FI79443B - Foerfarande och anordning foer utfodring av djur i synnerhet grisar eller svin. - Google Patents

Description

,ri mu KUULUTUSJULKAISU 7944? $M9 B m’ UTLAGGNINGSSKRIFT / 7 H H 0 c i’ - l . .?. :: y - ·: 11y (45) x>at-- vl r; ^ l.:lot 10 01 100 0 (51) Kv ikVmtci4 A 01 K 5/02

SUOMI-FINLAND

(FI) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 802559 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 1A.08.80

Patentti-ja rekisterihallitus (24) Alkupäivä - Giitighetsdag 1A.08.80

Patent- och registerstyrelsen (41) Tullut)uik,seks,-Bi,v,t offentug 16.02.81 (44) Nahtäväksipanon ja kuul julkaisun pvm - 29 09 8¾

Ansokan utlagd och utl skriften publicerad · j · y (86) Kv hakemus - Int ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 15*08.79 04.06.80 Tanska-Danmark(DK) 3A2A/79, 2439/80 Toteennäytetty-Styrkt (71) Advanced Feeding Systems K/S, Vestergade 97“101, Odense, Tanska-Danmark(DK) (72) Steen Blicher, Fäborg, Tanska-Danmark(DK) (74) Forssen & Salomaa Oy (54) Menetelmä ja laite eläinten,etenkin porsaiden tai sikojen syöttämiseksi - Förfarande och anordning för utfodring av djur i synnerhet grisar eller svin

Keksinnön kohteena on menetelmä useiden samassa karsinassa tai aitauksessa vapaana olevien eläinten, kuten sikojen ruokkimiseksi, jossa jokaiselle eläimelle kunkin erityiselle ruokintapaikalle jaetaan rehua nopeudella, joka vastaa toivottua syömlsnopeutta.

Normaalisti useita samanikäisiä porsaita tai sikoja pidetään samassa aitauksessa tai karsinassa. On hyvin tunnettua, että kun tällaisia eläimiä ruokitaan rajoitetusti, eläinten painossa esiintyy suuria vaihteluita, niin että porsaat tai siat eivät ole samanaikaisesti valmiita lähetettäväksi teurastamoon. Tämä johtuu jossakin määrin erilaisista perinnöllisistä ominaisuuksista, mutta valtaosaltaan tämä johtuu kilpailusta, jota esiintyy eläinten ruokinnan aikana, koska aitauksen aggressiivisemmat ja nopeammin syövät porsaat saavat suuremman määrän rehua kuin vähemmän aggressiiviset ja hitaammin syövät porsaat. Tämä ilmiö tarkoittaa sitä, että yksittäinen eläin ei saa tarkoitettua rehu-määrää, mikä on laskettu eläimen painon perusteella ja tästä johtuen rehun hyväksikäyttö ei ole optimaalista. Myös sikalan käyttöön tämä 2 79443 vaikuttaa epäedullisesti, koska karsinan hitaammin syövät porsaat tai siat tarvitsevat enemmän aikaa kuin määrätty normaali aika saavuttaakseen teurastuspainon, ja kasvuajän pidentyessä ne syövät enemmän rehua kuin on tarpeellista. On totta, että nopeasti syövät porsaat saavuttavat teurastuspainon ajanjaksona, mikä on lyhyempi kuin määrätty normaali aika, mutta tästä huolimatta ne kuluttavat rehun kokonaismäärän, joka ylitää määrätyn normaalin määrän.

Koska porsaiden ja sikojen ruoansulatuselimiä voidaan verrata ihmisen ruoansulatuselimiin, oletetaan, että samoin kuin ihmisille myös porsaille on epäterveellistä ja haitallista syödä liikaa. Ruokinta tavanomaisten ruokintalaitteiden avulla, jolloin nopeasti syövät porsaat tai siat palkitaan jakamalla niille enemmän rehua kuin hitaammin syöville porsaille, saa aikaan "syömäkilpailun", jonka uskotaan aiheuttavan stressiä ja vaikuttavan epäedullisesti kasvuun.

