FI71530C - Verktyg foer aotdragning och slutning av en slinga av termoplastband. - Google Patents

Description

rBi (11/uulutusjulkaisu 71 C7n

LBJ UTLÄGGNI NGSSKRIFT / I O 0 U

C Pit2r.11i rr.yönn2 tty •5JK· (45) Γcit-. t r··? 1 ·.!: lit 1.) 31 1337 (51) Kv.lk.‘/lnt.CI.* B 65 B 13/18 // B 65 B 13/32, B 29 c 27/08 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 802249 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 1 5* 07-80 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 15*07.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 31.01 .81

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.-

Patent- och registerstyrelsen ' 1 Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 10.10.86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 30.07-79 , 04.06.80 USA(US) 61900, 153782 (71) Signode Corporation, 3600 West Avenue, Glenview, Illinois 60025, USA(US) (72) Robert James Nix, Park Ridge, Illinois, USA(US) {lk) Berggren Oy Ab (54) Työkalu kestomuovisen hihnalenkin kiristämiseksi ja sulkemiseksi -Verktyg för atdragning och slutning av en slinga av termoplastband Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista työkalua kestomuovisen hihnalenkin kiristämiseksi pakkauksen tai jonkin muun esineen ympärille ja sitten hihnalenkin limittyvien osien kiinnittämiseksi toisiinsa kitkahitsauksella.

On kehitetty joukko vannehtimistyökaluja, jotka liittävät kesto-muovihihnan päät pakkauksen ympärille kitkahitsauksella (katso US-patentit 3 442 732, 3 442 733, 3 442 735, 3 554 845, 3 586 572, 3 709 758 ja 4 001 064). Lisäksi on kehitetty työkaluja kahden muoviarkin hitsaamiseksi yhteen kitkalla. Esimerkki tällaisesta työkalusta on esitetty US-patentissa 3 586 590.

Huolimatta siitä, että joitakin edellä mainittujen patenttien keksintöjä on toteutettu kaupallisina tuotteina, on yhä olemassa tarve työkalusta, joka pystyy jännittämään kestomuovisen hihna-lenkin suhteellisen kireälle, kiinnittämään automaattisesti limittyvät hihnaosat toisiinsa kitkahitsauksella ja joka lisäksi on suhteellisen pieni, suhteellisen kevyt ja suhteellisen helppo käyttää ja käsitellä vannehdittaessa eri kokoisia ja muotoisia esineitä.

2 71530

Esim. edellä mainittu US-patentti 3 442 733, samoin kuin US-pa-tentti 3 799 835, esittää laitetta, jossa säätövipua ohjataan manuaalisesti hihnan kiristämisen jälkeen hitsausoperaation käynnistämiseksi. Moottorin pyörimissuuntaa ei vaihdeta siirryttäessä kiristämisestä hitsaukseen. US-patentti 3 586 572 esittää sähkö-toimista kiristysvälinettä, jossa moottori pyörii yhteen suuntaan sekä kiristyksen että hitsauksen aikana.

Vastakohtana näille julkaisuille on GB-patenttijulkaisussa 1 054 034 esitetty järjestely, jossa moottorin pyörimissuuntaa vaihdetaan kitkahitsauksen suorittamiseksi. Suunnan vaihtamiseksi toimiva venttiili ohjataan kuitenkin manuaalisella vivulla ja lisäksi on toimielimet sovitettu niin, että käyttäjä voi tuntea moottorin pysähtymisen kun kiristys on suoritettu. Näin ollen viitejulkaisun mukaista laitetta on ohjattava manuaalisesti käyttäjän toimesta, eikä se näin ollen ratkaise ongelmaa laitteen automaattisesta toiminnasta.

Edellä esitetyn valossa on esillä olevan keksinnön tarkoituksena poistaa edellä mainitut puutteet sekä aikaansaada sellainen työkalu, joka mahdollistaa lenkin kiristämisen ja sulkemisen, sekä tähän liittyvän moottorin suunnanvaihdon, täysin automaattisesti, ja joka työkalu on samalla helppo käsitellä sekä eri kokoisiin lenkkeihin soveltuva.

Tämän saavuttamiseksi on keksinnölle pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1.

Eräänä lisätavoitteena on saada aikaan työkalu, jossa limittyvien hihnaosien hitsaus voidaan toteuttaa yhden toistensa kanssa limittäin menevien hihnaosien jännittämättömällä alueella. Lisäksi on erään suoritusmuodon mukaan saatu aikaan se, että yhtä limittyvistä hihnaosista voidaan värähtelyttää poikittaisuunnassa hihnan leveyteen nähden, suhteessa toiseen, kiinteään hihnaosaan. Tällainen poikittainen hitsi ei pituussuunnassa käyristä kumpaakaan limittyvistä osista eikä täten edistä hihnalenkin irtoamista taikka hihnan heikkenemistä.

Esillä olevan keksinnön mukainen työkalu on suhteellisen kevyt ja kompakti, niin että työkalua on helppo käsitellä ja käyttää pitkiä aikoja käyttäjän väsymättä. Edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukainen työkalu on sähkökäyttöinen sen kestomuovisen hihna-lenkin kokoonpuristamisessa ja kiristämisessä, joka ympäröi esinettä ja jossa on limittyvät hihnaosat. Työkalu myös automaattisesti jatkaa aikaansaadakseen kitkahitsin limittyvien hihnaosien välille ja katkaistaakseen hihnan takaosan hihnalenkistä.

li 3 71 530

Työkalu on varustettu sahanterämekanismilla hihnalenkin takaosan leikkaamiseksi ennen hitsin tekoa.

Esillä olevan keksinnön lukuisia muita etuja ja piirteitä käy ilmi seuraavasta, keksinnön ja sen yhden suoritusmuodon yksityiskohtaisesta selityksestä, patenttivaatimuksista ja oheisista piirustuksista.

Seuraavaan selitykseen liittyvissä piirustuksissa on samanlaisia viitenumerolta käytetty osoittamaan samanlaisia tai samoja osia kaikissa kuvioissa.

Kuvio 1 esittää sivukuvana esillä olevan keksinnön mukaista työkalua, joka on kuvattu esineen päällä kiristystä vetävässä asennossa. Osia rakenteesta on piirustuksessa poistettu kuvaamisen helpottamiseksi.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitetta osittaisena etuku-vana. Myös tässä kuviossa on joitakin osia osittain poistettu sisäisten yksityiskohtien kuvaamiseksi.

Kuvio 3 on suurennettu, osittainen poikkileikkauskuva otettuna yleisesti pitkin tasoa 3-3 kuviossa 2 ja esittää työkalua hihnan latausasennossa.

Kuvio 4 on samanlainen kuva kuin kuvio 3, mutta esittää työkalua jännitetyssä ja kiinnittämisasennossa.

Kuvio 5 esittää osittaista poikkileikkausta yleisesti pitkin tasoa 5-5 kuviossa 3.

Kuvio 6 on osittainen poikkileikkauskuva kuviossa 5 kuvatun työkalun sahanteräalueesta ja kuvaa ylemmän limittyvistä hih-naosista puristettuna sahanterää vastaan.

Kuvio 7 esittää osittaista poikkileikkauskuvaa yleisesti pitkin tasoa 7-7 kuviossa 4.

Kuvio 8 on osittainen poikkileikkauskuva, joka on otettu yleisesti pitkin tasoa 8-8 kuviossa 4.

Kuvio 9 on osittainen poikkileikkauskuva, joka on otettu yleisesti pitkin tasoa 9-9 kuviossa 7.

Kv^vio 10 on samanlainen kuva kuin kuvio 9, mutta kuvaa hihnan 71530 puristuselimen siirtämistä vastakkaiseen suuntaan kuin kuviossa 9.

Kuvio 11 on osittainen poikkileikkauskuva kuviossa 5 esitetystä vapauttamisrengas- ja salpamekanismista, mutta ensimmäisen käyttöakselin pyöriessä vastakkaiseen suuntaan kuin kuviossa 5.

Kuvio 12 on samanlainen osittainen poikkileikkauskuva kuin kuvio 3, mutta kuvaa työkalua, jossa on sahanterän toinen suoritusmuoto ja puristuselimen ja sahanterän ollessa nostetussa, hihnaa vastaanottavassa asennossa.

Kuvio 13 on samanlainen osittainen kuva kuin kuvio 8, mutta kuvaa kuvion 12 mukaista työkalua, joka on varustettu sahanterän toisella suoritusmuodolla.

Kuvio 14 on samanlainen kuva kuin kuvio 5, mutta esittää kuvion 12 mukaisen sahanterän suoritusmuodon nostetussa asennossa. Kuvio 15 on samanlainen kuva kuin kuvio 7, mutta kuvaa kuvion 12 mukaisen sahanterän toisen suoritusmuodon alaslasketussa asennossa.

Vaikka tämä keksintö voidaan toteuttaa monien eri muotoisten suoritusmuotojen avulla ja vaikka tässä selitetään yksityiskohtaisesti sen tiettyjä suoritusmuotoja, on ymmärrettävä, että selitys on käsitettävä esimerkkien avulla kuvaamaan keksinnön periaatteita eikä selityksellä ole tarkoitus rajoittaa keksintöä kuvattuihin suoritusmuotoihin.

Tämän keksinnön mukaisessa laitteessa on tiettyjä tavanomaisia käyttömekanismeja ja ohjausmekanismeja, joiden yksityiskohdat, vaikka niitä ei ole täydellisesti kuvattu tai selitetty, käyvät ilmi alan ammattimiehille samoin kuin näiden mekanismien tarpeelliset toiminnat.

Kuviossa 1 on esillä olevan keksinnön mukainen työkalu 20 kuvattu sijoitettuna pakkauksen P päälle, jota ympäröi hihna-lenkki S, jossa on ensimmäinen eli ylempi limittyvä osa U ja toinen eli alempi limittyvä osa L, jotka on pujotettu työkalun lävitse. Ylempi eli ensimmäinen limittyvä hihnaosa U voi tulla sopivasta syöttötelasta, jota ei ole esitetty. Koska ylempi hihnaosa U ulottuu ohi toisen eli alemman limittyvän hihnaosan L, sen voidaan sanoa muodostavan jatko- tai takaosan T hihnasta S.

Il 5 71530

Työkalun 20 päärunkorakenteeseen kuuluu kiinnityskotelo 28, jossa on pohja 30, vaihdelaatikko 32 (kuvio 2), moottoritila 34, joka pulteilla 35 on kiinnitetty kiinnityskoteloon 28, kädensijakoostumus 36 ja siihen liittyvät tuki- ja yhdistä-miskappaleet. Runkorakenne ja kotelo voivat käsittää useita kappaleita, seinäosia ja levyjä, jotka sopivat yhteen ja on liitetty toisiinsa sopivilla välineillä kuten pulteilla ja/tai ruuveilla. Runko- ja kotelokappaleet on edullisesti tehty helposti poistettaviksi ja mahdollistamaan pääsy työkalun 20 eri sisäalueille näiden alueiden mekanismien rutiinitarkastuksia ja/tai ajoittaista huoltoa varten.

