FI77296B - Huskonstruktion. - Google Patents

Description

77296 1 Talojen rakenne Huskonstruktion 5 Keksinnön kohteena on yksi-, puolitoista- ja kaksikerroksisten talojen rakenne, jossa profiloituja lämpöeristettyjä muotolevvjä käytetään sekä seinien että katon tai myös ala- ja välipohjan itsekantavana runkona, ja että muotoievyjen huonetilan puolelle avautuvat uratilat toimivat LVIS-asennusten kanavina.

10

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada rakennustoiminnassa käytettävä uusi talojen rakenne, jonka komponentit toimivat kuormia kantavana runkona, LVIS-asennusten asennuskanavina sekä staattisen sähkön siirtäjinä ja varaajina ja jolla menetelmällä voidaan rakentamista raerkittä-15 västi yksinkertaistaa, yhdistää rungon osia palvelemaan LVIS-tarkoituk-sia, lisätä asuntojen huoneiden alaa, saada talot paremmin sopimaan ympäristöön sekä vähentää huoneilman epäpuhtauksia.

Profiloituja muotolevyjä, erityisesti teräsohutlevystä valmistettuja 20 poimulevyjä on Suomessa käytetty jo yli kymmenen vuotta. Profiloituja muotolevyjä käytetään yleisesti mm. vesikatteina, seinien pintaverhouksina, kantavina rakenteina yläpohjissa jne. Lisäksi profiloituja muotolevyjä käytetään mm. polyuretaanieristeen kanssa muodostettaessa .: sandwich-rakenteita, joita käytetään teollisuusrakennuksissa seinä- ja 25 kattorakenteina, jolloin ne asennetaan erillisen kantava rungon varaan. Pien- ja rivitalorakentamisessa, teollisuuden pienissä halleissa, maatalouden tuotantorakennuksissa jne. jännemitat sallivat muotoievyjen käytön myös kantavina rakenteina korvaamaan puu-, tiili- tai betoni-runkoa, mutta muotolevyjä ei ole tähän tarkoitukseen juuri käytetty.

30

Yksi- ja puolitoistakerroksisten talojen rakentamisessa on yleistynyt ratkaisu, missä välipohjan ja katon poikkileikkaus on kolmion muotoinen. Mutta jos halutaan yksikerroksisessa talossa välipohjan ja katon muodos-;·. tama tila ottaa asumiskäyttöön tai puolitoistakerroksisessa talossa 35 halutaan yläkertaan enemmän asumistilaa, korotus on tehtävä seiniä jatkamalla. Silloin yläosan poikkileikkaus onkin viisikulmio.

2 77296 1 Korkeamman yläkerran rakentamiseen voi olla monta syytä. Ympäristössä saattaa olla pääasiassa samantyyppisiä taloja, jolloin uudisrakennus kalpaa samaa ilmettä sopeutuakseen paikalleen. Räystäskorkeus on voitu määrätä tarkoin jo asemakaavassa, jolloin puolikorkea yläkerta on lähes 5 ainoa vaihtoehto. Kapealla rakennuspaikalla puolikorkea voi olla myös paras vaihtoehto saada rakennusoikeus järkevästi käyttöön. Täydet kaksi kerrosta on usein liian korkea ja kömpelö ulkonäöltään.

Puolikorkean yläkerran rakentamisen pääongelma on se, että viisikulmio 10 ei ole rakenteellisesti stabiili muoto, vaan kattoa ylhäältä painettaessa seinät pyrkivät kaatumaan sivuille. Tätä ongelmaa on käytännön rakentamisessa ratkaistu monin tavoin. Pohjalaistaloissa tyypillinen ratkaisu on se, että kattotuoleihin on käytetty kurkihirttä ja sen kanssa samansuuntaisia kattopalkkeja, jolloin vesikaton paino vain notkistaa katto-15 palkkeja, mutta ei pyri kaatamaan seiniä. Toinen vaihtoehto on rakentaa edellisiä jykevämpi kurkihirsi harjan alle ja asettaa pienemmät palkit poikittain sen ja sivuseinien varaan. Lisäksi on käytetty kattotuolirat-kaisuja, joskin ne merkitsevät jonkin yläkerran osan uhraamista. Koska : : yläkerran poikkileikkaus on viisikulmio, kaikissa kattotuollratkalsuissa 20 joudutaan mainittu viisikulmio jäyksitämään kolmioita muodostamalla, iol-.:. loin pyritään estämään sivuseinien kaatuminen ulospäin tai kolmioiden avulla jäykistetään katon harja. Edellisessä tapauksessa menetetään lattiapinta-alaa ja jälkimmäisessä tapauksessa huonekorkeutta.

