FI78807B - Ballastkrets foer en gasurladdningslampa. - Google Patents

Description

1 78807

Kaasunpurkauslampun kuormituspa.iri Tämä keksintö liittyy menetelmään ja laitteistoon harmonisten yliaaltojen vähentämiseksi tasasuunnatulla virtalähteellä syötettyjen kaasunpurkauslamppujen kuormituspiireissä.

Tällaisissa kuormituspiireissä on tavallisesti kapasitiivi-nen tasaussuodatin, joka sijaitsee tasasuunnatun virtalähteen ja itse piirin välissä. Tämä tasauskondensaattori aiheuttaa harmonista säröä virran aaltomuotoon aikaväleinä, jolloin tasasuunnattu ulostulojännite on suurempi kuin tasaus-kondensaattorin yli oleva jännite ja jona aikana kondensaattori varautuu. Tämä varausaika, tai virtauskulma, on hyvin pieni, jos käytetään suurta kondensaattoria, ja koko vaadittu varaus täytyy ladata kondensaattoriin lyhyessä ajassa. Tämä johtaa voimakkaaseen virtaulostuloon tasasuun-natusta virtalähteestä lyhyen virtauskulman aikana ja aiheuttaa virtapiikkejä tasasuunnatussa virtalähteessä.

Nämä virtapiikit lisäävät tehonlähteen harmonisia yliaaltoja, ja kun käytetään useita tasauspiirejä, aiheuttaa tämä lisääntynyt harmoninen särö virtalähteen huonon tehokertoi-men. Tämän alan asiantuntijat ovat huolissaan tästä, ja määrittelevätkin yleensä pienimmän sallitun tehokertoimen ja/tai suurimman sallitun harmonisen särön.

Yksi tunnettu ratkaisu tähän ongelmaan on käyttää induktiivista ja kapasitiivista suodatinta tasasuunnatun virtalähteen ja kuormituspiirin sisäänmenon välillä virtapiik-kien tukahduttamiseksi. Tämä vaatii erittäin suurten in-duktorien käyttämistä, nämä ovat kalliita ja suurikokoisia.

On myös tunnettua käyttää varastoidun energian vaihtoperi-aatetta, jossa induktoria ohjataan suurella taajuudella, jotta sallittaisiin tasauskondensaattorin varautuminen pitkän virtauskulman aikana. Tämä järjestelmä vaatii kuiten- 2 78807 kin ohjauspiiriä varastoidun energian vaihtamiseen varastoivasta induktorista tulevan purkausvirran säätämiseksi.

Tällaista varastoidun energian vaihtoperiaatetta kuvataan etelä-afrikkalaisessa patentissa n:o 81/2504, joka on Siemens Aktiengesellschaftin nimissä.

Piiri on suhteellisen monimutkainen ja voisi olla kallis valmistaa.

Tämän keksinnön tavoitteena on tarjota menetelmä ja laitteisto harmonisten aaltojen vähentämiseksi kaasunpurkaus-lamppujen kuormituspiireissä.

Tämän keksinnön mukaisesti kaasunpurkauslampun kuormituspii-ri sisältää tasauskondensaattorivälineet tasasuunnatusta syöttölähteestä tulevaa sisäänmenosignaalia varten ja kyt-kentävälineet ulostulon kytkemiseksi vuorotellen vuorot-taisien positiivisten ja negatiivisten jaksojen aikana positiivisen ja negatiivisen syöttöjohtimen välillä niin, että jokaisen kyseisen ulostulon kytkennän välillä on äärellinen aika, jolloin kytkinlaitteet ovat auki, kyseisen kuor-mituspiirin sisältäessä: kuormapiirin, jossa on induktiivinen elementti, joka on kytketty syötettäväksi sarjassa kyseisestä ulostulosta ja jonka kautta on sovitettu syötettäväksi kaasunpurkauslamppu-kuormaa; kytkennän ohjausvälineet kytkinlaitteisiin liittyen näiden kytkemiseksi huomattavasti nopeammin kuin mitä on tasa-suunnatun syöttölähteen puolen jakson taajuus; paluuvirtatien tasasuunnatulle sisäänmenosignaalille kuormapiirin ja syöttöjohtimen välillä; säätökondensaattorivälineet, jotka on kytketty varattaviksi sarjassa kuormapiirin kanssa ja, kytkinlaitteen ollessa kiinni, tasauskondensaattorivälineiden purkautumisen avulla aiheuttamaan kuormapiirin yli olevan jännitteen aleneminen; li 3 78807 yksisuuntaisen laitteen, joka on kytketty paluuvirtatien syöttöjohtimeen estämään tasauskondensaattorivälineiden purkautuminen tätä syöttöjohdinta pitkin paluuvirtatiehen; virtatien varauksen kuljettamiseksi kuormapiirin induktii-sesta elementistä tasauskondensaattorivälineiden varaamiseksi mainittuina äärellisinä aikoina; yksisuuntaisen laitteen, joka myös on kytketty, ja paluu-virtatie sovitettu, mahdollistamaan kuorman jännitteen aleneminen virran kulun sallimiseksi tasasuunnatusta sisään-menosta paluuvirtatien ja kuormapiirin kautta; ja säätökondensaattorivälineiden ollessa suhteutetut, annetulle kuormalle, aiheuttamaan kyseisen tasasuunnatusta syöt-tölähteestä tulevan virran riittävyyden, jotta voidaan, yhdessä minkä tahansa kuormapiirin läpi kulkevan virran kanssa, paitsi sellaisen virran, joka aiheutuu tasauskondensaattorivälineiden purkautumisesta, pitää huolta ainakin kaikista piirin häviöistä ja ennakoiduista kuormanhäviöis-tä, ja siten saadaan tasauskondensaattorivälineiden yli oleva jännite pysymään ainakin yhtä korkeana kuin tasasuunna-tun syöttölähteen huippujännitteet.

Keksinnön eräs lisäpiirre on se, että paluuvirtatie sisältää paluukondensaattorivälineet ja säätökondensaattorivä-lineet on kytketty kuormapiirin ja sen syöttöjohtimen väliin, joka on vastapäätä sitä syöttöjohdinta, johon paluuvirtatie kulkee ja paluukondensaattorivälineiden suuruus on suhteutettu säätökondensaattorivälineiden suuruuteen, jotta mahdollistetaan se, että paluukondensaattorivälineiden yli oleva jännite, johtuen sinne tasasuunnatusta syöttölähtees-tä varastoidusta varauksesta toisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana, ylittää kuormapiirin yli olevan alennetun jännitteen toisen kytkinlaitteen kiinni-tilojen aikana, ja näin aiheuttaa purkausvirran paluukondensaattoriväli-neistä kuormapiirin kautta ja pitää huolta mainitusta, tasasuunnatusta syöttölähteestä tulevasta virrankulusta.

4 78807

Vielä eräs keksinnön lisäpiirre on se, että säätökondensaat-torivälineet on kytketty kuormapiirin ja sen syöttöjohtimen, johon paluuvirtatie kulkee, väliin, mahdollistamaan mainitun tasasuunnatusta virtalähteestä tulevan riittävän voimakkaan virran kulkemisen suoraan tasasuunnatusta virtalähteestä tämän aikavälin aikana, jolloin kuormapiirin jännite on alentunut. Lisäksi tässä tapauksessa voi paluuvirtatie sisältää paluukondensaattorivälineet, joiden suuruus on suhteutettu säätökondensaattorivälineisiin sallimaan mainitun tasasuunnatusta syöttölähteestä peräisin olevan virran riittävyyden.

Tasasuunnatulle virtalähteelle on myös paluuvirtatie kuorma-piirin ja molempien syöttöjohtimien välillä, kumpikin paluu-kondensaattorivälineiden kautta, ensimmäisen ollessa positiiviseen syöttöjohtimeen ja toisen negatiiviseen syöttö-johtimeen ja joka paluuvirtatie sisältää ensimmäiset säätö-kondensaattorivälineet kytkettyinä yhteen syöttöjohtimeen, tähän syöttöjohtimeen liitettyjen paluukondensaattoriväli-neiden suuruuden ollessa suhteutettu säätökondensaattorivälineisiin mahdollistamaan osan mainitusta virrasta kulkeminen suoraan tasasuunnatusta syöttölähteestä aikana, jolloin kuorman yli oleva jännite on alentunut, kun taas toiseen syöttöjohtimeen liitetyt paluukondensaattorivälineet on suhteutettu suuruudeltaan säätökondensaattorivälineisiin mahdollistamaan se, että näiden yli oleva jännite, joka on peräisin muina aikoina suoritetusta varauksesta, ylittää kuormapiirin jännitteen ja aiheuttaa näin sieltä purkaus-virran kuormapiirin läpi, ja mahdollistamaan mainitun vir-rankulun lisäysosan, näiden kahden mainitun virtakomponen-tin pitäessä huolta virran riittävyydestä.

