FI77313B - Ihaoligt stycke med cylindrisk innervaegg och foerfarande foer tillverkning av en roerkanal av saodana stycken. - Google Patents

Description

7731 3

Ontto kappale, jolla on sylinterimäinen sisäseinä, sekä menetelmä putkikanavan valmistamiseksi tällaisista kappaleista

Ihäligt stycke med cylindrisk innervägg och förfarande för tillverkning av en rörkanal av sädana stycken.

Keksinnön kohteena on ontto kappale, jolla on sylinterimäinen sisäseinä, joka on sopivimmin ympyrämuodosta poikkeava ja joka on muodostettu asettamalla päät vastakkain putkimaisia osia, joista kukin on koottu asettamalla vierekkäin esivalmistettuja pitkänomaisia komponentteja, joista kukin vastaa onton kappaleen seinän poikkileikkauksen osaa.

Lisäksi keksinnön kohteena on menetelmä putkikanavan valmistamiseksi, jota rajoittaa sylinterimäinen seinä, joka on sopivimmin ympyrämuodosta poikkeava, suorittamalla paikalla esivalmistettujen pitkittäissuuntaisten komponenttien asentaminen, joista kukin vastaa onton kappaleen seinän poikkileikkauksen osaa, sijoittamalla komponentit päällekkäin pitkin pitkittäisiä liitoksia, mainitun poikkileikkauksen koostuessa ainakin kahdesta komponentista, nimittäin pohjan muodostavasta alemmasta komponentista, joka on sopivimmin tasapohjainen ja joka on kannatettuna maavaraisesti, ja ainakin yhdestä ylemmästä kourumaisesta komponentista, joka muodostaa holvin.

Tällaiset rakenteet ovat tyypillisesti suuripoikkipinta-alaisia putkijohtoja, esimerkiksi suurempia kuin tavanomaiset noin 2 m^ olevat teolliset tuotteet, jotka voivat olla maan päällä tai alla kuljettaen vettä tai muita nesteitä, jotka voivat olla paineen alaisia, tai ne voivat olla myös kaape- 2 7731 3 likanavia tai jalankulku- tai ajoneuvoliikenteen kulkuväyliä.

Keksintöä voidaan soveltaa myös poikkileikkaukseltaan pieni-pintaisiin putkijohtoihin, esimerkiksi 1 m2 saakka. Se soveltuu myös vastaavanmuotoisten rakenteiden valmistamiseen, jotka ovat suhteellisen lyhyitä ja joita käytetään kammioina, siiloina tai pommisuojina.

Vaikka keksintöä oleellisesti kuvataan viittaamalla suuripoik-kipinta-alaisiin putkijohtoihin, ei keksintö ole rajattu pelkästään näihin.

Eri tekniikoita on käytetty putkijohtojen asentamiseksi esimerkiksi veden tai öljytuotteiden kuljettamista varten tai muita kaapeleita tai johtimia varten.

Tavanomaisimmin käytetty tekniikka käsittää poikkileikkaukseltaan ympyrämäisten kappaleiden käytön, jotka on asennettu pää päätä vasten eri menetelmillä. Tässä tekniikassa hankaluudet, joita ovat valmistus, kuljetus, käsittely ja asennus, lisääntyvät puktijohdon halkaisijan kasvaessa, siitäkin huolimatta, vaikka osien pituutta lyhennettäisiin. Joka tapauksessa val-mistusongelmien lisäksi tulevat leikkauspinnan koon ongelmat esiin sen jälkeen kun ulkohalkaisija on saavuttanut arvon 2,5 m, joka vastaa normaalia maantiekuljetusten rajaa. Hyvin suurten nestemäärien kuljettamiseksi on järjestettävä yhdensuuntaisia putkijohtoja, mikä on kallis ratkaisu, tai putki-johto on valmistettava rakennuspaikalla betonirakennustek-niikan mukaisesti tai työ on suoritettava maanalaisissa tunneleissa, mikä myös on kallista ja aikaa vievää valmistamista tai rakentamista.

Lisäksi, kuten tunnettua, poikkipinnaltaan ympyrämäiset putki-

II

3 77313 johdot soveltuvat parhaiten suurille sisäisille paineille. Tällainen poikkileikkaus on helpoin valmistaa, kun valmistetaan putkijohdon koko poikkileikkaus tai kehäpinta. Toisaalta tällaisella ympyrämäisellä poikkileikkauksella on muussa käytössä haittapuolia. Ympyräpoikkipintainen putkijohdo aikaansaa jännityksiä tukipinnassa, jossa maksimikuormitus on keskellä. Sen seurauksena, jos maaperä on irtonaista, voi tapahtua huomattavaa painumista putkijohdon asentamisen jälkeen. Poikkileikkaukseltaan ympyrämäiset kappaleet sopivat huonosti kaupunkiympäristön ahtaisiin tiloihin. Lopuksi putkijohdon paino on suhteellisen suuri; materiaali on kuoressa yhdenmukaisena kappaleena peittäen koko poikkileikkauksen tai vaipan tasaisesti jakautuneena pitkin koko kehää, kun taas jännitykset eivät ole tällä tavoin jakautuneet.

Näiden erilaisten ongelmien voittamiseksi on ehdotettu, kts. esimerkiksi saksalainen patentti 2 157 191, rakentaa putki-johtoja, joissa poikkileikkaus on tasoitettu niiden pohjasta asentamalla rakennuspaikalla etukäteen valmistettuja pitkänomaisia elimiä, jotka kukin vastaavat putkijohdon kehän tai poikkileikkauksen osaa ja jotka on valmistettu aaltomaisesta metallilevystä. Tällaisilla rakennekomponenteilla on alhainen mekaaninen lujuus ulkoisten voimien suhteen, joten ulkomuodon ja nestetiiviyden säilyminen on epävarmaa. Edelleen aalto-maisuus lisää virtausvastusta.

Ranskalaisessa patentissa 733 098 ja US-patentissa 2.400.071 on esitetty tekniikat, joiden avulla asennetaan suuret määrät pienikokoisia komponentteja, joissa kussakin on poikittaiset laipat vierekkäisten komponenttien asentamista varten. Komponenttien suuri määrä merkitsee, että niiden on oltava muodoltaan identtisiä, mikä johtaa ympyrämäisen poikkileikkauksen käyttämiseen ja tässä tapauksessa jännitysten vastus- 7731 3 taminen vaatii, että liitokset vaihtelevat pitkittäissuunnassa. US-patentissa 2.400.071 on otettu huomioon putkijohdon seinään kohdistuvat jännitykset ja käytetty tunnelin yläosaan komponentteja, joiden lujuus on alhaisempi kuin alaosan komponenttien lujuus. Kuitenkin erilaisilla ominaisuuksilla varustettujen komponenttien vaihtelevat liitokset aiheuttavat epävarmuutta lujuuden suhteen ja lisäksi tämä tuo mukanaan lisävaikeuden asennettaessa suuri määrä pieniä komponentteja, mikä on vaikea suorittaa tyydyttävästi ammattitaidottomien työntekijöiden avulla.

Siten vaikuttaa siltä, että on olemassa tyydyttämätön tarve menetelmään valmistaa sylinterimäisiä onttoja rakenteita vastaavia, erityisesti suuripoikkipinta-alaisia putkijohtoja, jotka lepäävät yhden, poikkileikkausmuodoltaan tasapohjaisen sivun varassa, ja joka menetelmä tuottaa rakenteita, joilla on suuri mekaaninen lujuus, ja joiden valmistus-, kuljetus-ja asennuskustannukset ovat huomattavasti pienentyneet verrattuna nykyiseen tekniikkaan.

Keksinnön mukaan ontto kappale on tunnettu siitä, että kukin putkimainen osa muodostuu poikkileikkauksessaan ainakin kahdesta komponentista, nimittäin alemmasta komponentista, jolla on sopivimmin tasainen pohja ja kaksi sivua, jotka on varustettu ulkopuolisilla, poikkileikkaukseltaan pääasiassa kolmiomaisilla stabilointielimillä, joiden alasivut ovat vaakasuuntaiset asennuksen helpottamiseksi tasapohjaiseen kaivantoon, ja ylemmästä komponentista, jolla on ylösalaisin käännetyn kourun muoto sen sovittamiseksi mainitun alemman komponentin sivujen kannattamaksi pitkin komponenttien välisiä liitoskohtia.

Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon mukaan on järjestetty siten, että alempaan komponenttiin kuuluu kolme element-

II

5 77313 tiä, nimittäin tasapohjainen pohjaelementti ja kaksi sivu-elementtiä, jotka on varustettu ulkopuolisilla stabilointi-elimillä, jotka tekevät mahdolliseksi niiden sijoittamisen pöhjaelementin sivuille siten, että ne jäävät pystyasentoon maan varaan, jossa asennossa ne muodostavat tuen ylemmälle kourun muotoiselle elementille.

Vielä erään edullisen sovellutusmuodon mukaan on järjestetty siten, että komponenttien muoto ja mitat ja erityisesti kaarevuus, paksuus ja valmistusmateriaali ovat määritetyt kullekin komponentille erikseen laskemalla optimikuormitukset funktiona tunnetuista parametreista, joihin kuuluu asennuspaikka, putken käyttöolosuhteet ja sen sisäiset ominaisuudet, ja että komponenttien pitkittäisliitokset on sijoitettu jännityksen solmukohtien läheisyyteen, ts. kohtiin, joissa jännityksen absoluuttinen arvo kohtisuorassa suunnassa komponentin seinämään nähden kulkee minimikohdan kautta.

