FI79769C - Snabbtelefonsystem samt foerfarande foer uppkoppling i ett snabbtelefonsystem. - Google Patents

Description

Pikapuhelinjärjestelmä ja menetelmä kytkennän suorittami seksi pikapuhelinjärjestelmässä 1 79769

Keksintö liittyy menetelmään kytkennän suorittami-5 seksi pikapuhelinjärjestelmässä, joka käsittää keskusaseman ja useita sivuasemia, jotka on kaksisuuntaisten linjojen avulla kytketty keskusasemaan, jossa menetelmässä kytketään keskusaseman kautta yhteys kahden tai useamman linjan välille sivuasemalta vastaanotetun valintainformaa-10 tion mukaisesti

Keksintö liittyy myös pikapuhelinjärjestelmädn, joka käsittää keskusaseman ja useita sivuasemia, jotka on kaksisuuntaisten linjojen avulla kytketty keskusasemaan tähtiverkoksi, jolloin linjat on keskusaseman kautta se-'· 15 lektiivisesti kytkettävissä toisiinsa yhteyden muodostami seksi haluttujen sivuasemien välille ja kullakin linjalla siirtyy sivuasemalta keskusasemalle suuntautuva tuleva signaali ja keskusasemalta sivuasemalle suuntautuva lähtevä signaali, ainakin osan sivuasemista käsittäessä valin-20 tavälineen valintainformaation lähettämiseksi keskusasemalle ja keskusaseman käsittäessä välineet valintainformaation vastaanottamiseksi ja yhteyden muodostamiseksi kahden tai useamman sivuaseman välille.

Erityisesti esillä oleva keksintö liittyy komento-25 puhelinjärjestelmiksi tarkoitettuihin pikapuhelinjärjes-telmiin. Tällaisia komentopuhelinjärjestelmiä käytetään esimerkiksi teattereissa, joissa esim. järjestäjä antaa näytännön aikana reaaliaikaisesti ohjeita valojen ja tehosteiden käyttöä sekä muuta kulissien takaista työtä var-30 ten.

Tavanomaisessa komentopuhelinjärjestelmässä, jossa ei ole numerovalintaa, kaikki sivuasemat on kytketty yhteen, jolloin annetut komennot menevät kaikille sivuase-mille. Tämä on epäedullista, koska käyttäjien täytyy jat-35 kuvasti tarkkailla komentoja ja valita niistä itseään koskeva.

2 79769

Tavanomaisessa pikapuhelimessa puolestaan on numerovalinta, mutta yhtäaikaisten puheyhteyksien määrä on rajoitettu, minkä lisäksi käynnissä olevat puhelut estävät muita pääsemästä mainittuihin sivuasemiin. Tämä hankaloit-5 taa niiden käyttöä komentopuhelinjärjestelmissä.

Tunnetaan myös esivalintaryhmillä varustettu komentopuhelinjärj es telmä, jossa on mahdollista keskusasemalla etukäteen määrätä useiden sivuasemien muodostamia ryhmiä, joista kukin on saman kanavan takana. Järjestelmä on kui-10 tenkin hankala, koska haluttu ryhmitys täytyy tehdä kutakin näytäntöä varten erikseen ja ryhmityksen muuttaminen vaatii toimenpiteitä keskusasemalla. Lisäksi kun johonkin ryhmään on puheyhteys, muut sivuasemat eivät saa yhteyttä kyseiseen ryhmään kuuluviin sivuasemiin. Tässä tunnetussa 15 järjestelmässä ryhmän sivuasemille menevät linjat on kytketty suoraan yhteen, jolloin myös sivuasemien sisääntulo-impedanssit kytkeytyvät rinnan pienentäen yhteyttä ottavan sivuaseman näkemää kokonaissisääntuloimpedanssia ja heikentäen signaalin laatua.

20 Tämän keksinnön päämääränä on aikaansaada komento- puhelinjärjestelmäksi soveltuva pikapuhelinjärjestelmä, jossa samanaikaisten ja päällekkäisten yhteyksien määrä ei ole rajoitettu ja jolla vältetään yllä esitetyt ongelmat.