25 Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on poistaa edellä kerrotut ongelmat siten, että mainitusta viisikulmiosta saadaan toimiva rakenne, eikä kurkihirttä, sen suuntaisia tai siihen nähden poikittaisia erillisiä palkkeja välttämättä tarvita, jolloin sivuseinien paikoillaan pysyminen var-: : mistetaan menettämättä lattia-alaa tai huonekorkeutta.

30 .V Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että kurkihirsi tai kur- ; kihirren palkalla sijaitseva kanavisto toimii tulo- ja/tai polstoilman pääkanavana, jossa mainituissa uratlloissa olevat ilmanvaihdon sivukana-vat yhdistyvät ja että seinän ja katon nurkkaliitos tehdään jäykäksi muo-35 tolevyä taivuttamalla ja/tai erillisellä llltoskappaleella.

Yksikerroksisen rungon rakenneratkaisuna voi olla sinänsä tunnettu koi-

II

3 77296 ^ minivelkehä, missä seinän ja katon yhtymäkohdassa on taivutusjäykkä liitos, harjakulma ja seinän alapäät on nivelöity ja seinien alapäät on yhdistetty vetotangolla ts. alapohja toimii vetotankona. Talonrakennuksessa tätä periaatetta on sovellettu pääkannattajina toimiviin palkkirakentei-5 siin, joiden varaan on asennettu täydentävät rakenneosat, jolloin tässä kohdin poiketaan tavanomaisesta kolminivelkehän käytöstä siinä, että täydentäviksi rakenneosiksi ymmärretyt rakenteet muodostavat kolminivelkehän, jolloin pääkannattajat jäävät kokonaan pois. Yksikerroksisen talon seinän ja katon liittymäkohta voi olla myös nivelöity, jos kurkihirsi on 10 kantava.

Puolitoistakerroksisen talon runkoratkaisu voi myös olla edellä kerrotun kolminivelkehän kaltainen, mutta tätä täydennetään välipohjalla, joka jäykistää rakennetta entisestään. Puolitoista- ja kaksikerroksisen talon 15 toiminnallinen ratkaisu voi olla myös sellainen, missä seinän ja katon yhtymäkohta on nivelöity, jos kurkihirsi on kantava. Nivelöinti on mahdollista myös silloin, kun seinien alapäät yhdistetään yhtenäisellä puristussauvalla (alapohja) samalla kun välipohja toimii vetosauvana ja seinät ovat taivutusta kestäviä, jolloin mm. kurkihirttä ei tarvita 20 kantavana rakenteena ottaa huomioon ja harjan alle, huoneen korkeimpaan paikkaan voidaan sijoittaa tulo- ja poietoilman pääkanavat, jotka huoneesta katsoen näyttävät kurkihirreltä. Nämä kanavat voidaan silloin ripustaa harjasta. Keksinnön mukaisessa rakennusmenetelmässä kurkihirrellä on tehtävänä toimia tulo- ja/tai poietoilman pääkanavana, jolloin 25 se muodostetaan esimerkiksi kahdesta päällekkäisestä putkesta, joiden materiaalipaksuutta muuttamalla kurkihirsi voi myös kantaa sitä rasittavat kuormat halutulla jännemitalla.

Seuraavassa kerrotaan niistä rakennevaihtoehdoista, jolta käytetään 30 edellä kerrotuissa keksinnön mukaisissa runkoratkaisuissa seinä- ja kattorakenteina sekä ala- ja välipohjarakenteina.

