FI72242B - Foerfarande och kopplingsanordning foer synkronisering vid oeverfoering av digitala kommunikationssignaler - Google Patents

Description

Ι«^§*^Ί KUULUTUSJULKAISU n 0 9 ./| O

l j ' ί'utläggningsskrift ' C (45) ?-tc.-.tti työnne ity (51) Kv.lk.‘/lnt.CI.‘ H 0*+ L 7/0*4 P A 1 Q O £ (21) Patenttihakemus — Patentansökning 0 J 1 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 1 9.06.80 (23) Alkupäivä—Giltighetsdag 19*06.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 21 . 12.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon ja kuul.jutkaisun pvm. ·- 31-12.86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 20.06.79

Saksan 1i i ttotasavaita-Förbundsrepub 1 iken Tysk 1 and (DE) P 292*4922.7 (71) Siemens Akt iengesel 1 schaf t, Ber 1 in/Munchen , DE; Wi ttel sbacherplatz 2, Munchen, Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Josef Zemanek, Munchen, Saksan 1iittotasava1ta-Förbundsrepub 1iken Tyskland(DE) (Jk) Berggren Oy Ab (5*4) Menetelmä ja kytkentälaite tahdistusta varten digitaalisten viesti- signaalien siirrossa - Förfarande och koppiingsanordning för synkroni-sering vid överföring av digitala kommunikationssignaler

Keksinnön kohteena on menetelmä tahdistusta varten digitaalisten viestisignaalien siirrossa kaksijohdinsiirtojohdoilla keskuslaitteen, etenkin PCM-aikamultipleksointi-välityskeskuksen ja sivulaitteen, etenkin digitaalisen tilaaja-aseman välillä vähintään yhden viestisignaalisanan ja edellä olevan tahdistus-sanan käsittävien viestisignaalijaksojen muodossa, jolloin molemmissa laitteissa aikasuhteet määräävät tahtigeneraattorit toimivat plesiokronisesti toistensa suhteen, minkä menetelmän mukaisesti sivulaitteessa tahtigeneraattori 1 la määrätystä bittitah-dista johdetaan kulloinkin välittömästi toisiaan seuraavien, parittomana määränä esiintyvien aikavälien jaksottain toistuvat ryhmät, joista kulloinkin ryhmän keskellä oleva aikaväli osuu yhteen bittitahtipulssijonon yhden reunan kanssa, minkä menetelmän mukaisesti keskuslaitteelta käsin vastaanotettujen viestisignaalijaksojen bittien pulssin reunasta johdetaan vas-taanottopulssi ja minkä mukaisesti todetaan vaiheenvertailun avulla, osuuko tällainen vastaanottopulssi johonkin mainituista aikaväleistä.

_________ - τ 2 i"7 Ό r\ i r~, i c. /. 4 /.

Mainitussa digitaalisten viestisignaalien siirrossa viestisig-naalijaksojen muodossa on ensi sijassa huolehdittava siitä, että nämä jaksot vastaanotetaan ajallisesti oikein, jota varten otetaan mukaan mainittu tahdistussana. Tällöin on etenkin huolehdittava siitä, että pitemmän aikajakson ajan esiintyvien viestisignaalibittiyhdistelmien johdosta aiheutuva tahdistus-sanan simulaatio sekä kyseisten laitteiden vastaanottoaikavä-lien aikana esiintyvät häiriöt eivät johda virhetahdistukseen. Vastaavia menetelmiä, joilla mainitut ongelmat ratkaistaan, on ehdotettu saksalaisissa patenttihakemuksissa P 28 41 855 ja P 28 42 371.

Paitsi mainitusta viestijaksotahdistuksesta on kuitenkin huolehdittava myös tahtisynkronoinnista.Edellytetyssä toimintatavassa esiintyy tässä yhteydessä sikäli ongelmia, kun sivulait-teessa on otettava saapuvista digitaalisista viestisignaaleis-ta tahti-informaatio, koska tahdin erillistä siirtoa ei ole järjestetty. Kun viestisignaalijaksot lähetetään molempia siirtosuuntia varten vuorotellen, on tällainen tahdinotto mahdollista sivulaitteessa aina ainoastaan siirtojakson erään osan aikana, nimittäin vastaanottojakson aikana, minkä johdosta siirtojakson muun osan, lähetysjakson ja tauon on oltava ohitettavissa tahdistuskytkennän avulla.

