FI68543C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av traodar - Google Patents

Description

Γξ55^7] rBl KUULUTUSJULKAISU sqca-, B 11 UTLÄGG NIN GSSKRI FT 6 8543 Λ 7. . t t * - ,.*· _t i t ,, V> 1 λ 1 Γ}~«5 β ®^1Λ? (45) ^ t -ς^ο'α4· (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 B 23 K 20/00 S U O M I — Fl N L A N D (21) Patenttihakemus — Patentansökning 3 T3/7^ (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 05-02.74 (F«) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 05-02.74 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig ] ] .08.74

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun Pvm.-

Patent- och registerstyrelsen ' ’ Ansökan utiagd och uti.skriften pubiicerad 28.Ο6.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 10.02.73

Saksan Lii ttotasavalta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) P 2306602.6 (71) kabelmetal electro GmbH, Kabelkamp 20, D-3000 Hannover, Saksan Li i ttotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Gerhard Ziemek, Hannover, Harry Staschewski, Langenhagen,

Kurt Muller, Hannover, Saksan Liittotasava1ta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) (74) Oy Koister Ab (54) Menetelmä ja laite lankojen valmistamiseksi - Förfarande och anordning för framställning av trädar

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää lankojen valmistamiseksi, jossa menetelmässä lanka johdetaan kuorintalaitteeseen, pienennetään sen jälkeen sen poikkipintaa vetämällä ja kuoritaan langan pinta välittömästi tämän jälkeen.

Valssattujen tankojen tai lankojen pinnan silottamiseksi on jo tunnettua johtaa valssattu lanka ensiksi vetosuuttimen läpi, sen jälkeen ohjaussuuttimeen ja lopuksi antaa näin esikäsitellyn langan kulkea leikkuusuuttimen läpi, jolla langan pinnasta poistetaan epäpuhtaudet ja epätasaisuudet (DE-PS 740 235). Varsinaisen leikkuusuuttimen taakse voi tällöin olla sijoitettu vielä toinen vetosuutin suuremman mekaanisen lujuuden antamiseksi langan pinnalle. Epäedullista tällaisessa vetosuuttimen, ohjaussuuttimen ja leikkuusuuttimen järjestelyssä on ennen kaikkea, että vetosuuttimen läpi johdettu lanka on sen jälkeen leikkkaussuuttimeen asti ulottuvalta matkalta viety ainoastaan lyhyen ohjaussuuttimen läpi, niin että ei aina voida välttää pinnan epätasaisuuksia. Tämä joh- 68543 taa etenkin silloin vaikeuksiin, kun käsiteltyä lankaa tullaan käyttämään esim. sydämenä, jonka päälle on myöhemmin pantava pinnoitus-kerros .

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan alumiinilanka, joka on riittävästi silotettu langan pinnan ja sen päälle pantavan toisen metallikerroksen saamiseksi perusteellisesti yhtymään toisiinsa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että menetelmää käytetään työstettäessä alumiinilankaa, joka kuorimisen jälkeen peitetään pituussuunnassa kulkevalla, putkimaiseksi taivutetulla kuparinauhalla ja jossa poikkipintapienennyksen avulla aikaansaadaan sisäinen liitos alumiiniytimen ja päällyksen välille, ja siitä, että kuoriminen alkaa korkeintaan 6 mm päässä veto-vaiheen päättymisen jälkeen. Poikkipinnan pinenennyksellä, joka keksinnön eräässä suoritusmuodossa on edullisesti n. 5 %, on se etu, että esim. alumiinitangon tai -langan sinänsä pehmeä pinta kovettuu, niin että on mahdollista poistaa lastut pinnasta helpommin ja ennen kaikkea häiriöittömämmin. Sen johdosta, että tanko tai lanka vedetään ohuemmaksi välittömästi ennen varsinaista kuorimista, tasoitetaan jo pienemmät pintaviat, minkä lisäksi pitkit-täisvenytetty tanko tai lanka saa esijännityksen, niin että se ei voi seuraavassa kuorinnassa antaa myöten. Koska kuoriminen seuraa välittömästi poikkipintaa pienentävää vetämistä, ei myötenanto ole mahdollinen suuremmissakaan valmistusnopeuksissa. Tällä tarkalla aineksen vetämisasteen vakioinnilla kohotetaan oleellisesti työn taloudellisuutta.

