritt tillsulta var och en öppning, och utloppsställena uppvisar en ut-loppsöppning som är sä mycket större än den totala ytan av alla inloppsöppningarna, att tryckhöjningen i den inre gasströmningskanalen förhindras, varvid varje in-loppsöppnings inverkan pä räckviden är följande: II 15 81198 alla öppningarna öppna: ca 250 m 2 öppningar öppna, en sluten: ca 400 m en öppning öppen, 2 slutna: ca 500 m alla öppningarna slutna: ca 600 m 10. Övningsgranat enligt nägot av de föregäende pa-tentkraven 1-9, kännetecknad därav, att granatkroppsdelen Sr placerad mellan en i spetsdelen anordnad tänddel samt en i den bakre delen anordnad svansdel, och att svansdelen uppvisar en enda tändladd-ning (18,43,57).