FI67462C - System foer avspelning av en skiva med successiva faergbilder - Google Patents

Description

RSr^l M «d^ulutusiulkaisu en A (in

JjSTift l J ' ’ UTLÄGGNINGSSMIIFT o/4 oz SB c (45) ^)··π;·“5· : :y 11 99 1925 ^ ^ (51) K»Jt/kn-ct3 M 04 N 5/76 SUOMI—FINLAND pi) νημμμμ-ρμιμμΜμΙιιι 751587 (22) HakamtapUH—An>5knin|*dag 30.05.75 (23) ANmpaM—GMtlgMad* 30.05.75 (41) T«H*)uM>h>ta1 — MWHdBm*»| 07.12.75

Muutti- ja rekisteri halUtu* /44) n«lit*»Mnlp«nm js UmiluHnln1 prm.— on 1, oj,

Patent- och register Styrelsen ' AmNcm txhgd ock «Ukr*·* psMnrad ju.m.oh (32)(31)(31) ^"«y ·»**·«»-e*ftrd prior** 06.06.7*+ 21.04.75 USA(US) *»76839, 568313 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York, USA(US) (72) John Gordon Amery, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7*») Oy Koi ster Ab (5**) Järjestelmä peräkkäisten värikuvien levyn toistamiseksi -System för avspelning av en sk iva med success iva färgbilder

Esillä oleva keksintö kohdistuu järjestelmään peräkkäisten värikuvien levyn toistamiseksi, joka järjestelmä käsittää signaalin muodostavan piiristön värikuvaa edustavan yhdistetyn videosignaalin synnyttämiseksi mainitun levyn toistamisen aikana, joka yhdistetty videosignaali sisältää valotiheyssignaalin ja moduloidun väriapukantoaallon, joka muodostaa värikkyyssignaalin, jonka taajuudet on lomiteltu mainitun valotiheyssignaalin osan taajuuksien kanssa, 1H-viivelinjän, jossa on sisääntulo ja ulostulo, virheilmaisimen virheiden ilmaisemiseksi mainitussa videosignaalissa, kytkinlaitteen, jossa on sisääntulonavat videosignaalin vastaanottamiseksi viivästymättömänä ja vastaavasti viivästettynä ja joka virheilmaisimen toiminnan aikana päästää läpi viivästymättömän signaalin, kun virheitä ei ole ja viivästetyn signaalin, kun virheitä on havaittu, kytkinlaitteen ulostulon ollessa kytketty viivelinjan sisääntuloon.

US-patentissa 3,842,194 on esitetty videolevyn taltioiva ja soittava systeemi, jossa muistiinmerkitty tieto tulee näkyviin 67462 geometristen vaihteluiden muodossa spiraaliuran pohjalle levyai-neksen pinnalla, joka on peitetty johtavalla pinnoitteella ja di-elektrisen kerroksen sijaitessa johtavan pinnoitteen päällä. Tois-toneula, mihin sisältyy johtava elektrodi kiinnitettynä eristävään kannattimeen on sijoitettu levyn uraan. Tämä neulaelektrodi on yhteistoiminnassa levyn pinnoitteen kanssa niin että levyn pyöriessä muodostuu muuttuva kapasitanssi uran pohjan geometrian vaihtelujen mukaisesti kun se kulkee neulaelektrodin alta. Asiaankuuluva piiristö kytkettynä neulaelektrodille tulkitsee kapasitanssin vaihtelun sähkösignaalin vaihteluiksi edustaen muistiinmerkittyä tietoa.

ylläkuvatun kapasitiivisen videolevyjärjestelmän edullisena pidetyssä muodossa muodostuu muistiinmerkitty tieto kantoaaltotaajuudesta joka on moduloitu videosignaalin avulla ja joka tulee näkyviin peräkkäisten uran pohjan syyvyyden vaihtelujen muodossa maksimi- ja minimisyvyyksien välillä. Käytettäessä tällaista taa-juusmoduloidun kantoaallon muistiinmerkintämuotoa täytyy käyttää taajuusmoduloinnin ilmaisinlaitteistoa, jotta saataisiin videosignaalit talteenotetusta taajuusmoduloidusta signaalista esiin.

Havainnollistamistapauksessa saattaa taajuusmodulointi-ilmaisin muodostua nollakohtien ylityksien ilmaisimesta, joka aikaansaa ulostulopulssin, jolla on standardileveys ja -amplitudi seurauksena kustakin nollakohdan ylityksestä sisääntulosignaalis-sa. Tämä nollakohtien ylityksien ilmaisimen ulostulo syötetään alipäästösuotimeen, jonka päästökaista sopii oleellisesti yhteen muistiinmerkityn videosignaalin kaistanleveyden kanssa niin että kehitetään halutut videosignaalit.

Kun käytetään videolevysoitinta, joka on ylläkuvattua tyyppiä ottamaan talteen muistiinmerkittyjä videosignaaleja kuvan e-sittämiseksi on eräs ongelma, joka on havaittavissa näkyvässä kuvassa satunnaisissa paikoissa esiintyvä jaksottainen häiriöiden esiintyminen muodoltaan valkeina ja/tai mustina täplinä ja juovina, mikä korvaa asiaankuuluvan kuvan tiedon. Nämä viat saattavat vaihdella pituudeltaan, paksuudeltaan ja näkyvyssajaltaan. Vaikkakaan ne eivät kokonaisuudessaan tuhoa kuvainformaatiota, saattaa tällaisten kuvavikojen satunnainen esiintyminen olla huomattavan kiusan lähteenä katselijalle. Esillä oleva keksintö kohdistuu järjestelmään, jolla oleellisesti eliminoidaan tai huomattavasti pienennetään tällaisten kuvavikojen kiusallisia vaikutuksia.

3 67462

Eräs analyysi tästä ongelmasta on paljastanut, että joukko erilaisia syitä saattaa johtaa erilaisten näistä kiusallisista kuvan pisteistä ja juovista syntymiseen. Eräät syistä saattavat liittyä vikoihin itse levyssä. Toiset syyt saattavat liittyä niihin olosuhteisiin, joita kohdataan erityisessä määrätyn levyn soittokerrassa (esim. neulan kohdatessa roskan erilaisen muotoisena erilaisilla alueilla levyn urassa). Vielä muut syyt (esim. naarmut, lovet jne) saattavat liittyä soitettavana olevan levyn aikaisemman käytön tai virhekäytön historiaan. On ilmeistä, että on o-lemassa erittäin lukuisia erityyppisä syitä, minkä johdosta ongelma on erittäin vaikea ennustaa etukäteen ja vaihtelee levyltä toiselle, soittokerrasta toiseen, uran alueelta toiselle uran alueelle jne.