Toiminnassa työkalu sovitetaan jo muodostetulle hihnalenkille sijoittamalla hihnalenkin limittyvät osat U ja L työkaluun, kuten on kuvattu kuviossa 1. Sen jälkeen työkalu 20 aktivoidaan automaattisesti kokoonpuristamaan ja kiristämään hihna-lenkki tiukasti pakkauksen P ympärille ennaltamäärättyyn kireyteen, minkä jälkeen työkalu automaattisesti katkaisee hihnan S takaosan T lenkistä ja liittää limittyvät hihnaosat U ja L toisiinsa kitkahitsillä.

Moottori- ja käyttöakselikoostumus

Uusi moottori- ja käyttöakselikoostumus kuvataan seuraavassa kuvioihin 1, 2, 8 ja 9 liittyen. Edestakaisin käyvä sähkömoottori 40 on asennettu moottorikoteloon 34 sopivilla pulteilla 36'(kuvio 8). Moottorissa 40 on pyörivä ankkuri- ja akseli-koostumus 42, joka yhdessä päässä on laakerilla 44 (kuvio 1) tuettu moottorikoteloon 34 ja toisessa päässä laakeriin 46 (kuvio 8), joka on asennettu kiinnityskotelon 28 seinäosaan 330. Jäähdytyssiivikko 48 on asennettu ankkurin akselille 42 juuri sisäänpäin laakerista 46. Moottorin teho tuodaan mootto-rikotelon 34 lävitse sähköjohdolla 50 (kuvio 1).

Kuviosta 9 nähdään, että moottorin ankkuri- ja akselikoostu-mukseen 42 kuuluu ensimmäiset käyttöakselivälineet eli ensimmäinen käyttöakseli 60, joka pyörii ankkurin akselin 42 pituus-akselin ympäri ja jonka yhdessä päässä on vastaanottoreikä 64.

Toinen akseli 70 on yhdestä päästään asennettu ensimmäisen akselin 60 vastaanottoreikään 64 ja se on asennettu pyörimään 6 71530 suhteessa ensimmäiseen akseliin 60 käyttämällä sopivia neula-laakereita 72 ja 74. Neulalaakerista 72 eteenpäin (vasemmalle kuviossa 9) voidaan käyttää kumirasvatiivistettä laakerin suojaamiseksi .

Pari yksitiekytkimiä 76 ja 78 on sijoitettu kahden neulalaa-kerin 72 ja 74 sisään rengasmaiselle alueelle, joka rajoittuu ensimmäisen akselin 60 ja toisen akselin 70 väliin. Käyttävä osa kummastakin kytkimestä 76 ja 78 on kiinnitetty ensimmäiseen akseliin 60 pyörimään tämän mukana. Hihnalenkin kiristyksen aikana yksitiekytkinmekanismit 76 ja 78 sallivat ensimmäisen akselin 60 käyttää toista akselia 70 ensimmäiseen pyörintä-suuntaan. Kytkimet sallivat kuitenkin ensimmäisen akselin 60 pyörinnän toiseen, vastakkaiseen suuntaan limittäisten hihna-osien kitkahitsauksen aikana aiheuttamatta toisen akselin 70 pyörintää mainittuun toiseen suuntaan.

Kahta kytkintä 76 ja 78 on käytetty vain tehonsiirtokyvyn vuoksi. Voitaisiin myös käyttää yhtä kytkintä, jolla on riittävä tehonsiirtokyky (voimansiirtokyky).

Mitä tahansa sopivaa yksitiekytkinmekanismia voidaan käyttää kytkimissä 76 ja 78, esimerkiksi sen tyyppistä mekanismia, jossa on useita sisäänpäin suunnattuja kytkinhampaita, jotka sulkevat sylinterin muotoiset rullat väliinsä ja jossa hampaat on muotoiltu sallimaan ulomman, ensimmäisen akselin 60 vapaan pyörinnän yhteen suuntaan, mutta sitovat rullat sisempää, toista akselia 70 vastaan, kun ulompi, ensimmäinen akseli 60 pyörii vastakkaiseen suuntaan siten aiheuttaen molempien akseleiden pyörimisen yhdessä. Sellainen kytkinmekanismi on ennestään tunnettua tavanomaista rakennetta, mistä syystä sen enempi selittäminen tai kuvaaminen on tarpeetonta.

Se osa toisesta akselista 70, joka ulkonee ensimmäisestä akselista 60, kulkee läpi sopivan tukiseinän 86, joka liittyy työkalun runkoon tai koteloon. Tukiseinä 86 kantaa yksitie-kytkintä 88, joka on samanlainen kuin kytkimet 76, 78, mutta toimii vastakkaisesti kuin viimeksimainitut kytkimet positiivisesti estäen akselin 70 liikkeen suhteessa tukiseinään 86 ja siten suhteessa ensimmäiseen akseliin 60 toisessa pyörintä-

II

7 71 530 suunnassa. Tukiseinä 86 pitää rasvatiivistettä 90, joka on sijoitettu ensimmäisen akselin 60 ja kytkimen 88 väliin.

Toisen akselin 70 etäispäässä ja yhtenä kappaleena sen kanssa on käyttöhammaspyörä 92. Käyttöhammaspyörä 92 toimii jäljempänä selitettävän voimansiirtovälineen kautta käyttääkseen mekanismia hihnalenkin kokoonpuristamiseksi ennaltamäärättyyn kireyteen.

Voimansiirto ja kiristyspyörä

Kuviosta 2 ja erityisesti kuviosta 8 nähdään käyttöhammaspyörä 92, joka ulkonee vaihdekoteloon 32, jossa on hammasvaihdevoi-mansiirto, johon kuuluu akseli 100, joka on yhdestä päästä asennettu vaihdekoteloon rullalaakerikoostumuksen 102 avulla ja toisesta päästä vaihdekoteloon 32 rullalaakerikoostumuksen 104 avulla. Hammasrengas 106 on kiinnitetty akseliin 100 pyörimään sen kanssa ja tämä hammaskehä on tartunnassa käyttö-hammaspyörään 92. Akseliin 100 on kiinnitetty myös spiroidi-kierävaihde 108.

Toinen akseli 112 on asennettu yleisesti kohtisuoraan akselia 100 vastaan poikki vaihdekotelon 32 kuulalaakerikoostumuksen 114 avulla toisessa päässä. Hammaspöyrä 120 on kiinnitetty akseliin 112 pyörimään sen kanssa ja tämä hammaspyörä on tartunnassa spiroidi-kierävaihteeseen (matoruuviin) 108. Hammaspyörässä 120 on pienempihalkaisijäinen osa 122, joka on asennettu laakeriin 124 vaihdekotelon 32 toisessa päässä.

Akseli 112 ulkonee vaihdekotelosta 32 (oikealle kuviossa 2) ja ulottuu vaihdelaatikon 32 ulkopuolelle, missä siihen on kiilattu kiristyspyörä 126 pyörimään akselin 112 kanssa. Kuvioista 1, 2, 3 ja 4 havaitaan, että kiristyspyörä 126 pyörii vastapäivään lenkin kokoonpuristamisen ja kiristämisen aikana, kun moottoria 40 ja tämän johdosta ensimmäistä akselia 60 ja toista akselia 70 pyöritetään ensimmäiseen suuntaan (akseli 70 pyörii myös myötäpäivään kuviossa 2). Tämä vetää ylempää liittyvää hihnaosaa U oikealle kuviossa 1 lenkin S kokoonpuristamiseksi ja sen kiristämiseksi.

Kiristyksen tuntomekanismi

Kuvioissa 3, 4 ja 8 on esitetty kiristysvarsi 130, joka on 8 71530 kääntyvästi asennettu akselille 132, joka akseli on molemmista päistään asennettu työkalun koteloon. Kiristysvarren 130 alempi haara 140 ulottuu kyljittäin kiristyspyörän 126 kanssa ja ylempi haara 142 on kiristyspyörän 126 yläpuolella. Kiristysvarren 130 alemmassa haarassa 140 on alasin 146, joka on sovitettu koskettamaan alempaa hihnaosaa L, kuten on esitetty kuviossa 4.

Kiristysvarren 130 ylemmässä haarassa 142 on kiristyksen ra-jakytkin 150, jossa on varresta 142 ylöspäin suuntautuva kosketinelin 152.

Kiristyksen tuntokytkin 150 on osa ohjauspiiriä (ei esitetty), joka liittyy sähkömoottoriin 40 sen pyörintäsuunnan muuttamiseksi ensimmäisestä suunnasta (jonka aikana kiristyspyörää 126 pyöritetään vastapäivään kuviossa 1 hihnalenkin kiristämiseksi) toiseen, vastakkaiseen suuntaan kitkahitsauksen aikaansaamiseksi limittyvien hihnaosien välille, kuten yksityiskohtaisemmin selitetään jäljempänä.

Jousilevy 154, jolla on yleisesti L-muotoinen muoto, kuten parhaiten nähdään kuviosta 8, on asennettu ylemmän haaran 142 päälle ja taivutettu ulospäin, kuten parhaiten nähdään kuviosta 3, niin että jousilevyn 154 alasivu juuri koskettaa kytkimen kosketinelintä 152, mutta ei pakota kosketinelintä 152 alaspäin kytkimen 150 aktivoimiseksi. Jousilevy 154 on kiinnitetty ylempään haaraan 142 sopivilla ruuveilla 156 ja 158.

Tela 160 on asennettu ylemmän haaran 142 etäispäähän pyöriväksi akselin 162 ympäri, joka on tuettu ylempään haaraan 142.

Kiristysvarsi 130 on asennusakselinsa 132 ympäri vastapäivään kiertyväksi (kuviossa 3) etujännitetty torsiojousella 166, joka toisesta päästään on kiinnitetty korvan 168 ympäri, joka ulkonee työkalun kotelosta ja toisesta päästä korvaan 170, joka ulkonee ylemmästä haarasta 142. Jousen 166 vaikutuksesta kiristysvarsi 130 kiertyy painamaan limittyviä hihnaosia U ja L kiristyspyörää 126 vastaan, kuten on kuvattu kuviossa 1. Kiristysjakson aikana kiristyspyörä 126 pyörii vastapäivään 71530 kuviossa 1, niin että kiristyspyörä 126 tarttuu ylempään limittyvään hihnaosaan U ja siirtää tai vetää tätä oikealle (kuviossa 1) hihnalenkin S kokoonpuristamiseksi ja sen kiristämiseksi pakkauksen P ympärille.

