FI67450C - Foerfarande och medel foer beskrivning av svettkoertelaktivitet samt foerfarande foer att aostadkomma ett relativt permanent fingeravtryck utan tryckfaerg - Google Patents

Description

«

UjJNfr»·} fBl KUULUTUSJULKAISU

Ma l j (1 ^ utlAggningsskrift 674 5 0 C (45) Γ'· t .,11 03 J'? :5 (51) K»Jt/tat.a.3 G 01 N 33/50, A 61 B 5/10 SUOMI—FINLAND (21) ι>κΜΐιΐι^-Ν·Μη^ι 78328ο (22) Htksmitpkhrl — Anc6knktg*d*{ 27.10.78 ' (23) AMnipilvt—GlMgh«tadag 27.10.78 (41) Tullut JulklMkfl — Bllvlt offmtHg 01.05.79

Pa tantti- ia rekisteriNall itu· . V . (44) NlhtMMpMon |« kmiLfuHcalNit pm».—

Patent* och ragirtarrtyralsMi A—ok»n iKiagd od» «larti· pnbUcerad 30.11.84 (32)(33)P1) prtorH«t 31.10.77 USA(US) 846800 (71) General Medical Company, 1935 Armacost Avenue, West Los Angeles,

California, USA(US) (72) Robert Tapper, West Los Angeles, California, Arthur Sidney Diamond,

Ventura, California, Ajit Singh Arora, San Francisco, California, USA(US) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä ja väline hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi sekä menetelmä suhteellisen pysyvän sormenjäljen aikaansaamiseksi ilman painoväriä - Förfarande och medel för beskrivning av svettkörtelaktivitet samt förfarande för att ästadkomma ett relativt permanent fingeravtryck utan tryckfärg Tämän keksinnön kohteina ovat menetelmä ja väline hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi, jotka menetelmä ja väline aikaansaavat dermatogly-fin eli ihonkuvan, joka on suoraan verrannollinen rauhasten erittämän hien määrään. Erikoisesti keksintö aikaansaa mukavan ja halvan järjestelmän sellaisten dermatoglyfien muodostamiseksi, jotka omaavat erinomaisen kontrastin, selvyyden ja ihonhuokosten erittelyn, saattamalla tärkkelys-jodi-reaktiokompleksin muodostumaan herkistetyllä alustalla.

Kliinisen koestuksen alalla hikirauhastoiminnan kuvausta on ehdotettu mittaamaan kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti rauhasten erittämän hien määrää. Tällaisen kuvauksen tulokset muodostavat arvokkaan diagnostisen välineen, joka on apuna kehon patologisten tilojen määrityksessä ja erilaisten tautien toteamisessa. Katso esimerkiksi kirjoituksia: "Dermatoglyphics of Congenital Abnormalities without Chromosomal Aberrations", Shiono, H. & Kadowaki, J., Clinical Pediatrics, 14:1003-1013, 1975 ja "The Value of Ninhydrine Perspiration Test According to Moberg for the Diagnosis of Retroperitoneal Lymph-Node Malignomas", Kruger, H. & Luning, M.,

Rd. Diagn. 4:609-614. Muita dermatoglyfien sovellutuksia ovat mm.

2 67450 niiden käyttö henkilöllisyyden toteamisessa ja oikeuslääketieteessä.

Dermatoglyfien analysointimenetelmät ovat tunnettuja, eivätkä ne muodosta tämän keksinnön osaa. Teknikot kohtaavat kuitenkin lukuisia vaikeuksia pyrkiessään saamaan aikaan dermatoglyfejä, jotka antavat selvän, tarkoin eritellyn ja pysyvän kuvan ihon pinnasta, sen huokosrakenteesta ja hikirauhastoiminnastat Joitakin aikaisempia yrityksiä on tehty tällaisten kuvausten aikaansaamiseksi, mutta nämä aikaisemmat menetelmät käsittävät mahdollisesti vahingollisten tai myrkyllisten kemikaalien käytön, aiheuttavat kuvattavan ihonpinnan tilapäisen värjääntymisen tai ovat hitaita ja aikaavievää suorittaa. Lisäksi eräät aikaisemmat menetelmät edellyttävät pienen herkkyytensä vuoksi tutkittavan henkilön sijoittamista suhteellisen korkean lämpötilan omaavaan ympäristöön tai henkilön suorittamia fysikaalisia ponnisteluja epänormaalin voimakkaan hikoilun aiheuttamiseksi.

US-patenttijulkaisussa 4 029 012 kuvataan menetelmää ja laitetta sormenjälkien tekemiseksi käyttäen kahta nesteliuosta, jotka reagoivat antaen värillisen saostuman. Tämä julkaisu esittää kaksiosaisen leimauslaitteen, jolla samanaikaisesti asetetaan nestemäistä kehitysliuosta ja nestemäistä reaktioliuosta vieriviereen levymäiselle materiaalille, esimerkiksi sormenjälkien ottamista varten. Koskettamalla ensin kehitysliuostäplää tulee kyseessä oleva sormi peitetyksi viskoosilla nesteellä ja koskettamalla toiseksi toista täplää saadaan tapahtumaan väriämuodostava reaktio vain niillä alueilla sormessa, jotka muodostavat kohouma-kuvioinnin. Julkaisussa esitetään lukuisia kehitin-reagenssipa-reja, mutta parhaana pidetty sovellutusmuoto on viskoosivesi-liuos, jonka muodostavat ferrikloridi ja glyseriini kehitinyh-disteenä. Reagenssi voi olla natrium- tai kaiiumferrosyanidin vesiliuos, jossa tapauksessa värillinen reaktiotuote on preus-sinsininen saostuma. Vaihtoehtoisesti reagenssiliuos voi olla vesiliukoinen orgaaninen yhdiste, kuten 8-hydroksikinoliini, joka antaa tuloksena sinimustan sormenjäljen. Julkaisussa on lyhyesti myös kuvattu mahdollisia sijaisreagenssejä, joissa kehitin on 3-prosenttinen vetyperoksidin vesiliuos ja reagenssiliuos sisältää 10 paino-% kaliumjodidia ja 10 paino-% liukoista tärkkelystä tislatussa vedessä.

3 67450

Kyseinen US-patenttijulkaisu 4 029 012 esittää siis tärkkelys-hapetin- jodidin käytön sormenjälkien muodostamisreaktiossa. Tällöin molemmat reagenssit on asetettu samanaikaisesti kiin-teälle alustalle päällysteiksi. Tämän lisäksi molempien reagens-sien täytyy olla vesiliuoksia, kuten on esitetty palstan 6 riveillä 21-22. Molempien reagenssien täytyy olla läsnä kiinteän arkin pinnalla, sen samalla puolella, mikä on vakava rajoitus siinä tapauksessa, että arkki täytyy taittaa tai jos toinen samalla tavalla leimattu arkki asetetaan vastakkain edellisen kanssa niin, että kehitin ja reagenssitäplät ovat päällekkäin, jolloin tuloksena olisi täysin yhtenäinen tumma väri koko alueella. Käytännön suorituksessa täytyy kyseisen patenttijulkaisun mukaisessa menetelmässä yhdistää kaksi kosteaa saostumaa.

US-patenttijulkaisussa 3 867 165 käsitellään myös menetelmää sor-menjälkien tallentamiseksi. Vaikka julkaisu esittääkin pelkistävän aineen käytön yhdessä kaliumjodidin ja tärkkelyksen kanssa, tapahtuu hapetusmenettely kuitenkin sähkövirran avulla. Tällainen sähköinen hapetusprosessi aikaansaa vapaata jodia, joka aiheuttaa sormenpään ei-toivotun värjäyksen.

Tämä keksintö poistaa aikaisemmissa ihonkuvausmenetelmissä esiintyvät mainitut puutteellisuudet ja aikaansaa parannetun menetelmän ja välineen, jolla saavutetaan tarkka ja selvä hikirauhas-toiminnan kuvaus. Lisäksi keksintö aikaansaa yksinkertaisen, nopean ja taloudellisen menetelmän sellaisen olennaisesti pysyvän dermatoglyfin muodostamiseksi, joka omaa erinomaisen kontrastin, selvyyden ja ihohuokosten erittelyn.