Yllä mainittujen haittojen poistamiseksi on ehdotettu ruokintalaitteita, joissa on useita ruokintapaikkoja, joista jokainen on varustettu veden-jakeluliitännällä ja joihin kuivaa rehua jaetaan jatkuvasti nopeudella, joka olennaisesti vastaa karsinan hitaammin syövien porsaiden syömis-nopeutta. On kuitenkin havaittu, että kaikki porsaat eivät pysty käyttämään vedenjakeluliitäntää tyydyttävästi, niin että muutamat porsaat syövät liian kuivaa rehua. Edelleen mainitut tunnetut laitteet eivät pysty annostelemaan rehua eri ruokintapaikoille halutulla tarkkuudella. Siten on havaittu, että eri ruokintapaikoille jaetut rehumäärät voivat poiketa jopa 10 %:lla. Mainituissa tunnetuissa laitteissa rehua jaetaan jatkuvasti ja suhteellisen hitaasti eri ruokintapaikoille. Tästä syystä porsaat eivät odota aloittaakseen rehun syönnin, että sopiva suuntäysi on kerääntynyt, vaan ne syövät rehua hyvin pieninä suuntäysinä sitä mukaa, kun rehua jaetaan ruokintapaikoille. Tämä vaikuttaa epäedullisesti porsaiden hyvinvointiin ja etenkin nopeimmin syövistä porsaista tulee jonkin verran rauhattomia ja ne pyrkivät siirtymään ruokintapaikasta toiseen.

On hyvin tunnettua, että rehun proteiinipitoisuutta tulisi muuttaa eläinten kasvukauden aikana. Tunnetuissa ruokintalaitteissa tällainen muutos voidaan suorittaa vain muuttamalla rehuseosta sopivin aikavälein. Kuitenkin tämä on käytännössä normaalisti hankalaa.

3 79443

Keksintö saa aikaan ruokintamenetelmän, minkä avulla on mahdollista saada aikaan jokseenkin tarkka rehun annostelu yksittäisille ruokintapaikoille ja sillä tavalla, että eläinten hyvinvointi paranee.

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että rehu jaetaan kullekin ruokintapaikalle pienannoksina, joiden koko vastaa yhtä tai muutamaa suuntäyttä aikavälein, joiden pituus on sellainen, että jokainen annos tulee syödyksi ennen kuin seuraava jaetaan.

Aikavälit rehun peräkkäisten annosten jokaiselle ruokintapaikalle tapahtuvan jakelun välillä voidaan valita tällöin siten, että eläimillä on hyvää aikaa pureskella ja niellä rehu.

Toisaalta peräkkäisten rehuannosten jakelun välisiä aikavälejä ei saa tehdä liian pitkiksi, jotta eläimistä ei tule kärsimättömiä ja jotta ne eivät pyrkisi vaihtamaan ruokintapaikkaa. On havaittu, että porsaiden tai sikojen ruokinnalla siten, että jaetaan pieniä annoksia ruokintapaikoille keksinnön menetelmän mukaisesti, on edullinen psykologinen vaikutus eläimiin. Ilmeisesti eläimet antautuvat seuraamaan niin ruokintaryt-miä, että ne unohtavat naapuriporsaat ja oman normaalin aggressiivisuutensa. Rehun jakelu annoksina tekee myös mahdolliseksi sen, että saadaan aikaan tarkempi ja yhtenäisempi rehun jakelu yksittäisille ruokintapaikoille kuin silloin, kun rehua jaetaan jatkuvasti. Siten kalkkein yksinkertaisimmassa muodossa annostus voi tapahtu annostuskupin, annostus-kammion tai muun vastaavan avulla.

Keksinnön mukaisesti aikavälit peräkkäisten rehuannosten samalle ruokinta-paikalle tapahtuvan jakelun välillä voivat vaihdella saman ruokintajakson aikana, jollon on mahdollista ohjata porsaiden tai sikojen syömisrytmiä toivotulla tavalla. Esimerkiksi voidaan aikavälit tehdä pitemmiksi ruokin-tajakson viimeisen osan ajaksi kuin sen ensimmäisen osan aikana porsaiden ollessa vielä nälkäisiä ja kärsimättömämpiä. Aikavälejä voidaan tietenkin vaihdella myös ruokintajaksosta toiseen ja eri ruokintajaksot voidaan tehdä pitemmiksi tai lyhyemmiksi kuten toivotaan.

Myös jokaisessa jaetussa annoksessa olevan rehun määrää voidaan muuttaa määrätyissä rajoissa. On havaittu, että yllä mainittua psykologista vai- 4 79443 kutusta ei saavuteta, jos jokainen annos sisältää sellaisen rehumäärän, että porsas syö sen suhteellisen nopeasti. Toisaalta jokaisen annoksen tulisi parhaiten sisältää rehumäärän, mikä on riittävä tekemään eläin kylläiseksi joksikin aikaa. Keksinnön mukaisesti jokainen rehuannos ei olennaisesti ylitä yhtä suuntäyttä.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää minkä tyyppisen rehun kanssa tahansa, jota voidaan annostella annoksina. Siten sopiva määrä nestettä voidaan lisätä rehuun ennen kuin se annostellaan. Kuitenkin tällaisessa tapauksessa rehu tarttuu helposti seinäosiin, joiden kanssa se tulee kosketuksiin. Tästä syystä pidetään normaalisti parempana käyttää kuivaa rehua ja tässä tapauksessa sopiva nesteannos voidaan jakaa jokaiselle ruokintapaikalle kuivan rehun kutakin annosta kohden. Koska neste jaetaan annoksina ja keskeytyksin, kuivan rehun ja nesteen oikea suhteellinen määrä on välittömästi läsnä jokaisella ruokintapaikalla. Jaettavan nesteen määrä voidaan valmistaa sekoitamalla kaksi tai useampi erilainen neste välittömästi ennen niiden jakelua ruokintapaikoille. Jos esimerkiksi nesteet ovat vettä ja proteiinia sisältävää nestettä, sekoitussuhdetta voidaan ohjata niin, että ohjataan tarkasti proteiininesteen jakelua eläinten vaihtelevan tarpeen mukaisesti.

