FI75205B - Saett och anordning foer torkning av ett fukt- eller vattenskadat golvbaerlag. - Google Patents

Description

75205

Tapa ja laite kuivata kosteuden tai veden vahingoittama lattia-tukikerros

Keksintö kohdistuu tapaan ja laitteeseen kuivata kosteuden tai veden vahingoittama betonilattiatukikerros sekä siihen liittyvä täyte ja lattia. Kuivaus tapahtuu ilman avulla, jota johdetaan tämän rakenteen ilmaa läpäiseviin kerroksiin.

Aiemmin on tunnettua johtaa lämmintä ilmaa rakennuskuivaimella tai sentapaisella laitteella sisään lattian alle yhden tai useampien auki murrettujen ja verraten suurien, lattiassa olevien aukkojen läpi, niin että lämmin ilma saa imeä kosteutta, ennen kuin se poistuu toisten aukkojen kautta, jotka tavallisesti on myös täytynyt saada aikaan murtamalla lattia auki paikallisesti. Suuret toimenpiteet lattiassa johtuvat siitä, että suuria ilmamääriä tarvitaan vähänkin merkittävän tuloksen aikaansaamiseksi. Menetelmä on osoittautunut tehottomaksi silloin, kun betonilaatta on ollut veden läpikastelema, kuten usein on voinut olla asianlaita maanpinnan tasossa tai sen alapuolella sijaitsevissa lattioissa. Tällaisia vahinkoja ei yleensä ole voitu korjata murtamatta ensin auki ja poistamalla koko lattia.

Keksinnön tarkoituksena on osoittaa tapa ja laite, jotka mahdollistavat useimmissa tapauksissa edes lattiaa paikallisesti auki murtamatta myös kokonaan veden kasteleman betonitukikerroksen kuivauksen .

Aiottu tulos saavutetaan antamalla tavalle ja laitteelle ne tunnusmerkit, jotka käyvät selville seuraavan patenttivaatimussarjän molemmista itsenäisistä vaatimuksista.

Tapaa ja laitteen erästä suoritusmuotoa selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti pystysuoraa osaleikkausta tuki-kerroksen ja täytteen ja lattian läpi sekä lattian päälle ja sisään kiinnitettyjä keksinnön mukaisia laitteita.

2 75205

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti tasokuvana periaatetta useiden pienien reikien sijoittamiseksi lattiaan kuivausilman syöttöä varten.

Kuvio 3 esittää kaaviota keksinnön mukaiseen laitteeseen kuuluvista tärkeimmistä komponenteista.

Kuvio 4 esittää suuremmassa mittakaavassa injektioneulaa ilmaa varten.

Kuviossa 1 esitetty lattia on esimerkki lattiatukikerrostyypistä, jota kosteus- ja vesivahinkojen sattuessa on aiemmin harvoin voitu palauttaa entiselleen koko lattiaa auki murtamatta. Itse tuki-kerros 1 muodostuu betonilaatasta, joka lepää hehkusahatusta ja niin ollen vedenpitävästä ja diffuusionkestävästä solumuovista tehdyllä eristyskerroksella 2, joka vuorostaan lepää maassa olevalla kuivatuskerroksella 3. Betonilaatan 1 päälle on sovitettu tasoittava hiekkakerros 4. Tällä lepää vuorostaan lattia 5, joka on tehty esim. lastulevyistä tai parkettilaudoista. Hiekkakerrok-sesta 4 muodostuvan täytteen ja lattian 5 väliin voi olla sovitettu diffuusionkestävä kalvo 6. Täytteen hiekkarakeiden väliset tilat samoin kuin kalvon 6 ja lattian 5 välinen tila muodostavat vaakasuunnassa ilmaa läpäiseviä kerroksia. Tällainen lattia voi vesivahingon sattuessa imeä huomattavia vesimääriä. Betonilaatta 1 voi olla kokonaan veden kastelema ja vettä voi myös olla sekä laatan alla että päällä.

Kuivauksen mahdollistamiseksi lattian 5 läpi porataan useita pieniä reikiä 7 alas täytteeseen 4 asti. Nämä reiät on tarkoitettu käytettäväksi kuivausilman syöttöaukkoina täytteeseen. Poistoilman poistoaukot tästä ilmaa läpäisevästä kerroksesta sovitetaan poistamalla lattiasokkelit, jolloin yleensä saadaan ilmarakoja 8 lattiaa rajoittavia tilan seiniä 9 pitkin ilman muita toimenpiteitä.