Niinpä tämä keksintö koskee uutta menetelmää hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi muodostamalla tarkkaan eritelty selvä kuva, joka on suoraan verrannollinen kunkin hikirauhasen suuaukon erittämän hien määrään, joka menetelmä käsittää ihoalueen päällystämisen jodidiliuoksella ja tämän jodidiliuoksen hapettamisen hapettavalla aineella tärkkelyksen läsnäollessa sellaisen tärkkelys-jodi-reaktiokompleksin muodostamiseksi, joka muodostaa kuvan ihoalueesta, ja jolle menetelmälle on tunnusomaista se, että se käsittää seuraavat vaiheet: kuivan herkistetyn alustan valmistuksen, jonka alustan pintakerroksena on tärkkelyksen ja hapettavan aineen seos, kuvattavan ihoalueen käsittelyn jodidiliuok-sella, jonka jodidiyhdiste on natriumjodidi, kalsiumjodidi tai 67450 niiden seos, jodidilla käsitellyn ihoalueen saattamisen kuivumaan kohdissa, joissa hikoilua ei esiinny, ja vastaanottamaan hikeä kohdissa, joissa sitä kehittyy kunkin rauhasen suuaukossa, sekä herkistetyn alustan pintakerroksen saattamisen hetkellisesti kosketukseen jodidilla käsitellyn ihoalueen kanssa tarkkaan eritellyn selvän kuvan aikaansaamiseksi.

Tämä keksintö koskee myöskin uutta välinettä hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi käyttämällä jodidiliuosta, hapettavaa ainetta ja tärkkelystä sellaisen tärkkelys-jodi-reaktiokompleksin muodostamiseksi, joka muodostaa tarkkaan eritellyn selvän kuvan, joka on suoraan verrannollinen kunkin hikirauhasen suuaukon erittämän hien määrään, jolle välineelle on tunnusomaista se, että se käsittää yhdistelmänä: kuivan herkistetyn alustan, jonka pintakerroksena on tärkkelyksen ja hapettavan aineen seos, ja kuvattavalle ihoalueelle vietävän jodidiliuoksen, joka sisältää natrium-jodidia, kalsiumjodidia tai kaliumjodidia tai niiden seosta.

Lisäksi tämä keksintö koskee menetelmää suhteellisen pysyvän sormenjäljen aikaansaamiseksi ilman painoväriä, joka menetelmä käsittää ihoalueen päällystämisen jodidiliuoksella ja tämän jodidiliuoksen hapettamisen hapettavalla aineella tärkkelyksen läsnäollessa sellaisen tärkkelys-jodi-reaktiokompleksin muodostamiseksi, joka muodostaa kuvan ihoalueesta, ja jolle menetelmälle on tunnusomaista se, että se käsittää seuraavat vaiheet: kuivan herkistetyn alustan valmistuksen, jonka alustan pintakerroksena on tärkkelyksen ja hapettavan aineen seos, jäljennettävän ihoalueen kostuttamisen jodidin vesiliuoksella, joka sisältää natri-umjodidia, kalsiumjodidia tai kaliumjodidia tai niiden seosta, sekä herkitetyn alustan pintakerroksen saattamisen hetkellisesti kosketukseen jodidilla käsitellyn ihoalueen kanssa, ihoalueen ollessa yhä kostutetussa tilassa, sormenjäljen muodostamiseksi ilman painoväriä.

Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa väline hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi käsittää (i) herkistetyn alustan, kuten levymateriaalin, joka on päällystetty tai kyllästetty tärkkelyksen ja sopivan hapettavan aineen suhteellisen vaalealla seoksella, ja (ii) värittömän jodiliuoksen vietäväksi kuvattavalle ihoalueelle. Niinpä keksinnön mukainen menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 67450 kuivan herkistetyn alustan valmistuksen, joka alusta on päällystetty tai kyllästetty tärkkelyksen ja sopivan hapettavan aineen vaalealla seoksella, kuvattavan ihoalueen käsittelyn värittömällä jodidiliuoksella antaen jodidiliuoksen kuivua ihoalueilla, joissa ei hikoilua esiinny, ja vastaanottaa kosteutta kohdissa, joissa kunkin rauhasen suuaukko sitä erittää, sekä käsitellyn ihoalueen saattamisen hetkellisesti kosketukseen päällystetyn tai kyllästetyn alustan kanssa.

Dermatoglyfi syntyy välittömästi siten, että tummaa tärkkelys-jodi-reaktion kompleksia muodostuu ainoastaan niiden alueiden kohdalla, joissa vähänkin esiintyy ihonhikoilua. Saatu dermatoglyfi muodostaa sekä hikirauhastoiminnan graafisen mittakuvion että huokosten rakenteen ja jakaantumisen kuvauksen.

Eräässä edullisesti sovellutusmuodossa herkistettynä alustana on levymateriaali, joka on päällystetty vesiliuoksella, joka sisältää 1- 10 paino-% suuren amyloosipitoisuuden omaavaa tärkkelystä ja 2- 10 paino-% sopivaa hapettavaa ainetta kuten natrium- tai kalium-persulfaattia. Vaihtoehtoisesti tärkkelys-hapetin-seos voidaan imeyttää alustaan sen sijaan että sillä päällystettäisiin levyma-teriaalia. Imeytystarkoituksiin soveltuu parhaiten runsaasti absorboiva alusta kuten paperi.

Jonkin verran muuntamalla edellä selostettua menetelmää ja välinettä tämä keksintö aikaansaa myös menetelmän ja välineen sormenjälkien ottamiseksi ilman väriainetta muodostamalla herkistetty päällyste käyttöpaikalleen alustalle. Sormenjäljenottotarkoituksia varten käyttöpaikallaan herkistetty päällyste muodostetaan sopivimmin nopeasti kuivuvasta tärkkelys-hapetin-liuoksesta, joka sisältää alkoholia liuottimena. Edelleen on tässä sovellutusmuodossa edullista lisätä iholle vietävään jodidiliuokseen jonkin verran kosteutta, niin että soermenjäijenottomenetelmä tulee olemaan suhteellisen riippumaton hikirauhastoiminnasta. Sormenkäljenottoon soveltuva jo-didiliuos käsittää noin 2-25 paino-% kaliumjodidia ja noin 75-98 paino-% sopivaa liuotinta, kuten glyserolia, vettä, alkoholia tai niiden seosta. Käyttöpaikallaan herkistetyn päällysteen muodostamiseen soveltuva päällystysneste sisältää noin 1-10 paino-% perunatärkkelystä ja noin 2-10 paino-% kaiiumpersulfaattia, lopun ollessa sopivaa liuotinta, kuten vettä, alkoholia tai niiden seosta. Her- 67450 kistettyyn päällystysnesteeseen voidaan edelleen lisätä vaaleaa pigmenttiä, kuten kalsiumkarbonaattia tai titaanidioksidia tai neutraalia savea, herkistävän nesteen kontrastin parantamiseksi, kun sitä viedään suhteellisen tummiin alustoihin.

Keksinnön muut tavoitteet ja edut ilmenevät selityksestä yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa « kuvio 1 on suurennettu poikkileikkaus välineestä hikirauhastoimin-nan kuvaamiseksi tämän keksinnön mukaisesti, kuvio 2 on suurennettu poikkileikkaus tämän keksinnön mukaisesta hikirauhastoiminnan dermatoglyfistä esittäen kuvan, joka on muodostunut hikihuokosten aiheuttamista merkeistä, kuvio 3 on suurennettu poikkileikkaus vaihtoehtoisesta välineestä hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi tämän keksinnön mukaisesti.

