FI78055B - Foerfarande foer framstaellning av taett vattenfritt natriumkarbonat och medelst detta foerfarande framstaellt taett vattenfritt natriumkarbonat. - Google Patents

Description

78055

Menetelmä tiiviin vedettömän natriumkarbonaatin valmistamiseksi ja tällä menetelmällä valmistettu tiivis vedetön natriumkarbonaatti 5 Keksintö koskee menetelmää tiiviin vedettömän natriumkarbonaatin valmistamiseksi kevyestä vedettömästä natriumkarbonaatista lähtien.

Teollisuudessa, varsinkin lasiteollisuudessa ja terästeollisuudessa, pyritään saamaan käyttöön hyvin 10 kiteytynyttä natriumkarbonaattia, jossa ei ole rakkuloita ja jonka hankauksenkestävyys on hyvä. Tähän tarkoitukseen kevyt vedetön natriumkarbonaatti (jota tavallisesti nimitetään "kevytsoodaksi"), joka on saatu soodaa ammoniakkimenetelmällä valmistettaessa, sopii huonosti 15 ja tavallisesti sitä käsitelläänkin sen muuttamiseksi raskaaksi vedettömäksi natriumkarbonaatiksi (eli raskas-soodaksi) (Te-Pang Hou: "The Manufacture of soda" - toinen panos - 1969 - Hafner Publishing Company).

Kevyt vedetön natriumkarbonaatti valmistetaan yleensä 20 kalsinoimalla natriumbikarbonaattia. On jo ehdotettu eri menetelmiä sen muuttamiseksi raskaaksi vedettömäksi natriumkarbonaatiksi, mutta millään näistä menetelmistä ei tähän mennessä ole pystytty valmistamaan taloudellisesti hyvänlaatuista raskasta vedetöntä natriumkarbonaattia. 25 Etenkin on ehdotettu kevyen vedettömän natrium- karbonaatin käsittelemistä vedellä noin 90°C:n lämpötilassa monohydratoidun natriumkarbonaatin kiteyttämi-seksi, sitten monohydratoidun natriumkarbonaatin kiteiden kuumentamista korkeaan lämpötilaan (140-180°C) niiden 30 muuttamiseksi vedettömäksi natriumkarbonaatiksi (Dr.Ing.

Z. Rant - "Die Erzeugung von Soda" - 1968 - Ferdinand Enke Verlag, Stuttgart - sivut 300-303). Tämän tunnetun menetelmän haittana on, että siinä tarvitaan useita työvaiheita, joihin kuuluu monohydratoidun natriumkarbo-35 naatin kiteyttäminen alhaisessa lämpötilassa ja sen jäi- 78055 keen vedettömän natriumkarbonaatin kiteyttäminen korkeassa lämpötilassa. Tämä teollisessa mittakaavassa suoritettavien toimenpiteiden sarja edellyttää kallista laitteistoa. Optimi-/ tasa- ja vakiolaatuisen raskaan 5 vedettömän natriumkarbonaatin saaminen on lisäksi vaikeaa, sillä menetelmä edellyttää ehdottomasti väli-yhdisteen (monohydratoidun natriumkarbonaatin) muodostumista.

On ehdotettu myös menetelmää, jonka mukaan kevyttä 10 vedetöntä natriumkarbonaattia liuotetaan veteen tai laimennettuun natriumkarbonaattiliuokseen ja saatu liuos haihdutetaan lämpötilassa, joka on korkeampi kuin lämpötila, jossa monohydratoitu natriumkarbonaatti muuttuu vedettömäksi natriumkarbonaatiksi (US-patentti A 1 907 987; 15 GB-patentti A 443 101). Tämän tunnetun menetelmän haittana on, että se vaatii haihduttamista, mikä tekee sen työlääksi.

Keksinnön tarkoituksena on tuoda parannusta edellä kuvattujen menetelmien haittoihin uudella menetelmällä, 20 jolla saadaan taloudellisesti ja vaivatta hyvänlaatuista raskasta vedetöntä natriumkarbonaattia suoraan kevyestä vedettömästä natriumkarbonaatista.

