FI78398B - Byggelement foer byggmodeller, isynnerhet foer leksaker. - Google Patents

Description

1 78398

Rakennuselementti rakennusmalleja, erikoisesti leikkikaluja varten Tässä keksinnössä on esitetty rakennuselementti 5 rakennusmalleja, erikoisesti leikkikaluja varten patenttivaatimus l:n lajimääritelmän mukaisesti.

Esimerkiksi CH-patentissa nro 362 354 tunnetaan tämänkaltaisia rakennuselementtejä, joissa yhden puolen seinä on varustettu vähintään yhdellä rivillä kytkentätappeja 10 ja toinen puoli vastakytkentäelimillä yhdistettäväksi toisen rakennuselementin kytkentätappeihin. CH-patentista nro 455 606 on edelleen tunnettua, että vähintään osalla kytkentätapeista on sähköä johtavat pinnat tai että vastakytkentäelimillä varustetulle puolelle seinää on järjestet-15 ty sähköä johtavat kontaktielimet, joidet tarkoituksena on kahden rakennuselementin mekaanisessa yhdistämisessä aikaansaada sähkökontakti toisen kytketyn rakennuselementin johtavan yläpinnan kanssa.

Tällaisten tunnettujen rakennuselementtien valmistus 20 sähköisten virtapiirien järjestämiseksi tulee kalliiksi, eikä niitä voi yleisesti käyttää saman rakennuselementti-systeemin toisten rakennuselementtien kanssa ja ne vaativat käyttäjältään vähintään sähkötekniikan alkeistietoja virrankulun suhteen.

25 Julkaistusta saksalaisesta patenttihakemuksesta nro 25 52 587 on sähköisellä liitäntämahdollisuudella varustettu liitäntärakenneyksikkö tunnettu, jossa rakenne-yksikön kohoumien ja syvennysten kosketuskohtien läpi saadaan aikaan sähköliitäntä pistämällä yhteen näihin kohtiin ase-30 tetut kontaktikohdat, jolloin erityisesti myös on varottava oikosulkua yhteenliittämisessä. Mutta patenttihakemuksessa ei ole kuitenkaan selitetty, kuinka nämä ]iitäntäpinnat on liitettävä yhteen.

Keksinnön tehtävänä on tehdä edellä mainitunlainen 35 rakennuselementti, jonka sähköiset liitäntäkeinot soveltuvat jokaisen rakennuselementtisysteemin kytkentätappeihin tai 2 78398 vastakytkentäelimiin, joka edelleen on haluttaessa yhdistettävissä kosketuksettomiin rakennuselementteihin samassa rakennuselemettisysteemissä ja jonka liitäntäkyky samanlaisen rakennuselementin kanssa on asennonmukaisesti yksiselit-5 teisesti määriteltävissä.

Keksinnön mukaisesti on rakennuselementillä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt tunnusmerkit.

Niiden mukaan kytkentä tappien yläpinnoilla on sähköä eristävät ja sähköä johtavat alueet, joilla on rakennusele-10 menttiä kytkettäessä kytkentätappien rivin kanssa yhdensuun taisella kontaktielimellä mahdollista saada aikaan se, että kummankin rakennuselementin määrätyissä suhteellisissa asennoissa tulee tai ei tulö sähköliitäntä toisen rakennus-elementin johtavien kytkentätappien ja toisen rakennusele-15 mentinkontaktielimen välillä tai sen kytkentätappien johtavien, kontaktielimeen liittyneiden alueiden väliLlä.

Edullisesti ovat kytkentätappien sähköä johtavat alueet vähintäin yhdellä kytkentätappien yhteiseen pintaan kohtisuoralla kytkentätappien sivupinnalla, jolloin kontakti-20 elimellä on kytkentätappien rivinsuunnassa ulottuva ja mainittuun yhteiseen pintaan kohtisuora johtava kosketuspinta. Siten saavutetaan kahta rakennuselementtiä kytkettäessä varma sähköliitäntä toisen rakennuselementin kytkentätappien johtavien alueiden ja toisen rakennuselementin kohtaktieli- 25 men välillä.

Erittäin edullista on, kun sähköä johtavat alueet ulottuvat kytkentätapeissa yli kulma-alueen enemmän kuin 90° ja vähemmän kuin 270° kytkentätappien pituusakselin ympäri ja on muodostettu ja järjestetty samanlaisiksi samalle kyt-30 kentätappiriville. Täten saavutetaan kahdessa keskenään kytketyssä rakennuselementissä asennonmukaisesti yksiselitteinen määritelty kosketuskyky molempien rakennuselementtien välillä, so. määrätystä keskinäisestä asennosta on seurauksena liitäntä, jota ei kuitenkaan tapahtu 90° käännetys-·-·. 35 sä asennossa.

3 78398

Kun tällaisessa suoritusmuodossa rakennuselementeil-lä on kaksi riviä pareittain vierekkäin olevia kytkentätap-peja, joiden johtavat yläpinnat ovat toisessa rivissä kulma-alueella, joka toisessa rivissä on vastakkaisella 5 puolella 180° päässä, ja kun rakennuselementtien vastakyt- kentäelimillä varustetulla puoleUä on kontaktinauha jokaista molempien rivien kytkentätappia varten, jolloin kohtakti-nauhat ovat kiinnittyneet sähköä johtavasta kytkentätappi-en suorien rivien johtavien pintojen kanssa, niin saavute-10 taan, riippumatta siitä, kuinka molemmat rakennuselementit kiinnitetään toistensa kanssa, aina sama sähkökytkentäjärjestys, siis oikeanapainen kytkentä.

Edullisesti jokainen kontaktielin on muodostettu sähköä johtavaksi kontaktikiskoksi, joka ulottuu pitkin kyt-15 kentätappien suoraa riviä niiden vastakkaiselle puolelle ja on yhdistetty tämän rivin kytkentätappien sähköä johtaviin alueisiin. Rakennuselementissä, joka muodostuu ontosta kappaleesta, jossa on parittaan yhdensuuntaiset sivuseinät ja niihin kohtisuorassa oleva, kytkentätapeilla varus-20 tettu seinä, voi kulloinkin johtava kontaktikosko olla järjestetty joko kahta pareittain yhdensuuntaista onton kappaleen sivuseinää pitkin tai kahdesta yhdensuuntaisesta ontonkappaleen sivuseinästä yhtä pitkän matkan päässä olevaan keskilinjaa pitkin tai sen molemmin puolin. Näi-25 denkahden vaihtoehdon avulla on mahdollista varustaa rakennuselementit kontaktikiskoilla käytännöllisesti katsoen halutulla tavalla.