Tämä keksintö koskee parannettua menetelmää ja välinettä hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi, ja se soveltuu erikoisesti muodostamaan dermatoglyfejä, jotka ovat teräviä, selviä ja hikirauhastoimintaa tarkkaan esittäviä.

Tarkemmin sanoen keksintö koskee kaksikomponenttista kuvausvälinettä, joka käsittää: (i) herkistetyn alustan, kuten levymateriaalin, joka on päällystetty tai kyllästetty tärkkelyksen ja sopivan hapettavan aineen suhteellisen vaalealla seoksella, ja (ii) värittömän jodidiliuoksen, joka on vietävissä kuvattavalle ihoalueelle.

Niinpä herkistetty alusta reagoi kolorimetrisesti jodidilla käsitellyn ihoalueen kanssa, kun tämä käsitelty ihoalue saatetaan kosketukseen alustan kanssa. Dermatoglyfi syntyy välittömästi siten, että tummaa tärkkelys-jodi-reaktion kompleksia muodostuu ainoastaan niille alueille, joissa vain vähänkin esiintyy ihonhikoilua. Saatu dermatoglyfi muodostaa sekä hikirauhastoiminnan graafisen mittaku-vion että huokosten rakenteen ja jakaantumisen kuvauksen.

Tämä kuvausväline kehitettiin erikoisesti arvostelemalla perusteellisesti useita materiaaleja, joilla oli seuraavat halutut ominaisuudet.

67450

Hapettava aine

Iholle viedystä jodidiliuoksesta lähtöisin olevat liuenneet jodidi-ionit ihonhikoilu siirtää herkistetylle alustalle, jossa jodidi-ionit hapettuvat jodiksi seuraavan reaktiokaavan mukaisesti: 2l“ -—> I2+ 2e“

Jodin pelkistyspotentiaali jodiksi pelkistettäessä on 0,535 volttia. Niinpä periaatteessa jokainen aine, jonka pelkistyspotentiaali on suurempi kuin mainittu arvo, kykenee hapettamaan jodidi-ionit jodiksi. On kuitenkin todettu, että tämän keksinnön mukaisesti on edullista valita hapettava aine, jonka pelkistyspotentiaali on suurempi kuin 1,0 V, jotta varmistetaan kohtuullisen nopea hapettuminen ja aikaansaadaan dermatoglyfin äkillinen kehittyminen. Lisäksi hapettava aine on sopivimman veteen liukeneva kiinteä aine, joka on hajuton ja väritön sekä kaupallisesti saatavissa herkistetyn alustan valmistuskustannusten pitämiseksi kohtuullisissa rajoissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty joukko natrium- ja kalium-suolojen muodossa olevia hapettavia aineita, jotka valittiin arvosteltaviksi .

TAULUKKO I

Hapetuspotentiaali

Hapettava aine (-) E°, volttia

Persulfaatti S2°8~2 2,0

Perjodaatti I04~ 1,7

Hypokloriitti CIO" 1,63 - 0,88a

Hypobromiitti BrO- 1,59 - 0,7a

Bromaatti Br03“ 1,51 - 0,61a

Permanganaatti Mn04_ 1,49

Kloraatti C103“ 1,46 - 0,35a

Perkloraatti Cl04“ 1,37 - 0,17a

Dikromaatti Cr207~2 1,33

Jodaatti I03" 1,195 - 0,26a

Selenaatti Se04“2 1,15

Monopersulf aatti*3 HS05_ 1,44

Perboraattic H2B04~ 0,68a 8 67450 TAULUKKO I (jatkoa) a vaihtelee riippuen pH-arvosta b kauppanimi OXONE (valmistaja duPont) c perboraatti muodostettuna seuraavan reaktion mukaan:

Na2B40? + 2NaOH + 4H202 + llHjO -»4NaB02 * H202 · 3h20 Tärkkelys Tärkkelys-jodi-kompleksin intensiteetin todettiin riippuvan tärkkelyksen amyloosipitoisuudesta. Tavalliset liukoiset tärkkelykset ovat sopivia keksinnön mukaisiin tarkoituksiin, mutta niillä on pienin amyloosipitoisuus. Muiden tärkkelysten amyloosipitoisuuden havaittiin olevan suurempi, ja niinpä ne soveltuvat paremmin jodomet-risiin tarkoituksiin.

Tärkkelys on hiilihydraatti, jota useimmat kasvit varastoivat tavalla, joka on analoginen eläinten rasvanvarastoinnin kanssa. Tämän keksinnön mukaan sopivia tärkkelysrakeita saadaan viljan, kuten riisin, maissin ja vehnän jyvistä sekä perunasta ja tapiokasta sekä näiden seoksista.

Tärkkelysmolekyylit koostuvat a-1,4-glukosidisidoksen yhdistämien glukoosiyksiköitten muodostamista suorista ketjuista (amyloosi) ja todennäköisesti a-1,6-glukosidisidoksen yhdistämien glukoosimole-kyylien muodostamista haarautuneista ketjuista (amylopektiini). Johtuen sen sisältämästä kahdesta selvästi erilaisesta ketjutyypis-tä, suorasta ja haarautuneesta, tärkkelysmolekyyli voidaan katsoa amyloosin ja amylopektiinin kopolymeeriksi.

Voimakkaan väristä ainetta muodostavaa reaktiota tärkkelyksen ja jodin välillä sääntelevät useat eri tekijät, jotka määräävät saadun Kompleksin intensiteetin ja värisävyn, kuten ovat selostaneet R.R. Baldwin, R.S. Bear ja R.E. Rundle kirjoituksissa JACS, Voi. 66, 111-115 (1944), "The Relation of Starch-Iodine Absorption Spectra to the Structure of Starch and Starch Components" ja Chemistry,

June 1976, Voi. 49, No. 5, 17-18, "Research Reporter". Näihin tekijöihin sisältyy tärkkelyksen laatu, nimittäin suhde suoraketjuisen amyloosikomponentin ja amylopektiinijakeen vapaitten eli suoraket-juisten osien ketjunpituuden välillä.

67450 9 Tärkkelys-jodi-kompleksin väri siirtyy siniseen päin ja tämän värin voimakkuus lisääntyy, kun amyloosijakeen ketjunpituus suurenee tai amylopektiinin suoraketjuisten osien pituudet suurenevat. Jodin värjäämän amyloosin väri on sen vuoksi sininen, amylopektiinin värin vaihdellessa purppurasta punaiseen. Katso esimerkiksi kirjoitusta: F.L. Bates, D. French & R.E. Rundle, "Amylose and Ämylopectin Content of Starches Determined by their Iodine Complex Formation", JACS, Vol. 65, 142-148 (1943).

Useimmat luonnon tärkkelykset koostuvat noin 20-25 paino-%:sta amy-loosia ja 75-80 paino-%:sta amylopektiiniä. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista tärkkelyksistä ovat A.E. Staley'n "PFC Corn Starch" ja "Confectioners Eclipse G". Sen sijaan suuren amyloosipitoisuuden omaavat maissitärkkelykset, kuten esimerkiksi A.E. Staley'n "Mira-Quick C" ja "F4-369", sisältävät jopa 55 % amyloosia.

Koska nämä suuren amyloosipitoisuuden omaavat tärkkelykset sisältävät likimain kaksi kertaa niin paljon amyloosia kuin muut, ne voivat muodostaa kaksi kertaa niin paljon sinistä tärkkelys-jodi-kompleksia painoonsa nähden kuin tavalliset tärkkelykset. Niinpä on mahdollista saavuttaa sama värivoimakkuus käyttäen vain puolta määrää suuren amyloosipitoisuuden omaavaa tärkkelystä.

Suuren amyloosipitoisuuden omaavat tärkkelykset ovat kuitenkin vaikeammin veteen liukenevia. Ne edellyttävät liuetakseen joko keittämistä paineen alaisena tai emäksen lisäämistä (tai molempia) ja pyrkivät jäähdyttyään hyytymään, paitsi jos niiden väkevyys pidetään suhteellisen pienenä. Nämä tekijät aiheuttavat sen, että suuren amyloosipitoisuuden omaavat tärkkelykset ovat vaikeampia käyttää. Joissakin tapauksissa voi sen vuoksi olla edullisempaa käyttää suurempaa määrää tavallista tärkkelystä kuin pienempää määrää suuren amyloosipitoisuuden omaavaa tärkkelystä.