Ruokintapaikat voivat olla vierekkäisten kaukalolden tai kaukalo-osien muodossa, mitkä voidaan esimerkiksi järjestää ympyräksi tai suoraviivaisesti. Periaatteessa rehuannokset voidaan jakaa eri ruokintapaikoille samanaikaisesti tai ennalta määrätyssä peräkkäisessä järjestyksessä. Käytännössä rehuannokset jaetaan edullisesti eri ruokintapaikoille roottorin avulla, joka kulkee useiden putkien tai kanavien ohi, joista jokainen on yhteydessä asianomaiseen ruokintapaikkaan. Siten, kun roottori pyörii, rehuannokset jaetaan peräkkäin eri ruokintapaikoille. Jos roottori pyörii olennaisesti vakiolla kiertonopeudella, rehuannokset voidaan jakaa yksittäisille ruokintapaikoille olennaisesti yhdenmukaisin aikavälein, mitä voidaan kuitenkin haluttaessa muuttaa muuttamalla roottorin kiertonopeutta ja/tai mahdollisen tauon tai väliajan pituutta roottorin peräkkäisten kierrosten välillä. Kuten yllä mainittiin, kuivaa rehua ja nestettä voidaan jakaa erikseen jokaiselle ruokintapaikalle. Kuiva rehu voi tällöin sisältää esimerkiksi kaikki rehun ainesosat, jotka ovat tarpeellisia eläinten toivotulle kasvulle, ja neste voi täi- 5 79443 18in olla vettä. Vaihtoehtoisesti kuiva rehu voi olla hiilihydraatti-rehua ja nesteet voivat olla vakiota ravintoliuosta ja vettä vastaavasti.

