FI67794B - Maskin foer framstaellning av ett huvud pao ett skaft saosom spikar eller skruvar - Google Patents

Description

RÄläF*l ΓΒ1 rt^HUULUTUSJULKAISU ,n n O A

B 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 6/794 (51) Kv.lk//lnt.C».* B 21 G 3/12 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentin sökning J$0608 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngadag 22.02.79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 22.02.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offendIg 24.08.79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 28.02.85

Patent- och registerstyrelsen v ’ Ansökan Utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 23.02.78 Tanska-Danmark(DK) 819/78 (71) Aktieselskabet Nordiske Kabel- og Traadfabriker, La Cours Vej 7, 2000 Ktfbenhavn F, Tanska-Danmark(DK) (72) Ove Nielsen, Htfrsholm, Leif Nielsen, Ballerup,

Tarras Wanheim, Mbenhavn, Tanska-Danmark(DK) (71*) Oy Kolster Ab (5*0 Kone kannan valmistamiseksi varteen, kuten nauloihin tai ruuveihin -Maskin för framställning av ett huvud pä ett skaft, säsom spikar el 1er skruvar

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 lajimääriteosassa il-moitetunlaista konetta erikoisesti kantojen muodostamiseksi nauloihin tai ruuveihin muovaamalla yhdessä ainoassa työprosessissa kanta yhdistettyä valssausta ja taontaa käyttäen.

US-patentissa n:o 2 917 756 on tunnettu laite naulankantojen valmistamiseksi, jossa naulanvarsi, jota nimitetään myös naulan rungoksi, on aksiaalisesti asetettu rengasmaiseen työkaluun ulottumaan jonkin matkaa tämän toisen tasaisen sivupinnan ulkopuolelle, jolloin työkalussa on ontelo, joka määrittää kannan muodon. Naulankanta valmistetaan saattamalla naulanvarsi, työkalun pyöriessä akselinsa ympäri, toimimaan yhdessä useiden telojen kanssa, jotka on pantu pyörimään kukin oman akselinsa ympäri, jotka kaikki ovat kohtisuorassa työkalun akselia vastaan, kehänopeudella, joka on hieman suurempi kuin naulanvarren kehänopeus työkalun akselin ympäri. Tässä tunne- 67794 tussa koneessa valmistetaan naulankanta periaatteessa tyvin tunnetulla tavalla muovaamalla sitä monta kertaa peräkkäin useilla tela-v a i ku uks 111a.

Tässä tunnetussa koneessa on kuitenkin eräitä haittoja. Ensiksikin on pakko käy Itää vastateioja, joita on yhtä monta kappaletta kuin edellä mainittuja teloja asetettu työkalun vastakkaista tasaista sivupintaa vasten. Työstöteiojen kehänopeus on, kuten yllä mainittiin, naulanvarren nopeutta suurempi, varren ulkonevan osan estämiseksi taipumasta taaksepäin liikesuuntaan nähden, kun varren pää kohtaa telan. Jolta tela voisi pakottaa varren päätä eteenpäin. vaaditaan riittävän suuri kitkavoima telan ja varren pään väli;!- Vu1 n :·. 1 : loin voidaan saavuttaa riittävä kitkavoima, kuri käytetään s’,;;: te- - . -'..ison suurihalkai s i j ais ia teloja, jolloin tunne tul st ci koneissa tule. suuria ja kalliita valmistaa. S 5. lvi paitsi eivä' valmiiden nau.en: tunnetusta koneesta poistamiseen käytetyt laitteet ole yksxnkor-,a ula eivätkä käyttövarmoja.

Esillä olevan keko .innon tavoitteena on saada aikaan Kuvata· -e·· -one, jossa mainitut haitat on vältetty.

Tähän tavoitteeseen päästään muodost -mail a kone s it en και n patentt 1 vaatimuksen 1 turinusmerkk i osassa on ilmoitettu, vekoinvo perustuu siihen uuteen oivallukseen, että yhtäältä työkalun j a toisaalta ‘elän varren ja telan koske ·' u s p i s t e e n kautta kätkevien tan-yen Itien välisen kulman pitkiä c: JI a mahdolil s imman pier;: ja vo- kav-Lännö u/di olla vain 3° no rr.ua 1 ; i nauJ ankan-»· aa va? m.istettciesso .

! ätiän voitaisiin päästä tunnetulla tekniikalla, jossa käyte . n: nv vökui ulkopuolista ru.l I riista, rävtyv telojen lukumäärän r.u~ uu.do.-r-s : i an olla suurempi kuin \C fit uu 1 Liu in lus Lama; kv ir’ on kiyniVio,:.'.. suvaittavissa, mutta nos-a Vriiirtö perustan s in äpuo l .lsc en rut seen, voidaan päästä ml eli min a: sen pieniin, mainittujen tanyent · välisiin kulmiin helposti ίοην I e t tavi ss a oi s. van tel akat :,c:i s .k käyttäen. Sisäpuolinen rullaus tuo viedä mukanaan tucktimh·-·· .· "jrr s uurentamisedun, sillä, useita v.rr: ; a vc Mn en asettaa r :.ηηα - o .-· siaal.i tasoihin rengasmaiseen työkaluun, niin että kanna·*: muov-r.-rv ykien ainoan telan avulla. 'I’uuue t v 1... a ts>kn j deal 1 a ‘r*l von.nu P a o. hän tuotantonopeuden li säysmahdo [ 1 l suu teen , kosiva :' au. i anvainr en ay. te - eli li ikenopeus Οτι riippuvain en varsien e f3.1 syydin to : eT e a,..00:0 toisen työkalun eli matriisin oy ör i mis ak s oli s t n. Sitä pai l s... v-'-'.o tunnetulla tekniikalla valmistaa vain 1' ie tyn s L tai s ’ - nau.ej;v, u '1' 67794 sitä vastoin keksinnön mukaisella koneella voidaan valmistaa nauloja, joiden pituutta eivät työkalut rajoita, koska naulojen kärjet voivat vapaasti työntyä esiin työkalun ulkokehästä.

