FI69058C - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt anvaendbara bi(nitrosoureido)polyolderivat - Google Patents

Description

ΓΒ1 ,,-iKUUI.UTUSJULKAISU 69058

·$8μΡ 'ίί1 UTLÄGGNINGSSKRIFT

C (45) r.rt:; I'i r ·: - L'y 12 12 1935 ^ ^ (51) Kv.lk.1/int.Cl.« C 07 C 127/15 SUOMI —FINLAND (21) Pitenttlhakemu1— Patentansöknlng 782238 (22) Hakemispäivä — Anjökningsdag 13107.78 (=») (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 13107.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 30.06.79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon l1 kuul.julkaisun pvm.— 3Ο.Ο8.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 29 12.77 Unkari-Ungern(HU) GO-1386 (71) Richter Gedeon VegySszeti Gyar R.T., Gyömröi ut. 19-21, Budapest X,

Unka r i-Ungern(HU) (72) Tibor Horvath, Budapest, End re Csänyi, Budapest,

Sandor Eckhardt, Budapest, Emilia Kiräly n6e Vida, Budapest,

Unkari-Ungern(HU) (710 Oy Koister Ab (510 Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten bis(nitrosoureido)polyoli-johdannaisten valmistamiseksi - Förfarande för framstälIning av tera-peutiskt användbara bis(nitrosoureido)polyolderivat

Keksintö koskee menetelmää uusien bis(nitrosoureido)polyoli-johdannaisten valmistamiseksi, joilla on kasvaintenvastaista aktiivisuutta.

Keksinnön mukaisten yhdisteiden yleinen kaava I on Z Y / H \ Y· z' 1 I / 1 \ Il

X-CH--CH -N-C-N H C ) H N-C-N-CH -CH0-X

1 \u 1 / \'/ « O XT \OH /n CT O (I) I v y 1 B B' jossa n = 2, 3 tai 4, B ja B1 ovat vetyjä tai, kun n = 3, mahdollisesti muodostuvat yhdessä -CH2“ tai -CH(OH)-ryhmän, X on kloori tai bromi, ja Y, Y', Z ja Z’ tarkoittavat vetyä tai NO-ryhmää, jolloin Y ja Z ovat erilaisia ja Y' ja Z' ovat erilaisia.

69058

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että diu-reidojohdannainen, jonka yleinen kaava on b1-ch-nh-co-nh-ch2-ch2-x (H-C-OH) i n B-CH-NH-CO-NH-CH2-CH2-X (II) jossa B, B', n ja X merkitsevät samaa kuin edellä, tai sen ketaali, N-nitrosoidaan, jolloin kun nitrosoidaan O-ketaali, ketaaliryhmä poistetaan.

Jos yleisen kaavan II mukainen yhdiste on O-asetaalijohdannainen, se on tarkoituksenmukaisesti isopropylideeni- tai bentsyli-deenijohdannainen.

Yleisen kaavan II mukaiset lähtöaineet ovat uusia. Niiden valmistus voi tapahtua sinänsä tunnetulla tavalla (T.P. Johnston et ai, J. Med. Chem., 6, 669 (1963)) saattamalla yleisen kaavan III mukainen yhdiste B'-CH-NH- I 2 (HCOH)n (III) B-CH-NH, jossa B, B' ja n merkitsevät samaa kuin edellä, reagoimaan 2-halo-geenietyyli-isosyanaatin tai 3-(2-halogeenietyyli)-1-metyyli-1-nitroso-virtsa-aineen kanssa, tai saattamalla yleisen kaavan IV mukainen di-isosyanaattijohdannainen

B'-CH-NCO

(HCOH)n (IV) B-CH-NCO 1

II

3 69058 jossa B, B' ja n merkitsevät samaa kuin edellä, reagoimaan, 2-halo-geenietyyliamiinin tai etyleeni-imiinin kanssa - jälkimmäisessä tapauksessa käsitellään lisäksi halogeenihapolla.

Keksinnön mukaisesti yleisen kaavan II mukainen yhdiste voidaan nitrosoida tunnetulla menetelmällä (E.H.White, J.Am. Chem, Soc. 77, 6008 (1966); T.P. Johnston et ai, J.Med. Chem. 9, 892 (1966)) epäorgaanisen tai orgaanisen hapon läsnäollessa alkalinltriitillä :11a, N20^:llä tai nitrosyylikloridilla. On edullista käyttää reaktiossa vedettömiä orgaanisia happoja, esimerkiksi trifluorietik-kahappoa, muurahaishappoa tai etikkahappoa. Raaka N-nitrosojohdan-nainen puhdistetaan kiteyttämällä ja/tai kromatografiän avulla.

Yleisen kaavan I mukaisilla yhdisteillä on edullisempia sytos-taattisia ja myrkyllisyysominaisuuksia kuin tämän yhdistetyypin ennestään tunnetut edustajat - esim. 1,3-bis-(2-kloorietyyli)-1-nitro-virtsa-aine (BCNU) - (T.P. Johnston et ai, J.Med. Chem., 6, 669 (1963); 9, 892 (1966); V. DeVita et ai, Cancer Res., 31 223 (1971)).

Keksinnön mukaisten yhdisteiden biologinen vaikutus eräisiin kokeellisesti aiheutettuihin eläintuumoreihin osoitetaan seuraavien yhdisteiden avulla: 1. 1,4-bis-(3-(2-kloorietyyli)-N-nitrosoureido)-1,4-dideoksi-D,L-treitoli, 2. 1,6-bis(3-2-kloorietyyli)-N-nitrosoureido)-1,6-dideoksi-D-manni-toli, 3. 1,3-bis(3-(2-kloorietyyli)-3-nitrosoureido)-1,2,3-trideoksiskyl-loinositoli, 4. 1-(2-kloorietyyli)-3-nitrosoureido)-4-(3-(2-kloorietyyli)-1-nit-rosoureido)-1,4-dideoksi-D,L-treitoli, 5. 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-3-nitrosoureido)-1,4-dideoksi-D,L-treitoli, 6. BCNU (1,3-bis(2-kloorietyyli)-1-nitrosovirtsa-aine; vertailuaineena) .

