FI71847B - Myntselektor - Google Patents

Description

71 847

Kolikonvalitsin. - Myntselektor.

Esillä olevan keksinnön kohteena on kolikonvalitsin, johon kuuluu laskukouru, jonka alaspäin viettävää rataa pitkin sisäänsyötetyt kolikot vierivät. Kolikonvalitsin on tarkoitettu myynti- tai palveluautomaattia varten.

Ranskalaisissa patenttihakemuksissa 2 461 987 ja 2 466 055 esitettyihin kolikonvalitsimiin kuuluu kolikon mittojen tunnistus-elimet, jotka muodostuvat kolikon sisäänpanokourun molemmin puolin olevasta kahdesta käämistä. Näiden käämien halkaisijat ovat sellaiset, että pienimmän hyväksyttävän halkaisijan omaavan kolikon yläpää työntyy vain vähän niiden sähkömagneettiseen kenttään ja että suurimman hyväksyttävän halkaisijan omaava kolikko työntyy kokonaan sähkömagneettiseen kenttään. Toista käämiä kutsutaan värähteleväksi ja se on liitetty värähtelypiiriin, joka antaa tyypillisesti 100 kilohertsin suurtaajuussignaalin. Toinen, niinkut-suttu vastaanottokäämi lähettää jännitteen vertailuelimiin jännitteen, joka on verrannollinen sen magneettivuon intensiteettiin, jonka läpi kunkin kolikon yläosa kulkee. Erilaisten hyväksyttävien kolikkotyyppien halkaisijoita edustavia vertailujännitteitä verrataan vastaanottokäämin lähettämään jännitteeseen tarkoituksena päätellä jännitteestä pitäisikö kolikko hyväksyä, jossa tapauksessa sen halkaisija on pienimmän ja suurimman halkaisijan välillä tai muussa tapauksessa kolikko hylätään.

Yllä mainituissa patenttihakemuksissa kolikon metalliseoksen il-maisuelimet käyttävät myös hyväkseen samaa jännitteen vertailupe-riaatetta.

Eräs kolikonvalitsin on esitetty ranskalaisessa patenttihakemuksessa 2 448 752. Tämä valitsin valitsee vain yhdenlaisen kolikon eli toisinsanoen voi hyväksyä ainoastaan sellaiset kolikot, joilla on ennalta määrätty halkaisija ja jotka on valmistettu ennalta määrätystä metalliseoksesta tai materiaalista.

2 71847

Metalliseosten tunnistuselinten takana oleva periaate on löydettävissä ylläolevasta selityksestä. Metalliseoksen tunnistuselimiin kuuluu myös kaksi vastakkain olevaa käämiä. Toisen käämin herättää taajuusgeneraattori. Toinen käämi vastaanottaa indusoidun signaalin, jonka amplitudiaa verrataan ennalta määrättyyn jännitteeseen, tarkoituksena hyväksyä käämien väliin syötetty kolikko amp-lituudin ollessa pienempi kuin ennalta määrätty jännite.

Ranskalaisessa patenttihakemuksessa 2 448 752 esitettyyn kolikon mittojen tunnistuslaitteeseen kuuluu kaksi valotransistoriparia, jotka on vastaavasti sijoitettu olennaisesti hyväksyttävän kolik-kotyypin halkaisijaa vastaavan välimatkan päähän toisistaan. Mikäli toinen tai molemmat valotransistorit virittyvät, sisäänsyötetyl-lä kolikolla ei ole vaadittua halkaisijaa ja se hylätään.

Aikaisemmin tunnetut valitsimet käyttävät siis yksinomaan kolikon halkaisijaa ja metalliseosta valintakriteereinä. Tästä syystä hyväksyttävän halkaisijan ja metalliseoksen omaava sisäänsyötetty kolikko tulee hyväksytyksi paksuudestaan riippumatta. Tämä tarjoaa kuitenkin varsin huomattavan mahdollisuuden syöttää vilpillisesti vääriä kolikoita tai rahakkeita automaattiin. Lisäksi ranskalaisessa patenttihakemuksessa 2 466 055 esitetty halkaisijan tunnis-tuslaite sallii sellaisten kolikkojen hyväksymisen, joiden halkaisijat vaihtelevat vain suhteellisen pienellä alueella. Mikäli automaatin tarkoituksena on hyväksyä suuren halkaisijaeron omaavat kolikot, mittausherkkyys halkaisijoiden välisen eron määrittämiseksi vaatii hyvin tarkkaa asetusta ja halkaisijoiden määrä edellyttää yhtä useaa jännitteen vertailupiiriä. Jälkimmäinen seikka pitää paikkansa myös metalliseoksen tunnistuslaitteeseen sisällytettyjen jännitteen vertailupiirien suhteen.

Esillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saada aikaan kolikonvalitsin, joka erottelee sisäänsyötetyt kolikot niiden paksuuden perusteella.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan kolikonvalitsin, joka erottelee sisäänsyötetyt kolikot niiden halkaisijan, paksuu den ja metalliseoksen perusteella.

3 71847

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kolikon valitsin jossa mittojen tunnistuslaite ja metalliseoksen tunnistuslaite ovat molemmat ainutlaatuisia ja niitä käytetään kaikkiin kolikko-tyyppeihin.

Kolikkorahojen erottelemiseksi halkaisijan ja paksuuden perusteella kuuluu keksinnön mukaiseen kolikonvalitsimeen fotoemissioelin, joka on sijoitettu kolikkokourun toiseen sivuseinään, valon vas-taanottoelin, jonka virittää tai herättää fotoemissioelin ja joka on sijoitettu kourun toiseen sivuseinään ja fotoemissioelimen e-teen sisäänsyötettyjen kolikoiden mittojen ilmaisemiseksi sekä porrasmainen poikittainen poikkileikkaus fotoemissioelimen ja fotovastaanottoelimen välillä ja sijoitettuna kourun pohjaan, jolloin porrasmaisen osan alin porras on kourun sen kaltevan sivu-seinämän vieressä, jota vasten kolikon toinen pinta lepää.