Keksintö koskee myös laitetta menetelmän suorittamiseksi, jolloin laite käsittää rehusäiliön ja annostus- ja jakelulaitteet ruokintajaksona annosteltujen rehumäärien jakelemiseksi mainitusta rehusälliöstä asianomaisille ruokintapaikoille. Keksinnön mukainen laite on tunnettu siitä, että rehunannosteluelimet on sovitettu halutuin aikavälein jakamaan rehua jokaiselle yksittäiselle ruokintapaikalle pienannoksissa.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukuva ja osittainen leikkauskuva keksinnön mukaisen ruo-kintalaitteen eräästä suoritusmuodosta, kuvio 2 on leikkauskuva kuvion 1 linjaa II-II pitkin, ja kuviot 3-6 ovat perspektiivikuvia, jotka kaaviomaisesti esittävät erilaisia ruokintajärjestelmiä, jotka sisältävät keksinnön mukaisen laitteen.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä ruokintalaitteessä kuiva rehu 1 on järjestetty sylinterimäiseen rehusäiliöön tai -tankkiin 2, jossa on renkaan-muotoinen, kartiomainen pohjalevy 3, missä vaihtoehtoisesti voi olla toinen ylöspäin kaareutuva tai tasainen muoto. Ontto jakokartio 4 on järjestetty keskeisesti tankkiin 2, niin että kartion alempi reunaosa 5 on sijoitettu pohjalevyn 3 yläpuolelle ja vähäisellä etäisyydellä tästä. Rehutankin 2 sylinterimäisessä seinässä on alempi reunaosa 6, joka on sijoitettu myös pohjalevyn 3 yläpuolelle ja vähäisellä etäisyydellä tästä, niin että muodostuu rengasmainen väli tai rako reunaosan 6 ja pohjaosan 3 väliin. Jakokartion 4 ja tankin 2 sylinterlmäisen seinän välinen säteittäinen eätisyys on riitävä, jotta rehu 1 voi pudota kartion ja tankin seinän väliseen rengasmaiseen väliin sen oman painon vaikutuksesta, kun rehu siirtyy pohjalevyn 3 ja tankin 2 sylinterlmäisen seinän alemman reunaosan 6 välisen välin läpi. Kuitenkin viimeksi mainitun välin koko on valittu niin pieneksi, että rehu 1 ei virtaa ulos 6 79443 tämän välin kautta yksinomaan tankissa 2 olevan rehun painon vaikutuksesta, ja pohjalevyn 3 ja jakokartion 4 alemman reunaosan 5 välinen väli on vielä pienempi. Jos halutaan, voidaan mainittuja välejä säätää panemalla paikoileen tai poistamalla välikkeet, jota ei tässä ole esitetty. Rehutankin tai -säiliön 2 sylinterimäisessä seinässä on alempi sivuosa 7, jossa on suurempi läpimitta ja joka rajoittaa yhdessä pohja-levyn 3 ulomman kehäosan 3a kanssa rengasmaista kammiota 8. Tämä kammio 8 on yhteydessä tankin 2 sisätilaan raon tai välin kautta, joka muodostuu pohjalevyn 3 ja tankin seinän alemman reunaosan 6 väliin. Kuten kuviosta 2 nähdään, joukko identtisiä, tasaisin välein olevia aukkoja 9 on muodostettu pohjalevyn 3 kehänosalle ympyrän muotoon.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty ruokintalaite sisältää myös roottorin, joka on asennettu rehusäiliön tai -tankin 2 pystysuoran akselin ympäri pyöri-västi. Tämä roottori sisältää roottorivarren 10, joka suuntautuu pohja-levyn 3 ja alempien reunojen 5 ja 6 välistä säteittäiseen asentoon aukkojen 9 sisäreunan 11 viereen. Roottorivartta 10 voidaan kiertää nuolella kuviossa 2 esitetyssä suunnassa ja se voidaan suunnata vastasuuntaisesti, kuten on esitetty. Rehua ohjaava johto tai sormi 10a, jonka toinen pää on asennettu roottorivarren etusivulle, suuntautuu eteenpäin roottorin kiertosuunnassa ja sätelttäisesti sisäänpäin, kuten on esitetty kuviossa 2, niin että se estää rehua työntymästä sätelttäisesti sisäänpäin kartion 4 alle.

Ruokintalaitteen roottori sisältää myös ylöspäin avoimen nesteenjakelu-tankin 12, johon roottorivarren 10 sisäpää on kiinnitetty. Jakelutankki 12 sisältää ulomman sylinterimäisen seinän 12a ja sisemmän sylinterimäi-sen seinän 12b, mikä on järjestetty samankesklsesti mainitun ulkoseinän ja roottorin akselin kanssa. Sylinterimäisen seinän 12b pystysuora korkeus on hieman pienempi kuin ulomman sylinterimäisen seinän 12a, ja nesteen poistoputki 22, joka on ylivuotokanavan muodossa, ulottuu säteittäi-sesti ulospäin ja alaspäin sisemmän sylinterimäisen seinän 12b ylemmästä reunaosasta, kuten on parhaiten esitetty kuviossa 1. Nestettä voidaan jakaa rengasmaisen tankin tilaan, joka muodostuu sylinterimäisten seinien 12a ja 12b väliin, nesteensyöttöputkien 14a ja 14b kautta, jotka on varustettu venttiileillä 15a,16a ja vastaavasti 15b, 16b, joita voidaan ohjata käsin tai automaattisesti. Roottoria, joka käsittää nesteenjakelu- 7 79443 tankin 12 ja roottorivarren 10, pyöritetään sähkömoottorin 17 avulla, joka on liitetty jakelutankkiin akselin 13 avulla ja jota voidaan ohjata tavalla, jota selitetään yksityiskohtaisemmin myöhemmässä vaiheessa.

Suppilonmuotoinen rehunjakeluputki 18 on järjestetty välittömästi jokaisen pohjalevyssä 3 olevan aukon 9 alapuolelle, ja näiden rehunjakelu-putklen alempi pää on yhdistetty asianomaisiin kaukalo-osiin tai muun muotoisiin erillisiin ruokintapaikkoihin putkien tai kanavien kautta, joita ei ole esitetty kuvioissa 1 ja 2. Nämä kaukalo-osat voidaan järjestää rengasmaisesti tai riviin, kuten on esitetty kuvioissa 3-6.

Joukko suppilonmuotoisia nesteenjakeluputkla 20, joita on määrällisesti yhtä paljon kuin rehunjakeluputkia 18, on sijoitettu ympyrään olennaisesti samankeskisesti putkien 18 sijoituksen kanssa, ja nesteenjakelu-putket 20 on myös yhdistetty vastaaviin ruokintapaikkoihin sopivien putkien tai kanavien kautta (el esitetty).