Paitsi vaihepoikkeamia, jotka johtuvat tahtigeneraattoreiden epätarkasta tasatahdista molemmissa laitetyypeissä, esiintyy myös lyhytaikaisia siirron aiheuttamia vaiheenvaihteluita.

Koska vaiheenvaihteluita ei, päinvastoin kuin ensiksi mainitut vaihepoikkeamat, lasketa yhteen, niiden tulee, mikäli ne eivät ylitä määrättyä suuretta, jäädä huomioonottamatta, siis niiden ei tule johtaa vaihesuhteiden uudelleensäätöön.

Tästä syystä, kuten jo yllä esitettiin, on ehdotettu että sivu-laitteessa johdetaan tahtigeneraattorilla määrätystä bittitah-dista aikavälejä ja keskuslaitteelta käsin vastaanotettujen viestisignaalijaksojen biteistä vastaanottopulssi ja todetaan vaiheenvertailulla, osuuko tällainen vastaanottopulssi johonkin mainituista aikaväleistä. Ehdotetun menetelmän mukaisesti otetaan vastaanottopulssin johtamisessa mukaan viestisignaalijaksojen toisen binaariarvon kaikki bitit. Mikäli kyseessä on vain ^ ry ^ r~, / L. /.. ‘v £.

vähäiset vaiheenvaihtelut, tehdään ratkaisu siitä, tuleeko suorittaa vaiheenkorjaus vai ei, siirtojakson kuluessa todettujen poikkeamien lukumäärästä riippuvaisena. Täten on kuitenkin tahdistusmenetelmän tarkkuus riippuvainen toisen tyypin bittien lukumäärästä, joista mainitut vastaanottopulssit johdetaan. Etenkin silloin, kun viestisignaalijaksot eivät sisällä stokastisia informaatioita, vaan toimivat hitaasti muuttuvien tietojen siirtoa varten, voi tämä aiheuttaa epätarkkuuksia tahdistuksessa .

Nyt esillä olevan menetelmän tehtävänä on tästä syystä taata informaatiojaksojen viestisisällöstä riippumaton tahti synkronointi . Tämän lisäksi tulee olla mahdollista sovittaa tahdistusmenetelmä ilman suurta panosta kaikkiin kä/ttötapauksiin, jotka ovat toisen ääritapauksen, kun taajuuspoikkeamat ovat tahti-generaattoreiden ja keskuslaitteen välillä suhteellisen suuria, mutta hetkittäiset vaiheenvaihtelut kuitenkin pieniä, ja toisen käyttötapauksen välillä, kun tosin tahtigeneraattorit osoittavat korkeaa taajuusvakavuutta, mutta niiden käyttötavasta riippumattomat vaiheenvaihtelut ovat kuitenkin huomattavia.

Keksinnön mukaisesti tämä tehtävä ratkaistaan alussa mainitun tyyppisessä menetelmässä siten, että vaiheenvertailua varten otetaan mukaan ainoastaan vastaanottopulssit, jotka on johdettu viestisignaalijakson synkronisanan ensimmäisestä bitistä, että mikäli tällainen vastaanottopulssi ei osu peräkkäisten synkro-nisanojen ennalta määrätyssä määrässä johonkin mainituista aikaväleistä, valmistetaan sivulaitteen bittitahdin ja synkronisanan ensimmäisestä bitistä johdettu tällaisen vastaanottopuls-sin välillä ainutkertaisesti samavaiheisuus, että, mikäli tällainen vastaanottopulssi osuu ryhmän keskimmäiseen aikaväliin, aikasuhteita ei muuteta, että, mikäli tällainen vastaanotto-pulssi osuu suoraan ryhmän keskimmäisen aikavälin edellä olevaan aikaväliin, lyhennetään sivulaitteen tahtigeneraattorilla määrätyn bittitahdin jakso ainutkertaisesti ja kun seuraa-vassa vaiheenvertailussa mainittu yhteensattuma vielä vallitsee, kaksi kertaa siirtojakson aikana, että, mikäli vastaanotto-pulssi osuu johonkin ryhmän keksimmäistä aikaväliä epäsuorasti edeltävään aikaväliin, bittitahtiväliä lyhennetään jo ensimmäisen tällaisen yhteensattuman toteamisen jälkeen, riippuen 4 n o o i r'.