Niinpä keksintö koskeekin raskaan vedettömän natriumkarbonaatin valmistusmenetelmää, jonka mukaan kevyttä 25 vedetöntä natriumkarbonaattia lisätään natriumkarbonaatin vesiliuokseen ja saatua nestettä käsitellään lämpötila-alueella, joka on korkeampi kuin lämpötila, jossa monohydratoitu natriumkarbonaatti muuttuu vedettömäksi natriumkarbonaatiksi; keksinnön mukaan käytetään kylläs-30 tettyä natriumkarbonaatin vesiliuosta, kevyt vedetön natriumkarbonaatti lisätään mainittuun liuokseen edellä mainitulla lämpötila-alueella ja saatavalle vesisuspensiolle suoritetaan kypsytyskäsittely tällä lämpötila-alueella.

35 Keksinnön mukaisessa menetelmässä raskaalla ve dettömällä natriumkarbonaatilla tarkoitetaan vedettömän 3 78055 natriumkarbonaatin kiteitä, joiden valutusirtotila- 3 vuuspaino on vähintään 0,70 kg/dm .

Valutusirtotilavuuspaino on määrittelyn mukaan 3 1 dm :n paino puristamatonta irtotavaraa mitattuna 5 menetelmällä, jota kuvataan edellä mainitussa Te-Pang Houn tutkielmassa "Manufacture of Soda", sivulla 486

Kevyellä vedettömällä natriumkarbonaatilla tarkoitetaan vedetöntä natriumkarbonaattia, joka esiintyy huonosti kiteytyneinä partikkeleina, joiden irtotilavuuspaino on 10 pienempi kuin raskaan vedettömän natriumkarbonaatin, jonka valmistamiseen pyritään. Kevyt vedetön natrium-karbonaatti valmistetaan yleensä kalsinoimalla natriumbikarbonaattia, esimerkiksi natriumbikarbonaattia, joka on saatu valmistettaessa soodaa ammoniakkia käyttäen, 15 ja sen irtotilavuuspaino on tällöin yleensä 0,30-0,70 3 3 kg/dm , tavallisesti pienempi kuin 0,60 kg/dm .

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kevyt vedetön natriumkarbonaatti sekoitetaan kyllästettyyn natrium-karbonaatin vesiliuokseen lämpötilassa tai lämpötila-20 alueella, joka on korkeampi kuin lämpötila, jossa mono-hydatoitu natriumkarbonaatti muuttuu vedettömäksi natriumkarbonaatiksi. Tavallisesti valitaan vähintään 2°C mainittua muuttumislämpötilaa korkeampien, esimerkiksi 3-20°C tätä muuttumislämpötilaa korkeampien, 25 lämpötilojen alue. Koska lämpötila, jossa monohydra-toitu natriumkarbonaatti muuttuu vedettömäksi natriumkarbonaatiksi, on lähellä 107°C, voidaan mahdollisesti työskennellä paineessa, joka on normaalia ilmakehänpainetta korkeampi, jottei natriumkarbo-30 naatin vesiliuos pääse kiehumaan.

Kevyen vedettömän natriumkarbonaatin ja natrium-karbonaatin kyllästetyn liuoksen suhteelliset painot eivät ole periaatteessa kriittisiä, sillä otpimiarvot määritetään etsimällä paras kompromissi korkean tuotta-35 vuuden ja sellaisen kidevesisuspension, jonka viskosi- 78055 teetti ei ole esteenä tehokkaalle laskeuttamiselle tai suodattamiselle, saamisen välillä. Nämä suhteelliset painot voidaan esimerkiksi säätää sellaisiksi, että vesisuspensio sisältää vähintään 20 paino-% kiinteätä 5 vedetöntä natriumkarbonaattia, esimerkiksi 30-40 paino-%.

Kevyen vedettömän natriumkarbonaatin lisääminen kyllästettyyn natriumkarbonaatin vesiliuokseen voidaan suorittaa millä tahansa sopivalla tavalla. Edullisesti tämä lisääminen voidaan suorittaa liuoksen alueella, 10 jossa aikaansaadaan pyörrevirta, kuten EP-patentissa A 73 0 85 (Solvay & Cie) on esitetty.