US-patentissa 4 001 496, keksijöinä Jon K. Clemens, Jack S. Fuhrer sekä Nichael D. Ross, jossa keksinnön nimityksenä on "Defect Detection and Compensation Method and Apparatus", jätetty 6. kesäkuuta 1974, on esitetty systeemi, jolla tehokkaasti peitetään signaalivikojen vaikutukset videolevyn soittamisen aikana. Tässä järjestelyssä vikojen ilmaisu sisältää sen, että luotetaan siihen, että vertaillaan videosignaalin hetkellistä tasoa kehitettynä soittimen taajuusmodulointi-ilmaisimen ulostulosta ennakolta määrättyihin maksimi- ja minimitasoihin. Viimemainitut tasot vastaavat oleellisesti hetkellisiä videosignaalin tasoja, joita taajuusmodulointi-ilmaisin tuottaa seurauksena sisääntulosig-naalin taajuuksista tämän taajuusmoduloidun signaalin poikkeama-alueen puitteissa. Tämän järjestelyn edullisena pidetyn piirteen mukaisesti, mikä tehostaa vikojen ilmaisimen kykyä selvästi ja nopeasti tunnistaa vian alkaminen on sisääntulo jännitetasokompa-raattoreihin laajakaistainen videosignaali, joka kehitetään ali-päästösuotimessa, jonka estotaajuus on selvästi yli korkeimman muistiinmerkityn videosignaalin taajuuden. Jännitetason heilahtelut ennakolta määrätyn tasoalueen ulkopuolelle aikaansaavat vian ilmaisun, minkä tehtävänä on kytkeä korvaus aikaisemmalta kuvan juovalta senhetkiselle tiedolle. Koska peräkkäisillä kuvan juovilla vallitsee yleisesti toistettavuus tiedossa peittää edellisen juovan tiedon korvaaminen vian esiintymisen, tehden sen suhteellisesti vähän havaittavaksi kuvan katselijalle.

Jotta tietoa koskien edellistä kuvan juovaa olisi saatavissa vian peittävänä korvaavana tietona sen hetkistä juovan tie- 4 6 7 4 6 2 toa varten on tarpeen, että soittimen laitteistoon sisältyy jokin sovelias signaalin varastointilaite. Nyt kyseessä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti tämän signaalin varastoinnin tarpeet vian kompensointisysteemiä varten, sellaisena kuin tämä on esitetty jo aikaisemmin mainitussa US-patenttissa 4 001 496, keksijänä Clemens ja muut, toteutetaan suhteellisen taloudellisella tavalla järjestelyssä, jossa haluttu "korvaava" signaali-informaatio saadaan 1H viivelinjasta, joka on sijoitettu soittimeen kampasuodin-piiriin ja jonka tehtävänä on valotiheys- ja värikkyyssignaalien eroittaminen.

US-patentissa 3,872,497 on esitetty kampasuodinpiiri käytettäväksi videolevyn soitinlaitteessa. Nämä järjestelyt ovat erityisen edullisia muuntamaan talteenotetun yhdistetyn signaalin, joka käyttää "haudatun kantoaallon" muotoa (missä värikkyysinformaatio sijaitsee muodoltaan moduloituna apukantoaaltona haudattuna tähän spektriin laajemman valotiheyssignaalin keskikaistalla) ulostulon yhdistetyn signaalin muotoon, joka paremmin sopii NTSC esitysmuotoon. Kampasuodatus on käytössä eroittamaan haudatun apukantoaal-lon värikkyysignaalikomponentit valoisuussignaalin komponenttien keskikaistalta. Heterodyyninen vaihe ennen kampasuodatusta toteutetaan tavalla, joka oleellisesti estää toistettujen signaalien "huojuntaa" häiritsemästä kampasuotimen eroittamistehtävän tarkkuutta, mikä sallii yhden ainoan 1H viivelinjan käytön tätä kampa-suodatinta varten ja mahdollistaa suhteellisen halvan, suhteellisen kapeakaistaisen rakenteen käytön tätä yhtä viivelinjaa varten.

Vikojen kompensoinnin systeemin ratkaisussa nyt kyseessä olevan keksinnön mukaan on tietyn 1H viivelinjan tehtävänä, joka toimii kampasuotimena, joka aikaansaa valoisuuden ja väriarvon signaalien eroittelun kuten tapahtuu US-patentissa 3,872,497, tehtävänä on myös "korvaavan" signaalin syöttölähteen muodostaminen vikojen peiton tarkoituksia varten.

Esillä olevan keksinnön eräälle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että mainitun saman viivelinjan sisääntulo ja ulostulo on kytketty signaalit yhdistävään piiriin kampasuotimessa valotiheys-ja värikkyyssignaalien erotuksen aikaansaamiseksi.

Keksinnön edut ovat alan asiantuntijoiden helposti tunnistettavissa kun luetaan seuraavassa esitetty yksityiskohtainen selitys ja tarkasteltaessa oheisia piirustuksia, joissa: 67462 kuvio 1 havainnollistaa osittain kaavamaisesti ja osittain lohkokaaviona videolevyn soittolaitetta, johon sisältyy vikojen kompensointisysteemi esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti, kuvio 2 havainnollistaa lohkokaavion muodossa muunnosta kuvion 1 järjestelystä esillä olevan keksinnön erään jatkokehitel-män suoritusmuodon mukaisesti.

Näiden piirustusten kuvion 1 esittämän videolevyn soitto-laitteistossa kehitetään sisääntulon taajuusmoduloitu signaali soittimen signaalinkäsittelypiiriä varten kytkinnapaan R videolevyn soittopiireillä 11. Havainnollistamistapauksessa videolevyn ilmaisinsysteemi on kapasitiivista tyyppiä, josta jo edellä on mainittu kun taas rakenne ja piirijärjestely videolevyn ilmaisin-piiriä 11 varten saattaa olla kuten yleisesti on kuvattu US-paten-tissa 3,842,194.

Seuraavassa oletetaan, että muistiinmerkinnän muoto soitettavaa levyä varten on sellainen, että talteenotettu signaali-informaatio tulee näkyviin kytkinnapaan R taajuusmoduloituna kantoaaltona, jonka hetkellinen kantoaallon taajuus poikkeaa kiinteissä poikkeama-alueen puitteissa (esim. välillä 3,9 - 6,5 MHz) sen videosignaalin amplitudin mukaisesti, jolla on taajuuskaistanaan (esim. 0-3,0 MHz) alue tämän poikkeama-alueen alapuolella ja mikä edustaa sarjaa esitettäväksi tarkoitettuja kuvia.

Sisääntulon taajuusmoduloitu signaali kytkinnavassa R syötetään rajoittimen 13 (millä on tavanomainen tehtävä poistaa tai pienentää satunnaisia amplitudimodulointeja sisääntulon taajuus-moduloidussa signaalissa) kautta nollakohtien ylityksien ilmaisimeen 15. Nollakohtien ylityksien ilmaisin 15 saattaa muodostua sinänsä tunnettua tyyppiä olevista piireistä, joilla kehitetään ulostulopulssi, jolla on kiinteä amplitudi, leveys ja napaisuus seurauksena kustakin nollakohtien ylityksestä tässä sisääntulon rajoitetussa taajuusmoduloidussa signaalissa. Pulssimainen ulostulo nollakohtien ylityksien ilmaisimesta 15 syötetään ulostulon suodatuksen systeemiin, jota on havainnollistettu muodostumassa kaskadikytkettynä ensimmäisestä alipäästösuotimesta 31 sekä toisesta alipäästösuotimesta 17. Ulostulopuolen alipäästösuotimen 17 päästökaista sopii olellisesti yhteen sen kaistan kanssa (esim.

0-3 MHz), jolla muistiinmerkitty videosignaali-informaatio si- 6 67462 jaitsee. Ensimmäisen alipäästösuotimen 31 päästökaista on leveämpi kuin suotimen 17 päästökaista ja sillä on sammutustaajuus (esim.

6 MHz), joka on oleellisesti korkeampi kuin korkein muistiinmerkitty videosignaalitaajuus. Suotimen 31 tehtävänä on laajakaistaisen sisäätulosuotimen muodostaminen vikojen ilmaisimelle 30 (mitä tullaan myöhemmin kuvaamaan).