Valovastaanotinelin voi käsittää useita varauksen siirtolaitteita (charge transfer devices = CDT) tai useita valotransistoreita, jotka on sijoitettu kohdakkain porrasmaisen poikittaisen poikkileikkauksen nousuja vastapäätä, jolloin ne todennäköisesti vangitsevat fotoemissioelimen lähettämät edulliset infrapunasäteet.

Radan askelpoikkileikkaus mahdollistaa hyväksyttävien kolikoiden paksuuserottelun. Peittämällä nousuja vastapäätä olevat valoherkät vastaanottimet ja portaan yläpuolella olevat toiset valoherkät vastaanottimet saadaan muodostetuksi binaari sana, joka tunnistaa halkaisijan lisäksi myös kunkin hyväksyttävän kolikon paksuuden. Hyväksyttävien mittojen tunnistus saadaan aikaan elimillä, jotka on liitetty valoherkkiin vastaanottimiin kunkin kouruun syötetyn kolikon halkaisijan ja paksuuden tunnistussanan ilmaisemiseksi, jolloin muistiin on tallennettu sanoja, jotka vastaavasti tunnistavat hyväksyttävät kolikkomitat ja lisäksi mukana on elimet kunkin ilmaistun sanan vertaamiseksi tallennettuun sanaan syötetyn kolikon hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi.

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaisesti porrasmainen poikit-taispoikkileikkaus voidaan korvata kaltevalla tasomaisella poikki- 4 71847 leikkauksella, joka muodostaa ennalta määrätyn terävän kulman kourun kaltevan sivuseinämän kanssa.

Kolikoiden valitsemiseksi tai erottelemiseksi metalliseoksen perusteella kuuluu kolikonvalitsimeen kaksi sarjaan kytkettyä käämiä mainitun kourun molemmin puolin kunkin sisäänsyötetyn kolikon metalliseoksen ilmaisemiseksi, ennaltamäärätyn taajuuden omaava värähtelyelin, elimet vastaavasti hyväksyttävien kolikoiden metalliseoksia edustavien sanojen tallentamiseksi, kaksi yhdistelmää rinnakkaisimpedansseja, joihin on pääsy kunkin sisäänsyötetyn kolikon muista tallennetuista sanoista, mainitun värähtelyelimen virittämä impedanssi siltaelin, jonka neljästä haarasta yhteen kuuluu mainitut kaksi sarjaan kytkettyä käämiä tai kelaa ja kahteen viereiseen haaraan kuuluu mainitut kaksi rinnakkaista impe-danssiyhdistelmää vastaavassa järjestyksessä, sekä siltaelimen tasapainon ilmaisuosa kunkin sisäänsyötetyn kolikon havaitun metalliseoksen vertaamiseksi mainittujen tallennettujen sanojen edustamiin kaikkiin metalliseoksiin mainitun sisäänsyötetyn kolikon hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi.

Keksinnön muiden näkökohtien mukaisesti kuuluu keksinnön mukaiseen täydelliseen kolikonvalitsimeen mainitut halkaisijan ja paksuuden vaiitsinelimet ja mainitut metalliseoksen valitsinelimet. Toinen näistä kahdesta valitsinelimestä voi hyväksyä sisääntyönnetyn kolikon sen jälkeen kun toinen on tutkinut ja kelpuuttanut sisääntyönnetyn kolikon halkaisijan ja paksuuden sekä vastaavasti metalliseoksen perusteella.

Tämän keksinnön muut tunnusmerkit, edut ja tavoitteet selviävät tarkemmin seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä, jossa tarkastellaan esimerkin muodossa edullisia suoritusmuotoja, joita on valaistu oheisissa piirustuksissa, joissa:

Kuvio 1 on kaaviomainen pitkittäinen poikkileikkäuskuva kolikko-kourusta esittäen keksinnön mukaiseen kolikonvalitsimeen sijoitettujen eri osien asennon; 5 71847

Kuvio 2 on sivukuva kourusta, jolla on porrasmainen transversaa-linen poikkileikkaus;

Kuvio 3 on pintakuvanto kuvion 2 mukaisesta koururadasta;

Kuvio 4 on poikkileikkauskuva pitkin kuvioiden 2 ja 3 viivaa 4-4;

Kuvio 4a ja 4b ovat poikkileikkauskuvio kolikkokoururadasta, jolla on kalteva tasainen poikkileikkaus;

Kuvio 5 on samanlainen poikittaiskuva kuin kuvio 4 esittäen ohuiden ja paksujen kolikoiden juoksut;

Kuvio 6 on kaaviomainen sivukuva kuvion 2 mukaisesta kourusta esittäen valoherkkien vastaanottimien asennon porraspoik-kileikkauksen nousuihin nähden;

Kuviot 7, 8 ja 9 ovat samanlaisia poikkileikkauskuvia kuin kuvio 4 esittäen kahden halkaisijaltaan ja paksuudeltaan erilaisen kolikon ja aluslevyn tai "prikan" asennot portaalla ;

Kuvio 10 on lohkokaavio mittavertailupiiristä;

Kuvio 11 on lohkokaavio metalliseoksen vertailupiiristä; ja

Kuvio 12 on lohkokaavio erään toisen suoritusmuodon mukaisesta mittavertailupiiristä, joka on rakennettu mikroprosessorin ympärille.

Kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetty halkaisijoiltaan, paksuudeltaan ja metalliseoksiltaan erilaisten kolikoiden tai rahakkeiden valitsin. Siihen kuuluu kolikon C mittatunnistuselimet 1-2 ja kolikon C metalliseoksen tunnistuselimet 3-4. Kuhunkin näihin elimiin tai osiin kuuluu kolikon ilmaisinlaite 1,3, joka sijaitsee omalla painolla syötetyn kolikon C kourussa 5 sekä vastaavaan il-maisinlaitteeseen 1,3 liittyvä piiri 2,4 selville saatujen mitto 6 71847 jen tai metalliseoksen vertaamiseksi niiden ennalta taltioituihin arvoihin. Piirit 2 ja 4 on sijoitettu logiikkaohjausyksikköön 6, joka vertailutulosten avulla määrää, onko sisään työnnetty kolikko hyväksyttävä ja oikea vai hylättävä ja palautettava.

