FI71864B - Djurfoderpremix i partikelform - Google Patents

Description

71864

Raemainen eläinrehun esiseos

Keksintö koskee raemaista eläinrehun esiseosta, joka sisältää aktiivisena aineosana käymistuotteen, joka 5 on kemiallisesti stabiili ja biologisesti käyttökelpoinen turpoamattoman, imukykyisen saven kanssa, käymistuotteen tuottaneen fermentointiliemen oleellisesti koko biomassan sekä lipidit ja oleellisesti ainoana kantaja-aineena turpoamatonta, imykyistä savea määrän, joka on 10 vähintään sellainen määrä, joka on välttämätön antamaan seokselle sopivat käsittelyominaisuudet.

Keksinnön mukainen tuote on erityisen edullinen, koska se on juokseva ja oleellisesti pölytön seos. Nykyiset ympäristö- ja turvallisuusstandardit edellyttävät 15 pölyn kontrollointia biologisesti aktiivisten tuotteiden, kuten esim. eläinrehujen esiseosten suhteen. Edelleen keksinnön mukaan valmistetun rehun esiseoksen hiukkaskoko on helposti säädettävissä millä tahansa halutulla alueella, jotta seos voidaan helposti valmis-20 taa minkä tahansa halutun eläinrehun kanssa. Täten syntyvä eläinrehu voi olla jokseenkin homogeeninen eläinten terveystuotteen konsentraation suhteen. Alaan perehtyneet ovat tietoisia siitä, että häviöitä ja tehottomuutta esiintyy, kun seos sisältää joko erittäin karkeita 25 tai erittäin hienoja partikkeleita, koska karkeilla osasilla on taipumus jäädä eläinrehukasan päälle ja hienot osaset saattavat hävitä sekä pölyämällä että laskeutumalla eläinrehun pääosasta.

Raemaisia eläinrehun esiseoksia käytetään tavalli-30 sesti karjanhoitoteollisuudessa eläimille terveellisten tuotteiden helposti varastoitavana ja kuljetettavana muotona, joita annetaan sekoittamalla niitä eläinten rehuun. Sellaisia eläinten terveystuotteita nimitetään usein "rehun lisäaineiksi", ja niihin sisältyy, vain joitakin mai-35 nitaksemme, bakteerien vastaisia aineita, kokkien vastaisia 2 71864 aineita, rehun hyötysuhteen parantajia, sisälmysmatoja tuhoavia aineita, yms. Esiseokset, jotka sisältävät koko biomassan, ovat yleensä vaikeasti käsiteltäviä valmistuksen yhteydessä jäännöslipidien vuoksi, jotka tekevät tuot-5 teen tahmeaksi, vaikeasti liikuteltavaksi sekä vaikeasti kuivattavaksi. Tämän lisäksi jonofori-luokan käymistuot-teilla, kuten esim. monensiinilla ja narasiinilla on erityisen vaikeita fysikaalisia ominaisuuksia, josta syystä ne ovat hartsimaisia tai tahmeita. Saven käyttö kek-10 sinnön yhteydessä helpottaa täydellisesti näitä käsitte-lyongelmia, tekee biomassaesiseokset helposti virtaavik-si ja estää mittalaitteen väärän lukeman.

Aiempien biomassaesiseosten kuivaus on ollut vaikeaa massan siirto-ongelmien vuoksi, jotka ilmenevät kui-15 vaajassa tapahtuvana tuotteen kokkareiden tai partikkelei-den pintakarkaisuna. Todistettavasti aiemmassa tutkimuksessa lipidit ja lääke siirtyivät hiukkasten ulkopuolelle, ja sulkivat tehokkaasti pinnan estäen kuivauksen jatkumisen. Keksinnön mukainen saven käyttö estää täysin 20 pintakarkaisun ja suo nopean ja taloudellisen kuivauksen.

Käymistuotteet on valmistettu aiemmin eläinrehun esiseoksen muotoon erilaisin menetelmin. Monissa tapauksissa käymistuotteet on eristetty ja puhdistettu puhtaan yhdisteen saamiseksi, ja ne on kyllästetty erityisten 25 kantaja-aineiden pintaan, kuten esim. soijapapujauhoon, maissisuurimoihin, lusernijauhoon yms. Toisissa tapauksissa koko käymisliemi on kuivattu kiinteäksi massaksi, kuten rumpukuivauksen avulla, puristettu ja rakeistettu sopivan suuruisiksi partikkeleiksi.

30 Savien käyttö eläinrehussa on ollut kauan tunnet tua karjanhoidon piirissä, esim.Collings et ai., J. Animal Sei. 50, 272-77 (1980), artikkelien ja tässä yhteydessä esimerkkeinä mainittujen artikkelien yhteydessä.

