FI76316C - Goedselblandning med laongtidsverkan och programmerad naeringsavgivning. - Google Patents

Description

7631 6

Pitkäaikaistehon omaava ja ohjelmoidusti ravinnetta luovuttava lannoiteseos

Keksintö koskee pitkäaikaistehon omaavaa ja ohjel-5 moidusti ravinteita luovuttavaa lannoiteseosta.

Viljelykasvien optimiravinnossa täytyy ottaa huomioon se tosiseikka, että jokaisella kasvustolla (lajilla, lajikkeella) on ravinteiden laadun ja määrän suhteen ominaiset tarpeet. Yleensä nuoret kasvit ovat voimakkaam-10 min herkkiä suoloille kuin vanhemmat. Kehityksen myötä ilmenee sitten erilaisia vaatimuksia yksittäisten makroja vastaavasti mikroravinteiden laatuun ja määrään nähden.

Siten nykyään on käytäntönä puutarhaviljelyssä, että määrättynä viljelykautena tarvittava kokonaislannoi-15 temäärä käytetään jaettuna osiin. Tällä pyritään ja päästään siihen, että lannoitus voidaan sovittaa mahdollisimman tarkoin kasvuston ominaistarpeen mukaiseksi, vältetään vahingolliset suolapitoisuudet sekä puutostilat ja lopuksi minimoidaan lannoitehäviöt. On tunnustettua käyt-20 tötietoa, että täten on optimiviljelytuloksen saamiseksi käytettävä useita koostumukseltaan erilaisia lannoite-eriä.

Tällöin on osoittautunut, että liuotetut lannoitteet näyttävät sopivan erityisesti lasinalaisille viljel-25 mille. Syinä tähän ovat täysin joustava säädeltävyys, suolapitoisuuksien ja kasvien ominaisten ravinnevaati-musten hienosäätö. Puutarhuri ottaa "käsityönä" mahdollisimman tarkoin huomioon tuntemansa optimialuemäärät kasvien optimaaliseksi ravinnehuolloksi.

30 Siitä huolimatta tässä epäjatkuvassa käsilannoite- tekniikassa ei voida sulkea pois vaihteluita ravinteiden annossa. Mitä useammin jälkilannoittamiset tapahtuvat, sitä työläämpiä ovat menetelmät.

Vaihtoehtoisesti käytetään lannoitteiden levit-35 tämiseen kalliita ja herkkiä laitteita. Käyttö ja huolto 2 75846 käytetään, polymeroitumisreaktio käynnistyy hyvin äkkinäisesti, heti kun katalysaattori tai katalyyttijärjestelmä on ohjattu leijukerrosreaktoriin, jolloin leijukerroksessa syntyy reaktion paikallisia kiihtymisiä ja toisaalta katalysaattorin kiinteiden hiukkasten hajoamista, jolloin niiden hiukkaskoko ei enää ole valvottavissa. Nämä reaktion paikalliset kiihtymiset aiheuttavat kuumentumista ja johtavat tavallisesi agglomeraattien muodostumiseen ja polymeerin kiinteytymiseen leijukerroksen sisällä.

Tunnettua on myös Lisätä leijukerrosreaktoriin katalysaattori johonkin epäorgaaniseen rakeiseen kantajaan liitettynä. Tämä epäorgaaninen rakeinen kantaja-aine muodostuu tavallisesti tulenkestävistä oksideista, kuten alumiinista, kvartsista, aiumiinisilikaatista tai magnesiasta. Katalysaattori tavallisesti kerrostetaan tai imeytetään tai saos-tetaan tälle rakeiselle kantaja-aineelle, mikä antaa mainitulle katalysaattorille erityisiä leijukerroksessa tapahtuvan polymerointimenetelmän kannalta edullisia ominaisuuksia, jotka koskevat ennen kaikkea katalysaattorin hiukkas-kokoa, sen kulutuksen kestävyyttä ja toimivuutta. Yleisemmin on myös tunnettua, että katalysaattorin hajottamista jollekin tämäntyyppiselle kantajalle seuraa katalyyttisen aktiivisuuden kasvaminen erityisesti polymerointireaktion alussa. Tähän liialliseen aktiivisuuteen tällöin liittyvä ongelma voidaan osaksi ratkaista dispergoimalla katalysaattori riittävän suurelle määrälle kantaja-ainetta. Valitettavasti tällä tavoin valmistetuissa polymeereissä ja kopolymeereissa on suhteellisen suuria epäorgaanisia jäämäpitoisuuksia, mikä on haitallista niiden ominaisuuksille .

Tunnettua on myös käyttää erittäin aktiivisia katalyytti-järjestelmiä, jotka käsittävät magnesium- ja siirtymä-metalliperustaisia katalysaattoreita, jotka voidaan valmistaa saattamalla magnesiumorgaanisia yhdisteitä reagoimaan siirtymämetalliyhdisteiden kanssa tai jauhamalla magnesium-yhdisteitä ja siirtymämetalliyhdisteitä. Ottaen huomioon 3 7631 6 erikseen tulee käytetyksi antonopeudeltaan ja antojakau-tumaltaan kaikista muista poiketen ja erotettuna säädeltävissä olevana ja koko ravinnelajitelma on käytetty kasvukauden lopussa.

5 Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti lannoite- seoksella, joko sisältää kaikki kasvien ravinnoksi yhtenä viljelykautena tarvittavat ravinteet osittain tai täysin päällystetyssä muodossa.

Keksinnön mukaiselle lannoiteseokselle on tunnus-10 omaista, että se sisältää (a) ei-päällystetyn alkulannoiteannoksen, (b) kuivuviin öljyihin pohjautuvalla lakalla päällystetyn kestolannoiteannoksen ja (c) määräaikaislannoiteannoksen, joka on päällystet-15 ty ensin vesiliukoisella ja/tai vedessä paisuvalla päällysteellä ja sitten hydrofobisella päällysteellä.