Oleellisesti jokaiseen reikään 7 viedään ilman injektioneula 10, jolla on riittävä pituus, niin että se työntyy hiekkakerroksen 4 sisään ja melkein sen läpi. Reiät 7 on jaettu lattiapinnan keskiosien yli ja järjestetty useihin yhdensuuntaisiin riveihin. Ne on kussakin rivissä sopivasti sovitettu 10-50 cm:n, edullisesti 75205 n. 15 cm:n jaolla. Reikien halkaisijan ei tarvitse olla suurempi kuin 2 mm, koska neulat 10 sopivasti tehdään putkista, joilla on enintään tämä halkaisija.

Kuvio 4 esittää lähemmin, miten tällaisen neulan ylempi, avoin pää on työnnetty letkun 11 putkiseinän sisään. Neulan putkiseinä on vuorostaan varustettu muutamilla aksiaalisessa suunnassa jaetuilla rei'illä 12, jotka toimivat kuivausilman poistoaukkoina hiekkatäytteen 4 eri tasoilla. Neulojen 10 pituus ja reikien 12 lukumäärä sovitetaan kulloisenkin työkohteen mukaan. Neulojen alapäiden ei tarvitse olla avoimia. Letku 11 on sovitettu kutakin reikäriviä 7 pitkin lattiassa. Tällainen on esitetty kuviossa 1, mutta letkut on sen sijaan jätetty pois kuviosta 2.

Letkut 11 on, kuten periaatekaaviossa, kuvio 3, esitetään, sovitettu liitettäviksi paineilmalähteeseen 13, joka syöttää kuivattua ja myös lämpötilansa suhteen käsiteltyä paineilmaa.

Lattian pinnalle sijoitetaan (kuvio 1) lämmitin 14, joka muodostuu yhdestä tai useammista mattomaisista lämpötyynyistä, jotka on ylöspäin peitetty lämpöä eristävällä ja edullisesti heijastavalla aineella 15, joka on yhtä kappaletta lämpötyynyjen kanssa tai tehty erillisiksi matoiksi. Lämpötyynyjä lämmitetään (ei esitetyillä) sisäpuolisilla kuumavesikierukoilla tai sähkökierukoilla.

Varsinainen kuivausvaihe aloitetaan näiden valmistelevien toimenpiteiden jälkeen johtamalla paineilmalähteestä 13 paineilmavirta, 3 jolla on pieni absoluuttinen kosteus, edullisesti n. 0,2 g vettä/m ilmaa ja huomattava ylilämpötila lattiatukikerroksen alkulämpö-tilan suhteen, hiekkatäytteeseen 4 letkujen 11 ja injektioneulojen 10 kautta. Sopiva lämpötila on normaalisti 30-50°C. Samanaikaisesti lattian pintaa lämmitetään lämmittimellä 14 samaan lämpötilaan kuin paineilma tai korkeampaan, edullisesti n. 10°C korkeampaan lämpötilaan.

Sekä tämä kuivan ja kuuman paineilman syöttö että lattian pinnan lämmitys pidetään pääasiassa muuttumattomana, kunnes täytteessä olevan ilman kosteus jonkin poistoraon 8 läheisyydessä on laskenut ennalta määrättyyn ensimmäiseen arvoon. Asianmukainen mittauspis- 75205 te 16 voidaan usein saada poistamalla kynnys (kuvio 2) ja hakemalla kohta, joka on yhteydessä ilmaa läpäisevään kerrokseen, ts. hiekkatäytteeseen 4. Ennalta määrätty ensimmäinen arvo on sopivasti 60-65 %:n suhteellinen kosteus. Kynnyksen alapuolelle voi myös olla sopivaa porata reikä alas betoni laattaan 1 tai sen läpi lämpötilan mittausta varten tämän alapuolella tai tässä, viimeksi mainitussa tapauksessa lähellä laatan alasivua. Tämä mittauskohta voi olla tärkeä osaksi lattiatukikerroksen alkuperäisen lämpötilatason ja lämpötilagradientin toteamiseksi ja osaksi lämpötilamuutosten valvomiseksi betonilaatan alasivulla. Tällöin on sopivaa huolehtia siitä, ettei ainoastaan äsken mainittua, täytteen läpi kulkeneen ilman kosteuden ensimmäistä arvoa saavuteta, vaan että myös lämpötila syvemmällä tasolla kohoaa 25-30°C: seen, ennen kuin lämmön syöttö paineilmavirran ja lattiapinnan kautta keskeytetään. Lämmitys- ja kuivausvaihe voi vaatia muutaman vuorokauden ajanjakson, ennen kuin toivotut arvot saadaan.

