FI79219B - Nord/syd-dynkorrektionskrets. - Google Patents

Description

7921 9

Pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri Tämä keksintö liittyy pohjois-eteläsuuntaisen tyy-5 nyvääristymän suhteen korjattuihin poikkeutuspiixeihin.

Kuvaputket videolaitteita, kuten televisiovastaanottimia tai tietokonemonitoreja varten, voivat vaatia pys-typoikkeutusvirran modulointia geometrisen vääristymän korjaamiseksi, joka tunnetaan pohjois-eteläsuuntaisena 10 vääristymänä. Tämän vääristymän syy on suihkupyyhkäisyn kaarevuussäteen ja kuvaputken etulevyn kaarevuussäteen välinen ero. Uudet litteämmät kuvaputket, joilla on epä-pallomainen etupinnan kaarevuus, vaativat monimutkaisemman etelä-pohjoissuuntaisen vääristymän korjausmuodon, kuin 15 mitä aikaansaadaan tavanomaista pallomaisen etulevyn omaavaa kuvaputkea varten.

Sitä tyyppiä oleva putki, jolla on kompleksisesti kaareva etulevy on kuvattu seuraavissa US-patenttihakemuk-sissa: 20 1. US-patenttihakemus sarjanumro 469 772, jätetty 25. helmikuuta 1983 F.R. Ragland, Jr.:n nimissä ja otsikoltaan "Cathode-ray tube having an improved shadow mask contour", vastaten GB-hakemusjulkaisua 2136200A, julkaistu 12. syyskuuta 1984.

25 2. US-patenttihakemus sarjanumero 469 774, jätetty 25. helmikuuta 1983 F.R. Ragland, Jr.:n nimissä ja otsikoltaan "Cathode-ray tube having a faceplate panel with a substantially planar periphery", vastaten GB-hakemusjulkaisua 2136198A, julkaistu 12. syyskuuta 1984.

30 3. US-patenttihakemus 469 775, jätetty 25. helmi kuuta 1983, R.J. D'Amato ja muiden nimissä ja otsikoltaan "Cathode-ray tube having different curvature along major and minor axes", vastaten GB-hakemusjulkaisua 2136199A, julkaistu 12. syyskuuta 1984.

35 4. US-patenttihakemus sarjanumero 529 644, jätetty 6. syyskuuta 1983, R.J. D'Amaton ja muiden nimissä ja ot- 79219 2 sikoltaan "Cathode-ray tube having a faceplate panel with an essentially planar screen periphery", vastaten GB-ha-kemusjulkaisua 2147142A, julkaistu 1. toukokuuta 1985.

Eräässä litteämmän etupinnan omaavassa kuvaputkessa, 5 joka on tyypiltään RCA 100° COTY-SP, suorakulmaistasomai-nen, 27V, väritelevisiokuvaputki, A68ACC10X, kaava kuvaputken etulevyn sagitaalista korkeutta, z, varten millimetreissä etulevyn keskustan suhteen saadaan: 2 4 2 2 2 10 Z = A X + A~X + A_Y + A.X Y + 142Z 2J ?44 44 A5X Y + AgY + A?X Y + AgX Y , missä X ja Y ovat etäisyyskoordinaatit, millimetreissä, etulevyn keskustasta pää- ja sivuakseleita pitkin vastaa-15 vasti ja missä: A1 = -0,236424229 x 10”4 A2 = -0,363538575 x 10-8 A3 = -0,422441063 x 10-3 20 A4 = -0,213537355 x 10~8 A5 = +0,883912220 x 10'13 A6 = -0,100020398 x 10-9 A? = +0,117915353 x 10'14

Ag = +0,527722295 x 10-21 25 Tällä kaavalla määritetyllä kuvaputken etulevyllä on suhteellisen matala kaarevuus etulevyn keskustan lähellä kasvain lähellä reunoja reittejä pitkin, jotka ovat yhdensuuntaisia putken sekä pää- että sivuakselien kanssa. Lop-30 putuloksena on etulevy, joka on suhteellisen litteä ja jossa on tasomaiset nurkat, nimittäin pisteiden ylä-, ala-, vasenta ja oikeaa reunaa pitkin sijaitessa oleellisesti yhteisessä tasossa.

Esillä olevalle keksinnölle on tunnusomaista ohei-35 sissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt tunnusmerkit.

3 79219

Keksinnön erään piirteen mukaisesti pohjois-etelä-suuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, jota käytetään kuvaputken yhteydessä, jolla on epäpallomainen etupinta, tuottaa pystypoikkeutusvirran vaakataajuisen modulaation, 5 joka on epälineaarinen. Epälineaarisuus kompensoi etulevyn epäpallomaisuuden.

Keksinnön toisen piirteen mukaisesti pöhjois-etclä-suuntaisen tyynyvääristymän korjauspiirillä on ulostuloaste, jota voidaan helposti ohjata epälineaarisella pystv-10 taajuisella saha-aaltomuodolla. Pystypoikkeutusvahvistin kehittää pystypoikkeutusvirran pystypoikkeutuskäämitykseen. LC-resonanssipiiri on kytketty pystypoikkeutuskäämitykseen ja vastaanottaa siitä pystypoikkeutusvirran. Kytkentävah-vistin on kytketty LC-resonanssipiiriin. Ohjauspiiri rea-15 goi juovataajuiseen sisääntulosignaaliin kytkentävahvisti- men johtavien tasojen kytkemiseksi juovataajuudella kiihdyttäen siten LC-resonanssipiiriä juovataajuudella tuottamaan juovataajoinen pystypoikkeutusvirran modulaatio. Ohjauspiiri reagoi pystytaajuiseen sisääntulosignaaliin juo-- - 20 vataajuisen pystypoikkeutusvirran modulaation muuttamisek si pystytaajuudella tuottamaan pöhjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjaus.

Juovataajuisen modulaation verhokäyrä saavuttaa nollakorkeuden pystypyyhkäisy- ja paluuaikavälien aikana.

25 Vielä erään piirteen mukaisesti hetki, jona verhokäyrä saavuttaa nollakorkeuden pystypaluun aikana on siirretty eteenpäin hetkeen ennen paluun keskikohtaa. Tämä varmistaa oikean verhokäyrän korkeuden saavuttaminen seuraavan pys-typyyhkäisyajän alussa.

30 Piirustuksissa: kuvio 1 esittää pystypoikkeutuspiirin, joka sisältää keksintöä havainnollistavan pohjois-eteläsuuntaisen tyyny-vääristymän korjauspiirin, kuvio 2 esittää kaaviollisesti suorakulmaistasomai-35 sen kuvaputken ja siihen liittyvät pysty- ja vaakapoikkeu- tuskäämitykset, joka edullisesti käyttää pystypoikkeutus- 4 79219 piiriä, joka sisältää pöhjois-eteläsuuntaisen tyynyvääris- tymän korjauspiirin keksinnöllisen suoritusmuodon, kuvio 3 esittää pystypoikkeutuspiirin, joka sisältää erilaisen pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjaus- 5 piirin keksinnön erään piirteen mukaisesti, ja kuviot 4-11 esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvioiden 1 ja 3 toimintaa.

Kuviossa 1 pystypoikkeutuspiiri 20 sisältää pysty- poikkeutusvahvistimen 21 kytkettynä pystypoikkeutuskäämityk- 10 seen Lv pystypoikkeutusvirran kehittämiseksi poikkeutus- käämitykseen. Pystypoikkeutusvirta i virtaa maadoitukseen keksintöä havainnollistavan pohjois-eteläsuuntaisen tyyny- vääristymän korjauspiirin 23 LC-resonanssipiirin 22 tai tankkipiirin kautta kytkentäkondensaattorin Cv ja näytteen- 15 ottovastuksen Rg kautta. Pystytaajuinen saha-aaltojännite 24, jonka poikkeutusvirta i^ on kehittänyt näytteenottovas-

tukseen R , muodostaa negatiivisen takaisinkytkennän pysty-S

poikkeutusvahvistimelle 21.

Virta pystypoikkeutuskäämityksessä yhdessä vaaka-20 poikkeutuskäämityksessä LH olevan virran kanssa, jotka molemmat on kaaviollisesti esitetty kuviossa 2, muodostaa elektronisuihkujen rasteripyyhkäisyn suorakulmaistasomaisen värikuvaputken SP kuvaruudun ylitse. Kuten aiemmin on selitetty, suorakulmaistasomaisen kuvaputken SP etulevy 30 on 25 epäpallomainen, etulevyn kaarevuuden sekä pää- että sivu- akseleita pitkin kasvaessa etulevyn reunoja kohden. Kokonaistuloksena, että etulevyn pinta ja siten etulevyn sisäpinnalle sijoitettu fosforikuvaruutu on suhteellisen litteä kauttaaltaan reunojen sijaitessa oleellisesti yhdessä ta-30 sossa.

Vaakapoikkeutusvirta on kehitetty kuvion 2 vaaka- poikkeutuskäämitykseen L„ vaakapoikkeutuspiirillä 19. Pys- n typoikkeutusvirta on kehitetty kuvion 2 pystypoikkeutus- käämitykseen Lv pystypoikkeutuspiirillä 220, joka käsittää 35 joko kuvion 1 keksinnöllisen piirin 20 tai kuvion 3 kek- 5 79219 sinnöllisen piirin 120, jota kuvataan myöhemmin.