Keksinnön kohteen suoritusesimerkit selitetään seu-raavassa piirustusten perusteella. Niissä 30 kuvio 1 esittää rakennuselementin yläpuolta päältä päin, jossa on kaksi kytkentätappiriviä, kussakin kuusi tappia, joiden sivupinnat ovat osittain sähköä johtavia, kuvio 2 esittää kuvion 1 rakennuselementin alapuolta päältäpäin varustettuna kontaktinauha11a, 35 kuvio 3 esittää leikkausta Linjaa III-III pitkin kuviossa 1, 78398 4 kuvio 4 esittää kuvioiden 1-3 rakennuselementin kontaktilaitetta päältäpäin, kuvio 5 esittää rakennuselementin yläpuolta päältäpäin, jossa on kuuden kytkentätapin rivi, joiden sivupinnat 5 ovat osittain sähköäjohtavia, kuvio 6 esittää kuvion 5 rakennuselementin alapuolta päältäpäin, jossa on kontaktinauha, kuvio 7 esittää kuvioiden 5 ja 6 rakennuselementin kontaktilaitetta päältäpäin, 10 kuvio 8 esittää kahta toisiinsakytkettyä kuvioiden 1-3 mukaista rakennuselementtiä, kuvio 9 esittää kahta toisiinsakytkettyä kuvioiden 5 ja 6 mukaista rakennuselementtiä, kuvio 10 esittää rakennuselementin yläpuolen lisä-15 suoritusmuotoa päältäpäin, jossa on kaksi kytkentätappi-riviä,joissa kummassakin on kuusi tappia, kuvio 11 esittää kvuion 10 rakennuselementin alapuolta päältäpäin, kuvio 12 esittää kuvion 1 mukaisen rakennuselemen-20 tin osan yläpuolen perspektiivistä kuvaa, jossa kytkentätap-pien johtavat alueet ovat joustavia, kuvio 13 esittää perspektiivistä kuvaa kuvion 2 mukaisen rakennuselementin alapuolesta, jossa kontaktinauhat on tehty joustaviksi, 25 kuvio 14 esittää edelleen rakennuselementtiä päältä päin, jonka kytkentätappien sisäpinnoilla on johtavat alueet, kuvio 15 esittää kuvion 14 rakennuselementin alapuolen kuvaa, kuvio 16 esittää halkileikkausta kuvioiden 14 ja 15 30 rakennuselementistä linjojen XVI-XVI mukaan, kuvio 17 esittää yksikappaleisenkontaktilaittesn perspektiivikuvaa kuvioiden 14-16 rakennuselementille, kuviot 18-29 esittävät kaavakuvia rakennuselementistä, joissa on kaksi kytkentätappiriviä, jolloin kuviot 35 18a-29a esittävät rakennuselementin suoralinjäistä kytken tää samanlaisen rakennuselementin kanssa ja 18a-29b esit- 5 78398 tävät rakennuselementin kytketää samanlaisen rakennuselemen-tin kanssa suorassa kulmassa, kuvio 30 esittää perspektiivikuvaa kxtfion 1 mukaisen rakennuselementin yläpuolesta, jossa kytkentätapit on kui-^ tenkin lisäksi muodostettu kytkentärasioiksi, kuviot 31 ja 32 esittävät perspektiivikuvia levymäisten rakennuselementtien yläpuolesta, jossa on useita rivejä kytkentätappeja, kuvio 33 esittää perspektiivikuvaa laatikkomaisesta ^ elektronisten ja/tai sähköisten rakenneosien vastaanottami seksi tarkoitetusta rakennuselementistä, jossa on neljä kytkentätappia, kuvio 34 esittää perspektiivikuvaa kuutionmuotoises-ta rakennuselementistä, jossa on kahdelle toisiinsa rajoittu-^ valle pinnallle järjestettyä kytkentätapit, kuvio 35 esittää perspektiivikuvaa kahdella kytkentä-tapilla varustetusta korkeammasta rakennuselementistä, jossa on lisäksi pistokereiät, kuvio 36 esittää perspektiivikuvaa laatikonmuotoi- 20 sesta, elektronisten ja/tai sähköisten rakenneosien vastaanottamiseksi tarkoitetusta rakennuselementistä, jossa on vastakytkentäputki ja kontaktinauha, kuvio 37 esittää perspektiivikuvaa kuvion 32 mukaisesta rakennuselementistä, jossa kuitenkin on katkaistu 25 kontaktinauha, ja kuvio 38 esittää perspektiivikuvaa kuutiomaisesta rakennuselementistä, jossa yhdellä pinnalla on kytkentätapit ja viereisellä pinnalla on vastakytkentäputki ja kontaktinauha .

Kuvioissa 1-3 esitetyllä leikkikalurakennuselemen-tillä on sinänsä esimerkiksi CH-patenttijulkaisusta 362 354 tunnetulla tavalla laatikonmuotoinen, sähköä eristävästä muovista koostuva ontto kappale 1 päätysei-nineen 2, sivuseinineen 3 ja pääty- ja sivuseiniin kohti-J suorassa olevine pohjaseinineen 4. Pohjaseinän 4 ulkopuolella on rakennuselementissä sylinterimäiset kytkentätapit 6 78398 5. Onton kappaleen 1 sisäpuolelle on muodostettu kiinnit-tävästi vaikuttavat vastakytkentäelimet,jotka koostuvat sylinterimäisistä, onton kappaleen 1 pöhjaseinästä 4 kohoavista putkista 6.

5 Esitetyssä suoritusesimerkissä on rakennuselementissä kaksi kuuden parittain vierekkäin olevan kytkentätapin 5 riviä sekä viisi vastakytkentäputkea 6. Yhteenkytkettäes-sä kahta kuvioiden 1-3 mukaista rakennuselementtiä tai vastaavia erimittaisia elementtejä kiinnittyvät toisen 10 rakennuselementin kytkentätapit 5 molempien rakennuselement- tien päällekkäisiin osiin joko kahden vastakytkentäputken 6, sivuseinän 3 ja päätyseinän 2 väliin. Tähän kiinteään, mutta irroitettavissa olevaan, mekaaniseen liitäntälajiin ei enää tarvitse perehtyä tarkemmin, koska se on jo kyllin 15 tuttu.

