FI78664C - Foerfarande och anordning foer dosering av stroemmande aemne. - Google Patents

Description

78664

MENETELMÄ JA LAITTEISTO VIETAAVAN AINEEN ANNOSTELEMISEKSI

Tämän keksinnön kohteena on menetelmä virtaavan aineen, kuten nesteen tai kaasun annostelemiseksi. Keksintö koskee varsinkin laboratoriomittakaavassa tapahtuvaa pienten ainemäärien annostelua märkäkemiallisia analyysejä tms. toimenpiteitä varten.

Tyypillisenä pienten neste-erien annosteluvälineenä voidaan mainita sylinterin ja siinä liikkuvan männän muodostama ruisku, joka imee määräsuuruisen erän sisäänsä ja annostelee sen haluttuun kohteeseen. Ruisku on tarkka ja kätevä väline manuaalisessa annostelussa mutta sen hinta rajoittaa sen käyttöä laajempien, osaksi tai kokonaan automatisoitujen laitekoko-naisuuksien osana.

Eräs tunnettu neste-erien siirtoon ja annosteluun käytetty laite on peristalttinen pumppu, joka käsittää tyypillisesti pyörivän telan, joka on asetettu lieriöpintaa vasten siten, että nestettä siirtävä taipuisa letku kulkee telan vaippapin-nan ja mainitun lieriöpinnan välitse. Telan lieriöpinta on varustettu tasavälein sijaitsevilla ulokkeilla siten, että ulokkeet painavat kohdiltaan letkun umpeen ja jakavat letkussa olevan nesteen ulokkeiden väleillä oleviksi määräsuurui-siksi eriksi. Telan pyöriessä ulokkeet työntävät neste-eriä letkussa eteenpäin. Laitteen haittapuolena on sen epätarkkuus sekä sen aikaansaaman nestevirtauksen lievä epätasaisuus, mikä johtuu siitä, että letkusta kulloinkin irtoava telan uloke aiheuttaa virtaukseen pienen taaksepäin suuntautuvan sysäyksen .

Edelleen tunnetaan annosteluperiaate, jonka mukaan neste johdetaan ohuita putkistoja myöten määräsuuruiseen tilaan, johon se suljetaan jäädyttämällä putket tilan molemmin puolin määrätyistä hanakohdista umpeen. Tämä ratkaisu, joka on kuvattu FI- patenttijulkaisussa 57850, on tarkoitettu analyysilait-teeseen, jonka toiminta on kokonaisuudessaan säädelty ko.

2 73664 jäähanojen avulla. Yksinkertaisissa mitta-ja analyysilaitteissa ratkaisu on epäkäytännöllinen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa virtaavan aineen annostelua varten yksinkertainen ratkaisu, jota voidaan soveltaa laajasti eri yhteyksissä varsinkin nesteiden mutta myös kaasujen annosteluun. Tunnusomaista keksinnölle on se, että aine johdetaan haaroitettuun putkistoon, jossa se saapuu tulohaaraa myöten haarakohtaan, josta erkanee kaksi tai useampia jatkohaaroja, että virtauksen annetaan edetä haarakohdan ohi johonkin jatkohaaroista, että virtaus pysäytetään ja että jatkohaaraan edennyt ainefraktio erotetaan tulohaarassa olevasta fraktiosta johtamalla jommankumman mainitun haaran tai toisen jatkohaaran kautta annosteltavaan aineeseen se-koittumatonta apuainetta niin, että apuaineen virtaus vie toisen fraktioista mukanaan, jolloin fraktioiden erottuminen tapahtuu haarakohtaan syntyvän rajapinnan kohdalta.

Keksinnön perusajatuksena on käyttää annostelussa hyväksi annosteltavan aineen ja siihen sekoittumattoman apuaineen välistä pintajännitystä. Kun käytetyn putkiston haarat ainakin haarakohdan alueella ovat kapillaarimittaisia, saadaan haara-kohtaan sekoittumattomien faasien välille syntymään pintajännityksen vaikutuksesta rajapinta, joka muodostuu toistet-tavasti samanmuotoisena aina samalle kohdalle. Tähän perustuu keksinnöllä saavutettava annostelutarkkuus.