I. Akuutti myrkyllisyys

Eläinkanta: BDF^-hiiri, molempia sukupuolia.

Käsittely: Tilavuusmäärä 0,2 millilitraa 10 grammaa kohti ruumiinpainoa tutkittavan aineen suspensiota 2-%:sessa Tween-80-liuoksessa.

69058

Eläinten lukumäärä: 10/annos,

Annosten lukumäärä: 6

Havaitsemisaika: 21 vuorokautta.

Taulukko 1 yhdisteen no LD^-arvot mg/kg i.p. p.o.

1 80 135 2 110 250 3 40 100 4 80 130 5 40 75 6 36 40 II. Tuumoria estävän vaikutuksen tutkiminen Tuumorin muodostaminen (transplantaatio):

Leukemia- ja askiites-tuumorin tapauksessa suoritettiin trans-5 7 plantaatio 10 -10 solulla i.p., ja kiinteiden tuumorien tapauksessa toteutettiin siirto - trokeen avulla - subkutaanisesti tuumori-osa-silla.

Käsittely: hiirille annosteltiin 0,1 millilitran tilavuusmäärä 10 grammaa kohti ruumiinpainoa 2-prosenttista Tween-80-suspensiota tutkittavaa ainetta, rottia käsiteltiin 0,1 millilitralla 100 grammaa kohti ruumiinpainoa koeaineen 5-prosenttista Tween-80-suspen-siota.

Eläinten paino alussa: hiiret: 20-23 g rotat: 140-160 g

Arviointi: askiites- ja leukemiatyyppisten tuumoorien (poisluettuna Rauscher-leukemia) arviointi tapahtui eliniän pidentymisen ja tervehtymisen perusteella

Eliniän pidennys = Käsiteltyjen eläinten elinikä x 100 _ 10q Käsittelemättömien vertailueläinten elinikä

Tervehtyminen = 90 vuorokautta tuumorivapaata elämistä siirron jälkeen. Kiinteillä tuumoreilla suoritetuissa kokeissa (Harding- assey li 69058 melanooma, S-180 ja Yoshida-Sarcoma) mitattiin poistettujen tuumo rien paino ja esto määrättiin seruaavan kaavan avulla:

Esto 100 - Käsiteltyjen tuumorien paino x 100 vertailutuumoripaino

Vastaavasti meneteltiin Rauscher-leukemiassa: tällöin punnittiin tuumoria vastaava perna ja esto laskettiin edellä olevan kaavan avulla- 6

Taulukko 2 69058 LD50

Tuumori Yhdiste mg/kg annos Elinajan Tervehtyminen TI=—— no. 2. vuoro- pidennys (90 vuorokau- υ50 kaudesta läh- % den elinaika) tien L-120 1. 7,5 1x ip. 45 2/8 Ί

Leukemia 15,0 1x ip. 29 3/8 I 4,9

(kanta: BDF - 30,0 1x ip. 230 7/8J

hiiri) 12,5 1x po. 23 1/8>) 25.0 1x po. 111 3/8 ( 3,19 50.0 1x po. 84 4/8 3 12.5 2x po. 12 1/8 ^ 25.0 2x po. 46 5/8 3,7

50.0 2x po. - 7/8 J

12.5 3x po. 30 3/87 ^ 25.0 3x po. 58 6/8J ' 2. 1,0 4x ip. 58 0/10 3.0 4x ip. 158 3/10 10.0 4x ip. 140 8/10 3. 15,0 1x ip. 180 5/8 10.0 4x po. 61 1/7 6. 3,0 4x ip. 40 0/8 7 10.0 4x ip. 405 6/7 j 1,4 24.0 1x po. 48 0/8 n . .

10.0 4x po. 106 1/8 ] P-388 1. 12,0 4x ip. 161 7/8^

Leukemia 5,0 4x ip. 150 0/8 (kanta: BDF.- 7,5 4x ip. 240 4/8 ^'b

hiiri) 15,0 4x ip. - 7/8J

10.0 4x po. 77 0/8 Ί 15.0 4x po. 120 2/8 l 1,6 20.0 4x po. 141 4/8 3 2. 10,0 4x ip. 131 0/8 3. 3,0 4x ip. 101 0/8 6. 3,0 4x ip. 51 0/8 Ί 4.0 4x ip. 63 0/8 / .

8.0 4x ip. 100 5/8 )

16.0 4x ip. myrkyllinen 0/8J

4.0 4x po. 52 0/8' 8.0 4x po. 219 2/8 0,68 16.0 4x po. 137 4/7^ ED50 = annos, jolla 50 % käsittelyistä eläimistä paranee jokseenkin täydellisesti.

li 7 69058

Taulukko 2 (jatkoa) LD50

Tuumori Yhdiste mg/kg annos Elinajan Tervehtyminen TI=|jö— no. 2. vuoro- pidennys (90 vuorokau- 50 kaudesta läh- % den elinaika) tien NK/Ly-askii- 1. 1,5 4x ip. - 6/81 teslymfooma 3,0 4x ip. - 8/8 11,7 (kanta:CFLP- 30,0 4x po. 89 1/7 j hiiri) 2. 0,3 4x ip. - 6/7 3. 0,1 4x ip. - 7/7 10.0 4x po. 61 1/7 6. 0,3 4x ip. - 0/7 Ί 1.0 4x ip. - 5/7 f 10 3.0 4x ip. - 7/7/

Erich-askii- 1 . 0,75 4x ip. 80 1/8"" teskarsinooma 1,5 4x ip. 178 5/8 , , (kanta: CFLP- 6,0 4x ip. 185 6/8 b,b hiiri) 12,0 4x ip. 95 5/7 10.0 4x po. 57,2 3/7 2. 1.0 5x ip. 96 4/7 3. 1,0 5x ip. 46 2/7 6. 3,0 5x ip. 60 1/6 10.0 5x po. 83 0/77 20.0 4x po. 52,9 0/8j 8

Taulukko 3 69058 LD50

Tuumori Yhdiste Annos mg/kg Esto % TI~— Eläinten no. 2. vuorokau- bO luku/annos desta lähtien