Tämän lannoitteen erityistä sovellutusmuotoja ovat, että se sisältää ravinteina hiiltä, happea, vetyä, typpeä, fosforia, kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, rikkiä, rau-20 taa, mangaania, kuparia, sinkkiä, klooria, booria, molybdeeniä, natriumia, piitä, kobolttia ja/tai alumiinia, tarkoituksenmukaisesti niiden yhdisteinä; että ravinteet on päällystetty vettähylkivillä aineilla, jotka ovat parafiinien, vahojen, metallisaippuoiden, kvartääristen ammo-25 niumyhdisteiden, virtsa-ainejohdosten, rasvahappomodifioi-tujen hartsien, silikonien ja/tai perfluorattujen orgaanisten yhdisteiden muodostamsta ryhmästä; että vettähylkivänä aineena kysymyksessä on rautapalmitaatti; että ravinteet on päällystetty veteen niukkaliukoisilla tai vedessä pai-30 suvilla aineilla, jotka ovat vedessä kostuvia ryhmiä sisältävien polymeerien muodostamasta ryhmästä; että veteen niukkaliukoisina tai vedessä paisuvina aineina ovat kysymyksessä vedessä kostuvia ryhmiä sisältävät polymeerit; että vedessä kostuvina ryhminä ovat kysymyksessä hydroksyy-35 li-, karboksyyli-, alkyyliesteri-, syaani-, kloori- tai 4 7631 6 fluoriryhmät; että veteen niukkaliukoisina tai vedessä paisuvina aineina ovat kysymyksessä polyvinyylialkoholit, edullisesti sellaiset, joiden jäännösaetyylipitoisuus on 10 %; että ravinteet on päällystetty veteen niukkaliukoi-5 silla aineilla, jotka ovat epäorgaanisten yhdisteiden muodostamasta ryhmästä; että veteen niukkaliukoisena yhdisteenä on kysymyksessä rautafosfaatti tai kalsiumfosfaatti; että ravinteet on päällystetty veteen niukkaliukoisilla tai vedessä paisuvilla aineilla, jotka ovat vedessä kos-10 tuvia ryhmiä sisältävien polymeerien muodostamasta ryhmästä tai epäorgaanisten yhdisteiden muodostamasta ryhmästä, ja vettähylkivillä aineilla, jotka ovat parafiinien, vahojen, metallisaippuoiden, kvartääristen ammonium-yhdisteiden, virtsa-ainejohdosten, rasvahappomodifioitujen 15 hartsien, silikonien ja/tai perfluorattujen orgaanisten yhdisteiden muodostamasta ryhmästä; että vettähylkivä ai-ne peittää ravinteet kerrospaksuutena 10 m - 10 m, edullisesti 1 · 10 m - 2 · 10 m ja että veteen niuk-kaliukoinen tai vedessä paisuva aine peittää ravinteet 20 kerrospaksuutena 10-6 m - 10-2 m, edullisesti 5 · 10-^ m -2 ·10-^ m.

Keksinnön mukaisella lannoiteseoksella ravinteet saadaan ohjelmoidusti ja hidastetusti vapautumaan maaperään, jolloin ravinteiden vapautuminen tapahtuu riippuen 25 kasvien kulloisestakin kehitysvaiheesta ja/tai tarpeesta.

Keksinnön mukaisella lannoiteseoksella haluttu ravinteiden vapautuminen saadaan käynnistetyksi vasta kasvu-alusta-lannoiteseosten kastelun jälkeen.

Tämän menetelmän erityisiä suoritusmuotoja ovat, 30 että haluttu ravinteiden vapautuminen käynnistyy vasta kasvualusta-lannoiteseosten kastelemisen jälkeen; että kasvien kasvun alussa kerran tapahtuva lannoitteen anto riittää kasvin kulloiseenkin tarpeeseen yhtenä viljelykautena; että säätely on sovitettu kasvien ravinnetarpeen 5 7631 6 ja/tai kehitysvaiheen mukaisesti siten, että vältetään liikalannoitus ja/tai ei-sallitut huuhtoutumishäviöt; että lannoitteita käytetään yksin tai seoksissa.

Keksinnön mukainen lannoite pystyy yllättävästi 5 tarjoamaan kasvuston kasvun jokaisena ajankohtana jokaista haluttua ravinnetta kasvin kulloinkin tarvitsemana pitoisuutena.

Keksinnön mukaisella lannoitteella on sen vuoksi se erityinen etu, että yhdellä antokerralla saadaan ai-10 kaan alkulannoitus, kestolannoitus ja määräaikaislannoi-tus ohjelmoituna tapahtumana.

Alkulannoituksella tarkoitetaan tällöin ravinteen tai ravinneseoksen antamista, joka ilman eri käsittelyä saa aikaan kasvin alkukehityksen sikäli kuin kyseessä on 15 kaikkien tarpeellisten ravinteiden laadun ja määrän oikea tarjonta ja tämä tapahtuu ottaen huomioon (käyttäen hyväksi) kulloinkin kasvuston suolojen sietokyky.

Kestolannoitus tarkoittaa, että käytetään esikäsi-teltyä ravinnetta tai ravinneseosta, joka saattaa ravin-20 teet tasaisesti kasvin käytettäväksi lannoituksen alusta lähtien.

Määräaikaislannoituksessa käytetään vastaavasti esikäsiteltyä ravinnetta tai ravinneseosta, joka on kasvien käytettävissä vasta määrättynä myöhempänä ajankoh-25 tana.

Tähän ohjelmoituun ravinteiden antoon liittyy useita etuja, joita ei voida saavuttaa käytettäessä tunnettuja lannoitteita.

Siten esimerkiksi lannoitus voidaan suorittaa tar-30 peen mukaisena, kun ravinteiden vapautuminen sovitetaan kasvien huippu- ja nollatarpeen mukaan, mikä ei ole mahdollista minkään tunnetun lannoitteen avulla.

Tämän avulla voidaan tyydyttää kasvien erilainen ravinnetarve kasvukauden aikana kulloinkin optimaalises-35 ti, jolloin edullisesti vältetään kasvien vahingoittumi- 6 7631 6 set liikalannoituksen vuoksi kasvien herkkyyden ollessa suuri tai epätyydyttävä kasvu, mikä aiheutuisi riittämättömien ravinnemäärien saannista aikoina, jolloin ravinteiden tarve on suurimmillaan.

