FI73118B - Tillvaextregulatorer foer vaexter. - Google Patents

Description

7311 8

KASVIEN KASVUNSÄÄTÖAINEITA

Keksintö koskee kasvien kasvunsäätöaineita eli aineita, jotka vaikuttavat kasvin kasvuun ja kehitykseen. Keksinnönmukai-set valmisteet sisätävät tehoaineina yleisen kaavan(l) mukaisia 3,6-diamino-akridiini-N-glykosideja N NH_R1 ja/tai näiden happoadditiosuoloja, joiden yleinen kaava on (II)

A-P

L .J (id

R2-HIT

L H Jp - joissa kaavoissa substitunteista R·; ja R2 ainakin toinen on a- ja/tai β -(D)- ja /tai a -ja/tai 6-(L)-glukosyyli-, galaktosyyli-, manno-syyli-, -ksylosyyli-, arabinosyyli-, -ribosyyli-, -6-desoksi-glukosyyli-, -6-desoksi-galaktosyyli-, ramnosyyli-, maltosyyli-, 2-asetamido-2-desoksi-glukosyyli-, laktosyyli-, sellobiosyyli-, gentiobiosyyli- tai -laminaaribiosyyliryhmä ja toinen on joko vety tai joku edellämainituista sokeri ryhmistä, A on happotähde ja p on 1, 2 tai 3·

Yleisen kaavan (I) mukaiset yhdisteet ja niiden yleisen kaavan (II) mukaiset happoadditiosuolat ovat ennestään tunnettuja (Saksalainen hakemusjulkaisu no. 32 07 021), mutta niiden vaikutusta kasvien kasvuun kuvataan tässä selostuksessa ensimmäistä kertaa.

73118

On tunnettua, että maataloudessa on suhteellisen pitkään käytetty erilaisia menetelmiä, kuten lajivalintaa, kasvinsuojelua, maanparannusta, keinolannotteita ja kastelua, jotta saavutettaisiin parempi sato ja tuotteille korkeampi laatu. Kasvihormonien tai kasvunsäätöaineiden käyttö avasi uuden mahdollisuuden satojen parantamiseksi (Turner (1972),

Outlook Agr., 7, 14).

Luonnossa esiintyvien kasvi hormonien vaikutustapaa tutkittiin ja hormoninkaltaisella tavalla vaikuttavia aineita valmistettiin teollisesti. Nämä aineet (auksiinit, gibberellii-ni, sytokiniinit, etyleeninmuodostajat, inhibiittorit) kohdistavat vaikutuksesta kasvien elämänkulkuun ja voivat nopeuttaa tai hidastaa itämistä, kasvua, kukintaa ja hedelmien kypsymistä, parantaa vastustuskykyä hallan ja kuivuuden suhteen, estää viljan lakoontumista, kohottaa proteiinien ja välttämättömien aminohappojen pitoisuutta jne. (T. Dease (1978) World Farm 20, 8-9, 1415; Farm. Chemicals (1978) 141, 3, 42; unkarilainen patenttijulkaisu no. 175 568).

Kasvien kasvunsäätöaineiden käyttö ei ainoastaan kohota satoa, vaan vaikuttaa myös laatuun tai tarjoaa maanviljelys-teknisiä etuja (Nickell, L. G. (1982) Plant Growth Regulators, Spinger Verlag Berliη-Heidelberg-New York; USA:n patenttijulkaisu no. 4 116 675; japanilainen patenttijulkaisu no. 44 676).

Huolimatta paljonpuhutuista käyttömahdollisuuksista on kasvunsäätöaineiden käyttö käytännössä paljon vähäisempää, kuin kuvattujen etujen perusteella voisi odottaa. Kaikkiaan 8 valmistetta kattaa noin 70 # kasvien kasvunsäätöaineiden markkinoista; useimmat tähän mennessä löydetyt aineet ovat nimittäin kasvua estäviä aineita (I.I Batch: Plant Growth Regulators in Crop Management. Symposium on Biosciense, 20,21. April 1982, Szeged, Unkari.

