FI65880C - Ljuskontrollapparat foer en televisionsapparat - Google Patents

Description

2 65880 suuntaan, jossa mainittu ero pienenee minimiin, joka toinen piste on ensimmäisen pisteen edellä mainitussa siirtokanavassa.

Yhdistetyn televisiosignaalin kuvainformaatio määräytyy kirkkauskomponentista yksivärisen televisiosignaalin tapauksessa ja sekä kirkkauskomponentista että värikkyyskomponentista värite-levisiosignaalin tapauksessa. Kummassakin tapauksessa sisältyy kirkkauden vertailutaso kirkkauskomponentin mustan tasoon. Katsojan suorittama kuvan kirkkauden säätö toteutetaan tyypillisessä tapauksessa käsin aseteltavan potentiometrin avulla, jonka tehtävänä on aikaansaada vertailujännite, joka edustaa haluttua kuvan kirkkaustasoa.

Tunnetaan lukuisia kirkkauden säätöjärjestelyjä. Esim. US-patentit 3,597,540 sekä 3,588,341 kuvaavat kumpikin väritelevisio-vastaanottimen kirkkauden säätöpiirejä järjestettynä suljetun silmukan säätörakenteeksi. US-patentissa 3,597,540 verrataan kuvaa edustavan signaalin haluttua kirkkaustasoa edustavaa vertailujänni-tettä jännitteeseen, joka saadaan vihreän signaalin ohjausvahvis-timesta videosignaalin juova- tai pyyhkäisyaikavälin kuluessa.

Näin tuloksena olevaa säätösignaalia käytetään säätämään tasajän-nitetasoa punaisen, sinisen ja vihreän signaalin ohjausvahvisti-missa suljetun silmukan säätösysteemissä. US-patentti 3,588,341 kuvaa vastaavaa systeemiä, jossa vertailujännitteen tasoa, joka vastaa haluttua kirkkaustasoa verrataan videosignaalin tasoon pyyhkäisyn aikavälin kuluessa niin että saadaan säätöjännite. Tätä säätöjännitettä käytetään videosignaalin tasajännitetason säätämiseen.

Videosignaalin sammutustaso on likimäärin tämän videosignaalin mustan taso. On toivottavaa, että kirkkauden määrittelyn sammutustasolla videoulostulosignaalissa, joka tulee yhdistää kuvaa toistavaan laitteeseen, on kiinteä riippuvaisuussuhde (toisin sanoen se noudattaa tarkoin) vertailujännitteeseen nähden, joka vastaa tiettyä haluttua kirkkaustasoa toistetussa kuvassa. Sammutustaso videoulostulosignaalissa saattaa kuitenkin vaihdella halutusta riippuvaisuussuhteesta perustuen vaihteluihin käyttöominaisuuksissa siinä piiristössä, joka aikaansaa videosignaalin sen jälkeen kun sammutuksen taso on muodostettu seurauksena kirkkauden säätöjännitteestä. Tällaisia vaihteluja saattaa saada aikaan jännitteen ryömintä, joka perustuu lämpötilamuutoksiin tai syöttöjän- 3 65880 nitteen vaihteluihin vain esimerkkitapauksia mainiten.