Keksinnön erään tärkeän piirteen mukaisesti kuormituspii-rissä on: paluuvirtatie tasasuunnatulle sisäänmenosignaalille kuorma-piirin ja molempien syöttöjohtimien välillä, kumpikin pa-luukondensaattorivälineitten kautta, ensimmäinen positii-

II

5 78807 viseen syöttöjohtimeen ja toinen negatiiviseen syöttöjohti-meen, ja ensimmäiset säätökondensaattorivälineet on kytketty positiiviseen syöttöjohtimeen ja toiset säätökondensaattorivälineet on kytketty negatiiviseen syöttöjohtimeen, mainitun yksisuuntaisen laitteen ollessa kytketty molempiin syöttöjohtimiin; ensimmäisten paluukondensaattorivälineitten ja toisten säätökondensaattorivälineitten suuruudet suhteutettu mahdollistamaan, ensimmäisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana, mainitun toisten kondensaattorivälineiden varautumisesta johtuvan alennetun jännitteen aiheuttamaan se, että osa suoraan tasasuunnatusta virtalähteestä tulevasta virrasta kulkee kuormapiirin ja toisten paluukondensaattorivälineitten kautta, ja myös mahdollistamaan ensimmäisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana se, että ensimmäisten paluukondensaattorivälineitten yli oleva jännite, joka on tuloksena sinne tasasuunnatusta virtalähteestä varastoidusta varauksesta, toisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana, ylittää tämän alennetun kuormapiirin yli olevan jännitteen ja sallii ensimmäisten paluukondensaattorivälineitten purkautumisen aiheuttavan osan mainitusta virrankulusta positiivisessa syöttöjohtimessa olevan yksisuuntaisen laitteen kautta kuormapiiriin; toisten paluukondensaattorivälineitten ja ensimmäisten säätökondensaattorivälineitten suuruudet suhteutettu mahdollistamaan, toisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana, mainitun, ensimmäisten paluukondensaattorivälineitten varautumisesta aiheutuvan, alennetun jännitteen aiheuttamaan se, että osa mainitusta suoraan tasasuunnatusta virtalähteestä tulevasta virrasta kulkee kuormapiirin ja ensimmäisten paluukondensaattorivälineitten kautta, ja myös mahdollistamaan se, että toisten paluukondensaattorivälineitten yli oleva jännite, joka on seurausta sinne tasasuunnatusta virtalähteestä varastoidusta varauksesta ensimmäisen kytkin-laitteen kiinni-tilan aikana, ylittää tämän kuormapiirin yli olevan alennetun jännitteen ja sallii toisten paluu- 6 78807 kondensaattorivälineiden purkautumisen aiheuttamaan osan mainitusta virrankulusta negatiivisessa syöttöjohtimessa olevan yksisuuntaisen laitteen kautta kuormapiiriin; ja niin, että mainitun virrankulun kaikkien komponenttien summa pitää huolta mainitusta virran riittävyydestä.

Tässä tapauksessa on säätökondensaattorivälineille kaksi lisäkytkentää, ensimmäinen on sellainen, jossa säätökon-densaattorivälineet on kytketty positiivisessa syöttöjohtimessa olevan yksisuuntaisen laitteen rinnalle ja toiset säätökondensaattorivälineet on kytketty negatiivisessa joh-timessa olevan yksisuuntaisen laitteen rinnalle. Toinen säätökondensaattorivälineitten kytkentätyyppi on sellainen, jossa ensimmäiset säätökondensaattorivälineet on kytketty positiivisesta syöttöjohtimesta kuormapiiriin ja toiset säätökondensaattorivälineet on kytketty negatiivisesta syöttöjohtimesta kuormapiiriin.

Keksinnössä on myös sisäänmenoinduktori, joka kytketään minkä tahansa yksisuuntaisen laitteen tasasuuntaajan si-säänmenopuolelle ja joka on sarjassa kuorman kanssa, ja joka on mitoitettu vähentämään syöttölähteen virran aaltomuodon harmonisia yliaaltoja.

Lisäksi on edullista kytkeä korkeille taajuuksille ohitus-kondensaattori tasasuunnatun ulostulon rinnalle.

Kondensaattorivälineitten suuruuksien suhteuttamisella voidaan järjestää lähes vakaa jännitetaso kondensaattorivälineitten yli tai, vaihtoehtoisesti, voidaan järjestää tasauskondensaattorin jännitteen nouseminen progressiivisesti, jolloin täytyy varata lukitusvälineet estämään jännitteen nouseminen ennaltamäärätyn maksimin yli.

Lukitusvälineet sisältävät suojaavan kytkinlaitteen, joka aktivoitaessa on kytketty oikosulkemaan ainakin yksi mai-

II

7 78807 nituista syöttöjohtimissa olevista yksisuuntaisista laitteista, sekä tunnistinvälineet, jotka aktivoivat suojaavan kytkinlaitteen tunnistaessaan jännitteen, joka on yli ennal-tamäärätyn maksimin. Kytkinlaite on edullisesti tyristori, jonka porttia mainitut tunnistinvälineet ohjaavat.

Tapauksissa, joissa kuormapiirin yli olevan jännitteen täytyy syöttää kaasunpurkauslamppua, jolla on korkea käyttöjännite, saattaa jännitteen aleneminen pudottaa jännitteen lampun käyttöjännitteen alle, ja tässä tapauksessa on kuor-mapiirissä sarjaresonanssipiiri ja sen kapasitiivisen elementin liitännät on sovitettu teasunpurkauslamppukuormaa varten, jota syötetään kapasitiivisen elementin rinnalla.

Tämän keksinnön erään toisen näkökohdan mukaan tarjoaa keksintö menetelmän harmonisten aaltojen vähentämiseksi kaasun-purkauslamppujen kuormituspiireissä tämän sisältäessä tasaavat kondensaattorivälineet tasasuunnattua virtalähteen sisäänmenoa varten, ja kytkinlaitteet ulostulon kytkemiseksi vuorotellen positiivisen ja negatiivisen syöttöjohtimen välillä vuorottaisina positiivisina ja negatiivisina jaksoina, jolloin jokaisen ulostulon kytkennän välillä on äärellinen aika, jolloin kytkinlaitteet ovat auki, menetelmän käsittäessä: kuormapiirin kytkemisen, jossa kuormapiirissä on induktiivinen elementti, jota syötetään sarjassa mainitusta ulostulosta, ja kaasunpurkauslamppukuorman kytkemisen, jota kuor-mapiiri syöttää; paluuvirtatien järjestämisen tasasuunnatulle sisäänmenolle kuormapiirin ja syöttöjohtimen välille; kytkinlaitteiden kytkemisen taajuudella, joka on huomattavasti suurempi kuin tasasuunnatun virtalähteen puolen jakson taajuus; tasauskondensaattorivälineiden purkamisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana säätökondensaattorivälineiden varaamiseksi sarjassa kuormapiirin kanssa, jotta saadaan aikaan 8 78807 kuormapiirin yli olevan jännitteen aleneminen; tasauskondensaattorivälineiden purkautumisen estämisen paluuvirtatielle sen syöttöjohtimen kautta, johon paluuvir-tatie kulkee asettamalla yksisuuntaisen laitteen tähän syöttöjohtimeen; kuorman yli olevan jännitteen alenemisen hyväksikäyttämisen virran kulun sallimiseksi tasasuunnatusta sisäänmenosta paluuvirtatien ja kuormapiirin kautta; varauksen kuljettamisen kuormapiirin induktiivisesta elementistä tasauskondensaattorivälineiden varaamiseksi maini-tus äärellisen ajan aikana; ja säätökondensaattorivälineiden suuruuden suhteuttamisen annettuun kuormaan, jotta aiheutetaan, yhdessä minkä tahansa muun kuorman läpi kulkevan virran kanssa, paitsi sellaisen, joka aiheutuu tasauskondensaattorivälineiden purkauksesta, riittävä tasasuunnatusta virtalähteestä tuleva virta, jotta voidaan pitää huolta ainakin kaikista piirihäviöistä ja ennakoiduista kuorman häviöistä ja näin saada aikaan tasauskondensaattorivälineiden yli olevan jännitteen pysyminen ainakin yhtä korkeana kuin tasasuunnatun syöttölähteen huiput.

Menetelmän eräs piirre on se, että paluuvirtatiessä kuorma-piiristä on paluukondensaattorivälineet, ja että niiden suuruus on mitoitettu, jotta mahdollistetaan se, että paluu-kondensaattorivälineiden yli oleva jännite, joka johtuu varautumisesta toisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana, ylittää kuormapiirin yli olevan alentuneen jännitteen toisen kytkinlaitteen kiinni-tilojen aikana, ja näin sallitaan paluukondensaattorivälineiden purkautumisen aiheuttavan virran syöttöjohtimen ja kuormapiirin läpi.

Keksinnön mukaisesti menetelmä sisältää myös vaiheen, jossa kuormapiirin yli olevan jännitteen alenemista käytetään hyväksi, jotta mahdollistetaan mainitun tasasuunnatusta syöttölähteestä tulevan virran suora virtaus paluuvirtatien ja kuormapiirin kautta niiden samojen kiinni- li 9 78807 tilojen aikana,joina mainittu jännitteen aleneminen tapahtuu.

Menetelmän eräs tärkeä piirre on se, että se sisältää eri vaiheet, kuten paluuvirtatien järjestämisen paluukonden-saattorivälineiden kautta tasasuunnatulle sisäänmenolle kuormapiirin ja molempien syöttöjohtimien välille, ensimmäisen positiiviseen syöttöjohtimeen ja toisen negatiiviseen syöttöjohtimeen; ensimmäisten säätökondensaattorivälineiden järjestämisen, jotka välineet on kytketty positiiviseen syöttöjohtimeen ja toisten säätökondensaattorivälineiden järjestämisen, jotka välineet on kytketty negatiiviseen syöttöjohtimeen; tasauskondensaattorivälineiden purkautumisen estämisen molempia syöttöjohtimia pitkin kumpaankaan paluuvirtatiehen kytkemällä yksisuuntaisen laitteen molempiin syöttöjohti-miin; ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden ja toisten säätökondensaattorivälineiden suhteuttamisen, jotta mahdollistetaan se, että, ensimmäisen kytkinlaitteen kiinni-tilojen aikoina, mainittu alentunut jännite, joka johtuu toisten säätökondensaattorivälineiden varautumisesta, aiheuttaa sen, että osa suoraan tasasuunnatusta virtalähteestä tulevasta virrasta kulkee kuormapiirin ja toisten paluukondensaattorivälineiden läpi, ja myös, että mahdollistetaan se, että ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden yli oleva jännite, joka on seurausta sinne tasasuunnatusta syöttö-lähteestä varastoidusta varauksesta toisen kytkinlaitteen kiinni-tilan aikana, ylittää tämän alentuneen kuormapiirin yli olevan jännitteen ja sallii ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden purkautumisen aiheuttavan sen, että osa mainitusta virrasta kulkee positiivisen syöttöjohtimen yksisuuntaisen laitteen läpi kuormapiiriin; toisten paluukondensaattori- ja ensimmäisten säätökondensaattorivälineiden suuruuksien suhteuttamisen, jotta mahdollistetaan toisen kytkinlaitteen kiinni-tilojen aikoina se, 10 78807 että mainittu alentunut jännite, joka johtuu ensimmäisten säätökondensaattorivälineiden varautumisesta, aiheuttaa sen, että osa mainitusta virrasta kulkee suoraan tasasuunnatusta virtalähteestä kuormapiirin ja ensimmäisten paluukonden-saattorivälineiden läpi ja jotta myös mahdollistetaan se, että toisten paluukondensaattorivälineiden yli oleva jännite, joka johtuu sinne tasasuunnatusta virtalähteestä varastoidusta varauksesta ensimmäisen kytkinlaitteen ollessa kiinni, ylittää tämän kuormapiirin yli olevan alentuneen jännitteen ja näin sallitaan toisten paluukondensaattorivälineiden purkautumisen aiheuttavan osan mainitusta virtauksesta negatiivisessa syöttöjohtimessa olevan yksisuuntaisen laitteen kautta kuormapiiriin; ja mainitun virran riittävyyden järjestämisen seurauksena mainitun virran kaikkien osakomponenttien summasta.

