FI79894B - Drift foer allmaen banroerelse och en vid denna integrerad driftanordning. - Google Patents

Description

! 79894 Käyttö yleistä rataliikettä varten ja tähän integroitu käyttölaite

Keksinnön kohteena on käyttölaitemekanismi, joka koostuu ensimmäisestä putkielimestä, joka on ennalta määrätyn radan muotoinen ja toisesta putkielimestä, joka ympäröi ensimmäistä putkielintä sen kanssa oleellisesti samankeskisenä ja siitä erillään ja joka on saman radan muotoinen.

Ei-jatkuvien liikemuotojen, pääasiassa veto- ja työntöliik-keiden käyttölaitteet ovat yleensä pneumaattisesti tai hydraulisesti toimivia laitteita, joissa on liikkuva, so. käytetty mäntä ja vaikutuksen ulospäin luovuttava männänvar-si. Ilman männänvartta toimivat suoraviivaiset kuljettimet, joiden käytetyn männän liiketoiminta johdetaan esim. pneumaattisessa sylinterissä pitkittäin kulkevan loven kautta ulospäin ja lopuksi mekaanisen kytkennän kautta, useimmiten tämä on voimankääntö kulkukiskolla, otetaan siellä pois. Ilman männänvartta toimivassa suoraviivaisessa kuljettimes-sea on yleensä hieman enemmän kuin puolet männänvarrella toimivan klassisen mäntälaitteen rakennepituudesta ja se ratkaisee kuitenkin näin huomattavasti lyhentyneen rakenne-pituuden johdosta joitakin järjestely- ja sijoitusongelmia. Niin tarpeellisia kuin määrätyille laitteille tai käytön asennukselle määrätyn laitteen sisään lyhennetyt rakennepi-tuudet ovatkin - ja voitaisiin myös toteuttaa markkinoilla olevilla halutun pituuden omaavilla suoraviivaisilla käyttölaitteilla - tapahtuu kuitenkin yhä uudestaan niin, että käytettävä voima on kuitenkin käännettävä sen saattamiseksi, karkeasti sanottuna, oikeaan paikkaan.

Sen sijaan, että laite asennettaisiin käytön ympärille tai laitesuunnitelma sovitettaisiin olennaisesti käytön fyysiseen muotoon, voidaan periaatteessa sovittaa myös käyttö, siis tässä suoraviivainen käyttö, käytettävään laitteeseen. Normaalisti suhteellisessa vaikutuksessa toistensa suhteen olevien järjestelmien vaikutustehtäviä ei kuitenkaan voida 2 79894 ilman muuta kääntää, niin että esimerkiksi poran sijasta hammaslääkärillä potilas pyörisi, pikemmin on otettava tällöin huomioon osaksi ei-voitettavissa olevat reunaehdot ja myös pitkään hyväksi osoittautuneille kokemuksille on annettava myös etusija.

Tällaisessa käytön ja käytetyn laitteen muodostamassa järjestelmässä esiintyy myös sellaisia reunaehtoja, joista yritetään pääasiassa selviytyä, pysyäksemme suoraviivaisen käytön esimerkissä, rakennepituuden lyhentämistoimenpiteel-lä. Jo männänvarren poisjättäminen on tuottanut rakennepituuden suhteen huomattavan parannuksen tällä alueella; tämä tähänastiset kuvitelmat ratkaiseva ajatus ei ole vielä niin vanha lukuunottamatta Sterling-moottorin "lentävää mäntää".

Voimien tuottaminen yleisellä radalla ja niiden siirtäminen sen avulla vaikutuspaikalle mahdollistaisivat määrätyissä rakenteellisissa rajoissa jo suunnitelluissa laitteissa tai sellaisissa, joissa onnistuu vain topografisesti vaikealla tavalla järjestää edellä mainitun laatuisia käyttöjä, tästä huolimatta käytön käyttämisen. Tällöin ei sillä saa olla merkitystä, että paikka, jossa voiman lopuksi on tultava käyttöön, ei ole tämän vaikutuslinjalla, koska ratahan, jolla voima kulkee, on tuotava käytännössä jokaista haluttua tietä juuri tähän paikkaan.