Rausher- 1. 1,0 4x ip. 57) 10 leukemia 3,0 4x ip. 68 L 20 " 10.0 4x ip. 100j 1.0 4x po. 10') 3.0 4x po. 73 ( 17

(kanta: 10,0 4x po. 100J

CFLP-hiiri) 10,0 6x ip. 78 2. 10,0 4x ip. 86 " 3. 10,0 6x ip. 100 4. 10,0 4x ip. 100 10.0 4x po. 100 5. 3,0 4x ip. 75 10.0 4x po. 100 6. 1,5 4x ip. 35Ί 3.0 4x ip. 60 t 2,0

6.0 4x ip. 90J

1,5 4x ip. 35) 3.0 4X PO. 45 . rn 6.0 4x po. 50 ’ 1,30 12.0 4x po. 9 lj 10.0 6x ip. 97

Harding- 1. 24,0 1x ip. 81

Passey- 10,0 5x po. 96 " melanooma 2. 10,0 9x ip. 42 kanta: 10,0 9x po. 59 CFLP hiiri 3. 3,0 9x ip. 54 10.0 9x po. 38 käsittely transp. 6. 3,0 9x ip. 64 " 4.päivänä 3,0 9x po. 71 ” li

Taulukko 3 (jaktoa 9 69058 LD50

Tuumori Yhdiste Annos mg/kg Esto % TI==— Eläinten no. 2. vuorokau- u50 . , , . . ...... luku/annos desta lahtien S-180 s.c. 1. 3,0 4x ip. 10 ) 8 sarkooma 5,0 4x ip. 35 > 3,1 "

10.0 4x ip. 80J

(kanta: 15,0 1x po. 441 „4 " CELP-hiiri) 30,0 1x po. 623 ' 3.0 2x ip. 43 12.0 4x ip. 80 10.0 4x po, 42 2. 10,0 5x ip. 56 30.0 5x po. 51 6. 3,0 5x ip. 42 7 - 7 "

10.0 5x ip. 65 J

10.0 4x po. 37? n 7

15.0 15x po. 80J

10.0 5x po. 32

Yoshida s.c. 1. 24,0 1x ip. 76 7 sarkooma 12,0 1x ip. 99 " 1.0 4x po. 10,00 3.0 4x po. 50,0 ( 11,25

10.0 4x po. 73,0 J

2. 10,0 4x ip. 84 30.0 4x ip. 75 (kanta: 3. 10,0 4x ip. 86 " CFY-rotta) 4. 10,0 4x ip. 82 3.0 4x po. 50 5. 10,0 2x po. 99 3.0 4x po. 62 ” 6. 10,0 4x ip. 95,0 1.0 4x ip. 38, O'] -¾ 1 c " 3.0 4x ip. 45,0 f lb 10.0 4x ip. 100,0j

Taulukko 4 10 69058

Tuumori Yhdiste Annos mg/kg Tervehtyminen no. 4 vuorokau- (90 vuorokaut-tena ta elinikää)

Hyvin kehittynyt 1. 50 1x ip. 5/7 Huom. kehittynee- „ „ o 1 . seen tuumoriin voi- s.c 2. 30 1x ip. 4/7 . .. . .

v daan vaikuttaa ent- sarkooma 6. 30 1x ip. 0/7 täin vaikeasti kä sittelemättömät eläimet kuolevat 7-10 päivän kuluessa III Vaikutuksen laadun ja keston tutkimus

Ehrlich-askiites-karsinoomasta kärsiviä hiiriä käsiteltiin yhtä myrkyllisillä annoksilla yhdisteitä 1, 2 ja 6 kerran kuudentena vuorokautena i.p. transplantaation jälkeen. Vaikutuksen kesto tutkittiin määrittämällä askiites-solujen kokonaismäärä ja vaikutustapa määrittämällä mitoosi-indeksi ja tymidiini-indeksi++ (mitoosi-indeksi = jakautuvien solujen lukumäärä 1000 tuumorisolua kohti; tymidii- 3 ni-indeksi = H-tymidiinin siirtymismassa tuumorisolujen deoksiri-bonukleinihappoon (DNS)). Voitiin todeta, että yhdisteet 1. ja 2. estävät noin 35 vuorokauden ajan solujen kokonaislukumäärän kasvua, sitä vastoin voitiin yhdisteen 6. estovaikutus todeta vain 17 vuorokauden aikana. Vaikutusvoimakkuuden suhteen alentavat yhdisteet 1. ja 2. mitoosi- ja timidiini-indeksiä 24 tunnin kuluessa 90 %, sitävastoin on lasku yhdistettä 6. annosteltaessa vain 40-50 % ja se saavuttaa maksimiarvonsa 4. vuorokautena.

IV. Biologisten tutkimusten tulokset voidaan yhteenvetona esittää seruaavaa: 1. Yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden vaikutus useimmissa tuumorikokeissa on edullisempi, useissa tapauksissa (esim. Ehrlich-askiites-karsinooma, leukemia P-388) suuruusluokkaa edullisempi kuin vertailuaineen BCNU.

2. Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat myös leukemiassa L-1210 p.o. erittäin tehokkaita, sitävastoin BCNU:n oraalinen vaikutus on merkityksetön.

3. Erittäin pahanlaatuisesta Yoshida-subkutaani-sarkoomasta, joka surmaa eläimet 7-8 vuorokauden kuluessa, paranee keksinnön mu- 11 69058 kaisten yhdisteiden myöhäisen 6. vuorokautena suoritetun kertakäsit-telyn vaikutuksesta suuri prosenttimäärä, sitä vastoin BCNU osoittautui tässä systeemissä tehottomaksi.

4. Keksinnön mukaisten yhdisteiden kerran suoritetun käsittelyn vaikutus on kestävämpi kuin BCNU:n.

5. Vaikutus tuman jakautumisen ja deoksiribonukleinihapon synteesiin on myös laadullisesti erilainen kuin BCNU:n; vaikutus on nopeampi ja paljon voimakkaampi kuin BCNU:n annostuksen jälkeen.