/ Z -T ^ siitä, mitä aikaväliä se koskee, kolme tai useamman kerran siirtojakson aikana, ja että mikäli vastaanottopulssi osuu johonkin ryhmän keskimmäistä aikaväliä epäsuorasti tai suoraan seuraavaan aikaväliin, bittitahtijaksoa pidennetään vastaavasti.

Synkronisanan ensimmäisen bitin selauksen rajoituksen johdosta, mikä synkronisana on useimmissa kyseessä olevissa järjesteimäeh-dotuksissa 1-bitti, vaikuttaa menetelmä riippumatta 1-bitin lukumäärästä viestisignaal i j akson muussa osassa. Tämän lisäksi koskee tahdistus täten sitä viestisignaalijakson bittiä, jota vähimmässä määrin koskevat mainitut vaiheenvaihtelut, joiden tulee jäädä huomioonottamatta tahdistuksessa. Tästä syystä voidaan aikavälien ryhmän keskimmäinen aikaväli, joka ilmoittaa sen alueen, jonka kuluessa vaihepoikkeamat jäävät ilman seurauksia, pitää suhteellisen pienenä. Toisaalta erilaisen yksittäisiin vaiheenvertailutuloksiin kohdistuvan reaktion johdosta, nimittäin riippuen vaihepoikkeaman koosta ja vaiheenvertailun esi-tapahtumasta, siis onko edellä jo tapahtunut vaiheenkorjaus vai ei, on laaja joustavuus mahdollista mainittujen erilaisten käyttötapausten suhteen.

Keksinnön eräässä edelleenkehitysmuodossa esitetään, miten voidaan muodostaa kytkentälaite tarkoituksenmukaisesti menetelmän suorittamiseksi. Tämä kytkentälaite on tunnettu siitä, että siinä on vaiheenvertailua varten joukko koinsidenssielimiä, että näistä ensimmäinen liittää vastaanottopulssit synkronisa-nojen ensimmäisen bitin kanssa samanaikaisesti esiintyvään port-tisignaaliin, että näistä toinen liittää ensimmäisen koinsi-denssielimen ulostulosignaalina mainittuja aikaväliryhmien keskimmäistä aikaväliä merkitsevään signaaliin, että näistä muut muodostavat kaksi koinsidenssielinryhmää, joissa ne on toisessa tapauksessa järjestetty keskimmäistä aikaväliä edeltäville ja toisessa tapauksessa tätä seuraaville aikaväleille yksilöllisesti ja jotka liittävät ensimmäisen koinsidenssielimen ulostulosignaalin kulloinkin kyseessä olevan aikavälin ilmaisevaan signaaliin, että edelleen vaiheenvertailussa toimivaan kytkentä-osaan kuuluu NOR-elin, joka liittää keskimmäiselle aikavälille järjestetyn koinsidenssielimen ulostulosignaalit ja molempien koinsidenssiryhmien koinsidenssielinten ulostulosignaalit keskenään, että siinä on vaiheenvertailutulosten tulkintaa varten ^ π Ο Ο Λ ^ / / + z: kolme siirtorekisteriä, joista ensimmäinen on liitetty sarja-sisäänmenostaan NOR-elimen ulostuloon ja ensimmäisen ja erään toisen asteen ulostuloista, joiden aste-etäisyys riippuu ennen tahdistusta todetun yhteensattuman jälkeen aikavälin kanssa huomioonotettavan synkronisanojen joukon lukumäärästä, on liitetty koinsidenssielimeen, jonka ulostulosignaali saa aikaan synkronitilan valmistuksen, joista toinen ja kolmas siirtore-kisteri on liitetty sarjasisäänmenostaan mainitun koinsidens-sielinryhmän kulloinkin jonkin toisen välittömästi keskimmäisen aikavälin vieressä oleville aikaväleille järjestetyn koinsi-denssielimen ulostuloon, luovuttaa kulloinkin kyseessä olevan ensimmäisen asteulostulonsa kautta ainutkertaisen bittitahdin lyhennyksen tai bittitahdin pidennyksen aikaansaavan signaalin ja on liitetty kulloinkin kyseessä olevasta ensimmäisestä ja toisesta asteulostulosta rekisteriyksilöllisen koinsidenssieli-men sisäänmenoihin, joka luovuttaa kaksi kertaa tapahtuvan bittitahdin lyhennyksen tai bittitahdin pidennyksen aikaansaavan signaalin, ja että enemmän kuin kaksi kertaa tapahtuvan bittitahdin pidennyksen tai bittitahdin lyhennyksen aikaansaavat signaalit tuotetaan molempien koinsidenssielinryhmien siir-torekistereihin yhdistämättömiltä koinsidenssielimiltä. Tällainen kytkentälaite voidaan toteuttaa erityisen edullisesti integroidulla kytkentäpiiritekniikalla.