Suorakulmaistasomaisen kuvaputken kuvaruudulla esitetyn rasterin pohjois-eteläsuuntainen tyynyvääristymä voidaan korjata keksinnön yhden piirteen mukaisesti juova-5 taajuisella kosinivirralla, joka lisätään pystypoikkeutus-virtaan. Kosinikorjausvirta sen lisäksi että se oleellisesti korjaa etelä-pohjoissuuntaisen tyynyvääristymän virheen, muodostaa paremman sovituksen rasterin jäljelle jäävälle juovataajuiselle vääristymälle, kuten lokinsiipivääristymä, 10 jonka aiheuttaa suorakulmaistasomaisen kuvaputken etulevyn epäpallomainen luonne. Tällaista jäännösvääristymää on kuvattu GB-patenttihakemuksessa nro 8414946, jätetty 12. kesäkuuta 1984, otsikoltaan "Suppressed carrier modulator", ja GB-patenttihakemuksessa nro 8414947, jätetty 12. kesä-15 kuuta 1984, otsikoltaan "N-S Raster Correction Circuit”. Kosinifunktio korjaa pääosan tästä jäännösvirheestä johtuen kosinivirran jyrkkyyden napaisuuden vaihtumisesta kussakin nollan ylityksessä. Parabolisesti muotoiltu juo-vataajuuden korjaus on vähemmän edullinen, kuin kosinimai-20 sesti muotoiltu korjaus johtuen lokinsiipivääristymän ole- : massaolosta.

Juovataajuisen kosinikorjausvirtakomponentin kehit-miseksi pystypoikkeutusvirtaan i^ kuvion 1 LC-resonanssi-piiriä 22 kiihdytetään juovataajuudella kytkentävahvisti-25 mella, darlington transistorilla Q4. LC-resonanssipiiri 22 on viritetty vaakapoikkeutustaajuudelle. Juovataajuinen kosinimuotoinen kiertävä virta i^ kehittyy siten resonans-sipiiriin 22. Ohjauspiiri 26 kehittää ohjaussignaalin 33H, joka kytkee vahvistimen johtavia tasoja juovataajuu-30 della. Keksinnöllisen piirteen mukaisesti kytkentä tapah tuu oleellisesti 50 %:n toimintajaksolla. Ohjaussignaalin 33H 50 %:n ohjausjakso on edullinen kiihdytettäessä LC- resonanssipiiriä 22 sen luonnollisella taajuudella f .

H

Koska 50 %:n käyttöjaksosignaalin voimakkain taajuuskompo-35 nentti on perustaajuus f„, vain vähäistä harmoonista säröä aiheutetaan LC-resonanssipiirin 22 kiihdytykseen.

6 7921 9

Kunnollisen pohjois-eteläsuuntaisen tyynykorjauk-sen aikaansaamiseksi pystypoikkeutusvirran vaakataajuisen modulaation amplitudi on saatettu vaihtelemaan pystytaajuu-della saha-aaltomaisesti. Toisen keksinnöllisen piirteen 5 mukaisesti ohjauspiiri 26 kytkee kytkentävahvistimen johtavia tasoja juovataajuudella ensimmäisen ja toisen joh-tavuustason välillä. Kosinikorjausvirran i^ amplitudin pystytaajuisen vaihtelun tuottamiseksi kahden johtavuusta-son tasoja vaihdellaan pystytaajuudella saha-aaltomaisesti.

10 Tällä tavoin pystypoikkeutusvirran i juovataajuisen modu laation verhokäyrä on maksimikorkeudessa rasterin ylimmässä ja alimmassa kohdassa ja minimissään keskellä tuottaen siten sopivan määrän pohjois-eteläsuuntaista tyynykorjausta kaikkina hetkinä pystypyyhkäisyn aikana.

15 Ohjauspiiri 26 sisältää ensimmäisen ja toisen oh- jausvahvistimen Q^ja Q2, jotka on differentiaalisesti kytketty kehittämään ensimmäinen ja toinen ohjausvirta i ^ ja 1^2 vastaaviin transistorien ja Q2 kollektoriulostuloihin. Ohjausvahvistimien Q1 ja Q2 kollektoriulostuloja kytketään 20 maadoitukseen juovataajuudella vastaavilla ensimmäisellä ja toisella ohjauskytkimellä QA ja QB.

Ohjauskytkimien QA ja QB juovataajuisen kytkennän tuottamiseksi vaakapaluupulssijännite 31, jota on kuviossa 4a merkitty jännitteellä V , kehitetään tavanomaisesti 25 sisääntuloliittimelle 29. Vaakapaluupulssijännite 31 integ

roidaan vastukselle ja kondensaattorilla vaakasaha-aaltojännitteeksi 32, joka on identifioitu jännitteeksi Vhs kuviossa 4b. Vaakasaha-aaltojännite 32 syötetään kytkimen QA invertoivaan sisääntuloliittimeen ja kytkimen 30 QB invertoimattomaan sisääntuloliittimeen. Kytkimien QA

ja QB muut sisääntuloliittimet on maadoitettu.

Kuten on esitetty kuviossa 4c ja 4d kytkemällä jännitteet 27H ja 28H, ohjauskytkimien QA ja QB ulostulot kytketään johtavien ja johtamattomien tilojen välillä 35 juovataajuudella vastakkaisissa vaiheissa toisiinsa nähden.

7 79219

Siten aikavälinä t2 - kytkin QA on saturoitunut johtamaan ja kytkentäjännite 27H on maadoituspotentiaalissa.

Tämän aikavälin aikana ohjauskytkin QV on sammutettuna ja kytkentäjännite 28H on ohjausvahvistimen Q2 kollekto-5 rin jännitetasolla. Seuraavan puolen vaakajakson aikana hetkien t^ ja t^, välillä ohjauskytkin QA sammutetaan ja ohjauskytkin QB johtaa saturoituneesti. Kytkentäjännite 28H on maadoituspotentiaalissa ja kytkentäjännite 27H on ohjausvahvistimen Q^ kollektorin jännitetasolla.

10 Juovataajuudella kytkentäjännitteet 27H ja 28H

kerrostetaan ohjaustransistorin kannalle diodien D2 kautta. Transistori on sovitettu emitteriseuraaja-rakenteeksi. Ohjaustransistorin Q^ emitteriulostuloelekt-rodi on vaihtovirtakytketty tehokytkentävahvistimen 15 kannalle kondensaattorin kautta. Keksinnön yhtä piirrettä toteutettaessa transistoria Q4 voidaan käyttää lineaarisessa tilassa. Tasavirtadiasointi transistorin kannalle on muodostettu jännitteenjakovastuksilla R15 ja R16. Emitterin negatiivinen takaisinkytkentä on muodostettu 20 vastuksella R.^.

Juovataajuisten jännitteiden 27H ja 28H kerrostaminen ohjaustransistorin kannalle tuottaa kaksitasoisen juova-taajuisen ohjausjännitteen 33H transistorin ulostulo-emitterielektrodille, jolla on ensimmäinen ja toinen jän-25 nitetaso 33a ja 33b, kuten on esitetty kuviossa 4e. Jännitetaso 33a on suoraan verrannollinen kytkentäjännitteen 27H amplitudiin. Jännitetaso 33b on suoraan verranollinen kytkentäjännitteen 28H amplitudiin.

Kaksitasoinen ohjaussignaali 33H kytkee päätekyt-30 kentävahvistimen johtavia tasoja juovataajuudella en simmäisen ja toisen johtavuustilan välillä. Kuten on esitetty kuviossa 4f, transistorin kollektorivirta i^4 on kaksitasoinen virta, jolla on ensimmäinen virtataso 34a, joka on suoraan verranollinen ohjaussignaalin 33h tasoon 35 33a ja jolla on toinen virtataso 34b, joka on suoraan ver rannollinen tason 33b arvoon.

8 79219

Juovataaj uinen ulostulovirta i kiihdyttää LC-resonanssipiirin 22 oleellisesti kosinimuotoiseen värähtelyyn. Resonanssipiirin 22 kapasitiivinen haara käsittää kondensaattorin C,- kytkettynä säätömuuntajan Tl toisio-5 käämityksen W ylitse. Muuntaja Tl muodostaa resonanssi-

S

piirin 22 induktiivisen haaran. Muuntajan Tl ensiökäämitys W on kytketty kytkentävahvistimen Q. kollektoriulostulo-‘elektrodiin. Muuntaja Tl on viritetty resonoimaan vaaka-poikkeutustaajuudella. Resonanssipiiri 22 suodattaa siten 10 pois juovataajuisen kaksitasoisen kiihdytysvirtasignaalin harmooniset kehittäen yleisesti sinimuotoisen jännitteen ensiökäämityksen W ylitse juovataajuudella. Tämä sinimuo-toinen jännite on esitetty kuviossa 4g kytkentävahvistimen kollektorijännitteellä .

15 Resonanssipiirin 22 kiihdytys kehittää kosinimuotoi- sesti värähtelevän virran ja sinimuotoisesti värähtelevän jännitteen kondensaattoriin C,- ja toisiokäämitykseen W . Kuviot 5b ja 5c esittävät kosinimuotoisen korjausvirran i^ toisiokäämityksessä Wg ja 90° vaihesiirretyn jännitteen 20 VI resonanssivärähtelypiirin 22 ylitse. Kuvio 5a esittää vertailuvaakapaluupulssijännitteen. Havainnollisuuden vuoksi värähtelevää aaltomuotoa pidetään kosinimuotoisena, kun maksimi tai minimi esiintyvät vaakajuovan tai paluun keskikohdassa ja sitä pidetään sinimuotoisena, kun nolla on 25 näissä kohdissa.

Jännite VI kehittää pystypoikkeutuskäämitykseen Lv kosinimuotoisen korjausvirtakomponentin etelä-pohjois-suuntaisen tyynyvirheen korjaamiseksi. Tämä komponentti on vaiheistettu LC-resonanssipiirin 22 korjausvirralla i^ 30 ja sillä on amplitudi i^L^/L^, missä LWg on muuntajan

Tl toisiokäämityksen Ws induktanssi. Pystypoikkeutusvirran iv korjausvirtakomponentti muodostaa vaakataajuisen modulaation, joka summautuu pystypoikkeutusvirtaan kunkin juo-vapyyhkäisyn keskikohdassa ja joka lähentyy siitä kunkin 35 juovapyyhkäisyn alussa ja lopussa.