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että menetelmään kuuluvina vaiheina esilasketaan jännitykset, joiden alaiseksi kukin komponentti joutuu käyttötilanteessa, ottamalla huomioon tunnetut parametrit, jotka koskevat sijoituspaikkaa, putkikanavan käyttöolosuhteita ja sen sisäisiä ominaisuuksia, määritellään tämän laskennan tuloksena pitkit-täiskomponenttien muoto siten, että ainakin jotkut vierekkäisten komponenttien välisistä pitkittäisliitoksista sijoittuvat jännityssolmujen läheisyyteen, ts. sellaisiin kohtiin, joissa onton kappaleen poikittaisjännitysten absoluuttinen arvo kulkee minimikohdan kautta laskettaessa jännitykset, joiden alaiseksi kukin komponentti joutuu, ja käytetään tämän laskennan tuloksia kaarevuuden tarkan muodon määrittämiseksi, poikkileikkauspaksuuden määrittämiseksi ja kunkin komponentin yhdistelmämateriaalin määrittämiseksi.

6 77313

Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen etu nykyiseen tekniikkaan verrattuna on kuljetuksen helppous. Olettamalla, että suurin sallittu dimenssio on 2,5 m, nykyinen tekniikka sallii yhden kappaleen kuljettamisen, jonka ulkohalkaisija on korkeintaan 2,5 m. Jos keksinnön komponentit kukin vastaavat neljännestä lopullisesta putkijohdosta, Viimeksimainitulla voi olla halkaisija noin 3,5 m, tai kaksinkertainen poikkileikkausala, ja jos kukin komponentti vastaa yhtä kuudettaosaa lopullisesta putkijohdosta, Viimeksimainitulla voi olla halkaisija noin 4,4 m tai kolminkertainen poikkileikkausala. Edelleen 2,5 m:n korkeutta ajatelleen mahtuu samaan tilaan huomattava määrä yhdenmukaisia komponentteja, jotka on pinottu toistensa päälle, jolloin kuljetusajoneuvo voi kantaa suurimman sallitun kuorman. Toisaalta liitosten, jotka on valmistettava hitsaamalla tai muuten, kokonaispituus on kasvanut. On huomattava, että ne yleensä ovat suuria saumoja, jotka on paljon helpompi valmistaa kuin ympyrämäiset saumat ja saumojen määrä voi päinvastoin vähentyä komponenttien suuremmasta yksikköpituudesta johtuen, joka on mahdollista vähentyneestä yksikköpainosta johtuen.

Toinen keksinnön etu seuraa rakenteen ulkopinnan ei-pyöreästä muodosta; pyöreän putkijohdon haitat on esitetty yllä.

Edelleen pohjaltaan tasaisen poikkileikkauksen ansiosta saadaan aikaan huomattava parannus jännitysten jakautumisessa viereiseen maahan ja sen liikkeitä voidaan suuresti vähentää. Toinen tällaisen poikkileikkausmuodon tai profiilin etu on pienempi korkeus annetulla poikkileikkausvirtausalalla, mikä siten vähentää kaivannon kustannuksia (kaivaus, tuenta ja pohjaveden pidättäminen jne.). Toisaalta, jos kannattavan maaperän koostumus niin vaatii (erityisesti vesipitoiset muodostumat) voidaan painokuorma-asentaa putkijohtoon sopivasti putkijohdon pohja-seinän alle ruuvattujen metallimassojen tai betonin avulla. Painokuorman paino on luonnollisesti laskettava varsinaisen

II

7 77313 rakennuspaikan todellisten olosuhteiden mukaisesti ja kukin painokuormaelementti voidaan valmistaa etukäteen. Putkijohto voidaan myös ankkuroida maaperään samalla pulttausprosessilla, joka on tehty helpommaksi pohjaseinän tasaisen muodon ansiosta.

Edelleen putkijohdon komponentteihin kohdistuvien jännitysten etukäteen tapahtuva laskeminen ja laskentatulosten käyttäminen määrittämään kunkin komponentin paksuus, poikittaisosan pak-suusvaihtelu pisteestä toiseen, komponentissa käytettävä materiaali ja pitkittäisliitoksen paikka, tarjoavat tärkeitä etuja:

Usein putkijohdon yläosalla on ainoastaan suojaava tehtävä ja siihen kohdistuu rajoitetusti jännityksiä. Toisaalta kuljetetun nesteen paino, kun se on vettä tai muuta vapaasti virtaavaa nestettä, ilmeisesti kuormittaa enemmän alaosaa kuin putkijohdon yläosaa. Edelleen nestetiiveys kokoomisliitoksissa mahdollistaa sen, että putkijohto kestää sisäistä painetta ja tästä syystä sitä voidaan käyttää paineistetun nesteen kuljettamiseen. On huomattava, että koska putkijohdon lopullinen rakenne on yhdenmukainen ja täysin yhtenäinen, ei ole tarpeen järjestää liitoskohtiin suunnanmuutoksia, jotka aiheuttavat pitkit-täispaineita. Mahdollisuus sovittaa komponentin paksuus ja käytettävä materiaali mahdollistaa suurten säästöjen saavuttamisen tuotanto- ja kuljetuskustannuksissa.

Kuten yllä esitettiin voivat eri komponentit olla eri paksuisia riippuen jännityslaskelmien tuloksista. Komponentit voivat olla eri materiaaleista ja aina on kuitenkin otettava huomioon riittävät varotoimenpiteet sähköparien muodostaman korroosion estämiseksi.

Suhteellisen alhaisen hinnan, helpon saatavuuden ja hitsattavuuden tai muilla menetelmillä kokoamisen ansiosta suositeltavia materiaaleja ovat taottavat valuraudat, mutta muita mate- 8 77313 riaaleja voidaan osoittaa yksistään tai yhdistelminä, kuten teräs, alumiiniseokset, muut metallit, kuitulujitetut tai lujittamattomat muovit, esijännitetty tai esijännittämätön teräsbetoni tai betoni. Viimeksi mainitussa kahdessa tapauksessa on ilmeistä, että yllämainitut hitsit on sijoitettava sopiviin kohtiin.

Kun putkijohtokomponentit on valettu yhtenä kappaleena tai suulakepuristettu yhtenä profiilina sellaisista materiaaleista kuten taottava valurauta, teräs, teräsbetoni, hartsit jne., käytetään muottia tai tyynyä, jonka poikittaismuoto on sellainen, että saadaan aikaan putkijohtokomponentin sisäpinnalle mainitut optimiprofiilin muutokset ja myös poikittaispaksuuden muutokset.

Suunnan muutokset saadaan aikaan käyrillä tai kulmikkailla etukäteen valmistetuilla komponenteilla, jotka on erityisesti laskettu ja sovitettu olemassa olevaan geometriaan.

Keksinnön mukaisen putkijohdon valmistus, ts. (osittaissylin-terimäisten) komponenttien valmistus, jotka komponentit vastaavat ainoastaan osaa poikkileikkauksesta tai kehästä, mutta jotka sen sijaan voivat olla hyvin pitkiä, asettaa erityisongelmia asennushetkellä. Ongelmat on ratkaistu seuraavalla asennusmenettelyllä, joka sen vuoksi on läheisesti yhdistetty keksinnön pääpiirteeseen. Tämän suoritustavan mukaisesti komponentit on alunperin koottu yhdistämällä ne sekä pitkittäisettä poikittaissuunnassa toisiinsa elimillä, jotka sallivat rajoitetussa määrin tapahtuvan suhteellisen liikkeen viereisten komponenttien kesken ja joiden väliin on asennettu joustavat tiivisteet, ja tämän jälkeen jäykkä komponenttien kokoaminen suoritetaan sen jälkeen kun ympäröivä maaperä ja koko putkijohto on stabiloitunut. Sopivimmin alkukomponenttien alku-kokoonpano toisiinsa suoritetaan ruuveilla, jotka kulkevat suurennettujen aukkojen lävitse ainakin yhdessä komponenteista.

Il 9 77313

Myös muita vielä edullisempia komponenttien asennustapoja voidaan löytää, erityisesti liitoksissa, missä suuret jännitykset vaativat suurta seinämän paksuutta. Tällaisissa tapauksissa yksi tai useampi seuraavista menetelmistä on suositeltava.

Putkijohtokomponenttien pitkittäisliitosten tai vaihtoehtoisesti poikittaisliitosten toteuttamiseksi on järjestetty syvennyksiä tai kohoumia vierekkäisten komponenttien vastaaviin reunaosiin ja muoto- ja/tai voimaliitokset välttämättömien poikittais- ja pitkittäisliitosten järjestämiseksi.

Pitkittäisliitoksen järjestämiseksi kahden liitettävän komponentin kuhunkin reunaan on muodostettu paksunnos ja kiinnitys-elimet on kiinnitetty paksunnoksiin tietylle etäisyydelle toisistaan.

Kiinnityselimet ovat jäykkiä tai joustavia U-muotoisia elimiä.

Kiinnityselimet on kiinnitetty jäykillä tai joustavilla välilevyillä, jotka on pakkosovitettu kiinnityselimen sisäpinnan ja vastaavan paksunnoksen laipan väliin tai varsinaisen kiinnitti-men joustavan muodonmuutoksen avulla.

Tiivisteillä tai tiivistyselimillä on poikkileikkausmuoto, joka vastaa poikittais- ja pitkittäisliitosten reunoja, ja ne on sijoitettu reunojen väliin ja niiden nestetiiveys on varmistettu kiinnittimien, laippojen vanteiden, esijännnitettyjen kaapelien tai muiden avulla.

Tapauksessa, jossa komponentit on valmistettu hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista, pitkittäis- ja poikittaisliitokset saadaan aikaan vastaavan hitsattavan tai juotettavan materiaalin lisämäärillä.