Materiaalin saamiseksi jakautumaan parhaalla mahdollisella lavalla onteloon, on telan kehänopeus edullisesti hieman suurempi kuin varsien nopeus. Tällöin voidaan ylhäältä katsottuna saada täysin symmetrinen kanta, joka ei kuitenkaan eräissä tapauksissa tule tarkasti kohtisuoraan vartta vastaan. Patenttivaatimuksessa 2 ilmoitetuilla toimenpiteillä saadaan kanta sekä symmetriseksi että kohtisuoraan vartta vastaan.

Patenttivaatimus 3 ilmoittaa rengasmaisen työkalun suositetun suoritusmuodon, joka edullisesti on varustettu patenttivaatimuksessa 4 mainituilla muovausleuoilla, jotka ovat vaihdettavia, niin et. ie kone voidaan suhteellisen nopeasti muuntaa muunmittaisten kantojen valmistamiseen.

Varret voidaan pitää kiinni patenttivaatimuksessa 5 maini nm vasteen avulla tai patenttivaatimuksessa 6 mainituilla toimenpiteillä .

Patenttivaatimuksessa 7 ilmoitetuilla toimenpiteillä saadaan varret hyvin yksinkertaisella tavalla pidetyiksi kiinni työstöalueel-la sekä aihiot hyvin helposti syötetyiksi ja poistetuiksi suureita työstöalueen ulkopuoliselta kehän osalta.

Tela on normaalisti järjestetty patenttivaatimuksessa 8 lähemmin ilmoitetulla tavalle.

Mainittuun telan ja varren väliseen nopeuseroon voidaan es.in., päästä hyvin yksinkertaisella tavalla patenttivaatimuksessa 9 ilmoitetuin toimenpitein samalla, kun voidaan esikuormittaa telaa painamalla sitä työkalun sisäkehää vasten ia järjestämällä se vierintä-ratojen tukemako!, niin että telan pinta on juuri ia juuri erillään muovaus leuoista. 1.isäksi on mahdollista tyytyä käyttämään vain okc telaa tai työkalua siirtämällä käyttövoima vierintäratojen välityksellä. Jos riittävän suurta käyttövoimaa ei voida tällä tavalla siirtää, vierintäradat voivat olla hammastetut, kuten patenttivaat L.muk-sessa 10 on esitetty.

Patenttivaatimuksessa 11 ilmoitetuin toimenpitein saadaan muovaus leukoj en, joissa on esim. kart-iomamen aukko eli kolo, valmistus hyvin yksinkertaiseksi. On osoittautunut mahdolliseksi sovittaa koneen parametrit kuten suhteellinen nopeusero telan ja työkalun 67794 välillä, sisäänmenokulma varren ja telan välillä sekä muut parametrit niin, että kanta voidaan saada aikaan vapaalla muovauksella, so. että muovausontelon aukko määrittää kannan alasivun, mutta ei sen reunaa, joka muodostuu vapaalla ulospäinjuoksulla, osittain muovaus-leukojen ulkopuolisessa tasossa. On myös osoittautunut mahdolliseksi valmistaa D-muotoinen kanta vapaalla muovauksella käyttäen esim. patenttivaatimuksen 12 mukaisia toimenpiteitä. Näin tehden päästään siihen, että kannan suora reuna sijaitsee tarkoin naulan rungon tasossa, mikä on merkityksellistä, jos naulat on lipastettava tai ma-kanisoitava neulapistooliin, jossa niiden runkojen tulee olla tiiviisti vierekkäin. Samaan voidaan päästä patenttivaatimuksessa 13 ilmoitetuin toimenpitein, jotka lisäksi estävät purseen muodostumisen kannan suoraan reunaan, ja jolloin laipan halkaisija on niin suuri, että naulan rungon pään deformoituminen eli muodonmuutos ei etene laipan ja muovausleuan väliseen ylimenokohtaan.

Kuten edellä mainittiin, vapaasta muovauksesta on tuloksena, että kannan yläsivu sijaitsee muovausleukojen ulkopuolella, jolloin telan etäisyys muovaus leuoista eli telan ja muovausleukojen välys voidaan tehdä sellaiseksi, että pienet vieraat esineet eivät voi päästä juuttumaan kiinni telan ja muovausleukojen väliin. Patenttivaatimuksessa 14 ilmoitetuilla toimenpiteillä vältetään lisäksi patenttivaatimuksessa 9 esitetyt vierintäradat, niin että koneen työs-töalue on tunnoton pienehköille vieraille esineille.

Patenttivaatimuksen 15 mukaisin toimenpitein saadaan koneen voimansiirto täysin suljetuksi sen toiselle sivulle toisen sivun ollessa vapaa ja salliessa työstöalueen tarkastelun ja valmiiden tuotteiden poiston ilman vieraiden esineiden kiinnijuuttumisvaaraa.

Patenttivaatimuksessa 16 ilmoitetuilla toimenpiteillä saadaan vielä yksi "vapausaste" koneen säädössä.