Sulkulevyt 19 voidaan panna irroitettavasti mihin tahansa rehunjakelu-putken 18 ja sivun 7 välissä olevaan tilaan, jolloin kysessä oleva rehunjakeluputki suljetaan. Vastaava nesteenjakeluputki 20 voidaan sulkea poistettavan tulpan 23 avulla tai tukkimalla millä tahansa muulla tavalla nestekanava, joka ulottuu ruokintalaitteen ja vastaavan ruokintapaikan väliin. Nesteensyöttöputkien 14a ja 14b alemmat päät ulottuvat alaspäin pyörivän nesteenjakelutankin 12 ylöspäin avoimeen osaan, joka muodostuu sylinterimäisten seinien 12a ja 12b väliin. Kun erilaisia nesteitä, esimerkiksi vettä ja proteiininestettä syötetään tähän tankin 12 osaan, tankin pyöriminen saa aikaan nesteiden sekoittumisen. Kun neste saavuttaa sylinterimäisen seinän 12b yläreunan tason, se virtaa tankin keskiosaan ja sitten se mahdollisesti poistuu tankista 12 nesteenpoisto-putken 22 kautta. Toinen ylöspäin avoin, kiinteä tankki 26 on muodostettu laitteen keskipohjaosan avulla. Suppilomaisten nesteenjakeluputkien 20 sisäosat ovat yhteydessä tähän toiseen tankkiin putkien ylemmissä reunaosissa olevien V-muotoisten urien 25 kautta. Jos yksi tai useampi nesteenjakeluputki 20 on suljettu, nestettä virtaa kiinteään tankkiin 26 asianomaisen uran 25 kautta, ja kun kiinteä tankki on täynnä, neste virtaa jäljelle jäävien V-muotoisten urien 25 kautta ja jakautuu muihin nesteenjakeluputkiin 20, jotka ovat avoinna.

8 79443

Sivuosa 7 on varustettu ulospäin suunnatuilla korvilla tai asennuseli-millä 24, joissa on reiät ruuveja tai pultteja varten laitteen asennusta varten.

Yllä esitetty laite toimii seuraavasti:

Kun moottori 17 on käynnistetty, se pyörittää roottorivartta 10 ja nesteen-jakelutankkia 12 yhdessä nesteenpoistoputken 22 kanssa sopivalla kiertonopeudella. Samanaikaisesti nesteen syöttö yhden tai molempien nesteen-syöttöputkien 14a ja 14b kautta aloitetaan venttiilien 15a,16a ja 15b,16b avulla. Varren 10 pyöriminen saa aikaan sen, että pieni määrä pohjale-vyllä 3 olevasta rehusta työnnetään säteittäisesti ulospäin reunan 11 toiselle puolelle ja alas aukon 9 kautta, jonka ohi roottorivarsi on kulkenut, niin että rehuannoksia tulee jatkuvasti alas asianomaisen rehun-jakeluputken 18 kautta ja alas asianomaiselle ruokintapaikalle. Nesteen-poistoputki 22 suuntautuu samaan säteittäiseen suuntaan kuin roottorivarsi 10. Tästä syystä, kun rehuannos on jaettu ruokintapaikalle asianomaisen rehunjakeluputken 18 kautta, osa nesteestä virtaa nesteenpoisto-putken 22 ja jonkin nesteenjakeluputken 20 kautta alas samalle ruokinta-palkalle. On ymmärrettävää, että roottorin pyöriminen saa aikaan rehun ja nesteen peräkkäisen jakelun eri ruokintapaikoille ja että kuivaa rehua ja nestettä jaetaan ruokintapaikoille samanaikaisesti. Jos ruokittavien eläinten tai porsaiden määrä vastaa ruokintapaikkojen tai rehun-jakeluputkien 18 määrää, kaikkien rehun- ja nesteenjakeluputkien on oltava avoinna. Jos kuitenkin syötettävien eläinten lukumäärä on pienempi kuin ruokintapaikkojen lukumäärä, yksi tai useampi rehunjakeluputki 18 on suljettava sulkulevyn 19 avulla, samalla kun vastaava nesteputki tai -putket 20 voidaan sulkea tulppien tai muiden vastaavien avulla, kuten yllä on esitetty, niin ettei kuivaa rehua eikä nestettä jaeta sille ruokintapaikalle tai niille ruokintapaikoille, jota tai joita ei käytetä.