25 Tätä varten on johdannossa esitetyn tyyppiselle menetelmälle keksinnön mukaisesti tunnusomaista että kunkin linjan kaksi puhesuuntaa erotetaan keskusasemalla toisistaan ja valintainformaatiota joltakin linjalta vastaanotettaessa yhteys tämän linjan ja vastaanotetun valintain-30 formaation mukaisesti valitun toisen linjan välille muodostetaan kytkemällä kumpikin puhesuunta erikseen nyt kytkettävien signaalien mahdollisesti jo voimassa olevista yhteyksistä riippumatta.

Johdannossa esitetyn tyyppiselle pikapuhelinjärjes-35 telmälle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista että keskusasema käsittää kutakin kaksisuuntaista linjaa varten: linjaliitäntävälineen lähtevän signaalin syöttämiseksi 3 79769 linjalle ja linjalta tulevan signaalin erottamiseksi lähtevästä signaalista, sisääntulosignaaliväylän, jolle lii-täntäväline syöttää linjalta tulevan signaalin, ulosmeno-signaaliväylän, jolta liitäntäväline syöttää linjalle läh-5 tevän signaalin, ja kytkentävälineet, jotka sivuasemalta vastaanotetun valintainformaation perusteella selektiivisesti kytkevät sisääntulosignaaliväylän ainakin yhden muun linjan ulosmenosignaaliväylään ja ulosmenosignaaliväylän ainakin yhden muun linjan sisääntulosignaaliväylään kak-10 sisuuntaisen yhteyden muodostamiseksi linjojen ja niihin liittyvien sivuasemien välille.

Keksinnön perusajatuksena on, että pisteessä, jossa keskusasema kytketään kaksisuuntaiseen linjaan, tuleva ja lähtevä äänitaajuinen signaali on keskuksen sisällä 15 erotettu eri signaaliväylille. Jokaista linjaa varten en oma tulevan signaalin sisääntuloväylä ja lähtevän signaalin ulosmenoväylä. Yhteys sivuasemasta toiseen muodostetaan siten, että yhteyttä ottavan linjan sisääntuloväylä kytketään toisen linjan ulosmenoväylään ja yhteyttä otta-20 van linjan ulosmenoväylä kytketään toisen linjan sisääntuloväylään. Mikäli sivuasema valitsee useampia numeroita useiden samanaikaisten yhteyksien muodostamiseksi, kyseisen sivuaseman linjaa vastaavat signaaliväylät kytketään edellä mainitulla tavalla erikseen kaikkien valittujen 25 linjojen signaaliväyliin. Koska signaalisuunnat on keskusasemalla erotettu toisistaan, yhteyttä ottavan aseman puhe kuuluu jokaisella siihen kytketyllä sivuasemalla, mutta ne eivät voi kuulla toisiaan. Samasta syystä yhtäaikaisten yhteyksien määrä ei vaikuta minkään linjan impedanssiin, 30 jonka vuoksi esimerkiksi sivuäänivaimennus ei huonone. Keksinnön mukainen järjestelmä mahdollistaa myös sen, että mikään linja ei missään tilanteessa ole varattu, vaan uutta yhteyttä ottavaa sivuasemaa vastaavat signaaliväylät kytketään valitun linjan signaaliväyliin, riippumatta sii-35 tä onko se jo yhteydessä johonkin muuhun slvuasemaan vai ei. Tällöin uudelta sivuasemalta annettu komento kuuluu 4 79769 vain sillä sivuasemalla, jolle se on tarkoitettu.

Jokaiselta linjalta on siten samanaikaisesti mahdollista kytkeytyä vaikkapa kaikkiin muihin linjoihin. Tavanomaiseen, ilman numerovalitään olevaan komentopuhe-5 limeen verrattuna esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä voi olla huomattavasti laajempi, koska sivuase-milla ei ole turhaa liikennettä ja koska käyttäjät kuulevat vain heille tarkoitetut komennot.