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin kolmen kuvion avulla.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen tarkoitetun kytkentälaitteen lohkokaaviokuvaa.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisempaa kuvaa kuvion 1 mukaisen kytkentälaitteen vaiheenvertailua ja vaiheenvertailutulosten tulkintaa varten toimivasta osasta.

Kuvio 3 esittää pulssikaaviota, joka havainnollistaa aikasuhteet kuvioiden 1 ja 2 mukaisissa kytkentälaitteissa.

Kuvio 1 esittää tahtigeneraattoria 1, joka määrää aikasuhteet sivulaitteessa ja joka esimerkiksi toimii 8,192 MKz:in tahti-taajuudella, ks. rivi a) kuviossa 3.

Taajuudenjakajan 2 avulla tämä tahti jaetaan bittitahdille, joka on perustana informaationsiirrolle kaksijohdinsiirtojoh- ___ - τ 6 7 2 9 A 2 dolla, joka yhdistää sivulaitteen keskuslaitteeseen. Tämä bit-titahti on esimerkiksi 256 MHz, ks. rivi f kuviossa 3.

Taajuudenjakajaa 2 käytetään myös johtamaan jaksollisesti toistuvien välittömästi toisiaan seuraavien aikavälien ryhmät mainitusta bittitahdista. Nämä aikavälit on esitetty kuviossa 3 r iveillä gl - i2. Tällainen aikaväli ryhmän aikavälien lukumäärä on aina pariton. Ryhmän keskellä oleva aikaväli, ks. rivi h) kuviossa 3, on ajallisesti aina niin, että se osuu yhteen bit-titahtipulssin reunan kanssa, ks. rivi f). Esillä olevassa tapauksessa kuuluvat tällaiseen aikavälien ryhmään vielä kaksi mainittua keskimmäistä aikaväliä epäsuorasti tai vast, suoraan edeltävää aikaväliä, rivi gl) tai vast. g2) sekä kaksi mainittua keskimmäistä aikaväliä välillisesti tai vast, epäsuorasti, seu-raavaa aikaväliä, rivi il tai vast. i2 kuviossa 3.

Kuvion 1 mukaisen laitteen pulssimuotoilijän 3 avulla, jolle johdetaan sivulaitteeseen saapuvat viestisignaalijaksot, johdetaan näiden viestisignaalijaksojen bittien pulssin reunasta vastaanottopulssi. Rivillä c) on esitetty kaksi tällaista vies-tisignaalijaksojen 1-bittien etureunasta johdettua vastaanotto-pulssia .

Kuvion 1 mukaisessa laitteessa on lisäksi vaiheenvertailija 4, jolle johdetaan toisaalta mainitut rivin c) mukaiset vastaan-ottopulssit ja toisaalta signaalit, jotka määräävät mainitut rivien gl - il mukaiset aikavälit. Tämä vaiheenvertailija on muodostettu siten, että se, riippuen siitä, osuuko vastaanotto-pulssi mihinkään aikaväleistä tai määrättyyn näistä aikaväleistä, tuottaa kulloinkin erityisen signaalin tulkintalogiikalle 5.

Kuviossa 1 on edelleen esitetty asemalaskija 8, joka laskee taajuudenjakajalta 2 tuotetut bittitahdit. Koska, kuten mainittiin, tässä käsitellyn tahtisynkronoinnin lisäksi, jossa otetaan avuksi synkronisana, on järjestetty myös jaksotahdistus, johon tässä ei lähemmin puututa, pystyy asemalaskija 8 tuottamaan jaksosynkronisuuden tilassa signaalin, joka esiintyy yhdessä kulloinkin viestisignaalijakson synkronisanan ensimmäisen bitin kanssa. Tällainen signaali on esitetty rivillä k).

7 72242

Vaiheenvertailija 4 ja tulkintalogiikka 5 on esitetty kuviossa 2 yksityiskohtaisemmin.

Kuvion 2 mukaisen laitteen vaiheenvertailuun tarkoitetussa vasemmassa osassa on joukko koinsidenssielimiä sekä NOR-elin. Ensimmäinen koinsidenssielimistä G10 liittää kuviossa 3 esitetyn rivin c) mukaiset vastaanottopulssit rivin k) mukaiseen porttisignaa1iin.

