FI71644C - Signalprocessor foer att modulera en elektronstraoles avsoekningshastighet. - Google Patents

Description

χ 71644

Signaaliprosessori elektronisuihkun pyyhkäisynopeuden moduloimiseksi

Esiteltävä keksintö kohdistuu kuvannäyttöjärjestel-5 mään, johon kuuluu kuvasignaalien lähde, kuvannäyttölaite, jossa on elektronitykkijärjestelmä ja kuvapinta, suihkun poikkeutusvälineet elektronisuihkun poikkeuttamiseksi kuvapinnan yli juovarasterin muodossa, modulaattori näiden Viivojen pyyhkäisynopeuden moduloimiseksi, kuvasignaalilähtee-10 seen kytketyt differentiointivälineet ja differentiointi-välineitä seuraavat rajoitinvälineet, jotka muodostavat lähtösignaalin, jossa signaaliamplitudit yhteen suuntaan rajoittuvat ensimmäiseen ennalta määrättyyn tasoon ja vastakkaissuuntaiset signaaliamplitudit rajoittuvat toiseen 15 ennalta määrättyyn tasoon, jolloin signaalinkäsittelyväli-neet tuovat rajoitetun signaalin modulaattoriin.

Kuten aikaisemmin esitetty (kts. esimerkiksi S. Yoshida et ai'in artikkelia julkaisussa IEEE Transactions BTR, elokuu 1974, sivut 193-199) on ilmeistä, että parannus 20 kuvan näennäiseen erotuskykyyn voidaan saavuttaa käyttäen suihkupyyhkäisyn nopeusmodulointia suihkun voimakkuutta säätävän videosignaalin derivaatan mukaan. Etuna tässä menetelmässä korostusmenettelyyn verrattuna kuvan terävyyden parantamiseksi on korostettujen valkoisten kuvaelementtien 25 laajenemisen estäminen.

Jos yksinkertaista differointipiiriä käytetään suihkun voimakkuutta säätävän videosignaalin derivaatan saamiseksi muodostaa se suuren lähtösignaalin nopeita transientteja varten ja pienen lähtösignaalin hitaita transientteja 30 varten. Jos derivaattasignaalia käsittelevän kanavan vahvistus valitaan siten, että saadaan sopiva määrä säteen li-säpoikkeutusta nopeiden transienttien asianmukaista parannusta varten, on kanavan vahvistus riittämätön parantamaan terävyyttä hitailla transienteilla. Jos kohinaa on läsnä 35 videosignaalissa, jolle differentiointi suoritetaan, säde-pyyhkäisyn nopeusmodulointijärjestelmä voi epäedullisesti 2 71644 nostaa tämän kohinan näkyvyyttä. Jos differointioitava videosignaali saadaan yhdistetystä värivideosignaalista, vä-risubkantoaallon jäännöskomponenttien läsnäolo differen-tioijan tulossa voi epäedullisesti aiheuttaa jäännöspiste-5 rakenteen näkymisen kasvun.

Esillä olevalle keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista, että rajoitinvälineet käsittävät ensimmäset ja toiset kynnyksen määrittelyvälineet, jotka on suunniteltu siten, että ensimmäiset kynnyksen määrittelyvälineet saa-10 vat rajoitinvälineet muodostamaan lähtösignaalin vain, kun ensimmäisen napaisuuden omaavien differentioitujen signaalien amplitudit ylittävät ensimmäisen kynnysarvon, kun taas toiset kynnyksen määrittelyvälineet saavat rajoitin-välineet muodostamaan lähtösignaalin vain, kun toisen na-15 paisuuden omaavien differentioitujen signaalien amplitudit ylittävät toisen kynnysarvon, ja siitä, että kytkentäväli-neet tuovat tämän rajoitetun lähtösignaalin modulaattoriin.