5 Keksinnön mukaisten lannoitteiden avulla säädettä vissä oleva ravinteiden vapautuminen tarjoaa lisäksi sen edun, että voidaan käyttää kokonaan hyväksi kasvien tuot-tomahdollisuudet myös ilmastollisesti epäsuotuisissa oloissa tai maalajeilla, joiden viljavuus on vähäinen.

10 Sen lisäksi keksinnön mukaisen lannoitteen avul la säädettävissä oleva ravinteiden vapautuminen avaa mahdollisuuden tyydyttää määrätyn kasvuston vaihtelevat vaatimukset ravinnemuotojen ja niiden pitoisuuksien suhteen optimaalisesti kylvön tai istutuksen yhteydessä yh-15 dellä kertaa annetulla kokonais lannoitemäärällä, jolloin riskeille altis, kallis ja väärin ajoitettuna tehoton jäl-kilannoitus jää pois.

Keksinnön mukaisen lannoitteen avulla säädettävissä oleva ravinteiden vapautuminen avaa edelleen mah-20 dollisuuden lisätä lannoitteet kasvualustoihin paljon ennen näiden käyttöä ilman että täytyisi ottaa lukuun käytön alkaessa korkeat, jo aktiiviset suolapitoisuudet, koska nämä aktivoituvat vasta käyttöönoton yhteydessä kasteltaessa kasvualustat, minkä avulla voidaan välttää suo-25 lashokki tai vastaavasti suolavauriot.

Lannoitteina keksinnön tarkoituksessa ovat käyttökelpoisia : - lannoitejauheet - kiteiset lannoitteet 3U - rakeistetut lannoitteet - rakeistetut pinnoitetut lannoitteet - lannoitepuikot - kapseloidut lannoiteliuokset ja vastaavasti lannoite-suspensiot .

35 Mainitut lannoitteet voivat olla: - mineraalisina yksittäisravinnelannoitteina 7 76316 - mineraalisina moniravinnelannoitteina - orgaanis-mineraalisina lannoitteina - orgaanisina lannoitteina - hivenravinteina 5 - edellä mainittujen aineosien yhdistelminä.

Mukaan luetaan kaikilla esikäsittelyillä saatavat lannoitteet kuten esimerkiksi lannoitteet, joista kasviravinteiden vapautumista on hidastettu ja joista esimerkkeinä mainittakoon niukkaliukoiset suolat, poly-10 meeriset ravinneyhdisteet ja luonnon ja synteettisiin kantoaineisiin kemiallisesti tai fysikaalisesti sidotut ravinteet.

Keksinnön mukaisen lannoitteen valmistus tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi siten, että lan-15 noite, jonka ravinteiden vapautumiseen on keksinnön mukaisesti vaikutettava, otetaan kulloiseenkin käsittelytapaan sopivaan laitteeseen kuten esimerkiksi kiertorum-puun tai rakeistuslevylle tai pyörrekerroslaitteeseen ja lisätään käsittelyainetta sillä tavoin, että lannoite 20 peittyy täydellisesti ja riittävän tasaisesti halutulla kerrospaksuudella tai käsittelyaine otetaan sopivaan laitteeseen kuten esimerkiksi kiertorumpuun tai rakeistuslevylle ja lisätään lannoite, jonka ravinteiden vapautumiseen on keksinnön mukaisesti vaikutettava, sillä ta-25 voin, että lannoite peittyy täydellisesti ja riittävän tasaisesti halutulla kerrospaksuudella.

Vettähylkivinä ja/tai veteen niukkaliukoisina tai vedessä paisuvina aineina voidaan käyttää yksityiskohdittain lueteltuina: parafiineja, tarkoituksenmukaisesti 30 sellaisia, joiden sulamisalue on 40-250°C, edullisesti kovaparafiinia, jonka sulamisalue on yli 5b°C; vahoja kuten esimerkiksi mehiläisvahaa, valaanrasvaa, karnauba-vahaa; metallisaippuoita kuten esimerkiksi lauriinihapon, myristiinihapon, palmitiinihapon, steariinihapon tai öl-35 jyhapon Mg-, Ca-, Fe-, Cu-, Zn-, Mn-, Zr- tai Al-suoloja, 8 7631 6 edullisesti palmitiinihapon Mg-, Ca-, Fe-, AI- tai Zr-suoloja; kvartäärisiä ammoniumyhdisteitä kuten esimerkiksi oktadekyylioksimetyylipyridiniumkloridia tai N-me-tyyli-N-stearoyyliamidometyleenipyridiniumkloridia; rasva-5 modifioituja tekohartseja; kuten esimerkiksi kondensaat-teja monododekyylivirtsa-aine-formaldehydi-esitiivisteestä tai lauriinihapolla, palmitiinihapolla ja/tai stea-riinihapolla modifioituja heksametylolimelamiinieette-reitä; virtsa-ainejohdoksia kuten esimerkiksi oktadekyyli-po etyleenivirtsaainetta; melamiinijohdoksia; polysiloksaa-neja kuten esimerkiksi vetymetyylipolysiloksaania ja di-metyylipolysiloksaania; fluorihiilipolymerisaatteja kuten esimerkiksi 1,1-dihydroperfluorioktyylipolyakryylihap-poestereitä; alginaatteja kuten esimerkiksi kaliumalginaat-15 tia; gelatiinia; kaseiinia; polysakkarideja kuten esimerkiksi tärkkelystä, selluloosaa, selluloosajohdoksia kuten esimerkiksi etyyliselluloosaa, hydroksipropyyliselluloo-saa ja niiden seoksia, pektiinejä, ksantaaneja; polyvinyy-lialkoholeja; polyvinyyliasetaatteja; polyvinyylieetterei-2o tä; polyvinyylipyrrolidoneja; poiyakryiaatteja; savimine-raaleja kuten esimerkiksi bentoniittia, illiittiä, atta-pulgiittia; metallioksideja kuten esimerkiksi rautaoksi-dihydraattia, magnesiumoksidia; metallifosfaatteja kuten esimerkiksi kalsiumfosfaattia, rautafosfaattia; polyfos-25 faatteja kuten esimerkiksi Kurrolsin suolaa; metallisili-kaatteja kuten esimerkiksi kalivesilasia; edullisesti osittain saippuoituja polyvinyyliasetaatteja, rautaoksidihydraatteja, kalsiumfosfaattia.