6. Keksinnön mukaisten yhdisteiden oraalinen ja parenteraali-nen akuutti myrkyllisuus on edullisempi kuin BCNUrn.

Yleisen kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan annostella terapeuttisesti sekä oraalisesti että myös parenteraalisesti, erityisesti injektiona. Oraalinen annostus voi tapahtua tabletteina, kapseleina, suspensioina, siirappeina ja vastaavina, parentaalinen annostus suoritetaan fysiologiesti soveltuvan liuottimen avulla.

Yhdisteiden päiväannos aikuisille on välillä 20-200 mg. Käytetty annos riippuu luonnollisesti siitä, miten pitkälle tauti, kiinteä tuumori ta leukemia on edennyt, potilaan kehonpainosta, iästä ja yleisesti terveydellisestä tilasta. On otettava huomioon useita muitakin tekijöitä, kuten myrkyllisyys, sivuvaikutukset jne.

Keksintöä esitellään tarkemmin seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-N-nitrosoureido)-1,4-dideoksi-D,L-treitoli

Sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 16,55 g (0,05 moolia) 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,4-dideoksi-D,L-treitolia 120 millilitrassa vedetöntä fluorietikkahappoa, lisätään 0-4°C:n lämpötilassa noin 2 tunnin aikana annoksittain 13,8 g (0,2 moolia) jauhemaista natriumnitriittiä. Seosta sekoitetaan edelleen 3 tuntia 0-4°C:ssa sitten lisätään 1200 millilitraa vettä ja sekoitetaan vielä tunnin ajan jäähdyttäen. Saostunut kiteet eristetään, pestään vedellä ja eetterillä ja kuivataan tyhjiössä fosforipentoksidin yllä. Saanto: 9,2 g isomeerien seosta, sp. 117-119°C (haj.). Emäliuok-sesta erottuu yön aikana vielä 4,4 g kiteitä.

Ohutkerroskormatograf ia (DC): silikageeli 60 ^254 + 355 (Reanal Budapest) adsorbenssi; eluointi tapahtuu metyleenikloridin ja isopropanolin suhteessa 9,5;0,5 olevalla seoksella Rp = 0,30; 0,37; 0,43.

< * i 12 69058

Raaka-N-nitrosojohdannainen lietetään lasisuodattimelle mety-leenikloridin kanssa, ja pestään kerroksittain ja kitetytetään sitten tetrahydrofuraani-metyleenikloridista ja etikkaesteristä. Eristetty tuote on 1-(3-(2-kloorietyyli-1-nitrosoureido)-4-(3-(2-kloori-etyyli)-3-nitrosoureido)-1,4-dideoksi-D,L-treitoli; sulamisp. 136-136,5°C (haj.); Rp = 0,37.

Emäliuokset pesukäsittelystä ja kiteytyksestä yhdistetään ja haihdutetaan kuiviin tyhjiössä huoneenlämpötilassa. Isomeeriseos erotetaan kromatografisesti. Siten saadaan 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli) -3-nitrosoureido) - (sulamisp. 96-97°C (haj.)r Rp = 0,3) ja 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-1-nitrosuoreido)-1,4-dideoksi-D,L-treitolia (sulamisp. 115-116°C (haj.), Rp = 0,43).

Raa'an isomeeriseoksen ja erotettujen isomeerien analyysit vastaavat laskettuja.

Lähtöaineena käytetty 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-ureido)-1,4-dideoksi-D,L-treitoli valmistetaan seuraavasti:

Voimakkaasti sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 6,0 g (0,05 moolia) 1,4-diamino-1,4-dideoksi-D,L-treitolia (H.R.Meyer et ai, Helv. Chim. Acta, 46, 2685 (1963)) 70 millilitrassa vettä, tiputetaan 0-2°C:n lämpötilassa 11,0 g (0,015 moolia) 2-kloorietyyli-isosyanaattia. Sekoitetaan 3,5 tuntia ja jäähdytetään ja erottuneet kiteet poistetaan imusuodatuksen avulla sekä pestään vedellä, etanolilla ja eetterillä. Saanto 14,9 g; sulamisp. 149-150°C DC: sili-kageeli G adsorbenssi (Reanal, Budapesti) suhteessa 15:2:2 olevalla etikkaeetteri-vesi-etikkahappo-seoksella, Rp = 0,52.

Esimerkki 2 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli-N-nitrosoureido)-1,4-dideoksiery-tritoli

Menetelmä A

Sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 6,62 g (0,02 moolia) 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,4-dideoksi-erytritolia 99-100-%:sessa muurahaishapossa, lisätään 0-4°C:ssa 2 tunnin aikana 4,14 g (0,06 moolia) natriumnitriittiä. Reaktioseos laimennetaan 3,5-tun-tisen sekoittamisen ja jäähdyttämisen jälkeen 200 millilitralla jäävettä ja uutetaan metyleenikloridilla. Liuos pestään natriumvety-karbonaatin vesiliuoksella neutraaliksi, kuivataan natriumsulfaatin yllä ja haihdutetaan tyhjiössä 30°C:n alapuolella olevassa lämpöti- m 13 69058 lassa. Kuivaa jäännöstä (isomeerien seos) käsitellään useita kertoja eetterillä, dekantoidut liuokset yhdistetään ja haihdutetaan. Jäähdytettäessä erottuu vaalenakeltaisia kiteitä, jotka poistetaan imusuodatuksen avulla ja pestään eetterillä. Ne kuivataan fosfori-pentoksidin yllä. Saanto: 0,78 g 1,4-bis£3-(2-kloorimetyyli)-3-nitrosoureido7~1/4-dideoksierytritolia; sulamisp. = noin 117 - 118°C (haj.). Tuote kiteytetään uudestaan etikkaeetteristä tai etanolista. Sulamisp. noin 122°C (haj.).