Esiteltävän keksinnön edullisen toteutuksen mukaan kuuluu kaksipuoliseen rajoittimeen ensimmäinen ja toinen 20 transistori emitterielektrodit yhteenkytkettyinä ja toinen differentiaalivahvistin, jossa on kolmas ja neljäs transistori emitterielektrodit yhteenkytkettyinä. Videosignaali-differentoijän lähtösignaali syötetään yhdessä ensimmäisen ja kolmannen transistorin kannalle, kun taas yhteinen läh-25 töpiiri on kytketty toisen ja neljännen transistorin kol-lektoreille. Ensimmäisen ja toisen transistorin vastaavat kantaelektrodit on differentiaalisesti varustettu esijän-nitteillä siten, että ensimmäinen transistori ei johda sig-naalitulon puuttuessa, kun taas kolmannen ja neljännen 30 transistorin vastaavat kantaelektrodit on varustettu differentiaalisesta esijännitteillä siten, että neljäs transistori ei johda signaalitulon puuttuessa.

Pyyhkäisynopeutta moduloivat välineet käsittävät n 3 71 644 kaksi painettua lisäpoikkeutuskelaa, jotka ympäröivät värikuvaputken kaulaa pääpoikkeutuskelan suihkun tulopään läheisyydessä ja kaksipuolisen rajoittimen lähtösignaali syötetään kondensaattorin kautta, joka on kytketty sar-5 jaan ylimääräisten poikkeutuskelojen kanssa. Kondesaat-tori edustaa impedanssia vaakasuuntaisille paluupuls-seille (jotka epäedullisesti kytkeytyvät mainittuihin lisäpoikkeutuskeloihin mainitusta poikkeutuskelasta), mikä impedanssi on riittävän suuri poistamaan pulssi-10 häiriöt kelan ohjausasteestä. Edullisesti, lisäpoik-keutusherkkyyden parantamiseksi, kytkinkondensaattori ja ylimääräiset poikkeutuskelat muodostavat sarja-resonanssin videotaajuuden keskikaistalla (esimerkiksi välillä 1-2 MHz).

15 Mukaanliitettyjen piirrosten kuva esittää osittain kaaviollisesti ja osittain lohkokaaviona kuvanäyttö-järjestelmää, jossa käytetään esiteltävän keksinnön erään toteutuksen mukaista sädepyyhkäisy-nopeusmodu-lointijärjestelmää.

20 Piirroksessa yhdistetty värivideosignaalilähde 11 (joka voi esimerkiksi muodostua väritelevisiovastaan-ottimen videoilmaisimesta) syöttää yhdistetyn väri-videosignaalin, mukaanluettuna leveäkaistainen lumi-nanssisignaalikomponentti ja krominanssisignaalikompo-25 nentti, moduloituina värialikantoaaltoina kaistanpäästö-suodattimelle 14 ja värikantoaaltoloukulle 13. Kaistan-päästösuotimen 14 päästökaista käsittää krominanssisig-naalin muodostamat ta^uudet ja syöttää se krominanssi-signaali-informaation krominanssisignaaliprosessoriin 30 16. Krominanssisignaaliprosessoriin 16 kuuluu piiri kahden värierosignaalin johtamiseksi (esim, punainen-kel-tainen ja sininen-keltainen) vastaanotetusta krominanssi-signaalista. Prosessorin 16 väriero-signaalilähdöt syöte- 71 644 4 tään matriisiin 19.

Värialikantoaaltoloukussa 13 on estokaista keskitettynä vastaanotetun krominanssisignaalin värialikanto-aallolle. Loukun 13 lähtösignaali, joka sisältää yhdis-5 telmäsignaalin kuminanssisignaalikomponentin, poistaa verrattain tehokkaasti krominanssisignaalikomponentin, joka vaimenee voimakkaasti loukun vaikutuksesta, ja syötetään viivelinjan 15 kautta luminanssisignaali-prosessoriin 17. Prosessorin 17 luminanssilähtösig-10 naali syötetään matriisiin 19 yhdistettäväksi prosessorin 16 värierosignaalilähdön kanssa kolmen värisig-naalin (punainen, vihreä ja sininen) muodostamiseksi vastaaviin matriisin lähtönapo hin R, G ja B.