Tämän johdosta on edullista kompensoida tällaisia vaihteluja, niin että videoulostulosignaalin sammutustaso ja kirkkauden vertailujännite ylläpidetään keskenään oleellisesti kiinteässä halutussa riippuvaisuussuhteessa siten, että poikkeamat tällaisesta riippuvaisuussuhteesta pidetään hyväksyttävissä olevalla minimitasolla. Epästabiili sammutustaso saattaa aikaansaada havaittavissa olevia vaihteluja toistetun kuvan kirkkauteen, mikä saattaa häiritä katsojaa. Vaikkakin tällaisia vaihteluja voidaan kompensoida säätämällä käsin kirkkauden vertailujännitettä saattaa tällainen uudelleen säätäminen olla aikaa vievää ja epämukavaa ja tämän johdosta epätoivottavaa.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukainen laite tunnetaan va-rauskondensaattorista, joka on kytketty mainitun komparaattorin ulostuloon ja joka pitää yllä säätösignaalia kuvaintervallien aikana, kun komparaattori on inaktiivinen, sekä siitä, että siirtokanavan se osuus, joka osuu toisen pisteen ja ensimmäisen pisteen väliin, käsittää yhdistetyn sisääntulovärisignaalin luminanssikom-ponenttia käsittelevän luminanssikanavan päätelohkon ja yhden useista matriisipiireistä valitun matriisipiirin kaskadiyhdistel-män, jotka matriisipiirit laskevat yhteen käsitellyn luminanssi-komponentin ja vastaavat värierosignaalit, jotka on saatu yhdistetyn sisääntulovärisignaalin krominanssikomponentista vastaavasti erilaisten värisignaalien muodostamiseksi.

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 on kaaviokuvanto osittain lohkokaavion muodossa ja osittain kaaviokuvantona osasta väritelevisiovastaanotinta, jossa käytetään tämän keksinnön mukaista laitteisto, ja kuvio 2 on lohkokaavio havainnollistaen esillä olevan keksinnön vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Kuviossa 1 muodostaa videosignaalien syöttölähde 10 ilmaistuja yhdistettyjä videosignaaleja, jotka sisältävät kirkkaus-, värikkyys-, ääni- ja synkronisointisignaalikomponentit. Värikkyyskompo-nentti yhdistetään taajuuden valintayksikön 20 kautta värikkyys-signaalin käsittely-yksikköön 24, joka on vastaanottimen värikkyys-kanavalla. Värikkyyden käsittely-yksikkö 24 saattaa esim. sisältää signaalivahvistusasteen kuten myös automaattisen värinsäädön (ACC) ja automaattisen vaiheensäädön (APC) asteet. Käsitellyt sig- 4 65880 naalit yksiköstä 24 vahvistetaan edelleen värikkyysvahvistimella 35 ja ne tuodaan värikkyysdemodulaattoriin 38 niin että saadaan R-Y, B-Y ja G-Y värierotussignaalit. Nämä R-Y, G-Y ja B-Y väri-erotussignaalit yhdistetään kukin kirkkaussignaaliin Y matriisi-piireissä 40a, 40b, ja vastaavasti 40 c niin että aikaansaadaan värejä R, G ja B edustavat signaalit. Nämä R, G ja B signaalit yhdistetään kuvaputkelle 41 soveliaiden kuvaputkien ohjausasteiden (joita ei ole esitetty) kautta.

Kirkkaussignaalin käsittely-yksikkö 42 kirkkauskanavalla tässä vastaanottimessa toimii vahvistaen ja muutoin käsitellen yhdistetyn videosignaalin kirkkauskomponenttia joka signaali saatiin syöttölähteestä 10. Käsitellyt kirkkaussignaalit syötetään kirkkausvahvistimeen 44, joka sisältää transistoreiden 45 ja 46 parin järjestettynä differentiaalivahvistinrakenteeksi, sekä virtalähteen, johon sisältyy transistori 47 sekä vastus 48 niin että syötetään transistoreiden 45 ja 46 ohjausvirrat. Kuormituspiiri vahvistinta 44 varten sisältää yhteiskollektorikytketyn esijänni-tetransistorin 69 sekä kuormitusvastuksen 49 järjestettynä transistorin 46 kollektoripiiriin. Vahvistettu kirkkaussignaali (Y) tulee näkyviin transistorin 46 kollektorin elektrodilla ja se yhdistetään kuhunkin matriisipiiriin 40a, 40b, 40c. Matriisipii-rit 40a, 40b ja 40 c saattavat olla mitä tahansa soveliaita aktiivisia tai passiivisia piirejä, joilla yhdistellään videosignaaleja (esim. vastusmatriisi).