Yksittäisille ruokintapaikoille jaetun kuivan rehun määrä kutakin root-torivarren 10 kierrosta kohden määräytyy pääasiassa seuraavista seikoista : a) keskinäinen säteittäinen etäisyys alempien reunojen 5 ja 6 välillä, pystysuorat etäisyydet pohjalevyn 3 ja kummankin alemman reunan välillä 9 79443 ja mahdollinen pohjalevyn kaltevuus, b) kuivan rehun koostumus (jauhoja tai rakeita), c) roottorivarren 10 muoto, ja d) roottorivarren kiertonopeus.

Rehun kokonaismäärä, joka jaetaan jokaiselle ruokintapaikalle ruokinta-jakson aikana, riippuu kaikkiaan ruokintajakson pituudesta, roottorivarren kiertonopeudesta ja roottorin kierrosten koko määrästä ruokinta-jakson aikana.

Yllä mainituista tekijöistä ruokintajakson pituus, roottorivarren kiertonopeus ja kierrosten määrä ruokintajaksoa kohden voidaan valita muuttuvina, kun taas muut tekijät voidaan pitää vakioina. Moottorin 17 toimintajaksoa ja siten ruokintajakson kestoa voidaan esimerkiksi ohjata sähköisen aikakytkimen avulla, niin että muiden seikkojen ollessa yhtäläisiä ruokintapaikoille jaettavan rehun kokonaismäärä on verrannollinen ruokintajakson kestoon tai pituuteen. Roottorivarren kierrosten määrä ruokintajaksoa kohden voidaan säätää ohjaamalla moottoria siten, että moottori pysähtyy vähäisen aikajakson ajaksi jokaisen kierroksen jälkeen. Moottorin toiminta- ja taukojaksoja voidaan ohjata esimerkiksi tavanomaisella elektronisella palautuslaitteella.

Putkiin 14a ja 14b syötetyn nesteen määrää ja siten yksittäisille ruokintapaikoille jaetun nesteen määrää voidaan ohjata venttiilien 15a, 15b,16a, ja 16b avulla. Kummankin nesteputken toinen venttiili, esimerkiksi venttiilit 16a ja 16b voivat olla vlrtauksensäätöventtillejä, jotka voidaan esimerkiksi säätää siten, että jokainen ruokintapaikka vastaanottaa nesteen määrän, joka on 2 1/2 kertaa sinne jaetun kuivan rehun määrä, ja venttiilit 15a ja 15b voivat olla sulkuventtiilejä, joita ohjataan moottorin 17 ohjausvirtapiirin avulla siten, että putkien 14a ja 14b kautta syötetty neste pysäytetään ja pannaan liikkelle yhdessä moottorin kanssa.

Moottorin 17 ja venttiileiden 15a,15b,16a ja 16b toimintaa voidaan vaihtoehtoisesti ohjata elektronipiirillä 21, joka voidaan ohjelmoida muuttamaan ruokintajakson pituutta, peräkkäisten rehuannosten samalle ruokintapaikalle tapahtuvan jakelun välillä olevien aikajaksojen pituutta, 10 79443 rehun kokonaismäärää ja/tai rehun koostumusta ennalta määrätyn ruokinta-taulukon mukaisesti, joka on laadittu eläinten tarpeen mukaisesti. Tällainen ruokintaohjelma muuttaa normaalisti ruoklntajaksojen määrän 24 tuntia kohden, rehun kokonaismäärän ruokintajaksoa kohden, märän rehun ja nesteen välisen suhteen (vakion ravintoliuoksen annostellun määrän ja veden annostellun määrän suhteen) ja jokaisen ruokintajakson pituuden sitä mukaan, kun eläinten paino kasvaa. Siten putkien 14a ja 14b kautta syötettyjen nesteiden määrien suhdetta voidaan ohjata halutulla tavalla ohjaamalla virtauksensäätöventtiileitä 16a ja 16b, ja elektroninen ohjauspiiri voidaan ohjelmoida siten, että nesteen syöttö putkiin 14a ja 14b ja siten keskinäinen sekoitussuhde voidaan säätää niin, että saadaan suhde, jonka testien mukaan on havaittu saavan aikaan eläinten optimaalisen kasvun. Jos halutaan, ohjausvirtapiiriä voidaan käyttää ohjaamaan useita ruokintalaittelta ja sovittaa se ohjaamaan automaattisesti rehun jakelua eläinten koko kasvujakson ajan. Esimerkiksi ohjaus-piiri voi sisältää useiden ruokintalaitteiden toiminnan ohjaamiseksi ohjelmoitavan ohjausjärjestelmän ("Intelligent Programmable Control System"), jollaista markkinoi esim. firma Texas Instruments nimellä "TI 550". Ohjauspiiri voidaan sovittaa myös ilmaisemaan ennen kutakin ruokintajaksoa sen jakson aikana mainitulla piirillä ohjatussa ruokinta-; laitteessa tai -laitteissa käytettävän rehun koko määrän.

