FI71330B - Haerdningsmedel med foerdroejd verkan foer haerdning av en anjonisk latex av en filmbildande polymer - Google Patents

Description

i 71330

Kalvonmuodostavan polymeerin anionisen lateksin kovet-tamiseen käytettävä hitaasti vaikuttava kovetusaine

Esillä oleva keksintö kohdistuu kalvonmuodostavia 5 polymeerejä olevien ionisten lateksien kovettimeen. On joskus edullista lisätä kalvonmuodostavien polymeerien latekseihin aineita, joiden vaikutuksesta lateksi gee-liytyy tai koaguloituu kiinteäksi tai puolikiinteäksi aineeksi määrätyn ajan kuluttua, jolloin lateksille 10 voidaan suorittaa erilaisia käsittelyvaiheita ennen gee-liytymisen tai koaguloitumisen tapahtumista. Tunnetaan natriumsilikofluoridin käyttö hidastavasti vaikuttavana kovetusaineena kumilatekseja varten, esimerkiksi valmistettaessa kenttien päällysteitä esim. urheiluratoja 15 ja pelikenttiä varten.

Hakijan EP-patenttihakemuksessa nro 0022642 on esitetty kalvonmuodostavan polymeerin ionisen lateksin hitaasti tapahtuva kovetus, jolloin hidastava aine on yhdiste, joka sisältää määrätyt liukoisuusominaisuudet 20 omaavan moniarvoisen metallikationin ja jota käytetään tiettynä määränä.

Nyt on havaittu, että alkalimetallisilikofluori-deilla ja edellä mainittujen metallikationiyhdisteiden seoksella on synergistinen vaikutus lateksien hidastu-25 neesti tapahtuvaan kovetukseen.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle, hitaasti vai kuttavalle kalvonmuodostavan polymeerin anionisen lateksin kovetusaineelle on tunnusomaista se, että kovetusaine on seos, joka sisältää 1) moniarvoisen metallikationin 30 sisältävää yhdistettä, minkä metallikationin liukoisuus on alueella 0,1-150 g 100 g kohti vettä 20°C lämpötilassa vedessä ja jonka 1iukenemisaika on pitempi kuin yksi minuutti, ja 2) aikaiimetallisilikofluoridia. Kovetusaineen määrä on 0,25-2,2 paino-% koostumuksen kokonaispainosta las-35 kettuna, mikä on huomattavasti pienempi kuin vastaavissa koostumuksissa yleensä käytetty kovetusaineen määrä.

Termillä "kovettuminen" tässä yhteydessä ei tarkoiteta lopullista asettumis- tai kovetusreaktiota, joka 2 71330 lopuksi tapahtuu, vaan lateksin alkumuuttumista kiinteäksi materiaaliksi.

Lateksit, joihin esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa, ovat kalvonmuodostavien polymeerien latekseja, 5 so. polymeerejä, jotka muodostettaessa lateksikerros alus talle muodostavat yhtenäisen kalvon poistettaessa vesi ympäristön lämpötilassa. Esimerkkejä latekseista, joita voidaan käyttää, ovat synteettisten ja luonnonkumien lateksit. Esimerkkejä käyttökelpoisista synteettisistä 10 kumeista ovat polykloropreeni, akryylinitriilibutadieeni-(nitriili)-kumi ja styreenibutadieenikumi. Voidaan käyttää eri kumien lateksien seoksia. On erikoisen edullista, jos polykloropreenilateksi muodostaa pääosan (vähintään 50 %) käytetyn kalvonmuodostavan polymeerin lateksista.

15 Vielä edullisemmin polykloropreeni on pääasiassa ainoa kumi (luonnosta saatu tai synteettinen), jota käytetään koostumuksessa. On havaittu, että polykloropreeniin perustuvissa koostumuksissa moniarvoisen kationin sopiva valinta voi aiheuttaa veden tihkumista tai hikoilemista 20 geeliytyneestä koostumuksesta edistäen siten nopeaa kuivumista.