Patenttivaatimuksessa 17 mainitun rivan avulla voidaan yhdessä ainoassa työvaiheessa valmistaa sekä ruuvinkanta että tähän ura, jolloin mainittu ripa tai lista määrittää uran mitat.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa muutamien suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää periaatepiirroksen keksinnön perusajatuksen selventämiseksi; kuvio 2 esittää samaa kuin kuvio 1, mutta tässä on kyseessä vajaakannan valmistus, 5 67794 kuviot 3 ja 4 esittävät keksinnön mukaisen koneen ensimmäisen suoritusmuodon, jolloin kuvio 3 esittää pystysuoran leikkauksen kuvion 4 linjalta III-III ja kuvio 4 leikkauksen kuvion 3 linjalta IV-IV, kuviot 5 ja 6 esittävät osan renkaanmuotoisen matriisin kahdesta suoritusmuodosta, kuvio 7 esittää leikkauksen keksinnön mukaisen koneen toisesta suoritusmuodosta, kuvio 8 esittää kiinnipitoelimen kannalla varustettavien aihioiden kiinnipitämiseksi, kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen koneen vielä yhden suoritusmuodon, ja kuviot 10-12 esittävät koneen muovausleukojen eri suoritusmuotoja.

Ennen kuin kuvataan keksinnön mukaisen koneen eräitä suoritusmuotoja, selitetään ensiksi kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä, mille uudelle oivallukselle keksintö perustuu. Seuraavassa kuvauksessa kohdistutaan naulankantojen valmistamiseen, vaikkakin itse konetta voidaan, kuten edellä mainittiin, käyttää esim. ruuvien tai pulttien kantojen valmistamiseen. On osoittautunut, että kannan materiaali saadaan todella hyvin rajatusti levitetyksi, kun materiaaliin vaikuttaa taonnan, mikä on hyvin tunnettua naulojen valmistuksessa ja valssauksen yhdistelmä. Muovausontelon täyttämiseksi voidaan edullisesti saada aikaan suhteellinen nopeusero telan ja naulaa kiinni pitävän työkalun välille. Kuviossa 1 on esitetty tela 1, joka pyörii nuolen P1 suuntaan ja on sovitettu toimimaan yhdessä naula-aihioiden 3, 4 kanssa, jotka on kiinnitetty työkaluun 2, jota kuljetetaan .nuolen P2 suuntaan. Yllä kerrotun mukaan telan 1 kehänopeus on siis hieman työkalun 2 siirtonopeutta suurempi.

Lisäksi on osoittautunut, että naula-aihion suhteellisen pienellä sisäänmenokulmalla on merkitystä naulamateriaalin tehokkaalle ja hyvin rajatulle levitykselle muovausontelossa 5, joka kokonaan tai osittain määrittää naulan kannan muodon. Sisäänmenokulma on määritetty kulmaksi u kuviossa 1 ja on sama kuin telan 1 siinä pisteessä olevan tangentin, jossa se alkaa koskettaa naula-aihiota 3, ja työkalun siinä pisteessä olevan tangentin välinen kulma, jossa naula-aihio 3 on kiinnitetty työkaluun. Esitetyssä esimerkissä työkalun 2 tangentti on yhdensuuntainen itse työkalun kanssa, mutta kulman u 6 67794 määrityksen riippuvuus työkalun tangentista tulee merkitykselliseksi myöhemmin, kun työkalu on kaareva. Mainittu sisäärunenokulma on esitetyssä tapauksessa niin pieni, että se on käytännöllisesti katsoen mahdoton kuviossa 1 esitetyssä tavassa, kun telan 1 halkaisijan oi -tää olla hyvin suuri. Keksinnön mukaan työkalu on yksi tai monta ··><-· · gap ta, joiden sisäpuolella tela 1 pyörii, mistä seuraa, että voidaan päästä hyvin pieniin kulman u arvoihin.

Nyt kuvattava keksinnön ensimmäinen suoritusmuoto on esimerkiksi järjestetty valmistamaan supistettuja eli vajaakantisia nauJo-]a. Vujaakdjvtanauloja käytetään pääasiassa naulapistooleissa, jöisen naulat ovat makasiineissa tai lippaissa ennen kuin ne pannaan pistoksiin. Naulojen mekanisoinnissa ne asetetaan tasoon mahdOllisimma:, l.ähel k äin ja naulat saadaan tiheämmin pakatuksi pienentämällä naui.,- _ kantaa niin, että naulojen varret eli rungot voivat rajoittua toi-'·'· ’ in s n naulan koko pituudelta. Kun naular.kantaa katsotaan ylhäältä, rae rkl tsee tämä sitä, että naulankannas ta on. poistettu ympyrän segmentti. Kuviosta 2 nähdään kuviota 1 vastaavasti tela 6 ja työkalu 7 jospa on muovausontelo 8 vajaakantaa varten. Vajaakantanauioja valmi st ottaessa on sisäänmenokulma u tehtävä vähän suuremmaksi kuin töyskantaisia nauloja valmistettaessa, mutta suurennettua sisäänme-nokulmaa ei. kuitenkaan voida käytännössä tunnetulla tekniikalla toteuttaa. Kun tela d kohtaa naula-aihion tässä suurennetussa s: sää rime n ok u 1 ma s s a, naula-aihio 9 taipuu taaksepäin kuviossa ? esiretyst.i ja. ’ I ;u alas onteloa 8 kohti. Myöhempänä ajankohtana tulee tangent -’1 kulmasta v niin pieni, että telan 6 ja naula-aihion 9 välinen vitka aiheuttaa alkavan valssautumisen, minkä jälkeen yhdistetty valssaus- ja t a on t apro s e s s i saa aika en purseettoTriar ja toleransseilta^.-., hyvin rajoitetun naulan, niin että valmis naula voidaan suoraa pää-,'.· viedä makasinoiravaksi ilman väli työstöä. Aiemmin on täytynyt ajaa nauloja pyörivän rummun sisässä n. 2 0 minuuttia pursed aen poisran i · ......