Lisäksi on myls järjestetty vaihe tasasuunnatun virtalähteen harmonisten aaltojen vähentämiseksi mitoittamalla ja kytkemällä induktiivinen elementti yksisuuntaisten laitteiden tasasuuntaajan puolelle ja sarjaan kuormapiirin kanssa. On edullista, että tämä vaihe sisältää sen, että suurtaajuinen virta ohittaa tasasuuntaajan rinnakkaiskondensaattorin kautta.

Keksinnön lisäpiirteet tulevat ilmeisiksi seuraavissa keksinnön edullisten toteutusmuotojen selityksissä, jotka on tehty vain esimerkinluontoisesti ja joissa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa: kuva 1 on piirikaavio sellaisesta keksinnön toteutuksesta, joka osoittaa virtatiet positiivisen kytkentäjakson aikana; kuva 2 on jännite- ja virtakaavio ajan suhteen kytkinlaitteen yli kuvan 1 piirille; kuva 3 on piirikaavio, jossa on esitetty kuvan 1 piirin virtatiet, kun positiivista jaksoa ei seuraa kytkentä; li 11 78807 kuvassa 4 on esitetty kuvan 1 piirin virtatiet negatiivisen jakson aikana; kuvassa 5 on esitetty kuvan 1 piirin virtatiet, kun negatiivista jaksoa ei seuraa kytkentä; kuvassa 6 on esitetty kuvan 1 piiritoteutus, jossa on induktiivinen sisäänmenosuodatin; kuvassa 7 on esitetty kuvan 6 piirin paluukondensaattorien yli oleva jännite ajan suhteen; kuvassa 8 on keksinnön vaihtoehtoinen toteutusmuoto, joka esittää virtatiet positiivisen jakson aikana; kuvassa 9 on esitetty kuvan 8 piirin virtatiet, kun positiivista jaksoa ei seuraa kytkentä; kuvassa 10 on kuvien 8 ja 9 piirien muunnelma; kuvissa 11-14 on esitetty keksinnön mukaisen piirin lisä-toteutuksia eri kytkentätiloissa; kuvissa 15-18 on yhä esitetty keksinnön mukaisen piirin lisätoteutuksia eri kytkentätiloissa.

Viitaten kuvaan 1, kuormituspiirillä, jota merkitään yleisesti viitenumerolla 1, on kokoaaltotasasuunnattu virtalähde vaihtovirtasyötön 5 omaavan kokoaaltotasasuuntaus-sillan 4 positiivisen johtimen 2 ja negatiivisen johtimen 3 välillä.

Positiivinen johdin 2 kulkee sillan anodin ja katodin välisestä pisteestä diodin 6 kautta tasauskondensaattorille 7 ja negatiivinen johdin 3 kulkee diodin 8 kautta tasauskon-densaattorin 7 toiselle puolelle. Kaksi sarjaan kytkettyä kytkentälaitetta 9 ja 10 on kytketty tasauskondensaattorin 7 rinnalle ja ne on sovitettu kytkettäviksi vuorotellen kiinni ja auki niin, että kytkentöjen välillä on äärellinen aikaväli. Tämä kytkentätaajuus on edullisesti noin 20 kHz 50 tai 60 Hz:n vahvavirtasyötöllä 5. Ulostulojohdin 11 on kytketty tasauslaitteiden välille kytkettäväksi laitteen 9 avulla positiiviseen johtimeen ja laitteen 10 avulla negatiiviseen johtimeen.

12 78807

Ulostulojohdin 11 syöttää sarjaresonanssipiiriä, joka käsittää induktorin 12 ja kondensaattorin 13, jonka rinnalla on purkausputkikuorma 14. Tämä sarjaresonanssipiiri ja lamppu muodostavat kuormapiirin.

Sarjaresonanssipiiri on kytketty positiiviseen johtimeen säätökondensaattorin 15 kautta ja negatiiviseen johtimeen säätökondensaattorin 16 kautta tasauskondensaattorin puolella diodeja 6 ja 8, ja positiiviseen johtimeen paluukonden-saattorin 17 kautta ja paluukondensaattorin 18 kautta negatiiviseen johtimeen sillan puolella diodeja 6 ja 8.

Ympäröivät diodit 19 ja 20 on kytketty kytkentälaitteiden 9 ja 10 rinnalle, diodi 19 on kytketty laitteen 10 rinnalle negatiivisesta johtimesta ulostulojohtimeen 11 anodi-katodi-suunnassa ja diodi 20 on kytketty laitteen 9 rinnalle ulos-tulojohtimesta 11 positiiviseen johtimeen anodi-katodi-suunnassa.

Viitaten nyt kuvaan 2, siinä on esitetty piirin kytkentälaitteen virta-jännitekäyrät ajan suhteen. Koska tämä piiri on sovitettu toimimaan induktiivisesti, on virta jännitteen jäljessä ajan 21.

Aluksi, diodisillasta 4 tuleva virta varaa kondensaattorin 7 diodien 6 ja 8 kautta, ja samanaikaisesti varaa kondensaattorit 15, 16, 17 ja 18. Kondensaattori 7 on paljon suurempi kuin muut ja varautuu jännitteeseen, joka on yhtäsuuri kuin syöttöjännitteen huippuarvo vähennettynä diodien 6 ja 8 jännitehäviöillä.

Jollakin hetkellä kondensaattorin 7 varaamisen aikana alkavat kytkentälaitteet 9 ja 10 johtaa vuorotellen taajuudella, joka on paljon suurempi kuin syöttötaajuus. Säätöpiiri (jota ei ole esitetty) on järjestetty laitteiden kytkemiseen. Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että tähän tehtävään voidaan

II

13 78807 käyttää useanlaisia piirejä. Laitteen 9 kiinni ja auki kytkeminen saa aikaan positiivisen sakarapulssin 22 (kuva 2) ja laitteen 10 kytkeminen negatiivisen sakarapulssin 23 (kuva 2).

Viitaten vielä kuvaan 1, kun laite 9 on kiinni voidaan havaita neljä virtatietä: tie 24 kondensaattorin 7 positiiviselta puolelta kytkentälaitteen 9, kuorman ja kondensaattorin 16 kautta takaisin kondensaattorille 7; tie 25 kondensaattorin 17 positiiviselta puolelta kytkentälaitteen 9 ja kuorman kautta takaisin kondensaattorille 17; tie 26 kondensaattorin 15 positiiviselta puolelta kytkentälaitteen 9 ja kuorman kautta takaisin kondensaattorille 15; ja tie 27 syöttöjännitteen positiivisesta navasta diodin 6 ja kuorman ja kondensaattorin 18 kautta takaisin.

Kondensaattorien suuruudet ovat suhteessa toisiinsa sellaiset, että: C7 >:> C17 ^a C18 > C15 C16 Käyttäen seuraavia symboleja: Jännite kondensaattorin 15 yli: Jännite kondensaattorin 16 yli: V^g Jännite kondensaattorin 7 yli: Vc7 huomataan, että: V^_ = V_,c + C7 Cl 5 Cl 6

Virtatiestä 24 nähdään, että tasauskondensaattorin 7 purkautuessa kondensaattori 16 varautuu sarjassa kuormapiirin kanssa, ja koska kondensaattori 7 on paljon suurempi, on jännite V^ melkein vakio. Tämä saa kondensaattorin 16 varautumaan ja jännitteen V^g kasvamaan, ja jännitteen V^,.^ pienenemään samalla määrällä kuin Vc1g kasvaa. Kondensaattori 15 purkautuu siis kuormapiiriin tietä 26 pitkin.

Jos kondensaattorit 15 ja 16 on suhteutettu oikein, silloin Vclg pienenee kohti OV:a ja V^g kasvaa kohti Vc7:ää kytkentälaitteen 9 kiinni olon aikana.

'* 78807

Tasasuunnatun jännitelähteen täytyy olla suurempi kuin kuor-mapiirin yli olevan jännitteen ja jännitteen V^g summa eli

Vs > VLC + VC18f 3otta virta kulkisi.

Huomataan, että V^,. on myös kuormapiirin ylioleva jännite, joten kun V_.., kasvaa, pienenee kuormapiirin jännite, ja tasasuunnattu jännitesyöttö voi johtaa sinä aikana kun kuormapiirin jännite putoaa hetkellisen syöttöjännitteen alle.

Jollakin hetkellä kun pienenee tulee olemaan suu rempi kuin Vc^ ja vaadittu jännitehäviö diodin 6 yli. Tämä saa kondensaattorista 17 tulevan purkausvirran summautumaan kuormaan virtatien 25 kautta.