Keksinnön tarkoituksena on esittää rakenneohje tällaisen käyttölaitteen toteuttamiseksi, jolle on tunnusomaista se, että mekanismi käsittää sulkuelimet ensimmäisen elimen ja toisen elimen välisen tilan sulkemiseksi pituussuunnassa erillään olevissa kohdissa, millä muodostetaan pitkänomainen rengasmainen kammio; männän, joka ympäröi ensimmäistä elintä tässä kammiossa, välineet paineenalaisen nesteen tuomiseksi valinnaisesti kammioon männän pitkittäisen liikkeen aikaansaamiseksi; joustavan siirtolaitteen, joka ulottuu ensimmäisen putkielimen läpi; ja välineet männän liikkeen kytkemiseksi ensimmäisen putkielimen seinämän läpi voiman johtamiseksi siirtolaitteeseen.

3 79894 Tämä päämäärä saavutetaan olennaisesti koaksiaalisesti kulkevalla ja yleistä radanmuotoa seuraavalla koaksiaalikak-soisputkella ja ulkoisessa koaksiaalitilassa olevalla flui-dumikäyttöisellä rengasmännällä, jossa on männän keskuksessa vaikuttava erotin ja siihen kiinnitetty, kaksoisputken sisäosassa kulkeva, voiman veto- ja työntösuunnassa siirtävä ja jokaisessa tilan suunnassa siirrettävä voimansiirtolaite.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa käytetään voimansiirto-laitteena venytyslujaa, veto- ja/tai puristusvoimia vastaanottavaa kalottinivelketjua, jolla on kartiomainen liikkeen ominaiskäyrä ja jossa on käytön kaksoisputkeen yhdistetty, haluttua yleistä radanmuotoa noudattava ohjauslaite kalottinivelket jua varten.

Keksintöä selitetään nyt yksityiskohtaisesti seuraavassa esitettyjen piirustusten avula. Piirustuksessa kuvio 1 esittää osittain leikkauskuvassa keksinnön mukaisen käytön erästä suoritusmuotoa, jolloin esityksen selventämiseksi on käytetty selitystä varten lineaarista suoritusmuotoa, kuvio 2 esittää poikkileikkauskuvassa tiivistyslistalla varustettua sisäputkea, kuvio 3 esittää erästä suoritusmuotoa, johon on järjestetty voimansiirtolaitteen ja männän väliin magneettinen kytkentä, kuvio 4 esittää kuvion 1 mukaista suoritusmuotoa, jossa on voimansiirtolaite ja ohjauslaitteet, jotka liittyvät käyttöön, kuvio 5 esittää kuvaa kierrettyä radanmuotoa noudattavan käytön yleisestä suoritusmuodosta, ja kuvio 6 esittää kuvion 1 toteutusta poikkileikkauksena pitkin tasoa VI-VI.

Kuvio 1 esittää leikkauskuvaa keksinnön mukaisesta käyttölaitteesta lineaarisesti levitetyssä muodossa; tämä on yleisen radanmuodon erikoistapaus. Tämän tyyppinen esitys valittiin rakenteen tai vast, rakennusohjeen periaatteen selittämiseksi. Samanaikaisesti on tällöin kuitenkin selvää, että tämä erikoistapaus ei ole suljettu pois keksinnöstä.