Nollakohtien ylityksien ilmaisin 15 ja sen ulostulon suodatuksen systeemi muodostavat taajuusmodulointi-ilmaisimen, joka on nk. pulssinlaskintyyppiä ja joka aikaansaa videosignaalin muodossa olevan ulostulon vastaten sisääntulon taajuusmoduloi-dun signaalin modulointia. Havainnollistamistapauksessa videosignaali-informaatio, joka otetaan talteen levyltä, muodostuu yhdistetystä väri-informaation sisältävästä videosignaalista, joka on koodattu "haudatun apukantoaallon" muotoon, kuten on esitetty US-patentissa 3,872,498.

Havainnollistamistarkoituksia varten voidaan seuraavat parametrit olettaa kuvaaviksi tapauksiksi haudatun apukantoaallon muodosta muistiinmerkitylle yhdistetylle värivideosignaalille: (1) värin apukantoaallon taajuus (f „) = (195/2) f„ oli likimäärin 1,53 MHz kun juovataajuus (f„) vastaa US-standardia väritelevisio- n lähetyksille, (2) väriarvosignaali: summa vastaavista kvadratuu- risessa suhteessa toisiinsa olevista apukantoaaltovaiheista vastaavasti amplitudimoduloituna punaisen ja sinisen värierosignaa-leilla (R-Y, B-Y) 0-500 kHz kaistanleveydellä, yhtäsuurien kaistanleveyksien (500 kHz) ylempi ja alempi sivukaista säilytettynä (ja kantoaalto sammutettuna), (3) valoisuussignaalin (Y) kaistan leveys 0-3 MHz, (4) värin synkronisoiva komponentti: värähdyspur-kauksia haudatun apukantoaallon taajuudella (f^) vertailun vaiheella ja amplitudille vaakasuuntaisen sammutuksen "tausta-alueen" aikana (vastaten standardia NTSC värin synkronisoinnin komponenttia kaikissa muissa suhteissa paitsi taajuudessa).

Yhdistetyn värivideosignaalin ulostulo suotimesta 17 syötetään modulaattoriin 19, joka myös vastaanottaa kantoaallot kantoaallon sisääntulon kytkinnavasta J kehittäen amplitudimoduloidun kantoaaltoulostulon. Nimellistaajuuden f kantoaallolle kytkinna-vassa J vastaa edullisesti haudatun apukantoaallon taajuuden (f') sekä ulostulon apukantoaallon taajuuden (f) summaa, mikä soveltuu b väritelevision vastaanottimen väriarvon kanavan syöttöön. Havainnollistamistapauksessa haluttu ulostulon apukantoaallon taajuus (f ) b 7 67462 vastaa NTSC arvoa suuruudeltaan (445/2)^ eli likimain 3,58 MHz, minkä johdosta nimellinen summataajuus (fc), joka halutaan kantoaalloille kytkinnavassa J vastaa 325 f„ eli likimain 5,11 MHz.

Edullisimmin modulaattori 19 on yhdestä kohdasta tasapainotettua muotoa sen ollessa tasapainoitettu yhdistetyn videosi-sääntulon suhteen, mutta ei f sisääntuloon nähden kytkinnavasta J. Kantoaaltojen moduloinnin prosenttiosuus, mikä toteutetaan modulaattorissa 19 pidetään suhteellisen alhaisessa arvossa (esim.

20 %) soveliaalla sisääntulotasojen suhteittamisella. Kuten on esitetty täydellisemmin US-patentissa 3,872,497, jossa levyn soittamisen olosuhteet johtavat haitalliseen "huojuntaan" talteenotetun yhdistetyn signaalin taajuuksilla, saatetaan kytkinnavan J kantoaallot edullisesti omaamaan oleellisesti saman "huojunnan" niin että summa- ja eroitustaajuuksien tulot modulaattorin 19 he-terodyynisessä toiminnassa ovat oleellisesti vapaat huojunnasta.

Toissivukaistasuodin 21, joka on kytketty modulaattorin 19 ulostuloon, päästää läpi tasapainoittamattoman kantoaallon ja sen alemman sivukaistan. Alemmalla sivukaistalla (vastaten moduloinnin erotustaajuustuloksia) joutuu värin apukantoaalto taajuudelle (f), mitä halutaan ulostulon käyttöön. Toivottavimmin sijaitsee

S

kantoaaltotaajuus (f ) korkeamman pään puolivälissä suotimen 21 ominaiskäyrässä niin että pieni osuus ylemmästä sivukaistasta myös päästetään läpi.

Ulostulo toissivukaistasuotimesta 21 syötetään elektronisen kytkinlaitteen 23 "normaalin" signaalin sisääntulon kytkin-napaan N. Tämän elektronisen kytkinlaitteen 23 tehtävänä on vaihtoehtoisesti: (1) kytkeä se signaali, joka esiintyy "normaalin" signaalin sisääntulon kytkinnavassa N tämän kytkinlaitteen ulostulon kytkinnapaan 0 tai (2) kytkeä se signaali, joka esiintyy "korvauksen" signaalin sisääntulon kytkinnavassa S tämän kytkinlaitteen ulostulon kytkinnapaan 0. Kytkentä vastaavien "normaalin" ja "korvauksen" tilojen välillä toteutetaan säätösignaalien avulla, jotka syötetään säätösignaalin sisääntulokytkinnapaan P (laitteistosta, jota tullaan kuvaamaan myöhemmin).

Ulostulosignaali kytkentälaitteen ulostulon kytkinnavasta O (mikä on tämän soittimen toiminnan "normaalissa" toimintatavassa suotimen 21 ulostulo) syötetään vahvistimeen 40, joka toimii viivelinjan käyttölaitteena. Havainnollistamistapauksessa sisältyy vahvistimeen 40 maadoitetun emitterin sisääntuloaste, joka käyttää 674 62 transistoria 41 sekä maadoitetun kollektorin ulostuloaste, joka käyttää transistoria 43 ja negatiivinen takaisinkytkentä muodostettuna ulostulon transistorin emitterin ja sisääntulon transistorin kannan välille takaisinkytkentävastuksen 45 kautta. Vahvistin 40 aikaansaa alhaisen impedanssin syöttölähteen, jolla syötetään signaalit 1H viivelinjaan 50 (joka havainnollistamistapauk-sessa on Amperex DL 56 tyyppiä).

Kun valitaan sopivasti ulostulon päätteen parametrit (käämi 53 ohitettuna vastuksella 55) ja sisääntulon pääte (säädettävä käämi 51) saatetaan viivelinjan 50 päästökaista soveltaa niin että se hyväksyy taajuuskaistan, joka alkaa hieman fc:n (esim. 5,11 MHz) yläpuolelta jatkuen hieman alle alimman sivukaistan taajuuden f - 500 MHz (esim. 3,08 MHz) ulostulon väriapukantoaallolla. Se

S

viive, jonka viivelinja 50 aikaansaa vastaa juovataajuuden (f^) jaksoa, minkä johdosta "normaalien" tilanteiden aikana signaali-informaatio viivelinjan ulostulossa edustaa kuvainformaatiota siitä kuvan juovalta, joka sijaitsee välittömästi ennen sitä kuvan juovaa, jota viivelinjan informaatiosisääntulo tulee edustamaan. Tällä osoitetulla viivelinjan 50 kaistanleveydellä, joka sisältää sen taajuuskaistan (esim. 3,08 - 4,07 MHz), jolla myös väliin sijoitettu valoisuusarvon ja värikkyyssignaalikomponentit ovat, voidaan nyt saada kun sopivasti yhdistetään viivelinjan sisääntuloa ja ulostuloa väliin sijoitettujen komponenttien eroit-telu kampasuodinmenetelmillä (kuten on esitetty esim. US-paten-teissa 3,872,498 ja 3,872,497).