Kypsytyskäsittelyssä pidetään natriumkarbonaatin vesisuspensio edellä mainitulla lämpötila-alueella riittävän pitkän ajan, jotta kevyt vedetön natrium-15 karbonaatti kiteytyy uudelleen. Kaikkien muiden seikkojen ollessa samat kypsytyskäsittelyn kestoaika riippuu erilaisista tekijöistä, etenkin valitusta lämpötila-alueesta, käytetyistä kevyen vedettömän natriumkarbonaatin ja kyllästetyn vesiliuoksen suhteellisista mää-20 ristä ja kevyen vedettömän natriumkarbonaatin irtoti-lavuuspainosta. Se on etsittävä kussakin erityistapauksessa, mikä voidaan tehdä vaivatta rutiininomaisella laboratoriotyöskentelyllä, esimerkiksi ottamalla aika ajoin liuoksesta näytteitä kiinteästä natriumkarbonaa-25 tista ja mittaamalla niiden näennäistilavuuspaino.

Kypsytyskäsittelyaika voidaan esimerkiksi säätää noin 20 minuutiksi tai pitemmäksi. Periaatteessa kypsytys-käsittelyajalla ei ole maksimirajaa, mutta käytännössä taloudellisista syistä ei ole eduksi pitkittää sitä 30 tarpeettomasti. 30 tunnin alarajat sopivat yleensä kaikkiin tapauksiin.

Kypsytyskäsittelyn päätyttyä vedettömän natrium-karbonaatinkiteet erotetaan vesisuspensiosta. Tätä varten suspensio yleensä suodatetaan, mitä ennen voidaan mah-35 dollisesti suorittaa omalla painolla tapahtuva laskeutta- 78055 minen tai sentrifugointi. Sitä seuraa mielellään talteenotettu jen kiteiden kuivatus. Kiteiden erottaminen susDensiosta ja niiden kuivattaminen suoritetaan mielellään edellä mainitulla lämpötila-alueella monohydra-5 toidun natriumkarbonaatin muodostamisen estämiseksi.

Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa, joka sekin on tarkoitettu lyhentämään kypsytyskäsittelyai-kaa, liitetään raskaan vedettömän natriumkarbonaatin kiteytymisytimiä natriumkarbonaatin kyllästettyyn 10 vesiliuokseen. Kaikkien muiden seikkojen pysyessä samoina kiteytymisytimen vaikutus kypsytyskäsittelyaikaan on sitä korostuneempi, mitä pienikokoisempia ytimet ovat. Yleensä suositellaan sellaisten kiteytymisytimien käyttämistä, joiden keskiläpimitta on korkeintaan 15 0,10 mm, esimerkiksi ytimen, joiden keskiläpimitta on 0,010-0,080 mm. Ytimet voidaan saada aikaan millä tahansa sopivalla tavalla, esimerkiksi haihduttamalla natriumkarbonaatin kyllästettyä vesiliuosta edellä mainittua muuttumislämpötilaa korkeammassa lämpötilassa 20 tai kuumentamalla natriumkarbonaatin monohydraattikiteitä tämän lämpötilan yläpuolelle. Mieluiten kuitenkin, keksinnön tämän suoritusmuodon erään edullisen muunnelman mukaan, kierrätetään osa kypsytyksestä talteenotetuista raskaan vedettömän natriumkarbonaatin kiteistä.

25 Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä erityisen edullisessa suoritusmuodossa käytetään natriumkarbonaatin vesiliuosta, joka sisältää liuennutta natrium-kloridia tai batriumhydroksidia, kuten GB-patentissa A 443 101 ja US-patentissa A 2 133 455 ehdotetaan, sen 30 kiehumislämpötilan nostamiseksi ja natriumkarbonaatin monohydraatin vedettömäksi natriumkarbonaatiksi muuttumis-lämpötilan alentamiseksi. Edullisesti käytetään vesi-liuoksia, jotka sisältävät vähintään 5, mieluiten yli 15 paino-% natriumkloridia tai -hydroksidia.