Kolikonvalitsin sijoitetaan tunnettuun esine- tai palveluautomaattiin. Tämän jälkeen mainitaan tällaisen automaatin vain ne osat, jotka suoraan liittyvät kolikonvalitsimeen.

Kuten kuviossa 1 on esitetty,kulkukourussa 5 on sisääntulopää 50 ja kaksinkertainen poistopää 51-52, jolloin sisääntulo muodostuu yhdestä raosta, johon kolikot syötetään. Kaksoispoistopää muodostuu ensimmäisestä poistoaukosta 51, jonka kautta hyväksyttävät kolikot putoavat automaatissa olevaan keräyslaatikkoon sekä toisesta poistopäästä 52, jonka kautta hylätyt kolikot menevät automaatin palautusastiaan. Kourun poistopään valinta hyväksyttyjen ja hylättyjen kolikoiden välillä saadaan aikaan sähkömagneetilla 60, jota ohjaa yksikkö 6 johtimen 61 välityksellä. Sähkömagneetti 60 pitää kulkukourun pohjan avoinna suljettavalla luukulla 62 kunnes keskinäiset mitta- tai metalliseosvertailut eivät enään ole negatiivisia .

Kulkukourun poikkileikkaus on yleisesti ottaen suorakulmainen ja kouru* laskeutuu pitkin rataa 53 tulopäästä 50 poistopäähän 51- 52. Esitetyssä suoritusmuodossa tulopäästä 50 lähtien kolikko ohittaa ensinnäkin mittojen ilmaisinlaitteen 1, jota seuraa metalli-seoksen ilmaisinlaite 3.

Kuvioista 2 ja 4 voidaan havaita, että kourun pohjan 53 leveys on. yhtä suuri kuin suurin hyväksyttävä kolikkopaksuus. Radan pinta 53e tulopäässä 50 on korkeammalla tasolla kuin laitteesta 3 alas poistopäähän 51-52 kulkeva radan pinta 53a. Yhdensuuntaisten pintojen tai tasojen 53e ja 53a kaltevuussuunta .on sama ja niiden välillä radalla on suoraportainen transversäälinen poikkileikkaus laitteen 1 kohdalla, kuten kuviossa 4 on esitetty. On oletettu , että porrastetussa osassa on kolme väliporrasta 54b, 54c ja 54d alaportaan 54a ja yläportaan 54e välillä. Portaat 54a ja 54e ovat 7 71847 vastaavassa järjestyksessä samassa tasossa kuin radan pinnat 53a ja 53e.

Lisäksi kourun 5 pitkittäiset sivuseinämät 550 ja 551 viettävät taaksepäin siten, että kaikki kolikot lepäävät alaseinämää 550 vasten omalla painollaan.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, pitkittäiset siirtymät tai nousut yläportaan 54e jatkaman pinnan 53e ja seuraavan portaan 54d välillä, portaisen 54d ja 54c välillä, portaiden 54c ja 54 välillä ja portaan 54b ja porrasta 54a jatkavan alapinnan 53a välillä muodostuvat vastaavassa järjestyksessä suorakulmaisista kaltevista pinnoista 56d, 56c, 56b ja 56a. Nämä kalveta pinnat liittyvät seinämään 550, jota vasten kolikon toinen pinta lepää omalla painollaan. Laitteen 1 älkeen ja ennen laitetta 3 on kourussa lisäksi kaltevat pinnat 57d - 57a, jotka muodostavat vastaavat siirtymät portaiden 54e-54a välille ja jotka liittyvät ylempään pitkittäisseinämään 551. Kuten kuviosta 3 voidaan nähdä, seinämien 551 ja 550 väliset portaat 54e - 53a muodostavat pitkittäisiä yhdensuuntaisia kaistoja, joista kukin on porrastettu edelliseen nähden mentäessä poistopäähän.

Kaltevat pinnat toimivat paksuudeltaan erilaisten kolikoiden progressiivisena laskutienä radan yläpinnan 53e ja alapinnan 53a välillä. Sanomattakin on selvää, että on mahdollista käyttää muitakin kaltevien pintojen rakenteita ja pitkittäis-muotoj a.

Yleisesti ottaen porrasmitat ovat erilaisia sekä korkeussuunnassa että leveyssuunnassa.

Välimatkat takatukiseinän 550 ja nousujen ja toisen seinän 551 välillä ovat hieman suuremmat kuin viisi erisuusuista hyväksyttävää kolikkopaksuutta. Kuten esim. kuviossa 5 on esitetty, 8 71847 ohut kolikko Ca vierii radan yläpinnalta 53e yli kaltevien pintojen 56d - 56a peräkkäin sekä pitkin alaporrasta 54a, kun taas paksu kolikko Ce, jonka paksuus on suurempi kuin seinän 550 ja ylimmän ylänousun välinen etäisyys ja enintään kourun 5 suurin leveys, vierii ensin yläportaan 54e yli ja sen jälkeen kaltevien pintojen 57d - 57a yli.

Esitetyn suoritusmuodon mukaisesti kolikon paksuudet ilmaistaan valoherkillä puolijohdevastaanottimilla 10a - lOi samalla kun erottelu suoritetaan myös kourun porrasosan avulla. Nämä vastaanottimet toimivat myös kolikkojen halkaisijoiden ilmaisemiseksi.