9 79219

Pystypoikkeutuskäämitys on kytketty vaihtovirta-maisesti rinnan resonanssipiiriin 22 ja se ottaa osaa resonanssiin. Vaakataajuiset viirat ovat siten vaiheistettuja. Kytkennän muuntajan Tl käämitysten ja Wg tulisi olla hy-5 vin tiukka, jotta vältetään vaihesiirrot käämitysten ja Wg välillä. Transistori toimii luokassa A ja edustaa virtalähdettä, joka ei kuormita resonanssipiiriä 22. Käämitys Wp edustaa transistorille korkeaa kuormitusimpedans-sia resonanssipiirin 22 resonanssitaajuudella. Kaikilla muil-10 la taajuuksilla käämityksen impedanssi on alhainen. Juo-vataajuuden harmoniset on siten oikosuljettu käämityksellä W .

P

Muuntajan Tl induktanssi on aseteltavissa pystypoik-keutusvirran vaakataajuisen modulaation vaiheen ohjaamisek-15 si pohjois-eteläsuuntaisen trapetsivääristymän välttämiseksi. Juovataajuisen modulaation poikkeaa vaiheistamista varten, kuten myöhemmin selitetään, on myös edullista, että ohjaussignaalin 33H kytkeminen tasojen 33a ja 33b välillä tapahtuu vaakapaluun keskellä, kuvioiden 4a - 4g hetkellä t2 20 ja vaakajuovan keskellä hetkellä t^.

Pohjois-eteläsuuntaisen tyynykorjauksen aikaansaamiseksi pystypoikkeutusvirran kosinimuotoisen vaakataajuisen modulaation amplitudia muutetaan pystytaajuudella yleisesti saha-aaltomaisesti. Kuten on esitetty kuviossa 6a pystypoik-25 keutusvirran i^ amplitudimodulaation verhokäyrän korkeus on maksimissaan rasterin ylä-ja alaosassa ja pystypyyhkäi-syn alussa ja lopussa ja on nolla rasterin tai pystypyyhkäi-syn keskellä. Lähekkäin sijaitsevat pystyjuovat kuvion 6a aaltomuodossa esittävät kaaviollisesti pystypoikkeutusvirran 30 vaakataajuista modulaatiota.

Erään keksinnöisen piirteen mukaisesti pystypoikkeutusvirran i^ vaakataajuisen modulaation verhokäyrän pys-tytaajuisen vaihtelun muodostamiseksi ohjauspiiri 26 muuttaa ohjaussignaalin 33H sekä tasoa 33a että 33b pystytaajuudella.

35 Toisen keksinnöisen piirteen mukaisesti taso 33a vaihtelee 10 7921 9 vastakkaisesti tasoon 33b nähden pystypyyhkäisyn aikana siten, että esimerkiksi 33a laskee arvoltaan pystypyyhkäisyn aikana kun taas taso 33b kasvaa. Lisäksi tällaisen järjestelyn avulla pystypoikkeutusvirran kosinimuotoisen korjauk-5 sen vaihe pystypyyhkäisyn toisen puoliskon aikana on vaihe-siirretty 180° kosinimuotoisesta korjauksesta, joka on muodostettu pystypyyhkäisyn ensimmäisen puoliskon aikana.

Ohjaussignaalin 33H amplituditasojen pystytaajuisen vaihtelun kehittämiseksi pystytaajuinen saha-aaltojännite 10 24, joka on kehitetty näytteenottovastuksen Rg ylitse, syö tetään differentiaalisesta kytkettyjen ohjausvahvistimien Ql ja ohjausvahvistimen Q2 kannalle. Ohjausvirran i 2 taso, transistorin Q2 kollektorivirta, ei ole vakio vaan vaihtelee pystytaajuudella kasvaen yleisesti saha-aaltomai-15 sesti pystypyyhkäisyn aikana. Ohjausvirta i transistorin Q-^kollektorivirta, on myös pystytaajuudella vaihteleva virta, mutta laskee tasoltaan pystypyyhkäisyn aikana. Ohjaus-virtojen ig^ ja ig2 pystytaajuisen vaihtelun johdosta kytkentä jännitteiden 27H ja 28H amplitudit myös vaihtelevat 20 pystytaajuudella kytkentäjännitteen 27H amplitudin laskiessa pystypyyhkäisyn aikana ja kytkentäjännitteen 28H amp-litudin kasvaessa pystypyyhkäisyn aikana.

Kuviot 6b - 6i esittävät eri aaltomuotoja laajen-netulla aika-asteikolla lähellä symmetrisesti sijaitsevia : 25 kuvion 6a pystypyyhkäisyhetkiä ja T . Pystypyyhkäisyhet- ket ja ovat yhtä etäällä hetkestä Tc, joka on pystypyyhkäisyn keskikohta. Siten ottamatta huomioon vaakataa-juista modulaatiota kuvion 6a pystypoikkeutusvirralla i^ on sama taso IQ, mutta vastakkainen merkki pystypyyhkäisy- 30 hetkinä T, ja T .

b J e

Kuvion 6d juovataajuinen kytkentäjännite 27H on vaiheistettu muodostelmaan positiivisen suuntainen siirtymä vaakajuovan keskellä, kuvion 6b vaakapaluupulssijännitteen hetkellä t ja muodostamaan negatiivisen suuntainen siir-35 tymä vaakapaluun keskikohdalla hetkellä t . Jännite 27H

7921 9 11 säilyttää saman vaiheen koko pystypyyhkäisyn läpi sisältäen hetket ja T . Jännitteen 27H amplitudi kuitenkin laskee pystytaajuudella saha-aaltomaisesti jännitetasosta ' lähellä pystypoikkeutushetkeä jännitetasolle V ' 5 lähellä pystypyyhkäisyhetkeä T .

Kuvion 6e juovataajuinen kytkentäjännite 28H on vaiheistettu vastakkaisesti jännitteeseen 27H nähden muodostamaan negatiivisen suuntainen siirtymä vaakajuovan keskikohdalla hetkellä t^ ja muodostamaan positiivisen suun-10 täinen siirtymä vaakapaluun keskikohdalla hetkellä t .

Jännite 28H säilyttää saman vaihesuhteen koko pystypyyhkäisyn läpi sisältäen hetket ja T . Jännitteen 28H amplitudi kasvaa pystytaajuudella saha-aaltomaisesti jännitetasosta V ^ lähellä pystypyyhkäisyhetkeä jännitetasolle 15 V2 lähellä pystypyyhkäisyhetkeä Tg.

Juovataajuinen ohjausjännite 33H, joka on esitetty kuviossa 6f on sama kuin jännitteet 27H ja 28H asettuna päällekkäin. Pystypyyhkäisyn ensimmäisen puoliskon aikana jännitteen 27H amplitudin on vallitsevana ja ohjausjännit-- 20 teen 33H vaihe on sama kuin jännitteen 27H vaihe positiivi sen siirtymän esiintyessä vaakapyyhkäisyn keskikohdassa. Jossakin pisteessä lähellä pystypyyhkäisyn keskikohtaa jännitteiden 27H ja 28H amplitudit ovat yhtä suuret ja ohjaus-jännite 33H ei sisällä neliöaaltokomponenttia. Pystypyyh-25 käisyn toisen puoliskon aikana jännitteen 28H amplitudi on vallitseva ja ohjausjännitteen 33H vaihe siirtyy 180° tullakseen samaksi jännitteen 28H vaiheen kanssa negatiivisen suuntaisen siirtymän esiintyessä vaakapyyhkäisyn keskikohdassa.

30 Ohjausjännitteen 33H vaiheen kääntyminen pysty pyyhkäisyn ensimmäisestä puoliskosta pystypyyhkäisyn toiseen puoliskoon tuottaa vaaditun juovataajuisen vaiheen-käännön, pystypoikkeutusvirran i^ kosinimuotoisen korjaus-virtakomponentin 48, joka on esitetty kuviossa 6c. Pysty-35 pyyhkäisyn ensimmäisen puoliskon aikana, kuten lähellä pys- 12 7921 9 typyyhkäisyhetkeä T^, kuvion 6f ohjausjännitteellä 33H on positiivisen suuntainen siirtymä hetkellä t , vaaka-pyyhkäisyn keskikohdassa, tuottaen siten kuvion 6c amplitudiltaan positiivisen korjausvirtakomponentin 48b. Pys-5 typyyhkäisyn toisen puoliskon aikana, kuten pystypyyhkäi-syhetken Tg lähellä, ohjausjännitteellä 33H on negatiivisen suuntainen siirtymä hetkellä t tuottaen siten amplitudiltaan negatiivisen korjausvirtakomponentin 48n.

Kuvio 7a esittää jännitteen ohjausvahvistimen 10 Q1 kollektorilla pystytaajuisessa aika-asteikossa. Kollek- torijänniteen vaakataajuinen modulaatio on kaaviollises- ti esitetty lähekkäin sijaitsevilla pystyjuovilla. Kuvio 7b esittää jännitteen Vq2 vahvistintransistorin Q2 kollektorilla. Kollektorijänniteen V^2 juovataajuinen modulaatio 15 on kaaviollisesti ilmaistu lähekkäin sijaitsevilla pysty-juovilla. Kuvioiden 7a ja 7b vertailu paljastaa, että jännitteen Vq-^ pystytaajuinen vaihtelu on suunnaltaan vastakkainen jännitteen V^2 pystytaajuiseen vaihteluun nähden.

Kuvio 7c esittää jännitteen V ohjaustransistorin 20 emitteriulostulolla, laajennetulla aika-asteikolla suh teessa kuvion 7 muiden aaltomuotojen aika-asteikkoon. Jännite joka on esitetty kuviossa 7c, vastaa ohjaus signaalin 33H pystytaajuista modulaatioverhokäyrää. Jännitteen vaakataajuinen modulaatio on kaaviollisesti il- 25 maistu kuviossa 7c lähekkäin sijaitsevilla pystyjuovilla.