Lateksissa voidaan käyttää kalvonmuodostavien polymeerien seoksia. Lisäksi kovetettava koostumus voi sisältää muitakin kalvonmuodostavia materiaaleja. Se voi 25 siten sisältää bitumiemulsiota, jota ei tavallisesti pidetä aitona polymeerinä. Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erikoisesti seoksia varten, jotka sisältävät polykloropreenilateksia ja bitumiemulsiota ja joita voidaan käyttää esimerkiksi kenttäpäällysteiden 30 valmistamiseen.

Kalvonmuodostavan polymeerin pitoisuus lateksissa, jota käytetään esiteltävän keksinnön mukaisen koostumuksen valmistamiseen, voi vaihdella verrattain laajalla alueella, esimerkiksi alueella 20-70 paino-% lateksista, mutta se 35 on edullisesti 45-64 % lateksin kokonaispainosta laskettuna.

Samat alueet soveltuvat myös muiden kalvonmuodostavien materiaalien emulsioille, esimerkiksi bitumille, jota voidaan lisätä koostumukseen.

Il 3 71330

Jos koostumus sisältää muuta kalvonmuodostavaa materiaalia kuin kalvonmuodostavaa polymeeriä, esimerkiksi bitumia, kalvonmuodostavan lisämateriaalin, esimerkiksi bitumin, painosuhde kalvonmuodostavaan polymeeriin on edul-5 lisesti alueella 8:1 - 1:8, vielä edullisemmin välillä 2:1 -1:2.

Keksinnön mukaista kovetinta sovelletaan anioniseen lateksiin. Lateksin valmistuksessa käytetyn anionisen pinta-aktiivisen aineen luonteen ei oleteta olevan kriittisen ja 10 se voi olla esimerkiksi alkyylirikkihapon, alkaryylisulfo-naatin tai pitkäketjuisen rasvahapon alkalimetalli- tai ammoniumsuola tai hartsihaposta johdettu saippua. Määrättyjä esimerkkejä anionisista pinta-aktiivisista aineista, joita voidaan käyttää lateksia valmistettaessa, ovat nat-15 riumdodekyylisulfaatti ja natriumlauraatti.

Koostumus sisältää edullisesti inerttiä, ei-hydrau-lista, hienojakoista täyteainetta. Täyteaine on ei-hydrau-linen, koska muutoin täyteaine vastaanottaisi vettä koostumuksesta ja aiheuttaisi ennenaikaisen kovettumisen. Se on 20 inertti siinä mielessä, että siitä ei vapaudu moniarvoisia metalli-ioneja koostumukseen, so. se itse ei aiheuta koostumuksen kovettumista. Täyteaine voi olla kova täyteaine, esimerkiksi hiekkaa, liuskepölyä tai määrätyn tyyppistä savea, esimerkiksi devoliitti-savea (English China Clays 25 Limited) tai muovautuva täyteaine, esimerkiksi rengasmurs-kaa saatuna jauhamalla käytettyjä kumirenkaita.

Kovan täyteaineen osaskoko voi olla esimerkiksi alueella 0,076 - 0,3 mm (mesh-luku 200-50). Muovautuvan täyteaineen osaskoko voi olla esimerkiksi alueella 0,21 -30 1,6 mm (mesh-luku 60-100).

Voidaan käyttää eri tyyppisten täyteaineiden seoksia. On edullista käyttää muovautuvaa täyteainetta, esimerkiksi rengasmurskaa ja kovaa täyteainetta, esimerkiksi hiekkaa, alueella 10:1 - 1:10, edullisemmin alueella 3:2 -35 2:3 olevassa suhteessa.

Täyteaineen kokonaispitoisuus on edullisesti 15-85 % kokonaiskoostumuksesta. Edullisesti koostumus sisältää 4 71330 korkeintaan 75 %, vielä edullisemmin korkeintaan 60 % täyteainetta sen painosta. Edullisesti koostumus sisältää vähintään 25 %, vielä edullisemmin vähintään 30 % täyteainetta sen painosta. Täyteaineen erittäin pienet pitoisuudet 5 antavat tuotteen, joka on kallis ja soveltuu heikosti pelikentän pintamateriaaliksi liiallisen pehmeyden vuoksi.