Päällystekerrokset saatetaan lannoitteen pintaan — 8 — 2 — 6 30 kerrospaksuuksina 10 m - 10 m, erityisesti 1*10 m - 2'1Q-3 m.

Käsittelyaineet viedään pintaan yksittäiskompo-nentteina sellaisinaan, liuoksessa tai emulsiona ja samoin yhdistettyinä monikomponenttisysteemiksi.

35 Keksinnön mukaista lannoitetta käytetään edullises ti sekagranulaattimuotona.

9 7631 6

Granulaattirauotona voidaan käyttää kerrosgranu-laatteja, puristerakeita (sirpaleet, pelletit), luonnon kiteitä jne.

Kemiallisina aineosina tulevat kysymykseen kuten 5 edellä on mainittu kaikki kemialliset yhdisteet, joilla on lannoitevaikutus. Näihin kuuluvat erityisesti kaikki tunnetut N-P-K- ja hivenalkuainepitoiset epäorgaaniset suolat, metallikelaatit, hivenalkuaineet muuten orgaanisesti liittyneenä, virtsa-aine-aldehydikondensaatit, virt-10 sa-ainefosfaatti, hiilihydraatit, valkuaisaineet, peptidit ja aminohapot.

Vapautusmisominaisuuksien suhteen voidaan edullisesti suorittaa jako seuraavasti: 1. Yhdisteet, joilla on hyvä liukenemisnopeus veteen.

15 2. Yhdisteet, joilla on kemiallisen luonteensa vuoksi suurempi tai pienempi liukenemisnopeus, kuten esimerkiksi kalsiummagnesiumfosfaatit, -silikaatit, -karbonaatit ja virtsa-aine-aldehydikondensaatit.

3. Yhdisteet, joiden liukoisuusominaisuuksiin voidaan vai-20 kuttaa fysikaalisella käsittelyllä kuten esimerkiksi impregnoimalla, upottamalla keinohartsimatriksiin ja päällystämällä keinohartseilla.

Mainittuja fysikaalisia menetelmiä voidaan käyttää yksittäisten yhdisteiden rakeisiin sekä myös niiden 25 seoksiin. Käytettäessä näitä käsittelymahdollisuuksia on mahdollista, että jokaiselle kasvien ravinnossa relevantille ravintoalkuaineelle asetetaan haluttu vaikutuksen alkamisajankohta ja sitä seuraava vaikutuksen kestoaika .

30 Siten esikäsitellyt perusgranulaatit yhdistetään lopuksi loppuseokseksi, jonka lannoittava vaikutus voidaan säätää tarkasti määrätyn viljelmän tai vastaavasti viljelyryhmän spesifisiä tarpeita vastaavaksi. Siten keksinnön mukaisesti voidaan ensimmäistä kertaa ohjelmoida 35 "täyslannoite" siten, että se voi sopia aivan tarkasti 7631 6 ίο eri kehitysvaiheissa tällöin erilaisiin ravinnetarpei-siin.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä:

Esimerkki 1 5 Alkulannoitteen valmistus

Valmistettavan alkulannoitteen aineosat (esimerkiksi valmistusohje 1, 2,3, 4) sekoitetaan muodoltaan hienokiteisestä jauhemaiseen (maksimiraekoko 1 mm) keskenään homogeeniseksi seokseksi. Tämä seos tiivistetään 10 valssipuristimien välissä suomuiksi. Suomut hienonnetaan ja fraktioidaan. Lähtölannoite saadaan tuoteraejakeena, jonka rakeisuus on välillä 1,5-4 mm.

Taulukko 1

Esimerkkikoostumus alkulannoitteeksi, joka on fos-15 foripainotteinen ja jonka typpimuodot sekä typen painotteisuus vaihtelee Aineosat, % Valmistusohje _1_2_3_4

Anmoniumnitraatti - 6,1 9,5 2U virtsa-ainekonden- saatti - - - 36,9

Virtsa-aine 5,0 - - 3,3

Monoaimoniumfosfaatti 38, U 38,0 2u,5

Diammoniumfosfaatti 9,2 9,2 23,1 9,0 25 Kaliumnitraatti 10,0 10,0 13,0 12,0

Kaliumsulfaatti 10,8 9,8 13,0 13,5

Magnesiumfosfaatti 21,3 21,3 - 17,7

Magnesiumsulfaatti 1,0 1,0 17,1 3,0

Hivenalkuaineet 3,2 3,2 3,8 3,8 3q Apuaineet________1,5_lj4__-_0,8

Suhde 10-34-10-8 12-25-12-5 Ν_Ρ205~Κ20-Μ9° 10-34-9-8 19-10-12-7 7631 6 li

Esimerkki 2

Kestolannoitteen valmistus

Valmistettavan kestolannoitteen aineosat (esimerkiksi valmistusohje 5, 6, 7, 8, 9 ja 10) saatetaan kap-5 palemaiseen muotoon esimerkissä 1 kuvatulla tai muulla tavalla. Tuoteraefraktiota käsitellään pyörrekerroslait-teessa koebensiiniin liuotetulla, kuivuviin öljyihin perustuvalla lakkaseoksella niin kauan, että ravinteiden liukenemisnopeus on pienentynyt halutun suuruiseksi.