Tällä tavoin taataan se, että vain ne vastaanottopulssit otetaan vaiheenvertailua varten mukaan, jotka on johdettu vastaanotetun viestisignaalijakson synkronisanan ensimmäisestä bitistä.

Muista koinsidenssielimistä on koinsidenssielin Gl järjestetty aikaväliryhmien keskellä olevalle, rivin h mukaisella aikavälille, muut koinsidenssielimet muodostavat kaksi ryhmää, joista keskimmäisen aikavälin elimet G2 ja G3 käsittävä ryhmä on järjestetty ryhmässä kulloinkin edellä oleville aikaväleille ja nimenomaan koinsidenssielin G2 epäsuorasti edeltävälle rivin gl mukaiselle ja koinsidenssielin G3 suoraan edeltävälle rivin g2 mukaiselle aikavälille. Koinsidenssielimistä G4 ja G5 muodostettu ryhmä on järjestetty keskimmäistä aikaväliä aikaväli-ryhmässä seuraaville aikaväleille ja nimenomaan koinsidenssielin G5 suoraan seuraavalle rivin il mukaiselle aikavälille ja koinsidenssielin G4 epäsuorasti seuraavalle, rivin i2 mukaiselle aikavälille.

Ensimmäisen koinsidenssielimen G10 ulostulo on yhdistetty kaikkien muiden koinsidenssielinten Gl - G5 kulloinkin toiseen sisäänmenoon. Muiden koinsidenssielinten Gl - G5 kulloinkin toisiin sisäänmenoihin syötetään kyseessä olevia aikavälejä, joille nämä koinsidenssielimet on järjestetty, merkitsevät signaalit.

Koinsidenssielinten Gl - G5 ulostulot ovat yhteydessä NOR-eli-men N6 kulloinkin toiseen sisäänmenoon.

Kuvion 2 mukaisen laitteen muu oikea osa esittää tulkintalouiik-kaa, joka vastaa kuviossa 1 esitettyä laitetta 5. Siinä on kolme siirtorekisteriä SRI - SR3. SRl:llä merkitty ensimmäinen __ -· τ 3 Γ7 ο '"Ν Λ f~·,

/ λ Δ 4 I

näistä siirtorekistereistä on liitetty sarjasisäänmenostaan mainitun NOR-elimen N 6 ulostuloon. Tämän siirtorekisterin ensimmäisen asteen ulostulo QA sekä erään toisen siirtorekisterin ulostulo QB on yhdistetty kulloinkin koinsidenssielimen G7 toiseen sen molemmista sisäänmenoista. Ulostulolla QB varustetun siirtorekisteriasteen suhteellinen taso riippuu, kuten vielä selitetään, siitä, millä tavoin tulee menetellä tahdistettaessa ylös sen jälkeen, kun on todettu täysin määrittelemättömät vaihesuhteet.

Toisen siirtorekisterin SR2 sarjasisäänmeno on liitetty koinsidenssielimen G3 ulostuloon. Tämä siirtorekisteri luovuttaa ensimmäisen siirtorekisteriasteensa ulostulon QA kautta signaalin, joka saa aikaan bittitahdin jakson ainutkertaisen lyhennyksen. Siirtorekisterin SR2 tämän ensimmäisen asteen ulostulo QA ja toisen asteen ulostulo QB on liitetty koinsidenssielimen G8 kulloinkin toiseen sen sisäänmenoista, jonka elimen ulostulosignaali otetaan mukaan tuottamaan kaksi kertaa bitti-tahdin lyhennyksen.

Siirtorekisteri SR3 on liitetty sarjasisäänmenostaan koinsidenssielimen G5 ulostuloon. Se tuottaa sisäänmenonsa QA kautta signaalin, joka saa aikaan bittitahtijakson ainutkertaisen pidennyksen. Tämä asteulostulo ja toisen siirtorekisteriasteen ulostulo QB on yhdistetty koinsidenssielimen G9 kulloinkin toiseen sisäänmenoon, joka elin tuottaa signaalin, jonka perusteella bittitahtijaksoa pidennetään kaksi kertaa peräkkäin.

Seuraavassa selitetään kuvion 2 mukaisen kytkentäosan toimintatapaa lähemmin.