4 79394 Käyttölaite on esitetty ilman ennalta määrättyä radanmuotoa noudattavia ohjauslaitteita ja ilman erottimeen kytkeytyvää voimansiirtolaitetta. Täydellinen suoritusmuoto esitetään myöhemmässä kohdassa. Kaksoisputki 1, 2 muodostuu esimerkiksi kokonaan metallista, vaippaputkesta 1 ja läpimitaltaan olennaisesti pienemmästä koaksiaaliputkesta 2, joka pidetään päätykappaleilla 12 samankeskisessä asennossa vaippaputken suhteen. Suurissa rakennepituuksissa, joista vielä myöhemmin puhutaan, tulee koaksiaaliputki riippumaan enemmän tai vähemmän huolimatta painovoimaa noudattavasta jäykkyydestä; rengasmainen poikkileikkaus tulee olemaan siis epäkeskinen käyttömekanismin pituudella. Ulompaan koaksiaalitilaan, siis onton sylinterin muotoiseen tilaan vaippa- ja koaksi-aaliputken välissä, joka on suurissa rakennepituuksissa "näennäis"-koaksiaaliputki, on järjestetty fluidumikäyttöi-nen rengasmäntä 3, jota voidaan käyttää sen symmetrisen rakennetavan johdosta kahdessa vastakkaisessa suunnassa. Tässä rengasmännässä 3 on männän keskukseen suunnattu erotin 4, joka työntyy ulommasta koaksiaalitilasta 5 sisempään koaksiaalitilaan 6, tämä tapahtuu koaksiaaliputkessa pitkittäin kulkevan loven 9 kautta. Suoraviivaisessa esimerkissä, kuten tässä esitetään, lovi 9 kulkee kiertämättä ajatellun samankeskisen pääsäikeen ympäri, mikä viimeksi mainittu on kuitenkin normaalitapaus. Sisemmässä koaksiaalitilassa 6 kulkee tässä ei esitetty voimansiirtolaite, joka on yhteydessä ympäristöön, mutta jota ei tarvitse tiivistää, koska tähän tilaan on järjestetty normaalipaine. Työn suorittava paine muodostetaan ulommassa koaksiaalitilassa 5, se on painetila 8/ jossa rengasmäntä 3 aktivoidaan. Molemmat tilat on erotettu toisistaan tiivistyssuikaleella 7. Tämä tiivis-tyssuikale voidaan osittain pistää pitkittäisloveen 9 ja tällöin se on muodostettu siten, että se pakotetaan molempien tilojen välissä vallitsevan paine-eron johdosta kasvavan tiivistysvaikutuksen suuntaan. Lopuksi nähdään kuviossa 1 päätykappaleissa 12 kulloinkin yksi fluidumiaukko 14 5 79894 männän aktivoivan paine-eron aikaansaamiseksi, jolloin painetila 8 on tiivistetty myös päätykappaleeseen 12 sijoitetulla rengastiivistykselä 13. Vaippaputken 1 yli ulottuvan koaksiaaliputken 2 molempiin liitoskappaleisiin 11 on sijoitettu tässä ei-esitetty ohjauslaite, joka ottaa vastaan koaksiaaliputken 2 suusta 10 ulos tulevan, tässä samoin esittämättä jätetyn voimansiirtolaitteen.

Rengasmäntä 3 on siirrettävissä kaksoisputkessa. Painetilan 8 tiivistävää suikaletiivistettä nostetaan liukunokkapyöräl-lä 15 männän liikesuunnassa ja saatetaan etäisyydellä tätä seuraavalla pistonokkapyörällä 16 jälleen tiivistysasentoon. Kuten kuviosta 2 nähdään, voidaan tiivistyssuikaleen 7 muodon tai vast, profiloinnin avulla pistonokkapyörä 16 suunnitella samalla männän rengastiivisteeksi. Käytettäessä kaasumaista fluidumia, siis pneumaattisessa laitteessa, ovat tii-vistysvaatimukset kovin ankaria, niin että ratkaisua suositellaan, yksistään jo sen johdosta, koska yleensä sallitaan koaksiaaliloveen 9 heikko kierto ajatellun keskeisesti kulkevan säikeen ympärillä ja on vältettävissä vain huomattavin vaikeuksin kierretyssä kaksoisputkessa, joka kulkee keksinnön mukaisesti yleistä rataa pitkin.

Kaksoisputken 1, 2, nimittäin olennaisesti samankeskisesti järjestetyn vaippa- 1 ja kaksoisputken 2, toteutus on järjestettävä yksinkertaisissa kaarroissa siten, että kaksi vastaavasti esitaivutettua, erilaisen läpimitan omaavaa putkea työnnetään toisiinsa. Päätykappaleet 12 keskittävät molemmat putket samankeskisesti päätyosissa; kaksoisputken keskiosan suhteen esiintyvä "riippuminen", siis epäkeski-öinti, kumotaan ohikulkevalla rengaemännällä 3 kulloinkin tilapäisesti. Tällä tavalla voidaan kaksoisputket helposti valmistaa metallista.

