FI69275C - Automatisk anordning foer fjaerrstyrd foerflyttning av jaernvagnar eller boggier - Google Patents

Description

6 9275

Automaattinen laite rautatievaunujen tai telien kauko-ohjatuksi siirtämiseksi

Keksinnön kohteena on automaattinen laite rautatie-5 vaunujen tai telien kauko-ohjatuksi siirtämiseksi, joka käsittää rautatiekiskojen suuntaiselle kulkukiskolle sovitetun ja vetovaijeriin yhdistetyn runko-osan, johon on sovitettu tartuntavälineet vaunuun tarttumista varten, jolloin rautatiekiskojen suuntainen kulkukisko on sovitet-10 tu rautatiekiskoparin ulkopuolelle niin, että rautatien kiskojen väli jää vapaaksi.

Tunnetut siirtolaitteet ovat esimerkiksi erilaisiin vinttureihin ja köyteen perustuvia laitteistoja. Laitteet voivat olla joko yhteen suuntaan tai molempiin suuntiin ve-15 täviä. Yleinen toimintaperiaate on vetorummun ja köyden väliseen kitkaan perustuva veto. Molempiin suuntiin vetävissä laitteissa käytetään päättymätöntä köysilenkkiä. Tällaisten tunnettujen laitteiden epäkohtana on ollut köyden luistaminen, jolloin laite ei vedä. Lisäksi tällaisten laitteiden 20 epäkohtana on ollut niiden käytön hankaluus mm. siksi, että köydet ovat usein tiellä, laitteet vaativat usein rakenteita kiskojen väliin, laitteita ei voida automatisoida jne.

Eräs toinen alalla varsin hyvin tunnettu järjestelmä perustuu kahteen eri suuntiin vetävään hydrauliseen vinttu-25 riyksikköön. Laitteistossa käytetään teräksistä vetoköyttä, joka on sovitettu kiertämään ohjausrullaston ja taittopyö-rästön kautta köysitelalta toiselle. Vaunuja tai vaunujonoa vedetään köydessä olevalla ketjukolmiolla, joka on varustettu koukulla vaunun sivuvetolenkkiin kiinnittämistä var-30 ten. Tällä järjestelmällä on pystytty korjaamaan useita aiemmissa laitteissa esiintyneitä epäkohtia. Järjestelmän epäkohtana on se, että esimerkiksi vaunuun tarttumista ei pystytä ohjaamaan kauko-ohjauksella. Lisäksi epäkohtana on se, että järjestelmässä on ulkonevia osia suhteellisen pal-35 jon (mm. ketjukolmio jne.), jotka ovat herkkiä epäpuhtauksille ja kaikenlaiselle romulle, jota syntyy esimerkiksi 69275 vaunujen korjaus- ja huoltopaikalla, jossa järjestelmää usein käytetään.

Lisäksi tunnetaan järjestelmiä/ joissa vaunuun tarttuminen tapahtuu sähkökäyttöisten tarttuimien avulla.

5 Tarvittava sähkövirta syötetään joko kaapelin välityksellä tai käyttämällä akkuja. Laitteiden huonona puolena on niiden iso koko ja sijoitus kiskojen väliin, joka ei käytännössä ole hyvä ratkaisu, koska esimerkiksi korjattavista vaunuista roikkuu usein erilaisia osia, rautalankoja jne., 10 jotka takertuvat kiskojen välissä kulkevaan laitteeseen.

Tällaiset laitteet ovat lisäksi herkkiä vioille ja toiminnaltaan epävarmoja, mm. siksi, että veto- ja jarrutussuun-nassa tapahtuva tarttuminen ei ole varmistettu toimimaan samanaikaisesti luotettavalla tavalla. Lisäksi akkujen 15 toiminta ei varsinkaan kylmissä olosuhteissa ole kyllin luotettavaa.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite, jolla ei ole aikaisempien laitteiden epäkohtia. Tähän tulokseen on päästy keksinnön mukaisen laitteen avulla, joka on tun-20 nettu siitä, että tartuntavälineet on sovitettu liikkumaan sisäänvedetystä vapaa-asennosta teliin tarttuvaan tartunta-ja lukitusasentoon yksinomaan vetovaijeriin ohjatun kiris-tysvoiman avulla.