Kattorakenteen muodostaa profiloitu muotolevy, edullisimmin teräsohut-levystä valmistettu korkeaprofiilinen polmulevy, joka on eristetty, 35 jolloin eriste sijaitsee huonetilasta katsoen muotolevyn sisä- tai ulkopuolella. Eristeen ja/tai muotolevyn pinnassa voi olla verhouslevy tms. ja mainittu kokonaisuus voi muodostaa sandwich-rakenteen. Seinä- 4 77296 1 rakenne on tätä vastaava, jolloin katto- ja seinärakenteena voidaan käyttää samaa rakennetta. Alapohjan muodostaa eristetty, profiloitu muotolevy, joka toimii joko sellaisenaan alapohjan kantavana rakenteena tai alapohjan muodostaa liittorakenne tai muotolevy on osa sandwich-5 rakennetta. Välipohja on samanlainen kuin alapohja, mutta eriste voidaan jättää pois. Yhteistä kaikille rungon osille on se, että ne voivat ottaa vastaan vetoa, puristusta, leikkausta ja vääntöä samanaikaisesti ja niin paljon kuin rakenteen toiminnan kannalta on välttämätöntä.

10 Kun muotolevyn profilointi on riittävän korkea ja leveä sekä muotolevy on lämpimällä puolella, muodostuneita uratiloja voidaan käyttää LVIS-asennuksiln monin tavoin. Uriin voidaan asentaa viemäriputkia, ilmanvaihdon haaraputkia, sähkörasioita, sähkö- ja vesiasennusten suojaputkia jne, jolloin ne jäävät muotolevyn pintaan kiinnitettävän verhouslevyn 15 taakse näkymättömiin. Uratilojen ja verhouslevyn väliin jääviä ilmakanavia voidaan sellaisinaankin käyttää mm. ilmanvaihtotarkoituksiin. Tulo-ilmakanavien sijoittamisesta muotolevyn uratlloihin saadaan mm. se lisäetu, että putken päät voidaan sijoittaa esimerkiksi sähkölämmityspatte-rin taakse, jolloin raitis ilma lämpenee ja järjestelmä toimii myös 20 ilmalämmityksen tavoin. Poistollmakanavien imu voidaan puolestaa sijoittaa juuri sinne, missä poistotarve on olemassa.

Kun muotolevyn uratilat kulkevat alhaalta ylöspäin ja seinien ja katon uratilat on helppo osuttaa kohdalleen, luonnollisin sijainti poisto- ja 25 tuloilman pääkanaville on juuri harjan alla, josta haaroitus voi tapahtua talon kummallekin puolelle. Päällmanvaihtokanavan sijainti harjan kohdalla johtaa myös muihin etuihin. Tällöin on helppo hyödyntää mm. auringon lämpö imemällä tuloilma vesikatteen harjapellin alta. Tämä voi toimia kesää lukuunottamatta raittiin ilman keräysreittlnä. Kun etelä-30 lappeen ohutlevy- tms. kate yhdistyy harjapeltiin, koko lape toimii ilmatolmlsena aurinkopaneelina.

Edellä kerrottiin seinän ja katon nurkkaliitoksesta, jonka erityisesti yksikerroksisissa taloissa on edullista olla jäykkä. Eräs tapa toteuttaa 35 tällainen nurkkaliitos taloudellisesti on se, että muotolevy taivutetaan koneella haluttuun kulmaan. Tällainen poimulevyjen taivutuskone on käytössä mm. Suomessa, jolla nurkasta tulee jäykkyydeltään suoran levyn veroi-

II

5 77296 1 nen. Jäykkä nurkkaliitos voidaan toteuttaa myös erityisellä liittimellä, joka kiinnitetään joko mekaanisesti tai hitsaamalla muotolevyihin.