Tällaisia eroitustarkoituksia varten on piirustusten laitteissa asennettuna kampasuodinpiiri 70. Kytkentä vahvistimen 40 ulostulosta syöttää sisääntulon viivelinjasta kampasuodinpiireihin 70. Viivelinjan ulostulo syötetään kampasuodinpiireihin 70 vahvistimen 60 kautta. Vahvistin 60 aikaansaa riittävän signaalivahvis-tuksen, jotta kompensoitaisiin se signaalivaimentuma, jonka viive-linja 50 aikaansaa, niin että viivästetyt signaalit voidaan syöttää kampasuodinpiireihin tasolla, joka on verrannollinen viiväs-tämättömän signaalin sisääntuloon. Vahvistin 60 sisältää maadoitetun emitterin sisääntuloasteen käyttäen transistoria 61 sekä maadoitetun kollektorin ulostuloasteen käyttäen transistoria 63. Vahvistimen ulostulo tulee näkyviin emitterivastuksen yli, joka on muodostettu potentiometrin 64 vastuksesta. Kiinteä määrä negatiivista takaisinkytkentää, jonka takaisinkytkentävastus 65 ai- 67462 kaansaa kytkettynä ulostulotransistorin emitterin ja sisääntulo-transistorin kannan välille on tehostettuna säädettävällä määrällä negatiivista takaisinkytkentää, joka aikaansaadaan vastuksen 66 ja kapasitanssin 67 sarjayhdistelmän kautta. Sarjayhdistelmä 66 ja 67 on kytketty säädettävän ulosoton potentiometristä 64 ja sisääntulon transistorin kannan väliin, sivu-ulosoton säätö säätää vahvistimen vahvistuskerrointa parhaan mahdollisen tason säätöä varten.

Kampasuodinpiirit 70 muodostavat ulostulojen parin vastaaviin ulostuloihin C ja L, jotka "normaalien" tilanteiden vallitessa ovat alttiina vastaaville komplementäärisille kampasuotimen ominaisuuksille. Ulostulo kytkinnavassa C, joka normaalisti on alttiina sellaisille kampasuotimen ominaisuuksille, joiden tyyppinä on uusiutuvat huiput juovan taajuuden puolikkaan parittomilla monikerroilla ja uusiutuvat nollakohdat juovataajuuden moniker-roilla, muodostaa värikkyyssignaalikomponentin, joka sijaitsee taajuudella, jonka sijaintipaikka on siirretty (f + 500 MHz) joka ympäröi haluttua ulostulon apukantoaallon taajuutta (f ) ja on va-paana siihen liittyvistä valotiheyssignaalikomponenteista. Ulostulo kytkinnavasta L, joka normaalisti on alttiina (yhteiskaistan alueella) valikoivan suotimen ominaisuuksille, jotka ovat sitä tyyppiä, jossa on toistuvat huiput juovataajuuden monikerroilla ja toistuvat nollakohdat juovataajuuden puolikkaan parittomilla monikerroilla muodostaa tiheyssignaalikomponentin, joka keskikaistallaan on vapaana aikaisemmin mukana olleesta haudatun apukantoaallon komponentista.

Erilliset komponentit, jotka tulevat näkyviin kytkinnapoi-hin C ja L syötetään signaalinkäsittelypiireihin 75 käsiteltäväksi edelleen niin että ne muodostetaan soveliaaksi syötettäväksi väritelevisiovastaanottimeen 80, missä värikuvien näyttöä voidaan toteuttaa muistiinmerkityn kuvainformaation mukaisesti. Havainnol-listamistapauksessa mikäli signaalinsyöttö tapahtuu antennin kyt-kinnapoihin väritelevisiovastaanottimessa, signaalinkäsittelypii-rit saattavat sisältää laitteet erikseen tuotujen komponenttien yhdistämiseksi uuden yhdistetyn signaalin muotoon, tämän yhdistetyn signaalin moduloidessa soveliasta radiotaajuista kantoaaltoa.

Tähän mennessä piirustusten laitteiston kuvaus on koskenut soittimen toimintaa "normaalien" tilanteiden aikana. Nyt on sitten paikallaan tarkastella muunnettua toimintatapaa, joka soveltuu te- 10 67462 hokkaasti peittämään kuvan vikoja. Signaalivian alkamisen tunnistaminen, joka vaatii soittimen toimintatavan muuttamista, on vian-ilmaisimen 30 tehtävänä.

Jo aikaisemmin mainitun patenttihakemuksen mukaisesti, jossa keksijänä oli Clemens ja muut, sisältyy vikojen ilmaisimeen 30 sisääntulosuotimena laajakaistainen (esim. 0-6 MHz) alipäästö-suodin 31, joka vastaanottaa pulssimaisen ulostulon nollakohtien ylityksien ilmaisimesta 15. Kun suodatetaan pois ilmaisimen 15 u-lostulopulssit vikojen ilmaisimen sisääntulosuodin 31 kehittää signaalin, jonka hetkellinen amplitudi on oleellisesti lineaarisesti verrannollinen sen rajoitetun signaalisisääntulon hetkelliseen taajuuteen, joka saadaan nollakohtien ylityksien ilmaisimeen 15. Ilmaisimen sisääntulotaajuuden hetkelliset vaihtelut rajojen fmax sekä f (muistiinmerkityn taajuusmoduloidun signaalin poikkeama-alueen rajat) välillä johtaa vaihteluihin hetkellisessä amplitudissa suotimen ulostulossa oleellisesti kiinteiden jänniterajojen (Vmax ja V ^n) välissä. Mikäli hetkellinen taajuus sisääntulossa ilmaisimelle 15 poikkeaa yli f , nousee kuitenkin suotimen 31 max ulostulon hetkellinen amplitudi yli jännitteen Vmax ja vastaavasti mikäli hetkellinen taajuus ilmaisimen sisääntulossa laskee alle fumin' laskee hetkellinen amplitudi suotimen ulostulossa alle jännitteen V . .

mm Jännitetasokomparaattorit 33 ja 35, jotka on kytketty suotimen 31 ulostuloon, tunnistavat nämä tilanteet, jolloin hetkellinen amplitudi suotimen 31 ulostulossa poikkeaa V - V . alueel-c * max mm ta. Ylemmän tason komparaattori 33 kehittää vikojen ilmaisun ulostuloonsa siksi suotimen 31 kunkin poikkeaman kestoajaksi, joka muodostuu ulostuloamplitudissa ensimmäisen vertailutason jännitteen yläpuolelle, joka taso asetetaan jännitteen Vmax välittömään läheisyyteen. Alemman tason komparaattori 35 kehittää ulostuloonsa vikojen ilmaisun, jonka luonne on samankaltainen suotimen 31 ulos-tuloamplitudin kunkin poikkeaman kestoajan kanssa tietyn toisen vertailujännitteen tason alapuolella, joka jännite on asetettu Vmin välittömään läheisyyteen. On yleisesti ottaen toivottavaa asettaa nämä ensimmäinen ja toinen vertailujännitteen taso hieman yli vmax ja hieman alle Vmin tasojen vastaavasti, jotta taattaisiin, että todelliset halutun kuvainformaation äärikohdat eivät johda vikojen ilmaisuun (erityisesti otettaessa huomioon mahdollisuus pieniin virheisiin toistavan levyn pyörimisnopeudessa, 6 74 6 2 n mikä saattaa jonkin verran muuttaa tehollista poikkeama-aluetta halutussa signaalissa). Tällaisen toleranssin mukaanottaminen vertailun tason asetusarvoihin ei oleellisesti pienennä vikojen ilmaisun tarkkuutta koska kiusalliset viat, joita pyritään ilmaisemaan tyypillisessä tapauksessa sisältävät huomattavan poikkeaman taajuudessa f - f . toimialueelta. Yhteenlaskun 37 yhdistää ulostulot molemmista vertailijoista 33 ja 35 aikaansaaden yhden ainoan vikojen ilmaisun pulssimaisen ulostulon kytkinnapaan D, joka osoittaa yhteisesti poikkeamia kumpaan tahansa suuntaan fmax - f. toimialueelta, mm