Johtuen kiristysvarren akselin 132 ja kiristyspyörän akselin 112 suhteellisesta sijainnista pyörii kiristysvarsi 130 ki-ristysprosessin aikana automaattisesti edelleen vastapäivään akselin 132 ympäri ja puristuu limittyviä hihnaosia U ja L vastaan kasvavalla voimalla. Kun limittyviä hihnaosia U ja L puristetaan yhteen alasimen 146 ja kiristyspyörän 126 välissä kiristämisen aikana, kokoonpuristuvat hihnaosat U ja L jonkin verran ja tämä sallii kiristysvarren 130 kääntymisen vielä lisää vastapäivään akselin 132 ympäri. Lisäksi on alasimessa 146 edullisesti joukko hampaita (ei esitetty), jotka jossakin määrin tarttuvat ja tunkeutuvat limittyvän hihnaosan L alapintaan. Kun kiristys kasvaa, uppoavat alasimen 146 hampaat lisää alempaan hihnaosaan L.

Tämä alasimen aiheuttama hihnan kokoonpuristuminen ja alasimen tunkeutuminen hihnaan luonnollisesti auttavat estämään kiristyspyörän 126 lipsahtamista ylempään hihnaosaan U nähden.

Tällä vaikutuksella on kuitenkin toisena efektinä se, että se kääntää vartta 130 edelleen akselin 132 ympäri ylemmän haaran 142 ja kytkimen 150 liikuttamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on vastevälineet, kuten esimerkiksi asetusruuvi 180, sijoitettu työkalun koteloon kytkimen 150 yläpuolelle.

Kun on saavutettu ennalta määrätty kiristystaso, on limittyvien hihnaosien U ja L puristustaso ja alasimen hampaiden tunkeutuminen alempaan hihnaosaan L riittävä pakottamaan jou-silevy 154 ja kytkimen 150 toimielin 152 asetusruuvia 180 vastaan kytkimen 150 saattamiseksi toimimaan, kuten on esitetty kuviossa 4. Jokaisella kiristyksellä ennaltamäärätyn kiristys-tason alapuolella ei limittyvien hihnaosien puristus ja alasimen hampaiden tunkeutuminen alempaan hihnaosaan L ole riittävä pakottamaan kytkintä 150 asetusruuvia 180 vastaan kytkimen aktivoimiseksi.

Ennalta määrättyä kiristystasoa voidaan muuttaa asettelemalla asetusruuvia 180. Jos asetusruuvi 180 on aseteltu siten, että se ulkonee lähemmäs kytkintä 150 kuin mitä kuviossa 3 on esi- 10 71530 tetty, silloin on se kiristystaso, jolla kytkin 150 tulee aktivoiduksi, ilmeisesti pienempi. Päinvastoin, jos asetus-ruuvia 180 asetellaan siten, että se on kauempana kytkimestä 150 kuin mitä on kuvattu kuviossa 3, on se kiristystaso, jolla kytkin 150 tulee aktivoiduksi, suurempi.

Jousilevy 154 asennetaan kuviossa 3 kuvattuun asentoon eikä sen asentoa ole tarkoitettu aseteltavaksi. Jousilevyn 154 tarkoituksena on vain absorboida kytkimen toimielimen 152 iskuenergia ja täten kytkimen 150 iskuenergia, jos hihnalenk-ki S katkeaisi kiristyksen aikana.

Laite on varustettu käyttövipukoostumuksella 184 kiristysvar-ren 130 kääntämiseksi poispäin kiristyspyörästä 126 tarkoituksella tehdä mahdolliseksi limittyvien hihnaosien U ja L työntäminen alasimen 146 ja kiristyspyörän 126 väliin. Käyttövipu-koostumuksessa 184 on käyttövipu 186, kuten parhaiten nähdään kuviosta 1, ja käyttövivun nokka 188, jonka nokkapinta 189 on sovitettu olemaan kosketuksessa telaan 160 kiristysvarren 130 ylemmän haaran 142 etäispäässä.

Käyttövipukoostumus 184 on asennettu akselin 190 ympäri kääntyväksi suhteessa työkalun runkoon. Käyttövipukoostumus 184 on ylöspäin (vastapäivään akselin 190 ympäri kuvioissa 1, 3 ja 4) kääntyväksi etujännitetty torsiojousella 194, joka on kääritty akselin 190 ympärille. Torsiojousen 194 yksi pää 196 on ankkuroitu suhteessa työkalun koteloon ja torsiojousen 194 toinen pää 198 sijaitsee aukossa 200 vivun nokassa 188 jän-nittääkseen käyttövipukoostumusta 184 vastapäivään kuviossa 1.

Ylimmässä asennossa on käyttövipukoostumus 184 irti kosketuksesta kiristysvarren telaan 160, niin että kiristysvarsi 130 pääsee vapaasti painamaan limittyviä hihnaosia U ja L kiris-tyspyörää 126 vastaan, kuten on kuvattu kuviossa 1. Kun työkalun käyttäjä työntää käyttövipua 186 alaspäin, tulee käyttö-vivun nokan 188 nokkapinta 189 kosketukseen telan 160 kanssa ja pakottaa kiristysvartta 130 myötäpäivään akselin 132 ympäri alasimen 146 siirtämiseksi poispäin kiristyspyörästä tarkoituksella sallia limittyvien hihnaosien U ja L työntäminen alasimen ja kiristyspyörän väliin, kuten on kuvattu kuviossa 3.

ti 11 71530

Hitsaustartuntatyynyt j a värähtelykäyttövälineet Sen jälkeen kun hihnalenkki on kokoonpuristettu ja kiristetty pakkauksen P ympärille ennaltamäärättyyn kiristystasoon, käännetään moottorin 40 pyörintäsuunta ja puristuselintä eli tarttuvaa hitsauselintä kuten ylempää tartuntatyynyä 206 pakotetaan ylemmän limittyvän hihnaosan U yläpintaa vastaan ja tyyny pannaan värähtelemään ylemmän hihnaosan U liikuttamiseksi nopeasti suhteessa alempaan hihnaosaan L, kuten parhaiten nähdään kuvioista 4, 6, 9 ja 10. Erityisesti, kuten selvimmin nähdään kuvioista 5 ja 10, sijaitsee ylempi tartuntatyyny 206 limittyvien hihnaosien U ja L yläpuolella. Tyyny 206 voidaan siirtää sen kuvioissa 3 ja 5 kuvatun nostetun asennon, jossa se on irti kosketuksesta ylempään hihnaosaan U ja kuvioissa 4 ja 7 kuvatun lasketun asennon välillä, jossa se on kosketuksessa ylempään hihnaosaan U. Kuvioissa 4 ja 7 kuvatussa lasketussa asennossa ylempi tartuntatyyny 206 pakottaa ylemmän hihnaosan U alempaa hihnaosaa L vastaan.

Ylemmässä tartuntatyynyssä 206 on edullisesti urattu hihnaan tarttuva pinta taikka joukko hampaita, jotka tarttuvat ylemmän limittyvän hihnaosan U yläpintaan. Tartuntaelin 206 on asennettu runkoon 212 tai on samaa kappaletta tämän rungon kanssa, joka toisessa päässään on asennettu renkaalle 214 tai on samaa kappaletta renkaan 214 kanssa. Rengas 214 sijaitsee ensimmäisen akselin 60 ympärillä. Neulalaakeri 216 on edullisesti puristuskiinnitetty renkaan 214 sisäpintaan tarkoituksella sallia renkaan helposti pyöriminen suhteessa akseliin 60.

Kuvioista 9 ja 10 voidaan nähdä, että akselissa 60 on pienennetyn halkaisijan omaava epäkeskeinen osa, jota edustaa yleensä sylinterimäinen käyttöpinta 220, joka on suunnattu pituus-akselin ympäri, joka on samansuuntainen kuin akselin 60, vas-taanottoreiän 64 ja toisen akselin 70 pituusakseli, mutta siirretty tähän akseliin nähden. Täten kun akselia 60 pyöritetään, käytetty rengas 214 liikkuu pyöreällä kiertoradalla akselin 60 pituusakselin ympäri. Siitä seikasta johtuen, että rengas 214 ja tälle renkaalle kiinnitetty laakeri 216 sallivat akselin 60 epäkeskeisen osan pyörinnän, voidaan kehys 212, ja ylempi tartuntatyyny 206 pitää kuvioissa 5 ja 6 esitetyissä suhteellisissa asennoissaan ja saattaa värähtelyliikkeeseen 12 71530 poikittaisuunnassa hihnaosien U ja L pituussuuntaan nähden, kuten kuvioissa 5 ja 6 on osoitettu kaksikärkisellä nuolella 226.

On huomattava, että tyynyn 206 värähtely poikittaisesti limittyviin hihnaosiin U ja L nähden tapahtuu kiristysjakson aikana, kun moottoria 40 pyöritetään ensimmäiseen suuntaan (myötäpäivään, kuten nuolella 228 on osoitettu kuviossa 5), kun tartuntatyyny 206 on nostetussa asennossaan ja irti kosketuksesta limittyviin hihnaosiin, samoin kuin myös silloin, kun moottoria 40 pyöritetään toiseen suuntaan (vastapäivään, kuten on osoitettu nuolella 230 kuviossa 7) hihnan hitsausjakson aikana ja kun ylempi tartuntatyyny 206 puristuu limittyviä hihnaosia U ja L vastaan.

Kuten on esitetty kuvioissa 9 ja 10, on laite varustettu puhal-linkoostunuksessa · 48 olevalla tasapainottavalla painolla 227, joka on kierretty 180 asteen vaihesiirtoon käyttöakselin 60 epäkeskisen osan 220 radan kauimpaan kohtaan (apogee) nähden. Täten saadaan aikaan kokonaistasapainoitettu koostumus.

Hihnan puristusmekanismi

Mekanismia, joka reagoi ensimmäisen akselin 60 pyörintään toiseen suuntaan (hitsausjakson aikana), on käytetty puristamaan limittyviä hihnaosia yhteen sen jälkeen kun hihnalenkki on kiristetty ennalta määrättyyn kiristykseen ja liikuttamaan ainakin yhtä hihnaosaa suhteessa toiseen kitkahitsin aikaansaamiseksi limittyvien hihnaosien välille.