3 73118 Käytettäessä markkinoilla olevia aineita joudutaan ottamaan huomioon seuraavat haittatekijät: - Useimpien valmisteiden optimaalinen käyttömäärä on hyvin kapealla pitoisuusalueella, mikä merkitsee, että niiden annostus voi olla liian suuri eikä tällöin saada aikaan haluttua vaikutusta.

- Käsittelyllä saavutettu etu riippuu myös ilmastollisista tekijöistä.

- Monivuotisilla puukasveilla on kasvien edellisvuotisella tilalla suuri merkitys, - Eri kasvilajit reagoivat kasvien kasvunsäätöaineisiin eri tavoin.

Lopultakin on todellinen tilanne se, että puutarha- ja kasvi-huoneviljelmissä on kasvien kasvunsäätöaineilla saavutettu kyllä huomattaviakin tuloksia, mutta suurilla aloilla viljelyille maatalouden hyötykasveille, kuten maissille, soijalle, riisille tai vehnälle, ei ole vielä olemassa todella tehokasta stimulaattoria (t. Dease (1978) World Farm. 20, 8-9, H15).

Keksinnönmukaisesti on nyt havaittu, että yleisen kaavan (I) mukaiset 3,6-diamino-akridiini-N-glykosidijohdannaiset vaikuttavat kasvien kasvuun, ja vaikutus on todella ensisijassa stimuloiva. Tämä havainto on yllättävä, koska ammattikirjallisuudesta ei löydy mitään viittausta siihen suuntaan, että akridiinijohdannaiset olisivat käyttökelpoisia kasvunsäätö-aineina maataloudessa. Syöväntutkimus asettaa lukuisiin akridiini johdannaisiin suuria toiveita ja myös tunnetuilla, yleisen kaavan (I) mukaisella yhdisteellä on tähän asti havaittu olevan vain farmakologisia vaikutuksia.

Nyt on havaittu, että yleisen kaavan (I) tai (II) mukaisella yhdisteellä käsitellyt siemenet (tai mukulat) itävät 1 - 5 vuorokautta nopeammin kuin käsittelemättömät verrokit. Stimu-loitumisen aste riippuu kasvilajista. Useimmissa tapauksissa 4 731 1 8 eivät käsitellyt siemenet itäneet ainoastaan paremmin vaan myös nopeammin, eli prosentuaalinen itävyys (itäneiden lukumäärä per 100 jyvää) oli parempi, millä seikalla on merkitystä erityisesti sellaisten siementen kohdalla, joiden itämis-kyky on heikentynyt varastoinnin vuoksi.

Käsittelyn seurauksena oli myös juuriston kehittyminen voimallisempaa, sillä juuriston kokonaispaino ja haarojen lukumäärä kasvoivat. Sirkkalehdet ja niitä seuraavat lehdet olivat väriltään voimakkaan vihreitä, ja niiden korkean klorofyllipitoisuuden ansiosta tapahtuu fotosynteesi todennäköisesti myös tehokkaammin.

Koska käsitellyt kasvit itivät nopeammin ja niillä oli voimakkaampi juurtenmuodostus, oli niillä myös useimmissa tapauksissa suurempi vihermassa, eikä ainoastaan alkuvaiheessa vaan - riippuen enemmän tai vähemmän kyseisestä kasvilajista - myös koko kasvukauden ajan. Näiden havaintojen perusteella ryhdyttiin suorittamaan kokeita avomaalla ja ne osoittivat, että keksinnönmukaisesti käyttökelpoiset yhdisteet kohottivat satoa. Myönteisiä tuloksia saavutettiin ensisijassa maissilla, riisillä, soijalla, auringonkukalla, sokerijuurikkaalla, vehnällä, unikolla ja paprikalla.