Rakennuselementin kuvioissa 1-3 esitetyssä suoritus-esimerkissä on kytkentätappien 5 sivupinnoilla tai vaippa-pinnoilla sähköä johtava yläpinta, joka on metallisen kerroksen 7 muotoinen. Kuvioissa 1 ja 3 on nämä johtavat ker-20 rokset esitetty paksuilla, yhtenäisillä viivoilla, kuviossa 2 paksuilla katkoviivoilla, koska ne eivät ole näkyvissä.

Johtavat kerrokset 7 eivät ulotu kytkentätappien 5 koko kehän ympäri, vaan ainoastaan noin 180° kulma-alueen ympäri. Tämä kulma-alue voi myös olla pienempi tai suurempi, 25 nimittäin toisaalta lähes 90° ja toisaalta lähes 270c.

Edelleen on kuviosta 1 nähtävissä, että ajateltu jakcsauma jokaisen kytkentätapin 5 johtavalla kerroksella 7 varustetun osan ja lopun,eristävän osan välillä muodostaa sivuseiniin 3 verrattuna lähes 45° kulman. Tällä jokaisen kytkentä-30 tapin 5 johtavan kerroksen 7 ulottuvuudella ja sijainnilla saavutetaan se, että neljästä yhdensuuntaisena päätyseiniin 2 ja sivuseiniin 3 olevasta jokaiseen kytkentätappiin 5 asetettavasta, keskenään kohtisuoraan päällekkäin olevasta pinnasta kulloinkin kaksi nojautuu johtavaan kerrokseen 7 35 ja kaksi eristävään pintaosaan 8. Kaikki johtavien kerrosten 7 kulma-alueet on suunnattu samansuuntaisesti. Kuitenkin 7 78398 kytkentätappien toisen rivin kulma-alueet ovat toisessa kytkentätappirivissä vastakkaisella puolella 180° päässä.

Muutoin muodostavat johtavat kerrokset 7 yhdessä eristävien pintaosien 8 kanssa sileän sylinterimäisen vai-5 pan, niin että kyseessä olevat kytkentätapit 5 ovat muotonsa ja mitoituksensa suhteen täysin vastaavat samanlaisten raken-nuselementtien tavallisten, täysin eristävien kytkentätappien kanssa.

Kuvioista 1-3 on edelleen nähtävissä, että onton 10 kappaleen sisäosaan molempia sivuseiniä 3 pitkin on järjestetty kumpaankin sähköä johtava metallinen, nauhamuotoinen kaistale 9, jota seuraavassa kutsutaan kontaktinauhaksi. Kuvioissa 2 ja 3 on nämä kontaktinauhat 9 esitetty paksuilla yhtenäisillä viivoilla, kuviossa 1 paksuilla katkoviivoilla, 15 koska ne eivät ole näkyvissä.

Jokaiseen kytkentätappien 5 pitkittäisriviin on näin ollen järjestetty kontaktinauha 9, joka sen lisäksi on sähköä johtavasti yhdistetty kyseisen rivin kytkentätappien 5 kaikkiin johtaviin kerroksiin 7. Sivuseinien 3 paksuus 20 on sellainen, että senuodostaa yhdessä siihen kuuluvan kontaktinauhan 9 (vrt. kuvio 3) kanssa seinäpaksuuden, joka on sama kuin samanlaisen rakennuselementin tavallisessa, täysin eristävässä sivuseinässä.

Suoritusesimerkki johtavien kerrosten 7 ja kontakti-25 nauhojen 9 valmistamisesta ja järjestelystä on esitetty kuviossa 4. Sen mukaan muodostuvat johtavat kerrokset 7 taivutetuista peltikappaleista,jotka on sähköisesti ja mekaanisesti kiinteästi yhdistetty siihen kuuluvaan nauhan-muotoiseen kontaktinauhaan 9. Edullisesti valmistetaan joh-30 tavat kerrokset 7 ja kontaktinauha 9 yksikappaleiseksi leikkaamalla peltikaistale, jonka leveys on sama kuin rakennus-elementinkorkeus kytkentätappiin asti,vastaavissa kohdissa kytkentätappien 5 korkeutta vastaavan leveyteen asti (kuvio 3) ja leikatut alueet taivutetaan kuvion 4 mukaisesti 35 ja poistetaan asteittain jäljelle jäävästä peltikaista- leesta (kuvio 3). Tämä tehdään ilman muuta meistotyövaiheena.

e 78398

Pohjaseinässä 4 olevien vastaavien rakomaisten aukkojen läpi on mahdollista asettaa johtavien kerrosten 7 ja kontak-tinauhan 9 kuviossa 4 esitetty yksikkö esimuotoiltuun muoviseen onttoon kappaleeseen 1.

5 On selvää, että asetettaessa yhteen ja kytkettäessä kahta samanlaista kuvioiden 1-3 mukaista rakennuselementtiä, joko täysin päällekkäin tai osittain päällekkäin, joutuvat toisen rakennuselementin yhden kytkentätappien 5 rivin johtavat kerrokset 7 aina sähköliitäntään toisen rakennusele-10 mentin yhden kontaktinauhan 9 kanssa ja että tämä koskee samoin toisen kytkentätappien rivin johtavia kerroksia ja toista kontaktinauhaa. Mutta myöskin silloin, kun rakennuselementtiä ei aseteta samaan pitHussuuntaan toisen rakennuselementin kanssa ja kytketä tämän kanssa, vaan ne ··.

15 asetetaan kohtisuoraan asemaan toistensa kanssa, jäävät molempiin kytkentätappien riveihin järjestetyt virtapiirit kytkentään tai erilleen, mikä selitetään jäljessä kuvion 8 perusteella.