Tällä tavalla vaikkakin VC17 saattaa olla paljon pienempi kuin joinakin hetkinä syöttö jakson aikana, voi konden saattori 17 silti purkautua virtatien 25 kautta kuormapii-riin, seurauksena kuormapiirin jännitteen alenemisesta.

Käyttäen seuraavia symboleja: Jännite kondensaattorin 17 yli: Vcl7 Jännite kondensaattorin 18 yli: V^g Hetkellinen syöttöjännite: vg

Siitä seuraa, että vg = vq^ + VC18

Kondensaattoria 18 varataan siksi samanaikaisesti syöttö-lähteestä niin, että V^g kasvaa samalla määrällä kuin Vc^7 pienenee.

Tyristori 37A ja diodin 8 rinnalla, ja sen porttia säätelee tunnistin 28, joka tunnustelee kondensaattorin 7 yli olevaa jännitettä. Jos Vc7 nousee liian korkeaksi, ohjataan tyristori oikosulkemaan diodi 8 ja näin se estää jännitteen Vc7 edelleen kasvamisen.

n 15 78807

Kun laite 9 kytkeytyy auki, ei laite 10 kytkeydy välittömästi kiinni, vaan kuluu äärellinen aika ennekuin laite 10 kytkeytyy kiinni. Tämä aika esitetään kuvassa 2 laitteen 9 auki kytkeytymisen ja jäljessä olevan virta-aaltomuodon muuttumisen aika-akselin positiiviselta puolelta negatiiviselle puolelle välisenä aikana. Säädettäessä laitteiden kytkeytymistä virtatakaisinkytkennällä, havaitaan, että tämä aika voidaan määrätä edellä olevilla parametreillä, koska negatiiviseksi muuttuva virran aaltomuoto saa aikaan laitteen 10 kiinni kytkeytymisen.

Viitaten nyt kuvaan 3, siinä esitetty piiri on sama kuin kuvan 1 yhteydessä selostettu, ja viitenumerot viittaavat samoihin piirikomponentteihin; virtatiet, kuten tullaan selostamaan, ovat erilaiset. Kun kytkinlaite 9 kytkeytyy auki, ja kuvassa 2 esitetyn vaihesiirron 21 takia, aiheuttaa induktoriin 12 liittyvä heikkenevä magneettikenttä virta-tien 29 kondensaattorin 7 positiiviselta puolelta diodin 19 ja kuormapiirin kautta, haarautuen kondensaattorien 15 ja 17 kautta takaisin kondensaattorille 7. Tämä aika, jolloin molemmat laitteet ovat auki, on esitetty kuvassa 2 aikavälinä viitenumerosta 30 viitenumeroon 31, ja se edustaa varaus-virtaa kondensaattoriin 7. Pinta-ala sinikäyrän alla kuvassa 2 edustaa varausta, ja aikavälillä 30-31 se edustaa varausta kondensaattoriin 7, kun taas välillä 32-30, laitteen 9 "kiinni olo" välillä, se edustaa purkausta kondensaattorista 7 ja syöttölähteestä. Jos syöttölähteen vaikutus jälkimmäisenä aikavälinä (32-30) on tarpeeksi suuri niin, että varaus kondensaattoriin 7 edellisenä aikavälinä (30-31) on suurempi kuin purkaus tästä kondensaattorista (aikavälillä 32-30), silloin kasvaa. Huomataan, että säätökonden-saattarin suuruus säätää kuormapiirin jännitteen putoamisno-peutta kytkinlaitteen kiinnioloaikana, ja siten säätää sitä aikaa, jonka kuluessa tämä syöttölähteen vaikutus tapahtuu.

Tällä tavalla piirin vakiot voidaan valita varmistamaan se, ie 78807 että Vc^ on aina suurempi kuin syöttöjännitteen huippuarvo niin, että alkuperäisen varauksen jälkeen kondensaattoria 7 ei enää suoraan varata syöttölähteestä, vaan syöttölähde huolehtii piirin ja kuorman häviöistä. Voidaan saavuttaa tasapaino niin, että pysyy vakaana tai sen voidaan sallia nousevan maksimiarvoon, missä se lukitaan, esimerkiksi kuvan 1 tyristorilla ja tunnistimella 27 ja 28.

Nyt viitataan kuvaan 4, joka esittää samaa piiriä kuin kuva 1 ja viitenumerot viittaavat samoihin piirikomponentteihin. Kuvassa 4 on nyt kuitenkin kytkinlaite 10 kytkeytynyt kiinni, ja voidaan tunnistaa neljä virtatietä: tie 33 kulkee kondensaattorin 7 positiiviselta puolelta kondensaattorin 15, kuormapiirin ja kytkinlaitteen 10 kautta takaisin kondensaattorille 7; tie 34 kondensaattorin 18 positiiviselta puolelta kuormapiirin, kytkinlaitteen 10 ja diodin 8 kautta takaisin kondensaattorille 18; tie 35 kulkee kondensaattorin 16 positiiviselta puolelta kuormapiirin ja kytkinlaitteen 10 kautta takaisin kondensaattorille 16; ja tie 36 kulkee syöttölähteen positiiviselta puolelta kondensaattorin 17, kuormapiirin, kytkinlaitteen 10 ja diodin 8 kautta takaisin syöttölähteelle.

Säätökondensaattorin 15 varaa tien 33 kautta sarjassa kuormapiirin kanssa tasauskondensaattorin 7 purkaus. Kun kondensaattorin 15 jännite (V^g) kasvaa, pienenee kondensaattorin 16 yli oleva jännite (V^g) samalla määrällä. Jollakin hetkellä Vc16 on pienempi kuin kondensaattorin 18 jännite (VC1Q) ja tällä hetkellä kondensaattori 18 purkautuu ja vaikuttaa osaltaan kuorman virtaan.

Millä tahansa hetkellä pätee:

Vs VC17 + VC18' ja siksi kondensaattori 17 varautuu syöttölähteen virtatien 36 avulla niin, että kasvaa samalla määrällä kuin V^g pienenee. Lisäksi, samalla tavalla kuin selostettiin kuvan 1 17 78807 yhteydessä, on V^g nyt kuormapiirin yli oleva jännite, ja syöttölähde alkaa vaikuttaa heti, kun hetkellinen syöttöjännite on suurempi kuin ja pienenevä kuormapiirin jän nite.

Nyt viitataan kuvaan 5, jossa kuvan 1 piiri on esitetty tilassa, jossa kytkinlaitteet ovat auki, heti laitteen 10 auki kytkemisen jälkeen. Tämä on esitetty hetkenä 37 kuvassa 2.

Tässä tilassa aiheuttaa induktoriin 12 liittyvä heikkenevä magneettikenttä virtatien 38 kondensaattorilta 7 kondensaattoreille 18 ja 16, kuormapiirille, diodille 32 ja takaisin kondensaattorille 7. Nämä tiet esiintyvät kuvan 2 aikavälillä 37-39. Huomataan, että pulssien 22 ja 23 osat hetkien 30, 31 ja 39 välillä, jotka on esitetty pisteviivoituksella, edustavat johtavuutta molempien laitteiden 9 ja 10 auki-tilojen aikana.

Huomataan myös, että kondensaattorien 17 ja 18 kuvattu vuo-rottainen varautuminen ja purkautuminen on vaikuttamassa siihen, että syöttövirtaa tulee pitempinä syöttöjaksoina. Kuvatuista ja ylläesitetyistä virtateistä on myös ilmeistä, että kun säätökondensaattorit 15 ja 16 varataan tasauskon-densaattorin 7 purkauksella, on se varaus, joka on varastoitu paluukondensaattoriin yhden puolijakson aikana ja joka purkautuu kuormapiiriin seuraavan puolijakson aikana, peräisin tasasuunnatusta virtalähteestä.

Koska kondensaattorin 7 alkuperäisen varauksen jälkeen tätä kondensaattoria varataan vain induktorista molempien kytkin-laitteiden äärellisen auki-tilan aikana, täytyy kuormapiiriin tulevan paluukondensaattorin purkauksen sekä tasasuunnatun syöttövirran yhdessä pitää huolta piirin ja kuorman häviöistä.

Nyt viitataan kuvaan 6, jossa on esitetty sama piiri, jota kuvattiin kuvan 1 yhteydessä, viitenumerot viittaavat sa- is 78807 moihin piirikomponentteihin. Tässä tapauksessa on kuitenkin siltatasasuuntaaja 4 siirretty kondensaattorien 17 ja 18 rinnalta ja se varaa kondensaattoria 40, joka on sen rinnalla, ja joka puolestaan kytkeytyy induktorin 41 kautta positiiviseen kiskoon diodin 6 anodin ja kondensaattorin 17 positiivisen puolen väliseen pisteeseen. Negatiivinen kisko on liitetty kondensaattoriin 18 ja sillan negatiiviseen puoleen.

Kondensaattorien 17 ja 18 yli oleva jännite, positiivisesta negatiiviseen kiskoon, on esitetty ajan suhteen kuvan 7 käyrässä. Päätaajuutta on merkitty viitenumerolla 42 ja moduloitua kytkinlaitetaajuutta viitenumerolla 43. Käytännössä on havaittu, että induktorin 41 ja kondensaattorin 40 lisääminen auttaa edelleen vähentämään harmonisia aaltoja. On ajateltu, että tämä tulos saavutetaan näiden komponenttien vaikutuksella virran aaltomuotoon, niin että tässä tilanteessa lähes neliömäinen aaltomuoto muuttuu likimäärin sinimuotoiseksi, joka tietenkin sisältää vähemmän parittomia harmonisia aaltoja. Tämä johtuu induktorin vaikutuksesta, joka muok-kaa läpäisevän purkausvirran enemmän sinimäiseen muotoon.