Jokaisen linjan sisääntulosignaaliväylän ja jokai-10 sen muun linjan ulosmenosignaaliväylän välissä on kulloinkin ainakin yksi kytkinelin. Tällöin voidaan yhtä tai useampaa kytkinelintä ohjaamalla muodostaa yhteys kunkin linjan sisääntulosignaaliväylältä minkä tahansa yhden tai useamman muun linjan ulosmenosignaaliväyliin. Kytkineli-15 men kanssa sarjassa signaalitiellä on edullisesti sarja-vastus, jolloin samaan signaaliväylään kytkettyjen muiden signaaliväylien määrä ei vaikuta signaalin tasoon. Vastaavasti on kunkin linjan ulosmenosignaaliväylän ja jokaisen muun linjan sisääntulosignaaliväylän välillä kulloinkin 20 yksi kytkinelin.

Keksintöä selitetään nyt yksityiskohtaisemmin suo-ritusesimerkin avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää neljä linjaa käsittävän pikapuhe-25 linjärjestelmän lohkokaavion; kuvio 2 esittää lohkokaavion eräästä keksinnön mukaisesta keskusasemasta, joka soveltuu käytettäväksi nel-jälinjaisessa pikapuhelinjärjestelmässä; kuvio 3 esittää linjaliityntävälineen kytkentäkaa- 30 vion; kuvio 4 esittää vastaanotto- ja ohjausyksikön kytkentäkaavion; ja kuvio 5 esittää lohkokaavion sivuasemasta, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 4 ohjausyksikön yhteydessä.

35 Kuviossa 1 on esitetty pikapuhelinjärjestelmä, jos- li 5 79769 sa neljä sivuasemaa Bx-B4 on yhteydessä keskusasemaan kaksisuuntaisen linjan LI, L2, L3 ja vastaavasti L4 kautta. Kukin linja L1-L4 voi edullisesti muodostua kaksi- tai kolmijohtimisesta kaapelista. Kaksijohtimisessa kaapelis-5 sa toinen johdin on maajohdin ja toinen johdin on tarkoitettu signaalijohtimeksi, minkä lisäksi sen kautta voi tapahtua myös tehon syöttö keskusasemalta A sivuasemille B1-B4. Kolmijohtimisessa kaapelissa yksi johdin on naa-johdin, toinen on signaalijohdin ja kolmas on tarkoitet-10 tu mainittua tehonsyöttöä varten. Vaikka tästä eteenpäin puhutaan vain kolmijohtimista kaapelia käyttävistä suoritusmuodoista, ei ole kuitenkaan tarkoitus rajoittua tähän vaihtoehtoon.

Sivuasemat B1-B4 voivat olla signaalinkäsittely-15 osaltaan samanlaisia kuin aikaisemmin tunnetut sivu&se-mat, joista esimerkkinä mainitaan Clear-com Intercom systems Inc:n sivuasema RS-501. Keksinnössä käytettävä sivu-asema voitaisiin muodostaa esimerkiksi sivuasemasta RS-501 lisäämällä siihen valintaa varten tarvittavat laitteet. 20 Näitä laitteita tullaan käsittelemään tarkemmin kuvion 5 yhteydessä.

Kuviossa 2 on esitetty keskusaseman lohkokaavio, joka soveltuu käytettäväksi esimerkiksi kuvion 1 mukaisessa nelilinjaisessa järjestelmässä. Kuviossa 2 on esitetty 25 neljä lohkoa 1, 2, 3 ja 4, jotka ovat pääosin keskenään identtisiä, sen vuoksi ainoastaan lohko 1 selostetaan yksityiskohtaisemmin .

Lohko 1 käsittää sisääntulon, joka on kytketty linjaan 1, jossa on signaalinjohdin b, virransyöttöjohdin a 30 sekä maajohdin. Operaatiovahvistin 6, jonka ulostulo on kytketty signaalinjohtimeen b ja jonka sisääntulo on kytketty linjalle lähtevän signaalin ulosmenoväylälle ILB, syöttää signaalin johtimelle b. Operaatiovahvistin 5, jonka sisääntulo on kytketty signaalijohtimeen b ja jonka 35 ulostulo on kytketty linjalta tulevan signaalin sisääntu- 6 79769 loväylään ITB syöttää signaalin linjalta sisääntuloväy-Iälle ITB. Vahvistimien 5 ja 6 tehtävänä on toimia puskurina sisäisten signaaliväylien ja kaksisuuntaisen linjan LI välillä sekä erottaa kaksisuuntaisen linjan LI signaa-5 lisuunnat. Puhesuuntien erotus voi tapahtua esimerkiksi kuviossa 3 esitetyllä siltakytkennällä.