Suotimen 31 laajakaistainen vaste mahdollistaa sen, että sen ulostulo noudattaa tarkoin signaalivian äkillistä alkamista. Toisin sanoen, että signaalivian esiintyessä suotimen ulostulopoikkeama vertailun kynnystason ulkopuolelle voidaan toteuttaa lyhyellä nou-suajalla, mikä mahdollistaa varhaisessa vaiheessa tapahtuvan vikojen ilmaisun pulssin alkamisen. Kun on aikaansaatu vastaavan nopea vaste tähän liittyvään kompensointisäätölaitteeseen (esim. elektroniseen kytkinlaitteeseen 23) voidaan soitin siirtää kompensointi-toimintatapaan ennenkuin kapeakaistaisen (hitaamman vasteen) ulos-tulosignaalisuotimen 17 ulostulo on oleellisesti häiriytynyt sig-naalivian vaikutuksesta.

Suotimen 31 laajakaistainen vaste mahdollistaa myös sen u-lostulon noudattavan tarkoin paluuta sisääntulosignaalin taajuudessa toimialueen puitteisiin, minkä johdosta vikojen ilmaisun pulssin päättyminen komparaattorissa saattaa tapahtua aikaisemmin kuin mitä siihen liittyvä häiriö päättyy hitaamman vasteen suotimen 17 ulostulossa. Tämä saattaisi johtaa liian aikaiseen paluuseen soittimessa sen normaaliin toimintatapaan, mikäli vikojen ilmaisun pulssin ulostulo yhteenlaskimesta 37 olisi käytössä itsessään kytkinlaitteen 23 säätösignaalina. Jotta vältettäisiin liian aikaista vikojen kompensoinnin päättymistä on toivottavaa aikaansaada jotkin välineet, joilla tehokkaasti "venytetään" vikojen ilmaisun pulsseja tiettyyn päättymisaikaan, joka esiintyy myöhemmin kuin siihen liittyvän häiriön päättyminen suotimen 17 ulostulossa.

Kytkimen säädön signaaligeneraattori 39, joka toimii vikojen ilmaisun pulssien perusteella kytkinnavassa D toteutta halutun "venyttämisen" tehtävän kehittäessään signaaleja, joilla sää- 12 67462 detään elektronisen kytkinlaitteen 23 kytkentätilaa. Tässä yhteydessä voidaan viitata US-patentiin 3 909 518, keksijänä A.L. Baker, nimeltään "Signal Switching Apparatus", jätetty 6. kesäkuuta 1947, ja jossa yksityiskohtaisesti kuvataan sovelias laitteisto kytkimen säädön signaaligeneraattorin 29 tehtävän toteuttamiseksi. Tämä järjestely sisältää verhokäyrän ilmaisimen vian ilmaisun pulsseja varten, vastustyyppisen kuorman ilmaisimelle mikä aikaansaa valitun purkausaikavakion tälle ilmaisimen kapasitanssille ja komparaattorin joka vertailee ilmaisimen ulostuloa ennakolta määrättyyn kynnysjännitteeseen nähden.

Kytkennän aaltomuotoja, joita käytetään generaattorilla 39 niin että ne sitten sopivasti "venytetään" ajallisesti kun on havaittu signaalivika ilmaisimessa 30 syötetään säädön sisääntulon kytkinnapaan P kytkentälaitteessa 23 siirtäen soittimen viallisen toimintatavan tapaukseen, missä "normaalin" signaalin kulkutie kytkinnapojen N ja O välillä on katkaistuna ja "korvaavan" signaalin kytkentätie kytkinnapojen S ja 0 välillä saatetaan toimintaan.

Tässä yhteydessä voidaan viitata US-patentiin 3 909 518 keksijänä Baker, mitä tulee selitykseen kytkentäpiiristä, joka on erityisen edullinen suorittamaan kytkinlaitteen 23 tehtävät. Mainitun patentin kytkinjärjestelyissä vastaava "normaalin" sekä "korvaavan" signaalin virtatie eivät sisällä mitään sig-naalivaiheen inversiota, tällaiset ominaisuudet tullaan seuraa-vassa olettamaan kytkinlaitteen 23 signaalitielle tämän selityksen yhteydessä.

Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti amplitudiltaan moduloidut kantoaallot, joita saadaan saman viivelinjan 50 ulostulosta, mikä aikaansaa viivästetyt signaalit kampasuodinpii-rin 70 toimintaa varten toimivat myös "korvaavan" signaalin syöttö-lähteenä kun se syötetään kytkinnapaan S kytkinlaitetta 23 varten.

Korvaavan signaalin kehittäminen toteutetaan kaiken läpi-päästävän piirin 90 avulla, josta sen sisääntulo on kytketty vahvistimen 60 ulostuloon ja josta sen ulostulo on kytketty kytkimen kytkinnapaan S. Tämä kaiken päästävä piiri 90 sisältää transistorin 92, joka on sijoitettu vaiheenjakajakytkentään ja josta ulostulot vastakkaisin napaisuuksin kehitetään emitterivastuksen 93 ja kollektorivastuksen 94 yli. Vastaavat ulostulot yhdistetään piirissä, joka muodostuu vastuksista 95 kytkettynä transistorin kol-lektorin sekä kytkinnavan S väliin sekä sarjayhdistelmällä, jossa 13 67462 on kapasitanssi 96 ja induktanssi 97 kytkettynä transistorin emit-terin ja kytkinnavan S väliin. Sisääntulosignaalin jännitteenjakaja sisältää potentiometrin 91, jossa on säädettävissä oleva sivu-ulosotto kytkettynä transistorin 42 kannalle. Säädettävissä olevan sivu-ulosoton sisääntulo aikaansaa keinon korvaavan signaalin tason parasta mahdollista säätöä varten jotta toteutettaisiin tehokas vikojen peittäminen.

Edullisimmin valitaan kaiken läpipäästävän piirin 90 parametrit siten, että aikaansaadaan oleellisesti yhtä suuret vahvistukset kaikilla taajuuksilla niitten taajuuksien puitteissa (esim. likimäärin 3,08 - 5,11 MHz), joita viivelinja 50 päästää lävitseen ja samanaikaisesti aikaansaadaan vaiheominaisuudet, jossa on eroi-tuksena oleellisesti 180° vastaavien vaiheensiirtojen välillä, joita vastaavat taajuudet fc sekä £ aikaansaavat. Piirustusten esittämässä havainnollistavassa piirijärjestelyssä haluttu vaiheen-siirtymä piirissä 90 ulostulon apukantoaallon taajuudella (f ) on •3 oleellisesti 0 % kun taas haluttu vaiheen siirtymä piirissä 90 kantoaallon taajuudella (f ) on oleellisesti 180°. Kun aikaansaa-daan tällaiset vastaavat siirtymät muutos sen hetkisen juovan informaation ulkonäön ja edellisen juovan informaation ulkonäön välillä kytkimen ulostulon kytkinnavassa 0 (kuten tapahtuu kun kytketään viallisen toimintatavan tilanteeseen) tapahtuu vaiheen jatkuvuuden säilyttäen mitä tulee f kantoaallon komponenttiin kuten myös f värin alakantoaallon komponentin vaiheen jatkuvuuteen (e-

S

dellyttäen tietojen toistettavuutta peräkkäisillä kuvan juovilla).

