FI70696C - Foerfarande och anordning foer rening av aotervinningsglas - Google Patents

Description

1 70696

Menetelmä ja laite jätelasin puhdistamiseksi

Monet teollisuudenalat pyrkivät tällä hetkellä käyttämään uudelleen itse valmistamiaan käytettyjä tuotteita. Varsinkin onttoja lasituotteita valmistava teollisuus pyrkii sisällyttämään lasisulatepanoksiin tietyssä suhteessa jätekalkki-kiveä, jota saadaan keräämällä ja jauhamalla pulloja ja muita lasiastioita.

Tällaisen menettelytavan vaarana on aina se, että lasin laatu saattaa huonontua. Lasiteollisuudessa se seikka, että keräys-lasi ei ole koostumukseltaan yhtenäistä, ei tosiasiallisesti rajoita kalkkikiven määrää, joka voidaan lisätä panoksiin. Suurin vaikeus on siinä, että talteenotetuissa tuotteissa on varsin merkittävä määrä keräyksestä ja ennen kaikkea peräkkäisistä käsittelyvaiheista peräisin olevia vieraita kappaleita, etenkin kiviä tai sulamattoman savitavaran jäännöksiä, jotka helposti aiheuttavat sen, että liian suuri prosenttiosuus sulatteesta on virheellistä. Senpä vuoksi onkin välttämätöntä suorittaa jätelasin lajittelu.

Toisaalta talteenottaminen voidaan suorittaa vain silloin, kun sen tuotantokustannukset ovat hyväksyttävät. Niinpä on aivan mahdotonta ottaa talteen lasia lajittelemalla tavanomaisesta keräyksestä saatua talousjätettä. Lisäksi lasitehtaat pystyvät vain harvoissa poikkeustapauksissa järjestämään säännöllisiä, pelkästään lasitavaraa koskevia keräyksiä. Riittävien määrien kokoamiseksi onkin pakko antaa tavanomaisten keräystä harjoittavien elinten tehtäväksi suorittaa tavan-omaisine välineineen ja keinoineen erityiskeräyksiä, joiden tuotto varastoidaan varastoihin ja toimitetaan säännöllisin väliajoin lasitehtaille.

Näin kerätty lasi sisältää monien, puhtauden suhteen arveluttavissa olosuhteissa suoritettujen käsittelyjen vuoksi enää hyvin vähän puhtaita kappaleita ja se koostuu pääasiassa 2 70696 erikokoisista kappaleista tai sirpaleista, joiden seassa on varsin paljon erilaisia kevyitä kappaleita kuten pakkausjätteitä, etikettejä, erilaisia papereita ja muovikorkkeja, erilaisia raudattomia, lyijyä, tinaa tai alumiinia olevia aineksia, jotka nekin ovat peräisin korkeista ja kansista, sekä muita epäpuhtauksia, joita on tullut pääasiassa varastoitaessa, kuten raudattomia kappaleita tai jätteitä, kiviä, jopa erilaisia suurempikokoissakin esineitä.

Vaikka keräys tehtäisiin suoraan mahdollisimman puhtaasti, on kuitenkin mahdotonta välttää kokonaan vieraiden kappaleiden mukaantuloa jo pelkästään sen vuoksi, että itse varsinaisissa lasitavaroissa on tehtaalta lähtiessä jo mukana erilaisia pakkausaineksia.

Patenttijulkaisun DE-A 2 638 608 mukaan ehdotetaan metallisten epäpuhtauksien eliminointia tietystä lasilajista eristämisen ja jauhamisen jälkeen magneettisen erottelun ja sen jälkeen seulonnan avulla. Ellei ole käytettävissä aivan poikkeuksellisten puhtausolosuhteiden vallitessa taiteenotettua tuotetta nojaa tällaisen menetelmän tehokkuus olennaisesti alustavan erottelun tehokkuuteen, tässä tapauksessa optiseen, silmin ja käsin suoritettuun erotteluun. Kyseessä on kuitenkin työvaihe, joka on luonteeltaan sattumanvarainen johtuen työntekijöiden erehdyksistä, jotka aina ovat mahdollisia, ja joka on verrattain kallis, sillä tyydyttävän epäpuhtausasteen saavuttamiseksi täytyy suorittaa useita peräkkäisiä sarjaläpikäyntejä, joiden tuotos eliminoitavien tuotteiden suhteen on olennaisesti vakio mutta joiden absoluuttinen tehokkuus pienenee.

