FI67470C - Foerfarande och apparatur foer att placera en dimensioneringsskiva i ett slangformigt hoelje - Google Patents

Description

J r_, „„ KUULUTUSJULKAISU „ ® ^ utlAggningsskrift 674 7 0 c ^ Patentti ITV."anatty 10 01 1905 ^ ^ (51) K«JlJ/lM.a.3 A 22 C 11/00 SUOMI—FINLAND pi) ρκμκκιιιμ-μμ»·^ 771392 (22) Hlk*mbpUv« —Am6knli«gad«| 03.05.77 ‘ (23) ΑΜηιρβΜ—GIUgHatadag 03.05.77 (41) Tullut |ulklMfcsl — Whrtt offautMg 05.1 1 . 77

Pktantti- ja rekisterihallitu· NtfcMWp-κ»*kuuLHk*-, p*m.~ 3112 84

Patent- och regist«ntyr«lMI1 ' AmOcm utlafd odi vtl.*krKt*« puMtcend J ' (32)(33)(31) rrr***r·ωοί^·««—e«fi«i prior** 04.05.76 USA(US) 682958 (71) Un ion Carbide Corporation, 270 Park Avenue, New York, New York 10017, USA(US) (72) Oliver Joseph Tysver, Flossmoor, Illinois, USA(US) (74) Oy Borenius & Co. Ab (54) Menetelmä ja laitteisto mi toituskiekon sijoittamiseksi letkumaiseen päällykseen - Förfarande och apparatur för att placera en dimensio-neringsskiva i ett slangformigt hölje

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto mitoituskiekon sijoittamiseksi laskostetun letkumaisen päällyksen laskostamattomaan pääteosaan siinä tapauksessa, että mitoituskiekon ulkohalkaisija on suurempi kuin päällyksen laskostamattoman pään täyteenpuhallettu sisähalkaisija.

Lihanpakkausteollisuudessa tunnetaan menetelmiä viskoosisen lihaemul-sion täyttämiseksi automaattisesti ja puoliautomaattisesti erityyppisiin päällyksiin. Näiden menetelmien mukaan sijoitetaan yleensä laskostettu jatkuva kalvopäällyksen pätkä täyttösarvelle, minkä jälkeen päällys jatkuvasti suoristetaan laskoksistaan ja viskoosinen liha-emulsio syötetään paineenalaisena täyttösarveen ja edelleen suoristettuun päällykseen. Tässä käytetyllä sanonnalla "päällys" tai "letku-mainen päällys" tarkoitetaan luonnollisista tai keinomateriaaleista tehtyjä letkuja, ja sanonnalla "päällyksen pituus" tarkoitetaan jatkuvia letkumaisia päällyspituuksia. Laskostetuista letkumaisista päällyksistä käytetään tällä alalla myös sanontaa "päällyspätkät", jotka pätkät ovat pitkiä päällyspituuksia, joissa on huomattavan suuri aukko, ja jotka on laskostettu ja puristettu kokoon lyhyiksi tiiviiksi, itsensä kannattaviksi pituuksiksi, tai joita voidaan käyttää laskostettujen 2 67470 ja kokoonpuristettujen päällysten pakkauksena, joka on suojattu suoja-hylsyn avulla. Ruokatavarain päällystämistekniikasta tunnetaan ennestään laitteistoja ja menetelmiä laskostettujen letkumaisten ruokatava-rapäällysten valmistamiseksi selluloosamateriaaleista, joista esimerkkeinä mainittakoon US-patenteissa no 2.983.949 ja 2.984.574 (Matecki) selitetyt laitteistot ja menetelmät. Näitä laitteistoja voidaan käyttää laskostettujen ja kokoonpuristettujen letkumaisten päällysten valmistamiseksi, jolloin kokoonpuristumissuhteet (laskostamattoman ja laskostetun päällyspätkän pituuksien suhde) ovat suuruusluokkaa vähintään noin 40:1 ja jopa noin 100:1 ja tätäkin suurempi. Käyttämällä sopivaa ruokatavarain täyttämiskoneistoa voidaan päällyspituuksia täyttää ja täytetyt päällykset muotoilla yksikkökokoisiksi lenkeiksi, jotka sisältävät hienojakoista viskoosista ruokatavaraa, kuten liha-emulsiota, jne.

Makkaroita ja muita tämänkaltaisia ruokatavaratuotteita valmistettaessa täytetään hienojakoiset lihaseokset, joita yleensä sanotaan emulsioiksi, sopivasti varsin pitkiin letkumaisiin päällyksiin, jotka voivat olla luonnollista tai synteettistä materiaalia, kuten edellä jo mainittiin. Paksuja makkaratuotteita, joita käytetään viipaleiden valmistamiseksi moniviipaleisia yksikköpakkauksia varten, valmistetaan yleensä päällyksissä, joiden halkaisija on rajoissa 101...129 mm. Paksuja makkara-tuotteita valmistettaessa sijoitetaan ensin ennalta määräpituuteen leikattu päällys, jonka pää on suljettu sulkimella, käsin täyttösarven päälle ja täytetään tämän jälkeen ruokatavaraemulsiolla. Tämän jälkeen täytetty päällys sidotaan,kierretään tai erotetaan sulkimilla määrätyn yksikköpituuden omaaviksi sylinterimäisiksi pakkauksiksi.

Täten täytetty ja päällykseen suljettu ruokatavaraemulsio keitetään ja kypsytetään tämän jälkeen ennestään tunnettuja menetelmiä soveltaen. Suuri osa näistä paksuista makkaratuotteista viipaloidaan tämän jälkeen ja pakataan vähittäismyyntiä varten yksiköiksi, joilla on ennalta määrätty paino, ja jotka sisältävät tietyn lukumäärän viipaleita. Tällaisissa pakkaustoiminnoissa käytetyt nopeakulkuiset viipaloimis-laitteet on asetettu tuottamaan määrätyn painon omaavia viipaleita määrättynä lukumääränä käytettäviksi siten, että saadaan samanpainoisia yksikköpakkauksia. Kaupallisesti hyväksyttävän paksun makkaratuotteen eräs tärkeä ominaisuus on näin ollen, että letkumaisen valmiiksi käsitellyn makkaratuotteen halkaisija on pääasiallisesti tasainen päästä päähän ja omaa saman määrämitan peräkkäisissä kappaleissa. Lisäksi 5 67470 on viipaleiden halkaisijoiden oltava tarkasti samanlaiset, jotta viipaleet mahtuisivat usein käytettyihin ennalta valmistettuihin jäykkiin pakkauksiin.