Kuvioissa 1 ja 2 esitettyä ruokintalaitetta voidaan käyttää minkä tahansa sopivan kaukalonmuodon yhteydessä, missä viereiset ruokintapaikat on parhaiten erotettu väliseinillä. Kuvio 3 esittää renkaanmuotoisen kaukalon 27, jossa ruokintalaite on sijoitettu välittömästi kaukalon yläpuolelle ja koaksiaalisesti tämän kanssa, ja kuiva rehu ja neste jaetaan suoraan kaukalo-osaan jakeluputkien 18 ja 20 avulla. Kuvio 4 esittää tavanomaista karsinaa 29, joka on varustettu suoralla kaukalolla 30, mikä on jaettu yksittäisiin ruokintapaikkoihin, kun taas kuviot 5 ja 6 esittävät erästä toista suoraa kaukalotyyppiä 31. Kuviossa 5 on kaksi ruokintalaitetta järjestetty yhden kaukalon yläpuolelle ja kuviossa 6 on käytetty yhtä ainoata ruokintalaitetta. Kuvioissa 4-6 esitetyissä kokoonpanoissa ruokintalaitteet on sijoitettu sellaiselle tasolle kaukalon yläpuolelle, että rehunjakeluputket 18 voidaan yhdistää yksittäisiin kaukalo-osiin sopivien rehunjakeluputkien 32 avulla, niin että jakeluputkien 32 kaltevuus ei poikkea liian paljon pystysuorasta asennosta, 11 79443 parhaiten korkeintaan 45°. Ruokintalaitteiden nesteenjakeluputket 20 on yhdistetty asianomaiseen kaukalo-osaan samalla tavoin sopivien putkien avulla, jolta el tässä kuitenkaan ole esitetty.

Esimerkki

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyn kaltainen ruokintalaite voidaan sovittaa jakelemaan rehua kymmenelle ruokintapaikalle. Säteittäinen, vaakasuora etäisyys reunojen 5 ja 6 välillä voi olla tällöin n. 20 mm ja pystysuora etäisyys rehusäiliön tai -tankin 2 sylinterimäisen seinän alemman reunaosan 6 ja pohjalevyn 3 välillä voi olla n. 10 mm. Aukkojen 9 pyöreiden sisäreunojen 11 säde on n. 155 mm. Kun ruokitaan porsaita tai sikoja, joiden keskimääräinen paino on n. 50 kg, jokainen ruokintajakso kestää esimerkiksi n. 15 min, ja kuiva rehu voi olla karkeaksi jauhettua ohraa. Roottorlvarren 10 jokaista kierrosta varten n. 13 kg kuivaa rehua jaetaan sitten jokaiselle ruokintapaikalle. Jos moottori 17 pyörii kiertonopeudella 9 kierrosta/min ja jos moottori pysäytetään n. 4 sekunniksi jokaisen kierroksen jälkeen, n. 0,7 kuivaa rehua jaetaan jokaiselle ruokintapaikalle ruokintajakson aikana. Venttiilien 16a ja 16b avulla nesteen jakelua ohjataan siten, että jokaiselle ruokintapaikalle jaetaan nesteen määrä, joka on 2,5 kertaa kuivan rehuannoksen paino. Vesi ja nestemäinen rehutäyden-nys syötetään putkien 14a ja 14b kautta vastaavasti ja venttiilit 16a ja 16b säädetään siten, että näitä nesteitä syötetään suhteessa 1:2.

Mainittu nestemäinen rehutäydennys voi olla vakiota proteiininestettä ja eläinten kasvujakson aikana rehuseosta voidaan muuttaa muuttamalla nestemäisen proteiinitäydennyksen, kuivan rehun tai jauhetun ohran ja veden määriä vastaavasti. Mainittu nestemäinen proteiinitäydennys voi esimerkiksi sisältää 30 paino-osaa liha-luujauhesoppaa ja 70 osaa verta, mikä sekoitettuna sisältää 20 % kuiva-ainetta. Kun ruokitaan nuoria porsaita, käytetään seosta, jossa on 50 paino-% mainittua nestemäistä rehutäyden-nystä, 15 % vettä ja 35 % karkeaksi jauhettua ohraa.