Keksinnön mukaisesti on myös edullista, että erotetaa kuorinnassa syntyvät lastut vähintään 5 mm etäisyydeltä aineksen pinnasta. Tämä on tärkeätä, jotta poistaminen tällä tavalla ei vaikuttaisi negatiivisesti lastujen juoksuun, vaan pikemminkin auttaa aineksen juoksua, niin että pinnat saavat paremman laadun.

Kuorinnassa voidaan aines voidella jo ohjauksen aikana, esim. suihkuttamalla tai johtamalla sen yhteyteen alkoholia. Ha-pettuvapintaisissa aineksissa tapahtuu aineksen ohjaus, vetäminen ja sen jälkeinen kuoriminen tarkoituksenmukaisesti suojakaasussa, niin että näin valmisteltu aines voidaan sen jälkeen vaikeuksitta jatkokäsitellä esim. pinnoittamistakin silmällä pitäen.

Tällainen pinnoitusmenetelmä on kuvattu esim. saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 052 462, minkä jälkeen pintakäsitelty, I! 68543 siis myös kuorittu tanko tai lanka päällystetään suojakaasussa pitkittäisestä kulkevalla, putkimaiseksi taivutetulla kuparinauhalla. Sen jälkeen tapahtuu näin muodostetun tangon tai langan poikkipinnan pienennys vähintään 50 % perusteellisen metallurgisen yhdistymisen varmistamiseksi sydämen ja vaipan välille.

Keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi on oleellista, että käytetään laitetta, joka käsittää pääaisassa holkkimaisen ohjaimen, sitä seuraavan vetokiven ja läpikulkusuunnassa enintään 6 mm etäisyydelle vetokiven taakse sijoitetun kuorintakiven. Etenkin pienempi vetokiven ja kuorintakiven keskinäinen etäisyys on välttämätön moitteettoman pinnan kannalta. Näin on mahdollista saada lastu, jonka paksuus on vain muutamia mm:n kymmenesosia, niin että voidaan melkoisesti kohottaa menetelmän taloudellisuutta .

Vetokivi voi olla asetettu säädettäväksi kiinteän kuorintakiven suhteen esim. siten, että vetokiveä voidaan säätää ulkoa päin vinojen tasojen avulla kiinteän kuorintakiven suhteen.

Kuorintakivessä voi olla yksi tai useampia kanavia tai porauksia jäähdytys- tai voiteluaineen syöttöä varten. Ei-rautametal-liseoksissa, jotka ovat taipuvaisia kylmähitsaukseen, käytetään e-dullisesti alkoholia, joka jäähdytysaineena höyrystyy ja mikä vielä tärkeämpää - haihtuu siinä tapauksessa, jossa aines on sen jälkeen vietävä suojakaasukammioon. Aineksen ohjaamisen, vetämisen ja kuorimisen suorittamiseksi suojakaasussa sijoitetaan kuorintalaite e-dullisesti koteloon, joka on alhaalta avattavissa tai jossa on ainakin alaspäin osoittavia aukkoja putoavien lastujen poistamiseksi.

Kuorinnassa syntyvien lastujen erottamiseksi on osoittautunut erikoisen edulliseksi järjestää vähintään 5 mm etäisyydelle kuorittavasta aineksesta pyöriviä sorvinteriä, jotka lastujen vapaasti poistuttua kuoritulta ainekselta huolehtivat lastujen paloittelusta. Tämä lastujen esteettömän poisjuoksun edellytyksenä on moitteetoman sileä pinta, jossa ei ole ontelolta, uurteita yms.

Keksintöä selitetään lähemmin suoritusesimerkkinä kuoviois-sa 1 ja 2 esitetyn, pinnoittamiseen käytettävän alumiinilangan kuo-rintalaitteen avulla.