Kuviossa 3 vahvistin 6 toimii tavanomaisena invertoivana summavahvistimena, jolla on ulostulon ja sisääntulon välissä takaisinkytkentävastus R6. Operaatiovahvis-10 tin 5 toimii differentiaalivahvistimena, jolla on ulostulon ja invertoivan navan välissä takaisinkytkentävastus R7 ja invertoimattoman navan ja maan välissä vastus R8. Vahvistimen 6 ulostulon ja vahvistimen 5 invertoivan navan väliin on kytketty vastuksien R3 ja R4 sarjaankytkentä. 15 Vastaavasti vahvistimen 6 ulostulon ja vahvistimen 5 invertoimattoman navan väliin on kytketty vastuksien Rl ja R2 sarjaankytkentä. Vastuksien R3 ja R4 välinen kytkentäpiste on kytketty vastuksen 5 kautta maahan. Vastuksien Rl ja R2 välinen kytkentäpiste on kytketty suoraan kaksi-20 suuntaisen linjan signaalijohtimelle b. Vastus Rl on arvoltaan edullisesti yhtä suuri kuin vastus R3, R2 on yhtä suuri kuin R4 ja R7 yhtä suuri kuin R8. R5 on suurin piirtein yhtä suuri kuin linjan LI linjaimpedanssi Rj^ . Kytkentä toimii seuraavasti. Kun vahvistin 6 syöttää lähtevän 25 signaalin ulosmenoväylältä ILB ulostuloonsa, tämä signaali näkyy yhtä suurena sekä vastuksien Rl ja R2 liitospistees-sä että vastuksien R3 ja R4 liitospisteessä. Täten differentiaalivahvistimen 5 molemmissa navoissa on sama signaali, joka ei siirry vahvistimen ulostuloon. Li signaalijoh-30 timelta b saapuva tuleva signaali sen sijaan näkyy differentiaalivahvistimen 5 invertoimattomassa sisääntulonavas-sa, jolloin se vahvistetaan ja syötetään sisääntuloväylälle ITB. Esitetyn tyyppinen kytkentä signaalisuuntien erottamiseksi on puhelinjärjestelmissä yleisesti käytössä si-35 vuasemilla, ja siten alan ammattimiehelle tätä kautta tuttu.

7 79769

Palataan kuvioon 2: Signaaliväylät ITB ja ILB jatkuvat lohkon 1 ulkopuolelle, jossa niitä merkitään vastaavasti BL1, CL1.

Jokaista muuta linjaa L2-L4 varten on vastaavat 5 vahvistimet 5 ja 6 sisäiset signaaliväylät ITB ja ILB. Lohkon 2 signaaliväyliä ITB ja ILB on lohkon ulkopuolella merkitty BL2 ja CL2. Vastaavasti lohkon 3 signaaliväyliä merkitään lohkon ulkopuolella BL3 ja CL3, ja lohkon 4 signaaliväyliä lohkon ulkopuolella BL4 ja CL4.

10 Signaaliväylä ITB on lisäksi kytketty kytkimeen S21, S31 ja S41. Kytkin S21 on lisäksi kytketty vastuksen RIO kautta linjan L2 ulosmenoväylään CL2, kytkin S31 on kytketty vastuksen Rll kautta linjan L3 ulosmenoväylään CL3 ja kytkin S41 on kytketty vastuksen R12 kautta linjan 15 L4 ulosmenoväylään CL4. Vastaavasti signaaliväylä ILB on kytketty kytkimiin S22, S32, S42 vastaavasti vastuksien R13, Rl4 ja Rl5 kautta. Kytkin S22 on puolestaan kytketty linjan L2 sisääntuloväylään BL2, kytkin S32 on kytketty linjan L3 sisääntuloväylään BL3 ja kytkin S42 on kytketty 20 linjan L4 sisääntuloväylään BL4.