Kuvioiden 2-6 mukaisesti mittojen ilmaisinlaitteeseen 1 kuuluu valoa lähettävä lähde 11 ja useita valoherkkiä vastaanottimia 10a - 10Ϊ, jollaisia ovat esim. valotransistorit. Valoa lähettävä lähde 11 voi lähettää näkyvänä kaistana tai edullisesti infrapunakaistana, jotta vältetään mahdollisesti kolikon syöt-töraosta 50 lähtevän valon mahdollinen oheisilmaisu. Valoa lähettävä lähde 11 on joko valodiodi tai valoa lähettävä diodi (LDD) tai se muodostuu useista valoa lähettävistä diodeista. Valoherkät vastaanottimet voidaan myös korvata jollain muilla sähköoptisilla elimillä, kuten varauksen siirtolaite (CTD) tai kamera, esim. varattu kytketty laite (CCD = charged coupled device), jollainen selvitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä. Valoa lähettävä lähde 11 on kiinnitetty kourun ylemmässä sivu-seinässä 551 olevan raon 12 taakse ja on kohtisuora kourun rataan 53 ja siis kaikkiin portaisiin 54e - 54a nähden. Valo-transistorit 10a - lOi työnnetään tukiseinämään 550, jossa ne myös saatetaan kohdakkain radasta 53 lähtien pystysuoraan poikittaistasossa, joka on kohtisuora seinämiin 550 ja 551 nähden ja puolittaa raon 12. Tämä taso noudattaa kuvioiden 2 ja 3 viivaa 4-4 ja on kohdakkain radan 53 poikittaisen porras-leikkauksen kanssa. Rako 12 voidaan korvata kourun yläseinään 9 71847 551 tehdyillä rei'illär jotka saatetaan kohdakkain koururadasta 53 lähtevän pystysuoran kanssa ja vastaavasti valotransisto-reita 10a - lOi vastapäätä.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, alemmat valotransistorit 10a - lOd on vastaavassa järjestyksessä sijoitettu vastapäätä suorien nousujen keskikohtia. Esitetyssä esimerkissä oletetaan, että viisi valotransistoria lOe - lOi on jaettu tasavälein yläportaan 54e ja seinän 550 yläreunan välille. Käytännössä voidaan kuitenkin todeta, että valotransistorien 10a - lOi määrä voi olla suurempi ja ne voidaan jakaa eri hyväksyttävien kolikkohalkaisijoiden mukaisesti. Viimeinen valotrasistori lOi on tavallisesti hieman korkeammalla kuin porrasosaa pitkin alaspäin vierivä korkein hyväksyttävissä oleva kolikko väärien kolikoiden ja halkaisijaltaan liian suurten rahakkeiden havaitsemiseksi .

Tämän seurauksena riippuen valotransistorin peittymisestä ja virittymisestä voi logiikkayksikössä 6 oleva piiri 2 päätellä kolikon halkaisijan ja paksuuden. Kun valoa lähettävä lähde 11 virittää alemman valotransistorin 10a - lOd, tämä merkitsee sitä, että kolikon paksuus on suurempi kuin välimatka tukiseinästä 550 vastaavaan nousuun. Korkeimman alemman valotransistorin 10a - lOd ja alimman virittyneen valotransistorin välillä muut valotransistorit osoittavat kolikon halkaisijan peittymisen seurauksena.

Kuvioissa 7-9 on esitetty kolme esimerkkiä tutkittavista kolikoista. Korkeat logiikkasignaalit a-i osoittavat valotransis-toreiden 10a - lOi vastaavan virittymisen kun taas täydentävät logiikkasignaalit a-i osoittavat valotransistorien peittymisen vastaavassa järjestyksessä.

Kuten kuviosta 7 voidaan havaita, sisäänsyötetyn kolikon Cc 10 71 84 7 leveys on seinän 550 ja portaan 54c ja 54d nousujen etäisyyksien välillä. Tästä syystä se vierii porrasta 54c pitkin alaspäin. Sen halkaisija on hieman suurempi kuin valotransistorien 10c ja lOg välinen etäisyys. Tämän seurauksena valotransistorit 10c - lOg joutuvat peittoon ja valotransistorit 10a, 10b, lOh ja lOi virittyvät lähteen 11 vaikutuksesta. Tässä tapauksessa valotransistoreihin kytketty kokooja 13 toimittaa ilmaistun sanan abcdefghi piiriin 2.

Kuvion 8 mukaisesti sisäänsyötetty kolikko Cb vierii pitkin toista porrasta 54b ja sen halkaisija on hieman suurempi kuin etäisyys valotransistorista 10b transistoriin lOh. Kokoojaa 13 pitkin toimitettu ja ilmaistu sana on abcdeTghi.

Kuviossa 9 kolikon W mitat ovat samat kuin kuviossa 8, mutta sen keskelle on porattu reikä, jolloin muodostuu rahake tai alustalaatta. Sen keskireikä päästää lähteestä 11 tulevat säteilyn läpi, jolloin tämä säteily virittää valotransistorin lOe muodostaen siten kokoojaa 13 pitkin lähetetyn sanan, joka on esim. abcdefghi. Tämn seurauksena piirin 2 tunnistaessa ainakin kaksi erillistä signaaliryhmää vastaanotetun logiikkasignaalin alemmalla tasolla, mainittu piiri vetää sen johtopäätöksen, että sisäänsyötetyn kolikon läpi on porattu reikä ja tästä syystä se ei ole hyväksyttävissä ja pitää hylätä ejektorisähkömagneetin 60 ohjaaman sulkuluukun 62 kautta.

Mikäli vääntynyt kolikko juuttuu kiinni, voidaan mukaan järjestää elimet kolikon työntämiseksi irti käsin tai sähkömekaani-sesti palautusastiaan porrastamalla ainakin kourun tukiseinä 550.

Tällöin käy niin, että kukin hyväksyttävä kolikko voidaan luon nehtia halkaisijan ja paksuuden tunnistavalla sanalla. Kuviossa 10 esitetyssä suoritusmuodossa mittojen vertailupiiriin 2 71847 kuuluu lukumuisti (ROM <= read-only memory) 20, joka ennalta määrätyssä osoitteessa sisältää yhdeksän bitin sanoja, jotka vastaavassa järjestyksessä tunnistavat kaikkien automaatin hyväksymiksi tarkoitettujen koiikkotyyppien mitat. Muisti 20 on edullisesti jälleenohjelmoitavissa (REPROM), jolloin automaattia käyttävä yhtiö voi valita hyväksyttävät kolikot tarjotun palvelun tai tuotteen hinnan mukaisesti.

Esitetyssä suoritusmuodossa piiriin 2 kuuluu lisäksi puskurisi irtorekisteri 21, jossa on ainakin yhdeksän vaihetta, aikaoskillaattori 22, lukumuistin 20 lukuosoitepiiri 23 sekä logiikkavertailupiiri 24, jonka tulokokoojat 240, 241 on liitetty muistin 20 ja rekisterin 21 rinnakkaistulostuksiin. Kokooja 13 lähetää binaaristen mittojen tunnistussanojen rinnakkaisbitit aikaoskillaattorille 22.

