FI76231C - Videosignalbehandlingsanordning. - Google Patents

Description

j 76231

Videosignaalin käsittelylaite Tämän keksinnön kohteena on kuvaputken ohjainvah-vistin, joka on järjestetty kuvantoistolaitteen johtaman 5 kuvaa edustavan virran mustantason tunnustelemiseksi kuvasignaalin käsittelyjärjestelmässä, kuten esimerkiksi TV-vastaanottimessa. Erityisesti keksinnön kohteena on videosignaalin käsittelylaite, joka sisältää kuvantoistolaitteen, joka vasteena videosignaalireitin kautta sen inten-10 siteetin säätöelektrodille syötetyille videosignaaleille johtaa intensiteetin säätöelektrodin kuvavirtoja biasoin-nin mukaisesti ja jossa signaali, joka vastaa kuvan mus-tantasoa, syötetään intensiteetin säätöelektrodille kuva-sammutusaikavälien aikana; ja ohjainvahvistinvälineen, jo-15 ka on mainitulla videoreitillä ja jossa on ensimmäinen kytkentänapa (kanta) vahvistettavien videosignaalien vastaanottamiseksi, toinen kytkentänapa (kollektori), joka on kytketty intensiteetin säätöelektrodiin vahvistettujen videosignaalien syöttämiseksi siihen, ja kolmas kytkentä-20 napa (emitteri), joka on kytketty vertailupotentiaaliin ja joka mainitun toisen kytkentänavan kanssa määrittää vahvistinvälineen päävirranjohtavuustien.

Televisiojärjestelmissä käytetään toisinaan automaattista kuvaputken esijännitteen säätöjärjestelmää oi-25 kean mustan kuvan vastaavan virran tasojen aikaansaamiseksi kuvaputken jokaiselle elektronitykille. Tämän toiminnan seurauksena estetään kuvaputken esijännitteen vaihteluiden haitalliset vaikutukset kuvantoistossa (so. vanhenemisen ja lämpötilan vaikutusten johdosta). AKB-järjes-30 telmiä on esitetty esimerkiksi US-patenteissa 4 263 622 ja 4 277 798, jotka molemmat on myönnetty Werner Hinn'ille.

AKB-järjestelmä toimii tyypillisesti kuvan paluu-säteen sammutuksien aikavälien aikana, jolloin kuvaputki johtaa pienen mustantasoa vastaavan sammutusvirran. AKB-35 järjestelmä tarkkailee tätä virtaa generoidakseen korjaus- 2 76231 jännitteen, joka vastaa tunnustellun mustanvirtatason ja halutun mustanvirtatason välistä eroa. Korjausjännitettä käytetään videosignaalin kuvaputkea edeltävissä käsitte-lypiireissä siinä merkityksessä, että pienennetään eroa.

5 Monenlaisia menettelytapoja tunnetaan kuvaputken johtamisvirran mustantason toteamiseksi. Yksi menetelmä käsittää PNP-suurjännitetransistorin kytkettynä kuvaputken katodisignaalin kytkentätiehen toteamaan suoraan katodin mustantason johtamisvirtaa kuvaputken sammutusaika-10 välien aikana. Toinen menetelmä toteaa katodin mustantason virran havaitsemalla jännitteen, joka syntyy kuvaputken ohjausvahvistimen aktiiviseen kuormituspiiriin liittyvän antoimpedanssin yli. Tunnetaan myös mustantason virtaa vastaavan jännitteen saaminen vastuksen ja kondensaat-15 torin sarjakytkentäpiirin avulla, joka on kytketty kuvaputken ohjausasteen antonavasta väritahdistimen ottona-paan. Näissä menetelmissä on yksi tai useampi epäkohta koskien hintaa, monimutkaisuutta tai suoritusmuotoa.

Nämä epäkohdat poistetaan keksinnön mukaisella 20 laitteella, joka käsittää takaisinkytkentävälineen, joka on kytketty vahvistinvälineen toisesta kytkentänavasta ensimmäiseen kytkentänapaan; esijännitteen säätövälineen, joka on toiminnassa videosignaalin kuvasammutusaikaväli-en aikana ja vasteellinen signaalille, joka on aikaansaa-25 tu intensiteetin säätöelektrodin johtamasta virrasta ja jonka suuruus edustaa tätä virtaa, kun kuvan mustantason signaali syötetään videokuvansammutusaikavälien aikana, mainitusta edustavasta virrasta aikaansaadun säätöjännit-teen tuottamiseksi mainitulle videosignaalireitille auto-30 maattisesti säätämään kuvantoistolaitteen biasointia halutun mustanvirran tason säilyttämiseksi; tunnusteluväli-neen, joka käsittää tuntoimpedanssin, joka takaisinkytkentävälineen kautta vastaanottaa vahvistinvälineen toisella kytkentänavalla ilmeneviä mustanason virran vaihteluita 35 edustavat virranvaihtelut, niin että tuntoimpedanssit kehittää mustantason virran vaihteluita edustavan signaalin; 76231 3 ja välineen mainitun kehitetyn edustavan signaalin kytkemiseksi mainitulle säätövälineelle.