Kuviossa 2 on linjan LI virransyöttöjohtimeen a kytketty tavanomainen teholähde 8. Johdin a on lisäksi kytketty kondensaattorin C2 kautta valinnanvastaanotto-ja ohjausyksikön 7 sisääntuloon. Vastaanotto- ja ohjausyk-25 siköllä 7 on kolme ohjausulostuloa, joista yksi on kytketty kytkinparin S21 ja S22 ohjaussisääntuloihin, toinen on kytketty kytkinparin S31 ja S32 ohjaussisääntuloihin ja kolmas on kytketty kytkinparin S41 ja S42 ohjaussisääntuloihin.

30 Myös muiden linjojen L2-L4 lohkot 2-4 vastaavasti sisältävät teholähteen 8, vastaanotto- ja ohjausyksikön 7 sekä kuusi kytkintä S21-S42, eli yhden kytkinparin kutakin muuta linjaa kohti. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi lohkon 2 tapauksessa BL2 ja CL2 ovat linjan 2 35 omia signaaliväyliä, joihin se kytkeytyy suoraan eikä kytkimien kautta. Tämän vuoksi lohkossa 2 kytkin S21 voisi β 79769 olla kytketty ulosmenoväylän ILB ja linjan LI ulosmeno-väylän BL1 väliin.

Oletetaan, että linjaan LI kytketty sivuasema haluaa ottaa yhteyden linjaan L4 kytkettyyn sivuasemaan.

5 Tällöin sivuasema lähettää linjan LI virransyöttöjohdinta a pitkin valintainformaation, joka sisältää linjan L4 va-lintakoodin ja jonka vastaanotto- ja ohjausyksikkö 7 vastaanottaa. Vastaanotetun valintainformaation perusteella ohjausyksikkö 7 syöttää kytkimille S41 ja S42 ohjaussig-10 naalin, joka kytkee mainitut kytkimet päälle. Tällöin kytkin S41 muodostaa signaalireitin linjan LI sisääntuloväylältä ITB linjan L4 ulosmenoväylälle CL4. Tällöin linjalta LI tuleva puhe voi suoraan siirtyä lohkon 4 kautta linjalle 4 lähteväksi puheeksi. Vastaavasti kytkin S42 muodos-15 taa signaalireitin linjan L4 sisääntuloväylältä BL4 linjan LI ulosmenoväylälle ILB. Tällöin linjalta L4 tuleva puhe voi siirtyä lohkon 4 kautta suoraan linjalle LI lähteväksi puheeksi. Näin on muodostettu kaksisuuntainen yhteys linjojen LI ja L4 välille.

20 Oletetaan edelleen, että linjaan L3 kytketty sivu- asema haluaa tässä vaiheessa yhteyden linjaan LI kytkettyyn sivuasemaan. Tällöin sivuasema linjalla L3 lähettää valintainformaation, jonka lohkossa 3 oleva vastaanottoja ohjausyksikkö 7 vastaanottaa ja niiden perusteella oh-25 jaa sellaisia kahta kytkintä, jotka kytkevät linjan L3 sisääntuloväylän ITB (ei esitetty) linjan LI ulosmenoväy-lään CL1 ja linjan L3 ulosmenoväylän ILB linjan LI sisääntuloväylään BL1. Tällöin puhe linjalta L3 siirtyy linjan LI ulosmenoväylän CL1 kautta linjalle LI. Se ei missään 30 vaiheessa joudu linjaan LI jo kytketylle linjalle L4 eikä siten tarpeettomasti häiritse siihen kytkettyä sivuase-maa. Vastaavasti myöskään linjalta L4 tuleva puhe ei missään vaiheessa joudu linjalle L3, koska signaalit kulkevat eri reittejä linjalle LI. Sen sijaan linjalta Li tu-35 leva signaali siirtyy linjan LI sisääntuloväylää BL1 pit- li g 79769 kin samanaikaisesti sekä linjalle 3 että linjalle 4. Mikäli linjaan L3 kytketty sivuasema haluaa puheensa kuuluvan myös linjaan L4 kytketyllä sivuasemalla, sen täytyy länet-tää lohkolle 3 valintainformaatio, joka sisältää linjan L4 5 valintakoodin ja jonka perusteella linjan L3 signaaliväy-lät ITB ja ILB kytketään myös linjan L4 signaaliväylille BL4 ja CL4. Tällä tavoin voidaan muodostaa mielivaltainen määrä erilaisia yhteyksiä sivuasemien välille. Yhteys soidaan edullisesti purkaa lähettämällä jo muodostetun yhtey-10 den valintakoodi uudelleen.

