FI71686B - Kontinuerligt driven maskin foer torkning och stoetfogning av traefaner - Google Patents

Description

ΠΓ^ΤΙ KUULUTUSJULKAISU 71686 4ΒΓβ B 11 UTLÄGG NI N GSSKRIFT 1 1000 • C (45) Pate.it ti i:,y ":-r:c tty ψ%2)\ P"teit r i t CO CC 10C? ^ ^ (51) Kv.lk.4/lnt.CI.‘ B 27 D 1/10, F 26 B 13/10 £^Q|^|| FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 783531 (22) HakemlspUvi — Ansttknlngsdag 20.11.78 (H) (23) Alkupilvi — Glltlghetsdag 20.11 .78 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentlig 23.06.79

Patentti-ja rekisterihallitus /44) Nihtävlkslptnon Ja kuul.Julkaisun pvm. — 3^ 10.86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prloritet 22.12.77

Ranska-Frankrike(FR) 7738743 (71)(72) Jean-Marie Michel Martin, 23, rue de Turin, Paris, Ranska-Frankr ike(FR) (74) Oy Kolster Ab (54) Jatkuvatoiminen kone puuviilun kuivattamiseksi ja puskusaumaami-seksi - Kontinuerligt driven maskin för torkning och stötfogning av träfaner

Esillä oleva keksintö koskee konetta tuoreen tai kuivan puuviilun kuivattamiseksi ja/tai puskusaumaamiseksi jatkuvatoimisesta , jolloin reunoistaan liimalla varustettuja tai liimaa-mattomia viilusuikaleita syötetään koneeseen syysuunnassa tai kohtisuorasti syysuuntaa vastaan.

Tällä alalla on nykyisin tunnettu kuivatus- ja saumaus-koneita, joissa viilua puristetaan ja kuljetetaan kahden ohuen metallisen kuljetinhihnan välissä, jolloin lämmitysjalakset tms. liukuvat lämmityselementit lepäävät omalla painollaan ylähihnan päällä, joka liikkuu alahihnaa nopeammin, jota taasen kiinteät lämmityslevyt kannattavat, jolloin lämmitysjalakset ja -levyt muodostavat peräkkäisiä osia tai jaoksia. Peräkkäisiä osia lämmitetään toisistaan riippumattomasti siten, että lämpötila on koneen syöttöpäässä esim. noin 200°C ja ulostulopäässä lähellä huoneen lämpötilaa.

2 71686

Tunnettuja ovat myös koneet, joissa kuljetinhihnat on muodostettu useista peräkkäisistä jaoksista tai lohkoista, jotka ovat täysin riippumattomia toisistaan käytön, liikenopeuden ja lämpötilan osalta, jolloin jokainen jaos tai lohko muodostuu useista rinnakkaisista pituussuuntaisista nauhoista ja kuljetus jaoksesta toiseen on saatu aikaan nauhojen pitkittäisellä lomituksella tai siirrotuksella.

Tunnettuja ovat samoin koneet, joissa ohuet kuljetinhihnat on korvattu ketjuilla, jotka on tehty ohuista tai verrattain paksuista kantolaatoista, joiden lämmitys tai jäähdytys voidaan suorittaa ketjujen paluuliikkeen aikana eli paluuosuuksilta.

Vaikka kutistumisilmiöt voidaan kohtalaisen hyvin hallita yllä mainituissa koneissa, niin tietyt epäkohdat ovat siitä huolimatta luontaisia tämäntyyppiselle koneelle ensinnäkin siksi, että ylähihna kulkee alahihnaa nopeammin, ja toiseksi siksi, että yhden jaoksen hihnat kulkevat seuraavan jaoksen hihnoja nopeammin.

Ensinnäkin viilun puristuskosketus on epätäydellinen siirtymä vyöhykkeessä yhdestä jaoksesta toiseen sen johdosta, että sitä puristaa vain puolet hihnoista tai ketjuista. Toiseksi on olemassa vaara, että viilu voi murtua kohdassa, missä se äkkiä siirtyy yhdestä jaoksesta toiseen, jonka liikenopeus on merkittävästi hitaampi. Viilun täytyy tällöin täydellisesti absorboida se eteenpäintyöntö, jonka nopein jaos antaa, yhden ainoan poikittaisen viivan kohdalla, josta näin ollen tulee se viiva, jossa mahdollinen murtuminen ensisijaisesti tapahtuu.