Sitäpaitsi osoitetut vaiheensiirtymät apukantoaallon taajuuden komponentteja varten johtavat tuloksena olevaan nettovai-heensiirtoon 180° ulostulon apukantoaallon taajuudella uudelleen kiertäviä signaaleja varten, jotka kulkevat vahvistimen 60 ulostulosta piirien 90, 23 ja 40 kautta viivelinjan sisääntuloon. Tämän johdosta taataan, että viallisen toimintatavan aikana (kun tieto viivelinjan sekä sisääntulossa että ulostulossa edustaa samaa kuvan juovaa) on seurauksena seuraava tulos: Värin apukantoaallon taajuuskomponentit saattavat esiintyä värikkyyssignaalin ulostulo-navassa C kampasuodinpiirissä 70 kun taas haudatun apukantoallon taajuuskomponentti hylätään signaalista valotiheyden ulostulokana-navassa L.

Edelläolevaa selittäen tulisi ensinnä todeta, että erityiset kytkinnavan liitokset, jotka on piirustuksissa esitetty ha- 14 67462 vainnollistettua DL 56 viivelinjaa varten sisältävät invertoidun ulostulon toimintatavan valintasignaalin talteenottoon viivelinjal-ta 50. Tässä toimintatavassa signaalikomponentti taajuudella, joka on pariton monikerta juovataajuuden puolikkaasta (jollainen on ala-kantoaallon taajuus) ja joka jatkuu peräkkäisten juovien akaina tulee näkyviin "normaalin" toimintojen aikana saman vaiheisena sekä sisääntulossa että ulostulossa viivelinjaa. Niiden nettovaiheen vaihtumisien johdosta, joita vahvistin 60 aikaansaa tulee tällainen signaali näkyviin vahvistimen 60 ulostulossa vaiheeltaan vastakkaisena sille signaalille, joka on viivelinjan sisääntulossa. Mikäli nämä kaksi sisääntuloa (viivelinjan sisääntulo ja vahvistimen 60 ulostulo) kampasuodinpiireihin 70 ovat tällaisessa vastak-kaisvaiheisessa suhteessa keskenään, signaalin kulku kytkinnaval-le C on toteutettu ja signaalin kulku kytkinnavalle L salvataan. Vastaavasti mikäli nämä kaksi sisääntuloa (viivelinjan sisääntulo ja vahvistimen 60 ulostulo) kampasuodinpiireihin ovat samavaihei-sessa tilanteessa keskenään estetään signaalin pääsy kytkinnapaan C ja signaalin pääsy kytkinnapaan L voidaan toteuttaa. Viallisen toimintatavan tilanteessa, jolloin vahvistimen 60 ulostulo tulee kierrättää uudestaan viivelinjan sisääntuloon edellämainittu nettovaiheen muuttaminen apukantoaallon taajuudella kulkureitillä 90 - 23 - 40 toteuttaa vastakkaisvaiheisen riippuvuuden kampasuotimen sisääntuloihin, siitä seurauksena apukantoaallon komponentin pääsy kytkinnavalle C sallitaan ja estetään pääsemästä kytkinnavalle L kuten halutaan.

Nyt voidaan todeta, että "korvaava" signaali, joka saadaan vahvistimen 60 ulostulosta on kaistanleveydeltään (esim. likimain 3,06 - 5,11 MHz) kapeampi kuin mitä on "normaalin" signaalin kaistanleveys (esim. likimain 2,11 - 5,11 MHz) kaistanleveyden rajoituksien johdosta havainnollistetussa DL viivelinjassa. Näin tuloksena olevasta valotiheyssignaalikomponentista puuttuu täten tiettyjä korkean taajuuden komponentteja (esim. yli 2 MHz) ja siinä on sitä paitsi mukana hylkäyskynnys haudatun apukantoaallon taajuudella (esim. 1,53 MHz). Näin tuloksena olevaa väritiheyskomponent-tia ei valikoiden suodateta vapaaksi väliin sijoitetusta valoti-heyskomponenteista. Näistä selvistä haittapuolista huolimatta sisältää se korvaus joka toteutetaan vikojen aikana nyt kyseessä olevaa keksintöä toteutettaessa riittävästi informaatiota jolla on sopiva luonne, jotta aikaansaataisiin täysin tehokas kuvan kiusal- 15 67462 listen vikojen peittäminen. Sitä paitsi tällainen haluttu tulos saadaan suhteellisen pienellä kustannuksella korvaussignaalin syöt-tölähteelle sen yli, mitä jo muutoin tarvitaan muihin tarkoituksiin (kampasuodatus).

Tulisi edelleen huomata, että taloudellinen korvaussignaalin syöttölähden, joka aikaansaadaan esillä olevalla keksinnöllä saataa olla käytettävissä suuren vikailmaisimen valikoiman yhteydessä, vaikkakin sitä on havainnollistettu liittyneenä edellämainitun patenttihakemuksen keksijänä Clemens ja muut tyyppiseen vikojen ilmaisimeen (30) mikä aikaansaa erityisen edullisen kompen-sointisysteemin. Havainnollistetussa liitäntämistapauksessa kapeamman kaistan videosignaalin ulostulosuodin 17 on esitetty vastaanottamassa ulostulo nollakohtien ylityksen ilmaisimesta 15 vian ilmaisimen sisääntulosuotiraen 31 kautta. Voidaan todeta, että hyväksyttävissä olevassa muunnoksessa suodin 17 saattaa vastaanottaa suoraan ilmaisimen 15 ulostulon. Kuitenkin havainnollistettua järjestelyä suotimien 31 ja 17 sijaitessa peräkkäin on pidettävä e-dullisempana, koska se helpottaa kytkennän nopeuden vaatimuksia, joita laitteistoille 39 ja 23 asetetaan. Suurempi viive toteutettaessa kytkentää vikojen toimintatavalla vian ilmaisun pulssin alkamisen jälkeen on siedettävissä peräkkäisellä järjestelyllä, koska se viive, joka liittyy suotimeen 31 on yhteinen videoulostulo-signaalin ja kytkentäsignaalin kanaville tässä järjestelyssä.