Pystytaajuudella vaihteleva ohjausjännite syötetään kytkentävahvistimen kannalle kiihdytysvirran amplitudin muuttamiseksi pystytaajuudella. Kuten on esitetty kuviossa 7d, virran i^ verhokäyrä voidaan esit- v. 30 tää kahdella yleisesti saha-aaltomaisella linjalla 36 ja 37, jotka vaihtelevat pystytaajuudella vastakkaisiin suuntiin. Virran i ^ juovataajuisen komponentin amplitudi, joka on kaaviollisesti ilmaistu lähekkäin sijaitsevilla pysty-juovilla, laskee yleisesti saha-aaltomaisesti pystypyyhkäi-35 syn alusta pystypyyhkäisyn keskikohdalle ja kasvaa ylei- ia 7921 9 sesti saha-aaltomaisesti pystypyyhkäisyn keskikohdasta pys-typyyhkäisyn loppuun.

Kollektorijännitteen V^4 pystytaajuinen verhokäyrä on esitetty kuviossa 7e ja se on yleisesti samaa aaltomuo-5 toa kuin kuvion 7d kollektorivirta i^. Kuvion 7e jänni- teverhokäyrän nollanylityspiste Tc esiintyy likimain pystypyyhkäisyn keskikohdassa. Hetkeä Tc on viivästetty kuvion 7d virtaverhokäyrän nollanylityspisteestä 1\ johtuen ylikuulumisesta vaakapoikkeutuskäämityksen ja pystypoikkeu-10 tuskäämityksen Ly välillä, jota myöhemmin kuvataan.

Kytkentävahvistimen johtamisen pystytaajuinen modulaatio tuottaa pystytaajuisen korjausvirran i^ modulaation LC-resonanssipiirissä 22 ja tuottaa värähtelevän jän-niteen VI amplitudin pystytaajuisen modulaation, kuten on 15 esitetty vastaavasti kuvioissa 7f ja 7g. Virran i^ ja jännitteen VI pystytaajuiset komponentit on kaaviollisesti ilmaistu kuvioissa 7f ja 7g lähekkäin sijaitsevilla pysty-juovilla. Virran i^ ja jänniteen VI pystytaajuisen modulaation vaikutus pystypoikkeutusvirtaan iy on esitetty kuvios-20 sa 6a, jossa vaakataajuisesti moduloidun pystypoikkeutus-virran verhokäyrä tuottaa maksimaalisen juovapoikkeutus-modulaation pystypyyhkäisyn ylä- ja alaosassa eikä modulaatiota pystypyyhkäisyn keskikohdassa.

Jonkin verran ylikuulumista esiintyy kuvion 2 vaaka-25 poikkeutuskäämityksen ja pystypoikkeutuskäämityksen Ly välillä. Tämä ylikuuluminen on indusoituneen jännitteen ja indusoituneen virran muodossa pystypoikkeutuskäämitykses-sä johtuen sähkömagneettisesta kytkeytymisestä kenttiin, jotka vaakapoikkeutuskäämitys on tuottanut. Vaakataajuinen 30 ylikuulumisvirta, joka on indusoitunut pystypoikkeutuskää-mitykseen Ly kiihdyttää resonanssipiiriä 22 ja lisää pystypoikkeutusvirtaan iy vain toista napaisuutta olevan ja vakio-amplitudisen pohjois-eteläsuuntaisen tyynykorjausaaltomuodon. Napaisuus on sellainen, että se lisää pohjois-eteläsuuntais-35 ta korjausta, jonka tyynykorjauspiiri 23 on muodostanut 14 7921 9 rasterin yläosassa ja pienentää korjausta, joka on muodostettu rasterin alaosassa.

Epäsymmetrisen vaakaylikuulumisen kompensoimiseksi keksinnön erään piirteen mukaisesti tyynykorjauspiiri 23 5 kehittää epäsymmetrisiä pystytaajuisia verhokäyriä kuvioiden 7c ja 7d jännitteelle V^^ 3a virralle i Virran i^4 epäsymmetrinen verhokäyrä kompensoi ylikuulumisen symmetristen verhokäyrien muodostamiseksi kuvioiden 7e, 7f ja 7g jännitteelle 4, virralle i^ ja jännitteelle VI. Aikaan-10 saadun epäsymmetrisyyden määrää ohjataan differentiaalises-ti kytketyn vahvistimen kannalle kytketyn jännitteen jakoverkoston asettelupotentiometrillä . Tietty poikkeu-tuskelayksikön ja kuvaputken yhdistelmä ja poikkeutuskela-yksikön asennuspaikka voivat myös vaatia epäsymmetrisen 15 korjauksen. Vähäisesti epäsymmetrinen korjaus voi olla suotava myös, kun katseluakseli poikkeaa kuvaputken akselista.

Kuvion 7d virta i^. on verrannollinen kuvion 7c Q4 ohjausjännitteeseen V^^· Jännitteen V^4 verhokäyrä, joka y 20 vaihtovirtamaisesti kehitetty myös muuntajan Tl käämityk sen W ylitse on muunnettu jännite VI. Jännite VI on ver-

P

rannollinen resonanssipiirin 22 kokonaisohjaukseen, joka koostuu virrasta i^4 ja vaakaylikuulumisesta. Hetkien T^ ja Tc välinen viive on siten vaakaylikuulumisen määrän 25 funktio. Hetken T^ ennakko asetellaan potentiometrillä R4 suorien linjojen aikaansaamiseksi pystypyyhkäisyn keskellä hetken Tc ympärillä.

Vaakataajuinen signaali, jonka pystypoikkeutus-käämitys on siepannut tuottaa epäjatkuvuuden pystypoik-30 keutusvirran i^ juovataajuiseen modulaatioon vaakapaluun aikana. Kuten on esitetty kuviossa 6c vaakapaluun aikana pystypoikkeutusvirran iv modulaatio muuttuu juovataajuu-delta fH korkeammalle vaakapaluutaajuudelle. Tällä epäjatkuvuudella, joka esiintyy vaakapaluun aikana, on hyvin 35 vähän näkyvää vaikutusta.

15 7921 9

Kuten on aiemmin mainittu suorakulmaistasomaisen kuvaputken etulevy on epäpallomainen. Sen kaarevuus on suhteellisen matala etulevyn keskustan lähellä ja kasvaa lähellä reunoja reittejä pitkin, jotka ovat yhdensuuntai-5 siä sekä pää- että sivuakseliin nähden. Etulevyn reunat ovat lähes tasomaiset pisteiden ylä-, ala-, vasenta ja oikeaa reunaa pitkin sijaitessa oleellisesti yhteisessä tasossa. Erään keksinnöllisen piirteen mukaisesti kuvion 1 etelä-pohjoissuuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri 10 23 tuottaa pystypoikkeutusvirran vaakataajuisen modulaation epälineaarisen pystytaajuisen saha-aaltoverhokävrän. Modu-laatioverhokäyrän epälineaarinen aaltomuodostus korjaa kuvion 2 suorakulmaistasomaisen kuvaputken SP etulevyn epä-pallomaisuuden aiheuttaman jäljellä olevan pohjois-etelä-15 suuntaisen tyynyvääristymän.

Pystypoikkeutusvirran iv juovataajuisen modulaation pystytaajuisen verhokäyrän epälineaarisen aaltomuo-toilun tarpeen ymmärtämiseksi oletetaan hypoteettisena esimerkkinä, että korjausvirran i^ pystytaajuuden modulaa-20 tio on tuottanut lineaarisen saha-aaltoverhokäyrän, kuten on esitetty kuvion 8 katkoviivoilla esitetyllä verhokäy-räaaltomuodolla 34.

Kuvaputken SP etulevyä varten lineaarinen verho-käyräaaltomuoto 34 on kuitenkin kykenemätön syöttämään 25 oikeat määrät vaakataajuista amplitudikorjausta kaikissa pisteissä pystypyyhkäisyn aikana. Oletetaan hypoteettisena esimerkkinä, että pohjois-eteläsuuntaisen tyynyamplitudin potentiometri L-^ on aseteltu muodostamaan oikea määrä korjausamplitudia rasterijuoville, jotka on pyyhkäisty 30 keskijuovan ja ylä- ja alareunan välissä. Tuloksena on, että lineaariselle saha-aaltoverhokäyrälle liian paljon korjausamplitudia aikaansaadaan rasterin keskikohdan ympärillä ja liian vähän korjausta aikaansaadaan rasterin yläjä alaosassa. Analoginen tilanne pätee, kun potentiometri 35 on aseteltu muodostamaan oikeakorjausamplitudi joko ylä- ja alaosassa tai keskellä.

16 7921 9

Keksinnön erään piirteen mukaisesti pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri 23 muodostaa pystytaajuisen saha-aaltoverhokäyrän epälineaarisen aaltomuoto!lun suorakulmaistasomaisen kuvaputken etulevyn 5 epäpallomaisen luonteen ottamiseksi huomioon. Aiemmin kuva tussa esimerkissä lineaarinen pystytaajuinen modulaatio tuottaa liian paljon korjausamplitudia keskikohdan ympärillä ja liian vähän korjausta rasterin ylä- ja alaosassa. Tätä esimerkkiä varten oikea epälineaarinen aaltomuotoilu 10 on sellainen, joka hivenen puristaa verhokäyrän korkeutta pienillä korjausvirta-amplitudeilla rasterin keskijuovia pyyhkäistessä ja laajentaa hivenen verhokäyrän korkeutta suuremmilla korjausvirta-amplitudei11a rasterin ylä- ja alaosan juovia pyyhkäistäessä.

15 Epälineaarisen aaltomuoto!lun aikaansaamiseksi kuviossa 7c esitetyn ohjaus jännitteen pystytaajuinen verhokäyrä on epälineaarisesti muotoiltu tulemaan puristetuksi pienillä modulaation amplituditasoi11a ja laajennetuiksi suurilla amplituditasoi11a. Ohjausjännitteen veQ3 20 verhokäyrän epälineaarisen aaltomuotoilun tuottamiseksi jännitteen V ^ positiivinen takaisinkytkentä ohjaustran-sistorien ja emittereille on aikaansaatu potentiometrin R13 ja vastuksen R kautta. Positiivinen takaisinkytkentä muotoilee epälineaarisesti ohjausvirtoja i^ ja 25 i 2/ jotka ohjausvahvistimet ja ovat kehittäneet muuttaen siten epälineaarisesti ohjaussignaalin 33H kaksitasoisen amplitudin molempia amplitudeja.