Kaksinkertaisissa kaarroissa, siis käyttösylinterin eräänlaisessa loivassa S-muotoisessa (esim. kuvio 5) kulussa, kahden sisäkkäin pistetyn putken erittäin vaikean taipumisen välttämiseksi voidaan käyttää joustavaa vaippaputkea 1, joka 6 79894 työnnetään vastaavasti esitaivutetun sisemmän koaksiaaliput-ken 2 päälle. Tällöin käytetään mieluummin joustoputkityyp-pejä, jotka voidaan saattaa pienellä voimalla ei-itsenäi-sesti tasoittuvaan kaartoon, so. esitaivutetun koaksiaali-putken päälle tapahtuvan työntämisen jälkeen voidaan ensimmäisessä vaiheessa muovata karkeasti haluttu kaarto ja suorittaa toisessa vaiheessa esimerkiksi rengasmännän mittoja vastaavan mallineen läpityöntämisen avulla hieno jälki-taivutus. Jäljelle jäävä epäkeskiöinti eliminoidaan, kuten jo esitettiin, väliaikaisesti läpikulkevalla rengasmännällä. Kantava elementti on sitten jäykkä sisäputki, josta vaippaputken tulee olla olennaisesti samankeskisesti etäisyydellä, jolloin tätä vaatimusta on noudatettava vähemmän jyrkästi, mitä ohuemmaksi ja joustavammaksi vaippaputki on suunniteltu. Keskiöinti rengasmännällä 3 tapahtuu sitä helpommin, mitä vähemmän massaa vaikuttaa tätä vastaan; pneumaattisen paineen tulee siis tasata ja optimoida vaippa-putken 1 mahdollisimman pieni venyvyys huolimatta putken riittävästä joustavuudesta, seinämäpaksuudesta ja pituudesta. Suurehkoissa pituuksissa on järjestettävä esimerkiksi ulkotuet käyttölaitteen sylinterin joissakin kohdissa.

Vaippaputken vaadittu pieni venyvyys nimellisleveyden säilyttämiseksi on olemassa esimerkiksi suurpaineletkujen useimmissa tyypeissä, joiden ydinputkessa on suhteellisen suuri lujuus ja lämmönkestävyys ja sitä ympäröi tavanomaisesti suuren - erittäin suuren vetolujuuden omaava punonta. Tämän lisäksi nämä suurpaineletkut on ympäröity vielä kulutusta kestävällä ulkopunonnalla, mikä on edullista kaksois-putken koko rakenteelle. Vielä parempi on metallikierukalla tai panssariputkella ympäröity letku, joka, kuten mainittiin, säilyttää järjestetyn taivutuksen. Nämä letkut tai putket on suunniteltu luonnollisesti paljon korkeammille käyttöpaineille kuin mitä niitä käytetään tässä yhteydessä. Tässä tapauksessa ylimitoitetut seinäpaksuudet toimivat putkimaista lujuutta varten.

7 79894

Rengasmäntä 3 on, kuten jo mainittiin, muodostettu symmetriseksi; tämä koskee luonnollisesti myös tiivistyksen avaamiseksi tarkoitettua liukunokkapyörää 15 sekä myös molempia pistonokkapyöriä 16 tiivistyksen sulkemiseksi jälleen, joka voi toimia edullisesti samalla esimerkiksi rengastiivistyk-sen koaksiaaliputkessa. Useaan kertaan mainittu kierre on pituusyksikköä kohden tulevien kierrosten lukumäärän suhteen rajoitettu suikaletiivisteen 7 materiaalin ja muodon johdosta. Tämän ylimääräisen rengasmännän vapausasteen tarkoituksenahan ei ole voida kulkea mahdollisimman tiheän kierteen läpi, tarkoituksena on pikemminkin voida sietää rakenteen määräämä kierre. Käämittyjen kaksoisputkien valmistuksessa muodostuvat kierteet ovat yleensä olennaisesti pienempiä kuin 360°/metri, siis tässä esitetyn tiivistyksen kohdalla ilman olennaisia ongelmia.

Rengasmännän mainitun ylimääräisen vapausasteen, siis edestakaisen liikkeen päälle tulevan pyörimisliikkeen, on voitava siirtyä riippuen voimansiirtolaitteesta siten, että ei tapahdu mitään energianvarastointia. Pienissä rakennepituuk-sissa tämä voitaisiin vielä sallia, koska voimansiirtolait-teen pieni kierre, joka tasattaisiin kulloinkin jälleen suuntaa vaihdettaessa, ei aiheuta mitään vahingollista mate-riaalikuormitusta; suurehkoissa rakennepituuksissa sitä vastoin, siis sellaisissa, jotka ovat suuruusluokaltaan 5-10 m tai enemmän, voimansiirto luovuttaisi tämän kiertoliikkeen melko tuntuvana kiertomomenttina lisäksi käytettyyn yksikköön. Pelättävissä olisi lisäksi suurempi tähän sopimattoman voimansiirtolaitteen kuluminen.