Tämän keksinnön mukaisesti kehitettiin seuraavat kolme eri menetelmää tärkkelysliuosten muodostamiseksi suuren amyloosipitoisuuden omaavia tärkkelyksiä käyttäen: (1) Suuren amyloosipitoisuuden omaavaa tärkkelystä liuotettiin kylmään veteen pH-arvon ollessa suhteellisen suuri. Tähän tarkoitukseen käytettiin yleensä 2,5-n NaOH-liuosta, ja saadun tärkke-lysliuoksen pH oli suurempi kuin 13.

•f 10 67450 (2) Suuren amyloosipitoisuuden omaavaa tärkkelystä keitettiin vedessä muutamista minuuteista muutamiin tunteihin, minkä jälkeen pH-arvoa kohotettiin lisäämällä natriumhydroksidia kunnes saatiin kirkas liuos. Näin valmistettujen tärkkexysliuosten pH oli myös suurempi kuin 13.

(3) Suuren amyloosipitoisuuden omaavaa tärkkelystä keitettiin vedessä useita tunteja, ja seoksen annettiin jäähtyä huoneen lämpötilaan. Muodostui hyytelömäinen massa, jota käsiteltiin hapettavalla aineella, minkä jälkeen pH säädettiin arvoon 7. Saatiin paksu tärk-kelystahna, jota käytettiin päällystykseen.

"Liukoiset tärkkelykset", joita normaalisti toimitetaan laboratoriokäyttöön, ovat erikoisesti valmistettuja materiaaleja. Ne on tavallisesti saatettu kylmän happokäsittelyn alaiseksi, mikä pienentää tärkkelyksen molekyylipainoa ja kunkin rakeen kokoa, parantaen siten tärkkelyksen vesiliukoisuutta. Liukoinen perunatärkkelys soveltuu paremmin jodometriassa ja tässä keksinnössä käytettäväksi kuin liukoinen maissitärkkelys, koska jälkimmäinen tuote sisältää pienen määrän rasvaa, joka pyrkii muodostamaan kompleksin amyloosin kanssa ehkäisten amyloosin ja jodin välisen väriä muodostavan reaktion .

Alustamateriaali

Kahdeksan erilaista paperilaatua, ei-märkälujista erittäin märkä-lujaan saakka valittiin niiden käyttökelpoisuuden arvostelua varten, ja niiden todettiin soveltuvan alustamateriaaliha käytettäväksi. Paperit on lueteltu seuraavassa taulukossa:

TAULUKKO II

Paperi A Potlatch 60 Ib. Märkäluja julistepaperi B Potlatch 70 Ib. Märkäluja julistepaperi C Potlatch 20 Ib. Erikois-märkäluja D Crane Type 33-91 Jäijennösperuspaperi E Crane Type 33-92 Jäijennösperuspaperi F Kimberley Clark 411-B4-01 Alkalinen jäijennöspaperi G Potlatch 60 wt Ei-märkäluja "Mountie Offset" II Abitibi, D1057 Kyllästettävä ei-märkäluja peruspaperi 67450

Lisäksi todettiin, että sopivia alustamateriaaleja ovat myös sellaiset suhteellisen neutraalit materiaalit kuin polymeeriset kalvot, metallifoliot, kankaat ja sentapaiset.

Jodidiliuos

Keksinnön mukaisella dermatograafisella menetelmällä kuvattava ihoalue on ensin käsiteltävä jodiliuoksella. Natriumjodidi-, kalsium-jodidi- ja kaliumjodidiliuokset todettiin sopiviksi tähän tarkoitukseen. Liuokset voivat koostua sellaisista liuottimista kuin vesi, alempi alkoholi tai niiden seos. Kuitenkin, koska nopea kuivuminen on välttämätön kuvausprosessin nopeasti suorittamiseksi, metanoli on edullisin liuotin.

Termi "tärkkely-jodidi"-paperi on tuttu useimmille analyytikoille materiaalina, jota käytetään jodin läsnäolon toteamiseen liuoksessa. Näissä jodometrisissä titrauksissa jodin, joka on havaittavissa pieninäkin määrinä sinisen värin ilmaantumisesta, esiintyminen tai puuttuminen voi ilmaista hapetus-pelkistys-reaktion päättymisen.

Willard ja Furman selostavat kirjoituksessa "Elementary Quantitative Analysis", 3rd Edition, D. Van Nostrand Co., Inc., New York (1948), 265-273, tärkkelys-jodidi-paperin valmistusta kastamalla suodatus-paperiliuskoja tärkkelysliuokseen, joka sisältää pienen määrän jodi-diSuolaa. Heidän liuoksensa tehdään sekoittamalla 5 g liukoista tärkkelystä pienen vesimäärän kanssa, niin että muodostuu tahna, johon sen jälkeen lisätään 500 ml kiehuvaa vettä. Jäähdytyksen jälkeen lisätään 10 g kaliumjodidia. Liuoksella kyllästettyjen suoda-tuspaperiliuskojen annetaan valua ja kuivua ennen käyttöä.

Jodidin tarkoitus on erikoisen kiinnostava tässä yhteydessä. "Tärk-kelysliuoksessa pitäisi olla läsnä", julkaisun tekijät kirjoittavat, "vähintään 1 g kaliumjodidia 100 ml:a kohti oikean värin saavuttamiseksi jodin kanssa, koska sininen absorptioyhdiste sisältää jodidia yhtä hyvin kuin jodia".

Sininen tärkkelys-jodi-väri johtuu todellakin jatkuvasta polyjodi-ketjusta, joka on spiraalimaisesti suljettu glukoosiyksiköitten kierukkamaisen järjestelmän sisään. Itse polyjodiketju selitetään jodimolekyylien (^) jokseenkin monimukaiseksi pinoksi, jossa jodi-molekyylien väleihin on siroteltu jodidi-ioneja (I ).

12 67450

Eräs tämän keksinnön uusista aspekteista on lähtöisin sen liuoksen laadusta, jota käytetään ihonpinta-alueitten käsittelyyn välittömästi ennen ihonkuivausta. Tämä liuos sisältää yhden liuotetun aineen, joka suorittaa kaksi tehtävää: (1) se on jodin edeltäjä ja (2) se on jodidi-ionien lähde. Mitään jodidia ei esiinny keksinnön mukaisessa paperissa, koska se voi olla pysymätön paperin sisältämän hapettavan aineen läsnäollessa. Niinpä jodometriässä ja analyyttisessä kemiassa käytetty tärkkelys-jodidi-paperi on olennaisesti erilainen kuin tämän keksinnön käsittämä tuote. Jodometrinen koetuspa-peri sisältää sekä tärkkelystä että pienen määrän liukoista jodidi-suolaa, mutta ei hapetinta, kun sen sijaan keksinnön mukainen paperi sisältää hapettavaa ainetta, mutta ei jodidisuolaa.

Lisäksi jodometriassa muodostuu tai kuluu vapaata jodia koetusliuok-sessa, joko suoraan tai epäsuoraan, johtuen hapetus-pelkistys-reak-tiosta. Jodia ei muodostu itse koetuspaperissa, vaan sitä syntyy ulkopuolisesta. Sitä vastoin tässä keksinnössä vapaata jodia muodostuu ennen tuntemattomassa päällystetyssä tai kyllästetyssä levy-materiaalissa sen sisältämän voimakkasti hapettavan aineen vaikutuksesta .

Tämä hapetin reagoi käyttöpaikallaan niiden jodidi-ionien kanssa, jotka hikirauhaskosteus on kuljettanut levymateriaalin pintaan. Esiintyy voimakkaan sinistä värjääntymistä, ja sen intensiteettiä vahvistaa sekä jodin että jodidin satunnainen läsnäolo reaktiokoh-dassa.