Tämän jälkeen alennetaan jatkuvasti kuivatun paineilmavirran syöttölämpötilaa kosteuden kulun nopeuttamiseksi alhaaltapäin kuivattuun alueeseen, ts. hiekkatäytteeseen 4, lattiaan 5 ja betonilaatan 1 yläosaan. Lattiapinnan lämmitys keskeytetään tai sitä ainakin vähennetään samanaikaisesti. Edullisesti paine-ilman syöttölampötila alennetaan suuruusluokkaan +10°C.

Kuivattua ja kylmempää paineilmavirtaa ylläpidetään, kunnes kosteus betonilaatan 1 alapuolella tai betonissa lähellä laatan alasivua on laskenut ennalta määrättyyn toiseen arvoon, joka osoittaa, että myös betonissa tai sen alapuolella olevan alueen toivottu kuivaus on saatu aikaan. Mittaukset tällä alueella tehdään sopivasti aiemmin mainitun reiän läpi kynnyksen alapuolella. Kun lämpötila on laskenut 15-l7°C:seen ja suhteellinen ilman kosteus on laskenut n. 70 %:iin tällä alueella, voidaan paine-ilman syöttö keskeyttää. Myös tämä jäähdytysvaihe voi vaatia muutaman vuorokauden. Jos osoittautuisi, että suhteellinen kosteus kokemuksen perusteella valitun, verraten pitkän ajan kestäneen paineilman syötön jälkeen ei laske toivotulle tasolle, toistetaan koko selitetty lämmitys- ja jäähdytyssykli, kunnes 5 toivottu lopputila saavutetaan. 7520 5

Mahdollisimman tasaisen kuivauksen aikaansaamiseksi koko palkis-totason yli voi edelleen olla sopivaa vaihdella selitettyjen lämmitys- ja kuivausvaiheiden aikana paineilmavirran virtausratoja seuraavalla tavalla. Ainakin molempien vaiheiden alkuvaiheiden aikana paineilmavirta johdetaan kaikkien lattiaan kuvion 2 mukaisesti muodostettujen reikien 7 läpi, jolloin koko lattiatasoa varten saadaan sellainen virtauskuvio, joka on esitetty kuvion katkopisteviivan vasemmalla puolella, ts. keskustasta ja ulos reunoja kohti poistoa varten kaikkien rakojen 8 läpi. Jommankumman tai kummankin vaiheen loppuvaiheiden aikana voidaan sitten kaikki raot 8 yhtä lukuunottamatta teipata kiinni. Jos oviaukolla varustettua seinää pitkin sijaitseva rako 8 jätetään auki ja paine-ilmaa syötetään vain siitä kauimpana sijaitsevan reikärivin 7 läpi, saadaan koko lattiatasoa varten virtauskuvio, joka on esitetty kuvion 2 katkopisteviivan oikealla puolella. Näiden toimenpiteiden avulla saadaan siis pitempi virtausrata ilmavirtaa varten, joka tällöin mitä todennäköisimmin löytää muita virtaus-ratoja kuin aiemmin ja virtaa aiemmin mahdollisesti riittämättömästi läpi-ilmastettujen osien läpi.

Tila, jonka lattia kuivataan, varustetaan sopivasti tilapäisillä, sinänsä tunnetuilla laitteilla tuuletuksen parantamiseksi, niin että kosteaa ilmaa ja ylijäämälämpöä johdetaan pois siitä.