Nyt on keksitty raemainen eläinrehun esiseos, jos-35 sa on aktiivisena aineosana narasiinia tai monensiinia sekä narasiinin että monensiinin tuottaneen fermentointi- 3 71864 liemen oleellisesti kaiken biomassan ja kaikki lipidit, jolloin fermentointiliemi sisältää lipidejä vähintään 10 mg/ml, ja oleellisesti ainoana kantajana turpoama-tonta imukykyistä savea määrän, joka on vähintään noin 5 50 % fermentointiliemen kiinteiden aineiden määrästä.

Yllä kuvattu eläinrehun esiseos valmistetaan menetelmällä, jossa narasiinin tai monensiinin tuottaneeseen fermentointiliemeen tai väkevöityyn fermentointi-liemeen lisätään oleellisesti ainoaksi kantajaksi sello lainen määrä turpoamatonta imukykyistä savea, joka on vähintään noin 50 % fermentointiliemen kiinteiden aineiden määrästä.

Tämän keksinnön yhteydessä kaikki partikkelikoot mitataan ja niitä kuvataan Yhdysvaltain standardiseula-15 sarjan termein. Tässä yhteydessä käytettyjen mesh-koko-jen tunnuslukuihin sisältyy:

Me sh_Seulan aukko, mm 8 2,38 20 0,84 20 30 0,59 80 0,177 150 0,099

Kuten juuri on esitetty, eräs keksinnön tärkeistä ominaisuuksista onoleellisesti pölyttömien rehun esiseok-25 sien aikaansaaminen. Kantajana käytetyn saven ominaisuudet tekevät mahdolliseksi säädellä rehun esiseosten partikkelikokoa millä tahansa järkevästi toivotulla alueella. Yleensä laajin alue, joka on todennäköisesti käyttökelpoinen, on Yhdysvaltain 150 meshin ja 8 meshin välillä.

30 Jos huomattava osa partikkeleista on pienempiä kuin 150 meshiä, ne tekevät rehun esiseoksen todennäköisesti erittäin pölyiseksi, tietenkään pieni osa, joka ei ole enempää kuin 3-4 %, 150 meshin partikkeleita ei ole erityisen vahingollista.

35 On myös huomattava, että keksinnön mukaiset edulli set rehun esiseokset ovat jokseenkin jäykkiä, ja partik- 4 71864 kelit eivät merkittävästi hierrä esim. kuljetuksen ja sekoituksen yhteydessä, niin että muodostuisi pölyä sen irrotessa suuremmista partikkeleista.

Esiseoksen partikkelikoon alue, jolla esiseos val-5 mistetaan, riippuu yksinomaan käyttötarkoituksesta, mutta joitakin ohjeita saatetaan antaa. Yleensä pidetään parempana käyttää jokseenkin pientä partikkelikoon aluetta, kun on kysymys siipikarjasta, joka käyttää päivää kohti vain pienen määrän käymistuotetta, ja suurempaa hiukkas-10 kokoa suuremmille eläimille, kuten esim. sialle ja nautakarjalle. Sen mukaisesti partikkelien kokoalueet, kuten esim. -20 + 80 meshiä, soveltuvat laajempaan eläinkäyttöön, ja hienot partikkelien kokoalueet, kuten esim. -80 + 150 meshiä ovat käyttökelpoisia siipikarjalle ja mahdollisesti 15 hyvin pienille elämille, kuten esim. kaniineille. Partikkelien kokoalue riippuu myös osittain käymistuotteen toi-' votusta konsentraatiosta esiseoksesta valmistettavassa eläinrehussa; jos konsentraation on oltava hyvin alhainen silloin käymistuotteen on todennäköisesti oltava homogee-20 nisemmin sekoitettu eläinrehuun, jos rehun esiseoksen partikkelikoko on pieni.

Edelleen, siinä tapauksessa, että eläinrehun likimääräinen partikkelikoko tunnetaan, eläinrehun esiseos voidaan lajitella koon mukaan likimääräisesti samalle alueel-25 le, ja sillä tavalla saadaan homogeenisempia, lopullisia rehuseoksia

Biomassaa ja lipidejä sisältävien rehujen esiseos-ten valmistamisessa syntyy merkityksellinen ongelma, kun käymistuote on alhaalla sulava tai kun käymistuote liuke-30 nee helposti lipidijakeeseen tai muodostaa sen kanssa alhaalla sulavan entektisen seoksen. Kumpikin näistä olosuhteista aiheuttaa vakavan ongelman esiseoksen kuivauksessa, koska se ilmeisesti tulee tahmeaksi ja takertuu kuivaus- ja käsittelylaitteeseen. Eräs keksinnön tärkeim-35 mistä eduista on, että sen avulla voidaan helposti käsitellä alhaalla sulavia tai eutektisen seoksen muodostavia 5 71864 käymistuotteita sekä tuotteita, jotka syntyvät suuria lipidimääriä sisältävissä elatusliemissä, ja voidaan muodostaa kovia, vapaasti virtaavia esiseoksia sellaisista olosuhteista huolimatta.

