FI67186C - Gjutet eldfast element och foerfarande foer framstaellning av element - Google Patents

Description

1 67186

Valettu tulenkestävä elementti ja menetelmä elementin valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on valettu elementti, joka on 5 tehty tulenkestävästä materiaalista ja tarkoitettu pääasiassa liukuporttia varten ja joka käsittää kuoren ja si-säkkeen, joka on sijoitettu kuoren sisään ja jossa on läpi menevä suuaukko ja joka on tehty korkeampilaatuisesta tulenkestävästä materiaalista kuin kuori ja menetelmä täl-10 laisen elementin valmistamiseksi.

Tällaisia osia ovat tulenkestävät tiilet, säiliö-elementit, suuttimet, venttiililevyt sekä näihin kuuluvat osat ja varusteet, ts. sellaiset osat, joihin sulat metal-livirrat koskettavat metallia valettaessa.

15 Sulaa metallia, esim. terästä, valettaessa on jat kuvana probleemana tulenkestävien elementtien kuluminen, kun metallivirta koskettaa niihin. Tulenkesto-osiin kuuluvat tällöin ne osat, jotka muodostavat valusangon vuoraukseen liittyvän poistoaukon alueen, sekä liukuporttiventtii-20 lien levyt ja kokoomasuuttimet. Tiettyjä seosteräksiä, esim. AI-tiivistettyjä teräksiä, valettaessa jähmettynyttä metallia ja aluminiumoksidia kiinnittyy tulenkesto-osiin, mikä aiheuttaa vielä toisen vaikeuden.

Tähän mennessä nämä probleemat on pyritty eliminoi-25 maan valmistamalla arimmat osat erittäin kalliista, korkeaa lämpötilaa kestävistä tulenkestomateriaaleista, yleensä korkealuokkaisesta aluminiumoksidista. Nimenomaan helposti kuluviin osiin, mm. kuristusventtiilien tulenkesto-osiin, on käytetty vieläkin kalliimpia sirkoniumoksidiupotteita 30 tai -vuorauksia, koska tämä aine kestää erittäin hyvin sulan metallin syövyttävää vaikutusta.

Liukuportin venttiililevyjen osalta on voitu todeta, että levyn lämpötilat ovat tavallisesti tuntuvasti alle 1000°C lukuunottamatta niitä pintavyöhykkeitä, jotka 35 ovat lähimpänä sulan metallin kanssa kosketukseen tulevia 2 671 86 ι: alueita. Tästä huolimatta venttiililevyt on yleensä valmistettu kokonaan paljon korkeampaa lämpötilaa kestävästä tu-lenkestomateriaalista, mikä on kuitenkin tarpeetonta ja epätaloudellista, koska paljon huokeampia ja alhaisemmalle 5 lämpötilalle tarkoitettuja materiaaleja voitaisiin käyttää aivan yhtä hyvin. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti varsinaiset metallin kanssa kosketukseen joutuvat alueet, mutta taas muut tulenkestoelementit voidaan siis aivan ilmeisesti valmistaa tuntuvasti taloudellisemmin, jos nii-10 den runko on alhaisemmalle lämpötilalle tarkoitettua materiaalia ja varsinaiset sulaan metalliin koskettavat pinnat korkeampaa lämpötilaa kestävää ainetta.

Lisäksi voidaan mainita, että liukuportin venttiili-levyjen ollessa kyseessä yleensä enintään noin 40 % niiden 15 liukupinta-alasta joutuu suoranaiseen kosketukseen sulan metallin kanssa, ja korkeintaan noin 25 % niiden tilavuudesta joutuu yli 1000°C lämpötilaan. Näin ollen liukuportin venttiili levyn tyydyttävän toiminnan takaamiseksi tarvitaankin vain tietty määrä korkealle lämpötilalle tarkoi-20 tettua tulenkestomateriaalia.

Tämänkertaisella keksinnöllä pyritään rationalisoimaan niiden tulenkesto-osien valmistusta, jotka ovat suoranaisessa kosketuksessa sulan metallivirran kanssa. Tällaiset osat valmistetaan keksinnön mukaan yhdistelmäosina, 25 joissa on sekä alhaiselle että korkealle lämpötilalle tarkoitettua tulenkestomateriaalia. Pienlämpötilamateriaalia on tällöin suurin osa kokonaismateriaalimäärästä, ja suur-lämpötilamateriaalia käytetään vain sulaan metalliin koskettaviin pintoihin.

30 Tavallisesti niihin elementteihin, joita keksintö koskee, kohdistuu hyvin korkea lämpötila, yleensä 1600 -1900°C. Tällaisen lämpötilan synnyttäminen vie kuitenkin paljon energiaa ja tulee sen vuoksi kalliiksi. Keksinnöllä pyritään myös minimoimaan energiankulutus ja siihen 35 liittyvät kustannukset sekä ainakin venttiililevyjä vai- 3 67186 niistettäessä välttämään tai minimoimaan niiden viimeistelyjä mitoitushiontavaiheet.

Keksinnön mukainen tulenkestävä elementti on tunnettu siitä, että elementin valamisen helpottamiseksi ja sen 5 mekaanisen lujuuden parantamiseksi valettu elementti on lisäksi varustettu mallineella sisäkkeen valamiseksi, joka malline on tehty metallikalvosta ja sijoitettu kuoren ja sisäkkeen väliin.