FI-patenttihakemuksessa 751 907 on esitetty kone viilujen kuivaamista ja saumaamista varten, joita viiluja kuljetetaan ylemmän ja alemman kuljettimen välissä, jolloin kuljettimia käytetään samoilla tai erilaisilla säädettävillä nopeuksilla. Mahdolliset peräkkäiset osuudet vaativat tyypiltään kolmeakseliset kuljettimet, eikä mihinkään osuuteen kuulu vierekkäin asetettuja, toisiinsa liittyviä ketjuja esillä olevan keksinnön mukaisesti.

US-patenttijulkaisussa 2 870 808 on esitetty suurtaajuuk-sinen saumauskone, joka käsittää pääasiassa kolme peräkkäistä hihnakuljetinta, joista ensimmäinen kulkee kaksi kertaa nopeammin kuin toinen kuljetin, kun taas kolmatta kuljetinta käyttä- 3 71686 vät vapaasti toiselta kuljettamilta tulevat viilut, jolloin molemmat näiden kolmen kuljettimen väliset limittäiset vyöhykkeet ovat varsin lyhyitä ja niitä käytetään ainoastaan kuljetus-vyöhykkeinä .

DE-patenttijulkaisussa 1 054 694 esitetään saumauskoneen syötön parannus. Itse saumauskonetta ei ole esitetty. Eri nopeuksilla kulkevat ketjut kuuluvat pelkästään koneen syöttövaiheeseen eikä niitä käytetä vaikuttavana työpintana. Tällainen vaikuttava työpinta voidaan muodostaa vain hihnoista, joilla on sama nopeus. Ketjut ovat pitkän välimatkan päässä toisistaan eikä niitä ole asetettu rinnakkain toisiinsa liittyen.

Edellä esitetyn tekniikan tason kuvauksen perusteella voidaan todeta, että viilujen jatkuva kuivaaminen, johon voidaan yhdistää saumaustoiminto silloin, kuin viilut on aiemmin käsitelty liimalla, todellakin muodostaa ongelman, jota ei ole pystytty ratkaisemaan. Esillä oleva keksintö käsittelee nimenomaan tätä ongelmaa ja esittää ongelman ratkaisuun koneen, jonka avulla on kuivauksen aikana mahdollista ottaa huomioon viilun jännitys, jolloin voidaan välttää murtuminen. Puskusaumaus voidaan suorittaa samanaikaisesti kuivauksen kanssa, jos viilujen reunat on aikaisemmin käsitelty liimalla.

Tarkemmin sanoen esillä oleva keksintö toteutetaan olennaisesti koneessa, joka koostuu syöttökuljettimesta ja poistokuljet-timessa, jotka kumpikin muodostuvat pystysuorissa tasoissa ratojaan kiertävien päättömien, tasopintaisista nivelosista koostuvien laat-taketjujen pareissa, joiden välissä viilua tai viilunsuikaleita puristetaan ja kuljetetaan koneen pituussuunnassa laattaketjujen liikkuessa ketjupyörien vetäminä rullien varassa johdekiskojen kannattamina, jolloin syöttökuljettimen ketjujen muodostamat parit ja poistokuljettimen ketjujen muodostamat parit on sijoitettu koneen tehollisessa vyöhykkessä lomittain sopivin välein toistensa viereen ja toisia laattaketjupareja on parillinen, toisia pariton määrä ja jolloin syöttökuljetinta käytetään suuremmalla no-peudeulla kuin poistokuljetinta puskuvaikutuksen aikaansaamiseksi ja laattaketjujen paluuosuuksia kuumennetaan kuivausvaikutuk-sen aikaansaamiseksi. Keksinnölle on tunnusomaista se, että syöt- 4 71686 tökuljettimen ylempien laattaketjujen tehollisen osuuden alkuosan päälle ja poistokuljettimen ylempien laattaketjujen tehollisen osuuden loppuosan päälle on sijoitettu säädettävät paine-elimet kunkin laattaketjun puristamiseksi viilunsuikaleita vastaan.

Keksinnön mukaisesti on edullista, että kukin paine-elin käsittää deformoitavan kammion, johon syötetään paineilmaa ja joka on sijoitettu kiinteän ylemmän levyn ja kiinteän alemman ristikon väliin, joka rajoittaa kennoja, joista jokainen ohjaa pystysuunnassa liukuvaa painavaa kappaletta välittömästi yhden päättömän ketjun yläpuolella, jolloin painavalla kappaleella on sama leveys kuin ketjulla ja se painautuu suoraan useita ketjun rullia vasten ja siihen kohdistetaan levyä vasten puristuvan, deformoitavan kammion paine.