Tämän keksinnön mukaan kuvaputken katodia ajetaan videopäätevahvistimella varustettuna vahvistimen anto- ja 5 ottonavan välisellä tasavirran takaisinkytkentätiellä ja tuntoimpedanssilla, joka on vahvistimen päävirran johtamis-tiessä. Mustantason katodivirran vaihtelut siirretään tunto impedanssi in takaisinkytkentätien kautta siten, että näitä vaihteluita vastaava jännite kehittyy impedanssin yli.

10 Vastaavaa jännitettä käsitellään sitten kehittämään ohjaus-esijännite, jota käytetään halutun katodivirran mustantason ylläpitämiseksi.

Keksinnön mukaan videopäätevahvistin käsittää otto-transistorin sarjakytkettynä yhteiskantapäätetransistorin 15 kanssa. Päätetransistorin kuorma käsittää kuvaputken katodin, jota ajetaan videosignaaleilla ja pääteimpedanssin kytkettynä suurjännitelähteeseen. Tasavirran takaisinkytkentä on aikaansaatu päätetransistorin antonavasta otto-transistorin ottonapaan. Tuntoimpedanssi on kytketty pien-20 jännitteiseen kohtaan otto- ja päätetransistorin väliin.

Piirustuksen ainoa kuvio esittää osaa väri-TV-vas-taanotinta, joka sisältää AKB-järjestelmän varustettuna tämän keksinnön mukaisella tuntopiirillä.

TV-signaalia käsittelevät piirit 10 huolehtivat täy-25 dellisen väri-TV-signaalin erillisistä luminanssin (Y) ja krominanssin (C) komponenteista luminanssi-krominanssi-sig-naalin prosessoriin 12. Prosessori 12 sisältää luminanssin ja krominanssin vahvistuksen säätöpiirit, DC-tason asetus-piirit (so. käsi-täen avainnetut lukituspiirit), väri-il-30 maisimet r-y, g-y ja b-y värierosignaalien kehittämiseksi ja matriisivahvistimet viimeksi mainittujen signaalien yhdistämiseksi käsiteltyihin luminanssisignaaleihin huolehtimaan matalan tason värikuvan vastaavista signaaleista r, g ja b. Nämä signaalit vahvistetaan ja toisaalta käsitellään 35 piireillä, jotka liittyvät vastaavasti videoantosignaalin käsitteleviin piireihin 14a, 14b ja 14c, jotka syöttävät 4 76231 korkealle tasolle vahvistetut värikuvan signaalit R, G ja 6 värikuvaputken 15 vastaaviin katodin voimakkuuden säädön elektrodeihin 16a, 16b ja 16c. Piirit 14a, 14b ja 14c suorittavat myös toimintoja, jotka liittyvät AKB-toimintaan, 5 jota tullaan käsittelemään. Tässä esimerkissä kuvaputki 15 on tyypiltään itsekohdistava linjakytketty elektronitykki yhteiskytketyllä hilalla 18 yhdistettynä katodielektrodien 16a, 16b ja 16c käsittävillä elektronitykeillä.

Koska antosignaalin prosessorit 14a, 14b ja 14c ovat 10 samanlaisia tässä suoritusmuodossa, niin prosessorin 14a seuraava toimintaselostus soveltuu myös prosessoreihin 14b ja 14c.