Kuvion 8 mukaan kytketään ensimmäinen rakennus-20 elementti 10 toiseen rakennuselementtiin 11 asettamalla ensimmäinen toisen päälle kohtisuorassa nuolen 12 mukaan. Sähköliitäntävaiheeseen osallistuvat tässä rakennuselemen-tin 11 kytkentätappien 5 johtavat kerrokset 7 tai 7' ja rakennuselementin 10 kontaktinauhat 9 tai 9'. Rakennusele-25 menttien 10 ja 11 toisiaan peittävät alueilla on kytkentä- tapit 5 esitetty läpinäkyvinä. On selvää, että tällöin joutuvat sähkökontaktiin rakennuselementin 10 yksi kontaktinauha 9 rakennuselementin 11 yhden kytkentätappien 5 rivin 13 johtavan kerroksen 7 kanssa, ei kuitenkaan toisen kytkentä-30 tappien 5 rivin 14 johtavanJerroksen 7' kanssa. Vastaava tapahtuu myös rakennuselementin 10 toisessa kontaktinauhas-sa 9', joka lukuunottamatta rakennuselementin 11 toisen kytkentätappien 5 rivin 14 johtavaa kerrosta 7' joutuu sähköliitäntään. Niinollen jäävät molemmissa rakennusele-35 »sinteissä 10 ja 11 molemmat rivit järjestettyjen kontakti-nauhojen kautta toisiinsa sähköisesti liitetyillä kytkentä- 9 78398 tapeilla sähköeristeisiksi, samoin kuin myös päinvastoin toinen rakennuselementti 10 tulee toisen rakennuselementin 11 kanssa kytketyksi. Sähköliitäntöjä voivat siten tehdä myös täysin ammattitaidottomat kcrten lapset kytkemällä ky-5 seisiä rakennuselementtejä ilman oikosulun vaaraa.

Kuvioissa 5 ja 6 esitetty leikkikalurakennuselement-ti on samoin laatikkomainen ontto kappale 1, jossa on pääty-seinät 2, sivuseinät 3 ja pohjaseinä 4. Rakennuselementissä on kuitenkin ainoastaan yksi ainoa rivi sylinterimäisiä 10 kytkentätappeja 5 (kuvio 5), kun taas onton kappaleen 1 sisään on muodostettu vastakytkentäelimeksi sylinterimäisiä tappeja 15 pohjaseinään 4 (kuvio 6). Jokaisen kytkentätapin 5 sivupinnan yhden osan yli ulottuva johtava pinta on tässä rakennuselementissä muodostettu siten,että jokainen kytken-15 tätappi 5 on kokoonpantu yhdestä metallisesta osasta 16 ja yhdestä eristävästä, pohjaseinään 4 muodostetusta osasta 17, jolloin osat 16 ja 17 sijaitsevat pitkin diametraalista, 45° kulmassa kohti sivuseinää 3 kallistunutta jakosaumaa ja muodostavat siten kytkentätapin yli 180° johtavan ja yli 20 180° eristävän sivupinnan. Metalliset osat 16 läpäisevät pohjaseinän 4 (kuvio 6) ja ne on kiinnitetty, esim. juottamalla, metallisen kulmakiskon 19 pohjaseinään 4 nojautuvaan kylkeen 18. Kulmakiskon 19 toinen kylki 20 muodostaa pitkin sivuseinää 3 ulottuvan kontaktinauhan. Kulmakiskosta 19, 25 jossa on kyljet 18 ja 20, sekä kylkeen 18 kiinnitetyistä kytkentätappien metallisista osista 16 koostuva kontakti-elin on kuvattu kuviossa 7.

Kuvioiden 5 ja 6 mukaisella rakennuselementillä voidaan luonnollisesti päinvastoin kuin kuvioiden 1 ja 2 ra-30 kennuselementillä valmistaa ainoastaan yksinapainen sähkö-liitäntä. Tällä on kuitenkin puolestaan mahdollista tehdä yksinkertaisesti sähköliitäntä toisella rakennuselementillä, jossa on samanlainen kontaktilaite, ja on myös yhdistettävissä tavalliseen, yksinomaan eristävästä muovista koostu-35 vaan rakennuselementtiin. Sen lisäksi voidaan kuvioiden 5 ja 6 mukaisella rakennuselementillä saada aikaan kytkentä- 10 78398 toiminta/ jota selostetaan seuraavassa kuvion 9 perusteella.

Kuvion 9 mukaan kytketään ensimmäinen rakennusele-mentti 21 toisen rakennuselementin 22 kanssa asettamalla ensimmäinen toisen päälle kohtisuorasti nuolen 23 mu-5 kaisesti samoinikuin jo on kuvattu kuvioiden 1, 2 rake:nnus-elementeille kuvion 8 perusteella. Täten joutuu rakennus-elementin 21 kontaktinauha 20 sähkökosketukseen rakennus-elementin 22 kytkentätapin 5 metallisen osan 16 kanssa/ kun rakennuselementit 21 ja 22 asetettiin päällekkäin.

10 Täten syntyy molempien rakennuselementtien kytkentätappien 5 johtavien osien 16 välillä tai niiden kontaktinauhcjen välillä sähköliitäntä. Jos nyt päälleasetettua rakenr.usele-menttiä 21 käännetään 90° kellon osoittimen suunnassa tai rakennuselementtiä 22 vastakkaiseen suuntaan 90°, tulee 15 rakennuselementin 21 kontaktinauha 20 olemaan rakennuselementin 22 kytkentätapin 5 eristävällä osalla 17. Siten tulee mainittu sähköliitäntä katkaistuksi.

Kuvioissa 10 ja 11 on edelleen esitetty leikkikalu-rakennuselementti, jonka ontto kappale 1 eroaa kuvioiden 1 20 ja 2 mukaisesta ontosta kappaleesta siten, että onton kappaleen sisälle on muodostettu kaksi yhdensuuntaista pitkittäis-seinää 24 vastakytkentäelimiksi kytkentätapeille 5, jotka ovat kahdessa rivissä, pohjaseinän 4 sisäpintaan ja pääty-seiniin 2. Tässä tapauksessa on tarkoituksenmukaista jär-25 jestää johtavilla kerroksilla 7 kytkentätapeille 5 varustetut kontaktinauhat 9 kumpikin pitkin yhdensuuntaisia seiniä 24, siis molemmin puolin ja pitkin onton kappaleen 1 kummastakin yhdensuuntaisista sivuseinästä 3 yhtä pitkän matkan päässä olevaa keskiviivaa sähköisesti erilleen. Muutoin 30 saadaan kuivoiden 10 ja 11 rakennuselementillä sama käyttö ja vaikutus kuin kuvatulla kuvioiden 1 ja 2 rakennuselementillä.