Keksinnön pääasiallisena sovellutuskohteena ovat märkäkemial-liset analyysilaitteet, joissa käsiteltävä, annostelun kohteena oleva aine on neste, tavallisimmin vesiliuos. Tähän se-koittumattomana apuaineena voidaan käyttää kaasua, kuten ilmaa, tai toista nestettä, joka on veteen liukenematonta, esim. öljyä tms. orgaanista nestettä.

Eräs keksinnön mukaisen menetelmän edullinen toteutustapa on se, että annosteltava aine johdetaan haaroitettuun putkistoon, jossa se saapuu määrätyn annostilavuuden omaavaa tulo- 3 78664 haaraa myöten haarakohtaan, josta erkanee kaksi tai useampia jatkohaaroja, että virtauksen annetaan edetä haarakohdan ohi johonkin jatkohaaroista, että virtaus katkaistaan niin, että aineen takaisinvirtaus tulohaarassa estyy, ja että jatkohaa-raan edennyt ainefraktio poistetaan johtamalla jatkohaarojen kautta annosteltavaan aineeseen sekoittumatonta apuainetta niin, että apuaineen virtaus vie mainitun fraktion mukanaan, jolloin tulohaaraan jäävän annoksen rajapinta asettuu haara-kohtaan tulohaaran pään kohdalle. Yhdessä putkiston jatkohaaroista voi tällöin sijaita pumppu, joka sekä imee annosteltavan aineen putkistoon sen tulohaaran kautta että apuainetta vastakkaiseen suuntaan pumppaamalla poistaa haarakohdan ohi ko. jatkohaaraan edenneen ainefraktion.

Eräs toinen keksinnön mukaisen menetelmän edullinen toteutustapa on se, että menetelmässä käytetään haaroitettua putkistoa jossa tulohaara jakautuu haarakohdassa päähaaraan ja sivuhaaraan ja jossa päähaarasta erkanee edelleen toisessa haarakohdassa toinen sivuhaara, että ainakin putkiston sivuhaaroihin johdetaan ensin annosteltavaan aineeseen sekoittamatonta apuainetta, että putkiston tulohaaraan ja päähaaraan johdetaan sen jälkeen annosteltavaa ainetta niin, että annosteltava aine täyttää päähaaran ainakin haarakohtien väliseltä matkalta ja haarakohtiin muodostuu rajapinnat annosteltavan aineen ja sivuhaaroissa olevan apuaineen välille, että annosteltavan aineen virtaus katkaistaan sekä tulohaarassa ensimmäisen haarakohdan edeltä että päähaarassa toisen haarakohdan jälkeen ja että lopuksi sivuhaarojen kautta järjestetään apu-ainevirtaus, joka vie mukanaan annosteltavan aineen päähaarasta haarakohtiin syntyvien uusien rajapintojen väliltä. Haarakohtien välille jäävä päähaaran osuus muodostaa siis tässä tapauksessa sen määräsuuruisen tilan, johon annos muodostetaan .

Keksinnön kohteena ovat myös laitteistot edelläkuvatun annos-telumenetelmän soveltamiseksi. Laitteistot käsittävät olennaisimpina osinaan haaroitetun putkiston, jossa tulohaarasta 4 78664 tai sen jatkeesta erkanee yhdessä tai useammassa haarakohdassa sivu- tai jatkohaaroja, sekä elimet annosteltavan aineen ja apuaineen haluttujen virtausten järjsestämiseksi putkistossa. Laitteistojen täsmällisten tunnusmerkkien osalta viitataan oheisiin patenttivaatimuksiin (vaatimukset 7-10).

Kuten jo edellä on mainittu, voidaan keksintöä edullisesti soveltaa märkäkemial1 isissä analyysilaitteissa. Tällaisia o-vat mm. kliiniset ja immunokemialliset analysaattorit, joilla tehdään lääketieteellisiä diagnooseja potilaalta otetusta näytteestä, kuten esim. veri- tai virtsanäytteestä. Lisäksi kysymykseen tulevat lähinnä vesinäytteistä tehtävät ympäris-tökemialliset analyysit.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuviot 1-5 esittävät vaiheittain erästä nesteenkäsittelypro-sessia, johon sisältyy keksinnön mukainen annostelu,

Kuviot 6-7 esittävät kahta vaihtoehtoista putkiston haara-kohtaa keksinnön mukaisessa annostelulaitteistossa,

Kuviot 8-10 esittävät vaiheittain erästä toista keksinnön mukaista annosteluprosessia,

Kuviot 11-14 esittävät vaiheittain erästä kolmatta keksinnön mukaista prosessia ja

Kuviot 15-17 esittävät vaiheittain erästä neljättä keksinnön mukaista prosessia, jossa putkiston tulohaara jakautuu haara-kohdassa viiteen jatkohaaraan.