Rp = 0,50 (silikageeli HF, kloroformi-metanoliseos 9:1)

Analyysi: QH1gNgOgCl^ (389,22)

Laskettu: C 30,86 H 4,63 N 21,60 Cl 18,22

Havaittu: C 31,20 H 4,82 N 21,38 Cl 18,11 Lähtöaineena käytetty 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-ureido)-1,4-dideoksierytritoli valmistetaan seuraavasti:

Voimakkaasti sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 36,0 g (0,3 moolia) 1,4-diamino-1,4-dideoksi-erytritolia (H.R.Mayer et ai, Helv.Chim.Acta, 46, 2685 (1943) 360 millilitrassa, vettä tiputetaan 0-2°C:ssa 65,4 g (0,62 moolia) 2-kloorietyyli-isosyanaattia. Sekoitetaan 4 tuntia, jäähdytetään ja erottuneet kiteet poistetaan imu-suodatuksen avulla ja pestään vedellä, etanolilla ja eetterillä. Saanto: 96 g; sulamisp. 175-176°C. Tuote liuotetaan väkevään suolahappoon, suodatetaan lasisuodattimen lävitse ja kirkas liuos laimennetaan jäävedellä. Saadaan 82,3 g kiteitä: sulamisp. 177-178°C (haj.), DC: silikageeli G adsorbenssi etikkaesteri-vesi-etikkahappo-seoksella suhteessa 15:2:2; R„ = 0,6.

Γ

Mentelmä B

Sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 6,60 g (0,02 moolia) 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-ureido)-1,4-dideoksi-erytritolia 63 millilitrassa vedetöntä trifluorietikkahappoa, lisätään 0-2°C:ssa noin 1,5 tunnin kuluessa 8,22 g (0,12 moolia) natriumnitriittiä. Reaktio-seos laimennetaan 4 tunnin sekoittamisen jälkeen 350 millilitralla jäävettä ja erottunut aine uutetaan metyleenikloridilla. Liuos pestään natriumvetykarbonaatin vesiliuoksella neutraaliksi, kuivataan natriumsulfaatin yllä ja väkevöidään tyhjiössä. Seisotettaessa erottuneet kiteet otetaan talteen. Saadaan 1,58 g epäpuhdasta 1,4-bis-/3-(2-kloorietyyli)-3-nitrosoureido7-1,4-dideoksierytritolia, sula- 14 69058 misp. noin 116-118°C (haj.). Emäliuos haihdutetaan tyhjiössä ja kuiva jäännös liuotetaan 0°C:ssa 40 millilitraan trifluorietikkahappoa. Kolmen tunnin jäähdyttämisen jälkeen laimennetaan liuos vedellä kuten edellä ja uutetaan. Liuos pestään neutraaliksi, kuivataan ja vä-kevöidään, jolloin saadaan 1,2 g tuotetta. Menettely toisetaan, jolloin saadaan kolmas eräs 0,84 g. Jakeet yhdistetään ja kiteytetään etyyliasetaatista tai etanolista. Sulamisp. noin 122°C (haj.).

Menetelmä C

Sekoitettuun ja 0-4°C:n lämpötilaan jäähdytettyyn liuokseen, joka sisältää 6,60 g (0,02 moolia) 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-urei-do)-1,4-dideoksi-erytritolia 50 millilitrassa väkevää suolahappoa, johdetaan 3 tunnin ajan Is^O^-kaasua. Seos laimennetaan sitten 150 millilitrassa jäävettä ja uutetaan kloroformilla. Liuos pestään nat-riumvetykarbonaatin vesiliuoksella neutraaliksi, kuivataan natrium-sulfaatin yllä ja haihdutetaan tyhjiössä kuiviin. Jäännöksenä saatu isomeeriseos liuotetaan etyyliasetaattiin ja liuosta jäähdytetään yön ylitse. Erottuneet keltaiset kiteet erotetaan, pestään vedellä ja eetterillä. Täten saadaan 0,78 g 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)-3-nitrosoureido)-1,4-dideoksi-erytritolia. Sulamispiste 118-119°C (haj.). Emäliuoksen haihdutusjäännös liuotetaan 0°C:ssa muurahaishappoon ja menetelmän B mukaisesti saadaan vielä 0,74 g edellä mainittua isomeeriä. Raakatuote kiteytetään uudestaan etyyliasetaattis-ta, jolloin saadaan menetelmällä A valmistetun tuotteen kanssa identtistä tuotetta.

Menetelmä D

Liuokseen, joka sisältää 0,74 g (0,002 moolia) 1 , 4-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,4-dideoksi-2,3-0-isopropylideeni-erytritolia 5 millilitrassa 99-100-%:sta muurahaishappoa, lisätään 2 tunnin aikana 0-4°C:ssa 0,89 g (0,012 moolia) natriumnitriittiä. Seos laimennetaan 3 tunnin sekoittamisen ja jäähdyttämisen jälkeen 5 milli-litralla vettä, sitä jäähdytetään vielä tunnin ajan ja laimennetaan sitten vielä 25 millilitralla vettä. Seos uutetaan sen jälkeen kloroformilla. Kloroformiliuos neutraloidaan natriumvetykarbonaatti-liuoksella, kuivataan natriumsulfaatilla ja väkevöidään tyhjiössä. Haihdutusjäännös kromatografoidaan silikageelillä 40 (Reanal, Budapest) täytetyn pylvään avulla. Eluointiin käytetään suhteessa 9:1 olevaa klorofomri-metanoli-seosta.

II

69058

Saadaan 0,29 g menetelmällä A valmistetun tuotteen kanssa, identtistä tuotetta; sulamispiste 122°C (haj.).

Lähtöaineena käytetty 1,4-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,4-dideoksi-2,3,O-isopropylideenierytritoli voidaan valmistaa seuraavasti :

Vaihe a) 1.4- diatsido-1,4-dideoksi-erytritoli:

Liuokseen, joka sisältää 17,2 g (0,2 moolia) 1,2:3,4-dianhyd-roerytritolia (P.W.Feit, Chem. Ber. 93,116 (1960)) 200 millilitras-sa 95-%:ista vesipitoista 2-metoksietanolia, lisätään 52,0 g (0,8 moolia) natriumatsidia ja 10,6 g (0,2 moolia) ammoniumkloridia. Seosta sekoitetaan tunnin ajan 90°C:ssa ja sitten kiehumislämpötilassa.