Muotolevyjen käytöllä yksi- puolitoista- ja kaksikerroksisten talojen 5 runkorakenteena saavutetaan edellä kerrotun lisäksi muitakin etuja. Kun katto- ja seinärakenne voivat olla samanlaisia, elemenctivalikoimaa voidaan huomattavasti pienentää nykyisin käytössä oleviin ratkaisuihin verrattuna. Muotolevy toimii kantavana runkona ja muodostaa samanaikaisesti tiiviin kerroksen, jolloin se sijaitessaan huonetilaan nähden 10 sisäpuolella toimii kosteus- ja ilmasulkuna.

Näistä seikoista johtuu mm. se, että talon rakentaminen nopeutuu ja halpenee. Kun katon, seinien ja alapohjan muotolevyyn on mekaanisesti tai liimaamalla tai eristeaineen liimausvaikutuksella yhdistetty eriste 15 ja siihen pinnoite, yhdessä asennuksessa saadaan aikaan runko, joka helpottaa rakentamista mm. talvella.

Eristeenä käytetään pääasiassa solumuovieristeitä. Palonkestävyyden parantamiseksi muotolevyn eristeenä voidaan käyttää myös mineraalikuitueristei-20 tä tai muuta palonkestävää eristettä tai eriste voidaan koota kahdesta kerroksesta, jolloin palonkestävä eriste voi olla ohut mineraalikuitu-eriste tms, joka helposti muotoutuu muotolevyn mukaiseksi ja toisena eristekerroksena on esimerkiksi solumuovieriste, joka voi olla muotoiltu : kantavan rungon muotolevyn muotoon. Kun solumuovieriste on jäykkä, siihen 25 on helposti saatavissa ponttaus, jolloin kahden elementin liitos saadaan tiiviiksi ja samanaikaisesti eriste toimii muotolevyn jäykistäjänä, palon-kestävän eristeen kiinnityspuristimena sekä tuulensuojalevynä.

Kahden eristekerroksen käytöstä saadaan sekin etu, että tulipalotilan-30 teessä kuumentunut solumuovieriste erityisesti polystyreenieriste sulaessaan pisaroituu, jolloin mineraalikuitueriste toimii imupaperin tavoin.

Jäykkään solumuovieristeeseen voidaan sen valmistuksen yhteydessä tehdä 35 reiät, joihin sijoitetaan esimerkiksi muovista valmistetut "tatin" tapaiset kiinnikkeet, joissa on peltiruuvi valmiina varren sisällä.

Näin saadaan elementit toimitetuksi työmaalle myös siten, että määrä- 77296 ^ mittaiset profiloidut muotolevyt, tarpeellinen määrä eristettä sekä kiinnikkeet toimitetaan erillisinä työmaalle, jolloin rakentaja itse kiinnittää eristeet muotolevylhin. Tällöin eristetty lopputuote on rakentajalle tuntuvasti edullisempi kuin jos eristeen klinnityetyö 5 tehdään tehtaassa. Mekaanisesta kiinnittämisestä on mm. se etu, että muotolevyn materiaali voi olla slnkkipintainen. Liima ei yleensä toimi yhdistettäessä eriste sinkklpintalseen levyyn, vaan levyn tulee olla vähintään pohjamaalattu.

10 Käytettäessä puu- tai levyverhousta talon ulkopinnassa, verhouksen lyöntirimat on edullista kiinnittää muotolevyyn pitkillä, ltseporautu-villa peltiruuvellla.

Eräs etu metallilevyn kuten teräsohutlevyn käytöstä muotolevyn mate-15 riaalina on se, että staattinen sähkö helposti siirtyy ja varastoituu levyyn, jolloin seinäpintaa hankaamalla koko talon elsävaippa on säh-köistettävlssä, jolloin huoneilman pienetkin pölyhiukkaset tarttuvat pintoihin. Tällä on merkitystä mm. ajateltaessa allergiaoireista kärsiviä henkilöitä, radonongelmaa jne. Staattisen sähkön pysyminen rungon 20 metallilevyssä voidaan varmistaa asentamalla sähköä eristävä kerros perustuksen ja rungon väliin. Alapohja ja seinän alapää on tässä runko-ratkaisussa mahdollista erottaa perustuksesta, koska alapohjan paino estää taloa "nousemasta ilmaan", jolloin perustuksen eräästä tehtävästä, pitää seinien alapää liikkumattomana, voidaan tarvittaessa luopua.