Navoissa R, G ja B muodostuneen signaalit johde-15 taan kuvaputken ohjausyksikköihin 20, jotka ohjaavat vastaavia värikuvaputken 21 punaista, vihreää ja sinistä elektronitykkiä. Värikuvaputken 21 yhteydessä on pääpoikkeutuskelayksikkö 23, joka käsittää vastaavat vaaka- ja pystypoikkeutuskäämit, joita syötetään vas-20 taavista vaaka- ja pystypoikkeutuspiireistä (ei esitetty) pyyhkäisyviivakuvion muodostamiseksi värikuva-putken 21 kuvapinnalle. Vastaavien sädesuihkujen lisä-poikkeutus värikuvaputkessa 21 suoritetaan lisäpoik-keutuskelojen 25, 25" avulla, jotka ympäröivät väti-25 kuvaputken kaulaa poikeutuskelajärjestelmän 23 säteen tulopään läheisyydessä. Lisäpoikkeutuskelojen 25,25' energiansyöttö suoritetaan seuraavassa esitettävän syöttöpiirin avulla.

Kuvassa esitetyssä laitteessa syötön valintakytkin 30 30 sallii valinnan vaihtoehtoisten videosignaalilähtei- den välillä tulosignaalia varten nopeusmodulointisig-naaliprosessoriin. Kuvassa syötön valintakytkin 30 on esitetty yksinapaisena kaksisuuntaisena kytkimenä.

II

5 71644

Toisessa kytkentäasennossa (piirroksessa esitetty yhtenäinen viiva) kytkimen lähtönäpä 33 on yhdistetty tulo-päätteeseen 31, joka on kytketty vastaanottamaan viive-linjan 15 luminanssisignaalin lähtö. Toisessa kytkin-5 asennossa (piiroksessa esitetty katkoviiva) kytkimen lähtönäpä 33 on käännetty ja kytkeytyy se tulonapaan 32, joka on kytketty seuraavassa esitettävään vaihtoehtoiseen videosignaalilähteeseen.

Kytkimen lähtönäpä 33 on kytketty kondensaattorin 10 43 kautta NPN-transistorin 50 kannalle sijoitettuna yhteisemitteri vahvistinkytkentään. Transistorin 50 emitteri on liitetty vertailujännitepisteeseen (esimerkiksi maahan) kahden sarjaan kytketyn vastuksen 51 ja 52 kautta. Vastus 52 ohitetaan kondensaattorilla 53.

15 Transistorin 50 muodostaman tulovahvistimen lähtö- jännite esiintyy kuormitusvastuksen 54 ylitse, joka on kytketty transistorin 50 kollektorin ja virtalähteen positiivisen navan väliin. Suodatuskondensaattori 41 on kytketty navan V^ ja maan väliin. Transistorin 50 20 esijännite saadaan vastusten 45 ja 47 muodostamasta jännitteenjakajasta kytkettyinä sarjaan syöttöjännitteen V2 ja maan väliin ja kanta on kytketty suoraan vastuksen 45 ja 47 liitoskohtaan.

Kondensaattori 55 on kytketty transistorin 50 kollek-25 torin ja NPN-transistorien 61 ja 71 vastaavien kantojen väliin. Transistori 61 on kytketty suoraan yhteen. Transistori 65 muodostaa oleellisesti vakiovirtalähteen yhdistettyjä emittereitä varten ja sen kollektori on kytketty suoraan transistorien 61 ja 63 yhdistettyihin emit-30. tereihin sekä transistorin 65 emitteri on kytketty maahan vastuksen 67 välityksellä. Transistori 71 on kytketty dif-ferentiaaliva-vistimeksi NPN-transistorin 73 kanssa, jolloin transistorien 71 ja 73 emitterit on kytketty yhteen.

6 71 644 NPN-transistori 75 muodostaa oleellisesti vakiovirtalähteen transistorien 71 ja 73 emittereitä varten sen kollektorin ollessa kytketyn suoraan transistorien 71 ja 73 yhteenkytket-tyihin emittereihin ja transistorin 75 eraitteri on kytketty 5 maahan vastuksen 77 välityksellä.