Metallikationiyhdisteen täytyy olla yhdiste, joka liukenee niukasti veteen, so. sen liukoisuus on 0,1 - 150 g 100 g kohti vettä 20°C:ssa, edullisesti 0,2 - 50 g 100 g 10 kohti vettä ja vielä edullisemmin 0,2 - 20 g 100 g kohti vettä.

Metallikationiyhdisteen liukenemisnopeus ei saa olla suuri. Liukenemisajän täytyy olla vähintään yksi minuutti, ja se määritetään mittaamalla aika, jolloin 1 g yhdis-15 tettä (koko 150-300 mikrometriä) liukenee 100 g:aan vettä 20°C:ssa sekoittamatta. Liukenemisaika on edullisesti vähintään kaksi minuuttia ja vielä edullisemmin yli viisi minuuttia. Jos yhdisteen liukoisuus on pienempi kuin 1 g 100 g kohti vettä, liukenemisaika on luonnollisesti ääretön.

20 Määrättyjen moniarvoisten metalliyhdisteiden käyttö aiheuttaa veden tihkumisen geeliytyneestä koostumuksesta helpottaen siten nopeaa kuivumista.

Esimerkkejä moniarvoisista kationisista yhdisteistä, jotka ovat käyttökelpoisia, mutta jotka eivät aiheuta ve-25 den hikoilua (tai tihkumista) lateksista sen kovettuessa, ovat kupari(2)-asetaatti, lyijykloridi, magnesiumasetaatti, bariumhydroksidi, kadmiumsulfaatti, koboltti(2)-asetaatti, sinkkisulfaatti, ferrosulfaatti, kalsiumhydroksidi ja kal-siumformaatti.

30 Esimerkkejä moniarvoisista kationisista yhdisteistä, jotka ovat käyttökelpoisia ja jotka aiheuttavat veden tihkumista (tai "hikoilua") polyklooripreeni-lateksista sen kovettuessa, ovat alumiiniasetaatti, bariumnitraatti, kupari (2) -sulfaatti , lyijyasetaatti, kalsiumsulfaatti, kal-35 siumsulfaatti-dihydraatti ja kalsiumsulfaatti-hemihydraatti (poltettu kipsi). Kalsiumsulfaatti-hemihydraatin käyttö on edullista.

5 71330

Edullinen alkalimetallisilikofluoridi on natrium-silikofluoridi.

Hidastuneesti vaikuttavan kovetusaineseoksen kokonaismäärä on edullisesti alueella 0,25 - 2 paino-% koostu-5 muksen kokonaispainosta laskettuna, edullisemmin 0,5 - 1 paino-%. Moniarvoisen kationisen yhdisteen painosuhde alka-limetallisilikofluoridiin on edullisesti alueella 30:1 -1:30, edullisemmin 10:1 - 1:10 ja edullisimmin 5:1 - 1:5.