Erityisesti kuvioista 4, 5, 7 ja 8 nähdään, että puristusmeka-nismiin sisältyy puristuselin eli ylempi tartuntatyyny 206, joka on sovitettu tulemaan kosketukseen ylemmän limittyvän hihnaosan U yläpinnan kanssa. Ylempää tartuntatyynyä 206 liikutetaan ensimmäisen, nostetun asennon, jossa se on irti kosketuksesta ylempään limittyvään hihnaosaan U, ja toisen, lasketun asennon välillä, jossa se on kosketuksessa ylempään limittyvään hihnaosaan U, niveljärjestelmän avulla, johon kuuluu pari ensimmäisiä niveliä 302 ja 304 ja keinuvipu 306. Nivelet 302 ja 304 on alapäissään kääntyvästi yhdistetty ylempään tartuntatyynyyn 206 tapin 308 avulla ja yläpäässään kei-nuvipuun 306 tapin 310 avulla.

M

13 71530

Keinuvivussa 306 on ensimmäinen pääteosa 309, toinen pääteosa 311 ja samaa kappaletta oleva akseli 312, joka toisessa päässään on kiertyvästi asennettu vaihdekotelon 32 seinäosan 324 vastaanottoreikään 314 ja toisessa päässään moottorikotelon 34 seinäosan 329 vastaanottoreikään 316. Kaksi torsiojousta, vasen keinuvivun torsiojousi 318 ja oikea keinuvivun torsio-jousi 320, on asennettu akselin 312 ympärille etujännittämään akselia myötäpäivään kuvioissa 5 ja 6. Tätä varten on jousen 318 pääteosa 322 tartunnassa vaihdekotelon seinäosaan 324 ja tämän jousen toinen pääteosa 326 on tartunnassa keinuvivun ensimmäiseen pääteosaan 309. Samalla tavoin on keinuvivun oikean torsiojousen 320 ensimmäinen pääteosa 328 kosketuksessa moottorikotelon seinäosaan 329 ja tämän jousen toinen pääte-osa 332 on tartunnassa keinuvivun toiseen pääteosaan 311.

Tällä tavoin on keinuvipu 306 jatkuvasti etujännitetty siirtämään nivelparia 302 ja 304 alaspäin ylemmän tartuntaelimen 206 pakottamiseksi ylemmän limittyvän hihnaosan U yläpintaa vastaan, kuten on esitetty kuviossa 7.

Kuten parhaiten nähdään kuviosta 5, on vapautushaka 336 kään-tyvästi tapin 338 ympäri asennettu tiivistyskotelon 28 seinä-osaan 330 keinuvivun 306 pitämiseksi jousien 319 ja 320 etu-jännitysvoimaa vastaan. Tässä tarkoituksessa on keinivivussa 306 lyhyt ulospäin ulkoneva haara 340 ensimmäisessä pääteosas-sa 309 ja vapautushaassa 336 on lovi 342 (näkyy parhaiten kuviosta 7) haaran 340 vastaanottamiseksi, joka lovi toimii salpaelimenä keinuvipuun 306 tarttumiseksi ja sen pitämiseksi kuviossa 5 kuvatussa suunnassa, jossa ylempi tartuntatyyny 206 on ensimmäisessä, nostetussa asennossa ja irti kosketuksesta hihnaan. Vapautushaan 336 pitämiseksi kuviossa 5 kuvatussa asennossa, jossa keinuvipuun 306 on tartuttu, on laite varustettu vapautushaan jousella 344, jossa on ensimmäinen pääteosa 346 tartunnassa vapautushakaan 336 ja toinen pääteosa 348 (nähdään parhaiten kuviosta 8) kiinnitettynä tiivistyskotelon 28 seinäosaan 330. Täten jousi 344 pyrkii kääntämään vapautushakaa 336 akselin 338 ympäri vastapäivään (kuviossa 5) tartuntaan keinuvivun 306 kanssa.

Vapautushakaa 336 liikutetaan myötäpäivään akselin 338 ympäri (kuviossa 7) keinuvivun 306 vapauttamiseksi vapautusren- 14 71530 kaan 350 avulla, joka sijaitsee akselin 60 ympärillä. Kuten parhaiten nähdään kuvioista 10 ja 11, sijaitsee vapautusren-gaskytkin 354 akselin 60 ja vapautusrenkaan 350 välissä. Kytkin 354 on yksitiekytkin, joka on samanlainen kuin kytkimet 76 ja 78 ensimmäisen akselin 60 ja toisen akselin 70 välissä. Nämä kytkimet on jo aikaisemmin selitetty ja ne on kuvattu kuviossa 9.

Kuten nähdään kuviosta 11, kuuluu yksitiekytkimeen 354 joukko rullatappeja 356 ja ulompi käytetty elin 358, jossa on hampaat 360, jotka on sovitettu tulemaan sidotuiksi rullilla 356, kun ensimmäistä akselia 60 pyöritetään vastapäivään (nuolen 362 suuntaan kuviossa 11), niin että käytetty kytkinelin 358 pyörii myös vastapäivään ensimmäisen akselin 60 kanssa pyörittääkseen vapautusrengasta 350 vastapäivään.

Kun moottoria 40 ja akselia 60 pyöritetään ensimmäiseen suuntaan hihnalenkin kiristämiseksi (myötäpäivään, kuten on nuolella 228 osoitettu kuviossa 5), vapautusrenkaan kytkin 354 irrottaa vapautusrenkaan 350 käyttoakselista 60, niin että käyttöakseli 60 pyörii mainittuun ensimmäiseen suuntaan pyörittämättä vapautusrengasta 350.

Vapautusrengas 350 määrittää kehän suunnassa katkaistun uran tai parin kehäuria 372 ja 374, joita erottavat seinäosat eli korvat 376 ja 378. Vapautushaka 336 on sovitettu tarttumaan yhteen korvista 376 ja 378 männän 380 avulla, joka suuntautuu alaspäin vapautushaasta 336. Mäntä 380 on alapäässä vapautushaassa 336 olevaa reikää 382. Tulppa 384 pysyy reiän 382 yläpäässä puristustiukkuuden avulla. Puristusjousi 386 sijaitsee reiässä 382 tulpan 384 ja männän 380 yläpään välissä etujännittääkseen mäntää 380 alaspäin yhteen vapautusrenkaan 350 urista 372 ja 374. Männän reikä (poraus) ja jousira-kenne ovat yhteistoiminnassa työkalun palautusmekanismin kanssa jäljempänä, jaksossa palautusmekanismi, selitetyllä tavalla.

Kuviosta 5 havaitaan, että kun moottori 40 pyörittää akselia 60 myötäpäivään, nuolella 228 osoitettuun suuntaan, hihnalenkin kiristämiseksi, akseli 60 ei käytä vapautusrengasta 350, 11 71530 koska kytkin 354 on irrotettuna tässä pyörintäsuunnassa. Siinä määrin kun on olemassa jonkin verran pyörintäkitkavoimien siirtoa käyttöakselista 60 kytkimen 354 kautta vapautusrenkaaseen 350, tämä rengas voi pyöriä myötäpäivään siihen asti kunnes korva, esimerkiksi korva 376, tulee nojaamaan alaspäin ulkonevaan mäntään 380. Koska kuitenkaan kytkin ei ole kytkettynä käyttämään vapauttamisrengasta 350, tulee korva 376 vain ke-veästi pakotetuksi mäntää 380 vastaan, mikä pysäyttää vapautus-renkaan 350 enemmän pyörinnän, samalla kun käyttöakseli 60 jatkaa pyörintäänsä.

Kun hihnalenkki S on tullut kiristetyksi pakkauksen P ympärille ja moottorin pyörintäsuunta vaihdetaan hitsausjakson alkamiseksi, pyörii akseli 60 vastapäivään, kuten on nuolella 362 osoitettu kuviossa 11. Kytkin 354, joka nyt kytkee vapautustenkaan 350 käyttöakseliin 60, aiheuttaa vapautustenkaan 350 pyörinnän käyttöakselin 60 kanssa vastapäivään yhden korvista, esimerkiksi korvan 378 saattamiseksi nojaamaan männän 380 sivuun. Koska korva 378 koskettaa vain männän yhtä sivua, mäntä ei tule pakotetuksi ylöspäin haan 336 reiässä 382, vaan tulee sivuttaisesti pakotetuksi ulos vapautustenkaan urasta 372. Tämä aiheuttaa sen, että vapautushaka 336 voittaa torsiojousen 344 etujännityksen ja pyörii myötäpäivään akselin 338 ympäri vapauttaakseen siten keinuvivun haaran 340 vapautushakavälineistä eli lovesta 342. Vapautushaan 336 irtautuessa keinuvipu 306 pyörii akselin 312 ympäri torsiojousien 318 ja 320 vaikutuksesta (myötäpäivään kuviossa 7) pakottaakseen ylemmän tartuntaeli-men 206 limittyviä hihnaosia vastaan.

Vapautushaka 336 pidetään irti kosketuksesta yhä pyörivään vapautusrenkaaseen 350 lukitsemattoman keinuvivun 306 avulla.

Tässä tarkoituksessa on vapautushaassa 336 nokkapinta 388, jota vasten keinuvivun haara 340 liukuu ylimpään asentoonsa (kuvio 7).

Vapautushaan 336 nokkapinta 388 on täten tartunnassa keinuvivun haaraan 340 pitääkseen vapautushaan ulospäin torsiojousen 344 voimaa vastaan ja pitääkseen vapautushaan männän 380 irti tartunnasta pyörivään vapautusrenkaaseen 350.

Vaikka tarvittaisiin vain yksi vapautustenkaan korva, on käy- 71 530 16 tetty kahta korvaa 376 ja 378 tasapainosyistä, koska vapautus-rengas 350 pyörii yhdessä käyttöakselin kanssa toiseen pyörin-täsuuntaan hihnan hitsausjakson aikana.

On muistettava, että tartuntaelin 206, joka on asennettu värähtelevälle (heilahtelevalle) käyttörenkaalle 214 käyttöakselil-la 60, on jatkuvasti edestakaisessa liikkeessä poikittaisesti hihnan pituussuuntaan nähden, kuten kuviossa 7 on osoitettu nuolella 226. Kun limittyvät hihnaosat U ja L pakotetaan yhteen edestakaisin heilahtelevalla ylemmällä tartuntatyynyllä 206, tulevat nämä hihnaosat kitkahitsatuiksi kiinni toisiinsa muodostamaan hihnalenkin liitoksen.

Kuviosta 7 nähdään, että kun ylempi tartuntatyyny 206 liikkuu edestakaisin nuolen 226 suuntaan, se on myös kallistettu ylöspäin, suhteessa hihnan laakeisiin pintoihin, heilahtelevan renkaan 214 vaikutuksesta. Ylemmän tartuntatyynyn 206 tämän vähäisen kallistusefektin huomioonottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että hihnaosat tulevat puristetuiksi yhteen suhteellisen tasaisella puristuksella, on laite varustettu liikkuvalla alemmalla tartuntatyynyllä 400, joka on sijoitettu hihnaosien U ja L alle. Tyynyssä 400 on urattu tai hammastettu pinta (ei esitetty), joka on sovitettu koskettamaan alemman limitetyn hihnaosan L pintaa. Alempi tartuntatyyny 400 on asennettu työkalun 20 pohjan 30 loveukseen 401 joustavan tukityynyn 402 päälle. Tukityyny 402 on edullisesti valmistettu 50 durometri-sestä uretaanista. Täten kun ylempi tartuntatyyny 206 kallistuu hieman ylöspäin heilahtelevan renkaan 214 vaikutuksesta, joustava tyyny 402 sallii limittyvien hihnaosien U ja L ja alemman tartuntatyynyn 400 koko kerrosmuodostelman kallistumisen ylemmän tartuntatyynyn 206 kanssa.