10 Taulukko 2

Esimerkkikoostumus'kestolannoitteiksi:

Typpifosfaatti-kaliura tasattuna sisältäen magnesiumia, typpi-kalium tasattuna, typpipainotteinen, kaliumpainotteinen, typpi-kalium tasattuna sisällä täen fosfaattia, typpi-kalium tasattuna sisältäen magnesiumia

Aineosat, % Valmistusohjeet _5_6 7 8 9 10

Ammonium- 2Q nitraatti 34,0 45,0 79,3 10,0 45,0 -

Ammonium- sulfaatti - 7,8 - 17,2 - -

Virtsa-aine - - 44,4

Diammonium- fosfaatti 26,0 - 10,0 - 25 Kaliumnitraatti - 35,0 20,7 22,8 26,5 32,6

Kaliumsulfaatti 34,0 12,2 - 5U,0 18,5 10,5

Magnesium- sulfaatti 6,0 - - 12,5

Suhde 22-0-22 10-0-35 25-0-20-4 30 N-P205-K20-Mg0 17-14-17-2 30-0-9 21-5-21

Esimerkki 3 Määrää!kaislannoitteen valmistus

Valmistettavan määräaikaislannoitteen aineosat (esimerkiksi valmistusohje 11, 12, 13, 14 ja 15) päällys-35 tetään kuten esimerkeissä 1 ja 2 on kuvattu tai muulla 7631 6 12 tavoin peruspinnoitteella. Siten esikäsiteltyjä rakeita käsitellään pyörrekerroslaitteessa tai kiertorummussa vesipitoisella rakeistusliuoksella tai -suspensiolla, jonka pääaineosat ovat vesiliukoisia ja/tai vedessä 5 paisuvia aineita kuten esimerkiksi polyvinyylialkoho-ieja, polyvinyylipyrrolidonia, selluloosaeettereitä, gelatiinia, polysakkarideja, alginaattia jne. Lopuksi pinnoite varustetaan hydrofobisella viimeistelyllä kuten esimerkiksi parafiinilla, vahoilla, kalsium- ja rau-10 tasaippuoilla, rasvamodifioiduilla virtsa-aine-formalde-hydikondensaateilla, siloksaaneilla jne. Pinnoitteen laadun ja määrän määrää se ajankohta, jona vaaditaan ravinteiden tasainen vapautuminen.

Taulukko 3 15 Esimerkkikoostumus määräaikaisiannoitteiksi: typpi- fosfaatti-kalium tasattuna sisältäen magnesiumia typpipainotteinen sisältäen fosfaattia ja kaliumia, typpi-kalium tasattuna; typpipainotteinen sisältäen kaliumia ja magnesiumia, kaliumpainotteinen 20 Aineosat, % Valmistusohje _ 11_12_13_14_15

AriOoniumnitraatti 30,1 55,6 45,0 - 24,7 Änmoniumsulfaatti 3,8 11,7 - - 4,3

Diammoniumfosfaatti 3,2 9,0 25 Monoanrnonium- fosfaatti 17,4 - -

Virtsa-aine 5,5 - - 65,4

Kaliunsulfaatti 33,2 23,7 8,3 - 71,0

Kaliumnitraatti - - 46,7 22,0 30 Magnesiumsulfaatti - - - 12,6

Magnesiumfosfaatti 3,0

Magnesiumoksidi 3,8 - -_-_-

Suhde 14-13-16-4 22-0-25 10-U-35 H~P205K20-Mg0 23-5-12 33-0-10-4 35 13 ^6316

Esimerkki 4

Viljelmäspesifisen lannoiteseoksen valmistus Esimerkkien 1, 2 ja 3 mukaisesti erikseen valmistettuja lannoitteita sekoitetaan säiliössä - esimerkik-5 si Nauta-sekoitin, kiertorumpu - sillä tavoin, että vältetään raepintojen vaurioituminen. Sekoitusaika riippuu sekoittimesta ja yksittäisten aineosien määrien suhteista. Yksityisten aineosien seossuhteet ovat pääteltävissä kasvien tarpeen ja vapautumiskäyrän korrelaation 10 perusteella. Kolmen määrätyn lannoitekomponentin vapautumiskäyrän vaihtelu on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Esimerkissä on valittu seoskomponenteiksi: A. Alkulannoite: valmistusohje 4: 19-10-12-17 (2-4 mm) B. Kestolannoite: valmistusohje 9: 21-5-21 (2-4 mm) 15 94 % + 6 % pinnoitus kuivuviin öljyihin perustuvalla lakalla 50-prosenttisesta koebensiiniliuoksesta pyörre-kerroksessa .

C. Määräaikaislannoite: valmistusohje 15: 10-0-35 (2-4 mm) 50 % + 4 % peruspinnoite, kuivuviin öljyihin perustu- 20 vaa lakkaa 50-prosenttisesta koebensiinistä pyörrekerrok-sessa, + 46 % määräaikaispinnoitetta 45,5 %:sta määrä-aikaiskuorta 50-prosenttisesta vesidispersiosta Kierto-rummussa ; - koostumus: sideaine: 3 osaa (sokeri: PE-vaha 2:1); 25 paisutin: 1,5 osaa (selluloosaeetteri:polyvinyylialkoho-li:tärkkelys suhteessa 2:1:3); hydrofoboiva aine: 1 osa (Ca-stearaatti) ja täyteaine: 1 osa (piinappo) ja 0,5 % viimeistelyainetta, kuivaa Fe-palmitaattia kiertorummussa.

7631 6 k 14 s tn tn ω £5 ^ & <o 3 n 'öJ o cvccoocvocv-j-^-i-o-aococvcvtjDvcootntto P> ·· C N CC >T tD CJN<r to CV r- <T -i O O N S K1 K', o O !5 '.1 5 cns£.................... - > ^ "d ·· CCMCUIOC'-in-J-IOCNjT-v-r-T-OOOOOOrMij § τ- CV CV τ- r- m

:nj E

:S ^ 01 .¾ V- CKKOlOina'NNtfl^ON^rOin^^O'G® :d • Or^CNWN^tDO'lANWO^ «- VD 4 O O ffl d CC Sfc - «.......