Esillä olevan keksinnön mukaiset synergistisesti 10 vaikuttavat seokset antavat mahdollisuuden pienentää huomattavasti hidastuneesti vaikuttavan kovetusaineen määrää, joka vaaditaan annetun geeliytymisajän saamiseksi, so. ajan ennen kovettumisen tapahtumista. Ne sallivat myös koostumusten saamisen, joiden geelien lujuudet märkänä ovat huo-15 mattavasti suurempia kuin ne, jotka saavutetaan käyttäen jompaakumpaa aineosaa pelkästään. Geelin lujuus märkänä tarkoittaa lujuutta alkukiinteytymisen jälkeen, mutta ennen koostumuksen lopullista kuivumista, ja se on tärkeä määrättäessä koostumuksen kyky vastustaa vaurioitumista, mukaan 20 luettuna tahalliset vaurioittamiset välittömästi kiinteytymisen jälkeen. Edelleen määrättyjen moniarvoisten metal-likationiyhdisteiden käyttö keksinnön mukaisissa hidastuneesti vaikuttavien kovetusaineiden seoksissa sallii koostumusten valmistamisen, joissa tapahtuu veden tihkumista 25 niiden kiinteytyessä, so. jotka muodostavat vesikerroksen materiaalin pinnalle kiinteytymistapahtuman tuloksena. Tämä aiheuttaa kuivumisnopeuden kasvamisen, mikäli tuuletus on riittävä (esimerkiksi avoimessa ilmassa) ja siten mekaanisen lujuuden nopeamman muodostumisen. Lisäetuna on se, että 30 on mahdollista saavuttaa lyhyitä kovettumisaikoja ilman, että muodostuu liian viskooseja koostumuksia. Jos esimerkiksi poltettua kipsiä tai natriumsilikofluoridia käytetään yksinään, määrät, jotka tarvitaan lyhyttä kovettumis-aikaa varten, ovat sellaisia, että koostumus muuttuu liiak-35 si viskoosiseks.i. Koska tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä tarvitaan pienempiä määriä koagu.loivaa ainetta annettua geeliytymisaikaa kohti, on koostumuksen viskositeetti pienempi.

6 71330 Tämän järjestelmän seuraavana etuna on se, että ko-vettumisaika voidaan pitää verrattain vakiona eri lämpötiloissa muuttamalla koagulantin määrää.

Täten on mahdollista saada koostumus kovettumaan ma-5 talissa lämpötiloissa valitsemalla asianmukaisesti kovetus-aineen määrä.

Tämä vuorostaan tarkoittaa, että päällystyskautta voidaan pidentää verrattuna tavanomaisiin polyuretaanityyppisiin systeemeihin, joita voidaan levittää sopivasti vain 10 korkeammissa lämpötiloissa.

Keksintöä esitellään edelleen seuraavien esimerkkien avulla.

Koostumus (merkittynä nimellä koostumus Cl) muodostettiin seuraavista aineosista:

15 Paino-S

Anionista polykloroprceni.lateksia (kiintoainepitoisuus 60 %) 29,6

Anionista bitumiemulsiota (kiintoainepitoisuus 60 %) 15,2 20 Sinkkioksidi-dispersiota (55-paino-%:ista) vedessä 1,7

Rengasmurskaa (koko 1,0 - 0,8 mm) (mesh-luku 16-20) 20,5

Hiekkaa (0,076 mm) (mesh-luku 200)")

25 Koagulanttia i kunnes 100 S

Koostumus valmistettiin sekoittamalla keskenään po-lykloropreenilateksi, bitumiemulsio ja sinkkioksidi ja lisäämällä sitten hiekan, rengasmurskan ja koagulantin muodostama seos tähän sekoitettuun seokseen.

30 Suoritettiin sarja kokeita (esimerkit 1-27 ja vertai lukokeet A—I) käyttäen koostumusta Cl ja vaihtelemalla koagulantin laatua ja määrää. Koostumusta levitettiin alustoille ja geeliytymisaika määritettiin tarkastamalla jatkuvasti koostumuksia. Geeliytymisaika on se aika, joka vaaditaan 35 koostumuksen sekoittamisen ja alustalle levittämisen jälkeen sen muuttumiseen viskoosista lietteestä kiinteäksi aineeksi.

7 71330

Eräitä koostumuksia varten määrättiin myös kovettu-misajat. Kovettumisaika on se aika koostumuksen sekoittamisen ja levittämisen jälkeen, minkä kuluttua koostumus kestää kävelyä ilman pysyvää muodonmuutosta.

5 V e_r tai lute st i A

Tämä vertailutesti ei ole keksinnön mukainen.

Käytetty koaguloiva aine oli J paino-?; kalsiumsul-faattihemihydraattia (poltettu kipsi). Geeliytymisaika on esitetty taulukossa 1.