Keksinnön mukaisen laitteen etuna on rakenteen yk-25 sinkertaisuus, josta on seurauksena laitteen lujuus ja toimintavarmuus. Tämä on seurausta siitä, että kaikki laitteen toiminnan kannalta olennainen tieto, kuten siirto, tarttuminen, irrotus, ohjataan laitteelle yksinomaan vetovaijerin avulla, jolloin toiminta on erittäin varmaa. Laitteen toi-30 minta voidaan myös automatisoida yksinkertaisella tavalla, sillä tartunta- ja irrotustoiminnot voidaan tehdä luotettavalla tavalla kauko-ohjatusti. Keksinnön mukainen laite on lisäksi kooltaan pieni ja siinä ei ole mitään ulkonevia osia, joten laite ei ole esteenä muulle toiminnalle, sillä 35 vetovaijeri voidaan helposti suojata ja kulkukisko toteut taa niin, että esimerkiksi trukilla ajo tai työntekijöiden 69275 oleskelu kiskojen läheisyydessä ei hankaloidu tai muutu vaaralliseksi. Keksinnön mukaisen laitteen tartuntakohta on myös erittäin edullinen ja mahdollistaa huonokuntois-tenkin vaunujen ja pelkkien telien siirron tehokkaasti ja 5 luotettavasti, koska tartuntapiste on aina vaunun tukevan runkopalkin alla. Keksinnön mukainen laite on lisäksi tunteeton talviolosuhteille ja muille mahdollisille epäpuhtauksille ja esteille. Keksinnön mukainen vetolaite on myös erittäin helppo korjata tai vaihtaa, joten mahdolli-10 set katkokset toiminnassa muodostuvat lyhyiksi. Keksinnön mukaisen laitteen etuna on lisäksi se, että vetäviä laitteita voidaan helposti asettaa useita peräkkäin ja automaattinen veto voidaan helposti toteuttaa tapahtuvaksi joko toiselta tai molemmilta puolilta rataa, jolloin kis-15 kojen väli jää kuitenkin aina vapaaksi.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa kuvaamaan tarkemmin piirustuksessa esitetyn erään edullisen suoritusesimerkin avulla, jolloin kuvio 1 esittää keksinnön mukaista laitetta peri-20 aatteellisena sivukuvantona, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitetta ylhäältä, kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaista laitetta rautatiekiskojen suunnassa nähtynä, kuvio 4 esittää kuvioiden 1-3 mukaisen laitteen 25 rakenneyksityiskohtia, kuvio 5 esittää yläpuolelta nähtynä periaatekuvan-tona esimerkkiä siirtojärjestelmästä, jossa käytetään keksinnön mukaista laitetta ja kuvio 6 esittää yläpuolelta nähtynä periaatekuvan-30 tona toista esimerkkiä siirtojärjestelmästä, jossa käyte tään keksinnön mukaista laitetta.

Keksinnön mukainen laite käsittää runko-osan 1, joka on yhdistetty vetovaijeriin 2. Runko-osaan on sovitettu tartuntavälineet 3, joiden avulla keksinnön mukainen laite 35 on sovitettu tarttumaan alhaaltapäin rautatievaunun teliin 69275 vaunun siirtämiseksi haluttuun paikkaan. Runko-osa 1 on kuvioiden esimerkissä yhdistetty vetovaijeriin 2 kiinnitys-ja säätöluistin 4 avulla. Kuvioiden esimerkissä on lisäksi viitenumerolla 5 esitetty kiskonpuhdistusauraa, jonka teh-5 tävänä on pitää keksinnön mukaisen laitteen kulkukisko 6 puhtaana epäpuhtauksista jne. Keksinnön mukaisen laitteen runko-osa 1 on sovitettu liikkumaan kulkukiskon 6 varassa kulkurullien 7 avulla. Kulkurullat näkyvät parhaiten kuviossa 4. Viitenumerolla 8 on kuviossa 4 esitetty liukumuovia 10 ja viitenumerolla 9 vastaavasti jousilaitetta, joka on sovitettu varmistamaan tartuntavälineiden liikettä.