Kuvioissa 1-5 on esitetty prosessi, jossa nestemäisestä rea-genssista annostellaan keksinnön mukaisesti erä, joka yhdistetään näyteastiassa näytteeseen ja siirretään sen jälkeen fotometriin mittausta varten. Käytetyn laitteiston muodostaa haaroitettu putkisto, jonka tulohaara 1 jakautuu T-muotoises- 5 73664 sa haarakohdassa 2 kahteen jatkohaaraan 3,4. Tulohaaran 1 suorana jatkeena oleva jatkohaara 3 on varustettu pumpulla 5 ja toinen, kohtisuora haara 4 venttiilillä 6. Myös tulohaara 1 on varustettu venttiilillä 7. Tulohaarasta 1 erkanee edelleen haarakohdan 2 edellä kaksi sivuhaaraa 8,9, joista toinen johtaa näyteastiaan 10 ja toinen fotometriin 11. Kumpikin sivuhaaroista 8,9 on varustettu venttiilillä 12,13.

Kuviossa 1 nähdään alkutilanne, jossa nestemäistä reagenssia on imetty pumpulla 5 tulohaaran 1 kautta putkistoon niin, että nestepatsaan kärki on sivuuttanut haarakohdan 2 ja edennyt jatkohaarassa 3 pisteeseen, joka on merkitty viitenumerolla 14. Imun aikana on tulohaaran 1 venttiili 7 auki ja muut venttiilit 6,12,13 kiinni. Kuvion 1 mukaisessa tilanteessa imu keskeytetään ja tulohaaran venttiili 7 suljetaan. Tämän jälkeen jatkohaaran venttiili 6 avataan ja pumpulla 5, jota käytetään nyt päinvastaiseen suuntaan, johdetaan kuvion 2 mukaisesti jatkohaarojen 3,4 kautta ilmavirtaus, joka vie mennessään imuvaiheessa haarakohdan 2 ohi edenneen nestefraktion 15. Nestepatsaan rajapinta siirtyy tällöin haarakohtaan 2 tarkasti tulohaaran 1 pään kohdalle. Tulohaaraan 1 on täten saatu annostelluksi neste-erä joka on suuruudeltaan tarkasti määrätty.

Kuvion 2 mukaisesti on edellen näyteastiaan 10 saatettu tutkittava näyte 16, joka voi olla nestemäistä tai kiinteää ainetta. Kuviossa 3 on esitetty seuraava vaihe, jossa jatkohaaran 4 venttiili 6 on suljettu, näyteastiaan 10 johtavan sivuhaaran 8 venttiili 12 on avattu ja tulohaaraan 1 annosteltu reagenssi on pumpun 5 aikaansaamalla ilmapuhalluksella työnnetty näyteastiaan. Näyteastiassa 10 näyte sopivimmin liukenee reagenssiin tutkittavaksi liuokseksi 17. Liuos imetään pumpulla 5 kuvion 4 mukaisesti takaisin putkiston tulohaaraan 1 ja sen suorana jatkeena olevaan jatkohaaraan 3 niin, että näyteastia 10 ja sen sivuhaara 8 tyhjenevät ja nestepatsaan kärki asettuu pisteeseen 18, jossa imu keskeytetään. Tämän jälkeen näyteastiaan vievän sivuhaaran 8 venttiili 12 sulje- 6 78664 taan, fotometriin 11 vievän sivuhaaran 9 venttiili 13 avataan ja liuos työnnetään kuvion 5 mukaisesti pumpulla 5 fotometriin mittausta varten. Mittauksen jälkeen liuos poistetaan sivuhaaran 9 jatkeena olevaan putkeen.

Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty kaksi vaihtoehtoista putkiston haarakohtaa 2, joissa tulohaaraa 1 ja jatkohaaroja 3,4 on kavennettu annostelun tarkentamiseksi. Annosteltu neste täyttää kummassakin tapauksessa tulohaaran 1 niin, että rajapinta 19 on muodostunut haarakohtaan 2 tarkasti tulohaaran pään kohdalle .