Paitsi näitä yleisiä, kaikkien tutkittujen kasvilaatujen kohdalla suuremmassa tai pienemmässä määrin havaittuja seikkoja voitiin yksittäiten lajien kohdalla todeta seuraavia konkreettisia vaikutuksia.

Palkokasveilla kasvoi juurimassan ohella myös juurinysty-röiden (Rhysobium) lukumäärä voimakkaasti. Unikoiden kasvu-korkeus tuli tasaisemmaksi ja myös sivuversoihin kasvoi kukintoja ja siemenkotia, josta syystä kotien ja siementen sato kasvoi. Koska myös alkaloidipitoisuus oli suurempi, voitiin saada talteen oleellisesti enemmän alkaloidia.

Maissin kohdalla kasvoi kukinnon haarakkeiden määrä. Soijan 5 73118 kohdalla kasvoi palkokerrosten lukumäärä. Riisin kohdalla olivat tähkät pitempiä ja sisälsivät enemmän jyviä. Sokerijuurikkaiden ja vehnän klorofyllipitoisuus oli huomattavasti suurempi. Auringonkukan kohdalla olivat varret lyhyempiä ja paksumpia, hedelmäpohja suurempi ja sato suurempi.

Keksinnönmukaisesti käytettävien tehoaineiden vaikutuksen moninaisuus on yllättävää. Tähän mennessä tunnetut kasvun-säätöaineet vaikuttavat selvästi erotettavalla tavalla joko juurien kasvuun tai versomiseen tai suvunjakamiselinten kehittymiseen. Yleisen kaavan (I) mukaiset akridiinijohdannaiset ja niiden happoadditiosuolat vaikuttavat monimutkai-sesti ja stimuloivasti koko kasviin. Jos esimerkiksi riisi ruiskutetaan ennen kukkimista, tapahtuu kypsyminen nopeammin ja lisäksi sato kasvaa. Lukuisat kasvunsäätöaineet (esimerkiksi unkarilaisessa patenttijulkaisussa no. 176 514 kuvatut) vaikuttavat vain satoa lisäävästi siten, että ne estävät vegetatiivista kasvua ja näin ollen mahdollistavat suuremman kasvi tiheyden. Keksinnönmukaisesti käytettävissä olevat tehoaineet estävät samoin useissa tapauksissa vegeta-tiivista kasvua (unikko, auringonkukka), mutta samanaikaisesti ne lisäävät myös hedelmärunkojen (kodat, hedelmäpohjät) lukumäärä ja aineiden pitoisuuksia (alkaloidit).

Yleisen kaavan (i) mukaisilla yhdisteillä tai niiden happoad-ditiosuoloilla voidaan lisäksi saada aikaan sopusointu hyötykasvien geneettisesti määräytyvän suorituskyvyn ja ympäristön asettamien vaatimusten välille. Tässä vielä avoimet mahdollisuudet tuleva silmiinpistävimmiksi, kun ajatellaan sitä suurta eroa, joka kasvin tuottokyvyllä on kasvihuoneessa (fytotroni) ja avomaalla.

Yleisen kaavan (I) mukaiset yhdisteet valmistetaan saksanlai-sen hakemusjulkaisun no, 32 07 021 mukaisesti. Myös happo-additiosuolojen valmistus on osaksi (esimerkiksi hydroklori-dit, hydrobromidit, sulfaatit, fosfaatit jne.) selostettu 6 7311 8 kyseisessä julkaisussa ja toisaalta ne voidaan valmistaa sinänsä tunnettuja menetelmiä käyttämällä. Kasvien kasvuun vaikuttamistarkoituksessa voidaan myös käyttää yleisen kaavan (I) mukaisten yhdisteiden ja/tai niiden yleisen kaavan (II) mukaisten happoadditiosuolojen seoksia.