Kuvio 2 havainnollistaa erästä muunnosta aikaisemmin kuvatusta kuvion 1 järjestelystä, tämän muunnoksen sisältäessä kytkennän "normaalien" ja "korvaavien" signaalien välillä videosignaalin muodossa. Kuvion 2 järjestely sisältää elektronisen kytkinlaitteen 23, joka saataa olla tyypiltään samankaltainen kuin se elektroninen kytkinlaitteisto, joka on kuvattu kuvion 1 yhteydessä ja jonka tehtävänä on vaihtoehtoisesti: (1) täydentää signaalikulkutie "normaa lin" signaalin sisääntulonavan N ja kytkevän laitteiston ulostulo-javan 0 välillä tai (2) sulkea signaalikulkutie "korvaavan" signaalin sisääntulonavan S sekä ulostulonavan 0 välillä. Kytkentä vastaavan "normaalin" ja "korvaavan" tilan välillä toteutetaan sää-tösignaaleilla, joita syötetään säätösignaalin sisääntulonapaan P kytkimen ohjaussignaaligeneraattorista 139. Ohjaussignaaligeneraat-tori 139 saattaa olla havainnollistamistapauksessa sitä muotoa, jota on kuvattuna US-patentissa 3 909 518 ja joka toimii vika-ilmaisimen ulostulon perusteella (esim. sellainen kuin mitä on 16 67462 kuvion 1 vikojen ilmaisin 30 tässä järjestelyssä) niin että aikaansaadaan sopivasti ajoitetut kytkentäaaltomuodot, joilla siirretään videolevysoitin vikojen peittävään toimintatapaan toiminnasta jossa "normaalin" signaalin kulkutie kytkinnapojen N ja 0 välillä on katkaistu ja "korvaavan" signaalin kulkutie kytkinnapojen S ja 0 välille saatetaan toimintaan.

Ulostulonapa 0 kytkentälaitteesta 123 kytketään moduloivan signaalin sisääntulonapaan M amplitudimodulaattorista 119 mihin myös liittyy kantoaallon sisääntulonapa J kytkettynä kantoaallon syöttölähteen 120 ulostuloon, tämän modulaattorin 119 ulostulon muodostuessa kantoaalloista syöttölähteestä 120 moduloituna amplitudiltaan niiden signaalien mukaisesti, joita syötetään moduloivan signaalin sisääntulonapaan M kytkinlaitteesta 123. Niiden kantoaaltojen nimellinen taajuus f , joita syötetään syöttölähteestä 120 kytkinnapaan J vastaa kuten kuviossa 1 haudatun apukantoaallon taajuuden (f ) ja halutun ulostuloapukantoaallon taajuuden (f ) summaa ja havainnollistamistapauksessa se vastaa 325 fH eli likimain 5,11 MHz. Toivottavimmin vaihtelee kantoaaltojen taajuus kehitettynä syöttölähteestä 120 edellämainitun nimellisen taajuuden ympärillä niiden taajuuksien "huojunnan" mukaisesti, joita yhdistetyssä videosignaalissa on kun se otetaan talteen levyn toiston yhteydessä. Tätä tarkoitusta varten kantoaaltolähteen 120 voidaan edellyttää olevan sopivasti säädettävissä kuten esim. vaihelukitun silmukkapiirin avulla, joka on esitettynä US-patentissä 3,872,497.

Modulaattorin 119 ulostulo syötetään vahvistimeen 140, jonka tehtävänä on käyttää 1H viivelinjaa 150. Viivelinjan 150 ulostulo syötetään ulostulovahvistimeen 160. Havainnollistamistapauksessa saattavat osat 140, 150 ja 160 olla sitä erityistä muotoa, jota yllä on esitetty viitaten osiin 50, 60 ja 70 kuvion 1 järjestelyssä. Viivelinjan sisääntulosignaali (joka on saatavissa käyt-tövahvistimen 140 ulostulosta) ja viivelinjan ulostulosignaali (esim. saatavissa ulostulovahvistimen 160 ulostulosta) syötetään soveliaaseen kampasuodinpiiriin (jota ei ole esitetty kuviossa 2) niin että aikaansaadaan haluttu valotiheys- ja värikkyyssignaalien erottelu, kuten on jo aikaisemmin kuvattu kuvion 1 yhteydessä.

Jotta havainnollistettaisiin erästä tyypillistä muotoa tällaisesta kampasuodinpiiristä voidaan edullisena esimerkkinä viitata US-patentiin 3 938 179, joka on jätetty 16. syyskuuta 1974.

17 67462

Vastakohtana kuvion 1 järjestelylle, josta jo edellä on todettu, ovat vastaavat sisääntulot kytkinlaitteeseen 123 yhdistettyjä videosignaalin muotoja. Mainittu "normaalin" sisääntulosignaa-li (toisin sanoen signaali syötettynä kytkinnapaan N ja täten tuotuna moduloivan signaalin sisääntulonapaan M tämän soittimen normaalin toimintatavan aikana) on ulostulo soittimen taajuusmoduloinnin ilmaisimelta, joka saadaan kuvion 2 järjestelyssä alipääs-tösuotimelta 117 (jolla esim. on 0 - 3 MHz päästökaista) ja joka toimii nollakohtien ylityksen ilmaisimen ulostulon perusteella (jollaisena esim. on ilmaisin 15 kuvion 1 järjestelyssä). Taasen "korvaava" sisääntulosignaali (toisin sanoen signaali syötettynä kytkinnapaan S ja täten tuotuna moduloivan signaalin sisääntulon kytkinnapaan M vikojen peittämisen aikana eli soittimen "korvaavan" toimintatavan aikana) on viivytetty yhdistetty videosignaali, joka saadaan viivelinjan 150 ulostulosta.

Jotta saataisiin "korvaava" signaali, syötetään viivelinjan ulostulovahvistimen ulostulo amplitudimoduloinnin ilmaisimeen 200, joka ottaa talteen yhdistetyn videosignaalin amplitudimoduloidusta kantoaallon ulostulosta viivelinjalta. Ilmaisimen 200 ulostulo syötetään kytkinlaitteen sisääntulonapaan S signaalitien kautta, johon sisältyy kaskadikytkentä (1) alipäästösuodin 210, jonka sammu-tustaajuus on valittu siten, että estetään kantoaalto- ja sivu-kaistakomponenttien läpipääsy, ilmaisimen 200 ulostuloon, (2) vii-velaite 220 (esim. koaksiaalityyppiä jota tavanomaisesti käytetään valotiheyden viivytystarkoituksiin väritelevisiovastaanottimissa), mikä aikaansaa yhteenlaskettuna sen pienen määrän viivettä kanssa, jonka suodin 210 aikaansaa sellaisen signaalin viiveajan, jonka kestoaika oleellisesti vastaa haudatun apukantoaallon taajuuden f 1 puolijaksoa sekä (3) tasajännitteen salpaava kytkinosa, kuten esim. havainnollistettu kapasitanssi 230.

Edellämainitun jakson puolikkaan suuruisen viiveen aikaansaaminen takaa, että vikojen peittämisen toimintatavan aikana u-lostulon värin apukantoaallon taajuuskomponentit pystyvät esiintymään oikein soittimen valikoivan suotimen piireissä värikkyys-signaalin ulostulossa kun taas haudatun apukantoaallon taajuuskomponentit voidaan hylätä valotiheyssignaalin ulostulosta. Toteutettua ilmiötä on jo aikaisemmin selitetty kuvion 1 järjestelyn yhteydessä.