Jos nyt käyttömekanismin on noudatettava ennalta määrättyä ja moninkertaisesti kolmiulotteisen kaarteen muodossa mut-kittelevaa rataa, esim. monimutkaisessa laitoksessa muurin läpi ohjattuna tai osittain tässä kulkevana tai mitä nyt on olemassa muita topologisia ongelma-asetelmia, niin koak-siaaliputken näennäiskoaksiaalinen kulku tulee olemaan samankeskisyydestä usein huomattavasti poikkeava kulku. Ei suorastaan eksoottisessa radanmuodossa, jonka kokeilemiseen 8 79394 ei ole tähän mennessä edes ollut mitään syytä, läpikulkevan männän hetkellinen keskiöinti tapahtuu kulloinkin ilman häiritsevää estettä, esim. liian voimakas jarrutus säteit-täisten voimien johdosta. Tämä riippuu käytön ja tehon dimensioinnista, sitten esteen laadusta jne. Tosi ongelma ei ole pelättävissä normaaleissa rajoissa; vaadittaessa suurta synkronisuutta on kuitenkin asiallista järjestää optimointi tässä suhteessa.

Rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi on erittäin edullista, että on käytettävissä ulospäin suljetut putkimuodot ilman ulkonevia osia ja ilman sitä reunaehtoa, että liuku-kelkalle olisi jätettävä vapaaksi "rataa". Käyttömekanismi voi olla nimenomaan valettu betoniin, ilman että toimintaan vaikutetaan haitallisesti. Eräs toinen etu voidaan nähdä siinä, että myös lineaarisessa käytössä ominaisuudet säilyvät, siis myös kaarteen erikoistapaus, jossa on päätön säde, on laskettu mukaan. Myös painetilan tiivistys voidaan ratkaista kaarevassa kuten suorassa suoritusmuodossa samoin keinoin.

Kuvio 2 esittää lovetun koaksiaaliputken tiivistyksen esimerkkiä. Lovella 9 varustettu koaksiaaliputki 2 on tiivistetty yksinkertaisella tiivistysprofiililla 7 tarkoituksenmukaisesti paineen suhteen. Painetila 8 on putken 2 ulkopuolella, alhaisempi paine vallitsee sisäpuolella, sisemmässä koaksiaaliputkessa 6. Paine vaikuttaa nyt niin, että lovessa 9 oleva profiili 7 pyrkii levittymään ja se puristaa tiivis-tyshuulet 16' putken seinämää vasten. Käytössä tämä tiivistys avataan ja jälleen suljetaan, niin että materiaalille ja muodolle on asetettava korkeat vaatimukset. Tiivistys-suikale pidetään yksinomaan, mitä kuvio 2 ei näytä, mutta kuvio 1 näyttää, päätykappaleissa 12 tiivistyssuikalekiinni-tyksellä 17 pääteasemassaan, kun taas valittu profiili vastaa oikeasta sovituksesta koaksiaaliputken usein huomattavalla pituudella.

9 79894

Loven 9 läpi koaksiaaliputkeen 3 ulottuva erotin 4 on yhdistetty työntö- ja mahdollisesti vääntövoiman siirtämiseksi rengasmäntään 3 kiinteästi. Erottimen kulkuloven tiivistämiseksi toimii tiivistyssuikale 7, joka nostetaan liuku-nokkapyörällä 15 kulloinkin lovesta 8 ja saatetaan jälleen paikoilleen pistonokkapyörällä 16. Tämä vastaa juuri esitettyä suoritusmuotoa.