25 - - Huonetilassa vallitseva suuri kosteuspitoisuus on aiheuttanut mm.

Ruotsissa pientaloasunnoissa rakenteiden homehtumisongelman, joka lehtitietojen mukaan koskettaa yli puolta miljoonaa ruotsalaista. Syltä todetaan olevan monia, mutta eräs merkittävimmistä on kuitenkin rakennusmateri-30 aalit, jotka toimivat homesienten kasvualustana. Tunnetusti myös lahottajasienet aiheuttavat vuosittain merkittäviä korjauskustannuksia. Yleensä huonetilassa esiintyvä yllkosteue johtuu rakennusaikana rakenteisiin varastoituneesta kosteudesta, huonetilan palneeuhteiden vaikutuksesta rakenteisiin tiivistyneestä kosteudesta ja maaperästä peräisin olevasta kosteu- 35 deeta.

Keksinnön mukaisella rakenteella eliminoidaan edellä mainittujen kosteus-

II

7 77296 ^ lähteiden vaikutukset. Koska runkomateriaalina on ensisijaisesti metallista valmistettu muotolevy ja eristeenä solumuovleriste, rakennusaikainen kosteus ei voi haitallisesti varastoitua mainittuihin materiaaleihin.

Koska mainitut materiaalit eivät helposti kostu ja koska rikkoutumaton 5 runko toimii kosteus- ja ilmasulkuna, huonetilan palnesuhteet eivät voi vaikuttaa rakenteiden kosteustilanteeseen. Mainitut materiaalit eivät voi toimia home- ja lahottajasienten tms. kasvualustoina. Maaperän aiheuttamat kosteusongelmat on eliminoitavissa keksinnössä kerrotulla alapohjarakenteella, joka muodostaa ryömintätilan talon lattian alle ja itse ala-10 pohjarakenne on tiivis, jolloin mm. maaperästä erittyvä radiokatiivinen radonkaasu ei voi tunkeutua huonetiloihin. Ts. keksinnön mukainen rakenne edesauttaa myös näiltä osin pyrkimyksiä rakentaa terveellisiä asuntoja.

15 Kun ilmanvaihtokone kytketään suoraan tai putkien välityksellä kurkihirteen, ilmanvaihtokoneesta tuleva poistoilma voidaan ohjata ryömintätilan kautta ulos, jolloin ryömintätilasta saadaan koneellisesti tuuletettu ja poistoilmassa jäljellä oleva lämpö pienentää ryömintätilan ja huonetilan välistä lämpötilaeroa, jolloin lämmitysenergian tarve pienenee ja lattian 20 pintalämpötila on tavanomaista korkeampi, jolloin asumisviihtyvyys paranee.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisten piirustusten kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel-25 lutusesimerkkeihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus ahtaasti rajata.

Kuvio 1 esittää polkkileikkauskuvan keksinnön eräästä sovellutusesimerkistä, missä talo on yksikerroksinen ja kuviosta on nähtävissä ala-pohja, seinät ja katto, perustus, kurkihirtenä toimivat llmakanavistot 30 sivuhaaroineen, jolloin pintaverhouksia, katon harjan kohdan liitoksen, seinän ja katon välisen liitoksen ja seinän ja alapohjan välisen liitoksen eristämistä eikä räystäiden rakennetta ole esitetty.

Kuvio 2 esittää polkkileikkauskuvan keksinnön eräästä sovellutusesi-35 merkistä, missä talo on puolitoistakerroksinen ja kuviossa on nähtävissä alapohja, välipohja, seinät ja katto sekä väliseinä, perustus, kurkihirtenä toimivat llmakanavistot sivuhaaroineen, jolloin pintaverhouk- 8 77296 1 siä, katon harjan kohdan liitoksen, seinän ja katon välisen liitoksen ja seinän ja alapohjan välisen liitoksen eritämletä eikä räystäiden rakennetta ole esitetty.