Patenttijulkaisun US-A 3 650 396 mukaan ehdotetaan pääasiallisesti painovoimalla suoritettavaa menettelyä, jolloin pääasiallinen erottelu tapahtuu jauhamisen jälkeen 6-18 mm:n jakeella, joka on saatu elutrioinnin avulla patsaissa, joissa alaspäin virtaava ilmavirta erottaa lasin kivistä ja metallihiukkasista. Lopullisella automaattisella optisella erottelulla on mahdollista erottaa väritöntä lasia ja värjättyä lasia toisistaan.

3 70696

Etukäteen ennustamatta menetelmän tehokkuutta hiukkasilla, joilla on läheinen tiheys, voidaan todeta, että kyseessä joka tapauksessa on energiakulutukseltaan kallis menetelmä, mikä johtaa siihen, että täytyy uhrata lasimäärä, joka ei ole vähäpätöinen, joskaan ei karkeahkojen, yli 18 mm:n kappaleiden kohdalla, niin ainakin hienohkojen, alle 6 mm:n kappaleiden kohdalla. Tämä voitaisiin ottaa talteen flotaation avulla, esimerkiksi julkaisujen FR-A 2 149 493 tai FR-A 2 320 783 oppien mukaisesti, mutta korkealla paineella ja liian hienossa muodossa, mikä estää sen vaivatonta palauttamista suuremmissa määrin lasitehtaiden sulatusuuneihin.

Keksinnön kohteena on puhdas mekaaninen menetelmä, jonka tarkoituksena on poistaa ainakin osaksi käsin suoritettava lajittelu, helpottaa tätä lajittelua ja parantaa sen tuotosta siinä mitassa kuin sitä yleensä suoritetaan.

Keksinnön mukaan ehdotetaan oheisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.

Panos lajitellaan ainakin neljään eri erään: - T1: hienojakoisiin osasiin, jotka vaativat erityiskäsittelyn, - T2: alempaan keskierään, - T3: ylempään keskierään, - T4: suuriin helposti talteenotettaviin kappaleisiin, ja mahdollisen käsinlajittelun jälkeen käsitellään ensisijaisesti keskierät valikoivalla jauhatuksella, jota seuraa seulonta kolmeen fraktioon: - alempaan käyttökelpoiseen fraktioon, - ylempään hylättävään fraktioon, - keskifraktiocn, joka saa täydellisemmän käsittelyn.

On edullista sekoittaa ylemmän keskierän keskifraktio takaisin alempaan keskierään ennen tämän keskierän käsittelyä.

4 70696

Seulonnan selektiivisyys ja lajittelufraktioiden rajojen valinta on suoraan sidoksissa - kuten edempänä havaitaan -jauhatusolosuhteisiin ja ensisijaisesti jauhinten nopeuteen sekä tietysti aikaan, jonka raaka-aine on jauhimissa, toisin sanoen niiden syöttönopeuteen.

Liitteenä olevissa kaaviokuvissa esitetään yksityiskohtaisesti edellä kuvattu käsittelyjärjestys.

Kuvio 1 esittää yksinkertaistettuna keksinnön mukaisen jau-hinlaitteen ja valikoivan lajittelun rakennetta; kuviossa raaka-aineen likimääräinen jakautuminen ilmaistaan prosent- 5 70696 teinä ja epäpuhtauksien pitoisuudet promilleina.

Kuvio 2 on kaaviokuva laitteen toiminnasta.