Hihnan katkaisumekanismi

Kuten parhaiten nähdään kuvioista 5, 6, 7, 8, 9 ja 10, on sahanterä 410 sijoitettu juuri alemman tartuntatyynyn 400 taakse. Kuten parhaiten nähdään kuvioista 5 ja 7, on sahanterä 410 tapin 412 ympäri kääntyvästi asennettu työkalun koteloon ja siinä on useita ylöspäin suunnattuja sahanhampaita 414, jotka on sovitettu tulemaan kosketukseen ylemmän limittyvän hihna-osan U alapinnan kanssa ja leikkaamaan poikki tämän ylemmän 17 71 530 hihnaosan, kun sitä ylemmällä tartuntaelimellä 206 pakotetaan alaspäin alempaa hihnaosaa L vastaan hitsausjakson alussa.

Tässä tarkoituksessa, kun hihnalenkki muodostetaan pakkauksen P ympärille ja kun limittyvät hihnaosat U ja L sijoitetaan kuvion 1 esittämään koneeseen, sijoitetaan hihnan takaosa T sahanterän 410 päälle samalla kun alempi limittyvä hihnaosa L sijoitetaan sahanterän 410 viereen.

Sahanterä 410 on edullisesti asennettu tapille 412, joka tekee mahdolliseksi sen liukumisen yhdensuuntaisesti akselin 60 kanssa eteenpäin tai taaksepäin suhteessa ylempään ja alempaan tar-tuntatyynyyn 206 ja 400. Sahanterä 410 pidetään tietyssä asennossa suhteessa ylempään tartuntatyynyyn 206 runkoelinten 212 jatkeilla, jotka määrittävät lovet 420 (kuvio 4), joihin sahanterän 410 takaosa 422 voidaan liukuvasti sijoittaa. Täten runko (kehys) 212 (ja ylempi tartuntatyyny 206) voivat heilahdella nuolen 226 suuntaan (kuviot 5 ja 6) suhteessa sahanterään 410. Kuitenkin jokainen kehyksen 212 liike eteenpäin tai taaksepäin työkalussa (yhdensuuntaisesti käyttöakselin 60 kanssa) siirtää sahanterää 410 eteenpäin tai taaksepäin kehyksen 212 kanssa.

Palautusmekanismi

Sen jälkeen kun limittyvät hihnaosat on kiinnitetty toisiinsa kitkahitsauksella, työkalu voidaan palauttaa nostamaan ylempi tartuntatyyny 206 ensimmäiseen nostettuun asentoon irti kosketuksesta limittyviin hihnaosiin, jotta mahdollistettaisiin työkalun poistaminen kiinnitetyn hihnalenkin päältä ja sen uudelleen käyttäminen kiristämään ja kiinnittämään toinen hihnalenkki saman tai eri pakkauksen ympärille.

Kuten on esitetty kuvioissa 4 ja 5, on käyttövipukoostumuksen 184 käyttövivun nokka 188 sovitettu aktivoimaan palautusnivel 450, joka on tartunnassa keinuvipuvarteen 306. Kuviosta 4 nähdään, että käyttövivun nokka 188 on sen normaalissa, jousen etujännittämässä asennossa suunnattu pois kosketuksesta kiris-tysvarteen 130 aina silloin, kun limittyviä hihnaosia U ja L liitetään yhteen kitkahitsauksella. Käyttövivun nokka 188 määrittää kaarevan ohjausraon 454 nivelen 450 L-muotoisen ylemmän pääteosan 455 vastaanottamiseksi.

18 71530

Nivelessä 450 on toinen pääteosa 456, joka on C-muotoinen ja on tartunnassa keinuvivun ensimmäiseen pääteosaan 309, kuten parhaiten nähdään kuvioista 7 ja 8. Erityisesti on keinuvivun 306 ensimmäisessä pääteosassa 309 ulkonema 460, joka määrittää reiän 462, jonka lävitse nivelen pääteosa 456 menee ja jonka avulla nivel 450 on kiinnitetty keinuvipuun 306.

Kun keinuvipu 306 on kuviossa 7 esitetyssä suunnassa kitkahit-sausjakson aikana, tulee palautusvipu 450 pakotetuksi ylöspäin keinuvivulla 306, niin että nivelen 450 yläpää 455 (kuvio 4) sijaitsee lähellä käyttövivun ohjauskanavan 454 yläpäätä. Käyt-tövipukoostumus 184 on luonnollisesti normaalisti etujännitet-ty ylöspäin ja on täten irti kosketuksesta kiristysvarren telaan (rullaan) 160, kuten selvästi nähdään kuviosta 4.

Sen jälkeen kun kitkahitsaus on tullut loppuun suoritetuksi ja moottori on tehty virrattomaksi, voidaan työkalu poistaa kiinnitetystä hihnalenkistä puristamalla käyttövipua 186 alaspäin.

Tämä aiheuttaa sen, että alasin 46 kääntyy poispäin kiristys-pyörästä 126 ja aikaansaa sen, että palautusnivel 450 tulee pakotetuksi alaspäin kuvion 5 nuolen 466 suuntaan saattaakseen keinuvivun 306 haaran 340 tartuntaan salpahaan 336 salpaamis-välineiden 342 kanssa.

Kun vapauttamishaka 336 kääntyy takaisin tartuntaan keinuvivun 306 haaran 340 kanssa, mäntä 380 menee yhteen urista 372 tai 374 (kuvio 11) vapautusrenkaassa 350. Koska moottori on vir-rattomana, ovat vapautusrengas 350 ja akseli 60 lopettaneet pyörimisensä. Vaputusrenkaan korvat 376 ja 378 (kuvio 11) voivat olla suunnatut mihin tahansa asentoon. Jos yksi korvista olisi pysähtynyt suoraan sen pisteen alapuolelle, jossa mäntä 380 kääntyy vapautusrenkaan uraan 372 tai 374, mäntä 380 voisi osua tähän korvaan. Puristusjousi 386 on kuitenkin suunniteltu sallimaan se, että korva pakottaa mäntää 380 ylöspäin, kun vapautushaka 336 pyörii vastapäivään akselin 338 ympäri tor-siojousen 344 etujännityksen alaisena. Tämä varmistaa sen, että vapautushaka 336 aina tulee alas normaaliin lukitusasen-toon tartuntaan keinuvivun 306 haaran 340 kanssa, kun työkalu on palautettu nivelen 350 alaspäin liikkeellä johtuen käyttö-vipukoostumuksen 184 alaspäinliikkeestä.

li 19 71 530

Koska käyttövipukoostumuksen 184 alaspäinliike on tarpeen kääntämään kiristysvarsi 130 pois kiristyspyörästä limittyvien hihnaosien vapauttamiseksi, havaitaan, että työkalu tulee automaattisesti palautetuksi aina kun se poistetaan kiinnitetystä hihnalenkistä.

Kun työkalu 20 seuraavan kerran saatetaan kosketukseen uuden hihnalenkin (kuten on esitetty kuviossa 1) limittyvien hihna-osien kanssa, on käyttövipukoostumus 184 luonnollisesti jousella 194 etujännitetty vastapäivään akselin 190 ympäri, niin että palautusnivelen 450 yläpää ottaa asennon lähellä ohjauskanavan 454 pohjaa. Ohjauskanavan 454 pituus ja muoto ovat sellaiset, että palautusnivel 450 ei nokkasegmentillä 188 tule vedetyksi ylöspäin kiristysvaiheen aikana. Täten nivel 450 ei aiheuta mitään voimaa keinuvipuun 306.

Kuten parhaiten nähdään kuviosta 2, on sopiva momentaarinen kosketinnuppi 500 sijoitettu työkalun kotelon sivuun jakson käynnistyskytkimen 504 kosketinelimen 502 ohjaamiseksi. Jakson käynnistyskytkin 504 on osa ohjauskytkentää sähkömoottorin 40 ja kitkahitsauksen ajoittimen (ei esitetty) käyttämiseksi. Kitkahitsauksen ajoitin aktivoidaan, kun moottorin 40 pyörintä-suunta käännetään ensimmäisestä suunnasta (kiristämisen aikana) toiseen (hitsauksen aikana) ja käyttää moottoria ennaltamäärä-tyn pituisen ajan, joka on tarpeen hyvän kitkahitsin aikaansaamiseksi limittyvien hihnaosien välille.

Jos palautusmekanismi vahingossa toimisi virheellisesti ja vapauttaisi ylemmän tartuntatyynyn 206 nostetusta asennosta sen jälkeen kun hitsattu hihnalenkki on poistettu työkalusta, niin vaste-elin, kuten ruuvi 520 (kuv.5 ja 7), joka on sijoitettu kotelon sivuseinäosaan 530, rajoittaa keinuvivun 306 liikettä alaspäin ja siten ylemmän tartuntatyynyn 206 liikettä alaspäin. Keinuvipu 306 tulisi nojaamaan ruuvin 520 päähän ja estäisi ylempää tartuntatyynyä 206 tulemasta kosketukseen alemman tartuntatyynyn 400 kanssa. Tämä eliminoi mahdollisuuden jomman kumman tai molempien tartuntatyynyjen hampaiden vahingoittumisesta .

Toimintajärjestys

Vaikka työkalun 20 toiminnan pitäisi olla helposti ymmärettä- ττ^ 20 71 5 30 vissä edellä annetusta niiden eri mekanismien selityksestä, jotka muodostavat työkalun, annetaan seuraavassa täydellisyyden vuoksi lyhyt yhteenveto toimintajärjestyksestä.

Aluksi sijoitetaan työkalu 20 pakkauksen P pintaa vasten, kuten on esitetty kuviossa 1 ja käyttövipu 186 työnnetään alaspäin kääntämään kiristysvarsi 130 poispäin kiristyspyörästä 126. Hihna sijoitetaan pakkauksen P ympärille ja limittyvät hihnaosat U ja L sijoitetaan kiristysvarren 130 alasimen 146 ja kiristyspyörän 126 väliin. Sitten päästetään käyttövipu, niin että kiristysvarsi 130 kääntyy pakottamaan alasimen 146 limittyviä hihnaosia U ja L vastaan ja puristamaan nämä kiris-tysöpyörää 126 vasten.