5 Keksinnön mukaisessa eläinrehun esiseoksessa käytet tävät aktiiviset aineosat ovat monensiini, tunnettu eläinten terveystuote, sekä narasiini, US-patentti nro 4 038 384 .

Keksinnön mukaiset esiseokset ovat tyypiltään sellaisia, että ne sisältävät narasiinin tai monensiinin 10 tuottaneen fermentointiliemen lipidit ja biomassan. Tämän tyyppiset esiseokset ovat tulossa yhä laajempaan käyttöön, koska niiden avulla vältytään käymistuotteen kalliilta eristämiseltä ja puhdistamiselta. Esiseosten kuvataan sisältävän oleellisesti käymisliemen koko biomassan ja li-15 pidit. On tietenkin mahdollista, että tietty menetelmä käytettäessä siä annetussa tapauksessa, estää biomassan ja lipidien välisen vähäisen osan pääsyn tuotteeseen. Esi-seos saattaa sisältää oleellisesti kaikki käymisliemen kiinteät aineet, ja se valmistetaan pääasiallisesti vain 20 poistamalla vesi käymisliemestä, tai se saatetaan valmistaa erottamalla joitakin elatusaineen vesiliukoisia osia ennenkuin esiseoksen valmistus aloitetaan.

Menetelmät, joilla käymistuote ja biomassa sekä lipidit, joihin se on liittyneenä elatusaineessa, kootaan, 25 riipuvat tavasta, jolla käymistuote on valmistettu. Jos oleellinen osa käymistuotteesta on elatusaineen nestemäisessä osassa, harvemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia kuin jos käymistuote on soluihin sidottuna.

Aina käyttökelpoinen kokoamismenetelmä on yhdistää 30 savi koko käymisliemen kanssa ja kuivata seos. Sellaisessa menetelmässä saattaa kuitenkin ilmetä vaikeuksia, kuten alempana esitetään, siinä että käymisliemen absorbointiin tarvitaan suurta saven määrää, että haluttu tuotteen tehokkuus ei ole saavutettavissa muuten kuin käyttämällä ylimää-35 räistä kierrätyssuhdetta. Yleensä pidetään parempana väke- vöidä liemi jollakin tavalla, ennenkuin savi lisätään siihen.

Kun huomattava osa käymistuotteesta on liuennut liemen vesiosaan, liemi täytyy väkevöidä siten, että poiste- 71864 taan vesi ja jätetään jäljelle tuote, kuten esim. tislaamalla tai haihduttamalla. Sellaiset menetelmät ovat yleisiä, ja ne saatetaan suorittaa tyhjössä, kun käymistuote on epästabiili, liemen kiehumispisteessä ilmakehän pai-5 neessa. Esitetyssä tapauksessa, saattaa olla puolustettavissa käyttää atseotrooppista tislausta liemen konsent-rointiin, kuten lisäämällä atseotroopin muodostavaa liuotinta, kuten esim. bentseeniä, tolueenia, 2-etyyliheksa-nolia, pentanolia yms.

10 Kun käymistuote on liemeen liukenematon tai se on käymisliemessä soluihin lujasti sidottu, liemi saatetaan taloudellisesti väkevöidä suodattamalla tai sentrifugoi-malla se veden huomattavan osan poistamiseksi yhdessä vesiliukoisten kiinteiden aineiden kuten esim. jäljelle 15 jääneiden ravinteiden, suolojen ja sokereiden kanssa. Jäljelle jäänyttä biomassaa ja lipidejä, jotka tietenkin sisältävät tuntuvan määrän vettä, saatetaan käsitellä keksinnön mukaisella menetelmällä, ja erotettu vesijae saatetaan heittää pois tai hierrättää uudelleen.

20 Erityisen edullinen käymisliemen väkevöintimenetel- mä, jolla vältytään jätteen hukkaanheittamiseltä, on suorittaa käymisliemen väkevöinti suodattamalla tai mieluummin sentrifugoimalla ja sitten haihduttaa vesijae. Haihdutettaessa saadut kiinteät aineet sekoitetaan sentrifugoin-25 nista saatujen kiinteiden aineiden kanssa. Yhdistetyt kiinteät aineet muodostavat väkevöidyn käymisliemen, jota käsitellään keksinnön mukaisella menetelmällä rehun esi-seoksen valmistamiseksi, ja ainoa jäte on haihdutusvaihees-ta kondensoitu puhdas vesi.