Piirustuksen kuvioissa 1 ja 2 esitetty sopiva alustameteriaali 10, joka voi olla paperia, polymeeristä kalvoa, metallifoliota tai kangasta, on päällystetty vaaleanvärisellä herkistetyllä kerroksella 12, niin että muodostuu yleisesti viitteellä 14 merkitty herkistetty alusta. Kerroksen 12 muodostaa tärkkelyksen ja sopivan hapettavan aineen seos. Herkistettyyn kerrokseen 12 voidaan myös lisätä sopivaa sideainetta. Koska kuitenkin itse tärkkelystä käytetään yleisesti sideaineena, ei mainittua lisäystä tarvita.

Kuviossa 1 on esitetty kuvattava peukalo 16, jota on käsitelty värittömällä jodidiliuoksella 18. Hikirauhaset 20 ja niiden normaalisti erittämät hikipisarat 22 on esitetty kaaviomaisesti. Kun käsitelty ihoalue 18 painetaan herkistettyä alustaa 14 vasten, syntyy tumman tärkkelys-jodi-reaktiokompleksin 24 muodostama kuva. Kuviossa 13 67450 2 reaktiokompleksia 24 esiintyy vain kohdissa, joissa hiki 22 kuljettaa liuoksen jodidi-ioneja käsitellyltä ihonpinnalta 18 herkistettyyn kerrokseen 12. Niillä herkistetyn alustan alueilla, joihin mainittua kuljetusta ei tapahdu, alusta jää valkoiseksi tai vaaleaksi.

Kuvio 3 esittää yleisesti viitteellä 26 merkityn herkistetyn alustan vaihtoehtoista rakennetta, jossa kyllästettävä alusta 28, kuten paksu paperi tai kangas, on impregnoitu tärkkelys-hapetin-seoksel-la 30.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellutusmuodossa sopiva alustapaperi päällystetään vesiliuoksella, joka sisältää 1-10 paino-% suuren amy-loosipitoisuuden omaavaa tärkkelystä, kuten perunatärkkelystä, "Mira-Quik C"-maissitärkkelystä (A.E. Staley Mfg. Company) tai muuta sopivaa tärkkelystä, sekä 2-10 paino-% vesiliukoista hapettavaa ainetta, kuten natrium- tai kaliumpersulfaattia.

Päällystysseosta valmistettaessa tärkkelys liuotetaan parhaiten ensin. Eräs sopiva menetelmä on sekoittaa tärkkelys pieneen määrään kylmää vettä, laimentaa liete oikeaan väkevyyteen ja sen jälkeen lisätä riittävästi emästä kuten natriumhydroksidia, samalla hämmentäen, kunnes saadaan kirkas liuos, jonka pH on suurempi kuin 12.

Muita menetelmiä tärkkelyksen liuottamiseksi tunnetaan tekniikassa, ja ne voivat vaihdella yksinkertaisesta muutaman minuutin kuumennuksesta pitkäaikaiseen keittoon paineenalaisena, kunnes kirkas liuos on muodostunut.

Tärkkelysliuos jäähdytetään sen jälkeen lämpötilaan n. 75°C alapuolelle, sopivimmin lämpötilaan n. 25-30°C, tärkkelyksen hapettumisen estämiseksi, kun hapettava aine jälkeenpäin lisätään liuokseen.

Tämän hapettumisreaktion arvellaan tapahtuvan kohotetuissa lämpötiloissa tärkkelysmolekyylissä sijaitsevien vierekkäisten dihydrok-siryhmien kesken.

Natrium- ja kaliumpersulfaattisuolat ovat sopivimpia käytettäväksi hapettavina aineina tässä keksinnössä, koska näillä suoloilla on erittäin suuri pelkistyspotentiaali (E° = 2,0) , ne aikaansaavat valkoisen tai melkein valkoisen päällysteen ja niiden pelkistys-tuote on täysin vaaraton sulfaattisuola: 67450 14 S2°8~2 + 2I~ -—> τ2 + 2s04~2

Muut. kalium- ja natriumsuolat, kuten perjodaatit, hypokloriitit, hypobromaatit ja sentapaiset, jotka on lueteltu taulukossa I, eivät toimi yhtä hyvin tämän keksinnön yhteydessä erilaisista syistä. Esimerkiksi ne vaikuttavat epäedullisesti herkistetyn alustan varasto intikestävyyteen tai vaikuttavat epäedullisesti muodostetun dermatoglyfin kontrastiin ja yksityiskohtien tarkkuuteen. Kuitenkin sellaiset hapettavat aineet kuin natriumpersulfaatti, kaliumper-sulfaatti, natriumjodaatti,natriumbromaatti, natriumkloraatti ja niiden seokset ovat toimineet hyvin keksinnön mukaisessa menetelmässä.

Jäähdytettyä liuosta voidaan viedä alustalle jollakin useista tunnetuista päällystysmenetelmistä, kuten käyttäen langalla käärittyä puikkoa, ilmapyyhkäisyä, vastakkaissuuntaista telaa, liuokseen upottamista, ruiskutusta, harjalla sivelyä ja sentapaisia. Kostean päällysteen määrä olisi sovitettava sellaiseksi, että se antaa kuivalle päällysteelle peitearvon, joka on välillä 3,3-16 g/m2, sopi-vimmin välillä 6,5-10 g/m2. Kuivauksen jälkeen herkistetty alusta on valmis tämän menetelmän mukaiseen käyttöön.

Vaihtoehtoisesti tärkkelys-hapetin-liuos voidaan imeyttää alusmate-riaaliin sen pinnan päällystämisen sijasta. Imeyty.starkoituksiin on sopivin suhteellisen runsaasti absorboiva alustamateriaali, kuten kangas, paksu paperi tai imupaperi. Tyypillisesti näiden alustojen paksuus on noin 0,065-0,13 mm, ja ne sisältävät imeytettyä o liuosta noin 3,3-16 g/m .

Taulukossa II luetellut 8 varastopaperilajia valittiin koestetta-vaksi liukoisen tärkkelyksen ja perunatärkkelyksen 5-, 7,5-, 10-ja 15-prosenttisilla liuoksilla kyllästettynä kaliumpersulfaatin kanssa lämpötilassa 25°C. Saaduista tuloksista ilmeni, että pH oli tärkein tekijä käytetyn paperin kestoiän ja laadun määrityksessä. Lisäksi todettiin, että käytetyn alustapaperin tyyppi vaikuttaa huomattavasti päällystetyn alustan varastointikestävyyteen.

Niinpä ennen liuoksen käyttöä päällystykseen tai imeytykseen sen pH olisi sovitettava käytetystä hapettimesta riippuvaan arvoon. Per-sulfaattien ja natriumjodaatin ollessa kyseessä pH-arvon 7 tai 8 on todettu aikaansaava n voimakkaimmat ja pysyvimmät kuvausjäljet, 15 67450 kun taas natriumkloraatin ollessa kyseessä pH-arvon pitäisi olla välillä n. 4-6.

Saatua liuosta voidaan käyttää sellaisena kuin se on valmistettu edellä olevan selostuksen mukaan, tai tiettyjä muita aineita, kuten pinta-aktiivisia aineita, vesiliukoisia sakeuttimia, esim. karboksi-metyyliselluloosaa, puskureita tai muita lisäaineita viskositeetin, sekä kostutus- ja tasoitusominaisuuksien säätämiseksi voidaan myös lisätä liuokseen sen mukaan, mitä liuoksen alustaan viemiseen käytetty menetelmä erikoisesti edellyttää. Tällaisten liaäaineiden käyttö on päällystystekniikassa tunnettua, eikä sitä tarvitse tässä yhteydessä tarkastella enempää.

Päällystysliuos olisi yleensä vietävä alustaan niin pian kuin mahdollista sekoittamisen jälkeen, parhaiten 12 tunnin kuluessa. Huononemista voidaan havaita päällysteissä, jotka on tehty mainittua aikaa vanhemmista liuoksista.