Transistorien 61 ja 71 kollektorit on kytketty suoraan positiiviseen jännitelähteeseen V2 · Yhteisen lähtö-piirin kahdelle differentiaalivahvistimelle muodostaa yhteinen kuormitusvastus 79 kytkettynä jännitelähteen V2 ja 10 transistorien 63 ja 73 vastaavien kollektorien väliin.

Transistorien 61, 63, 65, 71, 73 ja 75 kantojen esijännitteet saadaan jännitteenjakajasta, jonka muodostavat sarjaan kytketyt vastukset 80, 81, 62, 83, 84 ja diodi 85 kytkettyinä sarjaan mainituissa järjestyksessä 15 jännitelähteen V2 ja maan väliin. Esijännite syöttötransis-torien 65 ja 75 kannoille saadaan kytkemällä nämä kanta-elektrodit suoraan jakovastusten 83 ja 84 liitoskohtaan. Esijännite kahden differentiaalivahvistimen vastaavien tulotransistorien (61,71) kannoille saadaan vastuksen 86 20 kautta, joka on kytketty näiden kantaelektrodien ja jako-vastusten 81 ja 82 liitoskohtaan (M). Liitoskohdan M ja maan väliin kytketty kondensaattori 89 huolehtii signaalin ohituksesta maahan. Esijännite, joka poikkeaa positiiviseen suuntaan kohdassa M vallitsevasta esijännitteestä, 25 syötetään transistorin 63 kannalle vastuksen 88 kautta, joka on kytketty kantaelektrodin ja jakovastusten 80 ja 81 liitoskohdan (H) väliin. Esijännite, joka poikkeaa negatiiviseen suuntaan liitoskohdassa M vallitsevasta esijännit-teestä, syötetään kantaelektrodille 73 vastuksen 87 kautta, 30 joka on kytketty tämän kantaelektrodin ja jakovastusten 82 ja 83 liitoskohdan (L) väliin.

Kahden differentiaalivahvistimen yhdistetty lähtö, joka esiintyy transistorien 63 ja 73 yhdistetyillä kollek- it 7 71 644 toreilla, johdetaan suoraan NPN-transistorin 90 kannalle transistorin 90 ollessa emitteriseuraajakytkettynä. Transustrorin 90 kollektori on kytketty suoraan positiiviseen jännitenapaan (jonka positiivinen jännite on suu- 5 rempi kuin navan V^ positiivinen jännite, mihin se on kytketty jännitteenpudotusvastuksen 40 avulla). Emitteriseuraa-jan lähtö esiintyy vastuksen 91 ylitse, joka on kytketty transistorin 91 ja maan väliin.

Vuorovaihekytketty, komplementäärisymmetrinen pääte-10 vahvistin signaalikanavan moduloimiseksi muodostuu PNP-transistorista 100 ja NPN-transistorista 102 ja transistorien 100 ja 102 kollektorit on yhdessä kytketty lähtöna-paan O. Transistorin 100 emitteri on kytketty jännitenapaan vastuksen 101 välityksellä, kun taas transistorin 15 102 emitteri on kytketty maahan vastuksen 103 välityksellä.

Esijännitteet päätetransistorien 100 ja 102 kanta-elektrodeille saadaan jännitejakajasta, jonka muodostavat sarjaan kytketyt vastukset 93,94,95 ja 96 kytkettyinä mainitussa järjestetyksessä navan ja maan väliin. Transis-20 torin 100 kantaelektrodi on kytketty suoraan jakovastusten 93 ja 94 liitoskohtaan ja transistorin 102 kantaelektrodi on kytketty suoraan jakovastusten 95 ja 96 liitoskohtaan. Signaalit ohittavat vastusten 95 ja 95 muodostaman yhdistelmän ohituskondensaattorin 97 avulla, joka on kytketty vas-25 taavien päätetransistorien kantaelektroreita varten saadaan yhteisen takaisinkytkentävastuksen 99 välityksellä kytkettynä lähtökanavan O ja vastusten 94 ja 95 liitoskohdan väliin, joka liitoskohta ohitetaan signaalitaajuuksilla kondensaattorin 98 avulla.