5 Kuvio 3 esittää erään ratkaisun seinän yläpään ja katon räystään liitos-kappaleeksi 7, joka toimii samanaikaisesti mainitussa liittämistehtä-vässä, ikkunoiden ja ovien kohdilla kantava palkkina ja ikkunoiden ja ovien asennusalustana, jolloin ikkunat ja ovet voidaan yläpäästään kiinnittää siihen.

10

Kuvio 4 esittää erään valhtoehtoratkaisun seinän yläpään ja katon räystään liitoskappaleeksi 7', joka on rakenteeltaan kuvan 3 vaihtoehtoa yksinkertaisempi.

15 Kuvio 5 esittää erään valhtoehtoratkaisun seinän yläpään ja katon liitoskappaleeksi 7', jota voidaan käyttää tasavällkattoislssa taloissa ja talon päädyissä.

Kuvio 6 esittää erään ratkaisun seinän ja välipohjan liitoskappaleeksi 20 7".

Kuvio 7 esittää erään ratkaisun jäykiksi liitoskappaleiksi 7' ja 8', joita käytetään seinän yläpään ja katon räystään sekä katon harjan liitoskappaleina silloin, kun nurkasta halutaan tehdä taivutusta 25 kestävä.

Kuvio 8 esittää erään ratkaisun alapohjan ja seinän alapään liitoskappaleeksi 9.

30 Kuvio 9 esittää erään valhtoehtoratkaisun alapohjan ja seinän alapään liitoskappaleeksi 9.

Kuvio 10 esittää polkkllelkkauskuvan talon seinärakenteista noin 150 mm sokkelin yläpuolelta, jolloin nurkkien eristettä sekä uiko- ja sisäver-35 housta ei ole esitetty.

Kuvio 11 esittää polkkllelkkauskuvan talon päädystä harjan kohdalta,

II

9 77296 jolloin kuvassa on nähtävissä myös ilmanvaihtokojeen eräs sijoitus-vaihtoehto.

Kuviossa 1 on perustus 1, alapohjan muotolevy 2, katon muotolevyt 4, ^ seinien muotolevyt 5, muotolevystä taivutettu katon ja seinän liittymäkohta 6, seinän ja katon liltoskappale 7, katon muotolevyjen liitoskap-pale 8, seinän ja alapohjan muotolevyjen liitoskappaleet 9, tuloilma-pääkanava 10, poistoilmapääkanava 11, tuloilman sivukanava 12, poisto-ilman sivukanava 13, solumuovieriste 14, mineraalikuitueriste 15 ja 10 perustuksen ja rungon erottava sähköerlste 16.

Kuviossa 2 on perustus 1, alapohjan muotolevy 2, välipohjan muotolevy 3, katon muotolevyt 4, seinien muotolevyt 5, muotolevystä taivutettu katon ja seinän liittymäkohta 6, seinän yläpään liltoskappale 7', joka 15 toimii samalla ikkunoiden ja ovien palkkina, katon muotolevyjen liitos-kappale 8', seinän ja alapohjan muotolevyjen liitoskappaleet 9, tulo-ilmapääkanava 10, poistoilmapääkanava 11, tuloilman sivukanava 12, poistollman sivukanava 13, solumuovieriste 14, mineraalikuitueriste 15, perustuksen ja rungon erottava sähköerlste 16 ja väliseinä 17.

20

Kuviossa 3 on liltoskappale 7', jossa on seinään kiinnitettävä osa 18, kattoon kiinnitettävä osa 21, katon kaltevuuden osoittava osa 22, rei'itys 20 ja hitsaus 23. Seinään kiinnitettävän osan 18 kyljet 19 ja 19' voivat olla korkeudeltaan keskenään samanpituiset tai eripituiset. 25

Kuviossa 4 on liltoskappale 7', jossa on seinään kiinnitettävä osa 18', kattoon kiinnitettävä osa 21', katon kaltevuutta osoittava osa 22, rei'itys 20 ja hitsaus 23.

30 Kuviossa 5 on liltoskappale 7', jossa on seinään kiinnitettävä osa 18", joka samalla toimii kattoon kiinnitettävänä osana 21" ja rei'itys 20.