Keksinnönmukaiset kasvien kasvunsäätöaineet sisältävät 0,01 - 95 paino-# tehoainetta(eita) ja lisäksi tavallisia apuaineita, täyteaineita ja ohentiraia. Tehoaineet formuloidaan näihin valmisteisiin tavalliseen tapaan (esimerkiksi liuoksiksi, pölytteiksi, emulsioiksi, suspensioksi, tahnoiksi, rakeiksi, jne.). Valmisteet tehdään tavalliseen tapaan siten, että tehoaineet sekoitetaan kantoaineisiin ja/tai apuaineisiin ja mahdollisesti lisätään pinta-aktiivisia aineita, stabilointiaineita ja muita lisäaineita.

Sopivia kantoaineita ovat mm. vesi, dimetyylisulfoksidi, dimetyyliformamidi, propanoli, etyleeniglygoli, propyleeni-glykoli, hiilivedyt, klooratut hiilivedyt, ketonit, kuten asetoni tai sykloheksanoni, ja mineraaliöljyjakeet sekä näiden liuottimien seokset. Sopivia kiinteitä kantoaineita ovat ensisijassa mineraalit, kivijauhot, savet, kaoliini, talkki, piimää ja orgaaniset aineet ja ennen kaikkea maataloudessa syntyvät sivu ja jätetuotteet (uutettu juurikas-hake, jauhettu maissinvarsi).

Tehoaineet ovat kemiallisesti stabiileja ja kestäviä ja niitä voidaan näin ollen käyttää yhdessä muiden maataloudessa tavallisesti käytettyjen aineiden, kuten hivenaineiden, hyönteistentorjunta-aineiden ja siententorjunta-aineiden, kanssa ja levittää yhdellä ja samalla toimenpiteellä.

Keksinnönmukaiset aineet sisältävät, kuten jo edellä mainittiin, 0,01 - 95 paino-# tehoainetta(eita), mielellään 0,01 -70 paino-#. Valmisteista voidaan sen jälkeen ohentamalla valmistaa tavallisia käyttömuotoja (ruiskutettavia liemiä, 7 73118 peitta-aineita).

Käyttö tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi siementen peittauksella. Peittaus tapahtuu esimerkiksi siten, että siemenet upotetaan tehoainetta sisältävään liuokseen, tai peitataan kuivalla tai kostealla jauheella, tai peittaus-liuos ruiskutetaan tai peitta-aine tartutetaan siemeniin käyttämällä apuna tartutusainetta (esim. Xanthan, ks. Merck Index IX, yhdiste 9719)· Tehoaine joutuu siementen kanssa maahan ja erittäin hyvällä vaikutusteholla siemenen sisään, sen imiessä vettä maaperästä. Peittauksessa käytetään mielellään 0,5 - 2,5 kg tehoainetta siementonnia kohti.

Koska tehoaineet vaikuttavat myös systeemisesti, voidaan niitä käyttää myös kasvustoon ruiskuttamalla. Tällä tavalla voidaan kasvien tietyt osat käsitellä tarkoituksellisesti myös pintaan nousun jälkeen. Optimaalinen ajankohta ja optimaalinen annos riippuvat kyseessä olevasta kasvilajista ja alan ammatti-ihminen voi saada ne helposti selville tietojensa ja sarjakokeiden avulla. Koska tehoaineet ovat kasveille vain hyvin vähäisessä määrin myrkyllisiä, on mahdollinen yliannostus vaaraton. Kun levitys tapahtuu ruiskuttamalla, ovat annokset 0,1 - 3»75 kg hehtaaria kohti osoittautuneet edullisiksi. Tehoaineiden hyvä liukoisuus rasva- ja vaha-aineisiin edesauttaa niiden tunkeutumista kasveihin. Tätä voidaan parantaa tunkeutumista edesauttavilla liuottimilla, kuten dimetyylisulfoksidilla.