10 7731 3

Mielenkiintoisen suoritustavan mukaan, joka helpottaa putkijohdon asentamista ja stabilointia, on järjestetty kolmikulmaiset pitkittäisosan stabilointielimet putkijohdon alapinnan sivuille. Näissä stabilointielimissä on tasomainen vaakasuora sivu, joka on likimain putkijohdon pohjan tasolla, likimain pystysuora tai kallistettu tasosivu, ja sivu, joka mukailee putki-johdon sivua. Stabilointielimet on sopivimmin erillisiä ja tietyllä etäisyydellä pitkin putkijohtoa estäen alakomponenttia kiertymästä pitkittäisakselinsa ympäri asennuksen jälkeen.

Stabilointielimet voidaan kiinnittää ruuveilla, hitsaamalla tai muilla keinoin putkijohdon vastaaviin rakennekomponentteihin. Jos putkijohto on valettu (esim. betonia), ne voivaan muodostaa myös yhtenäisiksi sen kanssa.

Stabilointielimet ovat edullisia koko putkijohdon stabiloinnin ohella myös silloin, kun putkijohto on muodostettu komponenteista, joissa toisissa pohja ja toisissa sivuseinät on yleisesti pystysuoria. Kiinnittämällä stabilointielimet etukäteen sivuseinäkomponentteihin tai muodostamalla ne yhtenä kappaleena sivuseinäkomponenttien kanssa, viimeksi mainitut voivat pysyä pystyssä, maahan tuettuina, mikä helpottaa liitoksen muodostamista pöhjaseinäkomponenttien kanssa, jotka tuodaan paikalle ensimmäisinä. Tämän jälkeen yläseinäkomponentit voidaan asentaa tuomalla ne sivuseinäkomponenttien päälle ja niiden varaan.

Jos onton rakenteen poikkileikkausala on suhteellisen pieni, Λ esim. putkijohto on noin 1-4 m , koko ulkokehän voi muodostaa ainoastaan kaksi komponenttia, toisen vastatessa alaosaa ja putkijohdon sivuja ja toisen muodostaessa päällyksen. Tällaisissa komponenteissa on ainakin osa, joka voidaan valmistaa betonista tai muusta valusta tai valumateriaalista.

Toisen käyttökelpoisia liitoksia valmistavan menetelmän mukaan

II

Π 77313 jos komponentit on tehty betonista tai muusta valusta tai valu-materiaalista, on järjestetty pitkittäiskomponenttien reunoihin hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista olevia kulmaosia, joiden päälle paikoittamisen jälkeen ja sopivimmin stabiloinnin jälkeen kiinnitetään tasomaiset tiiviste-elimet kulmaelimiä vastaavasta materiaalista.

Tietyissä tapauksissa, erityisesti kun kuljetetaan tai varastoidaan vaarallisia nesteitä, tai suunniteltaessa pommisuojia, vaaditaan täydellistä tiivistystä myös silloin, kun maaperä liikkuu tai ollaan lähellä räjähdyskohtaa, ja jos komponentit on tehty betonista tai materiaalista, joka voi murtua tai menettää nestetiiviytensä muulla tavoin, järjestetään sopivimmin nestetiivis vuoraus tai päällys, joka voidaan tarvittaessa kiinnittää rakenteen komponentteihin.

Joissakin tapauksissa vuoraus voi muodostaa osan rakenteen komponenttien pysyvästä päällyksestä. Jos vuoraus on tehty metel-lisesta tai epämetallisesta tai muusta hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista yllämainitunlaiset tasomaiset elimet voidaan hitsata tai juottaa tämän vuorauksen liitoksiin tai vuorauksen osat tasomaisten osien välillä voidaan hitsata tai juottaa suoraan niihin liitosten tasossa.

Jos rakenne, putkijohto tai suoja on muodostettu betonikompo-nenteista, luhistumisvastus on aikaansaatu betonikomponenteilla ja metallisella tai epämetallisella levy- tai muovimateriaali-vuorauksella, jolloin hitsattu tai juotettu päällys tarjoaa absoluuttisen nestetiiveyden radioaktiivista tai muuta saastumista tai sisääntunkeutumista vastaan myös silloin, kun maan liikkeet tai räjähdys on aikaansaanut deformaatiota rakenteessa.

Seuraavat esimerkit ovat oleellisia suuripoikkipinta-alaisten putkijohtojen suhteen, mutta on helppo ymmärtää, että ne ovat 12 7 7 31 3 yhtä hyvin sovellettavissa siiloihin, suojiin tai vastaaviin rakenteisiin.

Esivalmistetun pommisuojan pitkittäisseinäkomponentit sijoitetaan paikalleen samalla tavoin kuin suuri poikkipinta-alaisten putkijohtojen yhteydessä ja suoja suljetaan päistään tasoilla tai kuperilla sivuseinillä. Sopivimmin suojassa on oleellisesti tasainen pohja ja pohja- ja sivukomponentit on varustettu sta-bilointielimillä, jotka on yhdistetty valmistuksen aikana tai lisätty sen jälkeen, ja ne estävät suojaa kiertymästä pitkit-täisakselinsa ympäri.

Sopivimmin on järjestetty sisäpuolinen nestetiivis vuoraus erityisesti, jos suoja on rakennettu betonista.

Suoja voidaan asentaa hyvin nopeasti, koska se on valmistettu erillisistä komponenteista, jotka on helppo kuljettaa asennusta varten halutulle paikalle. Se voidaan asentaa kaivantoon, joka tämän jälkeen täytetään tai tietyissä olosuhteissa se voidaan yksinkertaisesti sijoittaa maahan. On huomattava, että litteä asuinrakennelmamuoto tarjoaa suuremman räjähdysvastuksen verrattuna muurattuihin sylinterimäisiin tai vastaaviin suojiin verrattuna.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin ei-rajoittaviin oheisessa kuvioissa esitettyihin sovellutusesimerkkeihin.

Kuviot 1-3 esittävät kaaviollisesti keksinnön mukaisen putki-johdon poikkileikkausta.

Kuvio 4 esittää poikkileikkausta eräästä asennustavasta.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti perspektiivikuvantoa putkijoh- tl 13 7 731 3 elosta, jonka eri osat on muodostettu pitkittäiskompo-nenteista, joiden saumat on esitetty.

Kuvio 6 esittää putkijohtokomponentin sovellutusmuotoa, jossa säteittäinen paksuus aseteittaisesti pienenee keskustaa kohti.

Kuvio 7 esittää putkijohtokomponentin sovellutusmuotoa, jossa poikittaispaksuus aseteittaisesti vähenee vasemmalta oikealle.

Kuvio 8 esittää poikkileikkausta pitkittäisliitoksesta paksun-noksineen ja kiinnityselimineen.

Kuvio 9 esittää sovellutusmuotoa, jossa kahden putkijohtokomponentin sovitusreunat on muodostettu muodostamaan pitkittäinen tai poikittainen liitos.

Kuvio 10 esittää sovellutusmuotoa, jossa on limiliitos komponenttien reunojen välillä pitkittäis- tai poikittais-liitoksen muodostamiseksi.

Kuvio 11 esittää vielä yhtä komponenttien reunarakennetta pitkittäis- tai poikittaisliitoksen muodostamiseksi.

Kuvio 12 esittää sovellutusmuotoa poikittaisliitoksen tekemiseksi nestetiiviiksi, mikä on varmistettu rengasmaisella tiivistyselimellä tai erikoisprofiilin omaavalla tiivisteellä, joka on puristettu sopivan vanteen avulla.

Kuvio 13 esittää kuviossa 12 esitetyn putkijohdon poikkileikkausta esittäen tiivistyselimen tai tiivisteen vanteen.

_ Γ" :__ 14 7731 3

Kuvio 14 esittää liitosta, jossa komponentit on tehty teräsbetonista.

Kuvio 15 esittää kaaviota, jossa on esitetty jännityslaskelmien tulokset.

Kuvio 16 esittää poikkileikkausta teräsbetonisesta ontosta rakenteesta, joka vastaa kuviossa 15 esitettyjä jännitys-laskelman tuloksia.

Kuvio 17 esittää toista sovellutusmuotoa, joka erityisesti soveltuu pienikokoisiis putkijohtoihin.

Kuvio 18 esittää nestetiiviin liitoksen aikaansaamistapaa.

Kuvio 19 esittää liitoksen tiivistämistä.

Kuvio 20 esittää toista tiivistysjärjestelyä.

Kuviossa 1 on yhtenäisellä viivalla esitetty keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun putkijohdon 1 poikkileikkaus ja vertailun vuoksi katkoviivoilla poikkipinnaltaan ympyrämäisen ja saman sisäpoikkipinta-alan omaavan putkijohdon 2 poikkileikkaus. Keksinnön mukainen putkijohto käsittää viisi samanpituista yhteenasennettua komponenttia.

Kaksi pohjakomponenttia 3 ovat oleellisesti tasomaisia; kahden sivukomponentin 4 käyristyssäde on erilainen pohjassa kuin ylhäällä; putkijohdon profiilin tai poikkileikkauksen täydentää tarkka yläkomponentti 5. Kuvatussa esimerkissä sisäosan poikki-leikkausala on esim. 10 m . Kokonaiskorkeus H on 2,40 m ja leveys L on 5,00 m, verrattuna vastaavan ympyrämäisen putkijohdon halkaisijaan D, joka on 3,57 m. Keksinnön mukaista putki-johtoa varten tarvittava kaivanto on pohjasta leveämpi kuin 15 7731 3 poikkileikkaukseltaan ympyrämäistä putkijohtoa varten tarvittava kaivanto, mutta ei ole niin syvä; kaivannon tilavuus voi keksinnön mukaista putkijohtoa varten olla kaikenkaikkiaan pienempi ja työ on helpompi suorittaa.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen putkijohdon toista sovellu-tusmuotoa, jossa pöhjakomponentit 3a on hieman käyristetty ja yhden komponentin asemesta yläkomponentteja 5a on kaksi.