Nyt viitataan kuviin 8 ja 9, joissa on esitetty samankaltainen, mutta kuitenkin erilainen piiriratkaisu. Kokoaalto-tasasuuntaussilta 44 saa vaihtojännitteen syöttölähteeltä 45 ja syöttää tasasuunnatun virran positiiviseen johtimeen 46 ja negatiiviseen johtimeen 47.

Positiivinen johdin kulkee diodin 48 läpi anodi-katodi-suunnassa tasauskondensaattorille 49 ja negatiivinen johdin 47 kulkee katodi-anodisuunnassa diodin 50 läpi toiselle puolelle tasauskondensaattoria 49. Säätökondensaattorit 51 sijaitsevat kummankin diodin 48 ja 56 rinnalla.

Kytkinlaite 52 on kytketty tasauskondensaattorin puolella positiiviseen johtimeen 46 kytkemään tämä ulostulojohtimeen li is 78807 53, ja samanlainen kytkinlaite 54 on kytketty ulostulojohti-mesta 53 negatiiviseen johtimeen 47 tasauskondensaattorin puolella diodia 50. Säätöpiiri (jota ei ole esitetty) kytkee laitteita vuorotellen odottaen äärellisen ajan kytkettyään toisen laitteen auki ennenkuin kytkee toisen laitteen kiinni. Syöttöjohdin 53 syöttää sarjaresonanssipiiriä, joka koostuu induktorista 55 ja kondensaattorista 56, jonka rinnalla on kaasunpurkauslamppukuorma 57. Sarjaresonanssipiiri on kytketty positiiviseen johtimeen 46 paluukondensaattorin 58 kautta sillan puolella diodia 48 ja negatiiviseen johtimeen 47 paluukondensaattorin 59 kautta sillan puolella diodia 50.

Tasauskondensaattorin puolella diodeja 48 ja 50 on ympäröivä diodi 60 kytketty anodi-katodisuunnassa negatiivisesta johtimesta 47 ulostulojohtimeen 53 kytkinlaitteen 54 rinnalle ja samanlainen diodi 60 on kytketty ulostulojohtimesta 53 positiiviseen johtimeen 46 kytkinlaitteen 52 rinnalle. Kondensaattorit 58 ja 59 on suhteutettu kondensaattoreihin 51 niin, että jokainen kondensaattoreista 58 ja 59 on suuruudeltaan suurempi kuin kondensaattorit 51 ja luonnollisestikin kondensaattori 49 on paljon suurempi kuin mikään kondensaattoreista 58, 59 tai 51.

Kondensaattorit 58 ja 59 toimivat paluukondensaattoreina, kun taas kondensaattorit 51 muodostavat säätökondensaatto-rit.

Käytössä, kun kytkinlaite 52 on kiinni ja kytkinlaite 54 auki, voidaan havaita kolme virtatietä, ja ne on esitetty kuvassa 8. Virtatie 61 kulkee sillan 44 positiiviselta puolelta diodin 48, laitteen 52 ja kuorman kautta ja palaa sillalle kondensaattorin 59 kautta. Virtatie 62 kulkee kondensaattorin 49 positiiviselta puolelta kytkinlaitteen 52, kuorman, kondensaattorin 59 ja negatiivisen johtimen säätö-kondensaattorin 51 kautta takaisin kondensaattorille 49. Viimeinen virtatie 63 kulkee kondensaattorin 58 positiiviselta puolelta diodin 48, laitteen 52 ja kuorman kautta takaisin kondensaattorille 58.

20 7 8 8 0 7

Tasauskondensaattorin purkausvirta tietä 62 pitkin varaa paluukondensaattorin 59 ja negatiivisen johtimen säätö-kondensaattorin 51 sarjassa sen kanssa, ja koska jokainen säätökondensaattori on huomattavasti pienempi kuin jokainen paluukondensaattori, varautuu tämä kondensaattori 51 korkeaan jännitteeseen, joka pyrkii kohti tasauskondensaattorin jännitettä.

Tämä alentaa kuormapiirin jännitettä (VLC) ja mahdollistaa tasasuunnatun virtalähteen aiheuttaman johtavuuden, tietä 61 pitkin, kun sen jännite ylittää jännitteen ja kondensaattorin 59 yli olevan jännitteen.

Tämä alentunut kuormapiirin jännite V _ aiheuttaa myös

LL

kondensaattorin 58, joka on varautunut edellisen puolijakson aikana, ja positiivisen johtimen kondensaattorin 51, purkautumisen tietä 63 pitkin.

Selvästi, vaikkakin rakenne eroaa, hallitsevat toimintaa samat periaatteet, joita on kuvattu kuvion 1-5 piirirakenteiden yhteydessä.

Kytkentäsäätöpiiri (jota ei ole esitetty), joka kytkee laitteita 52 ja 54,kytkee nyt laitteen 52 auki ja odottaa äärellisen ajan ennenkuin kytkee laitteen 54 kiinni. Tämä tilanne esitetään kuvassa 9, jossa on esitetty sama piiri kuin kuvassa 8 samoin viitenumeroin.

Nyt viitataan kuvaan 9, jossa molemmat kytkinlaitteet ovat auki, induktorin 55 heikkenevä kenttä aiheuttaa virran jatkuvuuden, ja tämä virta kulkee pitkin tietä 64 induktorin, sarjaresonanssipiirin, kondensaattorin 58 ja diodin 51 kautta varaten tasauskondensaattoria 49.

Negatiivisen puolijakson aikana, kun laite 54 on kiinni, purkautuu paluukondensaattorin 59 varaus samalla tavoin kuin paluukondensaattorin 58.

21 78807

Havaitaan, että yllä kuvattu toiminta on hyvin analogista kuvien 1-5 yhteydessä kuvatun toiminnan kanssa. Jälleen tässä piirirakenteessa täytyy saavuttaa tasauskondensaatto-rin 4 9 purkautumisen, joka tapahtuu kytkinlaitteen kiinni-tilassa, oikea mitoittaminen, jotta tasauskondensaattorin 49 varautuminen, joka tapahtuu molempien kytkinlaitteiden auki-tilassa, on suuruudeltaan ainakin purkautumisen suuruinen.

Havaitaan myös, että piirin toiminta ja virtatiet sinä aikana kun kytkinlaite 52 on kiinni (aikaväli sen jälkeen kun molemmat kytkinlaitteet ovat auki) ovat peilikuvia kuvien 8 ja 9 teihin nähden.

Nyt viitataan kuvaan 10, tällä piirillä on samat komponentit ja samat viitenumerot kuin kuvien 8 ja 9 piirillä, poikkeuksena on kuvien 8 ja 9 diodisilta 44. Kokoaaltotasasuuntaus-silta 64 on sen sijaan toteutettu hajotettuna, niin että diodit 65 ovat kondensaattorien 58 ja 59 rinnalla ja toinen diodipari 66 on tasauskondensaattorin 49 rinnalla. Vaihto-virtasyöttö 67 on kytketty normaalisti diodiparien keskipisteiden välille. Käytännössä on havaittu, että piiri toimii hyvin, kun diodiparit 65 ja 66 toimivat tasasuuntaajina.

Nyt viitataan kuviin 11-14, joissa esitetään vielä erilainen toteutus. Kokoaaltotasasuuntaussillalla 68 on positiivinen syöttönäpä pitkin johdinta 69 ja negatiivinen pitkin johdinta 70, positiivinen johdin kulkee anodi-katodisuun-nassa diodin 71 läpi toiselle puolelle tasauskondensaatto-ria 72. Negatiivinen johdin 70 on suoraan yhdistetty toiselle puolelle tasauskondensaattoria.

Kytkinlaite 73 on liitetty positiiviseen johtimeen 69 diodin 71 ja tasauskondensaattorin 72 väliseen pisteeseen kytkemään ulostulojohdin 74 positiiviseen johtimeen. Ulos-tulojohtimeen 74 on edelleen liitetty kytkinlaite 75 kytkemään ulostulojohdin negatiiviseen johtimeen. Kytkinlait- 22 78807 teen 73 rinnalla on diodi 76 anodi-katodisuunnassa ulostulo-johtimesta positiiviseen johtuneen. Samoin on ympäröivä diodi 77 kytketty anodi-katodisuunnassa negatiivisesta johtimesta 70 ulostulojohtimeen 74 kytkinlaitteen 75 rinnalle. Ulostulojohdin 74 kulkee induktorin 78 ja kaasunpurkauslamp-pukuorman 79 läpi palatakseen positiiviseen syöttöjohtimeen 69 paluukondensaattorin 80 kautta diodin 71 anodille. Säätö-kondensaattori on kytketty diodin 71 katodipuolelta induktorin 78 ja kaasunpurkauslampun 79 muodostamaan kuormapiiriin.

Nyt viitataan kuvaan 11, jossa piirin kytkinlaite 75 on kiinni, ja voidaan havaita kaksi virtatietä: ensimmäinen tie on virtatie 82, joka on purkaustie tasauskondensaatto-rilta 72 positiivista syöttöjohdinta pitkin säätökondensaat-torin 81, kuormapiirin ja kytkinlaitteen 75 kautta takaisin tasauskondensaattorille. Toinen tie 83 kulkee tasasuuntaus-sillan 68 positiiviselta puolelta kondensaattorin 80, kuormapiirin ja kytkinlaitteen 75 kautta takaisin sillalle.

Säätökondensaattorin 81 varautuminen sarjassa kuormapiirin kanssa aiheuttaa kuorman jännitteen putoamisen, koska ne ovat sarjaan kytkennässä tasauskondensaattorin 72 rinnalla. Koska säätökondensaattori on jälleen kerran huomattavasti pienempi kuin tasauskondensaattori niinkuin myös paluukon-densaattori 80, putoaa kuormapiirin yli oleva jännite nopeasti, ja niin pian kuin kuormapiirin jännite on pienempi kuin tasasuunnatun syöttölähteen jännite, syntyy virtatie 83 ja tasasuunnattu syöttölähde vaikuttaa suoraan kuormaan. Tasauskondensaattorin purkauksen ja tasasuuntaussillasta tulevan virran suhteelliset vaikutukset suhteutetaan säätö-kondensaattorin 81 suuruudella, kuten jäljempänä kuvataan.