30 Tulosignaali vuorovaihepäätevahvistimeen syötetään kondensaattorin 92 kautta kytkettynä transistorin 90 emitte-rin ja transistorin 100 kannan väliin. Moduloivan signaali- 8 71 644 kanavan lähtö syötetään kuormaan, jonka muodostavat kondensaattorin 105 ja sarjaankytkettyjen lisäpoikkeutus-käämien 25,25J sarjayhdistelmä, sarjayhdistelmän ollessa kytketyn moduloivan signaalikanavan lähtönavan 0 ja maan 5 väliin.

Esitetyn piirin toimiessa videosignaaleille vahvistettuina transistorissa 50 suoritetaan differentiointi kondensaattorin 55 ja vastuksen 86 muodostaman RC-piirin avulla ja differentioitu lähtö syötetään yhdessä vastaa-10 vien differentiaalivahvistimien 61,63 ja 71,73 transistorien 61 ja 71 kantaelektrodeille.

Kun transistorin 73 kannan esijännite on negatiivinen transistorin 71 kannan esijännitteen suhteen, transistori 73 ei johda tulosignaalien puuttuessa. Transistori 73 15 pysyy tässä johtamattomassa tilassa differentoidun signaalin positiivisten poikkeamien aikana ja siten differentiaalivahvistin 71,73 ei vaikuta signaalimuutoksiin rajoittimen lähdössä näiden positiivisten poikkeamien aikana.

20 Kun transistorin 63 kannan esijännite poikkeaa posi tiiviseen suuntaan transistorin 61 kannan esijännitteestä, transistori 61 ei johda tulosignaalien puuttuessa. Transistori 61 pysyy tässä johtamattomassa tilassa differentioi-dun signaalin negatiivisten poikkeamien aikana ja siten 25 differentiaalivahvistin 61,63 ei vaikuta signaalimuutoksiin rajoittimen lähdössä näiden negatiivisten poikkeamien aikana.

Differentioidun signaalin negatiivisten poikkeamien vaikuttamista varten rajoittimen lähtöön täytyy sen olla 30 riittävän voimakkaan transistorin 73 poistamiseksi johta« n 71 644 9 mattomasta tilasta., Täten rajoitin ei yastaa diffe-rentoidun signaalin negatiivisiin poikkeamiin, joiden voimakkuus on kynnysarvon alapuolella, jonka määrittää esijännitteen jakovastuksen 82 ylitse muodostunut esi-5 erojännite.

Differentioidun signaalin positiivisten poikkeamien vaikuttamiseksi rajoittimen lähtöön täytyy sen olla riittävän voimakkaan poistamaan transistori 61 sen normaalisti johtamattomasta tilasta. Täten rajoitin ei vastaa 10 differentioidun signaalin positiivisiin poikkeamiin, joiden voimakkuus on kynnysarvon alapuolella, jonka määrittää esijännitteen jakovastuksen 81 ylitse muodostunut esierojännite.

Esivahvistimen ja differentiaalivahvistimien piiri-15 parametrit valitaan siten, että differentioijaan lähdön vastaavat positiiviset ja negatiiviset signaaliamplitudit muodostettuina videosignaalitransisienttien mukaan laajalla transienttien nopeusalueella ovat riittävät rajoittimen lähdön saamiseksi vastaaviin leikkaustasoihin, jol-20 loin mainitulla alueella olevat transientit antavat saman arvon säteen lisäpoikkeutukseen. Kuitenkin pienen amplitudin omaavat kohinakomponentit ja värialikantoaal-lon jäännöskomponentit poistuvat rajoittimen kynnysraja-piirien "seuranta"-vaikutuksen vuoksi estäen niiden epä-25 edullisen vahvistumisen pyyhkäisynopeutta moduloivan järjestelmän vuoksi.