Edellä osittain selitetty laite keksinnön mukaisen tavan toteuttamiseksi on esitetty kaaviollisesti kuviossa 3. Paineilmalähde 13, joka syöttää kuivattua ja lämpötilan suhteen käsiteltyä paineilmaa neuloihin 10 letkujen 11 kautta, muodostuu paineilma-kompressorista 20, jossa on esijäähdytin 21, kuivauslaite 22, jossa on kaksi vaihtoehtoisesti kytkettävää ja vastaavasti regeneroitavaa kuivausyksikköä, jäähdytysparisto 23 (jäähdytyskompresso-rilla 24 varustetussa piirissä) sekä lämpöparisto 25, jota lämmitetään esim. paineilmakompressorin 20 jäähdyttimestä 21 tulevalla ylijäämälämmöllä. Mattomainen lämpötyyny 14 lattiapinnan lämmitystä varten voi ainakin osaksi olla lämmitetty paineilmakompressorin jäähdyttimestä 21 tai jäähdytyskompressorin 24 lauhduttimesta tulevalla vedellä.

Claims (10)

75205 6

1. Tapa kuivata kosteuden tai veden vahingoittama betonilattia-tukikerros (1) yhdessä siihen liittyvän täytteen (4) ja lattian (5) kanssa, jolloin lattiaan (5) muodostetaan syöttöaukkoja (7) ilmavirtaa varten alas täytteen (4) muodostamaan ilmaa läpäisevään kerrokseen asti ja sovitetaan poistoaukkoja (8) tästä kerroksesta, minkä lisäksi ilmavirta saatetaan virtaamaan ilmaa läpäisevän kerroksen läpi, kunnes ilman kosteuden tietty aleneminen on saatu aikaan asianmukaisessa ensimmäisessä mittauspisteessä (16) ilmaa läpäisevän kerroksen yhteydessä, tunnettu siitä, että syöttöaukot (7) muodostetaan useiden pienien reikien muodossa, että useita paineilmalähteeseen (13) liitettäviä injektioneuloja (10) viedään kukin omaan pieneen reikäänsä ilmavirran syöttöä varten paineilmavirran muodossa, että lattian pinnan lämmitystä varten tarkoitettu lämmitin (14) sijoitetaan lattialle tai sen yläpuolelle, että ilmavirta, jolla on alhainen absoluuttinen kosteus ja huomattava ylilämpötila lattiatukikerroksen (1) alku-lämpötilan suhteen, johdetaan ilmaa läpäisevään kerrokseen (4) injektioneulojen (10) kautta, kunnes ilman kosteus ensimmäisessä mittauspisteessä (16) on laskenut ennalta määrättyyn ensimmäiseen arvoon, että lattian (5) pintaa samanaikaisesti lämmitetään lämmittimen (14) avulla samaan lämpötilaan, joka ilmavirralla on tai korkeampaan, että ilmavirran syöttölämpötila sen jälkeen alennetaan kosteuden kulun nopeuttamiseksi alhaaltapäin ilmaa läpäisevän kerroksen (4) alueelle, jolloin lattiapinnan lämmitystä edullisesti vähennetään tai se keskeytetään, että ilmavirtaa, joka on viimeksi mainitussa tilassa, ylläpidetään, kunnes kosteus betonin alapuolella tai betonissa lähellä sen alasivua on laskenut ennalta määrättyyn toiseen arvoon, joka osoittaa, että myös betonissa tai sen alapuolella olevan alueen toivottu kuivaus on saatu aikaan, sekä että selitetty lämmitys- ja kuivaussykli toistetaan, mikäli kosteuden aleneminen ennalta määrättyyn toiseen arvoon ei toteudu viimeksi mainitussa tilassa olevan ilmavirran jonkin aikaa tapahtuneen ylläpidon jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että ilmavirran absoluuttinen kosteus syötön aikana pide- .. , 3 . n taan arvossa n. 0,2 g vetta/m lLmaa. 75205