Kuvio 3 esittää vielä erästä sovellutusmuotoa, jossa erikoisuutena on keskikouru 6 pitkin pöhjaseinäkomponenttia 3b. Kouru 6 on järjestetty komponentin 3b keskelle ja se on hieman kar-tiomainen joten komponentit 3b ovat identtisiä ja ne on pinottavissa kuljetusta varten, mutta myös muut järjestelyt ovat mahdollisia. Tavanomaisella tekniikalla tällaisen kourun järjestäminen tuo lähes ratkaisemattomia ongelmia.

Kuvio 4 esittää kuviossa 2 esitettyjen komponenttien 4a ja 5a tapaan järjestettyjen kahden komponentin 4,5 liittämistapaa.

Ensimmäisessä vaiheessa komponentti 4 varustetaan liitoslevyllä 7, joka voidaan kiinnittää hitsin 8 avulla, joka puolestaan voidaan tehdä tehtaassa tai rakennuspaikalla. Levyssä 7 on suurennetut aukot 9, jotka asennuksen aikana kohdistetaan komponentin 5 suurennettujen aukkojen 10 kanssa. Asennettaessa sijoitetaan joustava elastomeerista tai vastaavasta oleva tiiviste 11 komponentin 5 ja levyn 7 väliin ja tämän jälkeen kiinnitys tapahtuu ruuvin 12 ja mutterin 13 avulla.

Kun sarja putkijohdon seuraavaan osaan kuuluvia komponentteja on asennettu, voi pientä suhteellista liikettä tapahtua komponenttien 4 ja 5 välillä, esim. kaivannossa olevien tasoerojen vaikutuksesta. Tällaiset pienet liikkeet voivat olla seurausta ympärillä olevan maan lujittumisesta. Kaikki nämä liikkeet on ie 7731 3 tehty mahdollisiksi suurennettujen aukkojen 9 ja 10 avulla. Kun nämä liikkeet ovat lakanneet, voidaan komponenttien lopullinen liittäminen saada aikaan hitsin 14 avulla. Ruuvi 12 ja mutteri 13 voidaan tämän jälkeen poistaa ja aukot 9 ja 10 tai ainoastaan yksi niistä voidaan sulkea hitsin avulla.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisella menetelmällä valmsitetun putkijohdon perspektiivikuvaa.

Putkijohto käsittää pitkittäiskomponentit AI, Bl, Cl, jne. ensimmäistä osaa varten, A'l, B'l, C'l, jne. toista osaa varten jne.. Nämä komponentit on yhdistetty toisiinsa pitkittäisillä liitoksilla JL1, JL2, JL3, JL4, jne. ja poikittaisilla liitoksilla JT1, JT2, JT3, JT4, jne..

Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihe käsittää tunnetulla tavalla suoritettavan putkijohdon optimaalisen poikki-leikkausprofiilin laskemisen tunnettujen parametrien funktiona, jotka parametrit koskevat asennuspaikkaa, itse putkijohdon ominaisuuksia ja sen käyttöolosuhteita. Laskelmissa otetaan huomioon putkijohtoon vaikuttavat voimat, joihin kuuluu: - putkijohdon oma paino, - putkijohdon kautta kulkevan nesteen paino, - putkijohdossa vallitseva paine, - mahdollinen hydraulisten laitteiden, esim. venttiilinen käytöstä johtuva ylipaine, - pohjaveden, johon putkijohto mahdollisesti voidaan asentaa, hydrosstaattinen paine, - putkijohtoa peittävän täytteen aiheuttama kuormitus, - täytteen mahdollisesti aiheuttama kiinteä ylikuormitus, - täytteen aiheuttama siirtyvä ylikuormitus, - lämpötila- ja koskeusvaihtelut, - kannatusvoimien reaktiovoimat, jne.

n 7731 3

Kuten selostuksen alussa mainittiin, on hyödyllistä aikaansaada profiili, jossa alaosa on melko tasainen ja yläosa vastaa käyrää, joka on saatu jännitysten optimointilaskujen avulla.

Toinen vaihe käsittää saadun optimipoikkileikkausprofiilin jakamisen vierekkäisiksi osiksi, jotka vastaavat pitkittäis-komponentteja AI, Bl, jne. ja jotka yhdessä muodostavat oleellisesti jatkuvan sisäpinnan, jota on merkitty kuviossa 5 kirjaimella S.

Kolmas vaihe käsittää ainakin osassa komponenteista poikittais-suunnassa muuttuvan paksuuden määrittämisen komponenttien sovittamiseksi niiden eri pisteisiin kohdistuvien jännitysten mukaisesti. Kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty, voi putkijohdon komponenttien seinämän paksuus vaihdella poikittaissuunnassa. Tämä piirre on komponenttien valmistuksen, kuljetuksen ja asennuksen kannalta erittäin tärkeä, koska tällöin materiaalin määrä ja paino sekä tuotantokustannukset on määritetty mahdollisimman tarkasti lopullisen putkijohdon rakennetta hallitsevien parametrien funktiona. Jos tarkastellaan keksinnön soveltamista öljyä, vettä tai muuta sellaista varten olevaan putki-linjaan on helppo ymmärtää painon säästön vaikutus putkilinjan lopulliseen kannattavuuteen.

Keksinnön mukaiset putkijohdon komponentit voidaan valmistaa eri materiaaleista ja ne voidaan vastaavasti valmistaa eri prosesseissa. Siten on mahdollista jakaa esim. elementtien AI, Bl, Cl, jne. valmistus esim. seuraaville materiaaleille: taottava valurauta, pallografiittivalurauta, teräs, alumiiniseokset jne.. Tällaisilla materiaaleilla on mahdollista käyttää eri menetelmiä kuten valamista kappale kappaleelta, jatkuvaa valua, suulakepuristusta, takomista, erilaista valssausta jne.. Kaikki nämä menetelmät mahdollistavat syvennys- ja ulokeosien valmistamisen yhdenmukaisella tavalla. Mainittuja osia käytetään ie 7731 3 perätysten komponentteja asennettaessa pitkittäisten ja poikittaisten liitosten tekemiseen kuten alla esitetään.

On myös mahdollista käyttää muita materiaaleja putkijohdon komponentteihin esim. teräsbetonia, kuituvahvistettua tai vahvistamatonta muovia tai hartsimateriaaleja, jolloin elementit valmistetaan valamalla muotteihin, joka myös mahdollistaa aiemmin mainittujen syvennys- ja ulokeosien aikaansaamisen.

Kaikissa yllämainittuja materiaaleja käyttävissä menetelmissä tarvitaan keksinnön mukaisen putkijohdon komponenttien valmistamiseen erilaisia työkaluja, tako- ja valumuotteja, malleja ja mallineita jne., jolloin on otettava huomioon keksinnön mukaisen putkijohdon valmistusmenetelmän piirteet seuraavien ehtojen mukaisesti: - valmistettavan putkijohtokomponentin sisäpinnan on vastattava putkijohdon optimaalista poikkileikkausprofiilia, joka profiili on määrätty laskemalla tunnettujen parametrien funktiona, jotak parametrit koskevat asennustapaa, putkijohdon käyttöolosuhteita ja sen ominaisuuksia. Termi "optimaalinen poikkileikkausprofiili" tarkoittaa, hyvin vähän muuttuvissa ulkoisissa olosuhteissa, keskimääräistä määrätynmittai-sen putkijohdon poikkileikkausprofiilia; - kullakin komponentilla on oltava sellaiset mitat, että ne mahdollistavat komponentin asentamisen putkijohdon muiden komponenttien kanssa ja komponenttien erilaiset paksuudet on laskettava siten, että ne kestävät jännitykset jotka niihin kohdistuvat.

Lopullinen tiivistys saadaan aikaan kustakin käytettävästä materiaalista riippuvalla tavalla. Se saavutetaan putkijohdon sisäpuolelta lopullisen vakavoitumisen (asettumisen, laajenemisen kompensoinnin, tiivistymisen jne.) jälkeen.

Seuraavassa selostetaan kuinka eri komponentit kootaan putki- n 19 7731 3 johdoksi viittaamalla kuvioihin 8 - 12, jotka kuvaavat pitkittäis- ja poikittaisliitosten lukuisia sovellutusmuotoja.

Siten kuvion 8 poikkileikkauksessa on kuvattu putkijohdon komponenttien AI ja B1 väliin järjestetty pitkittäisliitos. Tässä tapauksessa liitoksen, jonka määräävät komponenttien AI, B1 kaksi pintaa 71 ja 72, vastakkaisille puolille on järjestetty vastaavasti ulkopuoliset pitkittäispaksunnokset 73, 74, jotka ulottuvat vastaavan putkijohtokomponentin AI ja B1 koko pituudelle. Nämä paksunnokset voidaan muodostaa vastaavan komponentin valun, suulakepuristuksen tai valssauksen aikana tai ne voidaan kiinnittää siihen hitsaamalla, jolloin ne voivat olla epäjatkuvia. Kuviossa 8 esitetyt kaksi paksunnosta mahdollistavat yksinkertaisen ja tehokkaan kiinnittämisen U-muo-toisella kiinnitinelimellä 75 yhdessä kiilojen tai välilevyjen 76, 77 kanssa, jotka on pakkosovitettu paikalleen kiinnittimen ja vastaavan paksunnoksen väliin vasaroimalla tai muulla vastaavanlaisella tavalla.