Nyt viitataan kuvaan 12, jossa piiri on esitetty molemmat kytkinlaitteet 73 ja 75 auki-tilassa seuraten näin kuvan 11 kytkentäproseduuria. Jälleen kerran voidaan havaita kaksi virtatietä, ensimmäinen virtatie 84 kulkee induktorilta,

II

23 78807 seurauksena sen heikkenevästä kentästä, diodin 76 kautta tasauskondensaattorille ja takaisin negatiivista johdinta 70 pitkin sillan 68 ja paluukondensaattorin 80 kautta takaisin induktorille 78. Virtatie 84 varaa siis tasauskonden-saattoria 72.

Nyt viitataan kuvaan 13, jossa piiri on esitetty kytkinlaite 73 kiinni-tilassa, seuraten näin kuvan 12 yhteydessä kuvattua kytkentätilaa. Yksi esitetty virtatie, tie 86, aiheutuu paluukondensaattorin 80 purkautumisesta diodin 71, kytkin-laitteen 73 ja kuormapiirin läpi takaisin kondensaattorille 80, ja toinen virtatie, tie 87, aiheutuu säätökondensaatto-rin 81 purkautumisesta positiivisen johtimen, kytkinlaitteen 73 ja kuormapiirin kautta takaisin säätökondensaattorille.

Nyt viitataan kuvaan 14, jossa piiri on esitetty molemmat kytkinlaitteet 73 ja 75 auki-tilassa, kuvassa 13 esitettyä kytkentätilaa seuraten. Kaksi virtatietä on esitetty kuvassa, toinen on virtatie 88, joka kulkee induktorilta 78, seurauksena sen heikkenevästä kentästä, paluukondensaattorin 80 kautta positiiviseen johtimeen, diodin 71 kautta tasauskondensaattorille ja sieltä diodin 77 kautta takaisin induktorille. Toinen virtatie 89 kulkee induktorilta haa-rautuakseen säätökondensaattorin 81 läpi liittyäkseen loppuosaksi virtatiehen 88. Havaitaan, että jälleen kerran molempien kytkinlaitteiden auki-tilojen aikana aiheuttaa in-duktorin heikkenevä kenttä tasauskondensaattorin 72 varautumisen.

Yleisesti, aiheuttaa säätökondensaattorin 81 (kuva 11) varautuminen kuorman yli olevan jännitteen alenemisen, ja sallii näin tasasuunnatun virtalähteen suoran vaikutuksen. Jos virtalähteen vaikutustietä 83 pitkin (kuva 11) on mitoitettu tasauskondensaattorin purkautumisen vaikutukseen 82 nähden, voidaan se silloin järjestää huolehtimaan piirin ja kuorman häviöistä, ja näin mahdollistaa virtalähteen riittävä vaikutus induktoriin 78 varastoituvaan energiaan, 24 7 8 8 0 7 niin että mitkä tahansa tasauskondensaattorin 72 häviöt sen purkautumisvaiheen aikana kompensoidaan varaamalla äärellisinä aikaväleinä tasauskondensaattoria induktorissa olevalla virtalähteen energialla. Tällä tavalla kondensaattorin 72 yli olevaa jännitettä voidaan lisätä sopivaan maksimiin, joka on tasasuunnatun virtalähteen huippujännitteen yläpuolella.

Havaitaan, että paluukondensaattori 80 voidaan oikosulkea vaikuttamatta tuntuvasti toimintaperiaatteeseen, jota yllä kuvattiin kuvien 11-14 yhteydessä. Havaitaan myös, että "negatiivisen kiskon" versio kuvien 11-14 toteutuksesta on mahdollinen, niin että diodi 71 sijaitsee negatiivisessa kiskossa anodi-katodisuunnassa tasauskondensaattorin ja tasasuuntaajan välissä, niin että kondensaattorit 80 ja 81 on siirretty negatiiviseen kiskoon diodin molemmille puolille kuten ennenkin. Virtatiet ovat täsmälleen analogisia niihin, joita kuvattiin kuvien 11-14 yhteydessä. Lisäksi, jos tämä "negatiivisen kiskon" versio yhdistetään kuvien 11-14 "positiivisen kiskon" versioon, saadaan kuvan 1 piiritoteutus.

Havaitaan edelleen, että jos tämän piiritoteutuksen paluu-kondensaattori 80 oikosuljetaan, niin tuloksena oleva piiritoteutus on samanlainen kuin kuvien 8 ja 9 piiriratkaisujen yksipuolinen versio, jossa negatiivisen kiskon säätö-kondensaattori 51 ja paluukondensaattori 59 on poistettu ja kondensaattori 58 oikosuljettu.

Keksinnön eräs lisätoteutus on vielä esitetty kuvien 15-18 yhteydessä. Näiden kuvien piirikaavioissa samat viitenumerot viittaavat samoihin komponentteihin kuin kuvien 11-14 yhteydessä, sillä poikkeuksella, että kuvien 11-14 säätö-kondensaattori 81 on poistettu ja korvattu kuvissa 15-18 säätökondensaattorilla 90, joka on kytketty kuormapiirin päästä negatiiviseen kiskoon.

Il 25 78807

Nyt viitataan kuvaan 15, laite 75 on kiinni ja esiintyy yksi virtatie, nimittäin tie 91 tasasuunnatun virtalähteen positiiviselta puolelta paluukondensaattorin 80, kuormapiirin ja laitteen 75 kautta takaisin tasasuuntaajalle. Tänä aikana paluukondensaattoria 80 varataan tasasuunnatusta virtalähteestä.

Nyt viitataan kuvaan 16, jossa molemmat laitteet 73 ja 75 ovat auki seuraten kuvan 15 kytkentätilaa, ja induktorin 78 heikkenevä kenttä jatkaa virrankulkua pitkin tietä 92 in-duktorilta 78 diodin 76 kautta varaten tasauskondensaattoria ja takaisin negatiivista kiskoa pitkin säätökondensaattorin 90 kautta induktorille 78.

Sitten viitataan kuvaan 17, jossa kytkinlaite 73 on kiinni seuraten näin kuvan 16 kytkentätilaa. Kaksi virtatietä on esitetty. Ensimmäinen on purkautumistie 93 tasauskonden-saattorilta 72 kytkinlaitteen 73 ja kuormapiirin kautta säätökondensaattoria 90 varaten negatiiviselle kiskolle ja takaisin tasauskondensaattorille. Tänä aikana aiheuttaa kuormapiirin kanssa sarjassa olevan säätökondensaattorin 90 varaaminen kuormapiirin jännitteen putoamisen, ja niin pian kuin kuormapiirin jännite putoaa jännitteeseen, joka on alempi kuin paluukondensaattorin 80 yli oleva jännite ynnä vaadittu jännitehäviö diodin 71 yli, purkautuu paluukonden-saattori toista virtatietä 94 pitkin, joka kulkee diodin 71 läpi kytkinlaitteen 73 ja kuormapiirin kautta takaisin itse paluukondensaattorille. Paluukondensaattorin 80 ja säätökondensaattorin 90 suuruusarvot on järjestetty niin, että nämä virtatiet voivat syntyä.

Kuvan 18 piiri esittää molempia laitteita 73 ja 75 auki-tilassa, seuraten kuvan 17 piirin kytkentätilaa. Induktori 78 jatkaa virran kulkua pitkin tietä 95 seurauksena sen heik-kenevästä kentästä, ja virta kulkee induktorilta 78 lampun 79, paluukondensaattorin 80 ja diodin 71 kautta tasauskon- 26 78807 densaattoria 72 varaten negatiivisen kiskon ja diodin 77 kautta takaisin induktorille 78.

Molempien kytkinlaitteiden auki-tilojen aikana tasauskonden-saattoria siis varataan induktorin heikkenevän kentän avulla .

Tässä toteutuksessa tasasuunnatun virtalähteen epäsuora vaikutus kuormapiiriin paluukondensaattorin 80 purkautumisen avulla yhdistyy suoraan virtalähteen virtatiehen 91 huolehtiakseen riittävän suuruisesta virrasta piirin ja kuorman häviöitä ja induktoriin varastoitavaa energiaa varten ja pitääkseen tasauskondensaattorin jännitteen vaaditulla tasolla.

Kuvien 11-14 ja 15-18 toteutukset ovat sopivia syöttämään matalajännitteisiä kaasunpurkauslamppuja, mutta täytyy huolehtia siitä, ettei kuormapiirin jännitteen aleneminen pudota lampun jännitettä sen pienimmän käyttöjännitteen alle. Jos vaaditaan korkeampia lamppujännitteitä, voidaan hankkia sarjaresonanssikuormapiiri, jossa lamppu on reaktiivisen elementin rinnalla.

Keksintö tarjoaa hyödyllisen piirin ja menetelmän harmonisten yliaaltojen vähentämiseksi kaasunpurkauslamppujen kuor-mituspiireissä.