Aikaoskillaattori 22 lukee jaksottain kokoojassa 13 oleva sanat ja käsittää elimet näiden sanojen vertaamiseksi peräkkäisesti kaksi kerrallaan vain sen sanan valitsemiseksi ja syrjässä pitämiseksi, jolla on suurin bittimäärä, jolloin kahden ennalta määrätyn vaiheen välinen matala logiikkataso vastaa hyvin läheisesti raon 12 ja valotransistorien 10a - lOi välillä kulkevaa kolikkoa. Valittu sana vastaa kulkua kolikon dia-metraalisen osan läpi. Tämä jälkeen aikaoskillaattori määrää seuraavan jakson.

Valittu tunnistussana tallennetaan puskurirekisteriin 21 kokoojan 220 kautta. Seuraavaksi johdon 221 kautta aikaoskillaattori ohjaa samanaikaisesti rekisterin 21 lukemista ja osoitepiirin 23 kautta muistissa olevan ensimmäisen hyväksyttävän kolikko-mittojen tunnistussanan lukemista. Vertailupiiri 24 lähettää vertailutuloksen lähtöjohtonsa 242 kautta aikaoskillaattorille. Niin kauan, kuin vertailutulos on negatiivinen, aikaoskillaattori määrää muita lukumuistiin 2 tallennettuja hyväksyttäviä i2 71 847 kolikon tunnistussanoja luettaviksi niiden vertaamiseksi ilmaistuun ja rekisteriin 21 tallennettuun sanaan.

Mikäli yksikään vertailu ei ole positiivinen, aika-akseli 22 lähetää johtimen 61 kautta määräykset sisäänsyötetyn kolikon hylkäämiseksi luukku 62 avaamalla. Vertailun ollessa positiivinen pysäytetään muistin 20 lukujakso ja osoite syötetään kokoojan 200 kautta muistista 20 metalliseoksen vertailupiiriin 4 sijoitettuun metalliseosmuistiin 40. Kukin muistiin 20 tallennettu kolikon mittojen tunnistussana tallennetaan muistista 40 saadun osoitesanan kanssa, joka osoitesana määrittelee sen kolikon metalliseoksen, johka hyväksyttävät mitat vastaavat tunnistussanaa, joka ilmaistaan aikaoskillaattorissa 22 ja on tallennettu piirin 2 rekisteriin 21.

Silloin kun kolikonvalitsimen suoritusmuotoon ei kuulu laitetta 3 ja piiriä 4, muistin 40 osoitesanat jäävät käyttämättä.

Kuvioissa 4a ja 4b esitetyssä toisessa suoritusmuodossa mittojen ilmaisinlaitteeseen 1 sovitetut valovastaanotinelimet muodostuvat varauskytketystä laitekiskosta (CCD * charge coupled device). DDC-kiskon N kennot 14^ - 14^ korvaavat valotransistorit 10a - lOi. Käytännössä kokonaisluku N on suurempi kuin valotransistorien suurin määrä johtuen kiskon hyvin integroidusta rakenteesta. Pystysäätö CCD-kiskolla voi olla ainakin kymmenesosamillimetriä. Kisko on myös kiinnitetty tukevaan sivuseinään 550 ja on kohtisuora kulkukourun 5 rataan 53 nähden sekä vastapäätä rakoa 12.

Kuten kuvioissa 4a ja 4b on esitetty portaat 54a - 54d on korvattu kaltevalla pinnalla 58, joka muodostaa terävän kulman d alempaan tukiseinämään 550 nähden. Kun sisäänsyötetty kolikko C vierii kourua 5 alaspäin, sen toinen pinta lepää omalla painollaan seinämää 550 vasten ja sen vastakkaisen pinnan reunat 13 71 847 vierii alaspäin kaltevalla pinnalla 58, joka muodostuu ylärajan 53e ja alarajan 53a väliin. Samoin kuin aikaisemminkin antavat peitetyt CCD-kennot kolikon halkaisijan, jolloin tietoja tulee esim. kennosta 143 ohuelle kolikolle CF, jonka paksuus on Atf (kuvio 4A) tai kennosta 145 paksulle kolikolle Cg, jonka paksuus on Atg (kuvio 4b). Virittyneet alemmat kennot, kuten 141 ja 142 kolikolle Cf tai 14^ - 144 kolikolle Cg, määrittävät suoraan kolikon paksuuden At seuraavan kaavan mukaisesti:

At = j\i. tgo< jossa äl on kolikon alaosan ja kulman d kärjen välinen etäisyys, eli matka jolla alemmat kennot virittyvät. Edullisesti oc on yhtä suuri kuin lf/A laskutoimituksen yksinkertaistamiseksi, koska At = Af tässä tapauksessa.

Tämän suoritusmuodon mukaisesti mittojen vertailupiiri osoittaa yllä mainitulla tavalla kolikon halkaisijan. Se osoittaa lisäksi suoraan kolikon paksuuden kaavalla At = Af vertaamalla alemmista virittyneistä CCD-kennoista toimitettua sanaa hyväksyttävän kolikon vastaavan halkaisijan tallennettuun paksuuden tunnistussanaan.

Tämän suoritusmuodon mukainen kolikonvalitsin sopii kaikkiin hyväksyttäviin koiikkotyyppeihin ilman mekaanisia muutoksia; toisaalta ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti kunkin portaan leveys vastaa ennalta määrättyä kolikon paksuutta. Nämä modifikaatiot saavutetaan ainoastaan ohjelmoimalla hyväksyttävä kolikon paksuus- ja halkaisijataulukko, joka talennetaan piirissä 2 olevaan jälleenohjelmoitavaan muistiin (REPROM).

Seuraavaksi tarkastellaan kuviota 11 ja selvitetään metalli- seoksen tunnistuselimiä 3-4.

14 71 847

Tunnetulla tavalla metalliseoksen ilmaisinlaitteeseen 3 kuuluu kaksi vastakkain olevaa kelaa 30 ja 31, jotka on vastaavasti sovitettu kulkukourun 5 pitkittäisiin sivuseiniin 550 ja 551 alapinnan 53a yläpuolelle. Kelat 30 ja 31 on sähkömagneetti-sesti kytketty. Niiden yhteinen akseli on kohtisuora seiniin 550 - 551 nähden ja on edullisesti kohdakkain esim. yläportaan 54e pinnan kanssa linjassa olevaa pinta 53a pitkin vierivien kolikoiden keskimääräisen keskikohdan kanssa.