Luonnollisesti, koska käyttövipu 186 on työnnettynä alaspäin, kun limittyvät hihnat viedään työkaluun, jos jostakin syystä työkalu ei aikaisemmin olisi tullut palautetuksi, liikkuu pa-lautusnivel 450 alaspäin. Tämä pakottaa keinuvivun 306 (kuvio 5) kosketukseen salpanokan 342 kanssa vapautushaassa 336 ja tämä nostaa ylemmän tartuntatyynyn 206 nostettuun asentoon irti kosketuksesta hihnaosiin.

Nupin 500 (kuvio 2) painaminen käynnistää työkalun 20 ohjausjärjestelmän ja moottori 40 alkaa pyöriä ensimmäiseen suuntaan (myötäpäivään kuviossa 2) pyörittääkseen akselia 60 ja kytkimien 76 ja 78 kautta akselia 70 ja hammaspyörää 92 myötäpäivään.

Toisen akselin 70 päässä oleva hammaspyörä 92 pyörittää hammas-rengasta 106, joka pyörittää akselia 100 spiroidi-kieräpyörän 108 pyörittämiseksi. Hammaspyörä 120, joka on tartunnassa spi-roidi-kieräpyörään 108, käytetään täten akselin 112 pyörittämiseksi kääntämään kiristyspyörää 126 vastapäivään kuviossa 1 ylemmän limittyvän hihnaosan U vetämiseksi suhteessa alempaan limittyvään hihnaosaan L hihnalenkin S kiristämiseksi pakkauksen P ympärille.

Kun kiristystä vedetään hihnalenkkiin, pakottaa kiristysvarren 130 itsetoiminen vaikutus alasinta 146 edelleen kohti kiristys-pyörää 126, kun hihnat kokoonpuristuvat pyörän 126 ja alasimen 146 välissä ja kun alasimen 146 hampaat kaivautuvat alempaan 2i 71530 hihnaosaan L. Tämä aiheuttaa kiristysvarren 130 kääntymisen hieman lisää vastapäivään akselin 132 ympäri kiristyksen tunto-kytkimen 150 kääntämiseksi ruuvia 180 vastaan kytkimen 150 aktivoimiseksi ennaltamäärätyllä kiristystasolla. Tämä kääntää moottorin 40 pyörintäsuunnan. Kytkimestä 88 (kuviot 9 ja 10) johtuen on toinen akseli 70 estetty pyörimästä takaisinpäin siihen suuntaan, joka pyrkisi löyhentämään hihnan kiristystä.

Kun akselin 60 pyörintäsuunta käännetään ensimmäisestä suunnasta toiseen, niin vapautustenkaan kytkin 354, joka aikaisemmin oli irrotettu, kutkee vapautustenkaan 350 akseliin 60, niin että akseli 60 pyörittää vapautusrengasta 350 toiseen suuntaan (vastapäivään, kuten kuviossa 11 on osoitettu nuolella 362).

Käyttöakselin 60 ja vapautustenkaan 350 pyörintä toiseen suuntaan aiheuttaa sen, että yksi vapautustenkaan korvista (esim. korva 378) kääntää vapautushaan 336 tekemään keinuvivun 306 salpaamattomaksi. Kuten on esitetty kuviossa 7, kääntyy keinu-vipu 306 silloin myötäpäivään (nuoli 600) akselinsa 312 ympäri pakottaen ylempää tartuntatyynyä 206 alaspäin ylemmän limittyvän hihnaosan U yläpintaa vastaan.

Johtuen akselin epäkeskeisen pinnan 220 pyörinnästä heilahte-lee käyttörengas 214 pyöreää tietä kuvion 7 nuolen 602 suuntaan ja täten aiheuttaa heilahtelevan liikkeen ylemmälle tartunta-tyynylle 206. Johtuen keinuvivun 306 vastustuksesta, joka nivelten 302 ja 304 kautta siirrettiin ylempään tartuntatyynyyn 206, viimeksimainittu liikkuu pääasiallisesti edestakaisin suuntaan, jota kuviossa 7 on esitetty nuolella 226. Tämä suunta on poikittainen limittyvien hihnaosien U ja L pituussuuntaan nähden. Ylempi limittyvä hihnaosa U, johon tartuntatyyny 206 tarttuu, tulee täten liikutetuksi poikittaisesti suhteessa alempaan limittyvään hihnaosaan L kitkahitsin muodostamiseksi.

Tämän edestakaisen liikkeen aikana pyrkii ylempi tartuntatyyny 206 kallistumaan ylöspäin (tyynyn vasemmasta päästä kuviossa 7), johtuen renkaan 214 pienestä ylöspäisestä heilahtelusta akselin 60 epäkeskeisellä osalla. Tämä tyynyn 206 vähäinen kallis-tusliike on otettu huomioon alemmalla tartuntatyynyllä 400, joka, vaikka se on jäykkä, kallistuu yhdessä ylemmän tyynyn 71530 22 206 kanssa joustavalla tukityynyllä 402. Tällä tavoin ylempi ja alempi tartuntatyyny 206 ja 400 pysyvät olennaisesti yhdensuuntaisina koko hitsausjakson ajan ja limittyvät hihnaosat U ja L ovat olennaisesti tasaisesti puristettuina näiden tyynyjen välissä.

Kun ylempi tartuntatyyny 206 lasketaan ylempää limittyvää hih-naosaa U vasten, tulee tämän hihnaosan alapinta pakotetuksi sahanterän 410 hampaita 414 vasten. Ylemmän limittyvän hihna-osan U edestakainen liike sahanterään 410 nähden aiheuttaa hihnan takaosan T (kuvio 1) katkaisemisen irti hihnalenkistä S ennenkuin hihnaosat U ja L ovat tulleet liitetyiksi toisiinsa kitkaliitoksella.

Moottoria 40 pyöritetään toiseen suuntaan kitkahitsin aikaansaamiseksi ennaltamäärätyn pituisen ajan, jota valvoo hitsaus-jakson ajoitin ohjausjärjestelmässä, minkä jälkeen moottorin pyörintä lakkaa.

Sen jälkeen poistetaan työkalu 20 kiristetystä ja kiinnitetystä hihnalenkistä painamalla alaspäin käyttövipua 186, niin että käyttövivun nokka 188 koskettaa rullaa 160 ja kääntää kiristys-vartta 130 siirtämään alasimen 146 pois kiristyspyörästä 126. Tämä mahdollistaa työkalun siirtämisen poikittaisesti pois limittyvistä hihnaosista U ja L.

Vivun 186 ja käyttövivun nokan 188 liike alaspäin aiheuttaa myös sen, että ohjauskanavan 454 yläpää tulee kosketukseen pa-lautusnivelen 450 yläpään 455 kanssa (kuvio 3) ja siirtää palau-tusnivelta 450 alaspäin, kuten kuviossa 5 on osoitettu nuolella 466. Tämä saa keinuvivun 306 kääntymään kuviossa 7 esitetystä lukitsemattomasta asennosta kuviossa 5 esitettyyn lukitusasen-toon, jolloin vapautushaka 336, torsiojousen 344 vaikutuksesta, tarttuu keinuvivun 336 haaraan 340 ja jolloin vapautushaassa 336 oleva mäntä 380 menee yhteen vapautusrenkaan 350 urista 372 tai 374. Jos meno uraan 372 tai 374 on jomman kumman korvan 376 tai 378 estämä, tulee mäntä 380 pakotetuksi ylöspäin puristusjousta 386 vastaan, joka on vapautushaan 336 reiässä 382.

Il 23 71530

Työkalu on nyt palautettu ja kun poistetaan alaspäin vaikutta-va voima käyttövivusta 186/ on koko käyttövipukoostumus 184 torsiojousella 184 etujännitettty ylöspäin kuviossa 1 kuvattua asentoa kohden. Tässä asennossa on palautusnivelen 450 yläosa 455 lähellä ohjauskanavan 454 pohjaa ja kiristysvarsi 130 on torsiojousellaan 166 etujännitetty siten, että alasin 146 tulee pakotetuksi kiristyspyörää 126 vastaan. Käyttövivun 186 liike alaspäin saa alasimen 146 liikkumaan poispäin kiristyspyörästä 126 jälleen salliakseen työkalun kuormaamisen limittyvillä hihnaosilla U ja L seuraavan vannehtimisjakson aloittamiseksi.

Vaihtoehtoinen sahanterän suoritusmuoto

Seuraavassa selitetään toinen työkalussa 20 käytettävän sahanterän suoritusmuoto kuvioihin 12-15 liittyen. Työkalun 20 kaikki komponentit pysyvät samoina kuin kuvioiden 1-11 mukaisessa suoritusmuodossa paitsi sahanterän rakenne ja tukielementit, jotka yksityiskohtaisesti selitetään jäljempänä. Tämän mukaisesti on kaikki elementit, paitsi ne elementit, jotka liittyvät sahanterään ja tukielementteihin, kuvioissa 12-15 kuvattu identtisiksi työkalun 20 niiden elementtien kanssa, jotka on kuvattu kuvioissa 1-11 ja näillä elementeillä on myös samat viitenumerot kuin mainituissa kuvioissa.

Vaihtoehtoista sahanterämuotoa on kuvioissa 12-15 merkitty yleisesti viitenumerolla 410a. Kuten parhaiten nähdään kuviosta 14, on sahanterä 410a asennettu tapille 412 samaan tapaan kuin edellä kuvatussa sahanterän 410 ensimmäisessä suoritusmuodossa. Sahanterälle 410a sallitaan liukuminen pitkin tappia 412 yhdensuuntaisesti akselin 60 kanssa eteenpäin tai taaksepäin suhteessa ylempään ja alempaan tartuntatyynyyn 206 ja 400. Sahanterä 410a on myös sovitettu kääntymään tapin 412 ympäri lasketun, hihnaa koskettavan asennon, joka on kuvattu kuviossa 15 ja nostetun asennon välillä, joka on kuviossa 14 kuvattu hihnan kuormaamis- ja kiristämisasento.

Sahanterässä 410a on joukko alaspäin suunnattuja sahahampaita 414a, jotka on sovitettu tulemaan kosketukseen ylemmän limittyvän hihnaosan U yläpinnan kanssa ja jotka on sovitettu leikkaamaan läpi tämän ylemmän hihnaosan tapaan, joka yksityiskohtaisemmin selitetään jäljempänä.

_____ - 1Γ -- 24 71530

Kuten parhaiten nähdään kuvioista 12, 14 ja 15, on kierukka-mainen puristusjousi 700 sijoitettu työkalun sivukannen alaspäin riippuvan osar 720 sylinterimäiseen reikään 710. Osa jousesta 700 ulkonee reiästä 710 siten, että ulkonevan jousiosan pää nojaa, mutta ei ole kytketty sahanterän 410a vaakasuoraan yläpintaan. Jousi aiheuttaa täten jatkuvan alaspäin suunnatun etujännitysvoiman sahanterää 410a vastaan.