Kuviosta 1 nähdään, että seulasta 1 tulevalle raakapanok-selle suoritetaan ensimmäinen seulonta, jossa erotellaan pullot ja muut kokonaiset kappaleet ja suurikokoiset sirpaleet. Seulonta voidaan suorittaa mukavasti seulalla, jonka muodostaa erisuuntaisilla tangoilla varustettu ristikko 2, joka ei päästä läpi aineksia, joiden pienin mitta on suurempi kuin noin 40 mm.

Ristikon 2 pysäyttämiä suuria kappaleita on yleensä enintään 15 % käsiteltävästä ainemäärästä. Ne voidaan ottaa välittömästi talteen silmämääräisen tarkistuksen jälkeen, jossa suurikokoiset vieraat kappaleet poistetaan käsin käsinlajit-telukohdassa 3, suorittamalla niille valikoiva jauhatus jau-himessa 4, jota seuraa seulonta kahteen fraktioon seulassa 5: - F41, 0-25 mm, käyttökelpoinen, - F42, 25-40 mm, hylättävä.

Jauhaminen suoritetaan edullisesti murskaimessa, tarkemmin sanottuna leukarakeistimessa, ja seulonta täryseulalla.

Panoksen loppuosa siirtyy magneettiselle kuljettimelle 6, jolla rautaa sisältävät kappaleet lähes kokonaan eliminoituvat, ja sitten se joutuu seulaan 7, joka käsittää ristikon 7a, jonka reikäkoko on noin 10 mm ja ristikon 7b, jonka reiät ovat noin 5 mm.

Pieniä kappaleita Tl, joiden läpimitta on alle 10 mm ja jotka siis läpäisevät ristikon 7a, on puolestaan vähän alle 10 % raakapanoksesta ja niiden lasipitoisuus on vähintään yhtä suuri kuin alkuperäisessä aineessa. Ne erotetaan ristikolla 7b kahdeksi erilliseksi fraktioksi: - Fll, 0-25 mm, - F12, 5-10 mm, 6 70696 jotka molemmat on helppo ottaa talteen, ja ne varastoidaan seuloihin 8 ja 9 ja käsitellään sitten vuorollaan.

Fraktio Fll, eli vähän alle 3 % kerätystä tuotteesta, tehdään käyttökelpoiseksi yksinkertaisesti jauhamalla se alle 2 mm läpimittaiseksi jauhimessa 10. Fraktio F12 edustaa lähes 7 % lähtöaineesta; sen kapea-alaisuuden ja siten sen muodostavien osasten homogeenisuuden sekä käsiteltävän määrän suhteellisen pienuuden vuoksi se voidaan lajitella optisesti kohdassa 11 automaattisen lajittelulaitteen avulla. Laite eliminoi siitä lähes kaikki kivet, mutta myös huomattavan osan sen sisältämää lasia; mikäli työstettävänä oleva panos sallii, noin 90 % tästä lasista voidaan ottaa talteen myöhemmin kierrättämällä se uudelleen laitteessa ilman että kalkkikiveen tulee merkittävää määrää kiviä.

Keskierä M, jota ristikko 7a ei päästänyt läpi ja joka muodostuu kappaleista, joiden suurin mitta on noin 10-40 mm tai siitä ylikin, saattaa nousta jopa 80 %:iin lähtöpanoksesta. Vieraiden kappaleiden, etenkin kivien ja muiden sulamattomien, sulatteelle vahingollisten kappaleiden prosenttiosuus on hieman alle alkuperäisen osuuden. Tämä erä jaetaan seulomalla seulalla 12, kuten aikaisemmin mainittiin, useihin rinnakkain käsiteltäviin eriin. Käytännössä on parasta suorittaa jako kahteen erään T2 ja T3, joiden raekoon rajat kasvavat geometrisessa suhteessa kaksinkertaisiksi, ts. ovat 10-20 mm ja 20-40 mm.