35 Liuoksilla, jotka sisältävät yli 20 paino-% nat- 78055 riumkloridia tai -hydroksidia, on menetelmä voitu suorittaa normaalissa ilmakehänpaineessa.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa ei-jatkuvatoimisena tai jatkuvatoimisena.

5 Ei-jatkuvatoimista menetelmää käytettäessä natrium- karbonaatin vesiliuos voidaan saada liuottamalla natrium-karbonaattia veteen.

Hyväksi todetussa tapauksessa, jossa keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan jatkuvatoiisena, kypsyit) tysvaiheesta saaduista natriumkarbonaattikiteistä erotettu emäliuos käytetään sellaisenaan kyllästetyn natriumkarbo-naattivesiliuoksen muodostamiseen. Keksinnön tässä suoritusmuodossa emäliuos pidetään esimerkiksi jatkuvasti edellä mainitulla lämpötila-alueella ja suoritetaan 15 peräkkäiset toimenpidesyklit, jotka käsittävät peräkkäin kevyen vedettömän natriumkarbonaatin lisäämisen emäliuok-seen, vesisuspension kypsytyskäsittelyn ja vedettömän natriumkarbonaatin kiteiden erottamisen suspensiosta.

Silloin kun lisätään kevyttä vedetöntä natrium-20 karbonaattia ja pypsytyskäsittely suoritetaan paineessa, on usein havaittu hyväksi laskea vesisuspension paine ilmakehänpaineeseen ennen raskaan vedettömän natrium-karbonaatin kiteiden erottamista. Keksinnön tässä suoritus, muodossa kiteiden erottaminen suspensiosta ja niiden 25 kuivattaminen sen jälkeen on suoritettava heti paineen laskemisen jälkeen niiden hydratoitumisen estämiseksi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan valmistaa helposti ja taloudellisesti raskasta vedetöntä natrium- 3 karbonaattia, jonka tilavuuspaino on vähintään 0,70 kg/dm 3 30 ja tavallisesti yli 1 kg/dm .

Keksinnön erityispiirteitä ja yksityiskohtia selviää seuraavasta liitteenä olevien piirustusten, jotka esittävät keksinnön mukaisen menetelmän eräiden suoritusmuotojen kaavioita, selityksestä.

35 Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän ensim- 7 78055 maisen yleissuoritusmuodon periaatekaaviota.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen menetelmän erään suoritusmuunnelman kaaviota.

Näissä kuvioissa samat viitenumerot tarkoittavat 5 samoja osia.

Keksinnön mukaisen menetelmän suorituksessa kuvion 1 kaavion mukaan pidetään kyllästetty natriumkarbonaatti-liuos kiteyttimessä 1 lämpötilassa, joka on korkeampi kuin lämpötila, jossa monohydratoitu natriumkarbonaatti 10 muuttuu vedettömäksi natriumkarbonaatiksi (likimain 107°C). Siinä ylläpidetään riittävää, ilmakehänpainetta korkeampaa painetta, jotta liuos ei pääse kiehumaan. Liuokseen lisätään kiteyttimessä 1 kevyen vedettömän natriumkarbonaatin kiteitä 2; ne on saatu esimerkiksi 15 kalsinoimalla ammoniumakkmenetelmällä valmistettua natriumkarbonaattia. Natriumkarbonaattisuspensiolle suoritetaan kypsytyskäsittely kiteyttimessä 1 riittävän pitkän ajan kuluessa, jotta natriumkarbonaatti pääsee kiteytymään uudelleen.

20 Kpysytyskäsittelyn päätyttyä vesisuspensio ote taan pois kiteyttimestä 1 ja ohjataan peräjälkeen paineenalennuskammioon 3, jossa sen paine palautetaan ilmakehänpaineeksi, sitten keskipakolaitteeseen 4, jossa sen sisältävmät raskaat natriumkarbonaattikiteet 25 5 erotetaan. Ne siirretään mahdollisesti sen jälkeen johonkin kuivatuslaitteseen, jota ei ole esitetty. Keskipakolaitteesta 4 talteenotettu kiteytyksen emäliuos 6 ohjataan sellaisenaan kiteyttimeen 1, jossa siitä muodostetaan uudelleen natriumkarbonaatin kyllästetty 30 lähtöliuos.