On myös huomattava, että kuvioissa 4 ja 7 esitetyt kontaktielimet ovat vaihtoehtoisesti asennettavissa kuvioi-35 den 1 ja 2, 5 ja 6 sekä 10 ja 11 mukaisiin rakennusele-mentteihin.

n 78398

Vaikka tavallisesti rakennuselementin joustavan sivuseinän ansiosta syntyy automaattisesti kosketuspaine, on kuvioissa 12 ja 13 esitetty rakennuselementin yläpuoli tai alapuoli, jossa kytkentätappien 5 johtavat pinnat 7 5 tai kontaktinauhat 9 on muodostettu joustaviksi. Tämän lisäksi ulottuvat tarkoitettuihin kosketuspaikkoihin ainoastaan kytkentätappien 5 johtavat pinnat sormina 25 yli koko kytkentätappien korkeuden (kuvion 12) tai kontaktinauha sormena 26 yli koko sivuseinien 3 korkeuden (kuvio 13).

10 Sormien 25 ja 26 avulla saadaan joustava kosketyskyky aikaan.

Kuvioissa 14-16 on edelleen esitetty keksinnön mukaisen rakennuselementin suoritusmuoto, jonka yksikappalei-nen kontaktilaite on esitetty kuviossa 17 perspektiivisesti. Tämä rakennuselementti on puolestaan laatikonmuotoinen, säh-15 köä eristävästä muovista koostuva ontto kappale 1, jossa on päätyseinät 2 (ainoastaan yksi päätyseinä on kuvattu), sivuseinät 3, pääty- ja sivuseiniin kohtisuora pohjaseinä 4 ja esitetyssä suoritusesimerkissä, kaksi riviä sylinteri-mäisiä kytkentätappeja 5. Onton kappaleen 1 sisälle on muo-20 dostettu kiinnittyvästi vaikuttavia vastakytkentäelimiä, jotka kuviota 2 vastaavasti koostuvat sylinterimäisistä putkista 6.

Kuten kuvioista 14 ja 16 on nähtävissä, on sinänsä sähköä eristävästä materiaalista koostuvissa kytkentätapeis-25 sa 5 tässä yli kulma-alueen noin 110°:sta 120°:een ulottuva, sähköä johtava vaippapinta-alue 27, joka on saman rivin kytkentätapeissa 5 samassa asennossa onton kappaleen 1 pääty- ja sivuseinien 2, 3 suhteen. Lisäksi on rakennuselementin onton kappaleen 1 sisällä pitkin toista sivuseinää 30 3 ulottuva kontaktinauha 28, joka on kytkentätappien 5 johtavien alueiden 27 kanssa sähkökosketukseesa seuraavassa kuvatulla tavalla. Siten on esitetyn rakennuselementin yleinen rakenne ja sen yleinen toiminta, lukuunottamatta rakennuselementin kokoa ja kytkentätappien lukumäärää, vas-35 taavanlainen kuin tähän asti esim. kuvioiden 5, 6 kuvatuissa suoritusesimerkeissä.

i2 78398

Kyseessä oleva rakennuselementti muodostuu kahdesta yksikappaleisesta osasta, nimittäin muovia olevasta onton kappaleen 1 muodostavasta osasta (kuviot 15, 16) ja metallia olevasta yhtenäisen kontaktilaitteen muodostavasta 5 osasta 29 (kuvio 17), joka on asetettu onttoon kappaleeseen 1. Kuten erikoisesti kuviosta 16 on nähtävissä, ovat kytkentätapit 5 onttoja ja ovat sen lisäksi vaippapinnal-taan numerolla 30 merkityistä kohdista aukileikattuja. Sivuseinät 3 on sisäpinnoiltaan varustettu kapeilla kover-10 ruksilla 31.

Kontaktilaite 29 (kuvio 17), joka on muodostettu syvävedolla, meistolla ja taivutuksella yksikappaleiseksi peltikappaleesta, esim. messinkilevystä tai uushopealevystä, koostuu, yhden rivin kontaktitappien lukumäärää vastaavasti, ^5 usemmasta oleellisesti onttosylinterimäisestä kontaktiosas- ta 32, yhteisestä kontaktikiskosta 33 ja liitososista 34 kontaktiosien 32 ja kontaktikiskon 33 välillä. Kontakiosissa 32 on onttosylinterimäinen pienempisäteinen alue 35 ja ont-tosylinterimäinen suurempisäteinen alue 36. Ensiksisimai-2q nittu alue 35 on tarkoitettu nojaamaan onton kytkentctapin 5 sisäpintaan (kuviot 15, 16), kun taas toiseksi mainitun alueen 36 tarkoituksena on muodostaa kytkentätapin 5 leikkauksessa kohdassa 30 sähköä johtava vaippapinta-alue 27 (kuviot 14, 16).Kontaktiosa 32 yläpuoleen on muodostettu 25 laippareuna 37 kiinnittämään kontaktilaitetta 29 molempien onttojen kytkentätappien 5 kanssa. Kontaktikisko 33 on kontakiosan 32 kohdalla varustettu aukoilla 38 ja niiden välissä raoilla 39. Vaot 40 vahvistavat rakojen 39 heikentä-miä liitososia 34.

3Q Kuvioiden 14-16 mukaisen rakennuselementin valmista miseksi lähdetään muovia olevasta ontosta kappaleesta 1, jossa kytkentätappien otsapintojen sisäpuolilla on kuviossa 16 katkoviivoilla esitetty katkaistun kartion muotoinen (tai myös sylinterimäinen) ulkonema 41, jonka ulkoläpLmitta 35 on pienempi kuin kontaktiosan 32 vaipanreunan 37 aukon läpimitta (kuvio 17). Tämän onton kappaleen 1 sisälle asetetaan i3 78398 kuvion 17 kontaktilaite 29 (kuvio 15), jolloin vastakyt-kentäputki 6 pitää kontaktilaitettä 29 viereisessä sivu-seinässä 3 kiinni. Ultraäänityökalulla viedään sitten kohoumiin 41 akselinsuuntaisella paineella ultraääni-5 energiaa, niin että kohoumat levenevät säteettäisesti ja jäähdyttyään pitävät kiinni kontaktilaitetta 29.

Kytkettäessä kahta samanlaista rakennuselementtiä voivat kontaktikiskon 33 aukoilla 38 varustetut ja raoilla 40 erotetut alueet kyseessä olevan sivuseinän 3 koverruksis-10 sa 31 aniaa joustavasti myöten, niin että syntyy varma liitäntä kytketyn rakennuselementin kytkentätappien 5 johtavien alueiden kanssa.