Jäähdytettyyn seokseen lisätään 200 millilitraa asetonia ja erottunut suolaseos poistetaan imusuodauksella. Emäliuos haihdutetaan kuiviin, jäännökseen lisätään asetonia ja erottunut suola eristetään. Emäliuoksen haihdutusjäännöstä eluoidaan 240 millilitralla bentseeniä. Dekantoinnin jälkeen kiteytyy tuote liuoksesta ja se eristetään. Saanto: 24,8 g, sulamispiste 89-90°C. DC: silikageelillä 60 HF254 + 3ggaclsorbenssi etyyliasetaatin ja kloroformin seoksella suhteessa 8:2, Rj, = 0,62.

Vaihe b 1.4- diatsido-1,4-dideoksi-2,3,0-isopropylideeni-erytritoli:

Liuotetaan 20,1 g (0,118 moolia) 1,4-diatsido-1,4-dideoksi- erytritolia seokseen, joka sisältää 460 millilitraa vedetöntä asetonia ja 16 millilitraa 100-%:ista rikkihappoa. Reaktioseosta sekoitetaan 3 tunnin kuluttua (20°C) 100 gramman kanssa vedetöntä natriumkarbonaattia neutraaliin reaktioon asti (noin 5 tuntia), seos suodatetaan ja haihdutetaan tyhjiössä. Jäännöksestä poistetaan jäljellä oleva asetoni haihduttamalla bentseenin kanssa. Jäljelle jäänyt öljy-kideseos huuhdotaan heksaanilla lasisintterisuodattimelle, ja siten eristetään 5,0 g muuttumatonta lähtöainetta. Emäliuoksen haihdutusjäännös liuotetaan kloroformiin, liuosta ravistellaan veden kanssa perusteellisesti, orgaaninen faasi kuivataan natriumsul-faatilla. Haihdutuksen jälkeen 50°C:ssa tyhjiössä saadaan 16,7 g öljyä.

DC: adsorbenssi: silikageeli G, eluointi tapahtuu etyyliasetaatin ja kloroformin seoksella suhteessa 8:2, Rp = 0,75.

69058 16

Vaihe c 1.4- diamino-1,4-dideoksi-2,3-0-isopropylideeni-erytritoli:

Liuos, joka sisältää 20,7 g (0,091 moolia) 1,4-diatsido-1,4- dideoksi-2,3-0-isopropylideeni-erytritolia 125 millilitrassa eetteriä, lisätään vähitellen liuokseen, joka sisältää 22,5 g LiAlH^ 450 millilitrassa tetrahydrofuraania. Reaktioseosta kuumennetaan 4 tuntia keittäen ja sekoitetaan sitten liuoksen kanssa, joka sisältää 22,0 g kaliumnatriumtartraattia 45 millilitrassa vettä. Sekoitetaan 30 minuuttia ja suodatetaan.

Jäljelle jäänyt suolaseos pestään tetrahydrofuraanilla ja suo-dos kuivataan natriumsulfaatilla. Liuos haihdutetaan kuiviin typen alla, jäännöksestä poistetaan bentseeni haihduttamalla kuiviin useita kertoja. Siten saatu jäännös (14,4 g) fraktioidaan tyhjiössä.

Saadaan helposti juokseva väritön öljy. Kp» . „ = 79-81°C; saan- u,4 hgmm to 11,9 g. Dipikraatti sulaa 222°C:ssa hajaantuen. Dihydrokloridi sulaa 310°C:ssa hajaantuen. DC: silikageelillä G adsorbenssi suhteessa 3:5:2:0,5 olevalla seoksella kloroformista, metanolista, ammoniakista ja etikkahaposta, Rp = 0,58.

Vaihde d 1.4- bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,4-dideoksi-2,3-0-isopropy-lideeni-erytritoli:

Liuokseen, joka sisältää 5,6 g (0,035 moolia) 1,4-diamino-1,4-dideoksi-2,3-0-isopropylideeni-erytritolia 80 millilitrassa eetteriä, lisätään 7,75 g (0,070 moolia) 2-kloorietyyli-isosyanaattia. Kolmen tunnin sekoittamisen jälkeen poistetaan saostunut kiteinen aine (12,5 g), joka kiteytetään uudestaan asetonista. Sulamisp. 143,5 -144,5°C. DC: silikageelillä G adsorbenssi suhteessa 1:1 olevalla asetonin ja isopropanolin seokella, Rp = 0,81.

Esimerkki 3 1,6-bis(3-(2-kloorietyyli)-N-nitrosoureido)-1,6-dideoksi-D-mannitoli

Sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 3,91 g (0,01 moolia) 1,6-bis-(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,6-dideoksi-D-mannitolia, 45 millilitrassa 99-100-%:ista muurahaishappoa, lisätään 0-2°C:ssa noin 2 tunnin aikana 5,52 g (0,08 moolia) natriumnitriittiä. Seosta jäähdytetään 4 tuntia ja laimennetaan sitten 220 millilitralla jäävettä. Tunnin sekoittamisen ja jäähdyttämisen jälkeen uutetaan metyleeni-

II

17 69058 kloridilla (5 x 40 ml) ja sitten, etyyliasetaatilla (3 χ 80 ml). Et-yyliasetaattiuutteet yhdistettään, pestään vedellä ja natriumvety-karbonaattiliuoksella neutraaliksi, kuivataan natriumsulfaatilla ja haihdutetaan tyhjiössä. Useampituntisen jäähdyttämisen jälkeen eristetään saostunut kiteet. Saanto 0,1 g, sulamisp. 103-104°C.

Suodoksen haihdutusjäännöstä käsitellään metyleenikloridilla ja sen dekantoimisen jälkeen eetterillä. Tuote kiteytyy tällöin ja erotetaan suodattamalla imua käyttäen. Tällä tavalla saadaan vielä 0,56 g ainetta. Yhdistetyt jakeet kiteytetään uudestaan etyyliasetaatista tai isopropanolista, jolloin saadaan isomeerien seos, sp.