Keksinnön käytäntöön soveltamista selvitetään seuraavassa oheisten, sitä vain esimerkein valottavien piirustusten avulla, joissa kuvio 1 on sivukuva keksinnön mukaisen koneen suositetusta suoritusmuodosta pienennetyssä mittakaavassa esitettynä, kuvio 2 on leikkauskuva koneesta kuvion 1 linjalta II-II, kuvio 3 on päällikuva kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä koneessa käytettävissä olevan ketjun suositetusta suoritusmuodosta, kuvio 4 on sivukuva kuviossa 3 esitetyn ketjun lenkistä, kuvio 5 on leikkauskuva lenkistä kuvion 4 linjalta V-V, kuvio 6 on leikkauskuva kuvion 1 linjalta VI-VI lenkin kääntötapin läpi (olettaen toisen lenkin olevan selvyyden vuoksi poistetun) ja samalla johdekiskosta ja kuvio 7 on leikkauskuva kuvion 1 linjalta VII-VII lenkin symmetria-akselin kautta ja samalla kahdesta erityyppisestä riippu j ohdek iskosta.

Kuviossa 1 on esitetty esillä olevan keksinnön mukaisen koneen suositettu suoritusmuoto, joka sisältää syöttökuljettimen ja poistokuljettimen, merkitty vastaavasti viitenumeroilla 1 ja 2. Syöttökuljetin 1 muodostuu ylemmästä ja alemmasta sarjasta 3 ja 4 päättömiä ketjuja 5, ja poistokuljetin 2 muodostuu ylemmästä ja alemmasta sarjasta 6 ja 7 päättömiä ketjuja 8.

5 71686

Kuten selvemmin kuviossa 2 on esitetty, syöttökuljetti-messa on neljä päätöntä ketjua ja poistokuljettimessa on kolme päätöntä ketjua. Keksinnön mukaan toisessa kuljettimessa on parillinen lukumäärä ketjuja ja toisessa pariton, joten kuviossa 2 esitettyjen ketjujen lukumäärät ovat vain esimerkkimäiset. Keksinnön mukainen piirre on, että toisen kuljettimen ketjut ovat lomittain toisen ketjujen kanssa koneen tehollisessa kuivatus-ja saumausvyöhykkeessä. Tämän tehollisen vyöhykkeen, jossa ketjut ovat rinnatusten ja joka sijaitsee koneen keskiosassa, ulkopuolella ketjut kulkevat sekä syöttö- että poistokuljettimeen kuuluvien käyttävien ketjupyörien ympäri.

Tarkemmin sanoen molempien kuljettimien ketjuja 5 ja 8 käytetään - syöttökuljettimen 1 osalta - ylemmillä ketjupyörillä 9, 10 ja alemmilla ketjupyörillä 11, 12 ja - poistokuljettimen 2 osalta - ylemmillä ketjupyörillä 13, 14 ja alemmilla 15, 16.

Kaikki nämä ketjupyörät on luonnollisesti kiinteästi asennettu vastaaville käyttöakseleille 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24.

Niinpä syöttökuljettimen 1 ylemmän ja alemman sarjan 3 ja 4 ketjuja 5 käytetään samanaikaisesti nopeudella V^, joka vastaa viilun syöttönopeutta, samalla kun poistokuljettimen 2 ylemmän ja alemman sarjan 6 ja 7 ketjuja 8 käytetään samanaikaisesti nopeudella V2, joka vastaa viilun poistonopeutta.

Nyt on viitattava kuvioon 3, joka on päällikuva keksinnön mukaiseen koneeseen tarkoitettujen laattaketjujen suositetusta suoritusmuodosta, jonka yksi lenkki 25 on yksityiskohtaisemmin esitetty kuvioissa 4-7. Näistä kuvioista nähdään, että jokainen lenkki 25 pääasiallisesti käsittää kaksi identtistä laattaa 26, joiden kummankin massiivinen osa 27 on pituussuunnassa epäsymmetrinen näiden molempien massiivisten osien ollessa asennettu rinnatusten samalle poikittaisiinjalle. Kummassakin laatassa 26 on lisäksi kannatusosa 28, joka on symmetrinen pystyakseliin nähden ja jonka poikki menee kaksi poikittaistappia 29. Massiiviset osat 27 on lisäksi, kuten selvimmin kuvioista 3 ja 4 nähdään, etu- ja takapäästään siten (pitkittäisesti) porrastettu ja viistetty, että voidaan saada viilut rinnakkain kosketuksiin toistensa kanssa, samalla kun jää poikittaisia välitiloja, joiden läpi höyry voi poistua kuivatuksen aikam 6 71686