W ·· Ot-C^C^C^tA-crf^CMCMCMCVCMr-T-OOOO-H·»-» :P CV ^ r- W Φ 2 _ tn :ft 3 -h •n, CV OO-iOCCC5-i(VOv0Nt0WOOC0<i(V(DO4j| tu ·· o-Tvöcvv^momr-c^-cDCTN-c-ocri-J-crivoooQi!? ti c-S£..................«*«-£> d ·· OCTiVOCVCOVCm-i-J-K', fC\«^|0\ro, t-t-OOOO.;!}..

gr-T-r-t- v ^ ro 5 g| to O'iVCCC'rtONK'rvirN^tn^'ill'IiftCvO .[E, ·· ocoinvs^o'· dOirminNwiniji-JcowNrOrty ^ ~ Ä ~ ~ ~ ~ OIP ·· ΟΙ>-<ίΟ0^ίη<Τ-4·-ί<ί~ίιη-3·ΚΛ^τ-χ-ΟΟΟ(1>Μ

V- τ- τ- r- -Ρ Q

o g p S <r ooooccv<rcccvvDv£)ocov3cvcc<r(vcovoo

tn ·· ocv<roincvvct>criro,co<r c-cnocvtncoroQ

aitta tr. -p «·* O'CWO'tCK'. ·ίί^1ΛΙΠνβ1Λ^ΙΟ(\|ΓθΟΟ'>.5 0 -H r- V- Otn

i—t -H >—t -V

C :ra g Q

QJ > :(0 -PE

3 H tn ovnootnt>ocvc^v£ic^-j-fo,ooc^-c^-T-T-oo.5i9 3 § :S ·· om<r-3-<rmto, cDtOT-aoc^cTNQCuDMDaDOCMOuj^ C'iO^-tn-a-^i-i-t^vO'vOC'-vsmrocvr-T-oo^p S -h o 4 to m o -p -h 1-1

1 2 $ vC CCVCVOCOOCjCV(MvOaOOO<ru300-4-<J-OQC

Ä 3 JC " OCT'tocOfOO', to.ONCOc^CrtOr-COCVOr-T-CVOS0 (Otn ••••°'CCVCOm-3-rr\<r<itr\vCC^-tT'COM3^-rotCV^-OOfH^ *" g 3 Q) -H H O -n

A $ , OCC-J-Or-ro -O-cvmvOC^vCC^omoCCTNC^COOjSflT

"d .3 1 ·· OIMNWK'. NrCNNOWNCOOK\K1NNOHJJ

grp.· Oi-VD-JfO t^-^-irNVDC^-C^OCriC-^^tocVv-OOT-iQ

s« -s ^ ^ ^ A

£,-° S ^| · !5§ 8® c <r vc o^r^^cvcocsvDcv-o-vc^rvDcaocvoQ -3 +3 tn tn tn ·· otortcojmo'. ΓΊ)ΐΓ\Γΐη<τΝ^·Νώ<ίΐΛο5«ΐ3 o Sv....................S :¾ g

E P ·· OO'<iN(\.(Vlt'lf\tCfflOrO05lf\l<', (MrOOjrtS

jj -H <" r-v-r- o :<e to

3 Q -P y -P

ft e tn :ro tn S, 2 M 5 ,33 cr· OOtnot^-C'. cccvr-vctncoocvro. j-f^rr.trso^5'*5' ►> 1-1 ·* OOOOr-COC'-CVr-tACV^v^^-OT-CTvirNrr, o..

.. 0?s.............-......4J

^ ·· oaccvr-v-<-rr tr. Να\Γ^Γσι\ο-ίΜΓθθ·Η

r— T- T- T- -P

§ ! §

2 :to G

I—I > &

3 -H O -f C C; 'O O ·ί OO W tC O -i CG W '£ O ffl W tC C

(0 :d r- t— CV CV CV O to -C <r -C tf\ \T. \0 CD VC 1>~ S

E-t Pu « 7 6 31 6 15

P

d Ο OCMOCO<rO-CCOCMCOCOMOMO<r<rCMCMOO

ij ·· 0^-<rOVDCC3COCOC''C\lC\JOC^UDv£;f('ro, OO J

£ ocsv..................... g

d ·· oo>o-d-o.c^<rrocvr-T-r-oooooooo M

P CM CM CV v _p c .s :§ s :m r- ococoor^tscM^rT-CMC^-ifACMr^. c\iT-in<ro S ^ :5 ·· O-Cf^'-i'i^rovcc'·^. C'-fOir'.v-C'CVJOvO-COO P p I ΙΝ&Ί....................P > •o ·· Ot^CCCNJCO^-CK'M'CMCMCNJCM'r-i-T-OOOO -¾ _ 1 CM CM T- V- g $ CM O-P-^OMCC-T-tf-p-CMMOOOCOCMOOCOCOO Sv h ·· occc^cc-crc^-^roc^m-d-cof^coco^rOLnoo 3 Q ....... N..... * ...... H g s ·· oirivcoc'-ir', f<MfOfocMT-r-oooo ew

5 C\J CM r- T- HP

p in -u

Ή ' Ä -H

fr. OOMOOOMK"MMO<rC'-CMir\MOC--<rT-COOMT-CMO §1 W *- OCVt-CM'^'.OCMr-T-romO'iCO-it^-T-C^-v-O ‘M'-1 O «·.«««·.·*««««.»««»«·.«·.» oc cn:p *·. o<r<rovoir.<j--j-<r-5-~im<r^c\ir-r-ooo eo in ni cmi cm t— a 3i -H m ,Η ,¾

8 53 # CO

Ή > p O -m

(H :P <f OvCCOOCMMOCO-d-OCM<iCM-d-OOMOCO-p-MOO

OC M.. OunOOK fAOCMV£)T-<Of<MvDCOOi--C(XlT-0 P -

§ Ö :p ••°"ocMCMC^m<r<r<r<ruMinMDir\~3-r<', cmt-ooo d -H

in 3 e CM CM r- .° 3

33 " A

h| 3 si q ρ tuLT' ocMOomc'O'i-K'cjf^co^-MCO-j-t^c^oo 'rf.2 2 -h ,¾ ·· oomoocmmoc·· mooMC^-mcoc-mm^-OMCMO q m idin ro, ^=, «-«««.

d 'd " ·· O O O MO -d" ΙΛ fC; ΙΓ\ UM 1C N ID UM m CM t- Ο Ο Ο (0 -H

33 3N si '1 s 8 3 PM x ·| m :S 1 MC OCOCMCCOCMCMMCMOCMCM<rCCCMCOCMMOO<rO _ ^

4J g 0) " OfMCT. -Cr-Oi^-J-d-C^COCOCTtC'-T-C^OT-CMO £ S

d P ,g ·· OONcflc ic^diniDNtDMOdNMrOC njirt > c 8 8 8 :8 8 8 5 2 M Ä w CM m •fi’R C"- c<r-d-OT-m<r-crc>cMT-omcc[^-omKMcoo