Kuvioiden 8-10 mukaisessa keksinnön sovellutuksessa on annos-telulaitteistona haaroitettu, yleisesti ottaen H-muotoinen putkisto, jossa tulohaara 20 jakautuu ensimmäisessä haarakohdassa 21 päähaaraan 22, joka on 90° kulmassa tulohaaraan nähden, ja sivuhaaraan 23, joka on suorana jatkeena tulohaaral-le. Päähaarassa 22 on edelleen toinen haarakohta 24, jossa päähaara muodostaa 90°:n kulman (haarakohdan jälkeinen osa merkitty viitenumerolla 25) ja siitä erkanee 90°:n kulmassa toinen sivuhaara 26. Tulohaara 20 ja ensinmainittu sivuhaara 23 on varustettu pumpuilla 27,28, ja tulohaarassa 20, kummassakin sivuhaarassa 23,26 ja päähaarassa 25 on kussakin venttiili 29-32.

Esitetyssä annosteluprosessissa on annosteltavana aineena neste, ja annostelussa käytetään apuaineena toista nestettä, joka on valittu niin, etteivät nesteet sekoitu keskenään. Kuvion 8 mukaisessa alkutilanteessa on putkisto täytetty kokonaisuudessaan pumppujen 27,28 pumppaamalla apuaineella. Pumppauksen päätyttyä suljetaan sivuhaaroissa 23,26 olevat venttiilit 30,31 ja pumpataan pumpulla 27 kuvion 9 mukaisesti annosteltavaa ainetta tulohaaraan 20 ja siitä edelleen päähaaraan 22,25 virtausreitin venttiilien 29,32 olleessa avoimina. Tässä vaiheessa muodostuu haarakohdissa 21,24 täsmälliset rajapinnat 33,34 annosteltavan aineen ja sivuhaaroissa 23,26 olevan apuaineen välille. Kun pumppaus on lope- 7 73664 tettu ja tulohaaran ja päähaaran venttiilit 29,32 on suljettu, avataan sivuhaarojen 23, 26 venttiilit 30,31 ja pumpataan sivuhaarassa 23 olevan pumpun 28 avulla kuvion 10 mukaisesti apuainetta niin, että apuaineen virtaus vie mukanaan annosteltavan aineen päähaarasta 22 haarakohtien 21,24 väliltä. Tässä yhteydessä muodostuu haarakohtiin 21,24 uudet rajapinnat 35,36 annosteltavan aineen ja apuaineen välille. Saatu apuaineen mukana virtaava annos on kuviossa 10 merkitty viitenumerolla 37.

Kuvioissa 11-14 on esitetty sovellutus, jossa annostelutapah-tumaa siirretään ajallisesti ja/tai paikallisesti keksinnön mukaista annosteluperiaatetta hyväksikäyttäen. Annostelulaite 38, kuten esim. ruisku, jolla on riittävä annostelutarkkuus, on liitettynä putkistoon, jossa on päähaara 39 sekä tähän haarakohdassa 40 liittyvä tulohaara 41 (haarakohdan jälkeinen päähaaran osa on merkitty viitenumerolla 42). Kumpikin haara on varustettu venttiilillä 43,44. Kumpikin haara on lisäksi liitettynä pumppuun tai vastaavaan (ei esitetty).

Kuvion 11 mukaisessa lähtötilanteessa annosteltavaa nestettä on imetty tulohaarasta 41 päähaaraan 42 niin, että virtaus on haarakohdassa 40 kääntynyt annostelulaitteesta 38 poispäin. Kun imu on päättynyt, suljetaan tulohaaran venttiili 44 ja imetään annostelulaitteen 38 avulla kuvion 12 mukaisesti päähaaraan 39,42 toista nestettä, joka tässä tapauksessa toimii apunesteenä. Virtaus vie mennessään päähaarassa 42 olevan annosteltavan nesteen niin, että nesteiden rajapinta 45 muodostuu haarakohtaan 40 tulohaaran 41 pään kohdalle. Tämän jälkeen päähaaran venttiili 43 suljetaan ja tulohaaran venttiili 44 avataan, ja annostelulaitteella 38 annostellaan määräsuu-ruinen erä apunestettä, jolloin samanaikaisesti tulohaarasta 41 virtaa kuvion 13 mukaisesti vastaavansuuruinen erä annosteltavaa nestettä haarakohdan 40 ohi päähaaraan 39. Viimeksimainittu erä on tämän jälkeen saatettavissa annostelulaitteella 38 haluttuun kohteeseen päähaaran 42,39 kautta johdetun apunesteen työntämänä. Kuviossa 14 nähdään tilanne, jossa tulohaaran venttiilin 44 ollessa suljettuna apuneste on työntämässä annosteltua neste-erää 46 päähaarassa 39 kohti annostelulaitetta 38.

s 73664

Kuvioissa 15-17 on esitetty vielä erään keksinnön sovellutuksen mukaisesti käytettävä putkisto, jossa tulohaara 47 jakautuu haarakohdassa 48 viideksi jatkohaaraksi 49-53. Kukin haara on varustettu venttiilillä 54.