Kuviossa 2 esitetty menetelmän suoritusmuunnelma soveltuu erityisesti natriumkloridia sisältävän kevyen vedettömän natriumkarbonaatin käyttämiseen; näin on tavallisesti asianlaita, kun käytetään vedetöntä nat-35 riumkarbonaattia, joka on saatu kalsinoimalla ammoniakki- 78055 menetelmällä valmistettua bikarbonaattia.

Kuvion 2 mukaisessa menetelmässä suoritetaan kaikki edellä kuvion 1 yhteydessä selitetyt toimenpiteet ja raskaan vedettömän natriumkarbonaatin kiteet 5 5 siirretään tilaan 7, jossa ne pestään vesivirran 8 avulla ennen niiden siirtämistä kuivattimeen, jota ei ole esitetty. Pesutilasta 7 talteenotettu vesivirta 9 sisältää liuennuttua natriumkarbonaattia ja natriumkloridia; se sekoitetaan emäliuosvirtaan 6 ja saatu laimea liuos siir-10 retään paineenalennuskammioon 10, jossa sitä haihdutetaan, kunnes se on kyllästynyt natriumkarbonaatilla, ennen sen kierrättämistä takaisin kiteyttimeen 1.

Kun kuvion 2 menetelmä suoritetaan jatkuvatoimisena, on tarpeen laskea jaksottaisesti tai jatkuvasti puhdistus-15 virta 11, jotta kiteyttimessä 1 saadaan pysymään vakio-pituus natriumkloridia.

Kuvion 1 menetelmän erään toisen, ei-esitetyn muunnelman mukaan kiteyttimessä 1 käytetty natriumkarbonaatin kyllästetty vesiliuos sisältää 20 paino-% liuen-20 nutta natriumkloridia tai -hydroksidia. Sellaisen liuoksen erikoisuutena on, että sen kiehumispiste on normaalissa ilmakehänpaineessa korkeampi kuin lämpötila, jossa mono-hydratoitu natriumkarbonaatti muuttuu vedettömäksi natriumkarbonaatiksi. Keksinnön mukaisen menetelmän 25 tämä muunnelma mahdollistaa paineenalennuskammion 3 poisjättämisen.

Seuraavat sovellutusesimerkit valaisevat keksintöä.

Esimerkki 1

Laboratoriokiteyttimeen pantiin peräjälkeen 439 g 30 kevyttä vedetöntä natriumkarbonaattia ja 2,490 kg natriumkarbonaatin kyllästettyä vesiliuosta, joka sisälsi kg:a kohti 173,4 g natriumkarbonaattia ja 102,0 g natriumkloridia. Käytetty kevyt vedetön natriumkarbonaatti saatiin kalsinoimalla natriumbikarbonaattia, joka oli 35 saatu teollisuuslaitoksessa soodaa ammoniakkimenetelmällä 78055 valmistettaessa. Sen irtotilavuuspaino oli alle 0,600 kg/dm3.

Heti kun kevyt vedetön natriumkarbonaatti ja vesi-liuos oli lisätty kiteyttimeen, kuumennettiin seos nope-5 asti sen lämpötilan nostamiseksi 120°C:een alle 3 tunnissa, jolloin vältettiin vedettömän natriumkarbonaatin merkittävä hydratoituminen ja saatiin aikaan vaikutus, joka vastasi kevyen vedettömän natriumkarbonaatin lisäämistä kyllästettyyn liuokseen, joka on etukäteen kuumennettu 10 120°C:een. Samanaikaisesti kiteyttimessä aikaansaatiin 1,7 baarin paine vesiliuoksen kiehumisen estämiseksi. Kiteytin pidettiin sitten tässä lämpötilassa ja tässä paineessa 20 tunnin ajan, ja siinä olevaa seosta sekoitettiin kevyesti sen pitämiseksi homogeenisena. Tämän 15 kypsytyskäsittelyn päätyttyä kiteyttimen sisältö siirrettiin polytetrafluorietyleeniä olevaan suodattimeen pitäen yllä edellä mainittua painetta ja lämpötilaa. Suodattimesta talteenotetut natriumkarbonaattikiteet pestiin metyylialkoholilla huoneenlämpötilassa ja kui-20 vattiin sitten tyhjiössä. Niillä oli seuraavat tunnusmerkit :

Painokoostumus: Na2CC>3 : 994,3 g/kg

Na2C03.H20 : 5,5 g/kg

NaCl : 0,2 g/kg.