Keksinnönmukaisten kasvien kasvunsäätöaineiden vaikutusta tutkittiin sekä laboratoriokokeilla että avomaalla useilla kasvilajeilla. Seuraavissa käyttötapaesimerkeissä (avomaa) esitetyt tulokset ovat neljässä palstakokeessa satunnaisessa järjestykssä tehtyjen toistokokeiden keskiarvoja. Käytettyjen aineiden merkinnät (I, II, III, IV jne.) vastaavat formu-lointiesimerkkien numerointia, joissa on kuvattu kyseessä olevan valmisteen teko.

8 7311 8

Esimerkki 1

Maissin (Zea mays) itämisen stimulointi laboratoriossa

Erilaisia tehoaineita sisältävistä valmisteista valmistettiin vedellä laimentamalla peittausliuoksia, joilla oli sama pitoisuus. Kussakin 100 mlrssa käsittelyliuosta liotettiin 100 kuivaa maissinjyvää 16 tuntia 25°C:ssa. Annos vastasi 0,5 kg tehoainetta siementonnia kohti.

Itäminen tutkittiin ISTA-sääntöjen (International Rules for Seed Testing; Proc.Int.Seed Test.Ass. 1966, 31, 1-152) mukaisesti. Niiden mukaan varastoitiin käsiteltyjä siemeniä 25°C:ssa vedellä kostutettujen itämispapereiden välissä.

Itävyysprosentti todettiin 4- päivänä ja oraan pituus 7-päivänä. Verrokit liotettiin vesijohtovedessä.

Tulokset on esitetty taulukossa 1. Jokainen arvo on kolmen toistokokeen eli 300 siemenen keskiarvo.

9 73118

Taulukko 1

Valmisteen Tehoaine Itävyys-^ Idun pituus numero 4· päivänä (cm) 7· päivän; I 3,6-di-( 3 -D-glukopyrano- 100 9,8 syyli-amino)-akridiini II 3-amino-6-( β -D-glukopyra- 98 7,1 nosyyli-ami no)akrdiini- hydrokloridi III 3,6-di-( a -L-ramnopyrano- 88 9,8 syyli-amino)-akridi ini IV 3,6-di-( a -D-ribopyrano- 93 9,2 syyli-ami no)-akridi ini V 3,6-di-( β -D-laktopyrano- 86 9,6 syyli-amino)-akridi ini VI 3-( 3 -D-glukopyranosyyli- 100 8,7 amino)-6-(a -L-ramnopyra- nosyyliamino)-akridiini VII 3,6-di-( 3 -D-glukopyrano- 100 9,8 syyliamino)-akridiini ja 3-amino-6-( 3 -D-glukopy-ranosyyli-amino)-akridiini

Verrokki 85 6,4 (Vesijohtovesi)

Riisinsiementen käsittely (avomaa)

Esimerkki 2 10 7311 8

Kylvöä varten riisiä (Oryza sativa) liotettiin 17 tuntia valmisteesta VII tehdyssä liuoksessa. Tehoaineen määrän vastaavuus oli 2,5 kg per 1000 siemenkiloa. Kun avomaalla verrattiin vesijohtovedessä liotettuun verrokkiin, havaittiin seuraavat erot:

Pintaannousun ajankohta 5 vrk aikaisemmin

Kasvien lukumäärä juoksumetriä kohti n. 7 $ suurempi Tähkien pituus n. 10 $ pitempi

Jyväsato n. 10,8 $ suurempi

Kasvien suurempi lukumäärä metriä kohti antaa aiheen siihen johtopäätökseen, että prosentuaalinen itävyys olisi parempi myös avomaaolosuhteissa.