Prosessori 14a käsittää kuvaputken ohjausasteen, jossa on yhteisemitterikytkentäinen ottotransistori 20, joka 15 saa videosignaalin prosessorista 12 ottoimpedanssin 21 kautta ja suurijännitteinen yhteiskantakytkentäinen päätetran-sistori 22, joka muodostaa transistorin 20 kanssa signaalin kaskadivahvistinasteen. Kuvaputken katodin 16a ajamiseen sopiva korkean tason videosignaali R kehittyy kuormitusvas-20 tuksen 24 yli transistorin 22 kollektorin antopiirissä. Positiivinen tasavirran jännitelähde B+ (so. + 230 volttia) huolehtii toiminnan suurjännitteestä ohjainasteille 20, 22. Tasavirran negatiivinen takaisinkytkentä huolehtii transistorin 22 kollektorin lähtötehosta transistorin 20 kannan 25 sisäänmenoon vastuksen 25 avulla. Kaskadivahvistimen 20, 22 signaalin vahvistus määräytyy ensisijaisesti takaisinkyt-kentävastuksen 25 arvon suhteella ohjainasteen 20, 22 otto-impedanssin, käsittäen vastuksen 21, arvoon. Takaisinkyt-kentäpiiri huolehtii sopivan pienestä vahvistimen pääteim-30 pedanssista ja auttaa stabiloimaan DC-toimintatasoa vahvistimen ulostulossa.

Mitä tähän saakka on esitetty, kaskadikytketty video-ohjainvahvistin 20, 22 on konventionaalinen. Tämän keksinnön mukaan tuntovastus 30 on tasasähkökytketty transistorien 35 20, 22 kollektori-emitteriteiden kanssa sarjaan ja niiden väliin. Vastus 30 toimii jännitteen synnyttämiseksi 5 76231 pisteeseen A transistorin 20 kollektorille vastaten kuvaputken katodin johtamisvirran mustantasoa kuvaputken sam-mutusaikavälien aikana. Vastus 30 toimii vastaanottimen AKB-järjestelmän yhteydessä, mikä nyt selostetaan.

5 Ohjauslogiikkayksikkö 40 reagoi vaakatahdistussig- naaliin (H) ja pystytahdistussignaaliin (V), jotka molemmat saadaan vastaanottimen poikkeutuspiireistä jaksoittaisten ajoitussignaalien V„, V„ ja V„ generoimiseksi, jotka ohjaa-vat AKB-funktion toimintaa jaksoittaisten AKB-aikävälien 10 aikana. AKB-aikaväli aloittaa kohta jokaisen videosignaalin päättymisen jälkeen pystypaluuaikävälin pystysammutus-aikavälin aikana ja sisältää myös useita vaakajuovan aikavälejä pystysammutusaikävälin aikana ja aikana, jolloin videosignaalin kuvainformaatiota ei ole, kuten on kuvattu esi-15 merkiksi US-patenteissa 4 263 622 ja 4 277 798.

Ajoitussignaali VD generoidaan kohta pystypaluuaikä-

O

välin päättymisen jälkeen ja kestää AKB-aikavälin kestoajan. Tämä signaali viedään luminanssi-krominanssiprosessorin 12 sammutusohjauksen ottoliittimeen prosessorin 12 ulostulojen 20 r, g ja b aikaansaamiseksi osoittamaan tasasähkövertailu- jännitteen, joka vastaa mustan videosignaalin informaatiota. Tämä toteutetaan pienentämällä prosessorin 12 signaalin vahvistus suurinpiirtein nollaksi prosessorin 12 vahvistuksen säätöpiireillä vasteena signaalille νβ ja muodostamalla vi-25 deosignaalia käsittelevien teiden tasasähkötaso prosessorin 12 tasasähkötason säätöpiirien avulla tuottamaan mustaa edustava vertailujännite prosessorin 12 antonapoihin.

Ajoitussignaali V^, positiivinen hilan ohjauspulssi, kehitetään AKB-aikavälin määrätyn osan aikana (so. käsittäen 30 kaksi vaakajuova-aikaväliä pystysammutusaikävälin aikana).

Jokaisen AKB-aikavälin aikana positiivinen pulssi V_ myötäesijännittää kuvaputken hilan 18, aiheuttaen siten

Vj katodin 16a ja hilan 18 käsittävän elektronitykin lisäämään johtavuutta. Vasteena hilapulssille samanvaiheinen posi-35 tiivinen virtapulssi esiintyy katodilla 16a hilapulssin aikavälin aikana. Katodin ulostulovirtapulssin amplitudi on 6 76231 verrannollinen katodin mustan johtamisvirran tasoon (tyypillisesti muutama mikroampeeri).

Ajoitussignaali Vgesiintyy AKB-aikavälin aikana ajoi-tussignaalin kanssa ja mahdollistaa prosessoreissa 14a, 5 14b ja 14c väritahdistuspiirien toimia kuvaputken mustan virtaa vastaavan esijännitteisen anto-ohjaussignaalin kehittämiseksi .