10 Vertailutesti B

Tämä vertailutesti ei ole keksinnön mukainen.

Koaguloivana aineena käytettiin 1 paino-% natrium-silikofluoridia. Geeliytymisaika on esitetty taulukossa 1.

Esimerkki 1 15 Koaguloivana aineena oli seos, joka sisälsi 0,25 paino-% poltettua kipsiä ja 0,15 paino-% natriumsiliko-fluoridia, jotka muodostivat kaikkiaan 0,4 paino-% koagu-lantista. Geeliytymisaika on esitetty taulukossa 1. Tämä osoittaa selvästi, että tarvitaan huomattavasti vähemmän 20 koaguloivaa seosta kuin yksittäisiä aineosia vastaavaa gee-liytymisaikaa varten.

Taulukko 1

Koe POP SSF Geeliytymisaika (min) 25 A 1,0 - 21 B - 1,0 26 1 0,25 0,15 25 POP = poltettu kipsi 30 SSF = natriumsilifluoridi

Esimerkit 2-6 Nämä esimerkit kuvaavat koaguloivan seoksen erilaisten määrien vaikutusta vakiokoostumusta käytettäessä. Koaguloiva seos sisälsi poltettua kipsiä ja natriumsilikofluo-35 ridia painosuhteessa 1:1. Geeliytymisajat on esitetty taulukossa 2.

8 71330

Taulukko 2

Koe Koagulanttiseos Geeliytymisaika (paino-%) (min) 2 0,25 50 5 3 0,5 14 4 0,75 7 5 1,0 5 6 2,0 0,5

Vertailutestit C ja D

10 Nämä testit eivät ole esiteltävän keksinnön mukai sia ja niissä käytettiin poltettua kipsiä 0,5 paino-% (C) ja sama määrä natriumsilikofluoridia (D). Geeliytymisajät on esitetty taulukossa 3.

Esimerkit 7-11 15 Näissä esimerkeissä on esitetty poltetun kipsin ja natriumsilikofluoridin painosuhteen muuttamisen vaikutus käyttäen oleellisesti samaa koaguloivan aineen kokonaismäärää kuin vertailutesteissä C ja D.

Taulukko 3 20 Koe Koagulantti (paino-%) Geeliytymisaika POP SSF Yhteensä (min) C 0,5 - 0,5 60 D - 0,5 0,5 40 7 0,375 0,1 0,475 41 25 8 0,05 0,5 0,55 23 9 0,1 0,375 0,475 20 10 0,25 0,25 0,5 14 11 0,5 0,05 0,55 1.0

Vertailutestit E ja F

30 Nämä vertailutestit eivät ole keksinnön mukaisia.

Ne suoritettiin kuten testit A ja B, paitsi että käytettiin 2 paino-% poltettua kipsiä ja natriumsilikofluoridia 1 %:n asemesta. Geeliytymisajät on esitetty taulukossa 4. Vertailun vuoksi myös testien A ja B tulokset on esitetty tau- 35 lukossa 4.

li 71330 9

Esimerkit 12-15 Nämä esimerkit osoittavat pienten natriumsilikofluo-ridin lisäysmäärien vaikutuksen määrättyyn määrään poltettua kipsiä ja kääntäen. Synergeettinen vaikutus geeliytymisai-5 kaan ilmenee selvästi. Geeliytymisajät on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4

Koe Koaguloiva aine Geeliytymisaika (paino-%) (min)

10 POP SSF

A 1 - 21 12 1 0,05 5 13 1 0,25 2 E 2 3 15 B - 1 26 14 0,05 1 13 15 0,25 1 7 F - 2 17

Kovettumisajät niissä kokeissa, joissa kovettumis-20 aika määrättiin, on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5

Koe Geeliytymisaika Kovettumisaika (min) (min) A 21 90 25 B 26 60 1 25 36 E 3 30 13 2 20

Esimerkki 1 on huomioitava, koska se osoittaa, että 30 vertailutestejä A ja B vastaavilla geeliytymisajoilla kovettumisaika lyhenee runsaasti.