Kuviot 5-7 esittävät, että kumpikin poikittainen tappi 29 kannattaa kahta kapeaa sivurullaa 30, jotka on pelkästään tarkoitettu auttamaan vierimistä, ja yhtä leveämpää keskirullaa 31, joka on tarkoitettu sekä vierimään että antamaan käytön kyt-keytyessään ketjupyöriin. Kummankin sivurullan 30 ja keskirullan 31 välinen rako sallii asentaa siihen molempiin niihin laattoihin 26 kuuluvat kannatusosat 28, jotka muodostavat edellä mainitut poikittaiset välitilat ja joiden välissä on myös pitkittäinen välitila (ks. kuviota 3). Rinnakkaisten ketjujen välinen poikit-taisetäisyys tehollisessa kuivatus- ja saumausvyöhykkeessä sovitetaan lisäksi sellaiseksi, että niiden väliin jää pitkittäinen välitila höyryn poispääsyn lisäämiseksi.

Edellä kuvatut lenkit voitaisiin vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa korvata lenkeillä, joihin on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty yksi tai useampia vierekkäisiä kantolaattoja.

Kuvio 1 ja 6 esittävät kantavia johdekiskoja 32, joita on järjestetty jokaista ketjua 5 ja 8 varten, kun sen lenkit ovat pystyasennossa. Samoin kuviot 1 ja 7 esittävät kahta mahdollista suoritusmuotoa riippujohdekiskoista 33 ja 34, jotka on järjestetty alempien sarjojen 4 ja 7 ketjujen 5 ja 8 paluuosuuksia varten, kun niiden lenkit ovat pystyasennossa. Kuten kuviosta 7 selvästi nähdään, L-muotoinen eli kulmakisko 33 kannattaa yhden ainoan ketjun sivurullia 30, kun T-kisko 34 sitä vastoin voi kannattaa kahden vierekkäisen ketjun sivurullia. Jälkimmäistä kiskotyyppiä voidaan kuitenkin käyttää vain rajoissa, jotka vastaavat tehollista vyöhykettä, so. alempien ketjupyörien 15 ja 12 asettamissa rajoissa.

Palataksemme kuvioon 1, tämä esittää myös, että ylempien ja alempien sarjojen vuorottaisten ketjujen 5 ja 8 paluujuoksuja lämmitetään tai kuumennetaan niiden ollessa suljetussa tilassa, jossa avoliekit palavat, tai sitten sähköisesti. Esimerkkinä tästä on ylempi ja alempi kotelo 35 esitetty ympäröimässä kaa-supoltinrivejä 36. Tässä yhteydessä on huomautettava, että harkot 26 on valmistettu lämpöä hyvin johtavasta aineesta, esim. kuparista .

Siirryttäessä nyt kuvaamaan tehollista kuivatus- ja sau-mausvyöhykettä on sanottava, että tällöin viilu puristetaan syöt- 7 71 686 tö- ja poistokuljettimen 1 ja 2 ylempien sarjojen 3, 6 ja alempien sarjojen 4, 7 vierekkäisten ketjujen välissä. Tämän vyöhykkeen takarajalla ylempien sarjojen 3 ja 6 ketjut lepäävät omalla painollaan viilun (ei esitetty) päällä ja alempien sarjojen 4 ja 7 ketjujen päällä, jotka vuorostaan tukeutuvat vastaaviin kiskoihin 32. Tämän keksinnön olennainen tunnusmerkki on kuitenkin se, että mainitun vyöhykkeen sisääntulopuolelle on järjestetty tulopuolen puristuselimiä 37, jotka vaikuttavat selektiivisesti syöttökuljettimen 1 ketjuihin 5, ja sen ulosmenopuolelle on järjestetty menopuolen puristuselimiä 38, jotka vaikuttavat selektiivisesti poistokuljettimen 2 ketjuihin 8.

Nämä puristuselimet 37 ja 38 voivat muodostua tavallisista raskaista, esim. suorakulmaisten suuntaissärmiöiden muotoisista harkoista tai elementeistä 39, jotka voivat pystysuunnassa liukua kiinteän ristikon 40 kennojen sisäpuolella. Lisäksi on kimmoisasti muotoaan muuttava kammio·41, johon syötetään paineilmaa, asetettu ylemmän kiinteän puristuslaatan 42 ja suorakulmaisten suuntaissärmiöiden 39 väliin.