Aikaansaatu positiivinen katodin antopulssi esiintyy transistorin 22 kollektorilla. Tämä pulssi on takaisin-10 kytkentä vastuksen 25 kautta transistorin 20 kannan ottona-paan aiheuttaen transistorin 20 virtajohtavuuden lisääntymisen suhteellisesti, kun katodipulssi on läsnä. Transistorin 20 johtama suurentunut virta aiheuttaa jännitteen kehittymisen tuntovastuksen 30 yli. Tämä jännite on negatii-15 visen suuntaisen jännitepulssin muodossa, joka esiintyy pisteessä A ja joka on suuruudeltaan suoraan verrannollinen mustantasoa edustavan katodin antopulssin suuruuteen. Tämän jännitepulssin suuruus määräytyy vastuksen 30 arvon ja vastuksen 30 läpi virtaavan virran suuruuden tulona. Siten ta-20 kaisinkytkentätoiminnalla mustantasoa edustavan katodin antopulssi muutetaan pienjännitepiirin pisteeseen transistorin 20 kollektorille, josta sitä voidaan helposti käyttää seuraaviin esijännitteen ohjauspiireihin. Tuntovastuksen 30 rinnalle kytketty kondensaattori 32 kompensoi transistorin 25 20 kollektorikannan loiskapasitanssin vahvistimen 20, 22 halutun suurtaajuustoiston ylläpitämiseksi ottamalla huomioon normaalivideosignaalin käsittely.

Vastuksen 30 arvo ei ole kriittinen. Vastuksen 30 suuremmat arvot johtavat edullisesti pisteessä A kehitet-30 tyihin suuruudeltaan suurempiin pulsseihin. Kuitenkaan vastuksen 30 arvo ei tulisi olla liian suuri tai ottotransis-tori 20 voi tulla kyllästystilaan normaalien signaalia käsittelevien olosuhteiden aikana johtaessaan voimakkaasti vasteena suurille videosignaaleille.

35 Saatu mustan virtaa vastaava jännitepulssi siirre tään pisteestä A vaihtosähkökytkentäkondensaattorin 34 7 76231 kautta väritahdistuksen ja ohjaussignaalia käsitteleviin piireihin 36. Piirien 36 avainnetun näytteen ja pidon piirit kykenevät väritahdistuksen ajoitussignaalin Vc avulla b kehittämään DC-ohjausesijännitteen verrannollisena pisteessä 5 A kehitettyyn jännitepulssiin. Ohjausesijännite taltioidaan ja syötetään vastuksen 38 kautta ohjausesijännitteen otto-napaan transistorin 20 kannalla halutun mustantason katodi-virtaa vastaavan halutun katodin esijännitteen ylläpitämiseksi. Esimerkiksi, jos aikaansaadun katodin ulostulopulssin 10 suuruus vastaa liiallisen mustantason virran tilaa, ohjausesi jännite pienenee siten suurentaen katodin 16a esijännitettä transistorin 22 kannalla. Tämä pienentää mustanvir-tatason oikealle tasolle.

Piirit 36 voivat sisältää sentyyppisiä signaalin 15 näytteitys- ja pitopiirejä, joita on kuvattu US-patentissa nro 4 331 981, jonka otsikko on "Linear High Gain Sampling Amplifier" ja US-patentissa nro 4 331 982, jonka otsikko on "Sample and Hold Circuit Particularly for Small Signals".

Piirit 36 voivat sisältää myös sentyyppisiä väritah-20 distuksen ja ohjausjännitettä käsitteleviä piirejä, joita on esitetty Werner Hinn'in US-patentissa 4 277 798, jonka otsikko on "Automatic Kinescope Biasing System with Increased Interference Immunity".

Selostettu tunnustelujärjestely on edullinen siinä, 25 että se esittää taloudellisen menettelytavan katodin mustaa virtaa vastaavan signaalin kehittämiseksi pienjännite-pisteessä, josta vastaava signaali voidaan sopivasti tunnustella. Pienjännitteistä tunnustelupistettä toivotaan, koska pienjännitteinen piste on yhteensopiva tyypillisten pien-30 jännitteisten sisäänmenovaatimusten kanssa, joita on seu-raavilla signaalia käsittelevillä piireillä (so. mukaan lukien väritahdistuspiirit 36), jotka voidaan suunnitella integroiduksi piiriksi.