si ja tunnetut työkalut ovat ennen vaatineet n Intoisen j a huolellisen kunnossapidon, jotta voitaisiin y.LIäpi+ ää nauhapistooieihiri tarkoitettujen naulojen toleranssit. Keksinnön mukaisessa koneessa eivät työkalut mainittavasti kulu, ensiksikin, koska materiaali?·*. ras:-tus on tasainen eikä luonteeltaan iskumainen ja toiseksi naula-aihio-. taaksepäintaivutus aiheuttaa naulan runkoon kohdistuvan aksiaa]i sen paineen keventymisen, millä vältetään purseet niiden tyokaJujen taholla, jotka pitävät kiinni naulaa rungosta suurta aksiaalista voimaa vastaan.

7 67794

Kuviossa 3 on esitetty pituusleikkaus keksinnön mukaisen koneen suoritusmuodosta, jossa tela 10 vastaa kuvion 2 telaa 6 3a rengas 11 vastaa kuvion 2 työkalua 7. Renkaassa 11 on sisähammastus 12, joka on aksiaalisesta erillään telan 10 sivuista ja rynnössä ham-maskäyttöön 13, jota moottori M käyttää. Telaa 10 käytetään omalla moottorillaan tai sitä voi myöhemmin kuvattujen elimien välityksellä käyttää rengas 11, jolloin on muistettava, että telan 10 kehäncpeus on hieman suurempi kuin renkaan 11 sisäkehänopeus. Kun tämä nopeus-ero on optimi päästä katsoen täysin symmetrisen kannan saavuttamiseksi, saattaa mm. kannan toisesta dimensiosta riippuen olla tarkoituksenmukaista, että varren jatke, jota viiva L edustaa kuviossa 3, sijaitsee jonkin verran sivulla työkalurenkaan keskipisteestä C, millä saavutetaan se, että valmiin kannan yläpinta on tarkoin kohtisuorassa vartta vastaan. Kuviossa 3 esitetyssä pyörimissuunnassa varsi osoittaa vasemmalle keskipisteestä C ja siis muodostaa parin asteen suuruusluokkaa olevan kulman renkaan 11 säteen kanssa.

Valmiissa naulakoneessa on lisäksi muutamia sinänsä tunnettuja asemia, joita ei lähemmin kuvata, mutta jotka on osoitettu kuviossa 3, jolloin asemassa 14 tapahtuu suoritus, yhdistetty katkaisu ja kärjenmuodostus sekä naula—aihion syöttö renkaaseen 11. Naula—axhio syötetään säteittäisesti, minkä mahdollistavat onteloiden 16 vinot sivut 15, jotka ottavat naulan/naulat vastaan. Selvyyden vuoksi on esitetty vain telan 10 alueella sijaitsevia ontelolta 16, jota aluetta seuraavassa nimitetään työstöalueeksi, jolloin on kuitenkin ymmärrettävä, että vastaavia ontelolta on jaettu koko renkaan 11 ympäri. Valmiit naulat poistetaan asemassa 17, josta ne kuljetetaan edelleen pakattaviksi tai makasinoitaviksi..

Kuviosta 4, joka esittää leikkauksen kuvion 3 linjalta IV-IV, nähdään, että rengas muodostuu kahdesta toisiinsa nähden vinoon asetetusta työkalurenkaasta 1Λ ja HB, jotka on kiinnitetty laakerien, jotka voivat olla kuula]aakereita tai ralialaakercita, sisärenkaisiin 18A ja 18B, jolloin niiden ulkcrenkaat 19A ja 19B on kiinnitetty vastaaviin kannatuslevyihin 20A ja 20B, joista 20A nähdään kuviossa 3 ja on jäykästi kiinnitetty pöhjaisattaan 21, kun taas levy 20B on pyörivästi liitetty pöhjalaattaan 21, niin että levyjä 20A ja 203 renkaineen voidaan puristaa toisiaan kohti ruuvin 22 avulla. Tela 10 on kiinnitetty akseliin 23, joka on pyörivästi laakeroitu pallomaisten laakerien 23A ja 23B avulla levyihin 20A ja 20B.

67794

Kuviossa 5 on esitetty osa toisesta kuviossa 4 esitetystä työkalurenkaasta 11A tai 11B. Rengas on kiinnitetty sitä vastaavaan sisärenkaaseen ruuveilla ja sen sisäkehään on muodostettu vierintä-rata 24. Tämä vierintärata toimii kantopintana telalle 10 (ks. kuviota 4), jossa on vierintäradat eli pinnat 25A ja 25B vastaavien renkaiden 11A ja 11B vierintäpinnoille. Telan vierintäratojen 25A ja 25B halkaisija on pienempi kuin telan 10 keskiosan halkaisija, jonka keskiosan pinta 26 on järjestetty toimimaan yhdessä naula-aihioiden kanssa. Naula-aihioita pitävät kiinni kaksiosaiset työkalut, joita nimitetään myös muovausleuoiksi, jolloin kuviossa 5 on esitetty toinen osa 27 neljästä muovausleuasta. Kumpikin työkalunosa 27 muodostaa puolet muovausontelosta, jossa on ontelo 16 naula-aihioiden vastaanottamiseksi, kuten kuviossa 5 on esitetty, ja aukko 28. Onteloon 16 sisältyy myös puolikanava 29, jonka mitat vastaavat käytetyn nau-lanrungon mittoja, jolloin on ymmärrettävissä, että naula-aihiot voidaan pidättää aksiaaliselta liikkumiselta kahden työkalunpuolis-kon rajaamassa kanavassa edellä mainitulla työstöalueella, joka ulottuu kappaleen matkaa telalta 10 tämän molemmille puolille, joka matka on riippuvainen työkalurenkaiden 11 A, 11B väliinsä muodostamasta terävästä kulmasta, ks. kuviota 4. On siis ymmärrettävissä, että naula-aihiot voidaan säteittäisesti syöttää koneeseen asemassa 14 (kuvio 3), jolloin työkalunpuoliskot 27 ovat tässä kohdassa vähäisellä etäisyydellä toisistaan, samalla kun aihioita pidetään tehokkaasti kiinni työkalunpuoliskojen 27 välissä mainitulla työstöalueella. Vastaavalla tavalla on ymmärrettävissä, että valmiit naulat voidaan poistaa kuviossa 3 esitetyssä asemassa 17, missä työkalunpuo-liskojen välimatka on maksimaalinen, niin että naula on helposti poistettavissa.