Kuten jo esitettiin, tuottaa koinsidenssielin G10 yksinomaan sellaisten vastaanottopulssien perusteella ulostulosignaalin, jotka on johdettu viestisignaalijakson synkronisanan ensimmäisestä bitistä. Jos tällainen vastaanottopulssi ja siten koinsidenssielimen G10 ulostulosignaali ei osu yhteen minkään aikavälin kanssa, tällöin esiintyvät täysin määrittelemättömät vaihesuhteet, jolloin missään koinsidenssielimistä G1 - G5 ei täytetä liitäntäedellytyksiä, mikä aiheuttaa liitäntäelinten Gl, G2, G3, G4 ja G5 yhteydessä sen, että NOR-elin N6 luovuttaa vastaavan ulostulosignaalin 1-bitin muodossa, joka saapuu 9 72242 siirtorekisteriin SRI. Koska siirtorekisteriulostuloihin QA ja QB liitetyn koinsidenssielimen G7 liitäntäedellytysta ei ole vielä täytetty, tällä tapahtumalla ei ole vielä mitään seurauksia. Edellyttäen, että muu siirtorekisteriaste rekisteriulos-tulon QB kanssa on toinen, saa seuraavan synkronisanan yhteydessä todettu puuttuva yhteensattuma aikaan sen, että nyt siirto-rekisteriin SRI kirjataan toinen 1-bitti ja edellä kirjattu 1-bitti siirretään toiseen asteeseen, niin että koinsidenssi-elin G7 luovuttaa nyt signaalin, joka johtaa siihen, että valmistetaan ainutkertaisesti samavaiheisuus bittitahdin ja vas-taanottopulssin, lähinnä synkronisanasta johdetun vastaanottopuls-sin välillä. Ulostuloilla QA ja QB varustettujen siirtorekisterias-teiden etäisyys, siis siirtojaksojen lukumäärä, joita odotetaan todettaessa asynkronisuus, kunnes suoritetaan tahdistus, riippuu, kuten esitettiin, käytännön tarpeista.

Kun valittu vastaanottosignaali osuu kuviossa 3 esitetyn rivin h) mukaiseen keskimmäiseen aikaväliin, on koinsidenssiedel-lytys täytetty yksinomaan koinsidenssielimen Gl kohdalla, jonka toiseen sisäänmenoon saapuu tämän aikavälin ilmaiseva signaali, niin että missään tulkintalogiikan ulostulossa ei esiinny ulostulosignaalia. Tämä tarkoittaa, että, kuten on toivottu, vaihe-suhteet pysyvät muuttumattomina, siis vaiheenvaihtelut, jotka liikkuvat keskimmäisessä aika-alueessa, jäävät huomioonottamatta.

Kun sitä vastoin tällainen valittu vastaanottopulssi osuus suoraan keskimmäisen aikavälin vieressä olevalle aikavälille, esimerkiksi rivin g2 mukaiselle edeltävälle aikavälille, mikä tarkoittaa, että tarkastellussa sivulaitteessa tuotettu bitti-tahti on jäljessä sallitun määrän yli, silloin on liitäntäeli-messä G3 täytetty liitäntäedellytys, mistä seuraa, että siirto-rekisteriin SR2 kirjataan 1-bitti. Kuten jo esitettiin, tästä seurauksena luovutetaan tämän siirtorekisterin ulostulon QA kautta signaali, joka johtaa siihen, että bittitahdin jakso lyhennetään ainutkertaisesti. Jos tällaisesta korjauksesta huolimatta todetaan verrattaessa seuraavasta synkronisanasta johdettuun vastaanottopulssiin vielä kerran tällainen vaihepoik-keama, silloin kirjataan toinen 1-bitti siirtorekisteriin SR2 sillä seurauksella, että nyt esiintyy molemmissa ulostuloissa QA ja QB 1-bitti ja siten koinsidenssielimen G8 liitäntäedelly-tys on täytetty. Tässä tapauksessa esiintyy sen ulostulossa 10 n 9 o /1 o t i-- ,C ‘r signaali, joka saa aikaan bittitahdin jakson kaksi kertaa tapahtuvan lyhennyksen siirtojakson aikana.

Jos vaiheenvertailija välittää niin suuren vaihepoikkeaman, että valittu vastaanottopulssi osuu keskimmäistä aikaväliä epäsuorasti edeltävälle, rivin gl mukaiselle aikavälille, silloin on liitäntäelimen G2 liitäntäedellytys täytetty. Tämän perusteella tältä liitäntäelimeltä luovutettu ulostulosignaali saa aikaan bittitahtijakson kolme kertaa tapahtuvan lyhennyksen saman siirtojakson aikana.