Kirkkaussignaali Y sisältää jaksottaisesti uudestaan esiintyvän vaakajuovan paluusammutusaikavälin sijoitettuna yksittäisten vaakajuovien kuvapiirtoaikavälien väliin, jotka sisältävät kuvan valotiheysinformaation Y'. Tämä sammutusaikaväli sisältää negatiiviseen suuntaan siirtyvän juovan synkronisointipulssin ja sammutustason VD (toisin sanoen kirkkauden vertailutason). Sammu-

O

tustaso Vg ei vaihtele kuvainformaation mukaan ja se on likimää-rin valotiheyssignaalin mustan taso. Sammutustason vaihtelut aikaansaavat kuitenkin vastaavia vaihteluja toistetun kuvan kirk-kaustasoon.

Yhdistetyn väritelevisiosingaalin tapauksessa osa nk.

"mustan tasanteen" aikaosuudesta (T^) yhdistetystä videosignaalista sisältää useita väriapukantoaallon vertailusignaalin jaksoja (se on väripurskevertailusignaalia) taajuudella, mikä on 5 65880 3,58 MHz käytettäessä Amerikan Yhdysvaltojen televisiostandardeja. Purskesignaali poistetaan valotiheyssignaalista sitä edeltävällä 3,58 MHz loukulla (jota ei ole esitetty) niin että aikaväli T2 sisältää ainoastaan kirkkausvertailun sammutustason.

Kuvan kontrastin säätö toteutetaan kontrastin säätöyksikön 85 avulla (esim. katsojan aseteltava potentiometri). Kontrastin säädön 85 tehtävänä on muuttaa virtalähdetransistorin 47 virran-johtavuusmäärää ja täten vahvistimen 44 vahvistuskerrointa ja tämän seurauksena sen valotiheyssignaalin huipusta huippuun amplitudia, joka esiintyy transistorin 46 kollektorilla.

Kuvan kirkkaussäätö toteutetaan piirin kautta, johon sisältyy positiivisen tasajännitteen syöttölähde (+5 volttia) ja siihen liittyvä kirkkauden säätöpotentiometri 70. Esimerkiksi aikaansaadaan lisääntynyt kirkkaus säätämällä potentiometrin 70 liukua kohden sen äärimmäistä yläasentoa (MAX). Tämän tehtävänä on lisätä PNP transistorin 78 kannan esijännitettä siten, että transistorin 79 johtavuus pienentyy. Lisääntynyt jännite, joka tällöin esiintyy transistorin 79 emitterillä siirretään tasajännitteeltään positiivisemmalle tasolle jännitteenjakajan avulla, joka muodostuu sarjassa olevista vastuksista 79 ja 80 sekä jännitelähteestä (+7 volttia). Vastaava siirretty tasajännite esiintymässä piirin pisteessä A edustaa kirkkauden vertailujännitettä, joka on kehitetty kirkkauden säätöpotentiometrin 70 liu’un asennon mukaisesti ja se yhdistetään suuren vahvistuskertoimen, avainnetun differentiaalisen komparaattoripiirin 50 sisääntuloon.

Tässä tapauksessa on kirkkausvertailun tasajännite kirkkauden säädön potentiometrin 70 liu’ussa aseteltavissa rajoissa nollasta viiteen volttiin. Vastukset 79 ja 80 yhdessä transistorin 78 kanssa toimivat siirtäen tämän jännitealueen positiivisemmalle jännitealueelle välillä noin viidestä seitsemään volttiin pisteessä A ja transistorin 54 kannalla. Viimemainittu jännitealue valitaan siten, että se sopii yhteen odotetun jännitealueen kanssa sammutustasolla (likimäärin viidestä seitsemään volttiin) esiintyen aikana T2, koska tämä taso perustuu kuvan kirkkauteen.

Komparaattori 50 sisältää emitterikytkettyjen transistorei-den 52 ja 54 parin järjestettynä differentiaalivahvistinrakenteek-si. Ohjausvirrat transistoreita 52 ja 54 varten syötetään avainnetun virtalähdetransistorin 56 sekä vastuksen 57 kautta. Aktiivinen 6 65880 kuormituspiiri transistoreita 52 ja 54 varten sisältää virran peili järjestelyn, joka sisältää transistorin 61, diodikytketyn transistorin 60, vastuksen 65 ja virran sovittavat vastukset 63 ja 65 kaikki järjestettynä esitettyyn tapaan.