Emitteriseuraaja 90 kytkee rajoittimen "seuratun" ja "leikatun" lähdön pääteasteeseen 100,102, joka syöttää halutun pyyhkäisynopeutta moduloivan virran poikkeu-30 tuskeloille 15,15'.

Pääteasteen lähtönavan 0 kytkentä lisäpoikkeutus- 10 71 644 keloille 25,25' .suoritetaan kytkinkondensaattorin 105 kautta, jonka kapasitanssiako on valittu siten, että saadaan riittävä impedanssi yaakapalautuspulsseille (jotka voidaan kytkeä induktiivisesti lisäpoikkeutuskeloille 5 pääpoikkeutusjärjestelmän 23 vaakapoikkeutuskäämeistä) niin, että estetään sen aiheuttamat merkittävät häiriöt pääteasteessa. Edullisesti tämä kapasitanssiarvo suhtautuu lisäpoikkeutuskelojen induktanssiarvoon siten, että kondensaattorin 105 ja sarjaankytkettyjen poikkeutuskelo-10 jen sarjayhdistelmä muodostaa resonanssin videosignaalien ottaman taajuusaluekaistan keskitaajuuksilla, mikä hel-poittaa ohjausvaatimuksia pyyhkäisymodulointijärjestelmän suhteen. Resonanssitaajuus on esimerkiksi välillä 1-2 MHz.

Vaihtoehtoisesti edelläesitettyyn tulosignaalin 15 derivoinnille pyyhkäisynopeuden modulointijärjestelmää varten viivelinjan 15 luminanssilähtösignaalista voidaan tällainen tulosignaali johtaa värikuvaputken ohjaukseen käytettyjen värisignaalien yhdistelmästä. Tulovalintakyt-kimen 30 toisessa asemassa (katkoviivoitettu) käytetään 20 tällaista lähdettä. Tämän yhdistetyn värisignaalilähteen muodostamiseksi kolme vastusta 34,35,36 on kytketty vastaavasti matriisin vastaaviin lähtönapoihin R, G ja B sekä yhteiseen napaan, joka on yhdistetty maahana yhteen-laskuvastuksen 37 kautta. Yhteinen pääte on kytketty suo-25 raan tulovalintakytkimen 30 tulonapaan 32. Jos vastaanotin varustettu ryhmällä värisignaalitulonapoja, kuten V_,, V ja VD vastaavasti kytkettyinä matriisin lähtö-napoihin R, G ja B syötön kytkemiseksi lisävärinäyttö-formaatiolähteisiin kuten teletext-ilmaisimeen, syötön 30 derivaatan johtaminen pyyhkäisynopeuden modulointijärjestelmään jälkimmäisellä tavalla sallii terävyyden parantamisen vastaanottimen tällaisessa lisätoiminta-tavassa.

Seuraayassa taulukossa on esitetty parametriarvot, joiden avulla saavutetaan tämän keksinnön esitetyn toteu tuksen tyydyttävä toiminta.

11 71644

Kondensaattori 41 100 mikrofaradia 5 kondensaattori 43 1 nanofaradia kondensaattori 53 0,1 pikofaradia kondensaattori 55 39 pikofaradia kondensaattori 89 0,1 mikrofaradia kondensaattori 92 470 pikofaradia 10 kondensaattori 97 47 nanofaradia kondensaattori 98 0,1 mikrofaradia kondensaattori 105 3,3 nanofaradia vastukset 34,35,36 6,8 kilo-ohmia vastus 37 1 kilo-ohmi 15 vastus 40 330 ohmia vastus 45 39 kilo-ohmia vastus 47 22 kilo-ohmia vastus 51 100 ohmia vastus 52 470 ohmia 20 vastus 54 560 ohmia vastukset 67,77 270 ohmia vastus 79 ' 820 ohmia vastus 80 4,7 kilo-ohmia vastus 81 68 ohmia 25 vastus 82 56 ohmia vastus 83 1,5 kilo-ohmia vastus 84 680 ohmia vastus 86 680 ohmia vastukset 87,88 1,2 kilo-ohmia 30 vastukset 93,96 1 kilo-ohmia vastukset 94,95 18 kilo-ohmia vastus 99 470 ohmia vastukset 101,103 10 ohmia

transistorit 61,63,65,71,73,75 tyyppi CA 3102 IC

35 transistori 101 tyyppi BC 327-25 transistori 102 tyyppi BC 337-25 jännite V1 +30 volttia jännite V2 +15 volttia 12 71 644