Vertailutesti G

Tämä vertailutesti ei ole keksinnön mukainen. Koostumus valmistettiin kuten testissä E käyttäen 35 2 paino-% poltettua kipsiä koagulanttina, ja sitä levitet tiin pinnalle, johon suunnattiin heikko kylmän ilman virtaus. Määrättiin se prosenttiosuus koostumuksessa alunperin 10 71330 olleesta kokonaisvesimäärästä, joka oli jäljellä neljän tunnin kuluttua. Tulokset on esitetty taulukossa 6.

Esimerkki 16

Koe suoritettiin, kuten testissä C, paitsi käyttäen 5 esimerkin 6 mukaista koostumusta. Tulokset on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6

Koe Koaguloiva aine (paino-%) 4 tunnin kuluttua poistu-POP SSF nut vesimäärä käytettä- 10 vissä olleesta vedestä (paino-%) G 2 1 26 16 1 1 37

Nopeampi kuivuminen hyvissä tuuletusolosuhteissa 15 esillä olevan keksinnön mukaisia koostumuksia käytettäessä aiheutuu edellä olevissa esimerkeissä havaitusta veden poistihkumisesta. Tätä ilmiötä ei havaittu vertailutesteis-sä käytettäessä pelkästään poltettua kipsiä tai natriumsi-likofluoridia.

20 Kaikki edellä esitetyt kokeet suoritettiin normaa lissa ympäristölämpötilassa. Seuraavassa esitettävät kokeet osoittavat esillä olevan keksinnön edullisia vaikutuksia matalissa lämpötiloissa.

Esimerkit 17-19 25 Nämä esimerkit osoittavat koaguloivan aineen koostu muksen ja käytetyn määrän vaikutukset vastaavien kiinteyty-misaikojen saamiseksi eri lämpötiloissa. Tulokset on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7 30 Koe Lämpötila °C Koaguloiva aine Geeliytymisaika (min) (paino-%)

POP SSF

17 20 0,25 0,15 25 18 10 1,2 0,3 20 35 19 5 1,2 1,0 24 11 71330

Vertailutestit H ja I

Nämä vertailutestit eivät ole keksinnön mukaisia. Kokeet suoritettiin ympäristön lämpötilassa (20°C) kuten edeltävissä kokeissa, paitsi että ainoana koaguloi-5 vana aineena käytettiin natriumsilikofluoridia (SSF) pitoisuuksilla 0,5 ja 1,0 paino-%. Tulokset on esitetty taulukossa 8.

Esimerkit 20-27

Kokeet suoritettiin kuten vertailutestissä H, paitsi 10 että lisäksi käytettiin moniarvoisen kationin omaavia me-tallisuoloja. Tulokset on esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8 (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) (vii) H 0,5 - - 40 ei - 15 20 0,5 Kupari-(2)-asetaatti 0,5 5 ei 15 21 0,5 Alumiiniasetaatti 1,0 22 kyllä 50 22 0,5 Bariumnitraatti 0,75 6 kyllä 15 23 0,5 Rauta-(2)-sulfaatti 0,5 1 ei 5 24 0,5 Kupari-(2)-sulfaatti 0,5 3 kyllä 15 20 25 0,5 Magnesiumasetaatti 0,13 3 ei 15 26 0,5 Lyijyasetaatti 0,75 10 kyllä 25 27 0,5 Magnesiumkarbonaatti 1,0 13 ei >16 h I 1,0 - - 26 ei (i) = koe (iv) = suolan määrä paino-% 25 (ii) = SSF paino-% (v) = geeliytymisaika minuuttia (iii) = suola (vi) = veden poistihkuminen (hikoilu) (vii) = geeliytymisaika ilman SSF:ää (min)

Seuraavat esimerkit 28 ja 29 osoittavat vaikutuksen korvattaessa kokonaan tai osaksi polykloropreeni-lateksi 30 toisella kumilateksilla.