Eräässä toisessa kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa on erottimelle 4 järjestetty suuren kenttävoimakkuuden omaava magneetti 4'. Tämä erotinmagneetti 4' on kiinnitetty rengas-mäntään 3 järjestetyillä vetomagneeteilla Mx, M2, jolloin vetomagneetit Mx, M2 voi olla muodostettu ikeeseen liittyviksi ankkurihaaroiksi. Näiden kulloinkin magneettista etelä- ja pohjoisnapaa esittävien ankkurihaarojen väliin, jotka ovat mahdollisimman saumattomasti koaksiaaliputken 2 ulkoseinämän päällä, jossa ei nyt ole mitään lovea 9, mutta jonka on oltava valmistettu magneettisesta materiaalista, on järjestetty koaksiaaliputken sisäosan erotinmagneetti 4', joka suuntautuu magneettisen navoituksen mukaisesti. Minimivaatimukset riittävän kokonaismagneettivuon saamiseksi järjestelmän Mx-koaksiaaliputkiseinämä 2 - erotinmagneetti 4' - koaksiaaliputkiseinämä 2 - M2-ies läpi riittävän suuren poikittaisvoiman aikaansaamiseksi voimansiirtolaitteessa, on määriteltävä kulloinkin huolellisen rakenteen ja mitoituksen avulla tunnettujen menetelmien mukaisesti. Etenkin on otettava huomioon kulkuloven mahdollisimman pieni pituus hyötyvuossa PHI ja myös, että hajavuo PHI„ voidaan pitää pienenä. Ies I on valmistettu pienen magneettisen vastuksen omaavasta materiaalista, kun taas ikeen I vastasivu, vasta-ies 1' on valmistettu suuren vastuksen omaavasta, esim. myös ilmaa sisältävästä materiaalista. Paljon riippuu magneettisen piirin muodosta, magneettisesta taittumiskulmasta ilma-rakoon jne. Kuvio 3 on pikemminkin käsitettävä magneettisen kytkennän periaatekaaviona eikä tällaisen varsinaisena rakennesuunnitelmana.

10 79394

Kuvio 4 esittää kuvion 1 yhteydessä esitettyä käyttöä, jossa on koaksiaaliputkessa 2 kulkeva voimansiirtolaite 20, joka on yhdistetty erottimen 4 kanssa toimintayhdeydessä olevilla kaulusmaisilla kiinnitysliittimillä 26 keskenään. Tässä suoritusesimerkissä vaikuttaa voimansiirtolaitteena 20 pallonivelketju, joka, kuten nähdään, on yhdistetty liitos-sillan 26' kautta koossapidetyillä kiinnitysliittimillä 26 toisistaan pienellä etäisyydellä. Ketjunivelväliin kytkeytyy, samalla sisääntyönnettynä, rengasmännän 3 erotin 4 tai magneettierotin 4'. Edullisesti muodostetaan leikkauskuvassa esitetty liittossilta 26' siten, että se on kehältään lovea lukuunottamatta sovitettu mahdollisuuksien mukaan koaksiaaliputken profiiliin ja se voi liukua tässä vapaasti. Rengaemännästä 3 keskukseen päin oleva tarrain 4 ulottuu sitten holkkimaiseen liitossiltaan hyvin sopivasti siten, että edestakaisessa liikkeessä ei esiinny mitään häiritsevää väljyyttä. Holkkimaiseen liitossiltaan 26' on kiinnitetty sitten kaulusmaiset kiinnitysliittimet 26, joihin sijoitetaan pallonivelketjun päät, jotka pitävät ketjun koossa. Tämän tyyppinen kiinnitys, joka on eräs mahdollisuus useista, mahdollistaa toisen päätykappaleen 12 poistamisen jälkeen yksinkertaisen ja helpon asennuksen, mikä koskee myös korjausta, vaihtoa ja kunnossapitoa.

Jokaista ketjuniveltä voidaan siirtää naapurinsa suhteen tilallisesti, kuten tätä on yritetty esittää ohjauslaitteesta 22 tulevassa poistopäässä käytön oikealla puolella, kartiovaipan sisällä, samanaikaisesti ne voivat pyöriä vapaasti toistensa suhteen pituusakselinsa ympäri. Siten tämä ketju voidaan taivuttaa määrätyn säteen verran ja lisäksi kiertää, ilman että syntyy jännitystila. Jos kuitenkin halutaan käyttää tällaista jännitystilaa esim. edestakaisen liikkeen lisäksi samalla pyörivän liikkeen siirtämiseksi ketjupäihin, joista liike lopuksi otetaan, niin käytetään vapaasti taipuvaa, mutta kiertojäykkää voimansiirtolaitetta.