Kuviosta 5 nähdään, että työkalunpuoliskojen 27 yläsivu on sijoitettu jonkin matkaa (etäisyys "a" kuviossa 5) vierintäradan 24 alapuolelle, ja koska telan vierintäradat 25A ja 25B luistamatta vierivät vierintäradalla 24, saadaan säde-eron johdosta eri kehäno-peus telan 10 pinnalle 26 työkalujen 27 yläsivuun verrattuna, niin että yksinkertaisella tavalla päästään edellä mainittuun, toivottuun nopeuseroon, jonka etäisyys "a" määrää. Telan 10 pinnan 26 halkaisija on määritetty sellaiseksi, että se on hiukan erillään työkaluista 27 samalla, kun pelkästään vierintäradat ottavat vastaan sen puristusvoiman, jonka tela 10 voi kohdistaa nauloihin. Kuviosta 4 ei voi 9 67794 da (eikä myöhemmästäkään kuviosta 7) tätä välystä nähdä, koska se on hyvin pieni. Kuviossa 5 on työkalunpuolisko 27 esitetty yhtenä kappaleena, mutta koska osan, joka sisältää aukon 28 ja kanavan 29, täytyy olla karkaistu, työkalut ovat edullisesti jaetturakenteisia siten kuin voidaan nähdä kuviosta 6, joka esittää renkaiden toisen suoritusmuodon.

Kuviossa 6 on työkalun alin osa 16 muodostettu yhtenäiseksi renkaan 30 kanssa, johon esim. ruuveilla on kiinnitetty kovametalli-paloja 31, joissa on kuvion 5 yhteydessä esitetty ontelo ja siihen kuuluva kanava, johon naula-aihio kiinnitetään työstöalueella. Kuviossa 6 on rengas 30 lisäksi varustettu vierintäradan kohdalta ham-mastuksella 32, joka on sovitettu ryntöön telan vierintäradoilla olevan vastaavan hammastuksen (ei esitetty) kanssa. Haminastus on välttämätön, kun telan ja renkaan välillä on siirrettävä niin suuria vääntömomentteja, että aiemmin mainittu sileiden vierintäratojen välinen kitkavoima ei ole riittävä.

Keksinnön mukaisen koneen yllä kuvatussa suoritusmuodossa on esitetty vain kaksi rengasta naulan- tai ruuvinvarsien vastaanottamiseksi yhteen säteittäiseen tasoon. Tuotantonopeutta voidaan kuitenkin lisätä sijoittamalla kolme tai useampia renkaita rinnatusten, niin että yksi ainoa tela, joka ulottuu kaikkien renkaiden läpi, voi muovata kannat useihin renkaiden aksiaalitasoissa sijaitseviin varsiin. Varret voidaan myöhemmin pitää paikoillaan asettamalla renkaat vinoon toisiinsa nähden, mutta renkaiden lukumäärän ollessa suurehko, saattaa olla tarkoituksenmukaista käyttää muita keinoja varsien kiinnipitämiseen työstöalueella, mitä kuvataan seuraavassa kuvioon 7 viitaten.

Kuviossa 7 on esitetty kolme rengasta 33, 34, 35, jotka aiemmin kuvatun suoritusmuodon tavoin on kiinnitetty vastaaviin laakerien sisärenkaisiin, joita ei yksinkertaisuuden vuoksi ole kuviossa esitetty, sillä ammattimies voi ilman muuta lisätä nämä koneenosat. Ei-esitetyt koneenosat kiinnittävät lisäksi telan 36, jossa on kaksi vierintärataa 37 ja 38 toimimassa yhdessä varsien 39 ja 40 kanssa, jotka pidätetään kukin omassa kaksiosaisessa työkalussaan, vastaavasti 41, 42 ja 43, 44. Vierintäradoissa 37, 38 on samassa linjassa varsien 39, 40 kanssa ympärikulkeva ripa 45, 46, joka työkalujen vastaavaan uurrokseen 45A, 46A työntyessään muodostaa uran varsien 39, 40 kantaan, jotka varret voivat siis olla ruuvinvarsia. Telassa 10 67794 3G on lisäksi vierintäradat 47, 48, 49, jotka rajoittuvat renkaiden 33, 34, 35 vastaaviin vierintäratoihin niin kuin selitettiin kuvlor 4 yhteydessä, jolloin on ymmärrettävissä, että vierintäradat voivan olla muodostetut joko kuvion 5 tai kuvion 6 mukaisiksi. Keskiroritaju 34 ei tarvitse olla telan käyttämä, sillä sitä pyörittävät siihen kuuluvat työkalut, jotka työstöalueen sisäpuolella osittain sulkeutuvat ruuvi aihioiden ympärille, jotka siis toimivat vääntiöinä. Vn'· poehtoisesti voivat renkaat kaikissa kuvatuissa suoritusmuodoissa olla varustetut useilla vääntiötapei 11a (ei esitetty), jotka 1 aikavälein kehälle jaettuina ulottuvat aksiaalisesta renkaiden lani vaaniomomenttien siirtämiseksi näiden välillä.