Ylimääräinen epälineaarinen aaltomuotoilu aikaansaadaan kerrostamalla ohjausvahvistimien ja Q2 emitteri-30 elektrodeilla parabolinen 94, jotka on kehitetty transis torin Qj- kollektorilla. Parabolinen jännite 94 on vaihto-virtakytketty ohjausvahvistimiin ja kondensaattorin C_ ja vastuksen R_. kautta. Parabolisen jännitteen 94 ke-hittämiseksi parabolinen jännite 25, joka on kehitetty 35 kytkentäkondensaattorin ylemmällä levyllä syötetään transistorin Q,. kannalle.

i7 79 219

Ohjausjännitteen VgQ3 positiivisen takaisinkytkennän ja parabolisen jännitteen 94 kerrostamisen avulla jännitteen VeQ2 pystytaajuinen verhokäyrä on epälineaarisesti muotoiltu tavalla, joka tuottaa epälineaarisen verhokäyrän 5 korjausvirtaan i^, kuten on esitetty kuvion 8 kiinteällä verhokäyräaaltomuodolla 35. Verrattuna lineaariseen saha-aaltoverhokäyräaaltomuotoon 34 verhokäyrä 35 on puristettu korkeudeltaan rasteripyyhkäisyn keskellä ja laajennettu rasteripyyhkäisyn ylä- ja alaosassa, kuten on vaadittu, 10 täyttäen ehdot, jotka hypoteettisessa esimerkissä annettiin. Annettaessa erilainen ehtoryhmä, kuten voi esiintyä potentiometrin erilaisten asetusten yhteydessä epälineaarinen aaltomuotoilu voi vaatia vastaavaa modifikaatiota. Tulisi huomata, että esimerkinomaisia tarkoituksia varten kuvion 15 8 verhokäyräaaltomuodon 35 epälineaarisuutta on korostettu jossain määrin.

Kuvio 3 esittää pystypoikkeutuspiirin 120, joka sisältää erilaisen pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän 123, joka luonnehtii keksintöä. Kuviossa 3 pystypoikkeutus-20 vahvistin 21 kehittää ulostulojännitteen 21V, joka on esitetty lOh. Ulostulojännite 21V syötetään pystypoikkeutus-käämitykseen kehittämään pystypoikkeutusvirta i^, joka on esitetty kuviossa lOi.

Pystypoikkeutusvirran iv juovataajuisen modulaation 25 kehittämiseksi, joka tuottaa etelä-pohjoissuuntaisen tyyny-korjauksen tyynykorjauspiirin 123 ulostuloaste sisältää ohjaustransistorin , kytkentävahvistimen ja LC-reso-nanssipiirin 22. Kukun näistä elementeistä suorittaa vastaavaa tehtäväänsä tavalla, joka on identtinen kuvion 1 30 tyynykorjauspiirin 23 vastaavan elementin toiminnalle. Ohjauspiiri 126 kehittää amplitudimoduloidun, juovataajuisen, kaksitasoisen ohjausjännitteen 133H, joka ohjaa kytkentä- vahvistinta Q..

4

Ohjauspiirissä 126 vaakapaluupulssijännite 31, 35 joka on kehitetty liittimelle 29 ja esitetty kuviossa 9a, integroidaan kondensaattorilla ja vastuksilla 3a 18 79219

Rj-4 kehittämään vaaka- tai juovataajuinen saha-aaltojän-nite 32, joka on esitetty kuviossa 9b ja joka syötetään ohjattavan kytkimen U2A invertoivaan sisääntuloliittimeen. Kytkimen U2A ulostuloon kehitetään juovataajuinen 50% käyt-5 töjakson omaava kytkentäjännite 127H, joka on esitetty ku viossa 9c. Vaaka- tai juovataajuinen saha-aaltojännite 32 syötetään myös ohjattavan kytkimen U2C invertoimattomal-le sisääntuloliittimelle juovataajuisen 50 % käyttöjakson omaavan kytkentäjännitteen 128H kehittämiseksi kytkinulos-10 tuloon, joka jännite on esitetty kuviossa 9d joka on vaihe-siirretty 180° kytkentäjännitteestä 127II.

Kytkentäjännitteet 127H ja 128H on kerrostettu diodien Dl ja D2 emitteriseuraaja ohjaintransistorin kannal la juovataajuisen kaksitasoisen ohjausjännitteen 133H kehit-15 tämiseksi emitterielektrodille, joka jännite on esitetty kuviossa 9e. Ohjausjännitteen 133H amplituditaso 133a on suoraan verranollinen kytkentäjännitteen 127H amplitudiin kun taas amplituditaso 133b on suoraan verrannollinen kytkentä j ännitteen 128H amplitudiin.

20 Oikean pohjois-eteläsuuntaisen tyynykorjauksen mää rän muodostamiseksi ohjauspiiri. 126 muuttaa sekä tasoja 133a että 133b pystytaajuudella yleisesti saha-aaltomaisesti. Pystytaajuinen saha-aaltojännite 24 jaetaan potentiometrillä ja vaihtovirtakytketään kondensaattorin kautta ohjaus-25 vahvistimen UlC invertoivalle sisääntuloliittimelle positiivisen suuntaisen pystytaajuisen saha-aalto-ohjausjännitteen Vc kehittämiseksi vahvistimen ulostuloon. Ohjausjännite Vc syötetään ohjausvahvistimen UlD invertoivaan sisääntuloon negatiivisen suuntaisen pystytaajuisen saha-aaltojännitteen - 30 vQ kehittämiseksi vahvistimen ulostuloon.

Pystytaajuiset saha-aaltojännitteet Vc ja syötetään vastusten R^g ja R^ kautta vastaavasti ohjauskytkimien U2A ja U2C ulostuloihin. Kytkentäjännitteiden 127H ja 128H amplitudit vaihtelevat siten pystytaajuudella saha-aaltomai-35 sesti ohjausjännitteiden Vc ja mukaisesti vastaavasti.

i9 7921 9

Kuvio 10 esittää kuvion 3 piirin eri aaltomuotoja pystytaajuisella aika-asteikolla aaltomuotojen vaakataajui-sen modulaation ollessa jätettynä huomiotta esityksestä. Kuten on esitetty kuviossa 10a jännite V2A, ohjauskytkimen 5 U2A ulostulossa on positiivisen suuntainen pystytaajuinen saha-aaltojännite, joka edustaa kytkentäjännitteen 127H pystytaajuista modulaatioverhokäyrää. Samalla tavoin, kuten * on esitetty kuviossa 10b, ohjausjännite V2C, joka on kehitetty ohjauskytkimen U2C ulostuloon on negatiivisen suun-10 täinen, pystytaajuinen saha-aaltojännite, joka edustaa kytkentäjännitteen 128H pystytaajuista modulaatioverhokäyrää.

Juovataajuisten kytkentäjännitteiden 127H ja 128H amplitudien pystytaajuinen modulaatio tuottaa ohjausjän-15 nitteen 133H molempien tasojen 133a ja 133b pystytaajuisen modulaation amplituditason 133a kasvaessa amplitudiltaan pystypyyhkäisyn aikana ja amplitudin 133b laskiessa. Kuten on esitetty kuviossa 10c ohjausjännite veg3» joka on kehitetty ohjaustransistorin emitterille edustaa kytketyn, 20 juovataajuisen ohjausjännitteen 133H pystytaajuista modu laatioverhokäyrää.

Juovataajuinen ohjaus jännite 133H tuottaa kiihdytys-virran ig^ LC-resonanssipiirilie 22. Kuvio 9f esittää kiih-dytysvirran i^ juovataajuisella aika-asteikolla ja kuvio : 25 lOd esittää virran pystytaajuisella aika-asteikolla. Väräh televä jännite Vq^, joka on kehitetty kytkentävahvistimen kollektorilie, on esitetty juovataajuisella aika-asteikolla kuviossa 9g ja pystytaajuisella aika-asteikolla kuviossa lOe. Virran i^ pystytaajuinen verhokäyrä 42a ja 30 42b kuviossa lOd seuraa tarkasti ohjausjännitteen veQ3 pystytaajuisen verhokäyrän 41a ja 41b aaltomuotoa kuviossa 10c.

Kuvioiden lOe, lOf ja lOg verhokäyräaaltomuodot seuraavat kuvion lOd virran i^ verhokäyrän ja juovataa-35 juisen ylikuulumisen verhokäyrän summaa. Kuten on aiemmin 7921 9 20 selitetty* tämä johtaa nollanylityspisteiden viivästymiseen kuvioiden lOe, lOf ja lOg aaltomuodoissa. Viiveen kompensoimiseksi ja nollanylityspisteiden sijoittamiseksi pystyjuovan keskelle, hetkelle Tc, kuvioiden 7c ja 7d aalto-5 muotojen verhokäyrien nollanylityspisteitä on siirretty eteenpäin hetkeen T , ennen hetkeä T^. Eteenpäin siirron määrää asetellaan potentiometrillä R^.

Kiihdytysvirta i ^ kiihdyttää LC resonanssipiirin 22 värähtelyyn kehittämään juovataajuisen korjausvirran 10 i^, joka on esitetty kuviossa 9h, ja juovataajuisen korjaus- jännitteen VI, joka esitetty kuviossa 9i. Jännite VI syötetään pystypoikkeutuskäämitykseen Lv etelä-pohjoissuuntaisen tyynykorjauksen aikaansaamiseksi. Korjausvirran i^ pysty-taajuinen modulaatioverhokäyrä 46a ja 46b ja korjausjän-15 nitteen VI pystytaajuinen modulaatioverhokäyrä 47a ja 47b on esitetty vastaavasti kuvioissa lOf ja lOg.