108-109°c (haj.) foiy^4 = +17,8° (c = 1, etyyliasetaatti)

Analyysi: C12H22N6°8C^2 (449,23)

Laskettu: C 32,08 H 4,93 N 18,76 Cl 15,77

Havaittu: C 32,27 H 4,99 N 18,66 Cl 15,59

Isomeerit erotetaan pylväskromatografiällä, jolloin saadaan 1,6-bis/3-(2-kloorietyyli)-3-nitrosoureido7-1,6-dideoksimannitolia, sp. 127-128°C (haj.), £olJ^ = +14,03° (c = 1, DMSO) . Erotettujen isomeerien analyysitulokset vastaavat laskettuja arvoja.

DC: silikageeli G, kloroformi-metanoliseos (9:1), Rp = 0,22.

Lähtöaineena käytetty 1,6-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,6-dideoksi-D-mannitoli valmistetaan seuraavalla tavalla.

Voimakkaasti sekoittaen tiputetaan liuokseen, joka sisältää 6,7 g (0,037 moolia) 1,6-diamino-1,6-dideoksi-D-mannitolia (W.N. Haworth et ai, J. Chem. Soc. 155 (1944)) 74 millilitrassa vettä, 4°C:ssa 8,28 g (0,078 moolia) 2-kloorietyyli-isosyanaattia. 3,5-tuntisen sekoittamisen ja jäähdyttämisen jälkeen erottuu kiteinen aine, jonka poistetaan imusuodatuksen avulla ja pestään vedellä, etanolilla ja eetterillä. Saanto 13,7 g, sulamisp. 175-176°C (haj.). Se kiteytetään uudestaan etikkahappo-vesiseoksesta, sulamisp. 177— 177,5°C. - 2,93° (c = 1, dimetyyliformamidi) .

DC: silikageelillä G adsorbenssi suhteessa 10:2:2 olevalla etyyli-asetaattivesi-etikkahappo-seoksella, Rp = 0,35.

18 69058

Esimerkki 4 1 ,6-bis (3- (2-kloorietyyli) -N-nitrosoureldo) -1 ,6-dideoksigalak- titoli 0-2°C:n lämpötilaan jäähdytettyyn liuokseen, joka sisältää 2,34 g (0,06 moolia) 1,6-bis(3-(2-kloorietyyli)-ureido)-1,6-dideok-si-galaktitolia 20 millilitrassa vedetöntä trifluorietikkahappoa, lisätään sekoittaen noin 2 tunnin aikana 2,07 g (0,03 moolia) nat-triumnitriittiä, 3,5 tunnin kuluttua lisätään rekatioseokseen 120 millilitraa jäävettä ja jäähdytetään edelleen 2 tuntia. Saostuneet kiiteet erotetaan ja pestään vedellä, asetonilla ja eetterillä. Saanto 2,31 g isomeerien seosta, sulamisp. 140-143°C (haj.). Uudelleen-kiteytetään etanolista tai etyyliasetaattista, jolloin saadaan 1,6-bis/3- (2-kloorietyyli) -3-nitrosoureido7-1 ,6-dideoksigalaktitolia, sp. 146-148°C (haj.).

DC: silikageeli HF, asetoni-metanliseos (8:2), RF = 0,70.

Analyysi: C12H22N608C12 (449,23)

Laskettu: C 32,08 H 4,93 N 18,71 Cl 15,79 Havaittu: C 31,92 H 4,97 N 18,66 Cl 15,62.

Lähtöaineena käytetty 1,6-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,6-dideoksigalaktitoli valmistetaan seuraavasti:

Vaihe a

Sekoitettuun ja 0-2°C:n lämpötilaan jäähdytettyyn liuokseen, joka sisältää 13,0 g (0,05 moolia) 1,6-diaraino-1,6-dideoksi-2,3- 4.5- di-0-isopropylideeni-galaktitolia (J.W.W.Morgan et ai, J.Am.

Chem. Soc. 78, 2496 (1956) 130 millilitrassa vettä, tiputetaan 10,8 g (0,103 moolia) 2-kloorietyyli-isosyanaattia. 3,5-tuntisen sekoittamisen ja jäähdyttämisen jälkeen poistetaan saostuneet kiteet imusuodatuksen avulla ja pestään vedellä ja sitten eetterillä. Täten saadaan 21,3 g ainetta (sulamisp. 147-148°C), joka kiteytetään uudestaan asetonista, sulamisp. 185~186°C (haj.).

DC: silikageelillä G adsorbenssi suhteessa 1:1 olevalla asetoni-isopropanoliseoksella, R^, = 0,72.

Vaihe b 1,6-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,6-dideoksi-galaktitoli 7,4 g (0,0157 moolia) 1,6-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-2,3- 4.5- di-0-isopropylideeni-galaktitolia liuotetaan 25 millilitraan it 19 69058 85-%:sta trifluorietikkahapon vesiliuosta ja liuoksen annetaan seistä yön ylitse. Liuos laimennetaan sitten 360 millilitralla vettä ja jäähdytetään. Saostunut tuote erotetaan ja pestään vedellä, etanolilla ja eetterillä. Saanto 5,7 g, sulamisp. 190-191,5°C (haj.).

Se kiteytetään uudestaan veden ja muurahaishapon seoksesta.

Sulamisp. 192°C (haj.).

DC: silikageelillä G adsorbenssi suhteessa 1:1 olevalla asetonin ja isopropanolin seoksella, Rp = 0,62.

Esimerkki 5

Menetelmä A

1,3-bis(3-(2-kloorletyyll)-3-nltrosoureldo)-1,2,3-trldeoksi-skylloinositoll

Sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 1,86 g (0,005 moolia) 1,3-bis(3-(2-kloorietyyli)useido)-1,2,3-trideoksi-skylloinositolia 14 millilitrassa trifluorietikkahappoa, lisätään 0-2°C:ssa 2 tunnin aikana 1,7 g (0,025 moolia) natriumnitriittlä. Seosta sekoitetaan 4 tuntia, seos jäähdytetään ja siihen lisätään 140 millilitraa vettä. Tunnin kuluttua poistetaan erottunut kiteinen tuote ja pestään vedellä ja eetterillä. Saatu tuote (1,98 g, sulamisp. 118-120°C) kiteytetään uudestaan etanolista, sulamisp. noin 120-122°C (haj.).

DC: silikageeli HF, kloroformi-metanoliseos (9:1), Rp = 0,26.