Siirretty kirkkauden vertailujännite potentiometristä 70 yhdistetään komparaattoritransistorin 54 kantasisääntuloon pisteen A kautta. Komparaattorin 52 kantasisääntulo yhdistetään sinisen (B) signaalin ulostuloon matriisipiiristä 40c käyttäen tasajännit-teen siirtävää vastusta 82, jonka tehtävänä on aikaansaada haluttu dynaaminen toiminta-alue komparaattorille 50. Transistorin 84 kol-lektorivirta, joka kulkee vastuksesta 82, aikaansaa tasajännitetason siirtymän ja esijännitevertailun transistorille 52. Transistorin 52 kollektoriulostulo yhdistettään varauskondensaattoriin 68 sekä transistorin 69 kantaelektrodille. Se signaali, joka esiintyy transistorin 52 kollektorilla sekä kondensaattorin 68 yli säätää kirkkaussignaalin Y sammutustasoa, joka signaali esiintyy transistorin 46 kollektorilla kirkkausvahvistimessa 44, kuten tullaan kuvaamaan.

Automaattinen säteen virran rajoittava yksikkö 90 (ABL) liittyy toiminnaltaan kirkkauden ja kontrastin säätötoimintoihin, kuten yksityiskohtaisesti on kuvattuna toisessa samanaikaisessa US-patenttihakemuksessa, jonka nimitys on "Improved Average Beam Current Limiter", hakemusnumero 794127, jätetty 28 huhtikuuta 1978.

Mikäli komparaattori 50 jätetään hetkellisesti huomiotta ovat valotiheyssignaalin sammutustaso ja tämän johdosta toistetun kuvan kirkkaus säädettävissä sen jännitteen mukaan, joka esiintyy transistorin 69 kantaelektrodilla. Esim. pienennys jännitteessä 69 kannalla liittyy vastaavaan pienennykseen transistorin 69 emitters jännitteessä. Koska transistorin 46 kollektorivirta määräytyy siitä virrasta, joka syötetään virtalähdetransistorista 47 ja koska tämä virta pysyy tänä aikana muuttumattomana pysyy transistorin 46 kollektorivirta muuttumattomana. Jännitteen putoama vastuksen 49 yli aiheutuen transistorin 46 kollektorivirrasta pysyy tämän johdosta muuttumattomana, niin että transistorin 46 kollektori-jännite pienentyy saman määrän verran, kuin mitä pienentyvät transistorin 69 kanta- ja emitterijännitteet. Se valotiheyssignaalin sammutustaso, joka esiintyy transistorin 46 kollektorilla 7 65880 pienentyy tämän johdosta saman määrän verran. Tämä pienennys sam-mutustasossa tapahtuu toistetun kuvan kirkkautta pienentävään suuntaan.

Komparaattori 50, valotiheysvahvistin 44 ja matriisi 40c muodostavat suljetun silmukan säädön (se on servosilmukan), jolla ylläpidetään oleellisesti kiinteä riippuvaisuus tasajännitteen asetusarvon potentiometrissä 70 (mikä edustaa toistetun kuvan haluttua kirkkautta tai sammutustasoa) sekä kirkkauden määrittelevän sammutustason välillä signaalista (B), joka tuodaan kuvaputkelle 41 matriisista 40c. Komparaattori 50 ja kondensaattori 68 on järjestetty "näytteenotto ja pitopiiriksi". "Näytteenotto" tapahtuu ajan purskeaikavälin kuluessa, ja "pito" esiintyy kunakin vaakajuovajakson jälellä olevan osuuden kuluessa.