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että ilmavirran lämpötila mainitussa ylilämpötilassa tapahtuvan syötön aikana pidetään 30-50°C:ssa ja että lattian pinnan lämpötila pidetään n. lO°C:ta korkeampana.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen tapa, tunnettu siitä, että myös lämpötila betonin alapuolella tai betonissa lähellä sen alasivua mitataan ja että mainitun yli-lämpötilan omaavaa ilmavirtaa ja edullisesti myös lattiapinnan lämmitystä ylläpidetään, kunnes mitattu lämpötila on kohonnut ennalta määrätylle tasolle, joka on edullisesti 25-30°C, jolloin ilmavirran lämpötilaa alennetaan vasta, kun sekä nousu tälle läm-pötilatasolle että kosteuden alennus ensimmäisessä mittauspisteessä ennalta määrättyyn ensimmäiseen arvoon on saatu aikaan, joka ensimmäinen arvo edullisesti asetetaan 60-65 %:iin# suhteellisena ilman kosteuden mittana, minkä lisäksi ilmavirtaa, jolla on edullisesti suuruusluokkaa +10°C alennettu lämpötila, ylläpidetään ainakin, kunnes lämpötilan mittaus betonissa tai sen alapuolella osoittaa lämpötilan laskua 15-17°C:seen, jolloin ennalta määrätty ensimmäinen arvo asetetaan n. 70 %:iin, suhteellisena ilman kosteutena mitattuna.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen tapa, tunnettu siitä, että pienet reiät (7) muodostetaan poraamalla ja niille annetaan enintään 2 mm:n halkaisija sekä ne sijoitetaan useihin riveihin jaolla 10-50 cm, edullisesti n. 15 cm, kunkin rivin reikien välissä.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen tapa, tunnettu siitä, että ilman kosteus ensimmäisessä mittausois-teessä (16) mitataan ontelossa kynnyksen alapuolella, joka ontelo on yhteydessä ilmaa läpäisevään kerrokseen (4), ja että tässä muodostetaan porausreikä betoniin tai sen läpi, jota Porausrei-kää käytetään lämpötilan ja kosteuden mittauksiin betoniSsa tai sen alapuolella. 75205

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen tapa, tunnettu siitä, että pienet reiät (7) muodostetaan lattian (5) keskiosiin ja että ilmavirta johdetaan suunnassa ulospäin ja poistuu kehärakojen (8) kautta, jotka on paljastettu poistamalla lattiasokkelit, ja että tätä virtaus-vaihetta ylläpidetään ainakin sekä yli lämpötilassa tapahtuvan ilman syötön että seuraavan kylmemmän ilman avulla tapahtuvan jäähdytyksen alkuvaiheissa, jolloin tietyt näistä raoista (8) suljetaan, esim. teipataan kiinni, ainakin jonkin päättävän vaiheen aikana, jolloin ilman syöttö pienien reikien (7) läpi rajoitetaan ainoastaan sellaisiin reikiin (7), jotka sijaitsevat suuren välimatkan päässä edelleen avoimesta raosta tai edelleen avoimista raoista (8), niin että ilmavirtaa johdetaan pidemmän matkan yli kuin aiemmin lattian alapuolella virtausratojen aikaansaamiseksi aiemmin mahdollisesti riittämättömästi läpi-ilmastettujen osien läpi.

8. Laite, joka on tarkoitettu kuivaamaan kosteuden tai veden vahingoittamaa betonilattiatukikerrosta (1) sekä siihen liittyvää täytettä (4) ja lattiaa (5) ilman avulla, jota johdetaan sisään sen ilmaa läpäiseviin kerroksiin, ja johon kuuluu paineilmakompressori (20, 21), joka on varustettu ilmavirran kuivauslaitteella (22) sekä jäähdytysparistolla (23) ja lämpöparistolla (25) tätä varten, tunnettu erillisestä lämmittimestä (14) lattiapinnan lämmitystä varten ja useista injektioneuloista (10), jotka on tarkoitettu vietäväksi lattiassa (5) olevien pienien reikien (7) läpi ja joihin ilmavirta on tarkoitettu syötettäväksi letkujen (11) kautta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä että injektioneulat (10) muodostuvat putkista, joiden ulkohalkaisija on edullisesti enintään 2 mm, joissa putkissa on useita aksiaalisessa suunnassa jaettuja reikiä (12) niiden putkiseinissä. 75205

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että erillinen lämmitin (14) muodostuu yhdestä tai useammista mattomaisista lämoötyynyistä, jotka on ylöspäin peitetty lämpöä eristävällä ja edullisesti heijastavalla aineella (15) ja joita lämmitetään sisäpuolisilla kuumavesikierukoilla tai sähkökierukoilla. 10 75205