Vastaavat suhteet esiintyvät silloin, kun sivulaitteessa tuotettu bittitahti viestisignaalijaksojen siirron perustana olevan bittitahdin suhteen edellä, siis valittu vastaanottopulssi osuu keskimmäistä aikaväliä seuraavalle aikavälille. Tässä tapauksessa tuotetaan koinsidenssielimen G5 ulostulon, siirtore-kisterin SR3 ulostulon, koinsidenssielinten G9 tai G4 ulostulon kautta signaaleja, jotka aiheuttavat bittitahtijakson yksi -kolme kertaa tapahtuvan pidennyksen siirtojakson aikana.

Bittitahtijaksojen ajallinen taso, jotka jaksot joko lyhennetään tai pidennetään, on sinänsä keksinnön mukaisen menetelmän toiminnalle merkityksetöntä. Tarkoituksenmukaisesti valitaan tähän tarkoitukseen bittitahtijaksoja, jotka ovat siirtojakson alussa, koska vaihevirheet, jotka ylittävät tässä asetetut rajat, yleensä ovat sellaisia, jotka suurenevat jatkuvasti, mitä tulisi tällaisen rajan ylittämisen jälkeen välttää mahdollisuuksien mukaan.

Valittaessa bittitahtijaksoja, jotka alistetaan korjaukseen, on otettava huomioon se, että kytkentöjen toimintaan ei vaikuteta haitallisesti, jotka kytkennät ovat kyseessä olevan sivu-laitteen osana tai jotka on kytketty tähän, esimerkiksi ana-logia-digitaali-muuntoon ja digitaali-analogia-muuntoon tarkoitettu laite (Codec), kun sivulaite on digitaalinen tilaaja-asema .

Mainittujen aikavälien pituuden mitoitus sekä niiden lukumäärä riippuu käytännön tarpeista, siis etenkin siitä, miten suuria odotetut vaiheenvaihtelut ovat ja mikä taajuustarkkuus voidaan alistaa keskus- ja sivulaitteissa bittitahdin määrääville tah-tigeneraattoreille.

Il

Claims (2)

1. Menetelmä tahdistusta varten digitaalisten viestisig- naalien siirrossa kaksijohdinsiirtojohdoilla keskuslaitteen, etenkin PCM-aikamultipleksointivalityskeskuksen, ja sivulait-teen, etenkin digitaalisen tilaaja-aseman välillä vähintään yhden viestisignaalisanan ja edellä olevan tahdistussanan käsittävien viestisignaalijaksojen muodossa, jolloin molemmissa laitetyypeissä aikasuhteet määräävät tahtigeneraattorit toimivat toistensa suhteen plesiokronisesti, tunnettu siitä, että tahdistusta varten johdetaan sivulaitteessa tah-tigeneraattorilla määrätystä bittitahdista (f) välittömästi toisiaan seuraavien, parittomana määränä esiintyvien aikavälien (gl, g2, h, il, i2) kulloinkin jaksollisesta toistuvia ryhmiä, joista kulloinkin ryhmän keskellä oleva aikaväli (h) osuu yhteen bittitahtipulssijonon (f) yhden reunan kanssa; että edelleen keskuslaitteelta k>s’n vastaanotettujen viestisignaali jakso jen bittien pulssin reunasta johdetaan vastaanotto-pulssi (c); että todetaan vaiheenvertailulla, osuuko tällainen vastaanottopulssi johonkin mainituista aikaväleistä; että vaiheenvertailu suoritetaan yksinomaan vastaanottopulsseille (c), jotka on johdettu viestisignaalijakson tahdistussanan ensimmäisestä bitistä; että, mikäli tällainen vastaanotto-pulssi ei osu peräkkäisten synkronisanojen määrätyssä määrässä johonkin mainituista aikaväleistä (gl, g2, h, il, i2), valmistetaan sivulaitteen bittitahdin ja tällaisen tahdistus-sanan ensimmäisestä bitistä johdetun vastaanottopulssin välillä ainutkertaisesti samavaiheisuus; että, mikäli tällainen vastaanottopulssi osuu ryhmän keskimmäiselle aikavälille (h), aikasuhteita ei muuteta; että, mikäli tällainen vastaanotto-pulssi osuu ryhmän keskimmäistä aikaväliä suoraan edeltävälle aikavälille (g2), sivulaitteen tahtigeneraattorilla määrätyn bittitahdin (f) jaksoa lyhennetään ainutkertaisesti, ja kun seuraavassa vaiheenvertailussa mainittu yhteensattuma vielä vallitsee, kaksi kertaa siirtojakson aikana; että, mikäli vastaanottopulssi osuu johonkin ryhmän keskimmäistä aikaväliä epäsuorasti edeltävälle aikavälille (gl), bittitahtijaksoa lyhennetään jo ensimmäisen tällaisen yhteensattuman toteami- 12. o 9 ·1 9 sen jälkeen riippuen siitä, mitä aikaväliä se koskee, kolme tai useamman kerran siirtojakson aikana; ja että, mikäli vas-taanottopulssi osuu ryhmän Vnskimmäisiä aikavälejä (h) epäsuorasti (i2) tai suoraan (il) seuraavalle ryhmän aikavälille, bittitahtijaksoa vastaavasti pidennetään.