Kuvioissa 1 ja 3 on rautatievaunun teli esitetty periaatteellisena kuvantona, kuvioissa 2 ja 4 teliä ei selvyyden vuoksi ole esitetty.

15 Keksinnön mukaisesti kulkukisko 6 on sovitettu rau tatiekiskojen ulkopuolelle niin, että kiskojen väli jää vapaaksi. Kulkikiskon sijoitus näkyy erityisen selvästi kuviosta 3. Keksinnön mukaisesti on edelleen tartuntavälineet 3 sovitettu liikkumaan sisäänvedetystä vapaa-asennosta te-20 liin tarttuvaan tartunta- ja lukitusasentoon vetovaijeriin 2 ohjatun kiristysvoiman avulla. Tartuntavälineiden tartunta- ja lukitusasento on esitetty kuviossa 1.

Kuvioissa 1-4 esitetylle suoritusesimerkille on olennaista, että tartuntavälineet 3 on muodostettu kahdesta 25 symmetrisesti sovitetusta, teliin alapuolelta tarttuvasta salvasta. Tämä tarttumiskohta on erittäin edullinen, koska teli on käytännössä se osa, joka huonokuntoisessakin vaunussa tarjoaa varmimmin tukevan kiinnityspisteen, sillä esimerkiksi vaunun lattia on usein varsin huonokuntoinen, 30 eikä näin sovellu vetolaitteen kiinnityskohdaksi. Tämä rakenne on erittäin edullinen, koska tartunta on tällöin symmetrinen, joten vaunun vapaa liikkuminen kumpaankin suuntaan on estetty. Rakenteen symmetrisyydestä johtuen toinen salvoista toimii aina vetosalpana ja toinen vastaavasti 35 lukitussalpana vaunun siirtosuunnasta riippuen. Tässä yhteydessä on lisäksi havaittava, että toiminta on erittäin 11 5 692 /5 turvallista työntekijöiden kannalta, sillä vetosalvan ja lukitussalvan samanaikainen toiminta on aina varmistettu, jolloin esimerkiksi lukitussalvan käyttöä ei voi unohtaa. Kuvioiden 1-4 esimerkissä salvat on muodostettu runko-osaan 5 1 laakeroiduista vipuelimistä. Vetovaijerin 2 päät on täl löin yhdistetty vipuelinten toisiin päihin. Kuten kuviosta 1 selvästi nähdään, on runko-osa 1 yhdistetty vetovaijeriin 2 kiinnitys- ja säätöluistien 4 avulla. On kuitenkin selvää, että mikään ei estä suorittamasta tätä yhdistämistä 10 ilman em. kiinnitys- ja säätöluisteja 4, jolloin esimerkiksi kuvion 1 oikeassa reunassa näkyvä vetovaijerin pää kiinnittyy suoraan vasemmanpuoleisen (kuvio 1) salvan toiseen päähän. Kiinnitys- ja säätöluisteilla 4 on kuitenkin käy-tönnössä suuri merkitys, sillä niiden avulla voidaan esim. 15 sijainnin hienosäätö ja koko laitteen vaihto suorittaa erittäin helposti.

Keksinnön mukaisessa laitteessa on salpojen liikkeet sovitettu tapahtumaan esimerkiksi päättymättömäksi silmukaksi muodostettuun vetovaijeriin 2 ohjatun kiristys-20 voiman avulla, jolloin vaijeria kiristettäessä salvat nousevat tartunta-asentoon ja vaijeria löysättäessä vastaavasti painuvat sisäänvedettyyn vapaa-asentoon. Em. liikkeet voidaan nähdä selvästi kuivosta 4. Kuvioiden suoritusmuodossa on salpojen siirtyminen sisäänvedettyyn vapaa-asen-25 toon varmistettu yksinkertaisen jousilaitteen 9 avulla, joka samalla tekee runko-osan yläpinnan erittäin sileäksi.