Kuviossa 6 on liltoskappale 7", jossa on välipohjaan kiinnitettävä osa 18'" ja seinään kiinnitettävä osa 21'" ja rei'itys 20 ja hitsaus 23.

35

Kuviossa 7 on liltoskappale 7 ja 8', jossa on seinään ja katon räystää-seen (tai katon harjalla katon kumpaankin osaan) kiinnitettävät osa 1° 77296 ^ 18"", vahvikkeet 24 ja 25, hitsaus 23 ja rei’ltys 20.

Kuviossa 8 on llitoskappale 9, jossa on seinään kiinnitettävä osa 26 ja alapohjaan kiinnitettävä osa 27, rei'ltys 20 ja hitsaus 23.

5

Kuviossa 9 on llitoskappale 9, jossa on seinään kiinnitettävä osa 26, alapohjaan kiinnitettävä osa 28 ja rei'ltys 20, jolloin kappale on voitu tehdä samasta aihiosta taivuttamalla.

10 Kuviossa 10 on seinien muotolevyt 5, solumuovieriste 14 ja seinän alapään ja alapohjan llitoskappale 9.

Kuviossa 11 on kurkihirteen sijoitettu tuloilmakanava 10 ja poistoilma-kanava 11, katon muotolevy 4, llitoskappale 8, katon solumuovieriste 14, 15 seinän muotolevy 5, seinän solumuovieriste 14, harjapellln alla oleva ilmatila 29, lämmin tuloilma 30, lämmin poistollma 31, auringon lämmittämä tuloilma 32, kylmä tuloilma 33, kylmä poistollma 34, joka voidaan puhaltaa esim. ryömintätilaan, tuloilmapuhallin 35, poistoilmapuhallin 36, lämmönvaihdln 37, tuloilmasuodatln 38, poistoilmasuodatln 39, 20 kytkentärasia 40, lämpötilatuntoelin 41, joka estää lämmönvaihtimen jäätymisen, lämpötilatuntoelin 42, joka tunnlstelee auringon lämmittämän ilman lämpötilaa, säätöpellit 43, kondenssiveden polstoyhde 44 ja ilmanvaihtoko j e kokonaisuutena 45.

25 30 35

II

Claims (8)

1. Yksi-, puolitoista- ja kaksikerroksisten talojen rakenne, jossa profiloituja lämpöeristettyjä muotolevyjä käytetään sekä seinien että 5 katon tai myös ala- ja välipohjan itsekantavana runkona, ja että muoto-levyjen huonetilan puolelle avautuvat uratilat toimivat LVIS-asennusten kanavina, tunnettu siitä, että kurkihirsi tai kurkihirren paikalla sijaitseva kanavisto toimii tulo- ja/tai poistoilman pääkanavana, jossa mainituissa uratiloissa olevat ilmanvaihdon slvukanavat 10 yhdistyvät ja että seinän ja katon nurkkaliitos tehdään jäykäksi muoto-levyä taivuttamalla ja/tai erillisellä liitoskappaleella.

1 Patenttivaatimukset 11 77296

2. Patenttivaatimusten 1 mukainen rakenne, tunnettu siltä, että kantava runko toimii myös kosteus- ja ilmasulkuna. 15

3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että muotolevyjen eriste on solumuovieristettä.

4. Jonkin patenttivaatimusten 1-3 mukainen rakenne, tunnettu 20 siltä, että muotolevyn ja solumuovierlsteen välissä on palonkestävä mineraallkultueriste.

5. Jonkin patenttivaatimusten 1-4 mukainen rakenne, tunnettu siltä, että mineraallkultueriste toimii solumuovierlsteen ''lmupaperlna" 25 palotilanteessa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rakenne, tunnettu siltä, että yksikerroksisissa taloissa alapohja toimii vetotankona.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että puolitoista- ja kaksikerroksisissa taloissa alapohja toimii purlstustankona ja välipohja vetotankona.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen rakenne, tunnettu 35 siitä, että eriste on mekaanisesti kiinnitetty muotolevyyn.