Tämän keksinnön periaatteet ovat sovellettavissa mui-35 hin kuvaputken ohjausvahvistimen muotoihin (so. muihin kuin kaskadivahvistimiin). Esimerkiksi kuvaputken ohjausaste 8 76231 voi käsittää yhden yhteisemitteritransistorin, jossa on videosignaalin kantasisäänmeno, kollektoriulostulo kytketään kuvaputken katodiin ja suurjännitesyöttöön kuormitusinpe-danssin kautta, emitteripiiri ja DC negatiivinen takaisin-5 kytkentä kytketään transistorin kollektorista sen kantaan. Tällaisessa tapauksessa tuntovastus (vastaten vastusta 30) voidaan sisällyttää emitteripiiriin transistorin emitterin ja vertailujännitepisteen väliin siten, että mustaa virtaa vastaava jännitepulssi tunnustellaan pienjännite-emitteri-10 piiristä.

Claims (9)

9 76231

1. Videosignaalin käsittelylaite, joka sisältää kuvantoistolaitteen (18), joka vasteena videosig-5 naalireitin kautta sen intensiteetin säätöelektrodille syötetyille videosignaaleille johtaa intensiteetin säätö-elektrodin kuvavirtoja biasoinnin mukaisesti ja jossa signaali, joka vastaa kuvan mustantasoa, syötetään intensiteetin säätöelektrodille kuvasammutusaikavälien aikana, ja 10 ohjainvahvistinvälineen (14a), joka on mainitulla videoreitillä ja jossa on ensimmäinen kytkentänapa (kanta 20) vahvistettavien videosignaalien vastaanottamiseksi, toinen kytkentänapa (kollektori 22), joka on kytketty intensiteetin säätöelektrodiin vahvistettujen videosignaa-15 lien syöttämiseksi siihen, ja kolmas kytkentänapa (emitte-ri 20), joka on kytketty vertailupotentiaaliin ja joka mainitun toisen kytkentänavan kanssa määrittää vahvistin-välineen päävirranjohtavuustien; tunnettu siitä, että se käsittää takaisin-20 kytkentävälineen (25), joka on kytketty vahvistinvälineen toisesta kytkentänavasta ensimmäiseen kytkentänapaan, esijännitteen säätövälineen (36, 40), joka on toiminnassa videosignaalin kuvasammutusaikavälien aikana ja vasteellinen signaalille, joka on aikaansaatu lntensitee-25 tin säätöelektrodin johtamasta virrasta ja jonka suuruus edustaa tätä virtaa, kun kuvan mustantason signaali syötetään videokuvansammutusaikavälien aikana, mainitusta edustavasta virrasta aikaansaadun säätöjännitteen tuottamiseksi mainitulle videosignaallreitllle automaattisesti säätä-30 mään kuvantoistolaitteen biasointia halutun mustanvirran tason säilyttämiseksi; tunnusteluvälineen (30), joka käsittää tuntoimpe-danssin, joka takaisinkytkentävälineen kautta vastaanottaa vahvistinvälineen toisella kytkentänavalla ilmeneviä mus-35 tantason virran vaihteluita edustavat virranvaihtelut, niin että tuntoimpedanssi kehittää mustantason virran 10 76231 vaihtelulta edustavan signaalin; ja välineen (34) mainitun kehitetyn edustavan signaalin kytkemiseksi mainitulle säätövälineelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että vahvistinvälineen toinen liitin (kollektori 22) ja intensiteetin säätöelektrodi on kytketty kuormitusimpedanssin (24) kautta suurjännitelähteeseen (B+); ja tuntoimpedanssi (30) on kytketty vahvistinvälineen suhteellisen pienjännitteiseen osaan (A) etäälle 10 suurj ännitelähteen kytkennästä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuntoimpedanssi (30) käsittää vastuksen, joka on vahvistinvälineen päävirranjohtavuusrei-tillä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että vahvistinväline käsittää kaskadi-vahvistimen, joka sisältää: ensimmäisen transistorin (20), jossa on ensimmäinen elektrodi (kanta) vahvistettavien videosignaalien vastaan-20 ottamiseksi, toinen elektrodi (kollektori), ja kolmas elektrodi (emitterl), joka on kytketty vertailujännitteeseen; toisen transistorin (22), jossa on ensimmäinen elektrodi (kanta) esijännitteeseen (+v) kytkettynä, toinen 25 elektrodi (kollektori) kytkettynä suurjännitelähteeseen (B+) kuormitusimpedanssin (24) kautta ja kytkettynä voimakkuuden säätöelektrodiin (16a) vahvistetun videosignaalin syöttämiseksi siihen, ja kolmas elektrodi (emitterl) kytkettynä ensimmäisen transistorin toiseen elektrodiin; 30 ja siitä, että takaisinkytkentäväline (25) on kytketty toisen transistorin toisesta elektrodista ensimmäisen transistorin ensimmäiseen elektrodiin; ja tuntoimpedanssi (30) on kytketty ensimmäisen tran-35 sistorin toisen elektrodin ja toisen transistorin kolmannen elektrodin väliin. 76231