30 Olisi huomattava, että käymisliemen atseotrooppinen konsentraatio luo pikemminkin erikoistilanteen. Tislaus suoritetaan lisäämällä elatusliemeen atseotroopin muodostava liuotin ja tislaamalla pois riittävästi atseotrooppia halutun vesimäärän poistamiseksi. Tislauksen päättyessä 35 kaikki liemen haihtumattomat komponentit jäävät tislaimeen, 7 71 864 liuenneina tai suspendoituneina veden ja liuottimen seokseen. Tämä jäännös on väkevöity käymisliemi, ja sitä käsitellään keksinnön mukaisen tuotteen valmistuksessa, aivan kuten mitä tahansa muuta väkevöityä käymislientä, 5 paitsi että kuivaamalla poistettava neste on osittain liuotin. Savi absorboi liuotinta aivan yhtä hyvin kuin se absorboi vettä.

Keksinnön mukaisessa seoksessa käytetty kantaja-aine on turpoamaton, imukykyinen savi. Savet, jotka tur-10 poavat tuntuvassa määrin veden läsnäollessa, eivät sovellu, koska turvonneina niillä on taipumus sitoa käymistuot-teet ja tehdä ne ei-hyväksyttävässä määrin biologisesti käyttökelvottomiksi. Länsi-Yhdysvaltain bentoniitit ovat tyypillisin esimerkki veden avulla turpoavista savista.

15 Toisaalta saven täytyy kyetä absorboimaan huomattava määrä öljyistä, tahmeaa ainetta, jotta saavutetaan tuotteen toivotut käsittelyominaisuudet. Sopivat savet pystyvät absorboimaan vähintään oman painonsa verran vettä tai öljyä.

20 On todettu, että tämän menetelmän käytössä edulli sin savi on montmorilloniitti, jota saadaan Amerikan Yhdysvaltain kaakkoisosasta, erityisesti Georgiasta ja Mississipistä. Tällaisia savia nimitetään tavallisesti kalsiummagnesium-montmorilloniiteiksi. Olisi painotetta-25 va, että nämä savet eroavat sekä fysikaalisesti että kemiallisesti Yhdysvaltain läntisten osien natriumbento-niiteista, joiden käyttämistä kantaja-aineina on vältettävä tämän menetelmän yhteydessä.

Saatetaan myös käyttää monia muita turpoamattomia imu-30 kykyisiä savilaatuja. Attapulgiittisavet, esimerkiksi sellaiset, joita louhitaan Kaakkois-Yhdysvalloissa, soveltuvat hyvin ja ovat myös edullisia kantaja-aineita. Edelleen käyttökelpoisiin savilaatuihin kuuluvat vielä talkit ja vermi-kuliitit, eräs toinen montmorilloniitti-tyyppi.

35 Olisi huomattava, että paras kantaja-aineen vaihto ehto tämän menetelmän tietylle sovellutukselle riippuu 8 71864 osittain käymisliemen ominaisuuksista, jossa käymistuote on valmistettu sekä valmistettavan esiseoksen toivotusta voimakkuudesta. Kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti selitetään saven määrä, jota voidaan käyttää, riippuu käymis-5 liemen ja tuotteen voimakkuuksista, joten jos käymislie-mi on suhteellisen heikko ja on valmistettava väkevöity esiseos, on lisättävä vain pieni määrä savea, ja sen tähden täytyy käyttää erityisen imukykyistä kantaja-ainetta.

Esiseostuotteessa käytetään turpoamatonta, imuky-10 kyistä savea oleellisesti ainoana kantaja-aineena. Tietenkin on mahdollisesti lisättävä pieniä määriä muita aineita, kuten esim. höytäleitä muodostavia aineita, pH:ta säätäviä kemikaaleja, aineita, jotka parantavat käymis-tuotteen stabiliteettia, yms. On myös havaittu, yksi-15 tyisessä tapauksessa, että pieni määrä, joidenkin painoprosenttien alueella, ainetta, jolla säädetään tuotteen fysikaalisia ominaisuuksia, saattaa olla välttämätöntä. Sellaisiin aineisiin saattaisi kuulua esim. kolloidaalinen aine kuten gelatiini, karboksimetyvliselluloosa tai 20 sen kaltainen aine, joka antaa liuotteelle lisäjäykkyyttä, tai säilytysaine tuotteen stabiliteetin parantamiseksi varastoinnin aikana. On ymmärrettävää, että vähäiset määrät sellaisia aineita eivät vaikuta siihen seikkaan, että turpoamaton, imukykyinen savi on oleellisesti ainoa 25 kantaja-aine.