Periaatteessa molemmat erät, toinen kohdassa 13, toinen kohdassa 14, joutuvat visuaaliseen tarkastukseen, johon liittyy käsin suoritettava lajittelu, joka rajoittuu sulamattomien aineksien poistamiseen, mikä parantaa tuotosta tässä kohdassa. Alempi keskierä T2 edustaa lähes 20 % alkuperäisestä panoksesta; ylemmän keskierän T3, joka sisältää enemmän epäpuhtauksia ja erityisesti sulamattomia kappaleita, osuus on alle 60 % alkuperäisestä panoksesta, mutta sen sisältämien kappaleiden

II

70696 koon vuoksi työntekijöiden, joiden tehtävänä on suorittaa visuaalinen tarkastus ja erotella käsin sulamattomat ainekset, työ on selvästi toisiinsa verrattavissa molempien fraktioiden osalta. Niinpä kiviin ja sulamattomiin kappaleisiin rajoittuvan lajittelun teoreettinen tehokkuus on molemmissa tapauksissa yli 70 %.

Molemmat keskierät varastoidaan sitten seulaan, jonka syöttö-nopeus on säädelty, toisin sanoen seuloihin 15 ja 16 valikoivaa jauhamista varten, joka suoritetaan jatkuvalla syötöllä kahdessa murskaimessa 17 ja 18. Murskaimet ovat iskumurskai-mia, toisin sanoen ne käsittävät siipiroottorin, joka viskaa käsiteltävän aineen kappaleet vasten murskaimen maljan sisään sovitettuja poikkisuuntaisia teriä.

Jauhaminen tapahtuu kohtuullisella pyörimisnopeudella, sopivin terien välein riippuen jauhettavien kappaleiden keskimääräisestä läpimitasta, ja yleensä syöttönopeus sovitetaan hieman pienemmäksi kuin murskaimen valmistajan murskaimelle sen tavanomaista käyttöä, toisin sanoen ensisijaisesti mineraalien jauhamista varten suosittelema nimellisnopeus.

Molemmat keskierät seulotaan sitten kumpikin kahteen fraktioon kaksikerroksisilla seuloilla 19 ja 20.

On suositeltavaa, että suuremman erän T3 osalta seulonta suoritetaan kolmeen fraktioon, jonka rajat jälleen kasvavat geometrisessa suhteessa kaksinkertaisiksi, toisin sanoen: - fraktioon F31, 0-10 mm, joka on noin kolmasosa alkuperäisestä panoksesta ja on välittömästi käyttökelpoista, - fraktioon F32, 10-25 mm, joka edustaa vähän yli 20 % alkuperäisestä tilavuudesta ja jonka raekoko ja koostumus on suunnilleen sama kuin pienemmän kahdesta keskierästä, nimittäin T2: n, - ja lopuksi fraktioon F33, 25-40 mm, joka on vain 1 % alkuperäisestä tilavuudesta, mutta sisältää lähes 35 % epäpuhtauksia ja joutuu siten hylätyksi.

8 70696

Orainaisuuksiensa vuoksi on fraktio F32, 10-25 mm, lajiteltava uudelleen; on edullista sekoittaa se pienempään keski-erään T2 ja jauhaa sitten tämä seos valikoivasti ja seuloa uudelleen kolmeen fraktioon. Käsiteltävä ainemäärä on tässä toisessa jauhatuksessa näin ollen vain hyvin vähän pienempi kuin edellisessä jauhatuksessa; sen vuoksi voidaankin käyttää kahta kapasiteetiltaan samanlaista jauhinta.

On edullista, että fraktioiden rajat valitaan sellaisiksi, että ne kasvavat geometrisessa suhteessa noin puolitoistakertaisiksi: - fraktio F21, 0,10 mm, käsittää lähes 40 % alkuperäisestä ainemäärästä ja on riittävän puhdasta käytettäväksi sellaisenaan, - fraktio F22, 10-15 nun, vastaa vain 4 % alkuperäisestä; kuten fraktion F12 kohdalla, tämän fraktion kapea-alaisuus sekä sen pieni määrä tekevät mahdolliseksi optisen lajittelun kohdassa 21 automaattisella lajittelulaitteella Selmoissa olosuhteissa kuin kohdassa 11, - lopuksi fraktio F23, 15-25 mm, joka vastaa 1 % alkuperäisestä ainemäärästä ja sisältää jopa 15 % vieraita kappaleita; se jälleen poistetaan.