Kohtisuorasti putkijohdon poikkileikkausprofiilia vasten kohdistuvien reaktiovoimien absorboimiseksi on sopivaa järjestää putkijohdon komponenttiin Ai, Bl jne. sivureunat tai rajapinnat muodoilla, jotka mahdollistavat niiden jännitysten keston parhalla mahdollisella tavalla ottamalla huomioon parametrit, jotka koskevat valmistusolosuhteita ja putkijohdon käyttöä ja myös käytettävää materiaalia. Siten ei-rajoittavina esimerkkeinä on kuvioissa 8, 9 ja 10 esitetty useita erilaisia putki-johtokomponenttien sivureunojen tai rajoittavien pintojen poikkileikkausprofiileja. Kuviossa 8 rajapinnat 71 ja 72 on kallistettu putkijohdon komponenttien poikkileikkausprofiilin kohtisuoraan tasoon verrattuna. Tällainen liitoksen sivupintojen muotoilu on sopiva esimerkiksi, kun putkijohtoon kohdistuvat staattiset kuormat ovat määrääviä.

Kuviossa 9 putkijohdon komponenttien AI, Bl sivureunat tai pin- 20 7 7 3 1 3 nat 79 ja 80 on pyöristetty vastakkaissuuntaisesti siten, että ne absorboivat kappaleen poikkileikkausprofiilin kohtisuorassa tasossa molempiin suuntiin kohdistuvat reaktiovoimat.

Kuviossa 10 on esitetty porrasmaiset sivureunat tai pinnat 82 ja 83f jotka muodostavat limittäisen liitoksen tai sovituksen.

Kuviossa 11 on esitetty poikkileikkausprofiilit 33 ja 34, joissa on tasku, joka voidaan täyttää tiivistemateriaalilla, esimerkiksi valuhartsilla.

On huomattava, että nämä putkijohtokomponentin sivureunat tai pinnat voidaan valmistaa millä tahansa edellä mainitulla menetelmällä. Hyvän nestetiiviyden aikaansaamiseksi kussakin tapauksessa on järjestetty vastaavien sivureunojen tai pintojen väliin edellä mainituissa pitkittäisliitoksissa sementtilaas-tia, tilkettä, kittiä, sementtiä, tiivisteliuskoia tai muuta luonnon- tai synteettisestä kumista olevaa tiivistettä kuten numerolla 78 kuviossa 8, numerolla 81 kuviossa 9 ja numerolla 84 kuviossa 10 on merkitty.

Tässä suhteessa on huomattava, että nämä liitokset varmistavat nestetiiviyden paineen alaisena.

Kuviossa 14 on esitetty pitkittäisliitos, joka on järjestetty putkijohdon kahden teräsbetonisen komponentin AI, B1 väliin. Viitenumerot 20 ja 21 kuvaavat komponenttien AI, B1 vastaavia lujitteita. Näiden välisen liitoksen järjestämiseksi lujitteiden 20, 21 annetaan työntyä esiin komponenteista valun aikana ja, kun komponentit ovat paikallaan putkijohdon rakennuspaikalla, yhdistetään lujitteiden ulkonevien osien vapaat päät toisiinsa, kuten numerolla 22 on merkitty, ja tämän jälkeen käyttämällä sopivaa muottia esim. 26, tiivistys- tai ankkuroin-tilaasti 23 kaadetaan kyseiseen tilaan halutun pitkittäislii-

II

21 7731 3 toksen muodostamiseksi.

Kuviossa 14 on numeroilla 24 ja 25 merkitty kulmikkaita muotoja ja syvennyksiä komponenttien Alr B1 reunojen liittämiseksi.

Nämä muodot on tarkoitettu helpottamaan tiivistyslaastin 23 tarttumista ja myös täydentämään liitoksen nestetiivevttä muodostamalla epäjatkuvuuskohtia eliminoimaan paikallisia vuotokohtia. Viitenumeroilla 27 ja 28 on merkitty elimiä, jotka pitävät muottia 26 paikallaan mutterien 29, 30 avulla kiinnitettynä.

Kuviossa 12 on esitetty putkijohdon kahden peräkkäisen osan komponenttien AI jne. ja A'l jne. välinen poikittaisliitos. Viitenumerot 15 ja 16 kuvaavat poikittaisliitoksen poikittais-reunoja tai pintoja. Kuvatussa sovellutusmuodossa ulkokehän liitosta on yleisesti merkitty viitenumerolla 17 ja se käsittää säteittäisen nauhan, joka on sovitettu rengasmaiseen tilaan poikittaisreunojen tai pintojen 15, 16 välissä, ja ulkokehän renkaan, jonka sisäpinta on vasten vastaavan putkijohtokompo-nentin ulkopintaa. Kehärengas käsittää pitkin sen ulkokehäpin-taa viisteosat tai ulkonemat 19, jotka tasoittuvat vanteen 18A, 18B puristuksen vaikutuksesta, kuten kuviossa 13 on esitetty, joka kuva on poikkileikkauskuvanto kuviossa 12 esitetystä putkijohdosta. Kuviossa 12 esitetyssä sovellutusmuodossa, joka on esitetty ei-rajoittavana esimerkkinä, viisteosat tai ulkonemat 19 voivat olla muotoiltu siten, että ne muodostavat labvrintti-maisen liitoksen. Vanne käsittää kaksi osaa 18A, 18B, jotka on liitetty toisiinsa kiristyselimellä 31, 32, jotka on järjestetty lopullisen kiristyksen aikaansaamista varten.

On huomattava, että vaikkei kaikissa putkijohdon komponenttien välisissä liitosmuodoissa ole käytetty ruuveja, ei niiden käyttöä luonnollisestikaan ole suljettu pois ja samoin voidaan käyttää ja muodostaa laippamaisia osia tai kiinnittää niitä 22 7 731 3 putkijohdon komponentteihin ja tämän jälkeen asentaa ne yhteen mutterien ja ruuvien tai vastaavien kiinnittimien avulla.

Joissakin sovellutukissa on keksinnön puitteissa mahdollista valmistaa putkijohto komposiittirakenteita, jolloin jotkin komponentit valmistetaan yhdestä materiaalista, kuten teräsbetonista, yhdessä putkijohdon osassa, esim. pohjassa kuviossa 5 olevien pitkittäisliitosten JL1 ja JL4 välissä, ja toinen komponentti muodostetaan toisesta materiaalista, esim. metallista tai kuitulujitteisesta tai lujittamattomasta muovista, putki-johdon muussa osassa. Tällaista komposiittirakennetta voidaan suositella veden syöttöön avoimessa ojassa, jolloin putkijohdon päälle ei tule suurta kuormaa, etäisellä alueella, joissa on edullista valmistaa alempi osa teräsbetonista rakennuspaikalla ja valmistaa yläosa ohuista tehtaassa esivalmistetuista komponenteista ja kuljettaa ne rakennuspaikalle.

Kuviossa 15 on yhtenäisellä viivalla esitetty keksinnön mukaisen putkijohdon osa neutraalimuodossa (kävrä I), katkoviivoilla (käyrä II) taivutusmomentin jakautuminen maan aiheuttaman pystysuoran voiman vaikutuksesta ja pistekatkoviivoilla (käyrä III) taivutusmomentin jakautuminen maan aiheuttamien sivuvoimien vaikutuksesta. Täydellinen laskenta käsittää myös vastaavanlaisten käyrien laskemisen koskien esim. sisäistä painetta, putkijohdon omaa painoa jne.. Laskenta käsittää tällöin kunkin tyyppisten jännitysten tulosten yhdistämisen.

Voidaan havaita, että osan koko poikkileikkausprofiili tai -muoto käsittää neljä solmukohtaa, jotka sijaitsevat putkijohdon alaosassa ja yläosassa.

Kuvio 16 esittää neljästä teräsbetonikomponentista valmistetun putkijohdon poikkileikkauksen puolikasta.

Il 23 7731 3

On huomattava, että paksuudet h-^, h2, jotka ovat kuviossa 15 esitettyjen suurimpien jännitysten kohdalla, ts. pohjan keskellä ja sivuilla paksuus on 50 % suurempi kuin paksuus h^ ylhäällä. Liitokset JL1, JL2 komponenttien välillä on sijoitettu solmukohtiin. Tässä kuviossa viite kuvaa lujite-elementtejä, jotka on upotettu etukäteen valmistettujen komponenttien betoniin ja viite f2 kuvaa ankkurointielimiä, jotka on taivutettu toistensa suhteen ennen niiden peittämistä betonilla rakenteen kokoamisen yhteydessä.

Kuvio 17 esittää sovellutusmuotoa, joka on tarkoitettu suhteellisen pienipoikkipinta-alaista, noin 1,5 - 4 m2 putkijohtoa varten. Yksinkertaistuksen vuoksi putkijohdon osat on jaettu kahteen komponenttiin, jotka voidaan kuljettaa erikseen ilman erityisiä vaikeuksia niiden pienen koon ansiosta. Alempi komponentti 40 on betonivalua ja käsittää tasapohjaisen pohjan ja sivut. Lisäksi havaitaan, että alakomponentti 40 käsittää sta-bilointielimet 41, jotka on muodostettu yhtenäisiksi osiksi sen kanssa ja helpottavat asennusta tasapohjaiseen ojaan. Stabi-lointielimet 41 ovat tavallisesti poikkileikkaukseltaan kolmi-kulmaisia alaosan ollessa vaakasuora. Rakenteen painon keventämiseksi stabilointielimet eivät ulotu komponentin 40 koko pituudelle. Putkijohdon yläkomponentti 42 on muodoltaan yksinkertaisempi sen ollessa ylösalaisin oleva, erittäin suuren kaarevuussäteen omaavan kourun muotoinen. Yläkomponentti 42 voidaan valaa tai suulakepuristaa. Mikäli alakomponentti 40 on suulakepuristettu, on tavallista, että stabilointielimet 41 kiinnitetään myöhemmin, mutta ennen putkijohdon asentamista, ruuveilla, hitsaamalla tai muulla sopivalla tavalla.