Kuviosta 7 voidaan nähdä työkalunpuoliskojen 41 ja 4« n'! oi luvan niitä vastaavissa renkaissa 33 ja 35 olevien aukkojen Iäti hv jonkin matkaa työntyvän ko. renkaiden tasaisten ulkosivujen ah-,<_vn1;-· le Ile. Näiden työkalunpuolisko j en ulokkeet on järjestetty toimi.maar yhdessä niitä vastaavien elimien 50 ja 51 kanssa, jotka ovat samanlaiset, joten vain elintä 51 lähemmin selitetään kuvion 8 yhteydessä. Mainitut elimet on järjestetty kohdistamaan voimakkaan paineen työkalunpuoliskoihin 41 ja 44 edellä määritellyllä työstöalueen! la, missä molempia varsia 39 ja 40 sekä muita varsia niiden sijaitessa työstöalueen sisäpuolella pidetään kiinni, aksiaalisen 1 iikieen os4ö-västi telan vaikuttaessa niihin.

Kuten mainittiin, kuvio 8 esittää toisen puristuskin men 51 ylhäältä nähtynä. Puristueelin käsittää kaksi, edullisesti käy tetyä ketiuoyörää 52, 3 3, joiden ympäri kulkee ketju, joka koostuu a soi s i <; pyörien 52 ja 53 pyörimisakselin suuntaisista pyörivistä rullista 54, jotka on liitetty tois i insa prof i ililevyillä 55, jotka vom aactv, nähdä myös kuviossa 7. Ke t j utyörien 5? ja 53 välissä on j oht ok appal c-56, johon ennalta määrätty ponnevoima vaikuttaa ketjua kohti osuttavassa suunnassa ia jossa toimiakseen yhteistyössä ketjun kanssa, on edullisesta päis tään kaareva johtorata 57, joka määrittää työn tl-alueen ulottuman. Puri s t u s e 1 j me n 50 ollessa muodostettu puri ••-‘-us ··!··-men 51 kaltaiseksi on yrmärrettävissä, että työstöalueen sisäpuolella voidaan saada aikaan riittävä paine työkaluja vastaan varsien kiinnipitämiseksi, kun taas työstöalueen ulkopuolella varret ovat niin löysässä työkaluissa, että ne voidaan ottaa pois ja pistää näihin .

Varret voidaan vaihtoehtoisesti pidättää telalta poispäin 67794 .suuntautuvalta pitki ttäi r» 1 .i i ikeeItä samantapaisen telaketjuroekanxs- nii n avulla kuin kuviossa 8 on esitetty asentamalla tällainen mekanismi työstöalueeLie varsien kärkipäi tä vastapäätä. Tässä tapauksessa olisivat työkalut, järjestetty vain ohjaamaan varsia ja määrittämään kannan muodon.

Kuvio 9 paljastaa keksinnön mukaisen koneen eräitä sopivia detaljeja, jo Lioin se esittää koneesta leikkauksen, joka vastaa edellä kuvatun suoritusmuodon kuviossa Ί esitettyä leikkausta. Isojen laakerien uIkorenka.it GO, G 1 on aiemmin esitetystä kiinni terty koneen vastaaviin sivukuppa1 ei s 1 in G?, 63 esim. ruuveilla. Laakerien sisärenkaat ok, 65 pyörivät erillään sivukaopaleista 62, 63 ja sisärengas Gt on varustettu s j sähammastuksel la 66, joka on rynnössä hum-maskäytön 67 kanssa, jota esittämätön käyttömoottori käyttää. Sisärenkaat kannattavat kumpikin omaa puoliskoaan 68 ja 69 useista kaksiosaisista työka] uis ta , joita kuvataan t uonnemoana kuvi o Ϊ deJi : IL — 1 r yhteydessä. Akseli 70 ori jäykästi liitetty telaan 71 , jota pyöri te-tään akseliin 7fi jäykästi kiinnitetyn hammaspyörän 72 avulla, loka o-rynnössä hammas sukseen 66. liammasnyörän 72 jakohalkaisija on telan 71 halkaisijaa pienempi, joten telan 71 kehänopeus on hieman suurempi kuin nauJ a-aihion 73 telan kanssa yhdessä toimivan pään.

Kuviossa 9 esitetty suoritusmuoto on lisäksi varustettu suojaus levyllä 74, joka olennaisen tiiviisti ulottuu renkaan 64 sisu-kehään asti ja joka voi tukijalkojen avulla olla kiinnitetty sivulevyyn 67, kuten viitteellä 7 5 on osoitettu. On siis huoma t4 avu, että koneen koko voimansiirto sijaitsee suojalevyn 74 takana, joten vieraita esineitä ei pääse hampaiden väliin. Toisaalta taasen koneeseen voidaan vaaratta päästä käsiksi toiselta puolelta sivut a ppalaessa 63 olevan aukon 76 kautta, niin että konetta voidaan ta n k k a. 11 -la ja valmiit naulat voidaan ottaa pois kaaviolla sesti esitetyn po autoaseman 77 avulla.