Koska ruokatavaraemulsiolla täytetyssä paksussa makkaranpäällyksessä on kaksi yleensä puolipallomaista pyöristettyä päätä, ei näitä pyöristettyjä päitä tavallisesti käytetä tasapainoisten pakkausten valmistuksessa, vaan ne joko hyljätään tai muokataan uudelleen. Täten on toisena kaupallisesti tärkeänä näkökohtana pyrkimys aikaansaada suuren halkaisijan omaava makkaranpäällys, joka on täytetty siten, että siinä on tasamuotoiset tiiviit päät niin, että täten voidaan vähentää sitä ruokatavaran määrää, joka on leikattava pois sylinterimäisestä osasta.

Ennalta valmistettujen makkaranpäällysten, esim. lujittamattomasta tai kuitulujitteisesta selluloosasta valmistettujen päällysten monivuotinen kaupallinen käyttö on antanut tarvittavan kokemuksen makkaratuotteiden eri luokkien optimaalisten täyttämis- ja käsittelyolosuhteiden määrittämiseksi. Makkarat on yleensä päällystettävä tai täytettävä määrättyyn käsittelemättömään eli "tuoreeseen” halkaisijaan, joka on valittu ja suositeltu tällaista optimaalista suorituskykyä varten. Jokaista päällyskokoa ja tyyppiä varten on suositeltu sopiva täyttöhalkaisija, joka on esitetty suositelluissa käyttöohjeissa, jotka päällyksen valmistaja on laatinut makkaranvalmistajan ohjaamiseksi.

Siinä tapauksessa, että päällystä ei täytetä suositeltuun "tuoreeseen" halkaisijaan asti, on tuloksena yleensä käsitelty tuote, jonka halkaisija ei ole tasainen päästä päähän ja kappaleesta kappaleeseen, vaan tuote on ulkonäöltään haitallisen ryppyinen, ja käsitellyssä makkarassa voi olla kohtia, joissa emulsio on painunut kokoon niin, että muodostuu haitallisia rasvan tai nesteen täyttämiä taskuja.

Siinä tapauksessa, että päällys täytetään liikaa yli suositellun "tuoreen" halkaisijan, voi päällys haljeta tai murtua irti täyttö-paikassa tai myöhemmässä vaiheessa, kun se siirretään keitto-/savustus-käsittelyihin, tai näiden käsittelyjen aikana. Tämän tuloksena ovat lihan kallis hukkaanmeno ja puhdistuksen aiheuttamat työkustannukset.

Vuosikausia ovat laitteistot ja menetelmät, joita on käytetty päällyksiin suljettujen ruokatavaratuotteiden valmistamiseksi, ja varsinkin suuren halkaisijan omaavaan päällykseen suljettujen ruokatavaratuotteiden valmistukseen, riippuneet käsin suoritettavasta valvonnasta, kun 4 67470 on valvottava ruokatavaraemulsion täyttämistä ennalta määrätyn pituuden omaaviin makkaralenkkeihin tai -pakkauksiin. Tämän alan tekniikan viimeaikaiset kehittymiset ovat antaneet tulokseksi sellaisia laitteistoja, joiden avulla voidaan koneellisesti valvoa täyttämistoimintaa, ja joissa on välineet tasamittaisten päällyksiin suljettujen tuotteiden valmistamiseksi, kuten on selitetty esim. US-patenteissa no 2.871.508; 2.999.270; 3.264.679; 3.317.950; 3.454.980; 3.457.588; 3.553.769; 3.621.513; 3.659.317 ja 3.751.764.

Vaikka monet aikaisemman tekniikan mukaiset täyttölaitteistot yleensä mahdollistavat suhteellisen laajoissa rajoissa tapahtuvan säädön halutun halkaisijan omaavien täytettyjen tuotteiden valmistamiseksi, on nämä säädöt yleensä jätetty koneenkäyttäjän harkinnasta riippuviksi, minkä tuloksena voi olla liian pieni tai liian suuri täyttöaste, joka aiheutuu siitä, että poiketaan päällyksen valmistajan suosittelemasta optimikoosta. Aikaisemman tekniikan mukaisissa laitteissa ei myöskään ole mitään välineitä, joiden avulla voidaan valvoa täytetyn päällyksen sekä etupään että jälkipään muotoa ja täyttämistiiviyttä.

Tähän hakemukseen liittyvässä, V. Kupcikevisiue1 in ja A.L. Rikan keksintöön perustuvassa Fl-patenttihakemuksessamme no 763096« jonka etu-oikeuspäivä on 30.10.1975« on selitetty laitteisto ja menetelmä makkaratuotteen täytetyn halkaisijan tasaisuuden ja päätteiden muotoutumisen valvomiseksi.

Tämän Fl-patenttihakemuksen no 763096. selityksen mukaan saadaan laitteisto ja menetelmä viskoosisen ruokatavaratuotteen täyttämiseksi laskostettuiin letkumaiseen päällykseen, jossa on tämän päällyksen toisen suljetun pään laskostamattomaan osaan suljettu päällyksen halkaisijan mitoitusväline.

FI-patentisoamme no 60 346« jonka etuoikeuspäivä on 30.10.1975« on selitetty esipakattu laskostettu letkumainen pä&llyetuote« jota voidaan käyttää hakemuksemme no 763096 mukaisessa laitteistossa, ja jona on laskostettu päällyspätkä, jossa on sisäinen aukko, ja jonka laekos-tasiattomaan osaan on suljettu mitoitusväline. Yleensä mitoituskiekok-si sanotun mitoitusvälineen ulkokehä on pitempi kuin laskostamattoman päällyspätkän sisäkehä.