Kuviossa 16 on esitetty stabilointielin 41. Tämä kuvio paljastaa toisen stabilointielimen edun valurakenteessa, joka on muodostettu useammasta kuin kahdesta komponentista. Todella voidaan huomata, että sivukomponentti A2, joka on varustettu 24 77313 ulkopuolisella stabilointielimellä 41, on itse kannattava lopullisessa asennossaan. Lisätuki pöhjakomponentin A3 liitoksen JL2 muodostamisen yhteydessä on tarpeeton.

On myös havaittava, että rakenteen ollessa maassa, stabilointi-elin lisää rakennetta kaatamaan pyrkivien sivuttaisvoimien vastustuskykyä, mikä on edullista pommi- tai muiden suojien yhteydessä, jotka voidaan tukea maahan ja joihin voi kohdistua räjähdysvaikutukset.

Kuvio 18 esittää menetelmää nestetiiviiden liitosten valmistamiseksi tapauksessa, jossa komponentit eivät ole hitsattavia eivätkä juotettavia, niiden ollessa valmistettu esimerkiksi betonista.

Kunkin komponentin Ai, A2 reunoilla on kulmaelimet 43 hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista, esim. rautametallista, joka on kiinnitetty paikalleen valun aikana, jos komponentti on tällä tavoin valmistettu. Tasomainen liitoselin 44 rauta-metallista tai muusta hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista kulmaelimen 42 päällä on hitsattu tai juotettu viimek-simainittuun, mahdollisesti maan päällä tapahtuvan stabiloinnin jälkeen.

Kuvio 19 esittää keksinnön mukaisen rakenteen toista asennusmenetelmää.

Yksi komponenteista A2 käsittää kierteitetyn reijän 45, joka voi olla järjestettu hoikkiin 46. Kierteytetty reikä 45 on suunnattu likimain kohtisuorasti liitoksen tasoa vastaan. Toisessa komponentissa AI on olake 47, jossa on reikä 48, johon kierteellä varustettu kiinnitin 49 on asennettu ja kierretty reikään 45, jolloin kiinnittimen 49 varren ja reijän 48 välissä on välys.

7731 3 25

Kuvio 20 esittää toista sovellutusmuotoa liitoksen tekemiseksi nestetiiviksi, jossa betonikomponentit AI, A2 on varustettu pitkin niiden sisäpintoja nestetiivillä metallilevypäällyksellä 50, joka muodostaa pysyvän kuoren. Tasomainen sisäosa 44 hitsataan tämän jälkeen suoraan päällykseen 50 samanlainen kulmaosa kuin kuviossa 18 on esitetty voidaan järjestää komponenttien AI, A2 toiselle puolelle.

On huomattava, että yllämainitun asennuksen tiettyjä järjestelyjä käytetään putkijohdon asentamiseen eivätkä ne sinällään kestä hydrostaattista painetta paineistetun putkijohdon kuoressa, koska tässä tapauksessa hydrostaattinen paine on osittain kompensoitu päällyksen vastavoimalla.

Jotta putkijohdon, suojan jne. komponentit voitaisiin yhdistää paremmin ja jotta liitosten aikaansaaminen olisi helpompaa, voidaan järjestää ympäröivien kaapelien lisäksi esijännitettyjä kaapeleita tai tankoja, jotka yhdistävät välissään pitkittäissuunnassa vierekkäisiä pitkittäiskomponentteja. Kukin näistä kaapeleista tai tangoista voi yhdistää ainakin kahta peräkkäistä komponenttia. Komponentti voi olla yhdistetty esimerkiksi seuraavaan sarjalla kaapeleita tai tankoja ja edelliseen toisella sarjalla kaapeleita tai tankoja, jolloin esijännitys voidaan saadaan aikaan vähitellen asennusprosessin aikana.

Kukin esijännitetty kaapeli tai tanko voi myös yhdistää kolme tai useamman seuraavan komponentin.

Claims (36)

7731 3 25

1. Ontto kappale, jolla on sylinterimäinen sisäseinä, joka on sopivimmin ympyrämuodosta poikkeava ja joka on muodostettu asettamalla päät vastakkain putkimaisia osia, joista kukin on koottu asettamalla vierekkäin esivalmistettuja pitkänomaisia komponentteja, joista kukin vastaa onton kappaleen seinän poikkileikkauksen osaa, tunnettu siitä, että kukin putkimainen osa muodostuu poikkileikkauksessaan ainakin kahdesta komponentista, nimittäin alemmasta komponentista (40), jolla on sopivimmin tasainen pohja ja kaksi sivua, jotka on varustettu ulkopuolisilla, poikkileikkaukseltaan pääasiassa kolmiomaisilla stabilointielimillä (41), joiden alasivut ovat vaakasuuntaiset asennuksen helpottamiseksi tasapohjaiseen kaivantoon, ja ylemmästä komponentista (42), jolla on ylösalaisin käännetyn kourun muoto sen sovittamiseksi mainitun alemman komponentin (40) sivujen kannattamaksi pitkin komponenttien välisiä liitoskohtia (JL).

2. Ihäligt stycke enligt patentkrau 1, kännetecknat av, att tili den nedre komponenten (40) hör tre element, nämligen ett bottenelement (A3) med jämnt botten och tvä sidoelement (A2), som försetts med yttre stabiliseringsorgan (41), som möjliggör placering au dessa pä bottenelementets (A3) sidor, sä att de för-blir i lodrätt läge i marken, i uilket läge de bildar ett stöd för det övre rännformade elementet (A1)· 3* Ihäligt stycke enligt patentkrau 1 eller 2, kanne t eck-n a t au, att stabiliseringselementen (41) är diskontinuerliga och ligger pä ett avständ frän warandra i det ihäliga styckets längdriktning,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että alempaan komponenttiin (40) kuuluu kolme elementtiä, nimittäin tasapohjainen pöhjaelementti (A3) ja kaksi sivuelementtiä (A2), jotka on varustettu ulkopuolisilla stabilointielimillä (41), jotka tekevät mahdolliseksi niiden sijoittamisen pöhjaelementin (A3) sivuille siten, että ne jäävät pystyasentoon maan varaan, jossa asennossa ne muodostavat tuen ylemmälle kourun muotoiselle elementille (Ai).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että stabilointielimet (41) ovat epäjatkuvia ja välin päässä toisistaan onton kappaleen pituussuunnassa.

4. Ihäligt stycke enligt patentkrau 3, kännetecknat au, att stabiliseringselenrenten fästas vid nämnda komponent med bultar, genom suetsning eller pä annat dylikt sätt.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ontto kappale, tunnet-t u siitä, että stabilointielimet on kiinnitetty mainittuun komponenttiin pulteilla, hitsaamalla tms. tavalla. 11 27 7 7 31 3

5, Ihäligt stycke enligt nägot au patentkraven 1, 2 eller 3, kännetecknat au, att stabiliseringselementen gjutits i ett stycke med motsvarande komponent. 34 7 7 3 1 3 6* Ihäligt stycke enligt patentkrav 1 eller 2, kännetec k-n. a t av, att ätminstone de Övre komponenterna (42) gjorts av sraidbart gjwtjarn.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että stabilointielimet on valettu yhdeksi kappaleeksi vastaavan komponentin kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että ainakin ylemmät komponentit (42) on tehty taottavasta valuraudasta.

7. Ihäligt stycke enligt patentkrav 1 eller 2, k ä n n e t e c k-n a t av, att ätminstone de nedre komponenterna (40) gjorts av betong. 8» Ihäligt stycke enligt patentkrav 1, B och 7, kännetec k-n. a t av, att det ihäliga stycket bar en kombinationsstruktur sä, att en del av komponenterna gjorts av det ena materialet och de andra komponenterna av det andra materialet.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että ainakin alemmat komponentit (40) on tehty betonista.

8. Patenttivaatimusten 1, 6 ja 7 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että ontolla kappaleella on yhdistelmä-rakenne siten, että osa komponenteista on tehty yhdestä materiaalista ja toiset komponenteista on tehty toisesta materiaalista .

9. Ihäligt stycke enligt patentkrav 1 eller 2, kännetec k-n a t av, att komponenternas (40, 42) form och dimensioner och speciellt bägformigheten, tjockleken och tillverkningsmaterialet bestämts för respektive komponent (40, 42) skilt för sig genom att berakna optimibelastningarna som en funktion av kända para-metrar, till vilka hör monteringsplatsen, driftbetingelserna för roret och dess inre egenskaper, och att komponenternas (40, 42) längdfogar (JL) placerats i närheten av spänningsknutpunkterna, dv.s. i punkter, där spänningens absoluta värde i vertikal rikt-ning i förhällande till komponentens vägg gär via minimipunkten*

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että komponenttien (40, 42) muoto ja mitat ja erityisesti kaarevuus, paksuus ja valmistusmateriaali ovat määritetyt kullekin komponentille (40, 42) erikseen laskemalla optimikuormitukset funktiona tunnetuista parametreista, joihin kuuluu asennuspaikka, putken käyttöolosuhteet ja sen sisäiset ominaisuudet, ja että komponenttien (40, 42) pitkittäis-liitokset (JL) on sijoitettu jännityksen solmukohtien läheisyyteen, ts. kohtiin, joissa jännityksen absoluuttinen arvo kohtisuorassa suunnassa komponentin seinämään nähden kulkee minimi-kohdan kautta.