Työkalunpuoliskot eli muovausleuat 6 3 , 69 on suuremmassa mittakaavassa esitetty kuviossa 10, jossa ne on merkitty 68a ja 6'Li . Muovausleukojen välissä on esitetty naula, jolla on pyöreä kanta 78, joka on muovattu yhteistoiminnassa telan kanssa, josta on esitetty osa 71a. Edellä kuvattuihin muovausleukoihin verrattuna leuoille 68a ja 69a on tunnusomaista, etua niiden välinen ontelo, paitsi että se käsittää naulaa kiinni pitävän kanavan, muodostaa tolaa 71a pii in kääntyneen aukon eli kolon, jossa on kartiomaiset sivupinnat. Muovaus- 12 67794 leuat 68a, 69a eivät toisin sanoen määritä tai rajaa naulankannan reunaa, vaan sen sijaan materiaali voi vapaasti levitä ulospäin, osittain muovausleukojen ulkopuolisessa tasossa, millä saavutetaan suurempi välys muovausleukojen ja telan välille. Tästä seikasta seuraa kuviossa 9 esitetyn suojalevyn 74 yhteydessä, että pienetkään vieraat esineet eivät voi päästä koneen käyttöosaan.

Muovausleukojen 68a, 69a aukon, joka määrittää kannan 78 vinon alapinnan, ei välttämättä tarvitse olla kartiomainen, vaan sillä voi olla muu muoto, kuten esim. sellainen, joka sopii neliökantanaulan alasivulle. Ratkaisevaa on, kuten mainittiin, että naulankannan reuna muodostetaan vapaalla muovauksella, mikä on mahdollista oikein sovittelemalla koneen eri parametrit, joista esim. telan 71a ja naulankannan 78 välinen kitkakerroin on merkityksellinen. Tätä parametriä voidaan muuttaa varustamalla telan pinta kitkaa edistävällä kuvioinnilla. Muovausleuat on edullisesti järjestetty lisäksi niin, että naulanrunko eli -varsi saadaan kuviossa 3 viivan L osoittamaan asentoon.

Yllä kuvattua vapaata muovausta voidaan myös soveltaa supistettujen naulankantojen valmistuksessa esim. käyttäen kuviossa 11 esitettyjä muovausleukoja 78, 79. Muovausleuan 79 aukko rajoittaa vain naulankannan 80 alasivua, joten naulankannan kaareva reuna saadaan aikaan vapaalla muovauksella. Naulankannan 80 suoran reunan määrittää muovausleuan 78 tasainen pinta 82, joka ainakin ulottuu naulankannan alareunasta jonkin matkaa ylöspäin telan 81 (esitetty vain osa) tasaisen sivupinnan rinnalle. Huomautetaan, että kuviossa 11 esitettyjä muovausleukoja käytettäessä naulankanta on 90° kulma-asennossa kuvioissa 5 ja 6 esitetyissä työkaluissa olevien naulankantojen asentoon nähden.

Kuten jo edellä selitettiin, supistetun naulankannan suoraan reunaan ei haluta pursetta. Tällainen purse saattaisi syntyä kuviossa 11 esitetyillä työkaluilla näiden kuluessa, mutta täysin vältetään kuviossa 12 esitetyillä työkaluilla. Muovausleuka 79a on muodostettu samalla tapaa kuin muovausleuka 79, mutta muovausleukaa 78a on niin paljon laskettu, että se on juuri ja juuri erillään telan 81a laipasta 83. Telan 81a pinnan ja laipan 83 välinen rengasmainen säteit-täinen pinta 84 toimii siis muovaustyökalun osana, niin että mahdollisuus mainitun purseen syntymiseen on estetty. On osoittautunut, että naulamateriaalin deformoituminen kannan muovauksessa ei leviä 13 67794 kovin pitkälle alas naulanvarressa ja siksi on käytännössä mahdollista järjestää pieni välys laipan 83 ja muovausleuan 78a väliin ilman vaaraa, että tähän kohtaan muodostuu purse.

Kaiken kaikkiaan keksinnön mukainen kone antaa monia etuja, joista useita on jo mainittu. Koneella on lisäksi vähäinen tehonkulutus, koska ei menetetä tehoa siirtoliikkeiden yhteydessä suoritettavissa kiihdytyksissä. Tästä seuraa lisäksi alhainen melutaso, vähäinen kuluminen ja pitkä ikä. Tuotantonopeutta voidaan olennaisesti lisätä tunnettuun tekniikkaan verrattuna, samalla kun alleviivataan, että sisäpuolisen pyörinnän johdosta voidaan saada optimaaliset työstöolosuhteet, jotka eivät pelkästään mahdollista suurta tuotantonopeutta, vaan myös ahtaat toleranssit ja johtavat minimaaliseen purseentumiseen.

Claims (17)

1. Kone kannan valmistamiseksi varteen, kuten nauloihin tai ruuveihin, jossa koneessa on ainakin yksi käytetty tela tehtävänään vaikuttaa renkaanmuotoisessa, edullisesti pyörivässä työkalussa kiinni pidetyn varren toiseen päähän ja jossa telan ja työkalun kehä-nopeudet ovat edullisesti erisuuruiset, tunnettu siitä, e^-tä renkaanmuotoinen työkalu (11) on järjestetty pitämään kiinni useita varsia niin, että nämä sijaitsevat olennaisen säteittäisessä tasossa työkalussa, ja että tela (10) on järjestetty vaikuttamaan varsien niihin päihin, jotka osoittavat työkalun keskustaa kohti.