Tätä keksintöä voidaan soveltaa mitoituskiekon sijoittamiseksi fi-patentin no 60 346 mukaiseen letkumaiseen päällykseen ja muotoiltuun tuotteeseen.

5 67470 Tämän alan tekniikasta tunnetaan ennestään välineitä muovipussien venyttämiseksi tai laajentamiseksi siten, että niihin voidaan sijoittaa ruokatavaratuotteita, kuten makkaroita, lihaviipaleita, kinkkua, jne.

Niinpä on 31.3.1970 päivätyssä US-patentissa 3.503.180 selitetty laitteisto ruokatavaratuotteiden pakkaamiseksi joustavaa muovikalvoa oleviin pusseihin, jossa laitteistossa on välineet joustavan, kutistuvaa tyyppiä olevan muovipussin levittämiseksi ja venyttämiseksi tasaisesti sen kehän suunnassa ja pituussuunnassa siten, että ruoka-tavaratuote voidaan sijoittaa tähän pussiin.

US-patentissa 2.884.232 (Johnson), US-patentissa 3.181.956 (Clark) ja US-patentisssa 3.252.267 (Myles) on selitetty laitteisto, jossa käytetään kahta sormiparia joustavan pussin venyttämiseksi ja levittämiseksi sen kehän luona.

Käytettäessä edellä selitettyä pussituslaitteistoa mitoituskiekon sijoittamiseksi päällykseen, kun tämän mitoituskiekon ulkokehä on pitempi kuin päällyksen täyteenpuhalletun sisäkehän pituus, on todettu, että tämä laitteisto edellyttää erittäin suurien venytysvoi-mien kohdistamista, ja pyrkii aiheuttamaan päällyksen vahingoittumista tai rikkoutumista, koska päällyksen kalvolla ei ole muovikalvon suurta joustavuutta. Tämä murtuminen johtuu osittain myös siitä, että nämä aikaisemman tekniikan mukaiset laitteistot eivät mahdollista päällyksen tasaista koskettamista, vaan ainoastaan paikallisesti venyttävät päällystä, joka ympäröi kiekkoa tätä päällykseen työnnettäessä.

Keksinnön tarkoituksena on näinollen aikaansaada menetelmä ja laitteisto mitoituskiekon sijoittamiseksi laskostetun letkumaisen päällyksen laskostamattomaan pääteosaan, kun mitoituskiekon ulkokehä on pitempi kuin laskostamattoman päällykseen täyteenpuhallettu sisäkehä, jolloin laskostetun letkumaisen päällyksen laskostamaton avoin pääteosa sovitetaan levittimelle.

Keksinnön mukainen menetelmä tunnetaan siitä, että saatetaan mitoi-tuskiekko etenemään levittimen sisään ja tälle sovitetun letkumaisen päällyksen laskostamattoman osan avoimeen pääteosaan, jatketaan mitoituskiekon saattamista etenemään levittimeen sellaisen ulospäin levittävän voiman kehittämiseksi, joka tasaisesti kehällä levittää 6 67470 ja paikallisesti venyttää laskostamattoman päällyksen sitä osaa, joka ympäröi mitoituskiekkoa sitä mukaa kun kiekko etenee levittimen läpi ja päällyksen levittimelle sovitetun laskostamattoman osan läpi, ja samalla antaa etenevän kiekon etupuolella ja jälkipuolella olevien kiekkoa ympäröivän päällyksen vieressä sijaitsevien laskostamattoman päällyksen osien olla höltyneinä, jatketaan mitoitus-kiekon saattamista etenemään levittimelle sovitettuun päällykseen, kunnes mitoituskiekko lähtee levittimestä.

Keksinnön mukaiseen laitteistoon kuuluu päällyksen levitin, joka on sijoitettu kehyksen varaan työnnettäväksi päällyksen laskostamatto-maan avoimeen pääteosaan tämän pääteosan leventämiseksi, joka laitteisto tunnetaan siitä, että levitin on sovitettu vastaanottamaan mitoituskiekon, joka saatetaan etenemään päällyksen laskosta-mattomaan pääteosaan, jolloin levitin on on edelleen sovitettu koskettamaan tasaisesti ja venyttämään kiekkoa ympäröivää laskosta-matonta päällystä sitä mukaa kun kiekko etenee laskostamattoman osan läpi ja samalla antamaan kiekkoa ympäröivän päällyksen vieressä sijaitsevan päällyksen etu- ja jälkiosien olla löystyneinä, ja että laitteistoon edelleen kuuluu kiekkoa etenemään saattavat välineet kiekon saattamiseksi etenemään levittimen läpi päällvksen laskosta-mattomaan osaan.

Keksinnön mukaisessa laitteistossa voi myös olla mitoituskiekkojen varasto- ja jakeluväline, joka on sovitettu mitoituskiekkojen varastoimiseksi ja mitoituskiekon syöttämiseksi vuoron perään mainittuun kiekkoa etenemään saattavaan välineeseen.

Laitteistossa voi lisäksi olla päällystä kokoava ja sulkeva väline päällyksen laskostamattoman pään kokoamiseksi ja sulkemiseksi sen jälkeen, kun mitoituskiekko on työnnetty päällyksen laskostamatto-maan osaan.

Tässä käytetyllä sanonnalla päällyksen "höltynyt tila" tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa päällyksen ne etu- ja jälkiosat, jotka sijaitsevat päällyksen sen osan vieressä, joka sijaitsee etenevän mitoituskiekon päällä ja ympärillä, ovat huomattavasti pienemmän ulospäin suunnatun venytysvoiman alaiset kuin se päällyksen osa, joka sijaitsee etenevän mitoituskiekon 7 67470 päällä ja ympäröi tätä kiekkoa.

Keksinnön nämä ja muut sovellutusmuodot selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 esittää sivulta katsottuna ja osittain leikkauksena keksinnön erästä suoritusmuotoa.

Kuvio 2 esittää päältä päin kuvion 1 viivan 2-2 kohdalta tehtyä leikkausta.