Keksinnön mukainen laite voidaan helposti siirtää kauko-ohjatusti pitkin kulkukiskoa 6 haluttuun kohtaan ja edelleen kauko-ohjatusti, vetovaijeriin 2 ohjataan ennalta-30 määrätty kiristysvoima, jolloin tartuntavälineet 3 tarttuvat teliin ja myös lukitsevat sen niin, että irtautuminen kumpaankaan suuntaan ei ole mahdollista. Tässä yhteydessä voidaan lisäksi mainita, että keksinnön mukaisen laitteen siirron haluttuun paikkaan, siirrettävän vaunun kohdalle, 35 ei tarvitse olla täysin tarkka, sillä tarttuminen tapahtuu 69275 laitetta siirrettäessä aina oikealla kohdalla. Tällöin voi esimerkiksi toinen salvoista olla aluksi esimerkiksi telin jousten kohdalla (kuvio 1). Vedettäessä laitetta oikealle oikeanpuoleinen salpa pääsee nousemaan ylös vasta kuvion 5 esittämässä tilanteessa, jolloin samalla vasemmanpuoleinen salpa pysäyttää laitteen liikkeen oikealle ja tartunta on tapahtunut oikealla tavalla. Em. toiminta on erittäin edullinen käytössä, sillä virheelliset tartunnat ja lukitukset eliminoituvat täysin. Vaunun irrotus tapahtuu vähentämällä 10 vetovaijerin kiristysvoimaa, jolloin tartuntavälineet 3 kääntyvät sisäänvedettyyn vapaa-asentoon, jolloin keksinnön mukainen laite voidaan siirtää tarvittaessa muualle. Laitteen toimintakykyä parantaa lisäksi se seikka, että tartuntavälineet 3 pysyvät sitä varmemmin teliin tarttuvassa 15 asennossa mitä suurempi voima (veto tai jarrutus) niihin kohdistuu.

Keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää esimerkiksi rautatievaunujen korjauskeskuksessa tai vastaavassa paikassa. Kuviossa 5 on esitetty ylhäältä nähtynä eräs pe-20 riaatteellinen ratkaisumahdollisuus. Kuvion 5 esimerkissä laitteisto on tarkoitettu käytettäväksi kauko-ohjatusti kahdella raiteella vuorotellen. Rautatiekiskoja on merkitty yleisesti viitenumerolla 10. Laitteisto muodostuu kisko-parien väliin sovitetusta vetokoneistosta 11 ja vaijerin 25 kiristysrullista 12. Vetovaijeri 2 on tällöin sovitettu kulkemaan taittorullien avulla kuviossa esitetyllä tavalla. Keksinnön mukainen laite, jota on esitetty tässä kuviossa viitenumerolla 1 (runko-osa) on sovitettu liikkumaan aiemmin esitetyllä tavalla raiteiden vieressä. Kuviossa 5 ei 30 ole esitetty kuin ainoastaan neljä runko-osaa 1, mutta on selvää, että niitä voi olla myös useampia peräkkäin, jolloin esimerkiksi vaunujonon jokaiseen vaunuun voidaan tarttua samanaikaisesti. Kuvion 5 esimerkissä on lisäksi viitenumerolla 13 esitetty periaatteellisesti voimanlähteenä 35 toimiva hydrauliikkakoneikko. On kuitenkin selvää, että kuvion 5 rakenne on täysin periaatteellinen ja esitetty

II

69275 ainoastaan esimerkkinä selventämään keksinnön mukaisen laitteen toimintaa. Kuvion 5 mukaista laitteistoa käyttäen vaunut tai telit voidaan siirtää tarpeen mukaan täysin kauko-ohjatusti haluttuun paikkaan.