Esimerkki 3

Sokerijuurikkaan siementen käsittely (avomaa)

Sokerijuurikkaan (Beta vulgaris) siemenet peitattiin kuivina valmisteella XI, jolloin määrä oli 1,25 kg tehoainetta siementonnia kohti. Verrokkiin verrattaessa havaittin tärkeimmissä parametreissä seuraavat erot:

Pintaannousun ajankohta 7 vrk aikaisemmin

Lehtien lukumäärä kasvia kohti n. 31 suurempi

Kehittyneimmän lehtiruodin pituus n. 39 % suurempi

Kehittyneimmän lehden leveys n. 54,6 $> suurempi

Juurikkaan paino satoa korjattaessa n. 57 # suurempi

Vahingollinen typpipitoisuus n. 9 % pienempi

Puhtaan sokerin saanto n. 41,7 # suurempi 1 1

Herneensiementen käsittely (avomaa) 73118

Esimerkki 4

Kylvöä varten herneet (Pisura sativum) peitattiin valmisteella VII, jolloin käytettiin 0,5 kg tehoainetta per 1000 sieraenkiloa. Verrokkiin verrattuna havaittiin seuraavat erot:

Pintaannousun ajankohta 6 vrk aikaisempi

Kukinnan alkaminen 4 vrk aikaisempi

Palkojen muodostus 1 vrk aikaisempi Täysi kypsyys 6 vrk aikaisempi

Korjuukelpoisuusaika 1) n. 10 vrk pitempi

Juurinystyröiden (Rhysobiura) lukumäärä n. 20 % suurempi 1) Korjuukelpoisuus on hernesäilykkeiden valmistuksessa laatuparametri· Korjuukelpoisuusaika alkaa korjuukelpoisuu-desta ja päättyy siihen, kun pavut alkavat olla jauhoisia.

Esimerkki 5

Unikonsiementen käsittely (avomaa)

Kylvöä varten unikonsiemeniä (Papaver somniferum) liotettiin 16 tuntia valmisteesta V tehdyllä peittausliuoksella.

Tällöin käytettiin 0,51 Kg tehoainetta 1000 siemenkiloa kohti. Kun verrattiin vesijohtovedessä liotettuihin verrokkeihin, havaittiin seuraavat erot.

Pintaanousun ajankohta 3 vrk aikaisempi

Varren pituuskastu 2 vrk myöhempään

Kukinnan alkaminen 2 vrk aikaisemmin

Kukinnan loppuminen 2 vrk aikaisemmin

Tuoreiden lehtien paino n. 32 $> pienempi

Tuoreiden juurien paino n. 21 ^ suurempi

Kasvin korkeus kukkimistilassa n. 10 $ pienempi 7311 8 1 2

Yhden siemenkodan kasvattaneiden haarojen lukumäärä n. 32,8 fo suurempi

Kypsyys 2 vrk aikaisemmin

Kotasato n. 32 fo suurempi

Unikonsieraensato n. 37 $ suurempi

Saman kotamäärän alkaloidipitoisuus n. 107,1 % suurempi morfiinipitoisuus n. 107,1 % suurempi kodeiinipitoisuus n. 140 $ suurempi tebaiinipitoisuus n. 52,7 $> suurempi narkotiinipitoisuus n. 64,7 $ suurempi narkotaliinipitoisuus n. 84,5 $ suurempi

Esimerkki 6

Soijan käsittely pintaannousun jälkeen (avomaa)

Soijantaimet käsiteltiin 2-lehtisellä asteella ollessaan valmisteella VIII suihkuttamalla tippumiskosteiksi. Käytetty määrä oli 0,1 kg tehoainetta hehtaaria kohti. Verrokkiin verrattaessa havaittiin seuraavat erot:

Kasvien korkeus sadonkorjuun aikaan n. 25 % suurempi

Lehtien leveys sadonkorjuun aikaan n. 32,2 $ leveämpi

Lehtien pituus sadonkorjuun aikaan n. 43>2 % pitempi

Alimman palon etäisyys maasta n. 36 % suurempi

Palkokerrosten määrä lähes kaksinkertai nen 1,92)

Kuiva juurimassa n. 87,36 % suurempi

Vihreiden palkojen sato n. 38,7 suurempi

Sadonkorjuun aikaan vielä jäljellä- 24,5 % enemmän olevien lehtien lukumäärä $:ina lehtiä säilyi sadon- maksimaalisesta lehtien lukumää- korjuuseen asti määrästä.