Juovataajuisilla kytkentäjännitteillä 127H ja 128H on samat aiheriippuvuudet vaakapaluupulssijännitteen 31 kanssa, kuten myös kuvion 1 pöhjois-eteläsuuntaisen tyyny-20 korjauspiirin 23 vastaavilla juovataajuisilla kytkentä- jännitteillä 27H ja 28H. Kuten on esitetty 6d ja 6g, kytkentä j ännitteiden 27H ja 127H positiivisen suuntaiset siirtymät esiintyvät hetkellä t , vaakajuova-ajan keskellä, ja, kuten on esitetty kuvioissa 6e ja 6h, kytkentäjännit-25 teiden 28H ja 128H positiivisen suuntaiset siirtymät esiintyvät hetkellä t , vaakapaluuajan keskellä.

Kytkentäjännitteet 127H ja 128H eroavat kytkentä-jännitteestä 27H ja 28H sen suunnan suhteen, joka on niiden vastaavilla pystytaajuisi 11a amplitudimodulaatioilla pys-30 typyyhkäisyn alusta pystypyyhkäisyn loppuun. Verrattaissa kuviota 10a kuvioon 7a ja kuviota 6g kuvioon 6d havaitaan, että kytkentäjännitteen 127H amplitudi kasvaa pystypyyhkäisyn aikana kun taas kytkentäjännitteen 27H amplitudi laskee. Samalla tavoin verrattaissa sopivia kuvioita havaitaan, 35 että kytkentäjännitteen 128H amplitudi laskee pystypyyhkäisyn aikana, kun taas kytkentäjännitteen 28H amplitudi kasvaa.

2i 7921 9

Koska kytkentäjännitteiden 127H ja 128H amplitudi-modulaatio on vastakkainen kytkentäjännitteiden 27H ja 28H amplitudimodulaatiolle kuvion 6i juovataajuinen ohjausjännite on vaihesiirretty 180° kuvion 6f juovataajuisesta ohjaus-5 jännitteestä 33H. Tämä vaihesiirto täytyy ottaa huomioon, jotta voidaan tuottaa positiivisen suuntainen pystypoikkeu-tusvirran i^ amplitudimodulaatio pystypyyhkäisyn ensimmäisen puoliskon aikana, ennen kuvion 6a hetkeä, Tc ja negatiivisen suuntainen amplitudimodulaatio pystypyyhkäisyn toisen puo-10 liskon aikana, hetken jälkeen. Eräs tapa 180° vaihe-eron ottamiseksi huomioon ohjausjännitteen 133H ja ohjaus jännitteen 33H välillä on kääntää kuvion 3 muuntajan Tl ensiokää-mityksen käämityssuunta kuvion 1 ensiökäämityksen suunnasta.

15 Keksinnön erään toisen piirteen mukaisesti pysty- poikkeutusvirran iv kosinimuotoisen korjauksen pystytaajui-sen modulaatioverhokäyrän epälineaarinen aaltomuoto!lu tuotetaan kuvion 3 pystyaaltomuotoilupiirillä.138. Pystytaa-juinen saha-aaltojännite 24, joka on kehitetty pohjois-.1 20 eteläsuuntaisen amplitudin ohjauspotentiometriin ylitse, edustaa näytteitettyä pystypoikkeutusvirtaa. Tällaisena saha-aaltojännitteen 24 aaltomuoto on S-muotoiltu, omaten kaltevuuden pystypyyhkäisyn lopussa, joka on matalampi kuin pystypyyhkäisyn keskellä. Poikkeutusvirran i^ epälineaari-25 sesti aaltomuoto!lun pystytaajuisen modulaatioverhokäyrän vaadittu kaltevuus, kuten aiemmin on selitetty, on kaltevuus, joka on jyrkempi pystypyyhkäisyn alussa ja lopussa kuin keskellä. Aaltomuotoilupiiri 138 kehittää pystysaha-aaltojännitteestä 24 modifioidun, aaltomuotoillun pysty-30 taajuisen jännitteen 45. Pystytaajuisen jännitteen 45 lisääminen pystytaajuiseen saha-aaltojännitteeseen 24 vahvistimen U1C invertoivalla sisääntuloliittimellä johtaa oikeisiin aaltomuotokaltevuuksiin jännitteille Vc ja pohjois-eteläsuuntaisen tyynykörjauksen muodostamiseksi suorakul-35 maistasomaisessa kuvaputkessa.

22 7921 9

Aaltomuotoa.lupiirissä 138 pystysaha-aaltojännite 24 syötetään operaatiovahvistimen UlA invertoivaan sisään-tuloliittimeen. Operaatiovahvistin UlA toimii kaksoisinteg-raattorina tuottaen vahvistimen ulostuloon pystytaajuiseen, 5 kolmatta kertaluokkaa olevan S-muotoillun aaltomuodon 44.

Aaltomuodon 44 vaihtovirtanollan ylitys on hivenen siirtynyt eteenpäin pystypyyhkäisyn keskikohdan suhteen. Aaltomuotoa 44 viivästetään ensin vastuksella R,_ ja kondensaattorilla ja se syötetään sitten operaatiovahvistimen UlB 10 invertoivaan sisääntuloliittimeen. Operaatiovahvistin UlB toimii invertoivana vahvistimena kehittäen ulostuloonsa verhokäyrää luettavan pystytaajuisen jännitteen 45, jolla on vaihtovirtanollan ylitys pystypyyhkäisyn keskikohdassa.

Verhokäyrää muuttava pystytaajuinen jännite 45 on 15 yhdistetty saha-aaltojännitteeseen 24 ohjausvahvistimen U1C invertoivalla sisääntuloliittimellä epälineaarisen aaltomuodon tuottamiseksi pystytaajuisiin verhokäyräohjaus-jännitteisiin Vc ja νβ. Tämän tuloksen kuvioiden 10a ja 10b aaltomuotojen pystytaajuiset saha-aaltoverhokäyrät on muo-* : 20 toiltu tuottamaan vaakataajuisen korjauksen verhokäyrä, jolla on jyrkempi kaltevuus pystypyyhkäisyn alussa ja lopussa kuin mitä sillä muutoin olisi ja kaltevampi jyrk-- kyys pystypyyhkäisyn keskikohdassa. Täten on saavutettu '! oikea pöhjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjaus 25 suorakulmaistasomaisessa kuvaputkessa.

Pystypaluuajän kuluessa juovataajuinen pystypoik-keutusvirran iv modulaatio muuttuu negatiivisen suuntaisesta amplitudimodulaatiosta pystypaluun ensimmäisen puoliskon aikana, joka on samanlainen kuin kuviossa 6c esi-: 30 tetty negatiivisen suuntainen amplitudimodulaatio 48n, ; positiivisen suuntaiseksi amplitudimodulaatioksi pysty- paluun toisen puoliskon aikana, joka on samanlainen kuin kuvion 6c amplitudimodulaatio 48b. Pystypoikkeutusvirran iy amplitudimodulaation suunnan kääntö luotetaan resonans-35 sijännitteen ja korjausvirran i^ vaiheen käännöllä muun- 23 7921 9 tajassa Tl pystypaluuajän kuluessa. Vaiheenkääntö on toteutettu, kun jännitteen VI ja virran i^ modulaatioverhokäyrät laskevat nollakorkeuteen jossakin pisteessä pystypaluuajan sisällä. Tämän pisteen jälkeen modulaatioverhokäyrät alka-5 vat kasvaa korkeudeltaan.

Keksinnöllisen piirteen mukaisesti kuvion 3 ohjaus-piiri 126 muuttaa modulaatioverhokäyrien korkeutta pysty-paluun aikana tavalla, joka sallii modulaatioverhokäyrien saavuttaa oikean korkeutensa pystypyyhkäisyajän alussa.

10 LC-resonanssipiiri 22 pyrkii aiheuttamaan epäsuotavan viiveen jännitteen VI ja virran i^ modulaatioverhokäyrän korkeuden muutokseen, kuten nyt selitetään. Oletetaan esimerkinomaisesti, että ohjauspiiri 126 ei kompensoi tällaista epäsuotavaa viivettä. Pystypaluuajan aikana kuvioiden 15 Ha - llf hetkien T^ - T^ välillä kuvion 11a ohjausjännitteen VeQ3 verhokäyrä 41a' ja 41b' laskee nollakorkeuteen T^ pystypaluuajan keskellä, kun kuvioiden 11b ja lie pysty-poikkeutusvirta i^ on nolla. Selvyyden vuoksi poikkeutus-virran i^. ja jännitteen V^^ juovataajuuden modulaatio on 20 jätetty huomiotta kuvion 1 esityksestä.

LC-resonanssipiirissä 22 kiertävän energian johdosta kuvion 11c värähtelevän jännitteen VI verhokäyrä 47a' ja 47b' ei laske nollakorkeuteen ennen kuin myöhempänä hetkenä T^. Tuloksena on, että värähtelevän jännitteen VI modulaatio-25 verhokäyrän korkeus ei ole saavuttanut oikeaa arvoaan hetkeen T mennessä, pystyjuova-ajan alussa. Kuten on esitetty

O

kuviossa 11c, verhokäyrän korkeus yhä kasvaa eikä laske useiden rasterijuovien verran pystypyyhkäisyn alun jälkeen. Siten pystypyyhkäisyn alussa pyyhkäistyillä rasterijuovi11a 30 on väärät määrät pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjausta.

Kuten aiemmin on mainittu, resonanssipiirissä 22 kiertävä energia, joka puolestaan liittyy resonanssipiirin 22Q-arvoon, on vastuussa aiheutuneesta viiveestä. Vaihe-35 ja amplitudinkääntöä pystypaluun aikana olisi voitu kiihdyt- 24 7921 9 tää pienentämällä resonanssipiirin 22Q-arvoa. Tuloksena olisi ollut laskenut tehonkulutus ja vääristyneet siniviiva ja kosiniaaltomuodot, koska resonanssipiirin 22 suodatusvaikutus olisi vähentynyt.