Mainittua esitettyä toteutusta käytettäessä lisä-poikkeutuskelojen 25,25' sarjayhdistelmän muodostama induktanssi oli 5 mikrohenriä. Lisäkelat muodostuivat kahdesta 7-kierroksisesta kuparikäämistä painettuna 5 yhteiselle mylar-alustalle, jonka paksuus oli 100 mikro-metriä, pituus 94 millimetriä ja leveys 20 millimetriä kuparijohtimen paksuuden ollessa 35 mikrometriä, leveyden 0,5 millimetriä ja kuparijohtimen väli oli 0,25 millimetriä .

Claims (7)

1. Kuvannäyttöjärjestelmä, johon kuuluu kuvasignaalien lähde (11), kuvannäyttölaite (21), jossa on elektroni- 5 tykkijärjestelmä ja kuvapinta, suihkun poikkeutusvälineet (23) elektronisuihkun poikkeuttamiseksi kuvapinnan yli juo-varasterin muodossa, modulaattori näiden viivojen pyyhkäi-synopeuden moduloimiseksi, kuvasignaalilähteeseen (11) kytketyt differentiointivälineet (55, 86) ja differentiointi-10 välineitä seuraavat rajoitinvälineet (61, 63, 71, 73), jotka muodostavat lähtösignaalin, jossa signaaliamplitudit yhteen suuntaan rajoittuvat ensimmäiseen ennalta määrättyyn tasoon ja vastakkaissuuntaiset signaaliamplitudit rajoittuvat toiseen ennalta määrättyyn tasoon, jolloin signaalinkä-15 sittelyvälineet tuovat rajoitetun signaalin modulaattoriin (90-105, 25, 25')/ tunnettu siitä, että rajoitinvä-lineet (61, 63, 71, 73) käsittävät ensimmäiset ja toiset kynnyksen määrittelyvälineet (80-85, 88 ja vastaavasti 87), jotka on suunniteltu siten, että ensimmäiset kynnyksen mää-20 rittelyvälineet (80-85, 88) saavat rajoitinvälineet muodostamaan lähtösignaalin vain, kun ensimmäisen napaisuuden omaavien differentioitujen signaalien amplitudit ylittävät ensimmäisen kynnysarvon, kun taas toiset kynnyksen määrittelyvälineet (80-85, 87) saavat rajoitinvälineet muodostamaan 25 lähtösignaalin vain, kun toisen napaisuuden omaavien diffe-rentioitujen signaalien amplitudit ylittävät toisen kynnysarvon, ja siitä, että kytkentävälineet (90) tuovat tämän rajoitetun lähtösignaalin modulaattoriin (90-105, 25, 25')·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvannäyttöjärjes-30 telmä, tunnettu siitä, että mainittu rajoitin käsittää ensimmäisen differentiaalivahvistimen, johon kuuluu ensimmäinen (61) ja toinen (63) transistori, virtalähteen (65), joka on kytketty ensimmäisen ja toisen transistorin emitterielektrodeihin, välineet differentiointivälineiden 35 (55, 86) differentioidun lähtösignaalin viemiseksi ensim mäisen transistorin (61) peruselektrodiin, ja toisen dif- 14 71 644 ferentiaalivahvistimen, johon kuuluu kolmas (71) ja neljäs (73) transistori, virtalähde (75), joka on kytketty kolmannen ja neljännen transistorin emitterielektrodeihin, ja välineet differentiointivälineiden (55, 86) differentioidun 5 lähtösignaalin viemiseksi kolmannen transistorin (71) kan-taelektrodiin, ja yhteisen lähtöpiirin (79), joka on kytketty toisen ja neljännen transistorin (63, 73) kolletori-elektrodeihin, jolloin ensimmäiset kynnyksen muodostusvä-lineet (80-85, 88) käsittävät välineet (81, 88) esierojän-10 nitteen