Käsittelyn päätteeksi talteenotetut fraktiot kerätään yhteen ja viedään magneettiseen lajittelulaitteeseen 22, joka poistaa jauhimien kulumisesta mukaan tulleet metallihiukkaset.

Edellä jo korostettiin, että seulonnan selektiivisyys ja sen aikaansaamiseksi suoritettavien jakojen valinta riippuvat jauhatuksen laadusta, toisin sanoen toimintaolosuhteista.

Liitteenä olevassa taulukossa 1 esitetään kahden erän T2 (10-20 mm) ja T3 (20-40 mm) osalta kolme esimerkkiä raekoon jakaumasta roottoreiden perifeerisen nopeuden mukaan (m/s, HAZEMAG:n jauhintyypeillä APQ 2,5 t/h syötöllä) ja terien välin mukaan (cm:nä, tässä toissijaisena kriteerinä) . Kus- li 9 70696 sakin erässä edellä kuvatun esimerkin työskentelyolosuhteet vastaavat viitenumeroilla 22 ja 32 merkittyjen kokeitten olosuhteita.

Muunkinlaiset jaot kuin edellä kuvatut ovat tietysti mahdollisia, mutta käytössä olevien tuotteiden osalta nämä jaot antavat kokemuksen mukaan parhaan tuloksen, jos otetaan huomioon sekä tasapaino että mekaanisen lajittelun tuotos.

Kuvio 2 esittää, muten alkuperäisen kalkkikuonan eri ainesosat jakaantuvat edellä esitetyssä esimerkissä eri fraktioihin, talteenotettaviin ja poistettaviin.

Nämä ainesosat luokitellaan edellä olevien selitysten perusteella viiteen ryhmään: 1 - lasi, 2 - sulamattomat ainekset, 3 - raudattomat ainekset, 4 - kevyet ainekset, 5 - rautaa sisältävät ainekset.

Kokonaisainemäärän jako ja sen jakaantuminen eri ryhmiin on ilmaistu kaaviokuvan eri laatikoissa peräkkäisissä pylväissä, 0-5, vakiojärjestyksessä ja ne toistetaan taulukon alareunassa. Rautaa sisältävät aineet, jotka poistetaan operaation alussa operaatioon liitetyn magneettisen lajittelun avulla, esiintyvät vain kaaviokuvan yläosassa.

Kaaviokuvassa mainitut ainemäärät vastaavat käsittelyä, jossa on käytetty 25 tonnia jätelasia. Ne on numeroitu toimenpiteiden mukaan jotka on suoritettu kokeilulaitteella koe-erillä, jotka vastaavat kahden tonnin ainemäärän käsittelyä käyttämällä edellä mainittua HAZEMAG:n APo~tyyppistä murskainta. Lasi-pitoisuudet on määritelty erotusmenetelmällä.

Alla olevassa taulukossa esitetään saadut edut: 10 70696 TALTEENOTETTU LASI valikoivalla jauhatuksella käsitellyssä fraktiossa; 98 %____ POISTETUT EPÄPUHTAUDET Ilman käsin- Käsinlajittelua _ lajittelua käyttäen__

Sulamattomat aineet 70 % 92,5 %

Raudattomat 85 % 85 %

Kevyet kappaleet 84 % 84 %

Rautametallit 100 % 100 %

Voidaan siis havaita, että keksinnön mukainen mekaaninen lajittelumenetelmä on varmuudeltaan ja tehokkuudeltaan sellainen, että vastaavanlainen voitaisiin saavuttaa käsin lajittelemalla vasta useiden toistettujen lajitteluvaiheiden jälkeen hankalalla työllä ja runsaalla työvoimalla; käyttämällä keksinnön mukaista menetelmää joko yksin tai yhdistettynä käsin suoritettavaan lajitteluun jätelasin puhtaudesta, toisin sanoen sen keräystavasta riippuen, voidaan onton lasin valmistukseen käytettävään lasisulatteeseen lisätä näin puhdistettua kalkkikiveä jopa yli 50 % panoksen kokonaismäärästä.