Komparaattorin 50 virtalähdetransistori 56 ja tämän johdosta transistorit 52 ja 54 avainnetaan "päälle" (se on, saatetaan virtaa johtaviksi) näytteenoton ajanjaksoksi seurauksena positiivisista jaksottaisista avaintavista pulsseista VR, jotka tuodaan transistorin 56 kannalle ajan purskeaikavälin kuluessa. Jaksottaiset avaintavat pulssit syötetään avaintavien pulssien 55 syöt-tölähteestä, joka saattaa olla sitä tyyppiä, jota on kuvattu toisessa samanaikaisessa US-patenttihakemuksessa, hakemusnumero 661,855, keksijänä G.K. Sendelweck, jätetty 27 helmikuuta 1976. Koska aika vastaa osaa sammutus- tai kuvan palautusajasta, jolloin kirkkauden ja värikkyyden kuvainformaatiota ei videosignaalissa ole läsnä, sisältää videoulostulosignaali matriisista 40c yhdistettynä transistorin 52 kannalle tänä aikana ainoastaan sammutus tasokomponentin .

Staattisten kirkkaudensäädön olosuhteitten vallitessa tietyllä potentiometrin 70 asetusarvolla ja tiettynä ajanhetkenä, jolloin transistori 56 on avainnettu "päälle" vertailee komparaattori 50 tällöin transistorin 54 kannalla esiintyvää jännitettä (mikä vastaa haluttua kirkkaustasoa potentiometrin 70 asetuksen mukaisesti) siihen jännitteeseen, joka tällöin esiintyy transistorin 52 kannalla (mikä vastaa kirkkautta edustavaa sammutus-tasoa siinä signaalissa, joka tällöin esiintyy matriisipiirin 40c ulostulossa). Mikäli on olemassa jännitteen epätasapainoa näitten jännitteitten välillä muodostaa komparaattori 50 differentiaali-toiminnan avulla säätösignaalin transistorin 52 kollektorille ja 8 65880 täten kondensaattorin 68 yli ja transistorin 69 kannalle suuruudeltaan ja suunnaltaan pienentäen epätasapainoa nollaa kohden niin että eroitus transistorin 52 ja 54 kantajännitteiden välillä lähestyy nollaa (se on nollavirheen tilanne). Se määrä, jolla tämä eroitus voidaan saada lähestymään nollakohtaa on funktio komparaattorin 50 vahvistuskertoimesta. Komparaattorin 50 vahvistus-kertoimen lisääminen lisää tämän eroituksen tai virheen pienentä-miskykyä kohden nollaa.

Eroitus jännitteissä komparaattoritransistoreiden 52 ja 54 kantaelektrodeilla saattaa aiheutua potentiometrin 70 asetuksen uudelleensäädöstä tai siirtymästä signaalin B sammutustasossa, mikä aiheutuu lämpötilamuutoksista tai muusta.

Oletetaan esim., että transistorin 52 kantajännite lisääntyy transistorin 54 kantajännitteeseen verrattuna. Tämä tilanne saattaa aiheutua signaalin B sammutustason haitallisesta ryöminnästä positiivisemmalle tasolle, mikä vastaa lisääntynyttä kirkkautta tai kun potentiometriä 70 säädetään kohden sen MIN asentoa. Tässä tapauksessa transistorin 52 kollektorivirta ja kollektorijännite lisääntyvät ja vastaavasti pienentyvät verrattuna transistorin 54 kollektorivirtaan ja jännitteeseen differentiaalitoiminnan vaikutuksesta komparaattorissa 50 ajan avainnetun aikavälin kuluessa. Tätä tilannetta varten on suhteessa lisätty transistorin 54 kollektorijännite suuntaan, jossa PNP transistori 61 saa esijänni-tettä muuttuen vähemmän virtaa johtaviksi. Kondensaattorin 68 yli muutoin esiintyvä varaus pienentyy (purkautuu) transistorin 52 kautta verrannollisena transistorin 52 johtavuustasoon. Transistorin 69 kantajännite pienentyy vastaavan määrän verran, minkä vaikutuksesta valotiheyssignaalin Y sammutustaso transistorin 46 kollektorilla myös pienentyy vastaavan määrän verran, kuten edellä on kuvattu. Sammutustason pienennys valotiheyssignaalissa Y tapahtuu suuntaan, millä pienennetään jännite-eroa komparaattoritransistoreiden 52 ja 54 kantaeleketrodien välillä kohden nollaa, mikä vastaa haluttua riippuvaisuustilannetta.