•P -H ·* CMOCOCOt-miniriCOinCTir-T-MOC^mmcMCMO :P :P

H C ·· °' O C"~ lf\ CM CM CM m -d" lf\ C*- CO O CM C ie. N r O O

d s OJ r— r- *7^ II 11 2 Q 3 3 10 m rd<y CO OOMOC-P-CDcO-d-CMOJOVCCM-d-MOCO-d-MOCMO ww > M ·· OOC— CM O MO iO MO K~ 1C O KA 1C, MO ^ VC ID m KM O i Οϊ£...................-! +> ” ” OMOfC··. r-r-^-rcM-C-MOCOO^-OOOinfC'. CMt-OO Ή <m τ- T- T- -y 9 § g :id ; q d -h O <r co cm mo 0 <r co c-; mo 0 <- co <m mo c <r co cm mo s'

(0 :rd *- *- cm cn cm m n~ < <· <- m m mc mc ic >> c*- .Q

E-* CU Ä 16 7631 6

Esimerkki 5

Keksinnön mukaisen lannoitteen ja tekniikan tason mukaisen lannoitteen välinen vertailu ruukkukrysanteemeil-la "Yellow Delaware" - taulukko 6 - ja paprikalla "Rumba" 5 - taulukko 7. Verrataan kasvuajän aikaisia kasvualusta- analyysejä sekä vesojen arvostelua tai vastaavasti satoisuuksia .

Tekniikan tason mukaisina lannoitteina käytettiin:

Lannoite A: 10 Pitkäaikaislannoite-, joka oli painotettu nuorten kasvien ravitsemisen mukaisesti, koostumukseltaan 20-10-15-4, pitkäaikaistehon mekanismin perustuessa biologiseen hajoamiseen.

Lannoite B: 15 Pitkäaikaislannoite painotettuna kestotehon suh teen koostumukseltaan 15-12-15, pitkäaikaistehon mekanismin perustuessa membraanikuoriin.

Näihin verrattuna tutkittiin keksinnön mukaista lannoitetta, jolla oli seuraava koostumus C: 20 Pitkäaikaislannoite, jonka muodostivat 25 % esimer kin 1, valmistusohje nro 4:n mukaista alkulannoitetta, 63 % esimerkin 2, valmistusohje nro 5, mukaista kesto-lannoitetta, jossa oli 10 % kuoriainesta, joka oli valmistettu kiertorummussa 50-prosenttisesta koehensiiniliuok- 25 sesta ja perustui kuivuviin öljyihin, kestolannoitukseksi 100 vuorokaudeksi; 2 % esimerkin 3, valmistusohje nro 15 mukaista määräaikaislannoitetta, valmistus kuten esimerkissä 4 on kuvattu, ravinteiden maksimivapautumisen tapahtuessa 44 vuorokauden kuluttua.

30 Päällystemateriaalia on lisätty kaikkiaan 10 %.

7 6 316 17

Γ—I

G :(0 X in <N Γ' Φ r-ι ¢1, οο οο co tn ^ G :?3 4-> Ή > r£ t— X» ΓΟ O $ Η Μ 30 Γ' 00

§ 8aS

(O > Ο φ F-l Ο (N CN

>Η G 44 O. 00 00 O

z · (0 ·

Φ G > G -Γ-l G

G 0) -r| Φ -H

S r-i:rO Φ G -H

g Q α,,ί — Φ -P

(0 in H _ X ·Η G

fHQJo:(OrHMroro 44

Φ · > m -n o. oo oo σ\ x S

O g ^ ^ ^ 5 ε 5 -p -i cccn co en <3 ‘ «o -h

Ή --1 -Γ 7°' ^ H -H

φ p W —O-. W -H d

>h 44 C'-CO Cn C\1 VO-O- +J rH

= _ CO ΓΛ O O ΚΛ O 3 ^ (0 « S ™ 5 S ^ H "S O CO -0" OJ CO CM ^ ‘o rt •H (0 in en <r m cm m ,-h tn > E 44 CO r- fn (0 Q) o (D O , p >

0) M ^ > -P

cBo ΓΙΟ ΚΜΛ ftuo % o > r3 > kp* COrc\c\JOOC^ x £ En tn Χί tn t- cm r- :(0 φ ro ΪΟ — w w W 4-1 CO 4-> 44 \S O cm o cm m en .S I ?r

> C-CO .-f- CM^ ·§ > K -S

tn <Tr-r- fMt- :rd -P /00

\ W :r3 *iH rV ·—I

o iacm -ίσο cm e a) h · <r ro o is r- ‘2 S :: o ^ ^ <fN Γ c\j <- -5 g -h π Φ H·" O COvC 1DVO (Λ£0 O ί I §

-p i—i -,™ ιο,ιο, rin öin g ro -M <tJ

tn \ Λ in cm c ή 4J

o rH ^ c δ H -S

£ 4-> -j in en o -o- -or <B -in * 9 Φ -h inw Ncg inr 4J-G :ro Έ tn in cm -3· tn :<0 ro G j-ο W w w -H tji 4-* -o ££ ^ ^ wio a O S3 10

O (0 ^ tn^, cm c\j c— oo tn:rO

in c Z m^-CM cm o iH -g G

tl) δ . i—i tn :ίο > :r0 \·· \ -v- -H :φ (0¾2 OO O OO S ö rH^ Π& t-oooocomo ft :73 ως

ra —1 o CTi r to ID to. φ m 4->(D

4-> rfl \ CM τ-ΜΟν-t- tn -H tn -H

•HS (0 W -v^,- -w -H i—I O 44 jgL . o o o o\ o o -,rt ζ. -s £ m 3 t> m T- O -TO o:rö S 3 ,¾1 $ CO CO tn CM CO Ό r ig 41 ra,x g tn c- v- m v- t— ,GrH :g:rt5 13 ^ "o O’ "o O’ 6 W f ^ ‘Sm <rcM<rtnooj ηω sj-ö — t-γ- om> nn S l? ... p ίϋ,-q CM T- T- 3 -H (0 4-)

SdS·^ ^ ,Λ 'hH ί ή m (OtoQl^ n o n en -H aJ-Htö *· - - 44 (0 O 44 4-1 ή G44 .3* —CD n S o o < ^ >4 44>nt3GGq ·· H G -H 4-> δ <ΰ Φ

CD Ή < PQ U ggD-H^-H

O 3 2 0)n ojn ·η1η«3φ4^ 44 44 4J H 44rH 41 H U) Q) CQ 3 t~< 3 X Ή &i -HI -HI -HI W > X X >H i4

P OS QO QCS Q rH

H G 5 rH C rM C H II II II II II

G GO G I G I G I

(0 mo mo mn ion —- X <S X

E4 4 σ\ JniJ-HtHH χΗίΜιΗΡ.