Jotta mahdollistettaisiin esim. hapettuvapintaisten aineisten kuoriminen, tapahtuu, kuten kuviossa 1 nähdään tällaisesta aineesta valmistetun tangon tai langan kuorinta peitelevyllä 1 va- 6 8543 rustetun kotelon 2 sisäpuolella, johon voidaan syöttää suojakaasua lähemmin merkitsemättömillä syöttöjohdoilla. Koteloon 2 sijoitetun hoikin 3 sisäpuolelle on asetettu tämän hoikin ohjaamaksi ohjaus-kivet 4a ja 4b, joita voidaan liikuttaa akselisuunnassa edestakaisin kiintolaipalla 6 varustetun säätökaran 5 avulla, niin että oh-jauskivien vinoihin tasoihin yhtyvät ohjausholkin 7 tasot saavat aikaan hoikin 8 siirtymisen ja sen mukana vetokiven 9 aksiaalisen siirtymisen. Hoikin 8 tehtävänä on samanaikaisesti ohjata ei esitetty vedetty aines vetokiven 9 tuloaukkoon. Molemmat osat on sovitettu hoikin 10 sisään, joka on varustettu kanavalla, joka myös menee hoikin 8 läpi ja syöttää langalle tai tangolle sopivaa voiteluainetta ennen sen joutumista vetokiveen 9. Vetokiveä 9 vaihdettaessa voidaan vaihtaa holkki 10 yhdessä osien 8 ja 9 kanssa.

Kehältään vinotasoisen ohjausholkin 7, samoin kuin ohjaus-kivien 4a ja 4b ja kiintolaipallisen 6 säätökaran 5 avulla voidaan vetokiveä 9 siirtää poikittaistasossa aineksen läpikulkusuuntaan nähden. Tällä tavalla on mahdollista langan tai tangon moitteeton asettelu kuorintakiven suhteen. Kuviossa 1 esitetään kaksi neljästä ohjauskivisarjasta, joiden kiviä voidaan siirtää toistensa suhteen säätökaran 5 avulla. Säätökarassa on tätä tarkoitusta varten kaksi kierrettä, joista toinen on vasenkätinen, toinen oikeakäti-nen. Neljä ohjauskivisarjaa, joista kaksi on esitetty suoritusesi-merkissä, on järjestetty kehälle 90°:r. kulmavälein, niin että vetokiven asetus voi tapahtua suorakulmaisessa koordinaattijärjestel-mässä. Ohjauskivet tukeutuvat ulospäin hoikin 3 uriin, jolloin osalla 7 olevien vinojen tasojen kaltevuuden kompensoi ohjauskiven sisemmän juoksupinnan kaltevuus. Vetokiveä 9 aseteltaessa, mikä on välttämätöntä, kun läpikulkeva lanka tai tanko kuoritaan vain tois-puolisesti, ja tästä syystä on asetettava keskeiseen asentoon kuorintakiven suhteen, on siirtymisakselilla sijaitsevia säätökaroja samanaikaisesti kierrettävä vastakkaisesti, niin että yhden sarjan ohjauskivet liikkuvat vinoilla tasoilla ylöspäin ja toisen sarjan ohjauskivet alaspäin. Kiintolaippa 6 asemoi säätökaran 5 aksiaaliseen asemaansa osien 7 ja 10 väliin ja saa aikaan ohjauskivien 4a ja 4b tasaisen siirtymisen. Kaksi kiinnityssankaa 11 ylläpitävät vetokiven säädön hoikissa 3, joka puolestaan on kiinnitetty ruuveilla koteloon 2. Tiivistyslevy 12 suojaa säätömekanismia kuorin-talaitteen sisätilan puolelta metallilastuilta ja estää lisäksi li 5 68543 voiteluaineen pyyhkiytymisen pois ohjaimista. Laippa 13 pitää tii-vistyslevyn 12 vaadittavassa asennossa hoikilla 3.

Vastaanottoholkin 15 sisään on sijoitettu kuorintakivi 16, jolloin kuorintakiven 16 ja vetokiven 9 välinen etäisyys voidaan pitää miniminä osien 10 ja 15 konstruktiivisen muotoilun avulla. Samalla tavalla voidaan muuttaa myös kuorintakiven rakennetta. Vastaanottoholkin 15 kanava 17 johtaa sopivaa voiteluainetta, esim. alkoholia, kuorintakivelle 16. Itse kuorintakivessä ulottuvat voi-teluainekanavat edullisesti terien läheisyyteen aineksen kanssa kosketuksessa olevien särmien jatkuvan voitelemisen saavuttamiseksi. Kuorintakivessä olevien kanavien luku on sovitettu kulloistenkin kuorintaolosuhteiden mukaan.