Kuvion 15 mukaisessa lähtötilanteessa on kussakin haarassa erilaista nestemäistä ainetta ja tulohaarassa 47 olevaa ainetta, joka on annosteltava aine, ollaan johtamassa haarakohdan 48 ohi suoraviivaisesti jatkohaaraan 51, johon virtauksen kärki pysäytetään, esim. sulkemalla ko. jatkohaarassa oleva venttiili 54. Tämän vaiheen tarkoituksena on itse asiassa varmistaa se, että putkistossa on annosteltavaa ainetta vähintään haarakohtaan 48 saakka. Tämän jälkeen viereisen jat-kohaaran 52 venttiili 54 avataan ja määräsuuruinen erä annosteltavaa ainetta johdetaan tähän jatkohaaraan kuvion 16 mukaisesti. Tulohaara 47 voi olla esim. kytkettynä annostelu-ruiskuun, jolloin tässä on kysymys samantapaisesta annostelu-tapahtuman siirtämisestä kuin kuvioiden 11-14 esittämässä sovellutuksessa. Annosteltavan aineen virtauksen pysähdyttyä suljetaan tulohaarassa 47 oleva venttiili, minkä jälkeen annos on siirrettävissä jatkohaarassa 52 eteenpäin jostakin toisesta jatkohaarasta saatavan, apuaineena toimivan aineen avulla. Kuviossa 17 nähdään tilanne, jossa annos 55 on poistumassa jatkohaarasta 50 johdetun apuainevirtauksen työntämä-nä.

Kuvioiden 15-17 mukaisen laitteiston suhteen on vielä huomattava, että periaatteessa mikä tahansa haarakohdasta 48 alkavista haaroista 47, 49-53 voidaan haluttaessa järjestää toimimaan tulohaarana, jolloin annosteltavana on ko. haarassa oleva aine. Ratkaisun toimivuuden ehtona on vain se, että annosteltava aine ja apuaineeksi valittava aine ovat toisiinsa sekoittumattornia.

9 78664

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutukset eivät rajoitu edellä esitettyihin esimerkkeihin vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa .

Claims (11)

1. Menetelmä virtaavan aineen annostelemiseksi, tunnettu siitä, että aine johdetaan haaroitettuun putkistoon, jossa se saapuuu tulohaaraa (1,20,41,47) myöten haarakohtaan (2,21,40,48), josta erkanee kaksi tai useampia jatkohaaroja (3-4,22-23,39,42,49-53), että virtauksen annetaan edetä haarakohdan ohi johonkin jatkohaaroista (3,22,39,52), että virtaus pysäytetään ja että jatkohaaraan edennyt ainefraktio (15,37,46,55) erotetaan tulohaarassa olevasta fraktiosta johtamalla jomman kumman mainitun haaran (3,22,39,52) sekä toisen jatkohaaran (4,23,42,50) kautta annosteltavaan aineeseen sekoittumatonta apuainetta niin, että apuaineen virtaus vie toisen fraktioista mukanaan, jolloin fraktioiden erottuminen tapahtuu haarakohtaan syntyvän rajapinnan (19,35,45) kohdalta .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annosteltava aine on nestettä ja että apuaine on kaasua.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annosteltava aine ja apuaine ovat toisiinsa se-koittumattomia nesteitä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annosteltava aine johdetaan haaroitettuun putkistoon, jossa se saapuu määrätyn annostilavuuden omaavaa tulohaaraa (1) myöten haarakohtaan (2), josta erkanee kaksi tai useampia jatkohaaroja (3,4), että virtauksen annetaan edetä haarakohdan ohi johonkin jatkohaaroista, että virtaus katkaistaan niin, että aineen takaisinvirtaus tulohaarassa estyy, ja että jatkohaaraan edennyt ainefraktio (15) poistetaan johtamalla jatkohaarojen kautta annosteltavaan aineeseen sekoittumatonta apuainetta niin, että apuaineen virtaus vie mainitun fraktion mukanaan, jolloin tulohaa-raan jäävän annoksen rajapinta (19) asettuu haarakohtaan tu-lohaaran pään kohdalle. 11 78664