Kuviossa 4 on esitetty eräs keksinnön mukainen va-linnanvastaanotto- ja ohjausyksikkö 7, joka käsittää kak-siäänimonitaajuusvastaanottimen 20, joka muuttaa virransyöttö johdolta a sisääntuloon vastaanotetun äänitaajuus-15 parin BCD-luvuksi, joka syötetään vastaanottimen 20 ulostuloihin. Vastaanotin on puhelintekniikan alalla käytetty ja alan ammattimiehelle tuttu. Esimerkkinä sopivasta vastaanottimesta mainittakoon Mitel Inc:in malli MT8870. Vastaanottimen 20 BCD-ulostulo on kytketty 4/16-linjaiseen 20 dekooderiin 21, joka BCD-sisääntulon perusteella aktivoi yhden kuudestatoista lähdöstään. Dekooderin 21 neljä ensimmäistä lähtöä on kytketty lukkopiirien 13-16 sisääntuloiksi ja kunkin lukkopiirin ulostulo puolestaan muodostaa yhden ohjausyksikön 7 ohjausulostuloista. Kuvion 4 25 tapauksessa voidaan olettaa, että dekooderin 21 ulostulot vastaavat järjestyksessä ylhäältä alaspäin linjanumeroita 1-16, joista on käytössä numerot 1-4. Lukkoplirille tuleva signaali aktivoi kyseisen lukkopiirin ulostulon aktiiviseen tilaan, mikä puolestaan aktivoi lukkopiirin ulostu-30 loon kytketyn kytkinparin. Kytkinpari pysyy aktiivisena, kunnes lukkopiirille tuleva seuraava signaali saattaa lukkopiirin ulostulon ei-aktiiviseen tilaan.

Kuvioiden 2 ja 4 mukainen piiristö on helposti laajennettavissa jopa 16 linjaa käsittävälle puhelinjärjes-35 telmälle sopivaksi lisäämällä kutakin uuutta linjaa var- 10 79769 ten uusi kytkinpari lukkopiirelneen.

Kuvio 5 esittää lohkokaavion sivuasemasta, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 3 piiristön kanssa. Lohko 23 kuvaa normaalia pikapuhelinjärjestelmän sivuasemaan liit-5 tyvää signaalinkäsittelypiiristöä, joka on kytketty signaali Johtimeen b. Lohko 25 kuvaa piiristöä, joka vastaanottaa virransyöttöjohtimen a kautta sivuasemalle syötetyn tehon. Lohkon 23 ja lohkon 25 sisältö on ammattimiehelle itsestään selvä eikä kuulu keksinnön piiriin. Lohko 24 on 10 keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa kaksiäänimoni-taajuuslähetin, jonka ulostulo on kondensaattorin Cl kautta kytketty virransyöttöjohtimeen a. Lähetin 24 voi olla esimerkiksi tyyppiä MK5089, jota toimittaa Mitel, Inc. Lähettimeen 24 on kytketty näppäimistö 22. Kuten alan am-15 mattimiehet hyvin tuntevat, painettaessa jotakin näppäimistön 22 näppäintä lähetin 24 kehittää sitä vastaavan äänitaajuusparin, joka lähetetään virransyöttöjohdinta pitkin keskusasemalle A.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu 20 vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan esillä olevan keksinnön mukainen pikapuhelin-järjestelmä voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

li

Claims (5)

4 11 79769

1. Menetelmä kytkennän suorittamiseksi pikapuhelin-järjestelmässä, joka käsittää keskusaseman ja useita sivu- 5 asemia, jotka on kaksisuuntaisten linjojen avulla kytketty keskusasemaan, jossa menetelmässä kytketään keskusaseman kautta yhteys kahden tai useamman linjan välille sivuase-malta vastaanotetun valintainformaation mukaisesti, tunnettu siitä, että kunkin linjan kaksi puhesuuntaa 10 erotetaan keskusasemalla toisistaan ja valintainformaa-tiota joltakin linjalta vastaanotettaessa yhteys tämän linjan ja vastaanotetun valintainformaation mukaisesti valitun toisen linjan välille muodostetaan kytkemällä kumpikin puhesuunta erikseen nyt kytkettävien linjojen mah-15 dollisesti jo voimassa olevista yhteyksistä riippumatta.