Vähimmäismäärä turpoamatonta, imukykyistä savea, joka on lisättävä biomassaan ja lipideiksi, on määrä, joka on välttämätön tarjoamaan kovan, kuivan ja vapaasti virtaavan tuotteen. Vähimmäismäärä vaihtelee tietyn käy-30 misliemen lipidikonsentraation ja tehokkaan aineen kon-sentraatioiden mukaan. Tarkka vähimmäismäärä määritetään helposti kullekin käymistuotteelle joidenkin, yksinkertaisten kokeiden avulla käyttämällä erilaisia määriä savea, ja vähimmäismäärä riippuu edelleen tietenkin käyte-35 tyn saven ominaisuuksista. Yleensä kuitenkin voidaan sanoa, että saven vähimmäismäärä on noin 25 % käymisen kiinteiden aineiden määrästä ja edullinen alue on noin 25-150 % kiinteiden aineiden määrästä.

9 71864 Tässä yhteydessä käymisen kiinteillä aineilla tarkoitetaan kuiva-ainetta, joka sisältyy käymisliemeen tai väke-vöityyn käymisliemeen, josta eläinrehun esiseos valmistetaan. Se käsittää biomassan, lipidit sekä itse käymistuot-5 teen. Jos koko käymisliemi kuivataan, käymisen kiinteisiin aineisiin sisältyvät myös vesiliukoiset suolat, sokereita yms., joita on käymisliemessä; kun käytetään väkevöityä käymislientä, jotkut näistä vesiliukoisista aineosista saatetaan poistaa veden mukana, kuten on esitetty.

10 Seuraava taulukko on liitetty valaisemaan käymisliemen ja saven erilaisia olosuhteita, ja se ilmaisee tuloksena olevien eläinrehun esiseosten tehokkuusalueen. Kunkin taulukon rivin perustana on 1000 litraa hypoteettista käymislientä tai väkevöityä käymislientä, jonka sisältämien käymisen 15 kiinteiden aineiden määrä on esitetty ensimmäisessä sarakkeessa ja väkevyys - käymistuotteen sisältö - on esitetty toisessa sarakkeessa. Kolmas sarake ilmaisee saven määrän kilogrammoina, joka on käytettävä esiseoksen valmistamiseen ensimmäisissä kahdessa sarakkeessa kuvatusta aineesta. Tau-20 lukon viimeiset kaksi saraketta ilmaisevat saatavan esiseoksen kokonaispainon sekä käymistuotteen prosenttimäärän tuossa esiseoksen määrässä. Täten taulukon ensimmäinen sarake kuvaa käymislientä tai väkevöityä käymislientä, joka tuottaa 75 kilogrammaa käymisen kiinteitä aineita 1000 litrassa. 50 kg:n 25 suuruisen saven määrän lisäys antaa 125 kg:aa eläinrehun esi-seosta, joka sisältää 10 kg käymistuotetta, tai 8 %:n aktiivisuuden esiseoksessa.

Taulukko 1

Fermentointiliemi_ Savi _Esiseos_ 3q Kiinteät ai- Väkevyys . Määrä Aktiivi- __neet mg/ml_mg/ml_____kg__ainetta, % 1 75 10 50 125 8 2 100 35 25 125 28 3 125 1 25 35 160 15,6 4 140 60 193 333 18 35 5 210 40 210 420 9,5 6 400 I 100 150 550 18,2 i 7 j 850 1 140 j 100 950 j 14,7 !_L_i_i_I_i_!_ 10 71 864

Huomattakoon, että joissakin tapauksissa on keksinnön mukaisesti mahdollista valmistaa joksenkin väkevöi-tyjä esiseoksia, kuten esim. 28 %:nen esiseos edellä esitetyssä taulukossa. On täysin mahdollista, että sel-5 lainen väkevöity esiseos laimennettaisiin edelleen myyntiä ja käyttöä varten inertillä laimentimella, kuten esim. jauhemaisilla riisinkuorilla, rakeisella savella, soijapapujauhoilla yms. Tällainen laimentaminen ei vaikuta turpoamattoman, imukykyisen saven asemaan ainoana 10 kantaja-aineena, koska laimennus inertillä laimennusai-nella tapahtuu keksinnön mukaisen esiseoksen valmistuksen jälkeen.