10. Ihäligt stycke enligt patentkrav 9rkännetecknat av, att längdf ogarna (JL1, JL2) mellan de det ihäliga stycket bildande invidliggande elementen ligger i fyra spänningsknut-zoner, belägna i den nedre och den Övre delen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että onton kappaleen muodostavien vierekkäisten elementtien väliset pitkittäisliitokset (JLl, JL2) sijaitsevat neljässä jännityssolmuvyöhykkeessä, jotka sijaitsevat alemmassa ja ylemmässä osassa. 28 7 7 3 1 3

11. Ihäligt stycke enligt nägot av patentkraven 1 - 10, k ä n n e-t e c k n a t av, att komponenterna försetts med en vattentät fodring (50) för att förbättra det ihäliga styckets vattentäthet.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että komponentit on varustettu vesitiiviillä vuorauksella (50) onton kappaleen vesitiiveyden parantamiseksi.

12. Ihäligt stycke enligt patentkrav 11, kanne tec k- n a t av, att nämnda vätsketäta fodring bildar en stabil bekläd-nad (50) för det ihäliga styckets komponenter. II 35 7731 3

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että mainittu nestetiivis vuoraus käsittää onton kappaleen komponenttien pysyvän päällysteen (50).

13. Ihäligt stycke enligt patentkrav 11, känneteck-n a t au, att nämnda fodring gjorts av ett svetsbart eller löd-bart material och de au ett med fodringen (50)ihoppassande material bestäende skivorna (44) svetsats eller lötts tili en del au fodringen för att ästadkomma vätsketäthet i fogarna (JL, JT) mel-lan. de inuidliggande komponenterna. 14» Ihäligt stycke enligt patentkrau 11, känne teckna t av, att nämnda fodring gjorts au ett svetsbart eller lödbart material, uaruid delar au fodringen svetsats eller lötts direkt tili varandra i fogarna (JL, JT) raellan de inuidliggande komponenterna.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että mainittu vuoraus on tehty hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista ja vuorauksen (50) kanssa yhteensopivasta materiaalista olevat levyt (44) on hitsattu tai juotettu osaksi vuorausta aikaansaamaan nestetiiveys vierekkäisten komponenttien välisiin liitoksiin (JL, JT).

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että mainittu vuoraus on tehty hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista, jolloin vuorauksen osat on hitsattu tai juotettu suoraan toisiinsa vierekkäisten komponenttien välisissä liitoksissa (JL, JT).

15. Ihäligt stycke enligt patentkrau 1, kännetecknat av, att den ena av de tili fogen angränsande inuidliggande kompo-nenterna, vilken huvudsakligen sträcker sig vinkelrätt raot fog-planet försetts med en gängborrning (45),och ett gängat fästorgan (49) placerats i ett häl (4B) i den mittemot belägna komponenten och med sin gänga ingriper med gängborrningen för att samman-koppla de inuidliggande komponenterna·

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että liitokseen rajoittuvista vierekkäisistä komponenteista toinen, joka ulottuu pääasiassa kohtisuoraan liitostasoa vastaan, on varustettu kierreporauksella (45), ja kierteitetty kiinnityselin (49) on asetettu vastapäisen komponentin reikään (48) ja on kierteellään tartunnassa kierrepo-raukseen vierekkäisten komponenttien kytkemiseksi yhteen.

16. Ihäligt stycke enligt patentkrau 1,kännetecknat av, att i det ihäliga styckets jämnbottnade nedre del (40) har fästats balanserings- eller förankringsorgan»

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että onton kappaleen tasapohjaiseen alempaan osaan (40) on kiinnitetty tasapainotus- tai ankkurointielimet.

17. Ihäligt stycke enligt patentkrau 1, kännetecknat : av, att det försetts med förfabricerade vinkelkomponenter, som speciellt beräknats och anpassats för rörets riktningsföränd-rin.gar. IB. Ihäligt stycke enligt patentkrau 1,kännetecknat av, att ätminstone tuä i längdriktningen inuidliggande komponenter hopkopplats med förspända uajrar eller stänger. : 19. Ihäligt stycke enligt patentkrau 18, kännetec k- n a t au, att respektive komponent kopplats tili i längdrikt-ningen följande komponent med en. serie förspända uajrar eller stänger och kopplats tili i län.gdriktnin.gen den föregäende komi-ponenten med en annan serie förspända uajrar eller stänger. 36 7 731 3 20* Förfarande för tilluerkning au en rörkanal, som augränsas au en cylindrisk uägg, som lämpliaast auuiker frän cirkelformen genom att pä platsen utföra monteringen au de förtilluerkade längsgäende elementen, au uilka uart och ett motsuarar en del au det ihäliga styckets tuärsnitt, genom att placera komponenterna pä uarandra utmed oe längsgäende fogarna (JL), medan nämnda tuär-snitt bestär au minst t.uä komponenter, nämligen en bottnet bil-dande nedre komponent (43), som lämpligast har ett jämnt potien och som uppstödes i Darken, och minst en öure rannformad komponent, som bildar ett valu, kannetecknat au, att som tili förfarandet hörande skeden förkalkyleras de spänninpar res-pektiue komponent utsättes för i driftsituationen, oenom att beakta kända parametrar, som auser placeringsplats, rörkanclens driftbetingelser och dess inre egenskaper, bestämmes som resultat au denna kalkylering längdkomponenternas (40, 42) form sä, att ätminstone uissa au längdfogarna (JL) melian de inuidliggande komponenterna befinner sig i närheten au spänningsknutarna, du.s. i säcana punkter, öär det absolute uärdet för det ihäliga styckets tuärspänning gär uia minimipunkten uid kalkylering au de spän-ningar under uilka respektiue komponent hamnar, och resultaten au denna kalkylering anuandes för att bestämma bägformighetens exakta form, tuärsnittstjockleken och respektiue komponents kom-binat-onsmaterial. ··«' 21* Förfarande enligt patentkrau 20, kannetecknat : au, att tjockleken hos uaggens tuärsnitt uarieras i fräga om •j ätminstone nägon au nämnda komponenter (A1, B1) utmed nämnda : tuärsnitt för att anpassa tjockleken tili spänningsfördelningen enligt kalkylerna. 22* Förfarande enligt patentkrau 21, kännete cknat au, att nämnda komponenter (A, B) ästadkommes genom gjutning i form i ett stycke, eller genom kontinuerlig munstyckspressning au sädana materialer som smidbart gjutjärn, stäl, armerad betong osu. genom att anuända en form eller ett munstycke, uars tuär-:'· snitt utformats för ati pä rörkanalkomponentens inneryta ästad-komma nämnda optimiprofiluariationer och äuen tuärgäende uaria-tion au tjockleken. Il 37 7 7 31 3 23» Förfarande enligt nägot au patentkrauen 20, 21, 22, kanne-t e c k n a t au, att anuändes langdkomponenter utan korrugering eller spär och som tillsammans bildar den uäsentligen enhetligt fortlopan.de inr.erytan.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ontto kappale, t u n - li 29 7 7 3 1 3 n e t t u siitä, että se on varustettu esivalmistetuilla kul-makomponenteilla, jotka on erityisesti laskettu ja sovitettu putken suunnanmuutoksia varten.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että ainakin kaksi pituussuunnassa vierekkäistä komponenttia on kytketty yhteen esijännitetyillä vaijereilla tai tangoilla.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen ontto kappale, tunnettu siitä, että kukin komponentti on kytketty pituussuunnassa seuraavaan komponenttiin joukolla esijännitettyjä vaijereita tai tankoja ja on kytketty pituussuunnassa edeltävään komponenttiin toisella joukolla esijännitettyjä vaijereita tai tankoja.

20. Menetelmä putkikanavan valmistamiseksi, jota rajoittaa sy-linterimäinen seinä, joka on sopivimmin ympyrämuodosta poikkeava, suorittamalla paikalla esivalmistettujen pitkittäissuuntaisten komponenttien asentaminen, joista kukin vastaa onton kappaleen seinän poikkileikkauksen osaa, sijoittamalla komponentit päällekkäin pitkin pitkittäisiä liitoksia (JL), mainitun poikkileikkauksen koostuessa ainakin kahdesta komponentista, nimittäin pohjan muodostavasta alemmasta komponentista (40), joka on sopivimmin tasapohjainen ja joka on kannatettuna maava-raisesti, ja ainakin yhdestä ylemmästä kourumaisesta komponentista, joka muodostaa holvin, tunnettu siitä, että menetelmään kuuluvina vaiheina esilasketaan jännitykset, joiden alaiseksi kukin komponentti joutuu käyttötilanteessa, ottamalla huomioon tunnetut parametrit, jotka koskevat sijoituspaikkaa, putkikanavan käyttöolosuhteita ja sen sisäisiä ominaisuuksia, määritellään tämän laskennan tuloksena pitkittäiskomponenttien (40, 42) muoto siten, että ainakin jotkut vierekkäisten komponenttien välisistä pitkittäisliitoksista (JL) sijoittuvat jän-nityssolmujen läheisyyteen, ts. sellaisiin kohtiin, joissa on- 30 7 7 3 1 3 ton kappaleen poikittaisjännitysten absoluuttinen arvo kulkee minimikohdan kautta laskettaessa jännitykset, joiden alaiseksi kukin komponentti joutuu, ja käytetään tämän laskennan tuloksia kaarevuuden tarkan muodon määrittämiseksi, poikkileikkauspak-suuden määrittämiseksi ja kunkin komponentin yhdistelmämateri-aalin määrittämiseksi.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seinän poikkileikkauksen paksuutta vaihdellaan ainakin jollakin mainituista komponenteista (Ai, Bl) pitkin mainittua poikkileikkausta paksuuden sovittamiseksi laskelmien mukaiseen jännitejakaumaan.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut komponentit (A, B) saadaan aikaan muottiin valamalla yhdeksi kappaleeksi, tai jatkuvalla suulakepuristuk-sella sellaisista materiaaleista kuten taottava valurauta, teräs, lujitettu betoni jne., käyttämällä muottia tai suulaketta, jonka poikkileikkaus on muotoiltu aikaansaamaan putkikanavakom-ponentin sisäpinnalle mainitut optimiprofiilivaihtelut ja myöskin paksuuden poikittaissuuntaisen vaihtelun.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 20, 21, 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään pitkittäiskomponentteja, joilla ei ole aallotusta tai uritusta ja jotka yhdessä muodostavat olennaisesti yhtenäisenä jatkuvan sisäpinnan.