1 4 67794

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että jokainen varsi muodostaa pienen kulman työkalun keski -pisteeseen (6) ja tämän puoleisen varren pään kautta kulkevan vaivan kanssa, niin että varsi sijaitsee pyörimissuuntaansa nähden mainitun viivan edessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kone, t u n n e t -t u siitä, että työkalu muodostuu kahdesta tai useammista samanmuotoisista, rinnakkain asetetuista renkaista (esim. 11A ]a 11B), koissa on joukko muovausonteioita (16), jotka on järjestetty pareittain ottamaan vastaan varren, ja että on järjestetty elimiä varsien pidättämiseksi pitkittäiseltä liikkeeltä, kun muovausontelot sijaitsevat työstöalueelia, jossa tela vaikuttaa varsiin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tunnettu siitä, että muo vausont e lot on muodostettu muovaus leukoihin , .letka eduilises ti vaihdettavasii on asennettu mainittu.·]en renkaiden vastakkain sijaitseviin sivupintoihin.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tunnet t u siitä, että varsia kiinni pitävät elimet käsittävät renkaan ulkokehälle asennetun vasteen, joka vaikuttaa varsiin työstöalueen kohdalla .

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kone, t u n n e t t u siitä, että ainakin osa jokaisesta muovausleuasta (4!, 44) työntyy pääasiassa aksiaalisesta renkaiden pyörimisakseleihm nähden ko. renkaassa (33, 35) olevan aukon läpi ja jonkin verran tämän renkaan ul-kosivupinnan ulkopuolelle toimiakseen yhdessä renkaiden vastakkaisille puolille työstöalueen kohdalle asennettujen vasteiden ( lO , 51, kuvio 7) kanssa. 15 67794

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tunnettu siitä, että renkaat on järjestetty pyörimään niin, että niiden rengas-tasot, jotka ovat kohtisuorassa niiden vastaavia pyörimisakseleita vastaan, loittonevat toisistaan työstöalueelta poispäin.

8. Jorikin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kone, tunnettu siitä, että telan (esim. 36) pyörimisakseli ilmaisee renkaiden (esim. 33, 34, 35, kuvio 7) pyörimisakselien keskiasennon.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kone, tunnettu siitä, että jokaisessa renkaassa (esim. 11A, 11B) on pyörimisakselinsa puolella vierintärata (esim. 14, kuvio 4), joka on järjestetty tukeutumaan telan (esim. 10) vastaavaan vierintära-taan (esim. 25A, 25B, kuvio 4), jolloin telan vierintäradan halkaisija on pienempi kuin telan sen pinnan halkaisija, joka toimii yhdessä varsien (esim. 39, 40, kuvio 7) kanssa, jolloin telan mainittu pinta, työpinta kulkee erillään muovausleuoista (esim. 41, 42, 43, 44, kuvio 7).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kone, tunnettu siitä, että vierintäradat ovat hammastetut keskinäisen rynnön aikaansaamiseksi (esim. 32, kuvio 6).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen kone, tunnettu siitä, että jokainen muovausontelo (esim. 16, kuvio 5) muodostuu varren osan vastaanottavasta kanavamaisesta ontelosta (29), joka renkaanmuotoisen työkalun keskipisteen puoleisessa päässään muuttuu tasaisesti kasvavaksi aukoksi (28, kuvio 5).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kone, joka on järjestetty valmistamaan nauloja, joissa on vajaa kanta, joka on D-muoto:nen ja jonka suora sivu on samassa linjassa varren kanssa, t u n n e t-t u siitä, että toisessa muovausleuassa (78, kuvio 11) on toista muovaus leukaa (79) päin kääntynyt pinta (82), jonka taso sivuaa ko. muovausleuas s a olevan kanavan seinää ja joka myöntyy sisäänpäin rengasmaisen työkalun keskipistettä kohti rajoittuakseen telan (81) toiseen tasaiseen sivupintaan.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kone, joka on sovitettu valmistamaan nauloja, joissa on vajaa kanta, joka on D-muotoinen ja jonka suora sivu on samassa linjassa varren kanssa, tunnettu siitä, että telassa (81a, kuvio 12) on sen ympäri ulottuva laippa (82), joka työntyy ulos sen pinnasta määrittääkseen säteittäisen pinnan (84), jonka taso sivuaa toisessa muovausleuassa (78a) olevan 16 67794 kanavan seinää, joka muovausleuka on laskettu erilleen laipan (83) ulkokehästä.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen kone, jossa tela on kiinnitetty akselille, tunnettu siitä, että akselille (70) telan (71) toiselle tai molemmille puolille on kiinnitetty hammaspyörä (72) toimimaan yhdessä renkaan tai renkaiden sisähammas-tuksen (66) kanssa, jolloin hammaspyörien jakohalkaisija on pienempi kuin varsia päin kääntyneen telan pinnan halkaisija.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kone, tunnettu siitä, että siinä on yksi ainoa hammaspyörä (72) toimimassa yhdessä toisen renkaan sisähammastuksen kanssa, joka lisäksi on rynnössä hammaskäyttöön (67), jota käyttömoottori käyttää, jolloin telan (71) ja mainitun renkaan välissä on suojalevy (74), joka on asetettu olennaisen tiiviisti renkaan sisäkehän yhteyteen.

16. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kone, tunnettu siitä, että telan varsiin vaikuttava pinta on varustettu kitkaa lisäävällä kuvioinnilla.

17. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kone, tunnettu siitä, että telan (36) varsiin (39, 40) vaikuttavassa kehässä on sen ympäri ulottuva ripa tai kohouma (45, 46). 17 67794