Kuten parhaiten nähdään kuviosta 15, sahanterän 410a ollessa alaspäin etujännitettynä ovat hampaat 414a kosketuksessa ylemmän limittyvän hihnaosan U yläpintaan. Ylemmän hihnaosan U liike kaksikärkisen nuolen 226 suuntiin yhdensuuntaisesti sahanterän pituussuunnan kanssa kitkahitsausjakson aikana (heilahte-levan ylemmän tartuntatyynyn 206 avulla) aiheuttaa ylemmän hihnaosan U katkaisemisen.

Kuten parhaiten nähdään kuvioista 12 ja 13, on sahanterän 410a etuosassa tappi 730. Tappi 730 on edullisesti joustovalssitappi, joka menee sylinterimäiseen reikään 740 sahanterässä 410a. Joustovalssitappi 730 ulkonee eteenpäin yli ylemmän tartuntatyynyn 206 yläpinnan ja on sovitettu tulemaan kosketukseen ylemmän tartuntatyynyn 206 yläpinnan kanssa, kun tämä tyyny nostetaan ylöspäin poispäin limittyvistä hihnaosista U ja L. Ylemmän tartuntatyynyn 206 nostaminen nostaa täten sahanterän 410a pois limittyviltä hihnaosilta U ja L ja pitää sahanterän 410a nostetussa asennossa kunnes ylempi tartuntatyyny 206 jälleen lasketaan kosketukseen ylemmän hihnaosan U kanssa.

Sahanterän 410a joustovalssitappi 730 ei ole kytketty ylempään tartuntatyynyyn 206. Täten kun ylempi tartuntatyyny 206 lasketaan kosketukseen ylemmän hihnaosan U kanssa, tämä tartuntatyyny 206 ei vedä sahanterää 410a alaspäin. Sen sijaan pyrkii sahanterää 410a pudottamaan alaspäin ylempää hihnaosaa U vastaan painovoiman vaikutus ja se pieni alaspäin suunnattu voima, jonka sahanterään 410a aiheuttaa puristusjousi 700. Tämä aiheuttaa sen, että sahanterä tulee kosketukseen ylemmän hihnaosan U kanssa ja nopeasti katkaisee tämän, kun ylempi hihnaosa U liikkuu edestakaisin päällä olevaa, laskettua terää vasten ylemmän tartuntatyynyn 206 ollessa täysin alaslaskettuna.

25 71530

Asianmukaisella suunnittelulla, kuten ottamalla huomioon jousen 700 jousivakio ja jousen pituus, voidaan sahanterää alaspäin siirtävä etujännitysvoima tehdä suhteellisen vakinaiseksi ja riittävän suureksi aikaansaamaan tehokas sahaamisvaikutus aiheuttamatta haitallista sahanterän iskua alempaan hihnaosaan L sen jälkeen kun ylempi hihnaosa U on katkaistu. On muistettava, että alempi hihnaosa L on olennaisesti liikkumaton kitka-hitsausprosessin aikana. Edelleen, koska sahanterä 410a ei hei-lahtele, ei voi esiintyä mitään sahaamista tai leikkaamista alempaan hihnaosaan L sahanterällä 410a sen jälkeen kun ylempi hihnaosa U on sahanterällä katkaistu.

Joustovalssitapin 730 asento pystysuunnassa suhteessa sahanterän hampaisiin 414a on edullisesti valittu siten, että sahanterän hampaat 414a koskettavat ylemmän hihnaosan U yläpintaa ennen kuin ylempi tartuntatyyny koskettaa ylempää hihnaosaa U. Täten sahanterä on jo kosketuksessa ylempään hihnaosaan, kun ylempi tartuntatyyny 206 lopullisesti koskettaa ylempää hihna-osaa U ja liikuttaa tätä edestakaisin.

Edullisessa muodossa on havaittu, että ylempi hihnaosa U on katkaistu sinä ajankohtana, jolloin ylempi hihnaosa U on liikkunut edestakaisin noin 75 % koko kitkahitsausajasta. Tämä merkitsee sitä, että sen jälkeen kun ylempi hihnaosa U on katkaistu, jatkaa ylempi tartuntatyyny 206 heilahteluaan ja liikuttaa ylemmän hihnaosan U katkaistua pääteosaa alempaa hihnaosaa L vasten lisäajan hitsauksen loppuun saattamiseksi. Tämä hitsauksen loppuunsaattamislisäaika on noin 25 % koko kitkahitsausajasta, jonka ylempi ja alempi hihnaosa U ja L heilahtelevat kosketuksessa toisiinsa.

On havaittu, että edellä kuvattu sahanterän muoto tuo mukanaan useita etuja. Yhtenä etuna on käyttäjän työn säästäminen, kun työkalua käytetään monen tyyppisten muovihihnojen yhteydessä. Erityisesti, kun ylemmän hihnaosan U takaosa katkaistaan, pyrkii se jäämään kevyesti kiinnittyneeksi sahanterään ja/tai ylemmän hihnaosan lenkkiosaan viereisestä kitkahitsauksesta peräisin olevien sulan muoviaineen osasilla. Ylemmän hihnaosan U katkaistu takaosa jää tällöin työkaluun 20 eikä putoa ulos työkalusta tai tule vedetyksi ulos työkalun takana olevan hih- 26 71530 nakelan jännityksellä. Sitten käyttäjä voi tarttua katkaistuun hihnan takaosaan sen jälkeen kun hitsaus on tullut loppuun suoritetuksi ja aivan vähäisellä voimalla vetää sen ulos työkalusta ja poispäin hitsatusta liitoksesta. Sen jälkeen voi käyttäjä pujottaa hihnan takaosan, jonka hän juuri on poistanut ja joka hänellä on kädessään, toisen pakkauksen ympäri ja takaisin työkaluun 20. Ellei katkaistu hihnan takaosa olisi sulalla muovilla tarttuneena työkaluun, putoaisi katkaistu hihna ulos työkalusta ja käyttäjän täytyisi kumartua ottamaan hihna valmistautuessaan ympäröimään toista pakkausta hihnalla.

Edellä esitetystä havaitaan, että lukuisia variaatioita ja modifikaatioita voidaan suorittaa suoritusmuodoissa poikkeamatta keksinnön todellisesta hengestä ja sen uutuuspiiristä. On ymmärrettävä, että selitettyjen ja kuvattujen laitteiden ei ole tarkoitettu millään tavoin rajoittavan keksintöä. Oheisten vaatimusten on luonnollisesti tarkoitus kattaa kaikki sellaiset modifikaatiot, jotka kuuluvat keksinnön puitteisiin.

Il

Claims (9)