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen (20) ja toinen (22) transistori ovat johtavuustyypiltään samanlaisia elimiä; ensimmäisen ja toisen transistorin ensimmäinen, toinen ja 5 kolmas elektrodi ovat vastaavasti kanta-, kollektori- ja emitterielektrodeja; tuntoimpedanssi käsittää vastuksen (30); ja takaisinkytkentäväline käsittää tasavirtalähtee-seen kytketyn vastuksen (25).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että kuvantoistolaite on kuvaputki (15), joka sisältää elektronitykin, joka käsittää hilaelektrodin (18) ja katodiin liitetyn intensiteetin säätöelektrodin (16a); esijännitteen säätöväline (36, 40) sisältää väli-15 neen (40) kuvaputken elektronitykin esijännittämsieksi ku-vansammutusaikavälien aikana indusoimaan katodin antosig-naalin, jonka suuruus on verrannollinen katodin mustanvir-ran tasoon; ja indusoitu katodin antosignaali siirretään takaisin-20 kytkentävälineen (25) kautta tuntoimpedanssiin (30) tunto-impedanssin saattamiseksi kehittämään mainitun edustavan signaalin, joka on verrannollinen indusoituun katodin an-tosignaaliin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tun-25 n e t t u siitä, että esijännitteelliseksi tekevä väline (40) syöttää herätesignaalin kuvaputken hilaelektrodille katodin antosignaalin indusoimiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että 30 vahvistinväline (14a) käsittää kaskadivahvistimen, joka sisältää ensimmäisen transistorin (20), jossa on en-simmäienn elektrodi (kanta) vahvistettavien videosignaalien vastaanottamiseksi, toinen elektrodi (kollektori) ja kolmas elektrodi (emitter!) kytkettynä vertailupotentiaa-35 liin (maa); ja toisen transistorin (22), jossa on ensimmäinen elektrodi (kanta) kytkettynä esijännitteeseen (+V), 12 76231 toinen elektrodi (kollektori) kytkettynä suurjännitelähteeseen (B+) kuonnitusimpedanssin (24) kautta ja kytkettynä voimakkuuden säätöelektrodiin (16a) vahvistettujen signaalien syöttämiseksi siihen, ja kolmas elektrodi (emitte-5 ri) kytkettynä ensimmäisen transistorin toiseen elektrodiin; takaisinkytkentäväline (25) on kytketty toisen transistorin toisesta elektrodista ensimmäisen transistorin ensimmäiseen elektrodiin; 10 tuntoimpedanssi (30) on kytketty ensimmäisen tran sistorin toisen elektrodin ja toisen transistorin kolmannen elektrodin väliin; kuvantoistolaite on kuvaputki (15), jossa on elektroni tykki, joka käsittää hilaelektrodin (18) ja katodiin 15 yhdistetyn voimakkuuden säätöelektrodin (16a); esijännitteen säätöväline (36, 40) sisältää välineen (40) kuvaputken elektronitykin myötäesijännittämiseksi kuvan sammutusaikavälien aikana Indusoimaan katodin an-tosignaalin, joka on suuruudeltaan verrannollinen katodin 20 mustan virran tasoon; ja indusoitu katodin antosignaali siirretään takaisln-kytkentävälineen (25) kautta tuntoimpedanssiin (30) tunto-impedanssin saattamiseksi kehittämään mainitun edustavan signaalin verranollisena indusoituun katodin antosignaa-25 liin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen (20) ja toinen (22) transistori ovat johtavuustyypiItään samanlaisia laitteita, ensimmäisen ja toisen transistorin ensimmäinen, toinen 30 ja kolmas elektrodi ovat vastaavasti kanta-, kollektori-ja emitterielektrodeja; tuntoimpedanssi käsittää vastuksen (30); ja myötäesijännitteelliseksi tekevä väline (40) syöttää herätesignaalin kuvaputken hilaelektrodille katodin antosignaalin lndusoimiseksi. 13 762 31