Kokeet suoritettiin käyttäen kahta eri koostumusta, merkittyinä koostumuksina C2 ja C3.

Koostumus C2

Koostumus C2 valmistettiin samalla tavalla kuin koos-35 tumus Cl, paitsi että 30 paino-% polykloroprcenista sorvattiin SBR-lateksilla (styreenibutadieeni-kumi), jota myy nimellä Intex 168 The International Synthetic Rubber Company Limited.

i2 71 3 30

Vertailukokeet J ja K

Nämä vertailukokeet eivät ole keksinnön mukaisia. Koostumus valmistettiin koostumuksesta C2 käyttäen poltettua kipsiä (POP) ja natriumsilikofluoridia (SSF) ainoana 5 koaguloivana aineena ja testaus suoritettiin, kuten edeltävissä esimerkeissä. Saadut tulokset on esitetty taulukossa 9. Esimerkki 28

Suoritettiin koe kuten testit J ja K, paitsi että käytettiin poltetun kipsin ja natriumsilikofluoridin yhdis-10 telmää. Tulokset on esitetty taulukossa 9.

Taulukko 9

Koe POP SSF Geeliytymisaika Veden poistihkuminen paino-% paino-% (min) (hikoilu) J 1 - pitempi kuin 75 ei 15 K - 0,5 7 ei 28 0,25 0,25 4 heikko

Koostumus C3

Koostumus C3 muodostettiin kuten koostumus Cl, paitsi että polyklooripreeni-lateksi korvattiin kokonaan SBR-20 lateksilla (Intex 168, myy The International Synthetic Rubber Company Limited).

Vertailutestit L ja M ja esimerkki 29 suoritettiin, kuten edellisissä kokeissa. Tulokset on esitetty taulukossa 10.

25 · Taulukko 10

Koe POP SSF Geeliytymisaika Veden tihkuminen paino-% paino-% (min) (hikoilu) L 0,5 - pitempi kuin 75 ei M - 0,5 10 ei 30 29 0,25 0,25 7 ei n

Claims (3)

13 71330

1. Kalvonmuodostavan polymeerin anionista lateksia sisältävän koostumuksen hidasta kovetusta varten käytettä-5 vä hitaasti vaikuttava kovetusaine, tunnettu siitä, että kovetusaine on seos, joka sisältää 1) moniarvoisen metallikationin sisältävää yhdistettä, jolloin metallika-tioniyhdisteen liukoisuus on alueella 0,1-150 g 100 g kohti vettä 20°C:n lämpötilassa ja jonka liukenemisaika on pi-10 tempi kuin yksi minuutti, ja jolloin metallikationiyhdis-te on aluminiumasetaatti, bariumnitraatti, kupari (II)sulfaatti, lyijysasetaatti, kalsiumsulfaatti, kalsiumsulfaat-ti-hemihydraatti, kalsiumsulfaattidihydraatti, kupari(II)-asetaatti, lyijykloridi, magnesiumasetaatti, bariumhydrok-15 sidi, kadmiumsulfaatti, koboltti (II)asetaatti, sinkkisulfaatti, ferrosulfaatti, kalsiumhydroksidi tai kalsiumfor-maatti, ja 2) alkalimetallisilikofluoridia, ja jolloin kove-tusaineen määrä on 0,25-2,2 paino-% koostumuksen kokonaispainosta laskettuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kovetusaine, tun nettu siitä, että moniarvoisen kationisen yhdisteen painosuhde alkalimetallisilikofluoridiin on alueella 5:1-1:5.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen hitaasti vaikuttavan kovetusaineen käyttö kalvonmuodostavan polymeerin anio-25 nista lateksia sisältävän koostumuksen hitaaseen kovetukseen, jolloin kovetusaineen määrä on edullisesti 0,25-2 paino-% koostumuksen kokonaispainosta laskettuna.