2. Kytkentälaite patenttivaatimuksen 1 mukaisen mene telmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että siinä on vaiheenvertailua varten joukko koinsidenssielimiä (G10, G1-G5), että ensimmäinen (G10) näistä liittää vastaanottopuls-sit (c) samanaikaisesti synkronisanojen ensimmäisen bitin kanssa esiintyvään porttisignaali in (k), että toinen (G1 ) näistä liittää ensimmäisen koinsidenssielimen (G10) ulostulosignaalin mainitun aikaväliryhmän keskimmäistä aikaväliä merkitsevään signaaliin (h), että muut näistä muodostavat kaksi koinsidenssielinryhmää (G2, G3 tai vast. G4, G5), joissa ne on toisessa tapauksessa (G2, G3) järjestetty keskimmäistä aikaväliä edeltäville (g2, gl) ja toisessa tapauksessa näitä seuraaville aikaväleille (il, i2) ja jotka liittävät ensimmäisen koinsidenssielimen (G10) ulostulosignaalin kulloinkin kyseessä olevan aikavälin ilmaisevaan signaaliin, että lisäksi vaiheenvertailussa toimivaan kytkentäosaan kuuluu TAI-EI-portti (N6) , joka liittää keskimmäiselle aikavälille järjestetyn koinsidenssielimen (Gl) ulostulosignaalit ja molempien koinsidenssielinryhmien koinsidenssielinten (G3-G5) ulostulosignaalit keskenään, että siinä on vaiheenvertailutulosten tulkintaa varten kolme siirtorekisteriä (SR1-SR3), joista ensimmäinen (SP.1) on liitetty sarjasisäänmercostaan TAI-EI-portin (N6) ulostuloon ja ensimmäisen (QA) ja erään muun asteen (QB) ulostuloista, joiden asteiden aste-etäisyys riippuu ennen tahdistusta todetun yhteensattuman jälkeen aikavälin kanssa huomioonotettavan synkronisanojen joukon lukumäärästä, on liitetty koinsidenssielimeen (G7), jonka ulostulosignaali saa aikaan tahdistustilan valmistuksen, joista siirtorekiste-reistä toinen ja kolmas (SR2, SR3) on liitetty sarjasisäänme-nostaan mainittujen koinsidenssielinryhmien erääseen toiseen 13 n 2 2 Ί 2 keskimmäisen aikavälin välittömästi vieressä oleville aikaväleille järjestettyyn koinsidenssielimeen (G3, G5), luovuttaa kulloinkin kyseessä olevan ensimmäisen asteulostulonsa (OA) kautta ainutkertaisen bittitahtilyhennyksen tai vast, bitti-tahtipidennyksen aikaansaavan signaalin ja on liitetty kulloinkin kyseessä olevista ensimmäisestä tai toisesta asteu-lostulosta (QA, OB) rekisteriyksilollisen koinsidenssielimen (G8, G9) sisäänmenoihin, joka elin luovuttaa kaksi kertaa tapahtuvan bittitahtilyhennyksen tai vast, bittitahtipidennyk-sen aikaansaavan signaalin, ja että enemmän kuin kaksi kertaa tapahtuvan bittitahtipidennyksen tai vast, bittitahtilyhennyksen aikaansaavat signaalit tuotetaan molempien koinsidens-sielinryhmien siirtorekisteriin yhdistämättömiltä koinsidens-sielimiltä (G2, G4)·