Jo mainitun metalliseoksen tunnistussanamuitin 40 lisäksi piiriin 4 kuuluu Wheatstone siltakytkentä 41, vahvistuspiiri 42, integrointipiiri 43 ja kynnysvertailupiiri 44.

Impedanssimittaussiltakytkennässä 41 oleville kahdelle vierekkäiselle haaralle yhteinen pääte 410 on kytketty vahvistus-piiriin 42 sisällytetyn operaatiovahvistimen tai impedanssi-muunninpiirin 420 suoraan syöttöön 420+ tulovastuksen 421 kautta. Kummassakin näissä kahdessa haarassa on useita rinnak-kaiskytkettyjä piirejä 451 - 461 - 454 - 464, 455 - 465 458 - 568 ryhmiteltyinä esim. näiksi neljäksi ryhmäksi. Kussakin tällaisessa piirissä on kompleksi-impedanssi 451 - 458 -joka voi olla säädettävä - sekä analogiakytkypiiri 461 - 468, joka on esim. releohjattu kosketuspiiri, transistorityyppinen piiri tai RCA CD4066 "analogakytkin" tyyppinen. Yllä mainituista haaroista ensimmäiseen - kuviossa 11 ylmepään - kuuluu sarjana neljän rinnakkaiskytketyn piirin 451 - 461 - 454 - 464 kanssa kaksi sarjaan kytkettyä kelaa 30 ja 31 yhdessä kompleksi-impedanssin 411 kanssa, johon voi kuulua termistori. Toinen mainittu haara - kuviossa 11 alempi - käsittää kaksi impedanssia 413 ja 414, jotka ovat vastaavasti ja edullisesti resistiivisiä ja kapasitiivisia ja kytketty sarjaan muiden neljän rinnakkaiskytketyn piirin 455 - 465 - 458 - 468 kanssa.

Siltakytkennän 41 mainittujen haarojen muihin päätteisiin 15 71 847 415 - 416 kehitetään jännite ennalta määrätyn taajuuden generaattorista 417, joka sopii suorittamaan erottelun kolikkojen metalliseosta välillä. Päätteiden 415 ja 416 välillä Wheatstone siltakytkennän kolmannet ja neljännet haarat käsittävät vastaavat impedanssit 418 ja 419, jotka ovat edullisesti resistii-visiä ja kapasitiivisia ja kytketty maahan.

Analogiavahvistuspiirissä 42 on vavistimen 420 käänteinen tulo-pääte tai -terminaali 420_ kytketty vastukseen 422, joka on maatettu sekä paluukytkentävastukseen 423, joka on kytketty vahvistimen 420 ulostuloon 424.

Integroituun piiriin 43 kuuluu kaksi vastusta 430 ja 431, joiden yhteinen pääte on kytketty maatettuun kondensaattoriin. Vastuksen 430 toinen pääte on kytketty vahvistimen 430 ulostuloon 424. Vastuksen 431 toinen pääte on kytketty piiriin 44 sisällytetyn jännitevertailijän 411 toiseen sisääntuloon.

Positiivisen syöttöpäätteen ja maan välillä kuuluu kynnysver-tailupiiriin 44 lisäksi vastus 442 ja potentiometri 443 joiden yhteinen pääte on kytketty vastukseen 444. Vastuksen 444 toinen pääte on kytketty kondensaattoriin 445, joka on maatettu sekä vertailijan 441 toiseen syöttöön 446. Vertailijan 441 tulostulo on kytketty ohjausjohtimen 61 kautta sähkömagneettiin 60 hylättyjen kolikoiden heittämiseksi ulos. Potentiometri 443 on asetettu siten, että vertailijan päätteen 446 poikki menevä jännite on yhtä suuri kuin toiseen päätteeseen 440 piirien 42 ja 43 poikki toimitettu siltakytkennän 41 balanssijännite.

Kumpaakin analogiakytkinryhmää 461 - 464, 465 - 468 ohjaa nelijohtoinen lähtökokooja 401, 402 metalliseoksen tunnistus-sanamuistista 40. Ennen käyttöä asetetaan säädettävät impedanssit 451 - 458 siten, että kytkinten 461 - 468 tietyillä auki- ja kiinniyhdistelmillä, eli ennalta määrätyillä impe- 16 71 847 danssien 451 - 458 yhdistelmillä kukin niistä metalliseoksista tai materiaaleista, jotka määrittelevät kelojen 30 ja 31 väliin syötetyt kaikki hyväksyttävät kolikot, osoittaa siltakytkennän balanssi- tai tasapainotilaa esim. siten, että lähtösignaali johtimella 61 on suurlogiikkatasolla. Tällä tavoin uudelleenohjelmoitavassa lukumuistissa 40 (REPROM) vastaa ennaltamää-rätty metalliseos ja seoksen tunnistussana kutakin kytkin auki/kiinni- tai impedanssiyhdistelmää.

Kun aikaoskillaatori 22 (kuvio 10) on todennut sisäänsyötetyn kolikon mitat - halkaisijan ja paksuuden - seurauksena kokooja 13 pitkin lähetetyn ja muistiin 20 tallennetun mittojen tun-nistussanan tunnistkseen, mainittu muisti 20 toimittaa pitkin kokoojaa 200, sen jälkeen kun kulunut aika vastaa sitä aikaa, joka kolikolta kuluu laitteiden 1 ja 3 välillä, metalliseoksen tunnistussanaosoitteen, joka on tallennettu muistiin 40 ja joka vastaa havaituilla mitoilla perustetun hyväksyttävän kolikon metalliseosta. Kytkimiä 461 - 468 ohjataan kokoojien 401 ja 402 kautta ja ne asetetaan vastaavan metalliseoksen toteamiseksi. Mikäli sisääntyönnetty kolikko vieriessään vertailija 441 aktivoi ulosheittävän sähkömagneetin 60 (kuvio 1) luukun 62 sulkemiseksi, jonka luukun yli kolikko vierii kohti poisto-aukkoa 51 ja keräyslaatikkoa. Vastakkaisessa tapauksessa, vaikka kolikolla olisikin oikeat mitat, ei saavuteta sillan 41 tasapainoa, koska kolikon metalliseos ei vastaa näille mitoille vaadittua metalliseosta; matala signaali johtimella 61 pitää luukun 62 auki ja kolikko palaa käyttäjälle.