Kuvio 3 esittää tätä suoritusmuotoa kuvion 1 viivan 3-3 kohdalta päästä päin katsottuna.

Kuvio 4 näyttää perspektiiviesityksenä osiinsa hajotettuna kuviona levitintä mitoituskiekon ohjaamiseksi laitteiston läpi.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti sivulta katsottuna levitintä, jolle on sovitettu päällyksen pääteosa, ja mitoituskiekko on sijoitettu taaksepäin vetäytyneessä asennossa olevan männän linjalle.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 kaltaisena kaaviollisena päältä päin katsottuna kuviona mäntää ja kiekkoa, jotka ovat edenneet noin kolmannekseen iskunpituudestaan.

Kuvio 6A esittää kuvion 6 katkoviivaympyrän 6A sisäpuolella olevan alueen erästä yksityiskohtaa suurennetussa mittakaavassa tehtynä leikkauksena.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 kaltaisena kaaviollisena päältä päin katsottuna kuviona kiekkoa, joka on edennyt levittimen läpi vapaaksi tästä yksiköstä.

Kuvio 8 esittää kuvion 6 kaltaisena kaaviollisena, päältä päin katsottuna kuviona kiekkoa, joka on edennyt männän iskun äärirajaan asti, jolloin päällys on osittain poistettu levittimeltä ja salpajouset pitävät kiekon paikallaan.

Kuvio 9 esittää kuvion 5 kaltaisena kaaviollisena sivulta katsottuna kuviona mäntää vetäytyneenä takaisin lähtöasentoonsa, jolloin päällys 8 67470 kannattaa itseään levittimen varassa ennen sulkimen sijoittamista paikalleen.

Kuvio 10 esittää kuvion 9 kaltaisena kaaviollisena sivulta katsottuna kuviona paikalleen sovitettua suljinta, ja päällystä, joka on valmiina poistettavaksi ja kuvio 11 esittää kuvion 9 viivan 11-11 kohdalta tehtynä leikkauksena V-muotoista päällyksen kokoamisvälinettä ennen sulkimen sijoittamista.

Seuraavissa piirustuksissa on samat osat merkitty samoin viitenumeroin. Kuvio 1 esittää runkokehystä, joka on yleiasti merkitty viitenumerolla 10, ja joka kannattaa pääkehystä 12. Tämän pääkehyksen 12 varaan on sijoitettu päällyksen levitin 14, joka on sovitettu väljentämään laskostetun letkumaisen päällyksen laskostamatonta avopäätä ja venyttämään tätä laskostamatonta päätä paikallisesti siten, että etenevä mitoitus-kiekko pääsee sovittuinaan siihen. Päällyksen levitin 14 voidaan saattaa paikallisesti venyttämään ainoastaan mitoituskiekkoa ympäröivää laskostamatonta päällystä sitä mukaa kun mitoituskiekko etenee päällyksen läpi. Kuten parhaiten nähdään kuviosta 4, on yleisesti viitenumerolla 14 merkityssä levittimessä kääntyvät elementit 16 ja 16'.

Yksinkertaisuuden vuoksi on vastaavat tai vastakkain sijaitsevat elementit tai osat merkitty samoin viitenumeroin.

Kummassakin kääntyvässä elementissä 16, 16' on ensimmäisten siipien, esim. vasemmanpuoleisten siipien 18 ryhmä kääntyvää elementtiä 16 varten ja oikeanpuoleisten siipien 18 ryhmä kääntyvää elementtiä 16' varten.

9 67470

Siivet 18 on valmistettu ohuesta joustavasta taipuisasta materiaalista, kuten ohuista kiilloitetuista metalliliuskoista.

Aikaisemman tekniikan mukaisissa laitteissa käytetään siipiä tai sormia pussien ja senkaltaisten levittämiseksi, kuten edellä on selitetty. Kannatusta vailla olevien toisistaan erillisesti joustavien siipien käyttäminen aikaisemman tekniikan mukaisella tavalla mitoitus-kiekon sijoittamiseksi laskostamattoman letkumaisen päällyksen avo-päähän ei kuitenkaan toimisi täysin tyydyttävästi, pääasiallisesti koska pitkänomaiset sormet voisivat pysyvästi vääristyä, varsinkin niiden ulkonevista päistään sen suuren ulospäin suunnatun voiman vaikutuksesta, joka on tarpeen kiekon työntämiseksi päällyksen läpi. Näiden haittojen välttämiseksi on keksinnön mukaan siivet 18 yhdistetty toisiinsa sisäpäistään 20 (niiden päiden luona, jotka päästävät mitoitus-kiekon menemään levittimeen) samoin kuin ulkonevista päistään 22, ja siivet on sovitettu siten, että yhdistelmä saa yleisesti katkokartio-maisen muodon.

Kummassakin kääntyvässä elementissä 16, 16' on pitkänomaiset kaltevat aukot tai lovet 24, jotka sijaitsevat viereisten siipien 18 välissä ja jotka on sovitettu kääntyvien elementtien 16 ja 16’ vastaavien pääte-osien 20 ja 22 väliin.

lovien 24 ansiosta voidaan säätää toisiinsa liitettyjen siipien 18 joustavuutta varsinkin niiden ulkonevien päiden 22 ja täten kääntyvien elementtien 16 ja 161 luona, jotka päästävät mitoituskiekon liukuen etenemään pitkin siipien sisäpintoja.

Kuvioiden 1, 2 ja 4 näyttämän suositun suoritusmuodon mukaan ovat kääntyvät elementit 16 ja 16* kumpikin sylinterin kartiomaisen osan muotoiset, jolloin kummankin ulkonevan pään 22 säde on likimain sama kuin kummankin sisäpään 20 säde.

Kummankin kääntyvän elementin 16 ja 16’ kartiomaisen lieriömuodon ja siipien ja niissä olevien aukkojen muotoilun ansiosta voidaan mitoitus-kiekko saattaa etenemään pitkin siipien sisäpintoja siten, että se vähitellen säteittäisesti levittää levitintä 14 pääasiallisesti kartio-maisesta muodosta lieriömäiseksi muodoksi, ja etenevästi ja tasaisesti paikallisesti venyttää tälle levittimelle sijoitettua letkumaista päällystä kehän suunnassa, kuten seuraavassa lähemmin selitetään.