27 71530

1. Työkalu kestomuovisen hihnalenkin (S) kiristämiseksi ja sulkemiseksi, joka lenkki ympäröi esinettä (P) ja jossa on kaksi limittyvää hihnaosaa (U ja L), jolloin mainittu työkalu (20) käsittää kiristyselimet (100, 102, 104, 108, 112, 114, 120, 126) mainitun lenkin kiristämiseksi ennakolta määrättyyn kiristysas-teeseen, puristuselimen (206) sekä tyynyn (40) mainittujen limittyvien hihnaosien (u, L) yhteenpuristamiseksi sen jälkeen kun lenkki on kiristetty mainittuun määrättyyn kiristysasteeseen, sekä ainakin toisen limittyvän hihnaosan liikuttamiseksi toiseen nähden kitkahitsauksen aikaansaamiseksi limittyvien hihnaosien (U, L) välille, jolloin työkalu myös käsittää moottorin (40) mainittujen kiristyselimien ja puristuselimen vaikuttamiseksi, tunnet-t u siitä, että mainittu moottori (40) on pyöritettävissä kahteen suuntaan, ensin yhteen suuntaan hihnan kiristämiseksi ja sitten automaattisesti toiseen, vastakkaiseen suuntaan hitsauksen suorittamiseksi ; jolloin työkaluun kuuluu: käyttöakseli (60), jota kahteen suuntaan pyörivä moottori (40) käyttää järjestyksessä ensin ensimmäiseen ja sitten toiseen pyörimissuuntaan tarttumista varten kiristyselimiin (100, 102, 104, 108, 112, 114, 120, 126) sekä näiden käyttämiseksi hihnalenkin kiristämiseksi vain silloin, kun käyttöakselia (60) pyöritetään ensimmäiseen suuntaan; tunto- ja ohjausvälineet (130, 146, 150, 166, 180) ennalta määrätyn kiristystason tuntemiseksi kiristetyssä hihna lenkissä ja moottorin (40) pyörintäsuunnan kääntämiseksi käyttöakselin (60) pyörimisen muuttamiseksi mainitusta ensimmäisestä pyörintä suunnasta toiseen pyörintäsuuntaan; ja välineet (212, 214, 220, 302, 304, 306, 308, 310, 318, 320, 336, 350), jotka reagoivat käyttöakselin (60) pyörintään mainittuun toiseen suuntaan puristuselimen (206) käyttämiseksi puristamaan limittyvät hihnaosat (U; L) yhteen sen jälkeen kun hihnalenkki on kiristetty ennalta määrättyyn kiristystasoon, ja ainakin toiseen mainituista limittyvistä hihnaosista (U; L) liikuttamiseksi toiseen hihnaosaan nähden kitkahitsauksen aikaansaamiseksi limittyvien hihnaosien (U; L) välille. ____ -· ΤΓ" 28 71 5 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että käyttöakseli (60) käsittää ensimmäisen akselin (60), joka on liitetty mainittuun moottoriin (40) sekä on näiden käyttämä ? kiristysvälineet (100, 102, 104, 108, 112, 114, 120, 126) edelleen käsittävät ainakin toisen akselin (70)? ja käyttöakseli (60) edelleen käsittää kytkinelimet (76, 78), jotka käyttötarkoituksessa liittävät ensimmäisen akselin (60) toiseen akseliin (70) toisen akselin (70) pyörittämiseksi mainittuun ensimmäiseen suuntaan lenkin kiristämiseksi, ja jotka on sovitettu irrottamaan toinen akseli (70) ensimmäisestä akselista (60) kun ensimmäistä akselia (60) pyöritetään toiseen suuntaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että puristuselimen käyttöelimet (212, 214, 220, 302, 304, 306, 308, 310, 318, 320, 336, 350) käsittävät värähtelyn käyttöelimet (212, 214, 220) mainitun puristuselimen (206) saattamiseksi vä-rähtelemään kun se painetaan limittyvää hihnaosaa vasten, pääasiallisesti poikittain hihnan pituuteen sekä toiseen limittyvään hihnaosaan nähden mainitun kitkahitsauksen aikaansaamiseksi; että kääntyvästi asennettu sahanterä (410a), jossa on alaspäin suunnatut sahan hampaat (414a), on sovitettu käännettäväksi alemman asennon, jossa se on kosketuksessa limittyvän hihnaosan yläpinnan kanssa, ja nostetun asennon välillä, jossa se on erillään limittyvän hihnaosan yläpinnasta, jolloin sahanterä (410a) käsittää elimet (70, 130), joihin puristuselimen käyttöelimet voivat tarttua ja jotka voidaan siirtää mainittuun nostettuun asemaan alemmasta asennosta; ja että on sovitettu laite (70) sahanterän (410a) esijännittämiseksi limittyvän hihnaosan pintaa vasten kun puristuselimen käyttö-elimet siirtävät yhtä limittyvää hihnaosaa toiseen limittyvään hihnaosaan nähden kitkahitsauksen aikaansaamiseksi limittyvien osien välillä, jolloin sahanterä (410a) saatetaan leikkaamaan 29 7 1 5 3 0 mainitun yhden limittyvän hihnaosan läpi ennen kuin hihnaosat hitsataan toisiinsa, siten irrottaen hihnalenkin ylimääräisen osan kiristetystä hihna lenkistä, joka ympäröi esinettä (P).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kehys (28, 30, 32, 34, 36), että käyt-töakselilaitteeseen (60) kuuluu ensimmäinen akseli (68), joka on asennettu pyöritettäväksi kehykseen ja joka käsittää vastaanottavan porauksen (64), joka on samankeskeinen akselin (60) kanssa, että moottori (40) muodostuu kahteen suuntaan pyörivästä sähkö-moottorista (40), joka on kehyksen kannattama, ensimmäisen akselin (60) pyörittämiseksi vuoron perään ensin ensimmäiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan, että kiristysvälineet käsittävät kehykseen asennetun kiristyspyörän (126) tarttumista varten hihnan li-mittäiseen osaan sekä hihnan liikuttamiseksi hihnalenkin kiristämiseksi, että toinen akseli (70) muodostaa osan kiristysvälineistä ja sen toinen pää on sijoitettu ensimmäisen akselin vastaanottavaan poraukseen (64) ja se on asennettu pyöritettäväksi kehykseen, että käyttöhammaspyörä (92) on sovitettu toisen akselin (70) päähän osana kiristysvälineistä toisen akselin (70) liittämiseksi käytön suhteen kiristyspyörään (126), että käyttöakselilaite (60) käsittää ainakin yhden, ensimmäisen akselin vastaanottoporaukseen sovitetun yksisuuntakytkimen (76, 78) ensimmäisen ja toisen akselin liittämiseksi toisiinsa niin, että toista akselia pyöritetään ensimmäisellä ensimmäiseen suuntaan hihnalenkin kiristämiseksi ja että ensimmäinen akseli voi pyöriä toiseen suuntaan vaikuttamatta toisen akselin pyörintään, että tunto- ja ohjausvälineet käsittävät kiristystä tuntevat elimet (130, 136) ennalta määrätyn kiristystason tuntemiseksi hihnalenkissä, ja ohjauseli-met (150, 180), jotka reagoivat kiristyksen tuntoelimiin (130, 166. moottorin (40) pyörintäsuunnan kääntämiseksi ensimmäisestä pyörintäsuunnasta toiseen pyörintäsuuntaan silloin, kun mainittu ennalta määrätty lenkin kiristysaste havaitaan kiristyksen tuntoelimillä (130, 166) ja että puristuselimen käyttöelimet käsittävät toisaalta puristuselimet (302, 304, 308, 310, 318, 320, 336, 350), jotka reagoivat ensimmäisen akselin pyörimiseen toiseen 30 71 5 30 suuntaan hihnaa puristavan elimen (206) saattamiseksi puristamaan limittyviä hihnaosia yhteen sen jälkeen kun hihnalenkki on kiristetty ennalta määrättyyn tasoon, sekä ensimmäiselle akselille (60) sovitettujen värähtelykäyttöelimien (212, 214, 220) hihnaa puristavan elimen (260) saattamiseksi värähtelemään ensimmäisen limittyvän hihnaosan liikuttamiseksi yleisesti ottaen poikittain hihnan pituuteen sekä toiseen limittyvään hihnaosaan nähden, kitkahit-sauksen aikaansaamiseksi limittyvien osien välille.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että puristuseiimen käyttöelimiin edelleen kuuluvat kehykseen kääntyvästi asennettu keinuvipu (306), jossa on ensimmäinen ja toinen pääteosa (309, 311), nivelvälineet (302* 304), jotka on kääntyvästi yhdestä päästä kytketty keinuvivun toiseen pääteosaan (311) ja toisesta päästä kääntyvästi kytketty puristuselimeen (206), keinuvivun jousivälineet (318, 320), jotka pyrkivät kääntämään keinuvipua suhteessa kehykseen siten, että puristuselin (206) puristuu ensimmäistä limittyvää hihnaosaa vastaan, vapau-tushaka (336), joka on kääntyvästi asennettu kehykseen ja jossa on lukituselin (342) keinuvivun ensimmäiseen pääteosaan (309) kytkeytymiseksi, vapautushaan jousivälineet (344), jotka pyrkivät siirtämään vapautushakaa (336) keinuvivun ensimmäistä pääteosaa (309) vastaan lukituselimen (342) kytkemiseksi, vapautusrengas (350), joka on asennettu ensimmäisen akselin (60) ympärille ja sovitettu kytkeytymään vapautushakaan, ja toiset kytkinvälineet (354), jotka käytettävästi kytkevät ensimmäisen akselin (60) va-pauturenkaaseen (350) viimeksimainitun pyörittämiseksi ensimmäisen akselin kanssa toiseen suuntaan vapautushaan lukituselimien (342) siirtämiseksi irti kytkennästä keinuvivun ensimmäiseen pääteosaan ja jotka kytkinvälineet on sovitettu irrottamaan vapautusrengas (350) ensimmäisestä akselista kun tämä pyörii ensimmäiseen suuntaan, ja kun ensimmäinen akseli pyörii toiseen suuntaan, toiset kytkinvälineet (354) ovat kytkettyinä ja vapautusrengas (350) pyörii toiseen suuntaan pakottaen vapautushaan kääntymään poispäin keinuvivun ensimmäisestä pääteosasta ja tämän vapautushaasta niin, että keinuvipu tulee jousivälineillä puristamaan puristus-elintä (206) ensimmäistä limittyvää hihnaosaa vastaan. 71530

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että vapautusrenkaassa (350) on kehäura (372, 374) ja ainakin yksi seinäosa (376, 378) uran päässä tarkoitettuna kytkeytymään vapautushakaan (336).

7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että vapautushaassa (336) on reikä (382), johon on liukuvasti asennettu mäntä (380); että vapautushaassa (336) on lisäksi puristus jousi (386), joka sijaitsee mainitussa reiässä ja on sovitettu siirtämään mäntää vapautusrenkaan (350) uraan (372, 374), että vapautushaassa (336) on nokkapinta (388), joka on sovitettu kytkeytymään keinuvivun ensimmäiseen pääteosaan (309), kun tämä on vapautettu lukitsemisvälineistä (342), jolloin vapautushaka männällä pidetään pois vapautusrenkaan seinäosasta (376, 378), että työkaluun lisäksi kuuluu palautusnivelvälineet (450), jotka on kiinnitetty keinuvipuun (306) ja ovat esijännitetyt kääntämään keinuvipua tämän jousen (318, 320) esijännitystä vastaan keinuvivun ensimmäisen pääteosan (309) saattamiseksi kytkentään lukitus-elimen (342) kanssa, jolloin, kun vapautusrengasta (350) pyöritetään mainittuun toiseen suuntaan, vapautusrenkaan seinäosa pakottaa männän ja täten vapautuskaan poispäin vapautusrenkaasta, siten kääntäen vapautushakaa vapauttamaan keinuvivun ensimmäinen pääteosa, niin että keinuvivun jousi pyrkii siirtämään nivelväli-neet pakottamaan puristuselintä kosketukseen ensimmäisen limittyvän hinaosan kanssa ja jolloin, kun nivelvälineet pakotetaan uu-delleenlukitsemaan keinuvipu vapautushaan kanssa, puristus jousi sallii männän (380) siirtymisen kauemmaksi reikään, jos vapautus-rengas (350) koskettaa mäntää.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että kiristyselimiin kuuluu kehykseen kääntyvästi asennettu kiristysvarsi (130), jossa on lähellä kiristyspyörää (126) oleva kiristys jalka (146), kiristysvarren jousi (166), joka pyrkii kääntämään kiristysvartta (130) kiristys jalan (146) siirtä- 32 71 5 30 miseksi kohti kiristyspyörää (126) siten puristaen limittyvät hihnaosat puristuspyörän (126) ja puristusjalan (146) väliin ja että kiristyksen ohjausvälineisiin (150, 180) kuuluu vaste-elin (180) kiristysvarren (130) vieressä, kiristysvarrella (130) kytkentävälineet (150), jotka reagoivat kiristysvarren liikkeeseen vaste-elintä (180) vastaan ohjausvälineiden aktivoimiseksi ja kytkentävälineiden (150) yli ulkoneva jousilevy (154), jonka tarkoituksena on absorboida iskuenergia, kun kiristysvarsi (130) äkillisesti liikkuu vaste-elintä (180) vasten kuten esimerkiksi silloin, kun hihna vahingossa pettää.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen työkalu, tunnettu siitä, että värähtelyn käyttövälineisiin (212, 214, 220) kuuluu ensimmäisellä akselilla (60) oleva epäkeskeinen osa, jossa on yleensä sylinterimäinen ulkopuolinen käyttöpinta (220), jonka pituusakseli on yhdensuuntainen ensimmäisen akselin pituusakselin kanssa mutta siirretty tähän nähden, ja käytetty rengaselin (214), joka on asennettu epäkeskisen osan ympärille pyörimään ensimmäisen akselin pituusakselin ympäri epäkeskisen osan kanssa ensimmäisen akselin pyöriessä jompaankumpaan suuntaan, ja jossa on pääasiassa sylinterimäinen sisäpinta (216), joka sijaitsee epäkeskisen osan olennaisesti sylinterimäisellä käyttöpinnalla (220) sallien epäkeskisen osan pyörinnän rengasosan sisällä ja rengas-osaan nähden, ja että puristuselin (206) on liitetty käytettyyn rengaselimeen (214) siten, että se koskettaa ensimmäistä limittyvää hihnaosaa, niin että ensimmäisen akselin (60) pyörintä panee puristuselimen (206) heilahtelemaan. Il 33 71530