5 Keksinnöllisen piirteen mukaisesti kuvion 3 ohjaus- piiri 126 muodostaa viiveen kompensaation ohjausjännitteel-le V jotta varmistetaan että värähtelevän jännitteen VI modulaatioverhokäyrä saavuttaa oikean korkeutensa pys-typyyhkäisyajän alussa. Viiveen kompensoimiseksi värähtele-10 vän jännitteen VI verhokäyrän nollanylityksessä, ohjaus-piiri 126 muuttaa vaihetta ja modifioi suovataajuisen ohjausjännitteen 133H amplitudivaihtelua pystypaluuajän aikana. Värähtelevän jännitteen VI modulaatioverhokäyrän nollan ylitys siirtyy siten eteenpäin kuvion llf hetkeen 15 ennen pystypaluuajän keskikohtaa hetkellä T^.

Vaihemuutoksen ja amplitudimodifikaation tuottamiseksi komparaattorin U2B ulostulo on kytketty ohjaus-kytkimen U2A ulostuloon ja komparaattorin U2D ulostulo on kytketty kondensaattorin C^g ja diodin D3 kautta oh-20 jauskytkimen U2C ulostuloon. Vastus R^g on kytketty maadoituksen ja kondensaattorin C^g ja diodin D3 liitoskohdan väliin. Pystysaha-aalto-ohjausjännite VQ derivoidaan RC-verkostolla, joka käsittää vastukset R.. ja R._ ja kondensaattorit ja C^· Vastuksen R^ yli kehitetty 25 derivoitu jännite syötetään komparaattorin U2B invertoivaan sisääntuloliittimeen ja komparaattorin U2D invertoi-mattomaan sisääntuloliittimeen. Pystypaluuajan aikana ohjausjännite VQ on jyrkkäkaltevuuksinen positiivisen suuntainen saha-aaltosignaali. Jännitteen VD derivointi siten 30 tuottaa suhteellisen suuren positiivisen jännitteen vastuksen R47 ylitse pystypaluuajän aikana ja huomattavasti pienemmän negatiivisen suuntaisen jännitteen pystypyyhkäi-syajan aikana.

Pystypaluuajän aikana suuri, positiivinen, derivoitu 35 jännite komparaattorin U2D invertoivalla sisääntuloliitti-mellä kytkee komparaattorin ulostulon maadoitukseen. Juova- 25 7921 9 taajuisen kytkentäjännitteen 127H kehittäminen lakataan pystypaluuajän ajaksi. Siten pystypaluuajän aikana, kuvion lld hetkien - Dg välillä, ohjausjännitteen Vgqg verhokäy-räosuus 41a kytketään nollaan volttiin komparaattorilla U2B.

5 Pystypyyhkäisyajän aikana komparaattori U2D on kyl- lästystilassa ja purkaa kondensaattorin vastuksen Rgg läpi. Diodi Dg on käänteisesti biasoitu ja erottaa komparaattorin U2D ohjauskytkimestä U2C. Pystypaluuajan aikana derivoitu jännite vastuksen ylitse sammuttaa komparaatto- 10 rin U2D.

Kondensaattori C^g varautuu +25V lähteestä vastuksen Rc,- ja vastuksen R,-- lävitse. Pääosa varausvirrasta 55 J 56 kondensaattorilta C^g kulkee diodin Dg lävitse ja sitten jakautuu ohjauskytkimen U2C ulostuloon ja vastuksen R^ 15 välille. Kunkin vaakapoikkeutusjakson aikana kondensaattorin Cgg varausvirta kulkee vastuksen R^ läpi, kun ohjaus-kytkin U2C on sammutettuna ja se ohikytketään maadoitukseen, kun ohjauskytkin U2C on johtava. Kondensaattorin C^g varaus-virta tuottaa positiivisen jännitepudotuksen vastuksen 20 R^ ylitse, joka summautuu aaltomuodon 128H jännitetasojen positiivisen suuntaiseen sekvenssiin pystypaluun aikana. Lisätty jännite on korkeimmillaan kuvion lld hetkellä ja lakkaa kohti hetkeä T., kun kondensaattorin C..^ varaus-virta laskee nollaan. Komparaattorien U2B ja U2D yllä seli-25 tetyn toiminnan tuloksena on, että kuvion lld verhokäyrä osuu 41a on kytketty nollaan aikavälinä T. - T- ja että 1 o ylimääräinen jännite, joka laskee amplitudiltaan, on lisätty alkuperäiseen verhokäyräosuuteen 41b hetkestä hetkeen T^.

30 Verrattaessa kuvion lld ohjaus jännitteen V^g verho- käyrää 41a ja 41b kuvion 11a verhokäyrään 41a' ja 41b' havaitaan että koko pystypaluun aikana hetkien T1 ja Tg välillä kuvion lld verhokäyrän korkeus on suhteellisen suuressa arvossa. Tuloksena on, että ohjausjännite 133H on 35 amplitudiltaan suuri koko pystypaluun aikana.

26 7921 9

Edelleen, koska ohjaus jännitteen vaakataajui- nen modulaatio muodostetaan pelkästään kytkentäsignaalilla 128H pystypaluun aikana ohjausjännitteellä 133H on sama vaihe koko pystypaluun aikana, kuin mitä sillä on seuraavan 5 pystypyyhkäisyajän alussa. Siten koko pystypaluun aikana juovataajuisia kiihdytysvirtapulsseja i ^ tuotetaan saman-vaiheisina, kuin mitä niillä on pystypyyhkäisyn alussa.

Kiihdytysvirtapulssit i ^ pystypaluun aikana kehittävät värähtelevän jännitteen VI, joka on esitetty kuviossa 10 llf ja jolla on verhokäyrä 47a ja 47b, joka laskee nollakor-keuteen oleellisesti nopeammin kuin vastaava kuvion 11c ver-hokäyrä 47a' ja 47b'. Verhokäyrä saavuttaa kuvion llf nolla-korkeuspisteen eteenpäin siirtyneenä hetkenä T2· Huomattavasti pitempi aikaväli - T^ on käytettävissä verhokäy-15 rällä kasvun aloittamiseksi arvoonsa pyyhkäisyn alussa hetkellä Tg. Siten käyttämällä komparaattoreja U2B ja U2D ohjauspiiri 126 muodostaa amplitudiviivekompensaation jännitteelle Vl pystypaluun aikana. Kompensaationastetta ohjataan vastuksen ja kondensaattorin aikavakion 20 oikealla valinnalla juovataajuisen korjausamplitudin yli- ampumisen välttämiseksi hetkellä , pystypyyhkäisyn alussa.

Tulisi havaita, että selityksen selvyyden vuoksi kuvioiden 11a, 11b, lld ja Ile aaltomuotojen juovataajuinen modulaatio on jätetty huomiotta esityksestä.

25 Koska pystypoikkeutusvahvistimella 21 voi olla merkittävä ulostuloimpedanssi juovataajuudella, pystypoik-keutusvirran iv juovataajuinen modulaatio pyrkii tuottamaan juovataajuisen komponentin ulostulojännitteeseen 21V. Integroidut pystypoikkeutusvahvistimet eivät ehkä salli riittävän 30 suuren syöttöjännitteen käyttöä jännitettä rajoittavien vaikutusten tuottamisen välttämiseksi. Tuloksena voi olla epälineaarinen Ohjaus pystypyyhkäisyn ylä- ja alaosassa.

Jännitettä rajoittavien vaikutusten välttämiseksi kondensaattori Cno, jota on vaimennettu vastuksella ^ ro 5 3 35 edullisesti virittää pystypoikkeutuskäämityksen L·^ liki- 27 7921 9 main juovataajuudelle. Pystypoikkeutusvirran juovataa- juinen korjauskomponentti kiertää rinnakkaisviritetyssä piirissä, jonka käämitys L ja kondensaattori C,Q muodos- tavat. Sarjaan kytkettyjen kondensaattorin C1Q ja vastuk- xo 5 sen haara muodostaa juovataajuisen virran paluureitin.

Tuloksena on, että matalampi tasoinen juovataajuinen jännite esiintyy pystypoikkeutusvahvistimen 21 ulostulossa.

Claims (18)