muodostamiseksi ensimmäisen ja toisen transistorin (61, 63) vastaavien kantaelektrodien välille siten, että ensimmäinen transistori (61) on kytkettynä pois kuvaa edustavien signaalien puuttuessa, ja jolloin toiset kynnyksen muodostusvälineet (80-85, 87) käsittävät välineet (82, 87) 15 esierojännitteen muodostamiseksi kolmannen ja neljännnen transistorin (71, 73) vastaavien kantaelektrodien välille siten, että neljäs transistori (73) on kytkettynä pois kuvaa edustavien signaalien puuttuessa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kuvannäyttöjärjes-20 telmä, tunnettu siitä, että se käsittää esijännit- teen (λ^) lähteen, jännitteenjakajan (80-85), joka on kytkettynä esijännitelähteen ylitse ja jossa on väliulosotto (M), ensimmäinen jännitteenottonapa (H) sivussa väliulos-otosta ensimmäisessä suunnassa, ja toinen jännitteenotto-25 napa (L) sivussa väliulosotosta toisessa suunnassa, joka on vastakkainen ensimmäiselle suunnalle, jolloin ensinmainitut esijännitevälineet käsittävät tasavirtakytkennän (86) ensimmäisen transistorin peruselektrodin ja väliulosoton (M) välillä ja tasavirtakytkennän (88) toisen transistorin (63) 30 peruselektrodin ja ensimmäisen jännitteenottonavan (H) välillä, ja jolloin toiseksi mainitut esijännitevälineet käsittävät tasavirtakytkennän (86) kolmannen transistorin kantaelektrodin ja väliulosoton (M) välillä ja tasavirtakytkennän (87) neljännen transistorin (73) kantaelektrodin 35 ja toisen jännitteenottonavan (L) välillä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuvannäyttö- II 71 644 15 järjestelmä, jolloin kuvannäyttölaite käsittää kuvaputken (21), jossa on elektronitykkijärjestelmää ympäröivä kaula, ja jolloin elektronisuihkua poikkeuttavat välineet käsittävät kuvaputken kaulaa ympäröivän poikkeutuskelayksikön, 5 tunnettu siitä, että pyyhkäisynopeutta moduloivat välineet käsittävät kaksi mainittua kaulaa ympäröivää li-säpoikkeutuskelaa (25, 25') poikkeutuskelayksikön suihkun tulopään läheisyydessä, jotka kelat on kytketty sarjaan kondensaattorin (105) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kuvannäyttöjär- jestelmä, jossa poikkeutuskelayksikköön kuuluu vaakapoik-keutuskäämejä (23), joiden ylitse esiintyy pyyhkäisyviivo-jen toistotiheydellä uusiutuvia paluupulsseja, t u n n e t t u siitä, että lisäpoikkeutuskelat (25, 25') on 15 toteutettu painetun piirin muodossa eristävää materiaalia olevalle, yhteiselle substraatille ja kondensaattori (105) edustaa mainitulla toistotiheydellä uusiutuville paluupuls-seille korkeaa impedanssia.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kuvannäyttöjär-20 jestelmä, jossa kuvaa edustavat signaalit kattavat annetun taajuuskaistan, tunnettu siitä, että kondensaattori (105) ja lisäpoikkeutuskelat (25, 25') esittävät sarja-resonanssia, jonka taajuus sijaitsee annetulla taajuuskaistalla.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kuvannäyttöjär jestelmä, tunnettu siitä, että se taajuus, jolla sarjaresonanssi esiintyy on välillä 1-2 MHz. 71 644 16