18 7 6 31 6

cn rH

cn -p cD

h & c — 3 m id 2S· => H 04 +j W r-l — ο Ο Ή W ^ Ή ^ m ^ 5 vc c-- -4- d o d -h ,2 yc UD o- i 5j 5 ^co vo r- <r kv j (Λ (ti Γ"·· v- σν C^~ O C^~

^01 CO C^· t— I

d OH CO CO ovo rQ C3K> Nr OOi Λ rH CM T- CM τ-

Η V. %X NN NN

£0 <—) CM CM H CO CO VO

p c\j ct^ cm c^vo N mvo g « CM T- T- $ bo ^ N (d 6 vo CO Π τ- HO 5

y , r CO VO N''. O CM CO

O I CM T- T- KV CM ^ δ r-comcDT-o- 5 JS 3 ,η I r<~v cnj ho -3- m $.

1-1 \ I KV t— t— t— CM t— (Λ ifl ^ q*'' K^> c— C“- T- OV CM ^ jQ H oj vO CO vovO itvkvI p- § 3 cl, c°"~ T-cMT-i g a 1 ! > S fi to ^ ^ ^ i 3 (0¾ ho vovo σντ- d •h d c— cm cncn coon1 g

d 5 r- r- τ- -H

:¾ q lovo r^vo 3 ρ ο c^-vo T- π T- ον -o S ? c £Π CiS g

s. g = SS 3Sc. I

cg rH bo T- T- r- I d S ^ S S >o ^ i

OH T- O CM O ! O

o CO VC O KV VO CM O 2 <0\ C> CC T- T-VO 1—1

en M rH >VO -H

(rt \ "" OO 0> tn .Ä > N n o m r- vc o .¾

pH C^-σν mn CM O HO

p -p CO T-vOr-T-T-OO en •H -H CO W W "X -- .

«tn oooooo ^ 0 CJ fcn KM CO vO cm Or | :m COVO Nr ONj »3 11 ^ ^ 1 I g I I O ro O g

^ ^ -o en 10 H

- B < « u 3 OP 0) LT) (1)10 Q)t}< tj -X -P -PH -PH -PH nj H Q no n Λ -H Λ !> (0¾ m ό (3 ιό mvD ._.

P IN H H pj H χ

Claims (12)

19 7631 6

1. Pitkäaikaistehon omaava ja ohjelmoidusti ravinteita luovuttava lannoiteseos, tunnettu siitä, 5 että se sisältää (a) ei-päällystetyn alkulannoiteannoksen, (b) kuivuviin öljyihin pohjautuvalla lakalla päällystetyn kestolannoiteannoksen ja (c) määräaikaislannoiteannoksen, joka on päällystet- 10 ty ensin vesiliukoisella ja/tai vedessä paisuvalla päällysteellä ja sitten hydrofobisella päällysteellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että se sisältää ravinteina hiiltä, happea, vetyä, typpeä, fosforia, kaliumia, magnesiumia, 15 kalsiumia, rikkiä, rautaa, mangaania, kuparia, sinkkiä, klooria, booria, molybdeeniä, natriumia, piitä, kobolttia ja/tai alumiinia, tarkoituksenmukaisesti niiden yhdisteinä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että vettähylkivä päällyste on va- 20 littu parafiinien, vahojen, metallisaippuoiden, kvaternää-risten ammoniumyhdisteiden, virtsa-ainejohdannaisten, ras-vahappomodifioitujen hartsien, silikonien ja/tai perfluorat-tujen orgaanisten yhdisteiden muodostamasta ryhmästä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lannoiteseos, 25 tunnettu siitä, että vettähylkivänä päällysteenä on rautapalmitaatti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että veteen niukkaliukoinen tai vedessä paisuva päällyste on valittu vedessä kostuvia ryhmiä 30 sisältävien polymeerien muodostamasta ryhmästä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että vedessä kostuvina ryhminä ovat kysymyksessä hydroksyyli-, karboksyyli-, alkyyliesteri, syaani-, kloori- tai fluoriryhmät. 7631 6

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että veteen niukkaliukoisina tai vedessä paisuvina päällysteinä ovat kysymyksessä polyvinyy-lialkoholit, edullisesti sellaiset, joiden jäännösasetyy- 5 lipitoisuus on 10 %.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että veteen niukkaliukoinen päällyste on valittu epäorgaanisten yhdisteiden muodostamasta ryhmästä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että veteen niukkaliukoisena yhdisteenä on kysymyksessä rautafosfaatti tai kalsiumfosfaat-ti.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lannoiteseos, 15 tunnettu siitä, että veteen niukkaliukoinen ja/tai vedessä paisuva päällyste on valittu vedessä kostuvia ryhmiä sisältävien polymeerien muodostamasta ryhmästä tai epäorgaanisten yhdisteiden muodostamasta ryhmästä ja vettä hylkivä päällyste on valittu parafiinien, vahojen, metalli- 20 saippuoiden, kvaternääristen ammoniumyhdisteiden, virtsa-aine johdannaisten, rasvahappomodifioitujen hartsien, sili-konien ja/tai perfluorattujen orgaanisten yhdisteiden muodostamasta ryhmästä.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lannoiteseos, 25 tunnettu siitä, että vettähylkivä aine peittää ra-vinteet kerrospaksuutena 10 m - 10 m, edullisesti 1 · 10-6 m - 2 · 10-3 m.

12. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lannoiteseos, tunnettu siitä, että veteen niukkaliukoinen tai ve- 30 dessä paisuva aine peittää ravinteet kerrospaksuutena 10“6 m - 10-2 m, edullisesti 5 · 10-3 m - 2 · 10-3 m. 2i 7 6 3 1 6