Käytön liitoskohdista 11 kulkevat ohjauslaitteet 22 voiman-siirtolaitteen ohjaamiseksi. Nämä ohjauslaitteet 22 kulkevat n 79894 samoin haluttua rataa pitkin, so. ne jatkavat sitä kohtaan, jossa halutaan käytössä tuotetun voiman vaikutus. Ohjauslaitteet 22 voivat olla vastaavasti taivutettuja ehjiä putkia tai rakoputkia, jolloin raot on järjestetty esim. jotta ne voivat ottaa tehon radanmuodon määrätyssä kohdassa liikepituuden mittaamiseksi, tässä näkyvän ketjun mahdollista voitelua tai kunnossapitoa varten jne. Tällöin pistetään yksinkertaisella tavalla putkimainen ohjauslaite 22 käyttömekanismin liitoskappaleen 11 päälle ja kiinnitetään puristimella.

Sovellutuksissa, jotka tarvitsevat vain vaihtosuuntaisen vaikutuksen käytön yhdellä sivulla, käyttösylinteri suljetaan yksipuolisesti ja rengasmäntään 3 kiinnitetään vain toiselle sivulle voimansiirtolaite 20, esim. pallonivelket-ju. Iskuliikkeessä säilyy tietenkin koko pituus ja sitä voidaan annostella samalla tavalla, kuten se tapahtuu otettaessa molemmin puolin tehoa. Annostelulla tarkoitetaan, että esim. täysi isku jaetaan yhden liikekulun sijasta sen useihin keskeytettyihin; on myös mahdollista suorittaa maksimaalisen iskun pituudella mielivaltaisia iskuja, näin etenkin lovetettujen ohjauslaitteiden yhteydessä, joiden kohdalla on mahdollista ottaa teho myös "matkalla". Tässä nähdään sitten keksinnön ominainen etu: pneumaattisen tai hydraulisen järjestelmän avulla tuotettu voima luovutetaan männän keskukseen ulottuvan erottimen 4 tai ketjuun integroidun magneettierottimen 4' avulla voimansiirtolaitteen 20 neutraalisäikeeseen. Kaarteessa säilyttää voiman siirtävä ketju, tässä tarkasteltuna se on itse voimansiirtojärjestelmän neutraalisäikeenä, alkuperäisen, käyttösylinterissä tuotetun nopeuden, so. yleisessä radanmuodossa ei esiinny olennaisesti mitään kiihdytyksiä tai hidastuksia. Tätä voidaan käyttää hyväksi siten, että otettaessa tehoa "matkalla" tämä luovutetaan jälleen mahdollisimman lähellä ketjua, ainakin voimakkaampien kaarteiden alueella.

Eräs toinen, heti nähtävä etu on yksinkertaisesti toteuttava painetilan 8 tiivistys ympäristön suhteen. Voimansiirtolaite i2 79 894 ei ole tiivistysliitoksen osa, se voidaan toteuttaa edellä esitettyjen rajojen puitteissa erilaisilla muodoilla ja tavoilla ja osaksi vaihtaa toisiinsa. Painetilan tiivistys on rakenteellisesti sama eikä se tarvitse voimansiirtolai-tetta valittaessa mitään tähän sovitettua sovitusta.

Kuvio 5 esittää käytön yleistä muotoa, joka seuraa yhdessä asennetun ohjauslaitteen kanssa hieman kaarevaa radankulkua. Tarkoituksellisesti on tässä esityksessä jätetty pois epätodennäköinen tai liioiteltu radankulku, vaikkakin vain havainnollistamista varten. Käytön kaareva mahdollisesti kiertyvä neutraalisäie 25, josta kuvassa nähdään vain vaip-paputki 1 ja päätykappaleet 12, esittää jo molemipien päiden 10 käyttökelpoista siirtoa; siirto, joka voidaan ratkaista mm. käyttämällä tai käyttämättä lineaarista käyttöä. Tässä on myös eräs keksinnön mukaisen käytön vahvoista puolista. Haluttua radanmuotoa edelleen seuraten kulkevat sitten ohjauslaitteet 22, kuten tämä on jo tähän mennessä esitetty. Todettakoon myös vielä kerran, että lineaarinen suoritusmuoto, erityistapauksena suorassa radanmuodossa, muodostaa samoin parhaimpana pidetyn rakenteen, koska myös suorassa kulussa keksinnön mukaisia etuja voidaan käyttää ja ennen kaikkea siellä, missä ei tarvita kaarretta, saadaan samoilla rakenne-elementeillä aikaan kaarteeton käyttölaite.