On helppo ymmärtää, että keksinnön periaatteista poikkeamatta edellä kuvattuun menetelmään voidaan kehittää erilaisia muunnelmia ja erityisesti voitaisiin hienojakoisten ja suurempikokoisten kappaleiden erottamisen jälkeen jakaa panoksen keskiosa useampaan kuin kahteen erään, jotka osaksi kierrätetään uudelleen jauhatuksen jälkeen käytettäviksi pienempiin eriin. Ennen kaikkea voidaan suotuisissa tapauksissa jättää pois ennen valikoivaa jauhatusta tapahtuvat käsin suoritettavat lajittelut; näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun sulatteeseen lisättävän kalkkikiven määrä on suhteellisen pieni tai kun käytetään raaka-aineena jätelasia, joka on kerätty huolellisesti suoraan kuluttajilta: joissakin tapauksissa eräät näistä lajitteluista voitaisiin tehdä vasta jauhatuksen jälkeen. Kohdassa 6 suoritettavaa magneettilajit-telua eli hienojakoisten kappaleiden käsittelyä voitaisiin täydentää poistamalla kevyet epäpuhtaudet imemällä, edulli-

II

11 70696 nen menetelmä, vaikka sitä ei ole otettu huomioon edellä mainitussa selityksessä, samoin voitaisiin ehkä käsitellä erät F12 ja F22 samalla automaattisella optisella lajitte-lulaitteella, jne.

On myös mielenkiintoista todeta, että jakeen F23 erotuksen suhteen voidaan aikaansaada parempi selektiivisyys seulan 19 ylemmässä ristikossa jos tämä ristikko on varustettu rakojen muotoisilla aukoilla poikittain sen kaltevuuteen nähden, aukkojen mittojen ollessa esim. 10 mm x 25 mm.

7 0 6 9 6 12 E? O O O O L 'T^rrJ'OOlTi _ (U -P vr> oo oi o > oo oi Oi oi

5 λ; CL) rH OJ 4J

6 g* CU

iH

, L mj.

-H cd nJ

^ «sr m n o -H Ti o vo o oo Oi :[0 3βΓΜΓ^σ>° H3C(NTTi^c>OiOi > (0 O *—t w m o

P -P > M -P

m - (Ntn ro * S. -P ro tn 4-) rt ö E C) t t n o \ CU οοοσίΜηο

z Q > ro vo oo o W& JiHtnvor—oooiO

S«CN-rH rH O H i—I

£ r-* « «O AC

X JQ M

ro Φ Ή 8 -H (N

r. X D. il) (N om<fino &«>

Kili Q (0 iHrsir-oio n töorNr-r^oovoooio

HU G rH rH G«H (NrrvDOiOiO

W M rH

Eh EH

X Eh „ o z — i °1 i 5Q H :2 >1 Oi O ro Oi pH ΗΟίησιΟ OWC — > mr^r-~Oi > rooooioio X O -H E cU -P Hu h-{ i—i

0 X Ch σ ^ E AC <U

W Λ -P Μ u g < « -H h H jl <2-P r-jrg cNvocNO -H t3 ovo^rovoi s SS s g " * S Sg§ Η^νοσ>σ' 3 £ P CM . * ^ ^ b Ei :0 (NM tN -

D >i "S -P ro en -P

1 rt Q< H κ o) <n Oi cm o V 0) r^or~-vooiirio JJj O > n ui co o ω ε > n τιη M» σι o h rt -P * 3 3 ^ geo 2 X O Ä O > en en Z rt P ?i p m ^ S P· M H OiTMTO ö. « "t •h H Q <0 «Nr-oio Q ίο ο.-ητγοοοογ'-Γ'Ο