Esimerkki 7 1'3

Siementen peittaus ja uitraäänikäsittely (maissi, avomaa) 7311 8

Kylvöä varten maissinsiemenet peitattiin valmisteella I käyttämällä 0,2 g tehoainetta 1000 sieraenkiloa kohti ja sen jälkeen käsiteltiin ultraäänellä 5 minuuttia (Laite: Tyyppi KLN, Heiluntapää TI, annettu teho 0,7 W/cm3), Kun verrattiin pelkästään ultraäänellä käsiteltyihin verrokkeihin, havaittiin seuraavat erot:

Pintaannousun ajankohta 2 vrk aikaisemmin

Oraan elinkyky n. 7 $ suurempi

Kasvin korkeus n. 10 ^ suurempi

Lehden pituus n. 33 i> suurempi

Lehden leveys n. 28 % suurempi

Varren paksuus n. 8 % suurempi Tähkien määrä/palsta n. 8 % suurempi 1000 jyvän paino n. 16 & suurempi

Jyviä tähkää kohti n. 25 $> enemmän

Seuravassa esitetään muutamia esimerkkejä keksinnönmukaisten aineiden formuloinnista. "Tuotemuodolla" tarkoitetaan kauppaan toimitettavaa valmistetta, joka pitää laimentaa ennen käyttöä. "Käyttömuodolla" tarkoitetaan käyttövalmista valmistetta. Valmisteiden kohdalla käytetyt roomalaiset numerot vastaavat niitä, jotka on esitetty biologisissa esimerkeissä.

I (Tuotemuoto) 50 paino-3>6-di-( B-D-glukopyranosyyliamino)-akridiinia 40 paino-^ dimetylisulfoksidia ja 10 paino-$ vettä sekoitetaan valmisteeksi. Tämä laimennetaan haluttuun väkevyyteen ennen käyttöä.

73118 14 II (Tuotemuoto) 5 paino-# 3-amino-6-(6-D-filukopyranosyyliamino)-akridiini.HCl 1 paino-# vettä ja 94 paino-# dimetyylisulfoksidia sekoitetaan keskenään. Tämä valmiste laimennetaan haluttuun väkevyyteen ennen käyttöä.

III (Tuotemuoto) 12.5 paino-# 3,6-di-(a-L-ramnopyranosyyliamino)-akridiinia 65,0 paino-# dimetyylisulfoksia ja 22.5 paino-# vettä sekoitetaan keskenään. Tämä valmiste laimennetaan vedellä haluttuun väkevyyteen ennen käyttöä.

IV (Tuotemuoto) 40 paino-# 5,6-di-(a-D-ribopyranosyyliamino)-akridiinia 50 paino-# dimetyylisulfoksidia ja 10 paino-# vettä sekoitetaan keskenään. Tämä valmiste laimennetaan haluttuun väkevyyteen ennen käyttöä- V (Tuotemuoto) 25 paino-# 3>6-di-(6-laktopyranosyyliamino)-akridiinia 65 paino-# dimetyylisulfoksidia ja 10 paino-# vettä sekoitetaan keskenään. Tämä valmiste laimennetaan sopivaan väkevyyteen vedellä ennen käyttöä.

VI (Tuotemuoto) 30 paino-# 3-(B-D-glukopyranosyyliamino)-6-( a -L-ramnopyrano-syyliamino)-akridiinia 15 7311 8 3 paino-# propanolia ja 67 # vettä sekoitetaan keskenään. Tämä valmiste laimennetaan vedellä haluttuun väkevyyteen ennen käyttöä.