Vastaavasti kun transistorin 54 kanta on positiivinen transistorin 52 kantaan verrattuna lisääntyy ja pienentyy transisto-reiden 54 ja 52 johtavuus vastaavasti avaintavan aikavälin kuluessa. Tällöin transistorin 54 kollektorilla esiintyvä jännite toimii muodostaen esijännitteen PNP transistorille 61 lisäten sen 9 65880 virran johtavuutta ja transistorin 61 kollektorivirta toimii varaten kondensaattoria 68 ja täten lisäten transistorin 69 kantajän-nitettä. Tässä tapauksessa lisääntynyt kantajännite transistorilla 69 toimii lisäten valoteiheyssignaalin Y sammutustasoa transistorin 46 kollektorilla sellaiseen suuntaan, että pienennetään potentiaalieroa transistoreiden 52 ja 54 kantaelektrodien välillä kohden nollaa.

Sen aikavälin kuluessa, jolloin transistori 56 ei ole avain-nettuna "päälle" on komparaattori 50 oleellisesti kytkettynä irti kondensaattorista 68, koska transistorit 52, 54 ja 61 ovat virtaa johtamattomina tänä aikana. Tulee todeta, että komparaattori 50 avainnetaan "päälle" ainoastaan suhteellisen lyhyen avaintavan aikavälin ajaksi (noin kolme mikrosekuntia) aikaosuudella T£. On kuitenkin tarpeen pitää ja säilyttää kondensaattorin 68 varaus kuvan piirron aikavälin kuluessa (likimäärin kuusikymmentä mikro-sekuntia) kussakin vaakasuuntaisen juovan pyyhkäisyjaksossa. Tämä toteutetaan käyttämällä virran peilijärjestelyä, johon sisältyy PNP transistorit 60 ja 61 komparaattoritransistorin 52 kollektori-piirissä. Tällainen järjestely aikaansaa hyvin korkean impedanssin purkaustien kondensaattorille 68 kun komparaattori 50 on virtaa johtamattomana kuvan aikaosuuden kuluessa ja toivottuun tapaan se on myös oleellisesti ilman mitään jännitteenputoamaa tai lämpöti-lahäiviötä kun komparaattori 50 avainnetaan päälle.

Viitaten nyt kuvioon 2 on siinä esitetty kirkkauden säätö-järjestely, missä ainoastaan kirkkausvahvistin 44 ja avainnettu differentiaalinen komparaattori 50 sisältyvät suljetun silmukan säätöön. Kuvion 2 järjestely eroaa kuvion 1 tapauksesta siinä, että matriisipiiri 40c ei sisälly säätösilmukkaan.

Tarkasteltaessa nyt kuviota 2 yhdessä kuvion 1 kannssa tuodaan signaalit sisään ja vastaavasti ulos kirkkausvahvistimesta 44 ja komparaattorista 50, kuten kuviossa 1 on esitetty, paitsi että kirkkausvahvistimen 44 ulostulo (se on transistorin 46 kol-lektori kuviossa 1) matriisin 40c ulostulon sijaan yhdistetään komparaattorin 50 sisääntuloon (se on transistorin 52 kannalle kuviossa 1). Kuvion 2 komparaattorin 50 tehtävä on sama kuin mitä on kuvattu kuvion 1 yhteydessä, paitsi että kuvion 2 järjestelyssä kirkkautta edustava sammutustaso valotiheyssignaalissa Y havaitaan suoraan avaintavan aikaosuuden kuluessa.

10 65 880

Kuvion 2 järjestelyä voidaan käyttää sekä mustavalkoisen että värivideosignaalin käsittelysysteemeissä.