10 67470

Kummankin kääntyvän elementin 16 ja 16' sisäpäästä 20 ulkonee kaksi uloketta 26, jotka saranatapin 28 avulla on kiertyvästi kiinnitetty olkaulokkeesen 30. Tämän ulokkeen 30 olka 32 on kiinnitetty pääkehyk-seen 12. Kierukkajouset 34 painavat kumpaakin uloketta 30 sisäänpäin ja pakottavat täten kääntyvien elementtien 16 ja 16’ ulkopäät 22 toisiaan kohti.

Kääntyvien elementtien 16 ja 16' tultua aktivoiduiksi seuraavassa lähemmin selitettävällä tavalla, niiden ulkopäät 22 pakottuvat ulospäin siten, että levitin, joka aluksi oli pääasiallisesti kartion-muotoinen, lopuksi asettuu yleisesti lieriömuotoon. Täysin levittäytyneessä tilassa ulkopäät rajoittavat sylinterin katkopinnan, jolloin katkosalueet sijaitsevat sylinterin ylä- ja alasegmentissä, kuten kuviossa 6 on näytetty. Laskostetun letkumaisen päällyksen asianomaista venyttämistä varten on tärkeää, että levitin rajoittaa pääasiallisesti katkeamattoman sylinteripinnan sitä mukaa kun kiekko lähestyy levittimen ulkopäitä 22.

Tätä varten on levittimessä myös kaksi toisiosiipeä, toisin sanoen yläsiipi 36 ja alasiipi 36, jotka on säädettävästi irroitettavalla tavalla kiinnitetty sisäpäistään 38 ulokkeisiin 40, jotka on sovitettu asennettaviksi pääkehyksen 12 varaan.

Kuten parhaiten nähdään kuvioista 1 ja 4, ovat toisiosiivet 36 sisäänpäin kaarevat siten, että niiden ulkopäät 42 sijaitsevat keskeisesti suunnattuina kohti levittimen pituusakselia. Koska nämä siivet on taipuisasti konstruoitu siten, että ne kannattavat itseään, tulevat ne pysyttämään suhteellisen asentonsa kunnes ne pakottuvat poispäin toisistaan asianmukaisesti vaikuttavan voiman seurauksena.

Jotta levittimen ulkopäiden kehä saataisiin asianmukaisesti ’’täytetyksi” siten, että se sopeutuu etenevään kiekkoon, nähdään kuviossa 4, että toisiosiivet ovat ulkopäistään 42 leveämmät kuin sisäpäistään 38. Siivillä 36 on sopivasti suurin leveytensä niiden ulkopäiden 42 luona, ja sopivasti ne on konstruoitava siten, että niiden leveys pienenee sisäänpäin kohti sisäpäitä 38. Toisiosiivet voidaan valmistaa samantyyppisestä materiaalista kuin ensiösiivet. Yleensä sekä ensiö- että toisiosiivet valmistetaan kapeasta ohuesta kevytmetallista, metalli-lejeeringistä tai muovista, jolla on pieni kitkakerroin etenevän kiekon liikkeen helpottamiseksi.

11 67470

Levittimen takana sijaitsee kiekkoa etenemään saattava väline, jossa yleensä on paineilmasylinteri, vaippa ja paineilmasylinteriin liittyvä mäntä, joka on sovitettu saatettavaksi etenemään levittimeen ja tämän läpi ja jälleen vetäytymään taaksepäin tästä levittimestä.

Kuvioista 1, 2 ja 3 nähdään, että paineilmasylinteri 44 on asennettu jälkipään kannatusulokkeen 46 varaan ja etupään kannatusulokkeen 48 varaan, ja molemmat nämä ulokkeet on kiinnitetty kehykseen 12. Paine-ilmasylinterissä 44 on kaksipäinen männänvarsi 50, jossa on etupää 52 ja jälkipää 54.

Männänvarren 50 etupäähän 52 on irroitettavasti kiinnitetty kiekko-mäntä 56, joka on sovitettu painautumaan levittimeen 14 ja menemään tämän läpi. Kiekkomäntä on puolestaan yhdistetty lovettuun mäntäput-keen 58 niin, että sekä mäntä 56 että lovettu vaippapukti 58 voidaan pakottaa levittimeen 14 ja tämän läpi. Vaippaputkessa 58 on lovi 60 siten, että etupään uloke 48 pääsee kulkemaan, kun männänvarsi 50 saattaa männän 56 ja vaippaputken 58 menemään levittimen 14 läpi. Männänvarren 50 jälkipää 54 on säädettävästi yhdistetty ikeeseen 62, joka on liukuvasti sovitettu johteeseen 64, joka puolestaan on kiinnitetty kehykseen 12. Ies 62 ja johde 64 toimivat kiertymistä estävänä välineenä ja pitävät männän 56 kiertymättömästi levittimen 14 linjalla, kun mäntä saatetaan liikkumaan edestakaisin tässä levittimessä.