Keksinnön mukaan jokainen painava elementti 39 on oleellisesti yhtä leveä kuin vastaava ketju 5 tai 8 ja tukeutuu suoraan tämän ketjun lenkkeihin liitettyihin useihin rullaryhmiin. Koska puristuselimissä 37 ja 38 on yhtä monta raskasta elementtiä 39 kuin ao. kuljettimessa on ketjuja 5 tai 8, elastisesti muotoaan muuttava kammio 41 panee viilun aseteltavan paineen alaiseksi, joka jakautuu oleellisen tasaisesti painaville elementeille 39 ja siten ketjuille 5 tai 8.

Edellä olevasta käy selvästi ilmi, että teholliseen kuivatus- ja saumausvyöhykkeeseen tulevaa viilua puristetaan ja kuljetetaan nopeudella, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin syöttökul jettimen nopeus , ja että mainitusta vyöhykkeestä poistuvaa viilua puristetaan ja kuljetetaan täsmälleen poistokuljettimen nopeudella Vj · Ja koska tämän keksinnön mukaisesti syöttö-nopeus V1 on poistonopeutta Vsuurempi, niin koneeseen tulevaa viilua jatkuvasti pakotetaar pitkittäisestä edeltävää viilua vastaan samalla kun sitä koko ajan puristetaan koko pinnaltaan vierekkäisten ryhmitettyjen ketjujen välissä, minkä johdosta puristusvoima jakautuu tasaisesti viilun koko pinnalle.

8 71686

On selvää, että edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa voidaan tehdä muutoksia ja vaihdoksia keksinnön suoja-alasta poikkeamatta; erityisesti useita syöttö- ja poistokuljetinpareja voidaan sijoittaa perätysten pitäen tällöin huoli siitä, ettei tämä järjestely aiheuta katkosta viilun jatkuvuudessa. Lisäksi jos syöttö- ja poistopuolen puristuselimet jätetään pois ja jos -yöttö- ja poistokuljettimia käytetään samalla nopeudella, niin esillä olevan keksinnön kone toimii kuin jatkuvatoiminen puristin.

Claims (2)

9 71686

1. Jatkuvatoiminen kone viilun kuivaamiseksi ja puskusau-maamiseksi, joka koostuu syöttökuljettimesta (1) ja poistokul-jettimesta (2), jotka kumpikin muodostuvat pystysuorissa tasoissa ratojaan kiertävien päättömien, tasopintaisista nivelosista koostuvien laattaketjujen (3 ja 4, 6 ja 7) pareista (5 ja 8), joiden välissä viilua tai viilunsuikaleita puristetaan ja kuljetetaan koneen pituussuunnassa laattaketjujen liikkuessa ketju-pyörien (9-16) vetäminä rullien (30,31) varassa johdekiskojen (32-34) kannattimina, jolloin syöttökuljettimen (1) ketjujen muodostamat parit (5) ja poistokuljettimen (2) ketjujen muodostamat parit (S) on sijoitettu koneen tehollisessa vyöhykkeessä lomittain sopivin välein toistensa viereen, ja toisia laattaketjupareja on parillinen, toisia pariton määrä, ja jolloin syöttökuljetinta käytetään suuremmalla nopeudella kuin poistokuljetinta puskuvaikutuksen aikaansaamiseksi, ja laattaket ju jen paluuosuuksia kuumennetaan kuivausvaikut*. ksen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että syöttökuljettimen (1) ylempien laattaketjujen (5) tehollisen osuuden alkuosan päälle ja poistokuljettimen (2) ylempien laattaketjujen (8) tehollisen osuuden loppuosan päälle on sijoitettu säädettävät paine-elimet (37,38) kunkin laattaketjun puristamiseksi viilunsuikaleita vastaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että kukin paine-elin (37»38) käsittää deformoitavan kammion (41), johon syötetään paineilmaa ja joka on sijoitett kiinteän ylemmän levyn (42) ja kiinteän alemman ristikon (40) väliin, joka rajoittaa kennoja, joista jokainen ohjaa pystysuunnassa liukuvaa painavaa kappaletta (39) välittömästi yhden päättömän ketjun (5,8) yläpuolella, jolloin painavalla kappaleella on sama leveys kuin ketjulla (5,8) ja se painautuu suoraan useita ketjun rullia (30,31) vastaan ja siihen kohdistetaan levyä (42) vasten puristuvan, deformoitavan kammion (41) paine.