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annosteltava aine imetään putkistoon yhteen sen jatkohaaroista (3) sijoitetulla pumpulla (5) ja että tulohaa-rasta (1) haarakohdan (2) ohi kyseiseen jatkohaaraan edenneen ainefraktion (15) poisto apuaineen avulla tapahtuu samalla pumpulla käyttämällä sitä imuvaiheeseen nähden vastakkaiseen suuntaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään haaroitettua putkistoa, jossa tulohaara (20) jakautuu haarakohdassa (21) päähaaraan (22) ja sivuhaaraan (23) ja jossa päähaarasta (22,25) erkanee edelleen toisessa haarakohdassa (24) toinen sivuhaara (26), että ainakin putkiston sivuhaaroihin johdetaan ensin annosteltavaan aineeseen sekoittumatonta apuainetta, että putkiston tulohaaraan ja päähaaraan johdetaan sen jälkeen annosteltavaa ainetta niin, että annosteltava aine täyttää päähaaran ainakin haarakohtien väliseltä matkalta ja haarakohtiin muodostuu rajapinnat (33,34) annosteltavan aineen ja sivuhaaroissa olevan apuaineen välille, että annosteltavan aineen virtaus katkaistaan sekä tulohaarassa ensimmäisen haarakohdan edeltä että päähaarassa toisen haarakohdan jälkeen ja että lopuksi sivuhaarojen kautta järjestetään apu-ainevirtaus, joka vie mukanaan annosteltavan aineen (37) päähaarasta haarakohtiin syntyvien uusien rajapintojen (35,36) väliltä.

7. Laitteisto patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää haaroitetun putkiston, jossa on määrätyn annostilavuuden omaava tulohaara (1), joka päättyy haarakohtaan (2), josta erkanee kaksi tai useampia jatkohaaroja (3,4), sekä elimet (5) annosteltavan aineen johtamiseksi putkistoon niin, että virtauksen kärki sivuuttaa mainitun haarakohdan, sekä haarakohdan ohi jatkohaaraan edenneen ainefraktion (15) poistamiseksi jatkohaarojen kautta johdetulla annosteltavaan aineeseen sekoittumattoman apuaineen virtauksella, ja että tu- lohaara on varustettu ainakin yhdellä venttiilillä (7), joka estää annosteltavan aineen virtauksen tulohaarassa taaksepäin mainitun fraktion poiston aikana. 12 78664

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu pumppu (5), joka on sijoitettu putkiston johonkin jatkohaaraan (3) siten, että pumppu suorittaa sekä annosteltavan aineen imemisen putkeen että haarakohdan (2) ohi kyseiseen jatkohaaraan edenneen ai-nefraktion (15) poistamisen.

9. Laitteisto patenttivaatimuksen 6 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää haaroitetun putkiston, jossa tulohaara (20) jakautuu haarakohdassa (21) päähaaraan (22) ja sivuhaaraan (23) ja jossa päähaarasta (22,25) erkanee edelleen toisessa haarakohdassa (24) toinen sivuhaara (26), elimet (27,28) annosteltavaan aineeseen sekoittumattoman apuaineen johtamiseksi ainakin putkiston sivuhaaroihin sekä elimet (27) annosteltavan aineen johtamiseksi putkiston tulohaaraan ja edelleen päähaaraan niin, että annosteltava aine täyttää päähaaran ainakin haara-kohtien väliseltä matkalta, ja että tulohaaraan ensimmäisen haarakohdan edelle ja päähaaraan toisen haarakohdan jälkeen on sijoitettu venttiilit (29,32), joilla annosteltavan aineen virtaus mainituissa haaroissa voidaan estää niin, että annosteltava aine on poistettavissa haarakohtien väliltä sivuhaarojen kautta johdetulla apuainevirtauksella.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että putkiston haarojen (1,3,4) läpimittaa on kavennettu haarakohdan (2) alueella.

10 73664

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto kuuluu osana märkäke-mialliseen analyysilaitteeseen, varsinkin kliiniseen analysaattoriin . 13 78664