Mitä sopivaa alustamateriaalia tahansa voidaan käyttää tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti, kuten paperia, polymeroitua kalvoa, metallifoliota tai kangasta, edellyttäen että materiaali on olennaisesti neutraalia tärkkelys-hapetin-liuoksen suhteen. Tässä yhteydessä on todettu, että suuren märkälujuuden omaavia papereita, erikoisesti sellaisia, jotka sisältävät karbamidi- tai melamiiniformalde-hydihartseja, käytettäessä paperin varastointikestävyys huononee huomattavasti. Vaikka syytä tähän ei täysin ymmärretä, arvellaan, että formaldehydin, joka on voimakas pelkistin, vapautuminen kuluttaa vähitellen hapetinta. Kun tällaista paperia lopulta käytetään dermatoglyfien muodostamiseen, hapetinta ei ole riittävästi käytettävissä hikipisaroitten sisältämien jodidi-ionien muuttamiseen vapaaksi jodiksi, ja vain himmeä kuva tulee näkyviin.

Niinpä ei-märkäluja paperi on sopivampaa keksinnön mukaisiin tarkoituksiin. Riippuen alustapaperin taipumuksesta käpertyä voi olla edullista viedä tärkkelys-hapetin-liuosta arkin yhdelle puolelle tai molemmille puolille. Kaksipuolinen päällystys aikaansaa tasapai-noitetumman arkin käpertymisen suhteen, ja se voi olla myös taloudellisesti edullista.

Vaikka joko päällystettyjä tai päällystämättömiä paperilaatuja voi- 16 67450 daan käyttää, sileä päällystetty laatu on edullisempi, koska se aikaansaa tarkemmin eritellyn kuvan.

Keksinnön mukaisen dermatograafisen menetelmän avulla kuvattava ihoalue on ensin käsiteltävä jodidiliuoksella. Natriumjodidi-, kalsium-jodidi- tai kaliumjodidiliuokset vedessä, alemmassa alkoholissa tai näiden nesteiden seoksessa toimivat hyväksyttävästi. Koska kuitenkin nopea kuivuminen on tärkeää prosessin suorittamiseksi nopeasti, metanoli- tai etanoliliuotin on edullisin.

Jodidiliuosta, joka sisältää noin 2-25 paino-% natriumjodidia meta-nolissa ja sopivimmin noin 10 paino-% metanolissa, käytetään koestettavan hikirauhasalueen käsittelyyn. Kun ihoalueen on annettu kuivua noin 10-30 sekuntia, se painetaan herkistettyä alustaa vasten. Välillä 5-120 sekuntia olevaa kosketusaikaa voidaan käyttää riippuen ympäröistön olosuhteista ja halutusta kuvausjäljen tyypistä. Yhden minuutin kosketusaika on tavallisesti riittävä aikaansaamaan hyvän tummuuden kuivausjäljelle.

Nämä ja muut seikat selviävät parhaiten seuraavista esimerkeistä. Esimerkki 1 7,5 paino-osaa perunatärkkelystä lietettiin 87,5 osaan vettä. Liete kuumennettiin lämpötilaan 85°C kirkkaan liuoksen aikaansaamiseksi.

Sen jälkeen tärkkelysliuos jäähdytettiin lämpötilaan 25°C ja 5,0 paino-osaa natriumpersulfaattia (Na2S20g) lisättiin liuokseen.

Liuoksen pH säädettiin arvoon 8,0 lisäämällä tipottain 2-n natrium-hydroksidiliuosta. Sen jälkeen liuoksella päällystettiin arkki pinnoitettua offsetpaperia "60-pound Mountie Offset Opaque", valmistaja Potlatch Corporation. Päällystys suoritettiin käsinvetomenetelmällä käyttäen n:o 30 langalla kiedottua päällystyspuikkoa (Mayer-puikkoa).

O

Päällyste ilmakuivattiin, ja sen määrän todettiin olevan 6,5 g/m .

Känmenenkuvausjälki tehtiin sivelemällä koehenkilön käteen liuosta, joka sisälsi 10 paino-% natriumjodidia metanolissa, antamalla käden kuivua 20 sekuntia ja sen jälkeen olla kosketuksissa arkin kanssa 1 minuutin ajan kohtalaisesti painaen. Saatu dermatoglyfi oli tarkka käsittäen huokosten hienoimmatkin yksityiskohdat.

67450

Esimerkki 2

Esimerkissä 1 valmistettua päällystettyä paperia asetettiin uuniin, jossa sitä pidettiin lämpötilassa 60°C 72 tuntia. Tämän lämpövanhen-nuksen arveltiin vastaavan noin 6 kuukauden normaalia vanhenemista huoneen lämpötilassa. 72-tuntisen kiihdytetyn vanhennuksen jälkeen känmenenkuvausjälki tehtiin samalla tavalla kuin esimerkissä 1. Mitään huomattavaa eroa kuvan tummuuden ja selvyyden suhteen ei todettu edelliseen verrattuna.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen maissitärkke-lyksen "Mira-Quik C" 5-painorpsenttista vesiliuosta perunatärkkelyksen sijasta, ja liuoksen pH säädettiin lopulliseen arvoon 10,0.

Saatu dermatoglyfi oli jonkin verran parempi kuin edellä kuvan tummuuden ja selvyyden suhteen.

Esimerkki 4

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen perunatärkkelyksen 2-painoprosenttista vesiliuosta valmistettuna lämpötilassa 85°C. Kaliumpersulfaattia (K2S20g) lisättiin tärkkelysliuokseen, ja pH-arvo 7,0 saavutettiin lisäämällä tipottain 2-n NaOH-liuosta. Saatu dermatoglyfi oli tumma ja käsitti huokosten hienot yksityiskohdat .

Esimerkki 5

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen suuren amyloo-sipitoisuuden omaavan "Mira Quick"-tärkkelyksen 2,5-painoprosenttis-ta vesiliuosta, jonka alkuperäinen pH-arvo oli 13 lämpötilassa 25°C. Natriumpersulfaattia (Na2S2Og) pitoisuudella 10 paino-% lisättiin hapettavaksi aineeksi. Päällystysliuoksen lopullisena pH-arvona käytettiin arvoa 7,0. Saatu dermatoglyfi oli jälleen tumma käsittäen huokosten hienot yksityskohdat.

Esimerkki 6

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen perunatärkkelyksen 2-painoprosenttista vesiliuosta, joka oli valmistettu lämpötilassa n. 80°C. 7,5 paino-% natriumpersulfaattia lisättiin hapet tavaksi aineeksi, ja liuoksen pH säädettiin lopuksi arvoon 7,0.

Saatu dermatoglyfi oli tumma ja käsitti huokosten hienot yksityiskohdat .

67450 18

Esimerkki 7

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen suuren amyloosi-pitoisuuden omaavan "Mira Quick"-tärkkelyksen 2-painoprosenttista vesiliuosta, jonka alkuperäinen pH-arvo oli 13 ja joka oli valmistettu lämpötilassa 25°C. 10 painoprosenttia natriumpersulfaattia (Na2S20g) lisättiin hapettavaksi aineeksi, ja pH säädettiin lopuksi arvoon 7,0. Saatu dermatoglyfi oli tumma ja käsitti huokosten hienot yksityiskohdat.

Esimerkki 8

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen suuren amyloo-sipitoisuuden omaavan "Mira Quick"-tärkkelyksen 2-painoprosenttista vesiliuosta, jonka alkuperäinen pH-arvo oli 13 ja joka oli valmistettu lämpötilassa 90°C. 10 paino-% natriumpersulfaattia (Na2S20g) lisättiin hapettavaksi aineeksi, ja pH säädettiin lopulliseen arvoon 7,0. Saatu dermatoglyfi oli tumma käsittäen huokosten hienot yksityiskohdat.