Analyysi: ^2^0^6^^2 (431,24)

Laskettu: C 33,42 H 4,67 N 19,48 Cl 16,44

Havaittu: C 33,44 H 4,81 N 19,14 Cl 16,31

Menetelmä B

Sekoitettuun, 0-2°C:n lämpötilaan jäähdytetään seokseen, joka sisältää 2,2 g (0,006 moolia) 1,3-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)- 1,2,2-trideoksi-skylloinositolia 20 millilitrassa väkevää suolahappoa, johdetaan 4 tunnin ajan ^O^-kaasua. Reaktioseokseen sekoitetaan pieninä erinä 70 millilitraa jäävettä ja erottunut kiteinen tuote poistetaan 30 minuutin kuluttua imusuodatuksella ja pestään vedellä sekä eetterillä. Saadaan 2,3 g 1,3-bis(3-(2-kloorietyyli)-3-nit-rosoureido)-1,2,3-trideoksi-skylloinositolia, sulamisp. 114-116°C (haj.), joka kiteytetään uudestaan etanolista. Yhdiste on identtinen menetelmällä A saadun tuotteen kanssa.

20 69058 Lähtöaineena, käytetty 1,3-bljs (3- (2-kloorietyyli)ureido)-1,2,3-trideoksi-skylloinositoli valmistetaan seuraavasti:

Voimakkaasti sekoitettuun 0-2°C:n lämpötilaan jäähdytettyyn liuokseen, joka sisältää 5,9 g (0,036 moolia) 1,3-diamino-1,2,3-tri-deoksiskylloinositolia 150 millilitrassa vettä, lisätään 7,9 g (0,075 moolia) 2-kloorietyyli-isosyanaattia. 3,5 tunnin sekoittamisen ja jäähdyttämisen jälkeen erottuu kiteinen aine, joka poistetaan ja pestään vedellä, etanolilla ja eetterillä. Saanto 11,7 g, sula-misp. 194-196°C. Se kiteytetään uudestaan muurahaishapon ja veden seoksesta. Sulamisp. 201-203°C (haj.).

DC: silikageelillä G adsorbenssi etikkaesteri-vesi-etikkahapposeok-sella suhteessa 15:2:2, Rp = 0,25.

Esimerkki 6 1,3-bis(3-(2-kloorietyyli)-3-nitrosoureido)-1,3-dldeoksi- skylloinoisitoll

Voimakkaasti sekoitettuun liuokseen, joka sisältää 3,89 g (0,01 moolia) 1,3-bis(3-(2-kloorietyyli)ureido)-1,3-dideoksiskyllo-noisitolia 46 millilitrassa vedetöntä trifluorietikkahappoa, lisätään 0-2°C:n lämpötilassa noin 2 tunnin aikana 4,8 g (0,07 moolia) natriumnitriittiä. Seokseen lisätään 3-tuntisen sekoituksen ja jäähdytyksen jälkeen 400 millilitraa jäävettä ja sekoitusta jatketaan vielä yksi tunti. Erottunut kiteinen aine poistetaan ja pestään vedellä, vähäisellä määrällä etanolia ja eetteriä. Saanto 4,35 g, sulamisp. 137-142°C (haj.). Raaka tuote kromatografoidaan silikageelillä 40 täytetyssä pylväässä asetonin ja eetterin suhteessa 8:2 olevalla seoksella. Eristetään Rp-arvon 0,7 omaava tuote (3,5 g), joka kiteytetään asetonista. Sulamisp. noin 141-143°C (haj.).

DC: silikageeli HF, kloroformi-metanoli (8:2), Rp = 0,35.

Analyysi: C12H20N6°8C12 (447,24)

Laskettu: C 32,32 H 4,51 N 18,79 Cl 15,85

Havaittu: C 32,37 H 4,55 N 18,65 Cl 15,79 Lähtöaineena käytetty 1,3-bis(3-(2-kloorietyyli)-ureido)-1,3-dideoksiskylloinositoli valmistetaan seruaavasti:

Voimakkaasti sekoitettuun, 0-2°C:n lämpötilaan jäähdytettyyn liuokseen, joka sisältää 4,67 g (0,025 moolia) 1,3-diamino-1,3-di-deoksi-skylloinositolia (0,5 moolin kanssa vettä) (R.L.Peck et ai, it 21 69058 J.Am. Chem. Soc. 68, 776 (1946)) 55 millilitrassa vettä, tiputetaan 5,79 g (0,055 moolia) 2-kloorietyyli-isosyanaattia. Seosta sekoitetaan edelleen 3,5 tuntia ja jäähdytetään. Erottuneet kiteet poistetaan sitten imusuodatuksella ja pestään vedellä, etanolilla ja eetterillä. Saanto: 6,15 g, sulamisp. 189-190°C (haj.).

DC: silikageelillä G adsorbenssi etikkaesteri-vesi-etikkahappo-seok-sessa suhteessa 15:4:4, R^, = 0,33.

Claims (1)

1. 22 Patenttivaatimus 6905 8 Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten bis(nitrosoureido)-polyolijohdannaisten valmistamiseksi, joiden yleinen kaava on Z Y /H "\ Y' Z' ( 1 / l λ II X-CH„-CH -N-C-N. H C H N-C-N-CH -CH„-X, il \jA1 / xl/ 11 o σ \oh/n xr o (i) i b' jossa n = 2, 3 tai 4, B ja B' ovat vetyjä tai, kun n = 3, mahdollisesti muodostuvat yhdessä tai -CH (OH)-ryhmän, X on kloori tai bromi, ja Y, Y', Z ja Z' tarkoittavat vetyä tai NO-ryhmää, jolloin Y ja Z ovat erilaisia ja Y' ja Z' ovat erilaisia, tunnet-t u siitä, että diureidojohdannainen, jonka yleinen kaava on B'-CH-NH-CO-NH-CH -CH -X (H-C-OH) (II) I n B-CH-NH-CO-NH-CH2-CH2-X jossa B, B', n ja X merkitsevät samaa kuin edellä, tai sen ketaali, N-nitrosoidaan, jolloin kun nitrosoidaan O-ketaali, ketaaliryhmä poistetaan.