Sellaisessa suoritusmuodossa, jossa kolikonvalitsimeen kuuluu vain elimet 3-4 metalliseosten tunnistamiseksi, piiri 4 suorittaa samanlaiset tehtävät kuin piiri 2. Tässä tapauksessa piiriin 4 kuuluu samanlainen aikaoskillaatori kuin 22, joka peräkkäisesti käsittelee muistissa 40 oleva metalliseoksen tun-nistussanat kunnes aikaoskillaattori on havainnut vertailijasta i7 71 84 7 441 lähtevän matalan signaalin, joka tunnistaa syötetyn kolikon. Vaihtoehtoisesti kaikilla analogiakytkinten 461 - 468 muistiin tallennetuilla kaikilla analogiakytkinten 461 - 468 muistiin 40 tallennetuilla kiinni-/aukiyhdistelmillä ei todeta saavutettavan siltakytkennän 41 tasapainoa ja aikaoskillaattori tai vertailija 41 pitää luukun 62 avoimena ei-hyväksyttävän kolikon hylkäämiseksi.

Eräässä lisäsuoritusmuodossa metalliseoksen ilmaisinlaite 3 voidaan sijoittaa kourun 5 koiikkoradalle ennen mittoja ilmaisinlaitetta 1. Tässä tapauksessa piireissä 2 ja 4 suoritettavat keskinäiset ohjaus- ja valvontatoiminnat ovat päinvastaiset. Piirissä 3 on samanlainen aikaoskillaattori kuin 22 joka jaksottaisesti lukee muistin 40 kunnes saavutetaan siltakytkennän 41 tasapaino. Vastauksena tähän tasapainoon muisti 40 ottaa yhteyden muistiin 20 siten, että samanlainen vertailija kuin 24 vertaa kokoojaa 13 pitkin vastaanotettua sanaa muistissa 20 olevaan osoitesanaan. Kuten edellä esitettiin, mikäli siltakytkentä on tasapainossa ja mikäli tämän tasapainon vallitessa vertailutulos vertailijassa 24 on positiivinen, luukku 62 aktivoidaan koururadan sulkemiseksi.

Lopuksi vielä integroidummassa suoritusmuodossa voidaan piiri 2 mittojen tunnistamiseksi rakentaa mikroprosessorin 25 ympärille, kuten kuviossa 12 on esitetty. Mikroprosessoriin kuuluu hajasaantimuisti (RAM = random access memory), joka käytetään niiden sanojen vertailemiseksi peräkkäin aina kaksi kerrallaan, jotka on kolikon vieriessä eteenpäin ilmaistu kokoojalta 13. Piiriin 2 kuuluu lisäksi uudelleenohjelmoitava muisti 25 ja tulo- ja lähtöjakopinta 27. Muistiin 26 on esitallennettu hyväksyttävien kolikkomittojen tunnistussanat ja vertailujaksoa vastaavat käskyt, kuten tämän jälkeen kuvataan kuvioon 10 viitaten. Piirit 25, 26 ja 27 on tavanomaisesti kytketty keskenään yksisuuntaisella kokoojalla 28 mikroprosessorista 25 poistuvia ie 71847 osoitteita varten ja kaksisuuntaisella kokoojalla 29 käskyjä ja tietoja varten. Jakopinta 27 on kytketty kokoojaan 13, joka on liitetty valolähetinelimiin 10a - loi (kuvio 5) tai 14^ - 14jj (kuviot 4A ja 4B), jolloin kokooja 200 palvelee metalliseoksen tunnistussanamuistia 40 (kuvio 11), suljettavaa luukkua 62 ohjaavan sähkömagneetin 60 ohjausjohdinta 61 (kuvio 1) ja tässä tapauksessa liittyy suoraan jännitevertailijän 44 ulsotuloon (kuvio 11). Jakopinta 27 voi kokoojan 270 kautta palvella muitakin laitteita, kuten esim. näyttölaitteita. Tässä mikropro-sessorisuoritusmuodossa muisti 40 (kuvio 11) voi olla myös mikroprosessorin muodossa.

Claims (18)

1. Kolikonvalitsin, johon kuuluu kouru (5), jonka alaspäin kaltevaa rataa (53) pitkin kolikot (C) vierivät sekä kalteva sivuseinä (550), jota vasten mainittujen kolikoiden toinen pinta lepää ja lisäksi elimet (1-2), joihin kuuluu valon vastaanottolaitteet (10) ja valon lähetinlaitteet (11) mainitun kourun molemmilla puolilla mainittujen kolikoiden mittojen ilmaisemiseksi, ja laitteet (3-4), joihin kuuluu kaksi sarjaan kytkettyä kelaa (30, 31) mainitun kourun (5) molemmilla puolilla mainittujen kolikoiden seoksen ilmaisemiseksi, tunnettu siitä, että mainitun mittojen ilmaisinlaitteen (1-2) edessä mainitun koururadan (53) poikittainen poikkileikkaus (54e-54a) on porrasmainen, jolloin alinporras (54a) on mainitun kourun (5) kaltevan sivuseinämän (550) vieressä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainittuun valolähetinlaitteeseen kuuluu valoherkät vastaanottimet (10a-10e), jotka ovat vastaavassa järjestyksessä porrasmaisen poikkileikkauksen (54e-54a) nousuja vastapäätä ja jotka viritetään mainitulla valolähetinlaitteella (11).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainittuun valolähetinlaitteeseen kuuluu mainitun porrasmaisen poikkileikkauksen (54e-54a) ylemmän portaan (54e) yläpuolella olevat valoherkät vastaanottimet (10e-10i), jotka viritetään mainitulla valolähetinlaitteella (11 ) .