Kuten parhaiten nähdään kuvioista 1, 2 ja 3, on keksinnön mukaisessa laitteistossa myös mitoituskiekkojen varasto- ja jakeluväline, joka on sovitettu mitoituskiekkojen varastoimiseksi siten, että mitoitus-kiekko kerrallaan voidaan syöttää kiekkoa eteenpäin liikuttavaan laitteeseen. Mitoituskiekkojen varastona on suppilo 66 ja joukko pystyyn sovitettuja suppilon johteita 68, joiden lukumäärä sopivasti on neljä, ja jotka on säädettävästi kiinnitetty tankojen 70 avulla tukipylväisiin 72, jotka on kiinnitetty kehykseen 12. Suppilon johteet 68 on säädetty pystysuunnassa ohjaamaan useiden mitoituskiekkojen 74 pinoa sarjassa olevina keskeisesti syöttökammioon 76. Tämän syöttö-kammion 76 vieressä on työntölevy 78, joka on liukuvasti sovitettu liikkumaan edestakaisin tässä syöttökammiossa 76. Kammion 76 alapuolella on yläpuolinen paineilmasylinteri 80, jossa on männänvarsi 82, joka ulokkeen 84 avulla on kiinnitetty työntölevyyn 78 siten, että männänvarren 82 edestakaisin liike saattaa työntölevyn 78 liikkumaan samanlaisella tavalla. Niinpä nähdään, että toimimaan saatettu yläpuolinen 12 67470 paineilmasylinteri 80 saattaa työntölevyn 78 vetäytymään taaksepäin kammiosta 76 niin, että kiekkopinon alin kiekko 74 pääsee putoamaan tähän kammioon. Syöttökaramion 76 lähtöaukon 86 kohdalla on kaksi kiekkojen ohjauskaukaloa 88, jotka on säädettävästi kiinnitetty kehyksen 12 sivulevyihin. Kaukalot 88 on säädetty vapaasti ohjaamaan syöttökammion 76 lähtöaukosta 86 tulevaa mitoituskiekkoa 74 vaakasuoran juoksun 90 kautta pystyjuoksuun 92, jossa kiekko 74 saatetaan asettumaan levittimen 14 sisäpään linjalle.

Kuvioiden 1, 2 ja 5 mukaan on laitteistossa myös välineet laskostetun päällyksen 94 kannattamiseksi ja sen suuntaamiseksi paineilmasylinterin 44 akselin linjalle kaukalon 96 avulla. Tämä kaukalo 96 on kuvion 2 näyttämällä tavalla irroitettavasti kiinnitetty ulokkeisiin 98, jotka on kiinnitetty suljinvälineen kannatuslevyyn 100. Tämä kannatuslevy 100 on puolestaan yhdistetty kehyksen 12 etupäistä ulkoneviin sivulevyihin 102. Ulokkeiden 98 varassa on tapit 104, jotka liukuvasti painautuvat ulokkeisiin 106, jotka on kiinnitetty kaukaloon 96. Jousisalvat 108, jotka on joustavasti kiinnitetty kaukalon 96 putkimaiseen osaan, on sovitettu saattamaan mitoituskiekko 74, joka on sijoitettu päällykseen 94, etenemään päällyksen läpi ja estämään päinvastaiseen suuntaan menevää liikettä vaiheessa, jossa kiekkomäntä 56 vetäytyy takaisin. Kaukalo 96 voidaan valmistaa ohjeiden mukaan siten, että se sopeutuu erikokoisiin päällyksiin.

Kannatuslevyyn 100 on myös kiinnitetty suljinväline, joka yleisesti on merkitty numerolla 110. Tämä suljinväline on alan tekniikassa ennestään tunnettua tyyppiä, eikä sitä tätä varten selitetä lähemmin. Suljinvälineessä on yleensä tavanomainen päällystä kokoava ja sulkimen kiinnittävä laite. Suljinväline saadaan liikkumaan ajallisesti oikeana hetkenä ei näytettyjen ohjauselementtien avulla, jotka saattavat ei näytetyn paineilmasylinterin toimimaan.

Keksinnön mukaan käytettäväksi soveltuva mitoituskiekko 74 voi olla muodoltaan yleisesti rengasmainen, ja siinä on keskeinen aukko kiekon sijoittamiseksi täyttölaitteistoon. Mitoituskiekko voidaan valmistaa mistä tahansa sopivasta materiaalista, joka kykenee kestämään siihen käytön aikana kohdistuvat rasitukset. Esimerkkinä mainittakoon, että mitoituskiekko voidaan valmistaa metallista, esim. ruostumattomasta teräksestä, tai muovista, kuten polyetyleenistä, nylonista, polytetra- fluorietyleenistä ja muista senkaltaisista materiaaleista. Keksinnön yhteydessä käytettävän mitoituskiekon suosittu tyyppi on selitetty i3 67470 tähän liittyvässä, V. Kupcikevisius'in ja A.L. Mikan nimissä olevassa, Fl-patenttijulkaisussa 64 039.

Keksinnön mukaisen laitteiston tyypillinen toiminta selitetään seu-raavassa oheisten piirustusten perusteella. Ennen laitteiston käynnistämistä suppiloon 66 täytetään mitoituskiekkoja, ja yksi mitoi-tuskiekko sijoitetaan työntölevyn 78 luona olevaan syöttökammioon 76. Laskostettu letkumainen päällys 94 sijoitetaan kaukaloon 96 ja päällyksen toinen pää suoristetaan osittain laskoksistaan. Täten muodostunut laskostamaton pää vedetään tämän jälkeen levittimen 14 ulkopäiden ympärille siten, että laskostamaton pää on tullut vedetyksi kääntyvien elementtien 16, 16' noin 3/4 pituudelle.

Laitteiston tultua käynnistetyksi paineilmasylinteri 80 saatetaan toimimaan tavanomaisin keinoin. Ilmaa johdetaan männänvarren päässä olevaan aukkoon 112, mikä saattaa männänvarren 82 vetäytymään sylinteriin 80. Työntölevy 78 etenee syöttökammion 76 läpi ja painaa mitoi-tuskiekon 74 lähtöaukon 86 läpi johdekaukaloon 88. Mitoituskiekko 74 siirtyy yli vaakasuoran juoksun 90 ja pystyn juoksun 92 ja joutuu lopuksi sijaitsemaan kiekkomännän 56 luona levittimen 14 linjalla, kuten kuviossa 5 on näytetty. Toimimaan saatettu männänvarsi 82 saattaa ulokepidennyksen 84a koskettamaan rajakytkintä 160 ja ohjaamaan tätä niin, että paineilma vaihtuu männänvarren puoleisesta aukosta 112 männänpuoleiseen aukkoon 114. Tämä saattaa männänvarren 82 siirtymään päinvastaiseen suuntaan ja etenemään alkuperäiseen lähtöasentoonsa, minkä jälkeen ulokepidennys 84a koskettaa ja ohjaa rajakytkintä 118. Tavanomaisten ei näytettyjen paineilmasäätimien vaikutuksesta tämä saattaa paineilmasylinterin toimimaan, jolloin paineilma virtaa tähän sylinteriin 44 aukosta 120. Tämän seuraksena männänvarren 50 etupää 52, siihen kiinnitetty kiekkomäntä 56 ja lovettu vaippaputki 58, johon tämä mäntä on kiinnitetty, etenevät. Kiekkomäntä 56 koskettaa tällöin mitoituskiekkoa 74, ja painaa sen levittimeen 14, kuten kuviossa 6 on näytetty. Kuvioiden 6 ja 6A mukaan etenevä kiekko 74 painautuu levittimeen, ja tämän seurauksena tälle levittimelle sovitettu päällys tulee tasaisesti kosketetuksi ja paikallisesti venytetyksi siten, että suurin venytysvoima kohdistuu ainoastaan kiekkoa ympäröivään päällykseen, kun kiekko etenee levittimen läpi.