Claims (10)

1. Käyttölaitemekanismi, joka koostuu ensimmäisestä put-kielimestä (2), joka on ennalta määrätyn radan muotoinen ja toisesta putkielimestä (1);/ joka ympäröi ensimmäistä putki-elintä (2) sen kanssa oleellisesti samankeskisenä ja siitä erillään ja joka on saman radan muotoinen, tunnettu siitä, että mekanismi käsittää sulkuelimet (12) ensimmäisen elimen (2) ja toisen elimen (1) välisen tilan sulkemiseksi pituussuunnassa erillään olevissa kohdissa, millä muodostetaan pitkänomainen rengasmainen; kammio (5); männän (3), joka ympäröi ensimmäistä elintä (2) tässä kammiossa· (5); välineet (14) paineenalaisen nesteen tuomiseksi valinnaisesti kammioon (5) männän pitkittäisen liikkeen aikaansaamiseksi; joustavan siirtolaitteen (20), joka ulottuu ensimmäisen putkielimen (2) läpi; ja välineet (4; Mi, M2) männän (3) liikkeen kytkemiseksi ensimmäisen putkielimen (2) seinämän läpi voiman johtamiseksi siirtolaitteeseen (20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että siirtolaite (20) on siirrettävissä missä suunnassa tahansa avaruudessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että ensimmäinen putkielin (2) sisältää välineet, jotka määrittelevät pituussuuntaan ulottuvan raon (9) ja tiivistysvälineet (7) tämän raon (9) sulkemiseksi nestetii-viisti ja että kytkentävälineet sisältävät mäntään (3) liitetyt elimet, joilla tiivistysvälineen (7) osa siirretään raosta (9) ja jotka ulottuvat raon (9) läpi ja kiinnittyvät siirtolaitteeseen (20) sen, liikuttamiseksi jompaan kumpaan suuntaan. i

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että ensimmäinen putkielin (2) on epämagneettista ainetta, jolloin kytkentävälineet sisältävät ensimmäisen magneettisen kappaleen (Mi, M2), joka on kiinnitetty mäntään (3) ja liikkuu sen mukana ja toisen magneettisen kappa- leen (4'), joka on kiinnitetty siirtolaitteeseen (20) ja kytketty magneettisesti ensimmäiseen magneettiseen kappalee seen (Ma, M2) liikkumaan sen mukana pituussuunnassa. 14 79394

5. Patenttivaatimuksen 1, 3 tai 4 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää ensimmäiset ja toiset ohjainvälineet (22), jotka on vastaavasti liitetty ensimmäisen putkielimen (2) vastakkaisiin päihin liikkeen-siirtolaitteen (20) vastaanottamiseksi ja ohjaamiseksi, jolloin jokainen näistä ohjainvälineistä (22) noudattaa putkielimien (2, 1) noudattaman radan jatketta.

6. Patenttivaatimuksen 1, 3, 4 tai 5 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että liikkeensiirtolaite (20) käsittää joukon niveliä, joiden toisessa päässä on yleensä pyöreä pallo ja toisessa päässä liitin viereisen pallon vastaanottamiseksi tiukasti, jolloin nivelet on liitetty toisiinsa oleellisesti venymättömän ketjun muodostamiseksi, joka kykenee siirtämään voimaa, samalla kun jokainen nivel voi liikkua seuraavaan niveleen nähden kartiomaisesti ja voi pyöriä vapaasti viereisiin niveliin nähden.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että liikkeensiirtolaite (20) käsittää oleellisesti venymättömän, vapaasti taivutettavan elimen, joka kykenee absorboimaan veto- ja puristusjännityksiä ja jolla on väännön suhteen jäykät siirto-ominaisuudet.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että jokainen ohjainvälineistä (22) sisältää välineet, jotka määrittelevät vastaanottokohdat liikkeensiirto-laitteen (20) liittymän saamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että jokainen ohjainvälineistä (22) käsittää putken, jolloin kukin mainittu vastaanottokohta on rako yhdessä näistä putkista.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen mekanismi, tunnettu siitä, että jokainen ohjainvälineistä (22) käsittää putken, jossa on koko pituudelleen ulottuva rako. is 79894 i