5 Kuviossa 6 on esitetty toinen toteutusesimerkki, jossa käytetään hyväksi keksinnön mukaista laitetta. Viitenumerot ovat osaksi samoja kuin kuvion 5 tapauksessa. Olennaisin ero tämän laitteiston ja kuvion 5 laitteiston välillä on siinä, että kuvion 6 ratkaisussa käytetään erillistä 10 jarrutuskoneistoa, jota on merkitty viitenumerolla 14. Jar-rutuskoneisto 14 toimii tällöin myös takaisinkelauskoneis-tona. Kuvion 6 rakenteen toiminta on periaatteessa vastaava kuin kuvion 5 laitteiston toiminta. Kuvion 6 yhteydessä on näin ollen myös huomattava se, että kuvio on periaattel-15 linen, joten yksityiskohdat voivat olla toisenlaisiakin.

Runko-osia 1 voi tässäkin laitteistossa olla useita peräkkäin, jolloin vaunujonon jokaiseen vaunuun voidaan tarttua. Keksinnön mukaisten laitteiden sijainti toisiinsa nähden voidaan edullisesti sovittaa tarkasti kiinnitys- ja säätö-20 luistien 4 (kuvio 1) avulla. On lisäksi huomattava, että sellaisissa tapauksissa, joissa runko-osia 1 on useita peräkkäin, niin tarpeen mukaan osa laitteista voidaan lukita vapaa-asentoon esimerkiksi yksinkertaisen lukkotappilait-teen avulla. Eräs mahdollinen lukitus on esitetty periaat-25 teellisesti kuviossa 1, jossa runko-osassa ja salvoissa olevat aukot näkyvät erittäin selvästi. Itse lukitustappia ei kuviossa ole esitetty.

Keksintöä ei luonnollisestikaan ole mitenkään rajoitettu edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan sitä voidaan 30 muunnella patenttivaatimusten puitteissa monin eri tavoin. Näin ollen vetovaijerin kiristämisen ei tarvitse tapahtua kiristysrullia 11 (kuv. 5) kääntämällä tai jarrutuskoneistoa 14 (kuv. 6) käyttämällä, vaan ko. toiminto voi tapahtua myös muulla sopivalla tavalla.

Claims (5)

69275

1. Automaattinen laite rautatievaunujen tai telien kauko-ohjatuksi siirtämiseksi, joka käsittää rautatiekis- 5 kojen suuntaiselle kulkukiskolle (6) sovitetun ja vetovai-jeriin (2) yhdistetyn runko-osan (1), johon on sovitettu tartuntavälineet vaunuun tarttumista varten, jolloin rautatiekiskojen suuntainen kulkukisko (6) on sovitettu rauta-tiekiskoparin ulkopuolelle niin, että rautatien kiskojen 10 väli jää vapaaksi, tunnettu siitä, että tartunta- välineet (3) on sovitettu liikkumaan sisäänvedetystä vapaa-asennosta teliin tarttuvaan tartunta- ja lukitusasentoon yksinomaan vetovaijeriin (2) ohjatun kiristysvoiman avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 15. e t t u siitä, että tartuntavälineet (3) on muodostettu kahdesta symmetrisesti sovitetusta salvasta, joista toinen toimii veto- ja toinen lukitussalpana vaunun tai telin siirtosuunnasta riippuen.

3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että veto- ja lukitussalvat on muodostettu runko-osaan (1) laakeroiduista vipuelimistä, joiden toisiin päihin vetovaijerin (2) päät on yhdistetty.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetovaijerin (2) päät on yhdistetty 25 veto- ja lukitussalvan päihin kiinnitys- ja säätöluistien (4) avulla.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että veto- ja lukitussalpojen siirtyminen sisäänvedettyyn vapaa-asentoon on var- 30 mistettu jousilaitteen (9) avulla.