Kuten kuviosta 6 nähdään, ovat kiekon välittömässä läheisyydessä olevan levittimen ja päällyksen etu- ja jälkiosat pääasiallisesti höltyneinä, eikä niihin näin kohdistu sitä paikallista venytysvoimaa, joka 14 67470 ,οη tarpeen kiekon työntämiseksi päällykseen.

Kiekkomäntä 56, lovettu vaippaputki 58 ja mitoituskiekko 74 jatkavat liikettään levittimen 14 läpi, ja kiekon lähestyessä levittimen ulko-päätä ja saavuttaessa tämän ovat ylä- ja alapuoliset siivet 36 sellaisessa asennossa, että ne täyttävät levittimen 14 ulkopään kehän.

Kuviosta 7 nähdään, että kiekko nyt on mennyt levittimen 14 läpi ja tullut sijoitetuksi välittömästi jousisalpojen 108 eteen, lovettu vaippaputki 58 estää kääntyvien elementtien 16, 16' palautumisen niiden alkuperäiseen asentoon pitämällä nämä kääntyvät elementit niiden pääasiallisesti levittäytyneessä tilassa.

Kuvion 8 mukaan kiekkomäntä jatkaa etenemistään, kunnes se saavuttaa kaksitoimisen männänvarren 50 iskun äärirajan, letkumainen päällys 94 on nyt osittain poistunut levittimeltä, ja joussalvat 108 pitävät mitoituskiekon paikallaan. Rajakytkin 124 ohjaa kaksitoimisen männänvarren 50 ja täten kiekkomännän 56 etenemistä. Ikeen 62 koskettaessa rajakytkintä 124, vaihtuu ilmanpaine etenemään saattavasta aukosta 120 palautusaukkoon 122. Tämä saattaa männänvarren 50 kulkusuunnan vaihtumaan päinvastaiseksi siten, että männänvarsi palautuu alkuperäiseen lähtöasentoonsa ja siirtää mukanaan kiekkomännän 56 ja lovetun vaippa-putken 58 niin, että levitin 14 pääsee painumaan kokoon, kuten kuviossa 9 on näytetty. Männänvarren 50 vetäytyessä taaksepäin ies 62 koskettaa ja ohjaa rajakytkintä 126. Ei näytettyjen sopivien, tavanomaista rakennetta olevien paineilmasäätimien vaikutuksesta tämä saattaa suljin-välineen 110 toimimaan.

Kuten kuviossa 11 on näytetty, saattaa käynnistynyt suljinväline 110 kokoavat levyt 128, 128' konvergoimaan ei näytettyjen paineilmasylinte-rien vaikutuksesta pitkin raiteita 130, 130' toisiaan kohti katkoviivoin näytettyyn asentoon, jolloin ne siirtävät mukanaan laskostetun letku-maisen päällyksen laskostamattoman yhteenkootun pään. Ei näytettyjen tavanomaisten rajakytkimien vaikutuksesta paineilmasylinterit 136, 136' ohjaavat suljinelementtejä 134, 134', ja suljin 132 tulee sovitetuksi päällyksen koottuun laskostamattomaan päähän, kuten kuviossa 10 on näytetty.

Sulkimen 132 tultua sijoitetuksi paikalleen voidaan tuote poistaa laitteistosta ja toinen laskostettu letkumainen päällys sijoittaa 15 67470 kaukaloon 96 ja edellä selitetty menetelmä toistaa uuden jakson käynnistämiseksi .

Keksinnön mukainen laitteisto soveltuu erikokoisiin päällyksiin ja mitoituskiekkoihin helposti säädettävien komponenttiensa ansiosta, joina ovat mitoituskiekon varasto- ja syöttöväline, mitoituskiekko 74 ja kiekon johdekaukalo 40, ja erikokoisten päällysten keskenään vaihdettavien komponenttien ansiosta, joina ovat kiekkomäntä 56, vaippaputki 58, kääntyvät elementit 16, 16' ja päällyskaukalo 96. Esimerkin havainnollistamiseksi mainittakoon, että toiminimeltä Union Carbide Corporation saatavan 8 kokoisen kuitumaisen päällyksen halkaisija on rajoissa 10,19...10,67 cm. Tätä 8-tyyppistä kuitumaista päällystä käytetään mitoituskiekon 74 yhteydessä, jonka halkaisija on 11,71 cm, ja joka keksinnön mukaisen laitteiston avulla työnnetään päällyksen suoristettuun osaan noin 15,2 cm pituudelta ja suljetaan päästään sulkimella.