Claims (21)

27 78807 Patentti vaatimukset

1. Kaasunpurkauslampun kuormituspiiri (1), joka sisältää tasauskondensaattorivälineet (7) tasasuunnattua syöttösisään-menoa (4) varten, ja kytkinlaitteet (9, 10) ulostulon (11) kytkemiseksi vuorotellen positiivisen ja negatiivisen sisään-menosyöttöjohtimen (2, 3) välillä vuorottaisina positiivisina ja negatiivisina jaksoina, jolloin jokaisen mainitun ulostulon kytkennän välillä on äärellinen aika, jona kytkinlaitteet (9, 10) ovat auki, jolloin kuormituspiiri (1) käsittää kuor-mapiirin (12, 13, 14), jossa on induktiivinen elementti (12), joka on kytketty syötettäväksi sarjassa kyseisestä ulostulosta (11), ja johon on sovitettu kaasupurkauslamppukuorma (14) siten syötettäväksi ja jossa on kytkennän säätövälineet liitettynä kytkinlaitteisiin (9, 10) näiden kytkemiseksi huomattavasti nopeammin kuin tasasuunnatun virtalähteen puolen jakson taajuus, tunnettu siitä, että kuormituspiiri (1) käsittää: a) paluuvirtatien (27, 36 ) tasasuunnatul1 e syöttösisäänme-nolle sijoitettuna kuormapiirin (1) ja syöttöjohtimen (2, 3) välille; b) säätökondensaattorivälineet (15, 16), jotka on kytketty varattaviksi sarjassa kuormapiirin (12, 13, 14) kanssa kytkinlaitteen (9, 10) kiinni-tilojen aikoina tasauskondensaatto-rivälineiden (7) purkautumisen avulla, jotta saadaan aikaan kuormapiirin yli olevan jännitteen aleneminen; c) yksisuuntaisen laitteen (6, 8), joka on kytketty paluu-virtatien syöttöjohtimeen (2, 3) estämään tasauskondensaatto-rivälineiden (7) purkautuminen paluuvirtatiel 1 e paluuvirta-tien syöttöjohdinta pitkin; ja d) virtatien (29, 38) varauksen kuljettamiseksi kuormapiirin induktiivisesta elementistä (12) tasauskondensaattorivälineiden (7) varaamiseksi kyseisenä äärellisenä aikavälinä; yksisuuntaisen laitteen (6, 8) ollessa myös kytketty ja pa-luuvirtatie (27, 36) sovitettu mahdollistamaan kuormapiirin (12, 13, 14) yli olevan jännitteen aleneminen, jotta virta kulkisi tasasuunnatusta syöttösisäänmenosta (2, 3) sekä pa- 28 7 8 8 0 7 luuvirtatien (27, 36) että kuormapiirin (12, 13, 14) kautta; ja säätökondensaattorivälineiden (15, 16) suuruuden ollessa suhteutettu annetulla kuormalla, aiheuttamaan tasasuunnatusta syöttösisäänmenosta (2, 3) tulevan virtamäärän riittävyyden, jotta voidaan huolehtia, yhdessä kuormapiirin (12, 13, 14) läpi kulkevan minkä tahansa muun virran kanssa paitsi sellaisen virran, joka aiheutuu tasauskondensaattorivälineiden (7) purkautumisesta, ainakin kaikista piirihäviöistä ja ennakoiduista kuorman häviöistä ja näin saada tasauskondensaatto-rivälineiden (7) yli oleva jännitepudotus pysymään ainakin yhtä korkeana kuin tasasuunnatun syottölähteen (2, 3) huippu-jänni tteet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että paluuvirtatie (27, 36) sisältää paluu-kondensaattori väl i neet (17, 18), ja säätökondensaattoriväli-neet (15, 16) on kytketty kuormapiirin (12, 13, 14) ja sen syöttöjohti men välille, joka on vastapäätä sitä syöttöjohdin-ta, johon paluuvirtatie kulkee, ja paluukondensaattoriväli-neiden (17, 18) suuruus on suhteutettu säätökondensaattorivälineiden (15, 16) suuruuteen mahdollistamaan se, että paluu- : kondensaattorivälineiden (17, 18) yli oleva jännite, joka on seurausta sinne tasasuunnatusta syöttölähteestä (2, 3) varastoidusta varauksesta yhden kytkinlaitteen (9, 10) kiinni-tilojen aikoina, ylittää kuormapiirin (12, 13, 14) yli olevan alentuneen jännitteen toisen kytkinlaitteen (9, 10) kiinni-tilojen aikoina, ja näin aiheuttaa paluukondensaattori välineiden (17, 18) purkautumisen kuormapiirin läpi ja järjestää mainitun tasasuunnatusta syöttölähteestä tulevan virran.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että säätökondensaattorivälineet (15, 16) on kytketty kuormapiirin (12, 13, 14) ja sen syöttöjohtimen väliin, johon paluuvi rtati e (27, 36 ) kulkee, jotta mahdollistetaan se, että saadaan riittävä virta suoraan tasasuunnatusta II 29 78807 syöttölähteestä (2, 3) sinä aikana kun kuormapiirin (12, 13, 14) jännite on alentunut.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että paluuvirtatie (27, 36) sisältää paluukon-densaattorivälineet (17, 18), joiden suuruus on suhteutettu säätökondensaattorivälineisiin (15, 16), jotta saadaan riittävä tasasuunnatusta syöttölähteestä (2, 3) tuleva virta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että siinä on paluuvirtatie tasasuunnatul1 e si-säänmenolle kuormapiirin ja molempien syöttöjohtimien välillä, kumpikin paluuvirtatie (27, 36) paluukondensaattori väli neiden (17, 18) kautta, ensimmäinen positiiviseen syöttöjohtimeen (2) ja toinen negatiiviseen (3), ja että siinä on ensimmäiset säätökondensaattorivälineet (15) kytkettynä yhteen syöttöjoh-timeen (2), tähän syöttöjohtimeen kytkettyjen paluukonden-saattorivälineiden (17) suuruuden ollessa suhteutettu säätö-kondensaattori väl i nei den (15) suuruuteen, jotta mahdollistetaan se, että osa virtauksesta tapahtuu suoraan tasasuunnatusta syöttölähteestä (4) silloin, kun kuormapiirin (12, 13, 14) jännite on alentunut, toiseen syöttöjohtimeen (3) kytkettyjen paluukondensaattorivälineiden (18) suuruuden ollessa suhteutettu säätökondensaattorivälineiden (16) suuruuteen mahdollistamaan se, että edellisten yli oleva jännite, joka on seurausta niihin muina aikoina varastoidusta varauksesta, ylittää kuormapiirin (12, 13, 14) yli olevan jännitteen ja aiheuttaa purkautumisen kuormapiiriin, ja mahdollistamaan lisävirran kulku, näiden kahden virtakomponentin aiheuttaessa riittävän virran.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että: paluuvirtatie on järjestetty tasasuunnatul1 e sisäänmenol1 e kuormapiirin ja molempien syöttöjohtimien välille, kumpikin paluukondensaattorivälineiden (17, 18) kautta, ensimmäisen 30 78807 kuormapiiristä positiiviseen syöttöjohtimeen (2) ja toisen negatiiviseen (3), ensimmäiset säätökondensaattori välineet (15) on kytketty positiiviseen syöttöjohtimeen (2) ja toiset säätökondensaattorivälineet (16) negatiiviseen syöttöjohtimeen (3), ja mainittu yksisuuntainen laite (6, 8) on molemmissa syöttöjohtimissa (2, 3); ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden (17) ja toisten säätökondensaattorivälineiden (16) suuruudet on mitoitettu mahdollistamaan, ensimmäisen kytkinlaitteen (9) ollessa kiinni, se, että toisten säätökondensaattorivälineiden (16) varautumisesta johtuva alentunut jännite aiheuttaa sen, että osa virrasta kulkee suoraan tasasuunnatusta syöttö!ähteestä (4) kuormapiirin (12, 13, 14) ja toisten paluukondensaattori-välineiden (18) läpi, ja myös mahdollistamaan se, että ensimmäisen kytkinlaitteen (9) ollessa kiinni ensimmäisten paluu-kondensaattori välineiden (17) yli oleva jännite, joka on seurausta näihin toisen kytkinlaitteen (10) kiinni-tilan aikana tasasuunnatusta syöttölähteestä (4) varastoidusta varauksesta, ylittää tämän kuormapiirin yli olevan alentuneen jännitteen, ja näin ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden (17) purkautuminen aiheuttaa sen, että osa virrasta kulkee positiivisessa syöttöjohtimessa (2) olevan yksisuuntaisen laitteen (6) kautta kuormapiiriin (12, 13, 14); ja että vastaavasti toisten paluukondensaattorivälineiden (18) ja ensimmäisten säätökondensaattorivälineiden (15) suuruudet on mitoitettu mahdollistamaan, toisen kytkinlaitteen (10) kiinni-ti 1ojen aikoina, se, että ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden (17) varautumisesta aiheutuva alentunut jännite aiheuttaa sen, että osa virrasta kulkee suoraan tasasuunnatusta syöttöläh-teestä (4) kuormapiirin (12, 13, 14) ja ensimmäisten paluukon-densaattorivälineiden (17) läpi, ja myös mahdollistamaan se, että toisten paluukondensaattorivälineiden (18) yli oleva jännite, joka on seurausta niihin ensimmäisen kytkinlaitteen (9) kiinni-ti 1 ojen aikoina tasasuunnatusta syöttölähteestä (4) varastoidusta varauksesta, ylittää tämän kuormapiirin (12, 13, 14) yli olevan alentuneen jännitteen, ja näin toisten paluu- II si 78807 kondensaattorivälineiden (18) purkautuminen aiheuttaa sen, että oaa virrasta kulkee negatiiviaessa syöttöjohtimessa <3) olevan yksisuuntaisen laitteen <8) kautta kuormapiiriin <12, 13, 14); näiden virran osakomponenttien summa aikaansaa riittävän vir-ranvoimakkuuden.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että ensimmäiset säätökondensaattorivälineet (15) on kytketty positiivisessa syöttöjohtimessa (2) olevan yksisuuntaisen laitteen <6) rinnalle ja toiset säätökonden-saattorivälineet <16> on kytketty negatiivisessa syöttöjohti-messa (3) olevan yksisuuntaisen laitteen (8) rinnalle.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että ensimmäiset säätökondensaattorivälineet (15) on kytketty positiivisesta syöttöjohtimesta <2> kuorma-piiriin <12, 13, 14) ja toiset säätökondensaattorivälineet <16> on kytketty negatiivisesta syöttöjohtimesta <3) kuorma-piiriin <12, 13, 14).

9. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mu kainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että sisäänmenoin-duktori <12> on kytketty minkä tahansa yksisuuntaisen laitteen tasasuuntaajan sisäänmenopuolelle ja sarjaan kuorman <14) kanssa, ja on mitoitettu vähentämään syöttölähteen virran harmonisia aaltoja.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että korkeille taajuuksille on kytketty ohitus-kondensaattori tasasuunnatun ulostulon <ll) rinnalle.

11. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukai nen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että kyseisten kondeneaattorivälineiden suuruudet on mitoitettu niin, että ne aiheuttavat lähes vakiojännitteen tasauskondensaattorivälineiden < 7 > yli. 32 7 8 8 0 7

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-11 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että mainittu kondensaatto-rivälineiden suuruuksien mitoittaminen on suoritettu niin, että tasauskondensaattorivä1ineiden (7) yli oleva jännite kasvaa progress!ivisesti, ja että on järjestetty lukitsemis-välineet (37A, 28) estämään tasauskondensaattorivälineiden (7) yli olevan jännitteen kohoaminen yli ennalta määrätyn maksimi jännitteen .

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että 1ukitsemisvälineet sisältävät suojaavan kytkinlaitteen (37A), joka tultuaan aktivoiduksi on kytketty oikosulkemaan ainakin yksi syöttöjohtimessa (2, 3) oleva yksisuuntainen laite (6, 8), ja tunnistinvälineet (28) suojaavan kytkinlaitteen (37A) aktivoimiseksi heti kun se on havainnut ennalta määrätyn maksimiarvon ylittävän jännitteen.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että kytkinlaite (37A) on tyristori, jonka porttia tunnistinvälineet ohjaavat.

15. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen kuormituspiiri, tunnettu siitä, että kuormapiiri sisältää sarjaresonanssipiirin , jonka kapasitiivisen elementin liitännät on sovitettu vastaanottamaan kaasunpurkauslamppu-kuorma (14), jota syötetään kapasitiivisen elementin (13) rinnalla.

16. Menetelmä harmonisten aaltojen vähentämiseksi kaasunpurkausl ampun kuormituspiirissä, joka sisältää tasaavat kondensaattori väl i neet (7) tasasuunnatun syöttölähteen sisäänme-nosignaali11 e, ja kytkentävälineet (9, 10) ulostulon (11) kytkemiseksi vuorotellen positiivisen ja negatiivisen syöttö-johtimen (2, 3) välillä vuorottaisina positiivisina ja negatiivisina jaksoina niin, että näiden kytkentöjen välillä on äärellinen aika, jolloin kytkinlaitteet ovat auki, jolloin li 33 78807 induktiivisen elementin (12) sisältävä kuormapiiri kytketään syötettäväksi sarjassa mainitusta ulostulosta ja kaasunpur-kauilamppukuorma (14) kytketään kuormapiirin syötettäväksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää: a) paluuvirtatien <27, 36) järjestämisen tasasuunnatulle syöttöeieäänmenolle sijoitettuna kuormapiirin <1> ja syöttö-johtimen <2, 3) välille; b> kytkinlaitteiden (9, 10) kytkemisen taajuudella, joka on huomattavasti suurempi kuin tasaeuunnatun syöttölähteen puolen jakson taajuus; c> tasauskondensaattorivälineiden (7) purkamisen kytkinlaitteen <9, 10) kiinni-tilojen aikoina säätökondensaattoriväli-neiden <15, 16) varaamiseksi sarjassa kuormapiirin <12, 13, 14. kanssa, jotta saadaan aikaan kuormapiirin yli olevan jännitteen aleneminen; d) tasauskondensaattorivälineiden <7) purkautumisen estämisen paluuvirtatielle <27, 36) sen syöttöjohtimen kautta, johon paluuvirtatie kulkee, asettamalla yksisuuntainen laite <6, 8) tähän syöttöjohtimeen; e) kuormapiirin <12, 13, 14) yli olevan jännitteen alenemisen hyväksi käytön sallimaan virran kulun tasasuunnatusta si-säänmenosta paluuvirtatien ja kuormapiirin kautta; f) varauksen kuljettamisen kuormapiirin induktiivisesta elementistä <12) tasauskondensaattorivälineiden <7) varaamiseksi kyseisinä äärellisinä aikaväleinä; ja g) säätökondensaattorivälineiden <15, 16) suuruuden mitoit tamisen annetun kuorman suhteen, jotta saadaan aikaan, yhdessä minkä tahansa muun kuorman läpi kulkevan virran kanssa, paitsi sellaisen, joka aiheutuu tasauskondensaattorivälinei-den <7) purkautumisesta, riittävä tasasuunnatusta syöttöläh-teestä tuleva virranvoimakkuus, jotta voidaan huolehtia ainakin kaikista piirihäviöistä ja ennakoiduista kuormanhäviöistä, ja näin saada aikaan tasauskondensaattorivälineiden yli olevan jännitteen pysyminen ainakin yhtä korkeana kuin tasasuun-natun syöttölähteen huippujännitteet. 34 78807

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että, se sisältää pa 1uukondensaattorivä1ineiden (17, 18. järjestämisen kuormapiiristä paluuvirtäti eli e , ja paluu-kondensaattori vä1ineiden (17, 18) suuruuden mitoittamisen mahdollistamaan se, että paluukondensaattorivälineiden yli oleva jännite, joka johtuu varautumisesta yhden kytkinlaitteen (9, 10) kiinni-tilan aikana, ylittää kuormapiirin (12, 13, 14) yli olevan alentuneen jännitteen toisen kytkinlaitteen (9, 10) kiinni-ti 1 ojen aikoina, ja näin paluukondensaattorivälineiden (7) purkautuminen aiheuttaa virran kulun syöttöjohtimen ja kuormapiirin kautta.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormapiirin yli olevan jännitteen alenemista käytetään hyväksi mahdollistamaan suora virrankulku tasasuun-natusta syöttö 1ähteestä (4) paluuvirtatien (27, 36 ) ja kuormapiirin (12, 13, 14) kautta samoina kytkinlaitteen (9, 10) kiinni-ti 1ojen aikoina, joina mainittu jännitteen aleneminen tapahtuu.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu: paluuvirtatien (27, 36 ) järjestäminen tasasuunnatul1 e sisään-menolle paluukondensaattorivälineiden (17, 18) kautta kuorma-piirin (12, 13, 14) ja molempien syöttöjohtimien (2, 3) välille, ensimmäinen positiiviseen syöttöjohtimeen (2) ja toinen negatiiviseen syöttöjohtimeen (3); ensimmäisten säätökondensaattorivälineiden (15) kytkeminen positiiviseen syöttöjohtimeen (2) ja toisten säätökondensaat-torivälineiden (16) kytkeminen negatiiviseen syöttöjohtimeen (3); tasauskondensaattorivälineiden (7) purkautumisen estäminen pitkin molempia syöttöjohti mi a (2, 3) kumpaankaan paluuvirta-tiehen kytkemällä yksisuuntainen laite (6, 8) molempiin syöttö johti mi i n; ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden (17) ja toisten II 35 78807 säätökondensaattorivaiineiden (16) suuruuksien mitoittaminen mahdollistamaan se, että ensimmäisen kytkinlaitteen (9) ollessa kiinni mainittu alentunut jännite, joka on seurausta toisten säätökondensaattorivälineiden (16) varautumisesta, aiheuttaa sen, että osa virrasta kulkee suoraan tasasuunna-tusta syöttölähteestä (4) kuormapiirin (12, 13, 14) ja toisten paluukondensaattorivälineiden (18) läpi, ja myös mahdollistamaan se, että ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden (17) yli oleva jännite, joka on seurausta niihin toisen kytkinlaitteen (10) kiinni-tilan aikana varastoidusta varauksesta ylittää tämän alentuneen kuormapiirin yli olevan jännitteen ja näin sallien ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden (17) purkautumisen aiheuttaa sen, että osa virrasta kulkee positiivisessa syöttöjohtimessa (2) olevan yksisuuntaisen laitteen (6) läpi kuormapiiriin (12, 13, 14); toisten paluukondensaattorivälineiden (18) ja ensimmäisten säätökondensaattorivälineiden (15) suuruuksien mitoittaminen mahdollistamaan se, että toisen kytk i nlai tteen (10 ) kiinni-tilojen aikoina mainittu alentunut jännite, joka johtuu ensimmäisten säätökondensaattorivälineiden (15) varautumisesta, aiheuttaa sen, että osa virrasta kulkee suoraan tasasuunna-tusta syöttölähteestä (4) kuormapiirin (12, 13, 14) ja ensimmäisten paluukondensaattorivälineiden (17) läpi, ja myös mahdollistamaan se, että toisten paluukondensaattorivälineiden (18) yli oleva jännite, joka johtuu niihin tasasuunnatusta syöttölähteestä (4) ensimmäisen kytkinlaitteen (9) kiinni-tilan aikana varastoidusta varauksesta, ylittää tämän kuorma-piirin yli olevan alentuneen jännitteen, ja näin toisten paluukondensaattorivälineiden (18) purkautuminen aiheuttaa sen, että osa virrasta kulkee negatiivisessa syöttöjohtimessa (3) olevan yksisuuntaisen laitteen (8) kautta kuormapiiriin (12, 13, 14); ja riittävän virranvoimakkuuden järjestäminen mainitun virran kaikkien osakomponenttien summana. 36 7 8 8 0 7

20. Minkä tahansa edeltävistä patenttivaatimuksista 16-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaihe tasasuunnatun virtalähteen harmonisten aaltojen vähentämiseksi mitoittamalla ja kytkemällä induktiivinen elementti <12) minkä tahansa yksisuuntaisen laitteen (6, 8) tasasuuntaajan puolelle ja sarjaan kuormapiirin <12, 13, 14> kanssa.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suurtaajuinen virta ohittaa tasasuuntaajan rin-nakkaiskondeneaattorin kautta.