Voidaan havaita, että huomattava osa vedestä seuraa yllä olevassa taulukossa mainittuja käymisen kiintei-15 tä aineita ja että veden määrä saattaa olla niin suuri, että valmistettu seos tulee olemaan neste yksinkertaisesti lisäämällä ilmoitettu määrä savea käymisliemeen. Kuivaus ja rakeistetun tuotteen valmistus sellaisesta nesteestä olisi hyvin vaikeaa. Sen mukaisesti, jotta käsittely ta-20 tapahtuu kiinteässä jakeessa, prosessi-insinöörin tulisi turvautua prosessin läpi tapahtuvaan, kuivatun esiseoksen takaisinkierrätykseen. Käsittely ja laskut ovat selvät asiaan perehtyneelle insinöörille, mutta annetaan joitakin valaisevia esimerkkejä.

25 Esim. jos taulukon 1 kolmannella rivillä mainittu käymisliemi yhdistettäisiin 35 kg:n kanssa savea, joka tällä rivillä on mainittu tarvittavan, syntyvän seoksen tulisi selvästi olla neste, koska siinä olisi 1000 litraa käymislientä ja vain 35 kilogrammaa savea. On havaittu, 30 että käymisen kiinteiden aineiden tyypillisiä seoksia tässä keksinnössä käyttökelpoisten savien kanssa voidaan käsitellä kiinteinä aineina aina 60 paino-%:n suuruiseen veden sisältöön saakka. Siksi taulukossa 1 rivillä 3 saatava kokonaismäärä kiinteää ainetta, 160 kg, voitaisiin 35 käsitellä 240 kg:lla vettä (tai liuotinta, atseotrooppi-sesti väkevöidyn käymisliemen ollessa kysymyksessä).

71864 Täten suunnilleen 375 kilogrammaa vettä kussakin 1000 litran erässä käymislientä tarvitsee absorboituak-seen noin 583 kilogrammaa kuivia, kiinteitä aineita. Toisin sanoen, jokaista 160 kilogrammaa kohti kuivaa tuo-5 tetta, joka on vedetty takaisin prosessista, täytyy palauttaa lähtösekoittajaan 583 kilogrammaa kuivaa tuotetta absorboimaan vesi, joka on sisääntulevassa käymisliemessä. Kierrätyssuhde on täten 3,64.

Eräs toinen laskuesimerkki, joka perustuu taulukon 10 1 viidenteen riviin, kuuluisi seuraavasti. Sisään tuleva käymisliemi sisältäisi vettä noin 790 kilogrammaa, ja tuosta 1000 litrasta käymislientä saatu 420 kilogramman erä kuivaa esiseosta pystyy pitämään 630 kilogrammaa vettä absorboituneessa muodossa. Välttämätön kiertosuhde sentäh-15 den olisi 1,25, ja siksi olisi välttämätöntä kierrättää uudelleen 525 kilogrammaa kuivaa tuotetta takaisin, jokaista 420 kilogramman erää kohti takaisinvedettyä tuotetta.

Lopuksi keksinnön mukaista esiseosta käsitellään halutun partikkelikoon saamiseksi kuivaamalla ja lajitte-20 lemalla sitä. Edullisimmassa menetelmässä kostea tahna, joka sisältää käymisliemen tai väkevöidyn käymisliemen saveen sekoitettuna, hajoitetaan tehokkaan kuivumisen saavuttamiseksi. Tahna saatetaan esim. puristaa reiällisen levyn tai seulan läpi, jonka aukkojen kokoalue on -25 joitakin millimetrejä, tai se saatetaan hajoittaa jollakin tavalla. Mikä tahansa tarkoituksen mukainen kuivaus-laite on sopiva; edullisia kuivaajia ovat sellaiset kuivaajat, jotka käyttävät kuumaa ilmavirtaa kuten esim. nestepohjakuivaajat, tärypohjakuivaajät, pyyhkäisylaite-30 kuivaajat yms. Kuivasta puristeesta tehdään sitten palloja, edullisen menetelmän mukaisesti tavanomaisen pallo-tusmyllyn avulla, joka ajaa kiinteän aineen rengasmaisen suuttimen reikien läpi. Reikien koko on valittu tekemään kiinteitä palloja; on sopivaa käyttää pelletinsuut-35 timia, joiden aukot ovat noin 5 millimetriä läpimitaltaan.