Claims (20)

67470 16

1. Menetelmä mitoituskiekon (74) sijoittamiseksi laskostetun letkumaisen päällyksen (94) laskostamattomaan avoimeen pääteosaan, kun mitoituskiekon (74) ulkokehä on pitempi kuin päällyksen laskos-tamattoman avoimen pääteosan täyteen puhallettu sisäkehä, jolloin laskostetun letkumaisen päällyksen (94) laskostamaton avoin pääteosa sovitetaan levittimelle (14), tunnettu siitä, että - saatetaan mitoituskiekko (74) etenemään levittimen (14) sisään ja tälle sovitetun letkumaisen päällyksen (94) laskostamattoman osan avoimeen pääteosaan, - jatketaan mitoituskiekon (74) saattamista etenemään levittimeen (14) sellaisen ulospäin levittävän voiman kehittämiseksi, joka tasaisesti kehällä levittää ja paikallisesti venyttää laskostamattoman päällyksen (94) sitä osaa, joka ympäröi mitoituskiekkoa (74) sitä mukaa kun kiekko etenee levittimen läpi (14) ja päällyksen (94) levittimelle (14) sovitetun laskostamattoman osan läpi, ja samalla antaa etenevän kiekon (74) etupuolella ja jälkipuolella olevien kiekkoa ympäröivän päällyksen vieressä sijaitsevien laskostamattoman päällyksen (94) osien olla höltyneinä, - jatketaan mitoituskiekon (74) saattamista etenemään levittimelle (14) sovitettuun päällykseen (94), kunnes mitoituskiekko (74) lähtee levittimestä (14).

2. Laitteisto mitoituskiekon (74) sijoittamiseksi laskostetun letkumaisen päällyksen (94) laskostamattomaan avoimeen pääteosaan, kun mitoituskiekon (74) ulkokehä on pitempi kuin päällyksen laskostamattoman avoimen pääteosan täyteen puhallettu sisäkehä, jolloin laitteistoon kuuluu päällyksen levitin (14), joka on sijoitettu kehyksen (12) varaan työnnettäväksi päällyksen (94) laskostamattomaan avoimeen pääteosaan tämän pääteosan leventämiseksi, tunnettu siitä, että levitin (14) on sovitettu vastaanottamaan mitoituskiekon (74), joka saatetaan etenemään päällyksen (94) laskostamattomaan pääteosaan, jolloin levitin on (14) on edelleen sovitettu koskettamaan tasaisesti ja venyttämään kiekkoa (74) ympäröivää laskostama-tonta päällystä (94) sitä mukaa kun kiekko (74) etenee laskostamattoman osan läpi ja samalla antamaan kiekkoa (74) ympäröivän päällyk- 17 67470 sen vieressä sijaitsevan päällyksen etu- ja jälkiosien olla löystyneinä, ja että laitteistoon edelleen kuuluu kiekkoa (74) etenemään saattavat välineet (56) kiekon (74) saattamiseksi etenemään levit-timen (14) läpi päällvksen (94) laskostamattomaan osaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että päällyksen (94) levittimeen (14) sisältyvät kääntyvät elementit (16, 16'), joissa on sisäpäät (20) ja ulkopäät (22), ja jotka on kääntyvästi asennettu kehyksen (12) varaan kumpikin sisä-päästään (20), jolloin kummassakin kääntyvässä elementissä (16, 16') on ensiösiipien (18) ryhmä, jonka siivet on yhdistetty toisiinsa kääntyvien elementtien sisäpäihin (20) ja ulkopäihin (22).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kummassakin kääntyvässä elementissä (16, 16') on rako (24), joka sijaitsee viereisten siipien (18) välissä ja ulkopäiden (22) ja sisäpäiden (20) välissä.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kääntyvät elementit (16, 16') kokoonlaskettuina muodostavat yleisesti katkokartiomaisen rakenteen.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että levittimessä (14) on kaksi toisiosiipeä (36), jotka on asennettu kehykseen (12) kääntyvien elementtien (16, 16') väliin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että toisiosiivissä (36) on sisäpäät (38) ja ulkopäät (42) , ja että ne on asennettu kehykseen (12) sisäpäistään (38).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että toisiosiivet (36) on taivutettu sisäänpäin niin, että niiden ulkopäät (42) sijaitsevat keskeisesti suunnattuina kohti levittimen (14) pituusakselia.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että toisipsiivet (36) ovat ulkopäistään (42) leveämmät kuin sisäpäistään (38). 18 67470

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kääntyvät elementit (16, 16') muodostavat sylinterin kartiomaisen osan, jolloin kummankin kääntyvän elementin sisäpään (20) säde on pääasiallisesti yhtä suuri kuin sen ulkopään (22) säde.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kääntyvät elementit (16, 16') levittäytyneinä muodostavat yleisesti lieriömäisen rakenteen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kääntyvät elementit (16, 16') levittäytyneinä muodostavat sylinterin katkopinnan, jonka pinnan katkokset sijaitsevat sylinterin ylä- ja alapäissä.

13. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että levittimessä (14) on välineet (36) ulkopäiden (22) vmpäryskehän täyttämiseksi, kun kääntyvät elementit (16, 16') ovat levittäytyneinä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välineinä kääntyvien elementtien (16, 16') ulkopäiden (22) kehän täyttämiseksi ovat ylä- ja alasiivet (36), joissa on sisäpäät (38) ja ulkopäät (42) , ja jotka on asennettu kehykseen (12) sisäpäistään (38) ja sovitettu kääntyvien elementtien (16, 16') väliin.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ylä- ja alasiivet (36) ovat sisäänpäin taivutetut siten, että niiden ulkopäät (42) sijaitsevat keskeisesti kohti levittimen (14) pituusakselia.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ylä- ja alasiivet (36) ovat ulkopäistään (42) leveämmät kuin sisäpäistään (38). 19 67470

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ylä- ja alasiivet (36) on sovitettu painettaviksi ulospäin täyttämään kääntyvien elementtien (16, 16') ulkopäiden (22) kehän, kun mitoituskiekko (74) saatetaan etenemään ulkopäiden (22) läpi.

18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kiekkoa (74) etenemään saattavassa välineessä on ensimmäinen paineilmasylinteri (44), vaippa (58) ja paineilmasylinteriin (44) liittyvä mäntä (56), ja mäntä (56) on sovitettu saatettavaksi etenemään levittimeen (14) ja sen läpi ja sovitettu tämän jälkeen vetäytymään takaisin levittimestä (14).

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vaippa (58) on yhdistetty mäntään (56) ja on sovitettu saatettavaksi etenemään levittimeen (14) männän (56) mukana, ja on edelleen sovitettu pysyttämään levittimen (14) levittäytyneenä, kun mäntä (56) poistuu levittimen (14) ulkopäiden (22) välistä.

20 67470