Esimerkki 9

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen suuren amy-loosipitoisuuden omaavan "Mira Quick"-tärkkelyksen 5-painoprosent-tista vesiliuosta, joka oli valmistettu lämpötilassa 100°C (kylläs-tysaika 3 tuntia). 5 paino-% natriumpersulfaattia (Na2S2°g^ lisättiin hapettavaksi aineeksi, ja pH sovitettiin lopuksi arvoon 10,0. Saatu dermatoglyfi käsitti huokosten erittäin tarkan yksityiskohtaisen erittelyn.

Esimerkki 10

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen perunatärkkelyksen 5-painoprosenttista vesiliuosta, joka oli valmistettu lämpötilassa 85°C. 5 paino-% natriumpersulfaattia lisättiin hapettavaksi aineeksi, ja pH sovitettiin lopuksi arvoon 8,0. Saatu dermatoglyfi oli tumma käsittäen huokosten hienot yksityskohdat.

Esimerkki 11

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen perunatärkkelyksen 5-painoprosenttista vesiliuosta, joka oli valmistettu lämpötilassa 85°C. 7,5 paino-% natriumpersulfaattia lisättiin hapetta vaksi aineeksi, ja pH sovitettiin lopuksi arvoon 8,0. Saatu dermatoglyfi oli tumma käsittäen huokosten hienot yksityiskohdat.

67450 19

Esimerkki 12

Esimerkin 1 mukaiset menettelyt toistettiin käyttäen perunatärkkelyksen 10-painoprosenttista vesiliuosta, joka oli valmistettu lämpötilassa 80°C. 5 paino-% natriumpersulfaattia lisättiin hapettavaksi aineeksi, ja ph sovitettiin arvoon 8,0. Saatu dermatoglyfi oli tumma käsittäen huokosten hienot yksityiskohdat.

Edellä selostettua menetelmää ja välinettä hikirauhasten toiminnan kuvaamiseksi voidaan pienin muunnoksin käyttää myös järjestelmänä sormenjälkien aikaansaamiseksi ilman väriainetta. Niinpä valmistetaan nopeasti kuivuva tärkkelys-hapetin-päällystysliuos, joka sisältää noin 1-10 paino-% tärkkelystä ja 2-20 paino-% hapettavaa ainetta, lopun ollessa sopivaa liuotinta, sopivimmin jonkin verran alkoholia sisältävää. Tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten sellaiset alkoholit kuin etanoli ja metanoli, jotka aiheuttavat päällystysliuok-sen nopeamman tunkeutumisen substraattiin. Edelleen, iholle viety jodidiliuos käsittää 2-25 paino-% edellä mainittuja jodidiyhdistei-tä sekä liuottimen, joka sopivimmin sisältää vettä sormenjäljenotto-menetelmän saattamiseksi suhteellisen riippumattomaksi hikirauhasten toiminnasta. Valinnaisesti, jodidiliuoksen liian varhaisen hapettumisen estämiseksi, voidaan jodidiliuokseen lisätä pieniä määriä hapettumisen estoaineita, esimerkiksi noin 0,5-5,0 paino-% tiokarb-amidia, katekolia, natriumformaldehydiä, bisulfiittia tai muita sen tapaisia. Lisättyjen hapettumisenestoaineiden määrä ei kuitenkaan saisi ylittää tasoa, joka ehkäisisi tai heikentäisi lopullista tärkkelys-jodi-reaktiota. Tärkkelyksen ja hapettimen sisältävään päällystysnesteeseen voidaan edelleen lisätä vaaleaa pigmenttiä määrässä 1-10 paino-% päällystysnesteen kontrastin parantamiseksi, kun sillä päällystetään suhteellisen tummanvärisiä substraatteja kuten pankkishekkejä tai muita värillisiä asiapapereita. Sopivia pigmenttejä ovat mm. neutraalit savet tai sellaiset pigmentit kuin kalsiumkarbonaatti, sinkkioksidi tai titaanidioksidi.

Tärkkelys-jodidi-sormenjäljenottomenetelmässä tärkkelystä ja hapetonta sisältävää päällystysliuosta viedään sopivalle alustalle ja sen annetaan kuivua ja muodostaa käyttöpaikalle herkistetty päällyste. Kuvattava ihoalue kostutetaan siis käyttämällä jodidin vesiliuosta ja saatetaan fysikaaliseen kosketukseen alustan kuivan herkistetyn päällystetyn alueen kanssa ihoalueen ollessa vielä kostea. Leima-tyynyä, sientä, kangasta tai muuta sopivaa välinettä voidaan käyttää 20 67450 herkistetyn päällystysliuoksen viemiseen alustalle ja jodidiliuok-sen viemiseen ihoalueelle.

Seuraavat esimerkit kuvaavat tämän keksinnön mukaista tärkkelys-jodidi-menetelmään perustuvaa sormenjäljenoton sovellutusmuotoa.

Esimerkki 13

Jodidiliuos valmistettiin käyttäen kaliumjodidia veden ja glyserolin seoksessa kuvattavan ihoalueen kostutusta varten. Tärkkelystä ja hapettavaa ainetta sisältävä liuos valmistettiin käyttäen tärkkelyksen, veden ja kaliumpersulfaatin seosta käyttöpaikallaan herkistetyn päällysteen muodostamiseksi paperialustalle. Jodidiliuoksella oli seuraava koostumus: kaliumjodidia noin 35 g, vettä noin 15 g ja glyserolia noin 60 g. Tarkemmin sanoen jodidiliuos valmistettiin lisäämällä kaliumjodidi veteen hämmentäen ja sen jälkeen lisäämällä glyseroli jatkuvasti hämmentäen noin 10 minuuttia. Valmis jodidiliuos varastoitiin sopivaan säiliöön.

Tärkkelys-hapetin-liuos valmistettiin käyttäen perunatärkkelystä noin 5 g, vettä noin 90 g ja kaliumpersulfaattia noin 7,5 g. Ensin lisättiin kuivaan tärkkelykseen pieni määrä vettä ja sekoitettiin sen kanssa tahnaksi. Magneettista sekoitinta ja kuumaa levyä käytettiin suorittaen jatkuvaa hämmennystä samalla kun loput vedestä lisättiin. Liuos saatettiin kiehuvaksi, poistettiin sen jälkeen kuumennuksesta ja sen annettiin jäähtyä lämpötilaan n. 27°C. Sen jälkeen kaliumpersulfaatti lisättiin hämmentäen ja hämmennystä jatkettiin noin 10 minuutin ajan. Myös tämä liuos varastoitiin sopivaan säiliöön.

Tärkkelys-hapetin-päällystysliuosta vietiin pankkishekin selkäpuolelle, ja sen annettiin kuivua herkistetyn päällysteen aikaansaamiseksi käyttöpaikallaan. Sen jälkeen useita sormenpäitä kostutettiin jodidiliuoksella ja saatettiin kosketukseen pankkishekin kuivan herkistetyn alueen kanssa sormenpäiden ollessa vielä kosteita. Otettiin useita sormenjälkiä, jotka osoittivat omaavansa erinomaisen terävyyden ja harjakuvioinnin. Ilman jatkuvan vaikutuksen alaisina sormenjäljet tummenivat kuitenkin melkoisesti.