Kuorintakivelle 16 tarkoituksessa osan 15 porareiässä oleva pyörötiivisterengas 18 estää voiteluaineen vuodon langan ulosmeno-reikään. Tätä tiivisterengasta puristetaan painerenkaan 24 välityksellä lautasjousella 25 kuorintakiven olaketta vasten. Tällaisesta tiivistyksestä poiketen voidaan itsestään ymmärrettävästi käyttää langan ulosmenoreiän tiivistämiseen muita tunnettuja tiivistyslait-teita tai menetelmiä.

Holkki 26 on asetettu pyörivästä vierintälaakerin avulla osalle 15 ja sitä käytetään sähkömoottorilla, joka on esitetty kuviossa 2 numerolla 27 merkittynä. Käyttimenä on tällöin esim. hihna 28. Hoikkiin 26 on kiinnitetty laippa 29 leikkuuterien 30 ja 31 pitämistä varten. Nämä leikkuuterät on kiinnitetty irrotettavasti tai jäykästi laipan 28 otsapintaan. Kuviossa 1 esitetyt leikkuuterät 30 ja 31 on asetettu pitkittäisestä ja poikittaisesta kuorintakiven 16 akselin suhteen eri etäisyyksille kuorintakiven leikkuusärmästä. Niiden etäisyys sovitetaan kuorittaessa syntyvän metallilastun spesifisten ominaisuuksien mukaan, so. sorvinterät asetetaan uudelleen sopivasti käytetyn aineksen mukaan.

Käyttöhihna 28 ja holkki 26 suojataan hihnakotelolla 32 me-tallilastuilta ja voiteluaineilta. Kotelon 2 alapuolelle on asetettu lastulaatikko, joka voi samanaikaisesti olla tehty kuljetus-säiliöksi tai olla varustettu lastunpoistolaitteella, joka kuljettaa vangitut lastut tavalliseen kuljetussäiliöön. Lastulaatikon pohjalle voi edullisesti olla sijoitettu suodatin ja putkiliitäntä voiteluaineen palautusta varten.

6 68543

Kuvio 2 esittää päällikuvassa kuorintalaitetta langan syöt-töpuolelta. Läpinäkyvä peitelevy 1 on kiinnitetty saranoilla 33 koteloon 2. Lukituslaite on merkitty numerolla 34. Käyttömoottori 27 on laipparakenteinen ja kiinnitetty käännettävään konsoliin 35 hihnan 28 kiristämistä varten.

Il

Claims (7)

7 ' 68543

1. Menetelmä lankojen valmistamiseksi, jossa menetelmässä lanka johdetaan kuorintalaitteeseen, pienennetään sen jälkeen sen poikkipintaa vetämällä ja kuoritaan langan pinta välittömästi tämän jälkeen, tunnettu siitä, että menetelmää käytetään työstettäessä alumiinilankaa, joka kuorimisen jälkeen peitetään pituussuunnassa kulkevalla, putkimaiseksi taivutetulla kupari-nauhalla ja jossa poikkipintapienennyksen avulla aikaansaadaan sisäinen liitos alumiiniytimen ja Däällvksen välille, ja siitä, että kuoriminen alkaa korkeintaan 6 mm päässä vetovaiheen päättymisen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johdetun aineksen poikkipinta pienenee vedon avulla noin 5

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet! u siitä, että kuorittaessa syntyvät lastut erotetaan vähintään 5 mm:n etäisyydellä langan pinnasta.

4. Laite patenttivaatimusten 1...3 mukaisen menetelmän suorittamiseksi jossa laitteessa on holkkimainen ohjain (8), sitä seuraava vetokivi (9) ja läpikulkusuunnassa vetokiven taakse sovitettu kuorintakivi (16), tunnettu siitä, että vetokiven (9) ja kuorintakiven (16) välinen etäisyys on korkeintaan 6 mm.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetokivi (9) on esim. vinojen tasojen avulla säädettävissä ulkoa päin suhteessa kiinteään kuorintakiveen (16).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetokiven (9) säätö tapahtuu säätökarojen (5) avulla akselin suunnassa siirtyvillä ohjauskivillä (4a,4b),joiden vinot tasot osuvat yhteen ohjausholkin (7) vastaavien tasojen kanssa, joka ohjausholkki puolestaan vaikuttaa säätävästi ainesta ja veto-kiveä (9) ohjaavaan hoikkiin (8).

7. Patenttivaatimusten 4...6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuorintavaiheessa syntyneiden lastujen erottamisesta huolehtivat vähintään 5 mm:n päässä kuorittavan aineksen ympärillä kulkevat sorvinterät (30,31).