Vaikkakin tätä keksintöä nyt on kuvattu sen erityisten suoritusmuotojen avulla tulisi kuitenkin huomata, että alan asiantuntija pystyy aikaansaamaan muitakin järjestelyjä poikkeamatta silti tämän keksinnön puitteista.

Esim. vaikkakin komparaattori 50 on esitetty toimimassa ulostulosignaalin perusteella matriisin piiristä 40c saattaisi komparaattori 50 myös olla järjestetty havaitsemaan ulostulot matriisipiireistä 40b tai 40a tai yhdistelmä näistä matriisiulos-tuloista. Tässä yhteydessä tulee todeta, että valoisuusvahvisti-men 44, matriisipiirien 40a - 40c, komparaattorin 50, syöttöläh-teen 55 ja muiden kuviossa 1 esitetyn järjestelmäosuuksien järjestely on valmistettavissa joko erillisenä tai integroituna piirinä. Lämpötilamuutokset liittyen kuhunkin R, B ja G matriisipiireistä ovat oleellisesti samoja kun näillä matriisipiireillä on yhteinen terminen ympäristötilanne ja ne ovat keskenään läheisessä yhteydessä fysikaalisesti, kuten ne ovat integroidulla piirilastulla. Sellaisessa tapauksessa kun muutokset matriisikäsiteltyjen väri-signaalien sammutustasossa ovat odotettavissa esim. lämpötila-muutosten perusteella tarvitsee ainoastaan yksi matriisipiiri, (esim. piiri 40c) sisällyttää mukaan tähän suljetun silmukan säätöön. Myöskin muut komparaattorin 50 rakennevaihtoehdot ovat mahdollisia.

Claims (2)

11 65 880

1. Säätölaite järjestelmässä, johon kuuluu videosignaalin siirtokanava kuvaa edustavan videosignaalin käsittelemiseksi, jossa on jaksottain toistuvat kuvaintervallit, ja kuvansammutusinte-vallit, jotka sijaitsevat peräkkäisten kuvaintervallien välissä ja sisältävät kuvan kirkkauden määrittävän sammutustason, joka säätölaite käsittää välineet haluttua kuvansammutustasoa edustavan vertailusignaalin aikaansaamiseksi, välineet, joihin kuuluu komparaattori, jolla on ensimmäinen sisääntulo kytkettynä mainittuihin vertailusignaalin aikaansaaviin välineisiin ja toinen sisääntulo kytkettynä ensimmäiseen pisteeseen mainitussa siirtokanavassa, vertailusignaalin ja videosignaalin sammutustason vertaamiseksi säätö-signaaliulostulon kehittämiseksi, joka ilmaisee eron vertailusignaalin ja videosignaalin sammutustason välillä, ja välineet säätö-signaalin kytkemiseksi toiseen pisteeseen mainitussa signaalin siirtokanavassa videosignaalin sammutustason muuttamiseksi suuntaan, jossa mainittu ero pienenee minimiin, joka toinen piste on ensimmäisen pisteen edellä mainitussa siirtokanavassa, tunnettu varauskondensaattorista, joka on kytketty mainitun komparaattorin ulostuloon ja joka pitää yllä säätösignaalia kuvaintervallien aikana, kun komparaattori on inaktiivinen, sekä siitä, että siirtokanavan se osuus, joka osuu toisen pisteen ja ensimmäisen pisteen väliin, käsittää yhdistetyn sisääntulovärisignaalin luminanssikomponentia käsittelevän luminanssikanavan päätelohkon ja yhden useista matriisipiireistä valitun matriisipiirin kaskadi-yhdistelmän, jotka matriisipiirit laskevat yhteen käsitellyn lu-minanssikomponentin ja vastaavat värierosignaalit, jotka on saatu yhdistetyn sisääntulovärisignaalin krominanssikomponentista vastaavasti erilaisten värisignaalien muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vertailusignaali on suuruudeltaan säädettävissä väri-signaaleista riippuvaisesti tuotetun värikuvan kirkkauden säätämiseksi .