Kuviossa 16 esitetty aukko 42 päätyseinässä 2 on vain tarkoitettu helpottamaan kahden yhteensovitetun 15 rakennuselementin erottamista. Kuvion 17 mukainen kontakti-laite 29 valmistetaan edullisesti pitkän kaistaleen muodossa, jossa on lukuisia kontaktiosia 32. Tästä kaistaleesta erotetaan sitten palasia, joissa on tarvittava määrä kontaktiosia 32 jokaista rakennuselementtiä varten. Luon-20 nollisesti voidaan kuvion 17 mukaisilla kontaktilaitteilla varustaa myös rakennuselementit, joissa on vain yksi rivi kytkentätappeja 5.

Kuvattujen kontaktilaitteiden sekä johtavat kerrokset että myös kontakinauhat, erikoisesti ne, jotka on esi-25 tetty kuviossa 4, voidaan soveltaa käytännöllisesti katsoen kaikkiin tunnettuihin systeemeihin muotoilemalla yksinkertaisella tavalla rakennuselementin vastakytkentäelimiä.

Tämä selitetään lyhyesti seuraavassa kuvioiden 18-29 perusteella esitetyssä katsauksessa.

30 Kaikissa kaavamaisissa kuvioissa 18-29 on esitetty kulloinkin kahdelle kytketylle rakennuselementille, joissa kummassakin on kaksi riviä kytkentätappeja, kytkentätapit ympyröinä tai neliöinä, jolloin toiselle rakennuselementille on osoitettu mustilla pinnoilla kytkentätappien 35 noin 180° ulottuvat, johtavat sivupinnat 7. Toisen rakennus-elementin kontaktinauhat 9 on osoitettu ohuilla viivoilla.

i4 78398

Kuviot 18, 20, 22, 24, 26 ja 28 osoittavat kulloinkin kon-taktinauhoja, jotka on järjestetty oleellisesti pitk:i.n onton kappaleen kumpaakin sivuseinää. Kuvioiden 19, 21, 23, 25, 27 ja 29 rakennuselementeissä ovat kontaktinauhat mo-5 lemmin pubiin onton kappaleen keskiviivaa. Lopuksi on kuvioissa 18a-29a esitetty kulloinkin kaksi pitkittäin kytkettyä rakennuselementtiä, joissa on osittaiset kontakti-elimet , kun ' taas kuvioissa 18b-29b on esitetty samanlaiset kohtisuoraan toisiaan vasten kytketyt rakennuselementit 10 osittaisine kontaktielimineen.

Kuviot 18a ja 18b vastaavat kuvioita 1 ja 2 tai 8 ja niitä ei tarvitse enää selostaa. Kuvio 19a vastaa kuvioiden 10 ja 11 kahta rakennuslementtiä pitkittäiskytken-nässä, kun taas kuvio 19b esittää kosketusta kytkettäessä 15 kahta kuvioiden 10, 11 rakennuselementtiä kohtisuorassa toisiinsa nähden.

Ssllaiset leikkikalurakennuselementit ovat tunnettuja, joissa sylinterimäisten kytkentätappien sijasta on neliömäiset kytkentätapit. Myös näihin rakennuselementteihin 20 voidaan asettaa esillä olevat kontaktilaitteet, kuten tämä on esitetty kuvioissa 20 ja 21. Näiden kytkentätappien kaksi sivupintaa varustetaan tällöin kuvatulla tavalla johtavilla pinnoilla, jotka ovat sähkökosketuksessa onton kappaleen sisään järjestetyillä suorilla kontaktinauhoilla. 25 Myöskin tässä ulottuu johtava pinta kytkentätapissa 180° kulma-alueen yli.

Edelleen kuvioissa 21-29 esitetyissä kontaktilaittei-den järjestelyissä käytetään kontaktinauhoja, jotka ovat moneen kertaan taivutettuja. Näitä käytetään kyseisten 30 rakennuselementtien vastakytkentäelimien erikoisissa muodostuksissa. Kuvion 2 mukaisten vastakytkentäputkien sijasta tunnetaan esimerkiksi suhteellisen ohuita,suuremmasta lukumäärästä muodostettuja nastoja, jotka voivat olla ehyitä tai uritettuja. Kuvioiden 24-27 suoritusmuotojen mukaisesti 35 on jakosauma jokaisen kytkentätapin johtavan ja eristävän sivupinnan välillä kuten kuvioiden 1-7 suoritusmuodoissa 45° 15 78398 kulmassa onton kappaleen sivupintoihin. Kuvioiden 22, 23, 28 ja 29 suoritusmuodoissa on tämä jakosauma kuitenkin ottaen huomioon kontaktinauhojen taivutusmuodon kohtisuorassa onton kappaleen sivuseiniin.

5 Kuviossa 30 on esitetty kuvion 1 rakennuselementin kaltainen leikkikalurakennuselementti perspektiivikuvana osittain. Tässä rakennuselementissä ei kytkentätapeissa 5 ole ainoastaan sivupinnan osan yli ulottuvaa johtavaa ulkopintaa 7, vaan myös jokaisessa keskellä aukko, jossa johta-10 van ulkopinnan 7 alueella on samoin johtava pinta 43, joka on sähkökosketuksessa johtavan ulkopinnan 7 kanssa yli kytkentätapin 5 otsapinnan. Edullisesti koostuu kytkentäta-pin 5 johtava osa metallikappaleesta yhdenmukaisesti kuvioiden 5, 6 mukaisen rakennuselementin metallisen osan 16 15 kanssa. Kytkentätapin 5 esitettyyn aukkoon voidaan asettaa kosketusnasta sähkövirran viemiseksi tai poistamiseksi ra-kennuselementissä.

Kyseessä olevia kontaktilaitteita voidaan asentaa myös levymäisiin rakennuselementteihin, joissa on suurempi 20 lukumäärä kytkentätappirivejä, sähkövirran viemiseksi tai poistamiseksi sellaisessa rakennuselementissä. Esimerkkinä on kuviossa 31 esitetty sellainen rakennuselementti,jossa on kaksi riviä 44 ja 45 johtavilla pinnoilla 7 varustettuja kytkentätappeja, jolloin kumpikin rivi on erotettu täy-25 sin eristävien kytkentätappien 47 rivillä 46. Kuvion 32 rakennuselementissä ovat kahdessa vierekkäin olevassa rivissä 48 ja 49 molemmat reuna-kytkentätapit varustetut johtavilla pinnoilla 7. Molemmissa esitetyissä rakennusele-menteissä jokaisen rivin 44, 45, 48, 49 kytkentätappien 30 johtavat pinnat 7 keskenään sähkökosketuksessa, esimerkiksi rakennuselementtien onttoon alapuoleen järjestetyillä kontaktinauhoilla, joita ei ole esitetty.