On selvää, että piirustuksissa esitettyä suoritusmuotoa voidaan muuntaa ja täydentää keksinnön puitteissa. Siten esimerkiksi kuivan rehun annostuslaite voi olla pyörivän sulkulaitteen muodossa, jonka avulla lasketaan ennalta määrätty määrä kuivaa rehua rehusäiliöstä jokaiseen i2 79443 rehunjakeluputkeen. On myös mahdollista järjestää rehunjakeluputket linjaan ja kuivan rehun ennalta määrätyt annokset voidaan sitten peräkkäin jakaa niihin edestakaisin liikkuvan rehunannostuslaltteen avulla. Jos kaikki rehun ainesosat ovat nestemäisessä muodossa, tarvitsee ruokintalaitteen sisältää vain annostuslaitteet, jotka vastaavat kohdissa 12, 14 17 ja 20 esitettyjä. Edelleen venttiilit 15a, 15b, 16a ja 16b voidaan järjestää laitteen ulkopuolelle. Lopuksi nesteen syöttö voi tapahtua tavanomaisten nesteenjakeluventtiilien avulla, jotka on järjestetty yksittäisille ruokintapaikoille.

Claims (13)

13 79443

1. Menetelmä useiden samassa karsinassa tai aitauksessa vapaana olevien eläinten, kuten sikojen ruokkimiseksi, jossa jokaiselle eläimelle kunkin erityiselle ruokintapaikalle jaetaan rehua nopeudella, joka vastaa toivottua syömlsnopeutta, tunnettu siitä, että rehu jaetaan kullekin ruokintapaikalle pienannokslna, joiden koko vastaa yhtä tai muutamaa suuntäyttä aikavälein, joiden pituus on sellainen, että jokainen annos tulee syödyksi ennen kuin seuraava jaetaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisesti annoksietäisen kulvarehun jakamisen kanssa yksittäisille ruokintapaikoille jaetaan annoksittain sopiva nestemäärä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että nestemäärä, joka jaetaan ruokintapaikoille, koostuu kahdesta tai useammasta erilaisesta nesteestä, jotka sekoitetaan ennen jakamista ruokintapaikoille.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ruokintapaikalle jaetaan sellainen neste tai nesteseos, että tämä yhdessä jaetun kulvarehun kanssa muodostaa täysrehuseoksen.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rehuannokset jaetaan peräkkäin ruokintapaikoille.

6. Ruokintalaite käytettäväksi jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukaisen menetelmän yhteydessä, joka laite on rehusäillön (2) sekä rehunannostelu-elimien (9,10) avulla sovitettu jakamaan annosteltu määrä rehua rehusäi-liöstä jokaiselle yksittäiselle useista asianomaisista erillisistä ruokintapaikoista, tunnettu siitä, että rehunannosteluelimet on sovitettu halutuin aikavälein jakamaan rehua jokaiselle yksittäiselle ruokintapaikalle pienennöksissä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ruokintalaite, tunnettu siitä, että edelleen nesteenannosteluelimet (12,13,20) on sovitettu johtamaan ia 79443 nestemäärä jokaiselle yksittäiselle ruokintapaikalle samanaikaisesti rehuannoksen jakamisen kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen ruoklntalaite, tunnettu siitä, että rehusäiliön (2) alin osa on yhteydessä yläpuoliseen rehun-jakelukanavien (18) yläpuolella yksittäisiä ruokintapaikkoja varten sijaitsevaan rengasmaiseen rehunulostulorakoon, ja että rehunannostelu-elimet käsittävät roottorivarren (10), jonka vapaa pää suuntautuu mainitun raon läpi.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ruoklntalaite, tunnettu siitä, että nesteenannosteluelimet käsittävät yhdessä roottorivarren (10) kanssa pyörivästi asennetun nestetankin (12), jonka ympäri on viety nesteen- jakelukanavat (20) yksittäisiä ruokintapaikkoja varten ja jossa on samoin viety nesteenulostulo (13,22), että nämä nestesäiliön pyöriessä peräkkäin asettuvat vasten nesteenjakelukanavien vastaavia päitä, rengasmaisesti vietynä yli ylimmäisen pään.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ruoklntalaite, tunnettu r siitä, että siinä on kaksi tai useampi nesteenjohtamiskanavaa (14a,14b) sovitettuna johtamaan erilaisia nesteitä nestetankkiin (12).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen ruoklntalaite, tunnettu siitä, että nesteenulostulolla on ylivuotokanavan (22) muoto.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen ruoklntalaite, tunnettu siitä, että siinä on lukituslaltteet (19,23) sovitettuna valinnaisesti sulkemaan mikä tahansa rehun- ja/tal nesteenjakelukanavista (18,20).

13. Jonkin patenttivaatimuksista 6-12 mukainen ruoklntalaite, tunnettu siitä, että siinä on elektroninen ohjauslaite sovitettuna ohjaamaan rehunulostulofrekvenssiä, ruokintojen lukumäärää per vuorokausi, rehumäärää per ruokinta, rehun yhteiskoostumusta ja/tai jokaisen ruokinnan kestoa yksittäiselle ruokintapaikalle. 15 79443