71864

Pallotettu tuote hajotetaan sitten hellävaraisella, kokoa pienentävällä laitteella, kuten esim. valssimyl-lyllä tai rullamyllyllä, ja lopuksi se luokitellaan halutulle kokoalueelle esim. seulomalla, imun avulla, ilmaluo-5 kittelun yms. avulla. Partikkelit, jotka ovat karkeampia kuin toivottu tuotteen kokoalue, palautetaan kokoa pienentävään laitteeseen ja erittäin hienot partikkelit voidaan palauttaa alkuperäiseen sekoittajaan palautusvirran osana, joka sekoitetaan uudelleen märkien käymisen kiinteiden 10 aineiden kanssa tai palautetaan pallotusmyllyyn.

Eräs keksinnön pääetuja on biomassa-savi-seoksen pallottamisen helppous. Aiempia biomassaesiseoksia, erityisesti sellaisia, jotka sisälsivät paljon lipidejä, oli hyvin vaikea pallottaa ja lajitella koon mukaan ja niiden 15 suhteen oli äärimmäisen vaikeita käsittelyongelmia.

On huomattava, että tällä tavalla valmistetut esi-seokset ovat oleellisesti pölyttömiä.

On havaittu, että pallotustoimenpiteen käyttö, kuten yllä on kuvattu, tuotteen kiinteyttämiseksi ja 20 kovettamiseksi on erittäin hyödyllistä, ja pallotustoimenpiteen liittäminen valmistustapaan on erittäin edullista. Muut rakeistusmenetelmät ovat kuitenkin käyttökelpoisia keksinnön mukaisessa menetelmässä. Esim. käymisliemi-savi-seos voidaan märkänä painaa siivilän läpi, kuivata ja seu-25 loa toivotun partikkelien kokoalueen valitsemiseksi. Toisessa vaihtoehtoisessa menetelmässä märkä seos voidaan puristaa telaparin läpi ja.puristettu seos voidaan sitten kuivata, rikkoa hellävaraisella, partikkelikokoa pienentävällä laitteella yllä kuvatulla tavalla sekä luokitella 30 toivotun partikkelikoon alueen valitsemiseksi. Märkä seos voidaan edelleen puristaa suulakkeen läpi, kuivata, rikkoa sekä seuloa pallotusvaihetta käyttämättä.

Prosessi-insinööreille tulee mieleen monia vaihtoehtoisia menetelmiä toivotun partikkelien kokoalueen saa-35 miseksi; keksinnön onnistumiselle ei oikea menetelmä ole erityisen tärkeä. Kuten edellä on tarkasti selitetty kyseessä olevan keksinnön merkittävin hyöty on rehun esiseos-ten taloudellinen ja sopiva valmistusmahdollisuus, johon 13 71 864 kuuluu oleellisesti käymisen avulla valmistettu koko biomassa ja tällöin käymistuotteen eristämisen välttäminen samalla kun esiseosta voidaan käsitellä mukavasti kiinteässä muodossa ja vältytään valmistuksen ja käsittelyn 5 vaikeuksilta, jotka ovat tavallisia biomassaa sisältävien rehun esiseosten valmistuksessa.

Seuraavat esimerkit, jotka koskevat rehun esiseosten valmistusta käymisliemistä tai väkevöidyistä käymisliemistä, esitetään keksinnön havainnollistamiseksi.

10 Esimerkki 1

Narasiini-esiseos atseotrooppisesti tislatusta fermentointiliemestä

Haluttiin valmistaa 10 paino-%:a narasiiniesiseosta koko käymisliemestä, joka sisälsi narasiinia 17 mg/ml, kiin-15 teiden aineiden kokonaismäärä oli 78 mg/ml, sekä 10,2 mg/ml lipidejä. 18,3 litran erä koko käymislientä väkevöitiin tislaamalla atseotrooppisesti amyylialkoholin kanssa, jotta saatiin noin 1530 g väkevöityä käymislientä, joka sisälsi arviolta 5-8 % vettä. Väkevöity käymisliemi sekoitettiin 20 925 g:n kanssa Georgiasta peräisin olevan kalsium-magnesium- montmorilloniitin kanssa käyttämällä pientä melasekoitinta. Sekoitettu tuote kuivattiin kuumassa paineilmassa, jotta saatiin 2133,5 g esiseosmateriaalia, joka kemiallisen analyysin perusteella sisälsi narasiinia 100 mg/g. Erän pienen 25 koon vuoksi esiseoksen valmistusta ei saatettu päätökseen granulointivaihetta käyttäen.