2. Pikapuhelinjärjestelmä, joka käsittää keskusaseman (A) ja useita sivuasemia (B1-B4), jotka on kaksisuuntaisten linjojen (L1-L4) avulla kytketty keskusasemaan (A) tähtiverkoksi, jolloin linjat (L1-L4) on keskusaseman (A) 20 kautta selektiivisesti kytkettävissä toisiinsa yhteyden muodostamiseksi haluttujen sivuasemien (B1-B4) välille ja kullakin linjalla (L1-L4) siirtyy sivuasemalta keskusasemalle suuntautuva tuleva signaali ja keskusasemalta sivu-asemalle suuntautuva lähtevä signaali, ainakin osan sivu-25 asemista (B1-B4) käsittäessä valintavälineen (22, 24) ve-lintainformaation lähettämiseksi keskusasemalle ja keskusaseman (A) käsittäessä välineet valintainformaation vastaanottamiseksi ja yhteyden muodostamiseksi kahden tai useamman sivuaseman välille, tunnettu siitä, että 30 keskusasema (A) käsittää kutakin kaksisuuntaista linjaa (L1-L4) varten linjaliitäntävälineen (5, 6) lähtevän signaalin syöttämiseksi linjalle ja linjalta tulevan signaalin erottamiseksi lähtevästä signaalista, 35 sisäisen sisääntulosignaaliväylän (ITB, BL1-BL4), 12 79769 jolle linjaliitäntäväline (5, 6) syöttää linjalta tulevan signaalin, sisäisen ulosmenosignaaliväylän (ILB, CL1-CL4), jolta linjaliitäntäväline (5, 6) syöttää linjalle lähtevän 5 signaalin, kytkentävälineet (9), jotka sivuasemalta (B1-B4) vastaanotetun valintainformaation perusteella selektiivisesti kytkevät sisääntulosignaaliväylän (ITB, BL1-BL4) ainakin yhden muun linjan (L1-L4) ulosmenosignaaliväylään 10 (ILB, CL1-CL4) ja ulosmenosignaaliväylän (ILB, CL1-CL4) ainakin yhden muun linjan (L1-L4) sisääntulosignaaliväy-lään (ITB, BL1-BL4) kaksisuuntaisen yhteyden muodostamiseksi linjojen (L1-L4) ja niihin liittyvien sivuasemien (B1-B4) välille.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pikapuhelinjär jestelmä, tunnettu siitä, että kytkentävälineet (9) käsittävät joukon kytkinelimiä (Sll, S12, S21, S22, S31, S32, S41, S42), jolloin sisääntulosignaaliväylän (ITB, BL1-BL4) ja jokaisen muun linjan ulosmenosignaali-20 väylän (ILB, CL1-CL4) väliin on kytketty kulloinkin ainakin yksi kytkinelin (Sll, S21, S31, S41) ja ulosmenosignaaliväylän (ILB, CL1-CL4) ja jokaisen muun linjan sisääntulosignaaliväylän ITB, BL1-BL4) väliin on kytketty kulloinkin ainakin yksi kytkinelin (S12, S22, S32, S42), kyt-25 kinelinten ollessa selektiivisesti ohjattavissa signaali-reitin muodostamiseksi signaliväylien välille.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pikapuhelinjärjestelmä, tunnettu siitä, että kullakin kytkineli-mellä on signaalireitillä sarjavastus (R10-R12, R13-R15). 30

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen pika puhelin järjestelmä, tunnettu siitä, että keskusasemalla (A) on jokaista linjaa (L1-L4) varten oma ohjaus-väline (7) valintainformaation vastaanottamiseksi ja kyt-kentävälineiden (9) ohjaamiseksi vastaanotetun valintain-35 formaation mukaisesti. i3 7 9769