1 8 67462

On havaittu toivottavaksi estää tasajännitekomponentin (ja sen pitkäaikaisten vaihteluiden) pääsy kytkinnapaan S ilmaisimen 200 ulotulossa, jotta vältettäsiiin korvaavan aineksen kirkkaus-tasossa virheitä, jotka saattavat pyrkiä voittamaan vikojen peittämisen tehtävän. Jotta voitaisiin ymmärtää kyseessä olevan ongelman luonnetta, on asiaankuuluvaa tarkastella tiettyjä käytännön asioita käytettäessä lasista viivelinjaa, joka on sitä suhteellisen halpaa tyyppiä, josta on esimerkkinä DL 56 linja, jota kuviossa 1 on havainnollistettu. Tällaisen viivelinjan ulostulona saadaan ei pelkästään pääkomponentti, joka vastaa viivelinjan sisääntulo-signaalia yhden ainoan siirtymävaiheen (1 t) kuluttua viivelinjas-sa vaan myöskin tämän päälle sovitettuna muita komponenttejä, kuten sellaisia, jotka vastaavat linjan sisääntulosignaalin viivettä kolmen siirtymäajan (3 t) kuluttua viivelinjassa. Vaikkain tyypillisessä tapauksessa tällaiset lisäkomponentit ovat huomattavasti pienempiä kuin pääkomponentti, on niiden läsnäolon nettovaikutuksena muutos viivelinjan taajuusvasteen ominaisuuksissa halutusta tasaisuudesta sen päästökaistalla tiettyyn heilahtelevaan muotoon (missä väli vierekkäisten heilahdusten huippujen välillä havainnol-listamistapauksessa vastaa puolta juovataajuudesta fH). Kun yhdistetyn videosignaalin mukaisesti amplitudiltaan moduloituja kantoaaltoja viedään läpi tällaisesta viivelinjasta riippuu kantoaalto-komponentin suuruus vietynä viivelinjan läpi kantoaaltotaajuuden tarkasta sijainnista tähän heilahtelevan taajuusvasteen ominaisuuksien huippuihin verrattuna tässä viivelinjassa. Kun havaitaan tällainen moduloidun kantoaallon ulostulo viivelinjan ulostulossa, riippuu tasajännitekomponentin suuruus talteenotetussa yhdistetyssä videosignaalissa vastaavasti tällaisesta täsmällisestä sijaintipaikasta .

Videolevysoittimen olosuhteissa, kun se on kuvattua tyyppiä, aikaansaavat vaihtelut keskimääräisessä pyörimälautasen nopeudessa (siinä määrin mitä sitä sallitaan) pitkäaikaisia vaihteluja haudatun apukantoaallon taajuuden keskimääräiseen arvoon yhdistetyssä videomerkissä, joka otetaan talteen soittamisen aikana ja kanto-aaltolähteeseen 120 liittyminen vaihelukittuun silmukkasysteemiin ulostulon apukantoaallon stabilointitarkoituksia varten (kuten on kuvattu US-patentissa 3,872,497) saattaa aikaansaada huomattavia vaihteluja keskimääräiseen taajuuden arvoon kantoaalloilla, joita 67462 19 syötetään modulaattoriin 119, jolloin on vastassa todennäköisyys satunnaisiin pitkäaikaisiin vaihteluihin kantoaallon taajuuden sijaintipaikassa tämän linja vasteen ominaisuuksien häiriöhuippuihin verrattuna siinä määrin, että niillä saattaa olla oleellinen merkitys tasavirtakomponentin suuruuteen havaituissa versioissa vii-velinjan ulostulossa.

Nyt on havaittu, että viivelinjan ulostulosta saadun korvaavan signaalin vikojen peittämisen vaikutus kun tämä on edellämainittua tyyppiä, paranee oleellisesti taloudellisen soittimen toleranssien olosuhteissa kun ilmaistun viivelinjan ulostulon tasavir-takomponentti ja sen satunnaiset pitkäaikaiset vaihtelut vaimennetaan korvaavasta signaalista sen virtatiellä kuten esim. kytkemällä väliin kytkevä kapasitanssi 230. Vaihtovirtakytkentä korvaavan signaalin tiellä kuvion 1 järjestelyssä ei kykene aikaansaamaan tähän rinnastettavaa satunnaista komponentin sammuttavaa vaikutusta, koska viivästetty signaali syötettynä kytkentälaitteistoon 23 on moduloidun kantoaallon muodossa. Mikäli keskimääräinen levylautasen nopeus pidetään erityisen tarkoin vakiona, kuten esim. käytettäessä kidesäädetyn vertailuoskillaattorin tyyppistä säätösys-teemiä, jollainen on esitetty US-patentissa 3 983 316, keksijänä James C. Schopp, jätetty 17. maaliskuuta 1975, saattaa satunnaisen tasavirtakomponentin vaihtelujen alue olla riittävän pieni, jotta se helposti sallisi oikean vikojen peittämisen toteuttamisen kuvion 1 mukaisella järjestelyllä. Mikäli kuitenkin sallitaan löy-semmät toleranssit mitä tulee keskimääräiseen levylautasen nopeuteen, kuten esim. käytettäessä taloudellisen nopeussäädön systeemiä, joka on voimaverkon taajuuteen vertailevaa tyyppiä, jollainen on esitetty US-patentissa 3 912 283, keksijänä R.J. Hammond ja muut, jätetty 10. syyskuuta 1974, on kuvion 2 mukaista järjestelyä pidettävä edullisimpana.

Claims (6)

67462 20

1. Järjestelmä peräkkäisten värikuvien levyn toistamiseksi/ joka järjestelmä käsittää signaalin muodostavan piiristön värikuvaa edustavan yhdistetyn videosignaalin synnyttämiseksi mainitun levyn toistamisen aikana, joka yhdistetty videosignaali sisältää valoti-heyssignaalin ja moduloidun väriapukantoaallon, joka muodostaa vä-rikkyyssignaalin, jonka taajuudet on lomiteltu mainitun valotiheys-signaalin osan taajuuksien kanssa, lH-viivelinjan (50), jossa on sisääntulo ja ulostulo, virheilmaisimen (30) virheiden ilmaisemiseksi mainitussa videosignaalissa, kytkinlaitteen (23), jossa on sisääntulonavat videosignaalin vastaanottamiseksi viivästymättömänä ja vastaavasti viivästettynä ja joka virheilmaisimen toiminnan aikana päästää läpi viivästymättömän signaalin, kun virheitä ei ole ja viivästetyn signaalin, kun virheitä on havaittu, kytkinlaitteen ulostulon ollessa kytketty viivelinjan sisääntuloon, tunnet- t u siitä, että mainitun saman viivelinjan (50) sisääntulo ja ulostulo on kytketty signaalit yhdistävään piiriin kampasuotimessa (70) valotiheys- ja värikkyyssignaalien erotuksen aikaansaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että viivelinjan (150) sisääntulonapaan on kytketty modulaattori (119) kantoaaltolähteen (120) amplitudin moduloimiseksi modulaattorin signaalisisääntulonavan signaalien mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että viivelinjan (150) ulostuloon on kytketty amplitudi-moduloinnin ilmaisin (200).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että 1H viivelinjan (150) ulostuloon on kytketty toinen viivästyslaite (220), jonka viive vastaa oleellisesti puolta signaalin muodostavan piiristön muodostaman moduloidun väriapukantoaallon nimellisen apukantoaaltotaajuuden jaksosta.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että amplitudimoduloinnin ilmaisimen (200) ulostuloon on kytketty välineet kaikkien tasajännitekomponenttien pääsyn estämiseksi modulaattorin (119) signaalisisääntulonapaan.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen järjestelmä, jossa signaalin muodostavaan piiristöön kuuluu modulaattori (119) kantoaaltolähteen (120) amplitudin moduloimiseksi synnytetyn yhdistetyn 67462 videosignaalin mukaisesti kantoaaltokomponentin muodostamiseksi mainitun kantoaallon taajuudella ja väriapukantoaaltokomponentin siirtyneellä väriapukantoaaltotaajuudella, tunnettu siitä, että viivelinjan (150) ulostuloon on kytketty vaiheensiirrin, ioka aikaansaa vastaavasti erilaisia vaihesiirtoja kantoaaltotaajuudella ja väriapukantoaaltotaajuudella viivelinjan (150) sisääntuloon. 67462 22