Kuvattuja kontaktielimiä, nimittäin johtavia pintoja kytkentätappeihin ja kontaktinauhoja vastakytkentäelimiä 35 sisältävään ontelotilaan, voidaan myös sijoittaa erikseen määrätyn muodon ja toiminnan omaaviin rakennuselementteihin.

ie 78398

Kuvioissa 33-38 on esitetty vastaavia suoritusesimerkkejä perspektiivisesti.

Kuvioissa 33 on esitetty kosketukseton, laatikon-muotoinen rakennuselementti, jonka alapuoli ei ole näkyvis-5 sä, johon on tarkoitus asettaa elektronien tai sähköinen rakenneosa. Tämän rakenneosa kaksinapaiseen virransyöttöön on rakennuselementin yläsivulla neljä kytkentä-tappia 5, joissa on kahdessa rivissä 180° päähän toisistaan järjestetyt johtavat osasivupinnat 7, kuten jo aikaisemmin 10 on kuvattu, esim. kuvion 1 perusteella. Kummankin rivin johtavat sivupinnat on kiinnitetty rakennuselementin sisään järjestetyllä liitoselementillä sijoitettavaa rakenneosaa varten. Sähkövirransyöttö tapahtuu lieärakennuselemen-tillä, jossa on kaksi kontaktinauhaa, esim. kuvioiden 1 15 ja 2 mukaisesti, joka elementti pistetään haluttaessa kyt-kentätappiin. On jo selitetty,että oikosulun muodostuminen tässä on mahdotonta.

Kuvion 34 rakennuselemenetissä on samanlainen rakenne, jossa on kuitenkin osittain johtavilla sivupinnoilla 7 varus-20 tetut kytkentätapit 5 rakennuselementin kahdella sivuseinällä. Siten on rakennuselementtiin sijoitetun rakenneosan virransyöttö valinnaisesti kahdesta kohtisuoraan toisiaan vasten olevasta pinnasta tai sähköjohtojen edelleenvienti rakenneosan samanaikaisella syötöllä mahdollinen.

25 Kuviossa 35 on esitetty leikkikalurakennuselementti, jota voidaan käyttää rakennusmallille seinäelementtinä. Ra-kennuselementissä on sen ylemmällä otsapinnalla kaksi kytkentätappia 5, jotka on varustettu toisiaan vasten 180° käännetyillä johtavilla osasivupinnoilla 7. Alemmassa 30 rakennuselementin otsapinnassa, joka ei ole nähtävissä, on kaksi kontaktinauhaa, joista kumpikin on kiinnitetty yhden kytkentätapin 5 johtavaan sivupintaan 7, niin että useita esitetynlaisia rakennuselementtejä voidaan pistää päällekkäin ja siten saada samanaikaisesti aikaan kaksinapainen, oiko-35 sulkuvarma liitäntä. Esitetyssä rakennuselementissä on lisäksi kaksi johtavailla sisäpinnoilla varustettua aukkoa 50, 17 78398 jolloin kummankin aukon johtava sisäpinta on liitetty jompaan kumpaan kohtaktinauhaan. Aukkoihin 50 voidaan pistää leikkikalulampun liitäntäpistoke tai vastaava.

Kuvio 36 esittää kuten myös kuvio 33 laatikonmuo-5 töitä rakenneuselementtiä, jonka yläsivu on kuitenkin varustettu syvennyksellä, jossa on vastakytkentäputki 6 sekä kaksi kontaktinauhaa 9. Tähän rakennuselementtiin voidaan samoin asettaa elektroninen tai sähköinen rakenneosa, joka syötetään kontaktinauhan 9 kautta kaksinapaisesti 10 virtaan, nimittäin paikoilleen asetetun liitätärakennus- elementin kytkentätappien johtavien osasivupintojen kautta.

Samanlainen rakennuselementti on esitetty kuviossa 37, jossa toisessa kontaktinauhassa 9 on katkeama 51. Molempiin tämän kontaktinauhan erillisiin osiin voidaan liittää 15 kytkin, joka on rakennettu samaan rakennuselementtiin.

Lopuksi on kuviossa 38 esitetty laatikonmuotoinen rakennuselementti, jossa kahdessa kohtisuoraan toisiaan vastaan olevissa sivuissa yhdistyy kytkentätappien 5 järjestely kuvioiden 33 tai 34 mukaisesti kontaktinauhan 9 20 järjestelyn kanssa.

On havaittavissa, että keksinnön mukaisessa raken-nuselementissä voi sen kontaktilaitteessa olla lukuisia muotoja, kokoja ja järjestelyvaihtoehtoja, jonka lisäksi sähköliitäntöjen tekeminen näillä rakennuselementeillä on 25 ongelmatonta ja voi tapahtua ilman ohjeita ja tietoja ja ilman oikosulkuvaaraa. Keksinnön mukainen rakennuselementti on edullisesti käytettävissä myös kytkentätapeilla varustetun pohjalevyn sähköliitännössä toisen samanlaisen pohjala-vyn kanssa tai kytkentätapeilla varustetun sähkölähteen 30 kanssa, johon pohjalevyyn on sähköisesti liitetty määrätyt, vähintäin pohjalevyn reunoilla olevat kytkentätapit sähköä johtavasti ja yhden tai useamman virtapiirin muodostamiseksi.