25 Partikkeleiden keskiläpimitta: 0,22 mm.

3

Valutusirtotilavuuspaino: 1,06 kg/dm .

Esimerkki 2 Tämän esimerkin tarkoituksena on osoittaa, että on eduksi käyttää natriumkarbonaatin vesiliuosta, joka 30 sisältää yli 20 paino-% natriumkloridia.

Tätä varten toistettiin esimerkin 1 kokeen toimen-pidevaiheet käyttäen 445 g kevyttä vedetöntä natriumkarbonaattia ja 2,525 kg natriumkarbonaatin kyllästettyä vesiliuosta, joka sisälsi kg:a kohti 94,6 g natrium-35 karbonaattia ja 220,0 g natriumkloridia, Seoksen kuu- 10 78055 mennus, kypsytyskäsittely ja suodattaminen suoritettiin 105°C:ssa normaalissa ilmakehänpaineessa. Kuivatuksesta talteenotetuilla kiteillä oli seuraavat tunnusmerkit:

Painokoostumus: ^200^ : 999,7 g/kg 5 Na2C0^ H2O : 0,0 g/kg

NaCl : 0,3 g/kg.

Partikkeleiden keskilämpimitta: 0,15 mm.

3

Valutusirtotilavuuspaino: 0,79 kg/dm .

Claims (10)

78055

1. Menetelmä tiiviin vedettömän natriumkarbonaatin valmistamiseksi lisäämällä kevyttä vedetöntä natrium-5 karbonaattia (2) natriumkarbonaatin vesiliuokseen (6) ja käsittelemällä saatua seosta (1) lämpötila-alueella, joka on korkeampi kuin lämpötila, jossa monohydratoitu natrium-karbonaatti muuttuu vedettömäksi natriumkarbonaatiksi, tunnettu siitä, että käytetään kyllästettyä nat-10 riumkarbonaatin vesiliuosta (6), että kevyen vedettömän natriumkarbonaatin (2) lisääminen mainittuun liuokseen suoritetaan edellä mainitulla lämpötila-alueella ja että saadulle vesisuspensiolle suoritetaan kypsytyskäsit-tely tällä lämpötila-alueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila-alue valitaan lämpötiloista, jotka ovat 3-20°C mainittua muuttumislämpötilaa korkeampia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel-20 mä, t unnettu siitä, että käytetty kevyen vedettömän natriumkarbonaatin (2) määrä säädetään sellaiseksi, että saatu vesisuspensio (1) sisältää vähintään 20 paino-% kiinteää vedetöntä natriumkarbonaatia.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että käytetty kevyen vedettömän natriumkarbonaatin (2) määrä säädetään sellaiseksi, että saatu vesisuspensio (1) sisältää 30-40 paino-% kiinteää vedetöntä natriumkarbonaattia.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene-30 telmä, tunnettu siitä, että kypsytyskäsittely suoritetaan vähintään 20 minuutin ajan.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään natrium-karbonaatin vesiluosta (6), joka sisältää suspensiona 35 raskaan vedettömän natriumkarbonaatin kiteitä. i2 7 805 5

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään kyllästettyä natriumkarbonaatin vesiliuosta (6), joka sisältää vähintään 200 g natriumkloridia yhtä kg kohti.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että natriumkarbonaatin vesiliuoksena käytetään ainakin osa emäliuoksesta, josta natriumkarbonaattikiteet (5) on erotettu kypsytysvaiheen päätyttyä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että käytetään kevyttä vedetöntä natriumkarbonaattia (2), joka on saatu kalsi-noimalla natriumbikarbonaattia.

10. Raskas vedetön natriumkarbonaatti, joka on 15 saatu jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukaisella mene- 3 telmällä ja jonka näennäistiheys on yli 1 kg/dm . 13 78055