VII (Tuotemuoto) 15 paino-# 3,6-di-( 8-D-glukopyranosyyliamino)akridiinia, 10 paino-# 3-amino-6-( 8 -D-glukopyranosyyliamino)-akridi inia, 5 paino-# etyleeniglykolia, 2 paino-# dimetyylisulfoksidia ja 6 paino-# vettä sekoitetaan keskenään. Ennen käyttöä sekoitetaan valmisteeseen polysakkaridin Xanthan 1 #:sta liuosta (tai jonkun muun markkinoilla olevan tartutusaineen liuosta) painosuhteessa 1:1 ja sen jälkeen suoritetaan laimentaminen käsiteltävillä siemenillä haluttuun väkevyyteen (kg tehoainetta siementonnia kohti).

VIII (Käyttömuoto) 3.6- di-( 3-D-glukopyranosyyliamino)-akridiinia 0,01 paino-# dimetyylisylfoksidia 1,00 paino-# vettä 98,99 paino-#

Valmiste voidaan käyttää välittömästi kasvuston ruiskutukseen.

IX (Tuote- ja käyttömuoto) 3.6- di-( 8-D-glukopyranosyyliamino)-akridiinia 95 paino-# talkkia 5 paino-#

Valmiste laimennetaan haluttuun väkevyyteen käsiteltävillä si emenillä.

Claims (4)

73118 16 X (Tuotemuoto) 50 paino-# 3,6-di-( β -D-glukopyranosyyliamino)-akridiinia ja 50 paino-# kaoliinia sekoitetaan keskenään. Ennen käyttöä valmisteeseen lisätään 2 paino-# vettä ja sen jälkeen se laimennetaan käsiteltäville siemenille haluttuun väkevyyteen. XI (Tuote- ja käyttömuoto) 3.6- di-( 6-D-glukopyranosyyliamino)-akridiinia 70 paino-# talkkia 30 paino-# Käytettäessä laimennetaan valmiste käsiteltäville siemenille haluttuun väkevyyteen.

1. Kasvien kasvunsäätöaine, tunnettu siitä, että se sisältää tehoaineena yleisen kaavan (I) mukaista 3.6- diaminoakr idi ini-N-glykosidia /γν> (I) ja/tai sen yleisen kaavan (II) mukaista happoadditiosuolaa A_P R2-HN//^i:^^ NH-Rj L H ~p 17 7311 8 joissa kaavoissa substituenteista ja R2 ainakin toinen onα - ja/tai β-D-ja/tai α-ja/tai 6-(L)-glukosyyli-, -galaktosyyli-, -mannosyyli-, -ksylosyyli-, -arabinosyyli-, -ribosyyli-, -6-desoksi-glukosyyli-, “6-desoksi-galaktosyyli-, -ramnosyyli-, -maltosyyli-, -2-asetamido-2-desoksigluko-syyli-, -laktosyyli-, -sellobiosyyli-, -gentiobiosyyli- tai -laminaribiosyyliryhmä ja toinen on joko vety tai joku edellämainituista sokeri ryhmistä, A on happotähde ja poni, 2 tai 3.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvien kasvunsäätöaine, tunnettu siitä, että se sisältää tehoaineena 3,6-di-( 6-glukopyranosyyliamino)-akridiinia, 3-amino-6-( β-D-glukopyranosyyli amino)-akridiini-hydrokloridia, 3f6-di-(a -L-ramnopyranosyyliamino)-akridiinia, 3,6-di-( a-D-ribopyranosyyliamino)-akridiinia, 3,6-di-(6 -lakto-pyranosyyliamino)-akridiinia, 3-( β-D-glukopyranosyyliami-no)-6-( a-L-ramnopyranosyyliamino)-akridiinia, 3-amino-6-( β-D-glukopyranosyyliamino)-akridiinia tai jotakin näiden seosta.

3· Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvien kasvunsäätöaine, tunnettu siitä, että sen tehoainepitoisuus on 0,01 - 95 paino-#, mielellään 0,01 - 70 paino-#.

4· Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvien kasvunsäätöaine, tunnettu siitä, että se sisältää liuottimena dimetyylisulfoksidia. is 73118 Patentkrav :