Claims (17)

18 78398

1. Rakennuselementti rakennusmailta varten, erikoisesti leikkikaluiksi, jossa on vähintään yksi rivi kytken-5 tätappeja (5) ja kytkentätappeihin järjestettyjä sähkölii-täntäelimiä (9; 19; 29), tunnettu siitä, että saman rivin useiden kytkentätappien (5) yläpinnoilla on samanlaiset sähköä eristävät ja sähköä johtavat alueet (8, 17; 7, 16, 27), ja että sähköä johtavat alueet (7; 16; 27) 10 on yhdistetty vähintään yhteen tämän kytkentätappirivin kanssa yhdensuuntaiseen kontaktielimeen (9; 19; 29), jonka tarkoituksena on asettaa se sähkökosketukseen viereiseen kytketyn rakennuselementin kytkentätappien sähköä johtaviin alueisiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennuselement ti, tunnettu siitä, että kytkentätappien sähköä johtavat alueet (7; 16; 27) ovat kytkentätappien (5) yhteiseen pintaan kohtisuorassa olevien kytkentätappien sivupinnoilla ja että kontaktielimellä (9; 19; 29) on kyt-20 kentätappien rivin suunnassa ulottuva ja kytkentätappien mainittuun yhteiseen pintaan kohtisuorassa oleva kontaktipinta .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rakennus-elementti, tunnettu siitä, että sähköä johtavat 25 alueet (7; 16; 27) ulottuvat kytkentätapeissa (5) yli kulma-alueen, joka on yli 90° ja vähemmän kuin 270° kytkentätappien pituusakselin ympäri ja on muodostettu ja järjestetty samanlaisesti saman rivin kytkentätappeihin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rakennuselement-30 ti, jossa on kaksi riviä pareittain vierekkäin olevia kyt- kentätappeja, tunnettu siitä, että kytkentätappien (5) sähköä johtavat alueet (7; 27) käsittävät kulma-alueet ovat toisessa rivissä 180° päässä vastapäätä toisen rivin kulma-alueita.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen raken- 19 78398 nuselementti, tunnettu siitä, että kontaktielin (9; 19; 29) on nauhan- tai kiskonmuotoinen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rakennuselement-ti, jossa on sivuseinät (3) ja niitä vastaan kohtisuora 5 seinä (4), jonka toisella sivulla on kaksi riviä pareittain vierekkäin olevia kytkentätappeja (5) ja toisella sivulla on vastäkytkentäelimet (6), tunnettu siitä, että vastäkytkentäelimien (6) puolelle pitkin kahta yhdensuuntaista sivuseinää (3) on kumpaankin järjestetty 10 nauhan- tai kiskonmuotoinen kontaktielin (9; 19; 29).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rakennuselement-ti, jossa on sivuseinät (3) ja niihin kohtisuorassa oleva seinä (4), jonka toisella sivulla on kaksi riviä pareittain vierekkäin olevia kytkentätappeja (5) ja toisella 15 sivulla vastakytkentäelimet (6), tunnettu siitä, että vastäkytkentäelimien (6) puolelle molemmin puolin ja pitkin keskilinjaa, Jossa on kaksi yhdensuuuntaista, yhtä pitkän matkan päässä toisistaan olevaa sivuseinää (3), on kumpaankin järjestetty nauhan- tai kiskonmuotoinen kontak-20 tielin (9).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen rakennus-elementti, tunnettu siitä, että kontaktielimet (29) on muotoiltu esim. taivutettu, vastaamaan vastakyt-kentäelimien (6) muotoa ja asemaa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen raken- nuselementti, tunnettu siitä, että kytkentätappien (5) johtavat alueet (7) ja/tai kontaktielimien (9) johtavat pinnat on muodostettu joustaviksi, esim. kosketinsor-miksi (25; 26).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen raken- nuselementti, tunnettu siitä, että jokaisen eristetyksi muodostetun kytkentätapin (5) sivupinnan säteit-täin laskeutuva, yli mainitun kulma-alueen ulottuva alue on varustettu johtavalla vaippaosalla (16), ja että saman 35 rivin kaikkien kytkentätappien vaippaosat on yhdistetty 20 78398 niihin kuuluviin kontaktielimiin (19).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen rakennusele-mentti, tunnettu siitä, että vaippaosat (16) ja niihin kuuluvat kontaktielimet (19) on tehty yksikappalei- 5 siksi ja upotettu rakennuselementin eristysmassaan.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen raken-nuselementti, tunnettu siitä, että jokainen kyt-kentätappi (5) muodostuu eristävästä osasta ja tästä mainittuun seinään (4) kohtisuoralla pinnalla erotetusta joh- 10 tavasta osasta (8; 7), jolloin johtava osa (7) tulee mainitun seinän läpi, ja että kulmakisko (9), jonka toinen kylki on saman rivin kytkentätappien johtavien osien sisemmän otsapuolen päällä ja on yhdistetty näihin johtavas-ti ja jonka toinen kylki muodostaa kontaktielimen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen rakennusele- mentti, tunnettu siitä, että kytkentätappien (5) eristävien ja johtavien osien mainittuun seinään (4) kohtisuorassa olevat jakosaumat muodostavat sivuseinien (3) kanssa vähintään lähes 45° kulman.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen raken- nuselementti, tunnettu siitä, että eristysmateriaalista koostuvat, sylinterimäiset kytkentätapit (5) ovat ontot ja osa niiden sylinteriseinästä on aukileikattu, ja että jokaisen kytkentätapin ontelot!laan on asetettu hyl-25 synmuotoinen metallikappale (32), jolla on pienempisätei-nen alue (35), joka nojaa sylinteriseinän sisäpintaan, sekä suurempisäteinen alue (36), joka on aukileikatussa sylinteriseinäosassa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rakennusele-30 mentti, tunnettu siitä, että hylsynmuotoinen metallikappale (32) kytkentätapin (5) otsaseinän viereisessä päässä on renkaan muotoinen sisälaippa (37), jonka aukkoon kytkentätapin sisäpuolinen ulkonema (41) tarttuu hylsyn-muotoisen metallikappaleen kiinittämiseksi kytkentätap-35 piin. 21 78398

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen raken-nuselementtl, tunnettu siltä, että yhden rivin kytkentätappien (5) hylsynmuotoisiin metallikappaleisiin (32) on muodostettu yhteinen kulmakisko (28), jonka tai- 5 vutettu kaari (34) muodostaa kytkentätappien rivin kontak-tielimen.

17. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen raken-nuselementti, tunnettu siitä, että siinä on laa-tikonmuotoinen ontto kappale vähintään yhden elektronisen 10 tai sähköisen rakenneosan vastaanottamiseksi, ja että rakenneosan sähköiseksi syöttämiseksi on onton kappaleen ainakin yhden seinän ulkopuoli varustettu kytkentätapeilla (5), joissa on Johtavat pinnat (7) tai syvennyksiin järjestetyillä johtavilla kontaktinauhoilla (9). __·· |: 22 7 8 3 9 8