24. Förfarande enligt nägot au patentkrauen 20 - 23, kanne-t e c k n a t au, att fogarna mellan nämnda komponenter icke an-ordnats aiternerande, utan ligger längdfogarna (JL) däremot i linje pä bägge sidor au tuärfogeo (JL).

24. Jonkin patenttivaatimuksen 20 - 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen komponenttien väliset liitokset eivät ole vuorottain järjestetyt, vaan pitkittäislii-tokset (JL) ovat sitävastoin keskenään kohdakkain molemmin puolin poikittaisliitosta (JT).

25. Förfarande enligt nägot au patentkrauen 20 - 24, k ä n-netecknat au, att nämnda olika komponenter göres au olika materialer, mellan uilka skydd anordnas för att unduika au elek-trokemiska par förorsakad korrosion.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 20 - 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut eri komponentit tehdään II 31 7731 3 eri materiaaleista, joiden välille tehdään suojaukset sähkökemiallisten parien aiheuttaman korroosion välttämiseksi.

26. Förfarande enligt patentkrau 25, kännetecknat au, att komponenterna (40) i den nedre delen. au det ihäliga styc-kets tuärsnitt göres au betong och den öure delens komponenter (42) göres au metall.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että onton kappaleen leikkauksen alaosan komponentit (40) tehdään betonista ja yläosan komponentit (42) tehdään metallista.

27. Förfarande enligt nägot av patentkrauen 20 - 26, k ä n n e-t e c k n a t au, att de inuidliggande komponenterna (4, 5 ) för-monteras genom att hopfästas säuäl i längd- som i tuärriktningen med organ (7, 8, 9, 10), som tilläter en begränsad relatiu rö-relse hos de inuidli ggande komponienterna, uaruid ett elastiskt tatningsorgan (11) placerats mellan dessa, och komponenterna tillstramas slutgiltigt och stelt tili uarandra, när den omgiuande jorden och hela rörkanalen. stabiliserats. 28» Förfarande enligt patentkrau 27, kännetecknat av, att förmonteringen au de inuidliggande komponenterna sker med bultar (12), som när igenom utuidgade öppningar (9, 10) i ätmins-tone en au de intill uarandra belägna komponenterna.

27. Jonkin patenttivaatimuksen 20 - 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierekkäiset komponentit (4,5) esiasennetaan kiinnittämällä ne sekä pituus- että poikittais-suunnassa yhteen elimillä (7, 8, 9, 10), jotka sallivat vierekkäisten komponenttien rajoitetun suhteellisen liikkeen, jolloin joustava tiivistyselin (11) on sijoitettu niiden väliin, ja komponentit kiristetään lopullisesti ja jäykästi yhteen kun ympäröivä maa ja koko putkikanava on stabiloitunut.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierekkäisten komponenttien esiasennus suoritetaan pulteilla (12), jotka ulottuvat ainakin yhdessä vierekkäisistä komponenteista olevien laajennettujen aukkojen (9, 10) läpi.

29. Förfarande enligt patentkrau 20, kännetecknat au, att de mellan inuidliggande komponenter belägna längdfogarna och tuärfogarna göres genom att anordna fördjupningar (25) eller : utspräng (25) i de inuidliggande komponenternas motsuarande kant- zoner för form- eller kraftlasning. 38 7731 3 30» Förfarande enligt patentkrav 20, kannetecknat av, att för att i sidoriktningen bilda längdfogar (JL) mellan de in-uidligyande komponenterna har i tvä invidliggande komponenters motsvarande kanter anordnats en ribba (73, 74) och spännorgan (75) har tillstramats over de invidliggande komponenternas rib-bor (73, 74) pä ett avständ frän varandra.

29. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierekkäisten komponenttien väliset pitkittäislii-tokset ja poikittaisliitokset tehdään järjestämällä syvennykset (25) tai ulkonemat (25) vierekkäisten komponenttien vastaaviin reunavyöhykkeisiin muoto- tai voimalukitusta varten.

30. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivusuunnassa vierekkäisten komponenttien välisten pitkittäisliitosten (JL) muodostamiseksi kahden vierekkäisen komponentin vastaaviin reunoihin on järjestetty ripa (73, 74) ja kiristyselimet (75) on kiristetty vierekkäisten komponenttien ripojen (73, 74) päälle välimatkan päähän toisistaan. 32 7731 3

31· Förfarande enligt patentkrav 30, kannetecknat av, att som spännorgan användes U-formade organ (75)·

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiristyseliminä käytetään U-muotoisia elimiä (75).

32· Förfarande enligt patentkrav 31, kannetecknat av, att elastiska remsor (76, 77) tvängsanpassats mellan spänn-organens 75) inneryta och de motsvarande ribbornas (73, 74) si-dor .

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että joustavat liuskat (76, 77) on pakkosovitettu kiris-tyselimien (75) sisäpinnan ja vastaavien ripojen (73, 74) kyl-kien väliin.

33. Förfarande enligt patentkrav 31,kannetecknat av, att de U-formade organen (75) fästats vid de tili dem anslu.-tande ribborna (73, 74) genom elastisk formförändring.

33. Patenttivaatimuksen 31 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että U-muotoiset elimet (75) on kiinnitetty niihin liittyviin ripoihin (73, 74) joustavalla muodonmuutoksella.

34. Förfarande enligt patentkrav 20, känn. etecknat av, att det ihäliga stycket anordnats att leda tryckmedium och i län.gd- och tvärfogarna (JL, JT) mellan de invidliggande korapo-nenterna har anpassats tätningsorgan (81, 83), vars tvärsnitts-form motsvarar komponenternas anslutande kantformer, varvid fog-kanterna tätt tillstramats med nämnda U-formade organ (75) eller ( kragar, band eller andra organ·

34. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ontto kappale on järjestetty kuljettamaan paineena-laista väliainetta ja vierekkäisten komponenttien välisiin pitkittäis- ja poikittaissaumoihin (JL, JT) on sovitettu tiiviste-elimet (81, 83) joiden leikkausmuoto vastaa komponenttien liitettäviä reunamuotoja, jolloin liitosreunat on kiristetty tiiviiksi mainituilla U-muotoisilla elimillä (75) tai kauluksilla, vanteilla tms. elimillä.

35· Förfarande enligt patentkrav 20, kannetecknat av, att nämnda ihäliga stycke anordnftts att leda tryckmedium, medan nämnda komponenter bestär av ett svetsbart eller lödbart material, varvid längd- och tvärfogarna (JL, JT) gjorts som tillsats i det svetsbara eller lödbara materialet (23).

35. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ontto kappale on järjestetty kuljettamaan paineenalaista väliainetta, mainittujen komponenttien ollessa muodostettu hitsattavasta tai juotettavasta materiaalista, jolloin pitkittäis- ja poikittaisliitokset (JL, JT) on muodostettu vastaavan hitsattavan tai juotettavan materiaalin (23) lisäyksenä.

36. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen komponenttien asentamisen jälkeen ontto kappale esijännitetään pituus ja/tai poikittaissuunnassa ennen tai jälkeen putkijohdon käyttöönottoa. (I 7731 3 Patentkrau 1» Ihäligt stycke med en cylindrisk inneruägg, som· lämpligast aw— wiker f rän cirkelformen oc.h sow bildats genom att placera ändorna av rorformade delar motuarandra, aw wilka enwar hopsatts genom att. bredvid uarandra placera förtillverkade avlänga komponenter, aw wilka war och en motsuarar en del aw det ihäliga styckets vägg-tuärsni tt, k. ännetecknat aw, att uarje rörformade del i sitt tuärsnitt bildas aw minst tuä komponenter, nämligen en ned-re komponent (40), som företrädesuis bar ett jämnt botten och tuä sidor, som försetts med yttre, till tvärsnittet huwudsakligen triangalära stabiliseringsorgan (41), vilkas nedre sidor är väg-rätt riktade för att underlätta montering i ett schakt med jämnt botten, och en Övre komponent (42), som har formen au en upp och ned uänd ränna för att anpassas att uppstödas aw nämnda nedre komponents (40) sidor utmed fogpunkterna (JL) mellan komponenter-na.

36. Förfarande enligt patentkrav 20,k ä n n e t e c k n a t av, att efter montering av nämnda komponenter förspännes det ihäliga stycket i längd- och tvärriktningen före eller efter det rörledningen tages i bruk. li