Esimerkki 14

Jodidiliuos ja tärkkelys-hapetin-liuos valmistettiin jälleen esi-

Claims (39)

1. Menetelmä hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi muodostamalla tarkkaan eritelty selvä kuva, joka on suoraan verrannollinen kunkin hikirauhasen suuaukon erittämän hien määrään, joka menetelmä käsittää ihoalueen päällystämisen jodidiliuoksella ja tämän jodi-diliuoksen hapettamisen hapettavalla aineella tärkkelyksen läsnäollessa sellaisen tärkkelys-jodi-reaktiokompleksin muodostamiseksi, joka muodostaa kuvan ihoalueesta, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: kuivan herkistetyn alustan valmistuksen, jonka alustan pintakerroksena on tärkkelyksen ja hapettavan aineen seos, kuvattavan ihoalueen käsittelyn jodidiliuoksella, jonka jodidiyhdiste on natriumjodidi, kalsiumjodidi tai kalium-jodidi tai niiden seos, jodidilla käsitellyn ihoalueen saattamisen kuivumaan kohdissa, joissa hikoilua ei esiinny, ja vastaanottamaan hikeä kohdissa, joissa sitä kehittyy kunkin rauhasen suuaukossa, sekä herkistetyn alustan pintakerroksen saattamisen hetkellisesti kosketukseen jodidilla käsitellyn ihoalueen kanssa tarkkaan eritellyn selvän kuvan aikaansaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on tärkkelyksen ja hapettavan aineen liuoksella päällystetty levymateriaali.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on absorboiva alusker-ros, joka on kyllästetty tärkkelyksen ja hapettavan aineen seoksella .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on levymateriaali, joka 22 67450 on päällystetty noin 1-10 paino-% tärkkelystä ja noin 2-10 paino-% hapettavaa ainetta sisältävällä liuoksella.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on absorboiva alus-kerros, joka on kyllästetty noin 1-10 paino-% tärkkelystä ja noin 2-10 paino-% hapettavaa ainetta sisältävällä liuoksella.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tärkkelyksen amyloosipitoisuus on noin 20-55 paino-%.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tärkkelys on riisitärkkelys, maissitärkkelys, perunatärkkelys, vehnätärkkelys tai tapiokatärkkelys tai niiden seos.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapettava aine on natriumpersulfaatti, kaliumpersul-faatti, natriumjodaatti, natriumbromaatti tai natriumkloraatti tai niiden seos.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivalla herkistetyllä alustalla olevan kuivan pääl- 2 lysteen peitearvo on noin 3,3-16 g/m .

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levymateriaalina on paperi.

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levymateriaalina on polymeerikalvo.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levymateriaalina on metallitolio.

13. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levymateriaalina on kangas.

14. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levymateriaalina on ei-märläluja paperi. 23 67450

15. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuiva herkistetty alusta on päällystetty levymateri-aalin molemmilta puolilta.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jodidiliuos sisältää noin 2-25 paino-% natriumjodidia metanolissa.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jodidiliuos sisältää noin 2-25 paino-% kaliumjodidia metanolissa.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa herkistettyä alustaa hetkellisesti kosketetaan, suoritetaan käyttäen välillä n. 5-120 sekuntia olevaa kosketusaikaan.

19. Väline hikirauhastoiminnan kuvaamiseksi käyttämällä jodidi-liuosta, hapettavaa ainetta ja tärkkelystä sellaisen tärkkelys-jodi-reaktiokompleksin muodostamiseksi, joka muodostaa tarkkaan eritellyn selvän kuvan, joka on suoraan verrannollinen kunkin hikirauhasen suuaukon erittämän hien määrään, tunnettu siitä, että se käsittää yhdistelmänä: kuivan herkistetyn alustan, jonka pintakerroksena on tärkkelyksen ja hapettavan aineen seos, ja kuvattavalle ihoalueelle vietävän jodidiliuoksen, joka sisältää natriumjodidia, kalsiumjodidia tai kaliumjodidia tai niiden seosta .

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on tärkkelyksen ja hapettavan aineen liuoksella päällystetty levymateriaali.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on absorboiva alus-kerros, joka on kyllästetty tärkkelyksen ja hapettavan aineen seoksella.

21 67450 merkin 13 mukaisesti käyttäen siinä mainittuja koostumuksia. Jodi-diliuos laimennettiin kuitenkin denaturoidulla alkoholilla (etanolilla) suhteessa 1:1, jolloin saatu jodidiliuos käsitti noin 16 paino-% kaliumjodidia, 7 paino-% vettä, 28 paino-% glyserolia ja noin 50 paino-% denaturoitua alkoholia. Jälleen tärkkelys-hapetin-päällystysliuosta vietiin paperialustalle ja jodidiliuosta vietiin useihin sormenpäihin. Saadut sormenjäljet olivat erittäin selviä eikä niissä ollut sitä tummuushäviötä, jota esiintyi esimerkissä 13 valmistetussa erässä.

22. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on levymateriaali, 24 67450 joka on päällystetty noin 1-10 paino-% tärkkelystä ja noin 2-10 paino-% hapettavaa ainetta sisältävällä liuoksella.

23. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että kuivana herkistettynä alustana on absorboiva alus-kerros, joka on kyllästetty noin 1-10 paino-% tärkkelystä ja noin 2-10 paino-% hapettavaa ainetta sisältävällä seoksella.

24. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että tärkkelyksen amyloosipitoisuus on noin 20-55 paino-%.

25. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että tärkkelys on riisitärkkelys, maissitärkkelys, perunatärkkelys, vehnätärkkelys tai tapiokatärkkelys tai niiden seos.

26. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että hapettava aine on natriumpersulfaatti, kaliumpersul-faatti, natriumjodaatti, natriumbromaatti tai natriumkloraatti tai niiden seos.

27. Patenttivaatimuksen 20 mukainen väline, tunnettu siitä, että kuivalla herkistetyllä alustalla olevan kuivan pääl- 2 lysteen peitearvo on noin 3,3-16 g/m .

28. Patenttivaatimuksen 20 mukainen väline, tunnettu siitä, että levymateriaalina on paperi.

29. Patenttivaatimuksen 20 mukainen väline, tunnettu siitä, että levymateriaalina on polymeerikalvo.

30. Patenttivaatimuksen 20 mukainen väline, tunnettu siitä, että levymateriaalina on metallitolio.

31. Patenttivaatimuksen 20 mukainen väline, tunnettu siitä, että levymateriaalina on kangas.

32. Patenttivaatimuksen 20 mukainen väline, tunnettu siitä, että levymateriaalina on ei-märkäluja paperi. 25 6 7 4 5 0

33. Patenttivaatimuksen 20 mukainen väline, tunnettu siitä, että kuiva herkistetty alusta on päällystetty levymateri-aalin molemmilta puolilta.

34. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että jodidiliuos sisältää nöin 2-25 paino-% natrium-jodidia metanolissa.

35. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että jodidiliuos sisältää noin 2-25 paino-% kalium-jodidia metanolissa.

36. Menetelmä suhteellisen pysyvän sormenjäljen aikaansaamiseksi ilman painoväriä, joka menetelmä käsittää ihoalueen päällystämisen jodidiliuoksella ja tämän jodidiliuoksen hapettamisen hapettavalla aineella tärkkelyksen läsnollessa sellaisen tärkkelys- jodi-reaktiokompleksin muodostamiseksi, joka muodostaa kuvan ihoalueesta, tunnettu siitä, että se käsittää seu-raavat vaiheet: kuivan herkistetyn alustan valmistuksen, jonka alustan pintakerroksena on tärkkelyksen ja hapettavan aineen seos, jäljennettävän ihoalueen kostuttamisen jodidin vesiliuoksella, joka sisältää natriumjodidia, kalsiumjodidia tai kalium-jodidia tai niiden seosta, sekä herkistetyn alustan pintakerroksen saattamisen herkellisesti kosketukseen jodidilla käsitellyn ihoalueen kanssa, ihoalueen ollessa yhä kostutetussa tilassa, sormenjäljen muodostamiseksi ilman painoväriä.

37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jodidiliuos käsittää noin 16 paino-% jodidiyhdistettä, noin 7 paino-% vettä, noin 28 paino-% glyserolia ja noin 50 paino-% alkoholia.

38. Patenttivaatimuksen 36 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jodidiliuos sisältää noin 2-25 paino-% jodidiyhdistettä .

39. Patenttivaatimuksen 36 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuiva herkistetty alusta muodostetaan käyttöpaikallaan viemällä tärkkelyksen ja hapettavan aineen liuoksen käsittävä herkistävä päällystysneste alustan pintaan ja antamalla herkistävän nesteen kuivua. 67450 26