28 7921 9

1. Pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korvauspiiri (23), joka käsittää: pystypoikkeutuskäämityksen 5 (Lv); pystypoikkeutusvahvistimen (21) pystypoikkeutusvirran kehittämiseksi mainittuun poikkeutuskäämitykseen (Lv); välineen (21) pystytaajuisen sisääntulosignaalin kehittämiseksi; välineen (29) juovataajuisen sisääntulosignaalin kehittämiseksi; ja LC-resonanssipiirin (22), joka on kyt-10 ketty pystypoikkeutuskäämitykseen (Lv) ja vastaanottaa pystypoikkeutusvirran siitä, tunnettu kytkentä-vahvistimesta (Q4), joka on kytketty LC-resonanssipiiriin (22), ja ohjauspiiristä (26), joka on kytketty kytkentä-vahvistimeen (Q4) ja reagoi juovataajuiseen sisääntulosig-15 naaliin kytkentävahvistimen johtavuustasojen kytkemiseksi juovataajuudella ensimmäisen ja toisen johtavuustason välillä kiihdyttäen siten LC-resonanssipiiriä juovataajuu-della pystypoikkeutusvirran juovataajuisen modulaation tuottamiseksi, joka ohjauspiiri (26) reagoi pystytaajui-20 sesta sisääntulosignaalista sekä ensimmäisen ja toisen johtavuustason muuttamiseksi mainitulla pystytaajuudella pystypoikkeutusvirran pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauksen muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pohjois-eteläsuun-25 täisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu siitä, että LC-resonanssipiiri (22) käsittää kondensaattorin (C5), joka on kytketty muuntajan (Tl) ensimmäiseen käämitykseen (Ws), muuntajan toisen käämityksen (Wp) ollessa kytkettynä kytkentävahvistimeen (Q4).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pohjois-eteläsuun taisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu siitä, että muuntajan (Tl) induktanssi on aseteltavissa pystypoikkeutusvirran juovataajuisen modulaation vaiheen ohjaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pohjois-eteläsuun- 7921 9 29 täisen tyynyvääristymän korvauspiiri, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (26) kasvattaa ensimmäistä johta-vuustasoa ja pienentää toista johtavuustasoa pystypyyhkäi-syn aikana.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pohjois-eteläsuun- taisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (26) käsittää ensimmäisen (QA) ja toisen (QB) ohjausvahvistimen, jotka reagoivat pystytaa-juiseen sisääntulosignaaliin invertoidun ja invertoimat-10 toman pystytaajuisen saha-aaltosignaalin kehittämiseksi vastaavien ohjausvahvistimien ulostuloihin, ja ensimmäisen (Ql) ja toisen (Q2) ohjauskytkimen kytkettynä ensimmäisen (QA) ja toisen (QB) ohjausvahvistimen vastaaviin ulostuloihin ja reagoidessa juovataajuiseen signaaliin ohjaus-15 kytkimen ulostulojen kytkemiseksi johtavan ja johtamattoman tilan välillä juovataajuudella toisiinsa nähden vastakkais-vaiheisina.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pohjois-etelä-suuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu 20 siitä, että ohjauspiiri (26) muuttaa kytkentävahvistimen (Q4) johtavien tasojen kytkemistä pystypaluuajan aikana tavalla, joka siirtää eteenpäin hetkeä, jona juovataajuinen modulaatio saavuttaa nolla-amplitudin, pystypaluuajan sisällä hetkeen, joka esiintyy ennen pystypaluuajan kes-25 kikohtaa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pohjois-etelä-suuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu siitä, että pystytaajuinen sisääntulosignaali on yleisesti saha-aaltomainen aaltomuoto ohjauspiirin (26) sallimiseksi 30 muuttaa pystypoikkeutusvirran juovataajuisen modulaation verhokäyrää yleisesti sahaaaltomaisesti, jolloin pohjois-eteläsuuntaista tyynyvääristymän korjauspiiriä käytetään rasteripyyhkäisyn yhteydessä kuvaputkessa (SP), jolla on epäpallomainen etulevy (30) ja jolloin ohjauspiiri (26) 35 sisältää välineen verhokäyrän epälineaariseksi muotoilemi- 30 7921 9 seksi jäljellä olevan pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääris-tymän korjaamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pohjois-etelä-suuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu 5 siitä, että etulevyn (30) kaarevuus keskikohdassaan eroaa kaarevuudesta reunojen lähellä muodostaen etulevyn reunat, jotka ovat oleellisesti yhdessä tasossa.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pohjois-eteläsuun-taisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu 10 siitä, että ohjauspiiri (26) sisältää välineen verhokäyrän korkeuden epäsymmetriseksi asettelemiseksi suuremman verhokäyrän korkeuden muodostamiseksi joko pystypyyhkäisyn alussa tai lopussa kuin toisessa niistä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pohjois-etelä-15 suuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu kondensaattorista (C18), joka on kytketty rinnan pystypoik-keutuskäämityksen kanssa viritetyn piirin muodostamiseksi sen kanssa oleellisesti juovataajuudella sen juovataajuisen jännitteen laskemiseksi, joka syötetään pystypoikkeutus-20 vahvistimen (21) ulostuloon.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen pohjois-etelä-suuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu vaimennusvastuksesta (R53), joka on kytketty sarjaan mainitun kondensaattorin (C18) kanssa juovataajuisen virran 25 paluureitin muodostamiseksi.

12. Pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, joka käsittää: pystypoikkeutuskäämityksen; pys-typoikkeutusvahvistimen pystypoikkeutusvirran kehittämiseksi poikkeutuskäämitykseen; välineen pystytaajuisen si- 30 sääntulosignaalin kehittämiseksi; välineen juovataajuisen sisääntulosignaalin kehittämiseksi; ja LC-resonanssipiirin (22), joka on kytketty pystypoikkeutuskäämitykseen (Lv) ja vastaanottaa pystypoikkeutusvirran siitä, tunnet-t u kytkentävahvistimesta (Q4), joka on kytketty LC-reso-35 nanssipiiriin (22) ja ohjauspiiristä (26), joka on kytketty 7921 9 31 kytkentävahvistimeen (Q4) ja reagoi juovataajuiseen sisään-tulosignaaliin ohjaussignaalin kehittämiseksi, joka kytkee kytkentävahvistimen (Q4) johtavia tasoja juovataajuudella oleellisesti 50 %:n käyttöjaksolla kiihdyttäen siten LC-5 resonanssipiiriä (22) juovataajuudella pystypoikkeutusvir-ran juovataajuisen modulaation tuottamiseksi, joka ohjaus-piiri (26) reagoi pystytaajuiseen sisääntulosignaaliin pystypoikkeutusvirran juovataajuisen modulaation muuttamiseksi pystytaajuudella pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvää-10 ristymän korjauksen muodostamiseksi.

13. Televisionäyttölaite, joka muodostaa rasteri-pyyhkäisyn kuvaputken yhteydessä, ja jossa on pohjoisete-läsuuntainen tyynyvääristymän korjauspiiri (23), joka käsittää pystypoikkeutuskäämityksen (Lv), pystypoikkeutus- 15 vahvistimen (21) pystypoikkeutusvirran kehittämiseksi pys-typoikkeutuskäämitykseen (Lv), välineen (22) pystypoikkeutusvirran juovataajuisen modulaation tuottamiseksi, ja välineen (126) pystypoikkeutusvirran juovataajuisen modulaation verhokäyrän muuttamiseksi pystytaajuudella, 20 tunnettu siitä, että kuvaputki (SP) sisältää suhteellisen litteät ääriviivat omaavan epäpallomaisen etulevyn (30) ja välineen (138) verhokäyrän epälineaariseksi muotoilemiseksi pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän suhteen korjatun pystypoikkeutusvirran muodostamiseksi, 25 joka sisältää jäljellä olevan pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauksen, joka liittyy rasteripyyhkäisyyn mainitun kuvaputken yhteydessä.

14. Televisionäyttölaite, joka muodostaa rasteri-pyyhkäisyn kuvaputken yhteydessä, ja jossa on pohjois- 30 eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri (23), joka käsittää: pystypoikkeutuskäämityksen (Lv), pystypoikkeutus-vahvistimen (21) pystypoikkeutusvirran kehittämiseksi pys-typoikkeutuskäämitykseen (Lv), LC-resonanssipiirin (22), joka on kytketty pystypoikkeutuskäämitykseen (Lv), t u n-35 n e t t u siitä, että kuvaputki (SP) sisältää suhteellisen 32 7921 9 litteät ääriviivat omaavan epäpallomaisen etulevyn (30) ja välineen (123), joka reagoi vaaka- ja pystytaajuisiin sisääntulosignaaleihin LC-resonanssipiirin (22) kiihdyttämiseksi värähtelyyn juovataajuisen jännitteen kehittä-5 miseksi, joka syötetään pystypoikkeutuskäämitykseen (Lv) ja jolla on verhokäyrä, joka vaihtelee pystytaajuudella pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauksen muodostamiseksi pystypoikkeutusvirtaan, jolloin kiihdytysvä-line (123) kehittää verhokäyrän tavalla, joka sallii ver-10 hokäyrän saavuttaa nollakorkeuden mainitun pystypaluuajan sisällä eteenpäin siirrettynä hetkenä ennen pystypaluuajan keskikohtaa.

15. Pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän kor-jauspiiri, joka käsittää: pystypoikkeutuspiirin, välineen 15 pystytaajuisen saha-aaltosignaalin kehittämiseksi, välineen vaakataajuisen signaalin kehittämiseksi, tunnettu ohjauskytkimestä (Q4), ohjauspiiristä (26), joka on kytketty kytkimeen (Q4) ja reagoi pystytaajuiseen saha-aal-tosignaaliin ja vaakataajuiseen signaaliin kytkimen (Q4) 20 johtamisen muuttamiseksi ensimmäisen ja toisen tason välillä vaakataajuudella sekä ensimmäisen että toisen tason vaihdellessa pystytaajuudella yleisesti saha-aaltomaisesti viritetystä muuntajasta (Tl), joka on kytketty ohjattavaan kytkimeen (Q4) ja pystypoikkeutuspiiriin (20) pohjois-ete-25 läsuuntaisen tyynyvääristymän korjauksen muodostamiseksi siihen.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjauspiiri, tunnettu siitä, että pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän kor- 30 jauspiiriä (23) käytetään rasteripyyhkäisyn yhteydessä kuvaputkessa (SP), jossa on epäpallomainen etupinta (30), jossa kaarevuus keskikohdassa on vähäisempi kuin kaarevuus reunalla, ja että ohjauspiiri (26) sisältää välineen pystytaajuisen saha-aaltosignaalin epälineaariseksi muotoile-35 miseksi jäljellä olevan pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjaamiseksi. 7921 9 33

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen pohjois-etelä-suuntaisen tyynyvääristymän korvauspiiri, tunnettu siitä, että ohjattava kytkin (Q4) kiihdyttää viritetyn muuntajan (Tl) kehittämään vaakataajuinen sinimuotoinen 5 jännite, joka syötetään pystypoikkeutuspiiriin (20), jonka sinimuotoisen jännitteen verhokäyrä vaihtelee pystytaajuu-della pystytaajuisen saha-aaltosignaalin mukaisesti ja jolloin ohjauspiiri (26) sisältää välineen, joka reagoi pystypaluun ilmaisevaan signaaliin sen hetken siirtämiseksi 10 eteenpäin, jona verhokäyrä saavuttaa nollakorkeuden, pys-typaluuajan sisällä hetkeen, joka esiintyy ennen pystypaluun keskikohtaa.

18. Jonkin patenttivaatimuksen l-lljal3-17 mukainen pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän korjaus- 15 piiri, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (26, 126) muuttaa kytkimen (Q4) johtavuutta ensimmäisen ja toisen tason välillä vaakataajuudella oleellisesti 50 % käyttöjaksolla. 34 7921 9