H rt CrH rH Cl—I rH Tr VO 00 Oi O

< ^ 1-1 _ pH oi in oi o Ph o o oo vo Oi o r_ S > , ΓΟ Γ~ 00 O e> TT 00 00 Oi Oi Oi o

X ö CU H-> rH b®+J rH

o λ; <u Λ! CU

O 1-1 ’-e rrx ν' ΟΊ ft H i -h ι σι W Γ—I (b rH (Q ·* <J soti ^ σ\ (Νσ^ο :<d ti n ro σι ^ ττ oo σι K > 3 C m r- oo o > 3 g oj ^ h co oo

10 Q iH (¾ Q

•H ** H rH ·* H «ö CM CQ m to w ^ -p ω hui

O CU O rl 00 O O ΐ OKUDTMTCD

i*H r~- > ro vo o «cn > I h n m h co Oi

1—I Ή rH rH -H I

AC AC

en en 3 ro 3 Φ H ro 0) Hi -ϋ* a en 2L en o ro o t h t oi o 0 rc oorHuor^vor^voo

CrH rH LD CO O C rH | H Π H Oi O

i ) I—I

„ <#> <#> O · I · H -P ro OH-) e fr 3 o mono i n o h 3 ro n K nj n h h ro vo rr Ih rö o o m o in o co i ro Λ I < M I i | | vo » itjiKM TrorjriHH ro vo äOKtö m o oo m -o Portin liri | ι i vo » rHIPAC H H O HOHKji oinoinocon - o H ro (N (N rH rH o

Claims (7)

70696 13

1. Menetelmä jätelasin puhdistamiseksi lasimurskeen kä sittelyä varten jauhamalla kuivaseulonnalla, magneettisella erottelulla ja mahdollisella optisella lajittelulla, tunnettu siitä, että hienojakoisten palasien ja karkeiden palasien erottamisen jälkeen raakapanoksen keskierä (M) jaetaan raekoon mukaan useaan erään T3^' joille jokaiselle suoritetaan erikseen jauhatus (17, 18), ja sitten seulonta (19, 20) ja että jauhatus suoritetaan säästävällä tavalla, joka mahdollistaa erottamisen seulonnan aikana käyttökelpoiseen alempaan fraktioon (F21 , F31), hylättävään ylempään fraktioon (F23, F33), keskifraktioon (F22, F32), joka käsitellään täydellisemmin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että keskieriä (T2, T^) on kaksi ja että sulamattomien palasten käsin suoritettava optinen lajittelu (13, 14) suoritetaan molemmille erille ennen jauhatusta ja seulontaa .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ylempi keskierä (T^) seulotaan jauhatuksen jälkeen kolmeen raekoon mukaiseen fraktioon, 0-10 mm (F31), 10-25 mm (F32) ja 25-40 mm (F33), ja alempi keskierä (T2) vastaavasti eriin, joiden väli on 0-10 mm (F21), 10-15 mm (F22) ja 15-25 mm (F23).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ylemmän keskierän (T^) keskifraktio (F32) sekoitetaan uudestaan alempaan keskierään (T2) optisen lajittelun (13) ja jauhatuksen (17) välillä, joiden jälkeen seuraa viimeksi mainitun seulonta (19).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alemman keskierän (T2) keskifraktio (F22) puhdistetaan optisella (21) lajittelulla. 70696 14

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karkeat palaset otetaan talteen jauhimesta (4) sekajauhatukseen ja sitä seuraavaan kahteen erään eli käyttökelpoiseen alempaan fraktioon (F41) ja hylättävään ylempään fraktioon (F42) seulassa (5) tapahtuvan seulonnan jälkeen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että hienojakoiset palaset (T^) otetaan talteen kahtena fraktiona, alempana fraktiona (F11) , joka on jauhettu alle 2 mm:n kokoon, ja ylempänä fraktiona (F12), jolle on suoritettu optinen lajittelu (11).