Esimerkki 2

Monensiini-esiseos koko elatusaineesta

Monensiinin koko käymiselatusaine, joka sisälsi 30 41,9 mg/ml monensiinia ja 127 mg/ml yhteensä kiinteitä ai neita muutettiin esiseokseksi lisäämällä kalsiummagnesium-montmorilloniittia, joka oli Georgiasta peräisin. Savea käytettiin 1400 g:n erä kuivaamaan ja absorboimaan 15 litraa käymiselatusainetta sekoittamalla neste saven kanssa 35 pienessä melasekoittimessa. Elatusaine lisättiin saveen kolmena eränä, joiden suuruudet olivat vastaavasti 4, 4 ja 7 litraa, jolloin veden pitoisuus oli vastaavasti 60,7, 14 71 864 53,6 sekä 53,9 paino-%:a. Seos kuivattiin kunkin käymis-elatusaineen lisäyksen jälkeen, viimeisen lisäyksen jälkeen saatu kuivattu tuote sisälsi 17,3 % monensiinia ja 5,7 % vettä.

5 Esimerkki 3

Narasiini-esiseos väkevöidystä käymiselatusaineesta 4000 litraa narasiini-käymiselatusainetta, joka sisälsi 12,44 mg/ml narasiinia ja 93,0 paino-% vettä saos-tettiin höytäleinä lisäämällä kalsiumhydroksidia riittä-10 västi, jotta pH nousi noin 11-12:een, sekä neutraloimalla välittömästi pH 7,5-8:aan rikkihapolla. Elatusaine steriloitiin lisäämällä 20 litraa formaldehydiliuosta, kuumennettiin 45°C:seen, ja sitten se väkevöitiin sentrifugoimalla jatkuvan sentrifugoinnin avulla. Sentrifugoinnista saatu 15 kiinteiden aineiden määrä nousi 755,7 kilogrammaan väkevöityä elatusainetta, joka sisälsi 55,8 mg/g narasiinia ja 77,4 % vettä.

Väkevöityä käymislientä sekoitettiin Georgiasta peräisin olevaa kalsiummagnesium-montmorilloniitin kanssa ja 20 aiemmista, samanlaisista eristä saatujen, kierrätettyjen esiseosten kanssa, suhteessa, joka sisälsi 29 kilogrammaa väkevöityä käymiselatusainetta, 26,8 kilogrammaa kuivattua narasiini-esiseoskierrätettä sekä 4,3 kilogrammaa montmo-rilloniittia, mela-tyyppisessä sekoittimessa. Valmistettiin 25 26 tällaista seosta, ja sekoitetun seoksen keskimääräinen väkevyys oli 97,7 mg/g; keskimääräinen vesisisältö oli 38,6 %.

Sekoitettu seos puserrettiin suulakepuristimen läpi, jossa oli seula, jonka aukot olivat 2,5 millimetriä, ja puristettu tuote kuivattiin tärypohjakuivaajassa, joka toi-30 mi niin, että kuivattu tuote jätti kuivaajan 90-95°C:ssa. Kuivattu tuote jäähdytettiin ilmalla noin 45°C:seen, jotta valmistettiin 614,1 kilogrammaa kuivaa tuotetta, jonka väkevyys oli 162,7 mg narasiinia grammaa kohti tuotetta.

Osa yllä mainitusta, kuivatusta tuotteesta yhdis-35 tettiin muiden samanlaisten erien osien kanssa ja pullotettiin pallotusmyllyllä, jossa oli 25 mm paksu 5 mm:n 15 71864 aukoin läpäisty suutin. Pallotettu tuote jäähdytettiin ja rikottiin valssimyllyllä, jossa oli 0,75 nun:n suuruinen rako, ja rikottu tuote seulottiin pyörivällä siivilä-laitteella. Partikkelit, jotka jäivät US. 30 meshin 5 siivilään palautettiin valssimyllyyn, ja hiukkaset, jotka läpäisivät US. 80 meshin siivilän, johdatettiin toisaalle tulevissa erissä tapahtuvaa kierrätystä varten. Kaikki materiaali, joka oli -30 +80 meshiä, päästettiin ilmapuh-distuskoneen läpi pölyn poistamiseksi. Tuotteelle, joka oli 10 saatu koon mukaan suoritetusta lajittelusta, suoritettiin seula-analyysi US. standardiseuloilla, ja sen ei todettu sisältävän 30 meshin partikkeleita, siinä oli 95,7 % -30 +80 meshiä, 5,1 %:a -80 +150 meshiä sekä 0,2 %:a 150 meshiä hienompia partikkeleita.

15 Esimerkki 4 Pölyanalyysi

Narasiini-esiseoksen näyte, joka oli valmistettu esimerkin 5 mukaisella menetelmällä, analysoitiin pölyn sisällön suhteen laitteella, joka laskee tiettyjen kohoalu-20 eiden partikkelit valon hajaantumismenetelmällä. Partikkeleita, jotka olivat pienempiä kuin 20 mikronia, havaittiin olevan 0,0050 %:a näytteestä.