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainitun porrasmaisen poikkileikkauksen portaiden päät (54e-54a) on liitetty mainittuun koururataan (53) pitkittäisten kaltevien pintojen (56d-56a, 57d-57a) välityksellä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen kolikonvalitsin, 71 847 tunnettu siitä, että valoherkät vastaanottimet ovat varauksen siirtolaitteita (CTD) (14^ - 14N).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainittu porrasmainen poikittainen poikkileikkaus (54e-54a) on korvattu kaltevalla pintapoikki-leikkauksella (58), joka muodostaa ennalta määrätyn terävän kulman (a) mainitun kourun (5) kaltevan sivuseinämän (550) kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainittu ennalta määrätty kulma (a) on yhtä suuri kuin π/4.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että siinä on rako (12), joka on tehty yhteen (551) kouruseinämään ja valolähetinlaitteen (11) eteen, jolloin valoherkkiin vastaanotinlaitteisiin kuuluu vastaanottimet (lOa-lOi; 14^-14Ν), jotka on järjestetty kohdakkain toiseen kouruseinämään (550) vastapäätä mainittua rakoa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että siinä on yhden (551) kouruseinämän suuntaiset reiät (12) mainittujen valolähetinlaitteiden (11) edessä, jolloin mainittuihin valoherkkiin vastaanotinlaitteisiin kuuluu valoherkät vastaanottimet (10a-10i; 14^-14^), jotka on vastaavasti järjestetty kohdakkain toiseen kouruseinämään (550) mainittuja reikiä vastapäätä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainittu valolähetinlaite (11) lähettää valoa infrapunakaistalla.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mitan tunnistaviin laitteisiin (1-2) kuuluu valolähettimiin liitetyt (22,2 kunkin sisää^syötetyn kolikon halkaisijan 71 71847 ja paksuuden ilmaisemiseksi ja tällä tavoin sisäansyötetyn kolikon mittoja edustavan sanan lähettämiseksi, elimet (20) hyväksyttävien kolikoiden halkaisijaa ja paksuutta edustavien sanojen tallentamiseksi, ja mainittuihin valovastaanotinelimiin (10a-10i; 14^-14^) ja mainittuihin ta 11ennuse1 imi in (20) liitetyt laitteet sisäänsyötetyn kolikon mittoja edustavan sanan vertaamiseksi kaikkiin muistissa oleviin sanoihin sisäansyötetyn kolikon hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että seoksen tunnistaviin laitteisiin (3-4) kuuluu ennalta määrätyn taajuuden omaava värähtelyelin (417), elimet (40) hyväksyttävien kolikoiden metalliseoksia edustavien sanojen tallentamiseksi, kaksi yhdistelmää rinnakkaisimpedansseja (451-454, 455-458), joihin vastaavasti päästään käsiksi (461-464, 465-468) kunkin sisäansyötetyn kolikon kaikista tallennetuista sanoista, mainitun värähtelyelimen (47) virittämä impedanssimittaussilta (41), jonka neljästä haarasta yhteen kuuluu mainitut kaksi sarjaan kytkettyä kelaa (30, 31), jotka ilmaisevat kunkin syötetyn kolikon seoksen, ja kahteen vierekkäiseen haaraan kuuluu vastaavassa järjestyksessä kaksi rinnakkaista impedans-siyhdistelmää (451-454, 455-458), ja sillan tasapainon ilmaisinelimet (42, 43, 44) kunkin sisäänsyö-tetyn kolikon havaitun metalliseoksen vertaamiseksi kaikkiin mainittuihin metalliseoksiin, joita edustavat mainitut tallennetut sanat sisäansyötetyn kolikon hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että siltaelimen tasapainon ilmai-sinlaitteeseen kuuluu integroitu piiri (43) ja kynnysver-tailupiiri (44 ) .

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainittuun siltaelimen varteen 22 7 1 8 4 7 mukaanlukien kaksi kelaa (30, 31) kuuluu termistori (411).

15. Patenttivaatimuksen 1 ja jonkin patenttivaatimuksen 12 - 14 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainitut mittojen ilmaisinlaitteet (1-2), jotka on sijoitettu mainittujen seoksen ilmaisinlaitteiden (3-4) etupuolelle syötettävän kolikon liikesuunnassa mainitussa kourussa (5), ja mainitut tallentamislaitteet (20), jotka kuuluvat mainittuihin mittojen ilmaisinlaitteisiin (1-2), toimittavat toisiin tallentamislaitteisiin (40), jotka kuuluvat mainittuihin seoksen ilmaisinlaitteisiin (3-4), hyväksyttävän kolikon seosta edustavan tallennettavan sanan osoitteen, kun mainitun syötetyn kolikon halkaisija ja paksuus ovat hyväksyttäviä, jolloin päästään käsiksi impedanssikombinaatioihin (451-450), jotka edustavat hyväksyttävän kolikon, jolla on mainitun syötetyn kolikon mitat, seosta.

16. Patenttivaatimuksen 1 ja jonkin patenttivaatimuksen 12 - 14 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä, että mainitut seoksen ilmaisinlaitteet (3-4), jotka on sijoitettu mainittujen mittojen ilmaisinlaitteiden (1-2) perään syötettävän kolikon liikesuunnassa mainitussa kourussa (5), ja mainitut tallentamislaitteet (40), jotka kuuluvat mainittuihin seoksen ilmaisinlaitteisiin (3-4), toimittavat tallennuslaitteisiin (20), jotka kuuluvat mainittuihin mittojen ilmaisinlaitteisiin (1-2), hyväksyttävän kolikon mittaa edustavan tallennettavan sanan osoitteen, kun syötetyn kolikon seos on hyväksyttävä, verraten tällöin tallennettua sanaa, joka edustaa hyväksyttävän kolikon halkaisijaa ja paksuutta, jolla on syötetyn kolikon seos, kelojen (30, 31) ilmaisemaan seokseen.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen kolikonvalitsin, tunnettu siitä että siihen ei kuulu mainittuja seoksen ilmaisevia laitteita (3-4). 2 3 7184 7

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1 ja 12 - 14 mukainen kolikon-valitsin, tunnettu siitä, että siihen ei kuulu mainittuja mittoja ilmaisevia laitteita (1-2). 24 7 1 8 4 7