Keksinnön mukainen menetelmä on puolestaan tunnettu 10 siitä, että elementin valamisen helpottamiseksi ja sen mekaanisen lujuuden parantamiseksi menetelmään kuuluu (i) muottitilan valmistaminen sisäkettä varten kourun tai kupin muotoisesta metallikalvosta ja sellaisesta metal-likalvon kanssa yhteensopivasta kestomuotista, jonka muoto 15 on sisäkkeen pinnan negatiivi, (ii) sisäkemuottitilan täyttäminen korkeampilaatuisella tulenkestävällä materiaalilla ja sen kovettaminen ainakin osittain, (iii) metallikalvon ja siihen valetun sisäkkeen aset-20 taminen yhteensopivien muottielinten muodostamaan kuori- muottitilaan, (iv) kuorimuottitilan täyttäminen alempilaatuisella tulenkestävällä materiaalilla ja (v) alempilaatuisen tulenkestävän materiaalin ja 25 vielä kovettumattoman korkeampilaatuisen tulenkestävän materiaalin kovettaminen.

Keksintöä havainnollistavaksi esimerkiksi on otettu liukuportin venttiililevy, jossa on kiinteänä rakenteena kokoojasuutin. Sisäke eli ensimmäinen tulenkesto-osa käsit-30 tää vain osan levyn liukupinnasta lähellä suutinta ja sen ympärillä ja on samassa tasossa liukupinnan muun osan kanssa. Ensimmäinen osa muodostaa lisäksi suojaavan pintakerroksen suuaukolle ja ainakin osalle kokoojasuuttimen vir-tauskanavaa.

35 Tällainen vaipallinen (suljettu) venttiililevy voi daan valmistaa menetelmällä, jossa ensimmäinen betoniseos 4 67186 kaadetaan sydämen, folion ja kestomuottiosan rajaamaan ensimmäiseen muottitilaan. Kestomuottiosassa on tällöin tasainen, kiillotettu ja naarmuuntumaton pinta. Tällä tavoin saadaan sisäke eli ensimmäinen betonivaluosa, jossa on suu-5 aukko ja kehälaippa toisessa päässä. Kehälaippa vastaa tällöin kestomuottiosan pintaa. Tämän jälkeen toinen betoni-seos kaadetaan toiseen muottiin, johon kuuluu metallivaippa, joka rajaa levyn ja sen suuttimen halutun ulkomuodon (kestomuottiosassa on tasainen, kiillotettu ja naarmuuntuma-10 ton pinta), niin että saadaan kuori eli toinen betonivaluosa, johon folion ympäröimä ensimmäinen valuosa on upotettu ja johon metallivaippa liittyy kiinteänä rakenteena. Molempien valuosien pinnat, jotka vastaavat kestomuottiosan pintaa, ovat keskenään samassa tasossa.

15 Folio on mieluimmin käytössä hapettuvaa metallia, jonka oksidi muodostaa kuona- tai keraamisen kiinnityksen molempiin tulenkesto-osiin.

Esimerkkeinä sopivista metalleista voidaan mainita rauta, teräs ja alumiini.

20 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin vain esimerkkinä viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa ensimmäistä valutoimintoa ja laitteita keksinnön mukaisen, yhdistelmärakenteena muodostetun venttiililevyn valmistamiseksi, 25 kuvio 2 esittää toista valutoimintoa ja laitteita po. venttiililevyn viimeistelyä varten, ja kuvioissa 3-6 nähdään neljä keksinnön mukaista erilaista yhdistelmärakennetta.

Sulan metallivirran, esim. teräksen, vaikutuksen 30 alaisten tulenkestoelementtien valmistaminen tapahtuu kahtena valutoimintona, joissa käytetään kahta erilaista tulenkestävää betonia. Toinen betonilaatu on tällöin parempi kuin toinen, ts. se on muodostettu niin, että se kestää paremmin sulaa metallia sekä tästä johtuvaa kulumista ja 35 maksaa siis enemmän. Tätä betoniseosta käytetäänkin vain

II

5 67186 niihin kohtiin, joita sula metalli kuluttaa eniten. Pien-lämpötilabetonia käytetään eniten keksinnön mukaisissa osissa, joten paremman 1. suurilämpötilabetönin määrä on vain pieni osa elementtien kokonaistilavuudesta. Ainakin 5 ensimmäisessä valutoiminnossa muottiosa liittyy kiinteänä osana valukappaleeseen ja jää siis lopulliseen elementtiin.

Seuraava selostus on tarkoitettu valaisemaan lähemmin keksintöä ns. kokoojasuuttimet käsittävien venttiili-levyjen valmistukseen liittyen. Nyt on kuitenkin huomatta-10 va, että keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan valmistaa myös sellaisia venttiililevyjä, joissa ei ole kokooja-suuttimia. Lisäksi keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan sopivalla tavalla muotoiltujen muottien avulla valmistaa myös muita tulenkestäviä yhdistelmäelementtejä, 15 esim. säiliöelementtejä ja suuttimia.

Selostettavan menetelmän mukaan venttiililevy 10 tehdään erikseen valmiiksi ja kiinnitetään sen ulkopuolelle tulevaan teräksiseen vahvistusvaippaan. Levyn liukupinnan 12 viimeistelyhionta - joko pinnan tasoittamiseksi 20 vuotamattomaksi tai mitoitusta varten - pystytään nyt eliminoimaan tai ainakin minimoimaan.

Ensimmäinen valutoiminto tapahtuu muotissa kuvan 1 esittämällä tavalla. Muotti käsittää tällöin tilapäisen muottiosan 13 ja kestomuottiosat 14, 15 ja 16. Tarkoituk-25 seen sopivat kiristyslaitteet 17 (esitetty kuvissa 1 ja 2 aivan yksinkertaisesti ruuveina, jotka on kierretty muot-tiosaan 16) pitävät kaikki muottiosat kiinni toisissaan. Tiiviste 18 estää valubetonin vuotamisen ja pitää lisäksi muottiosan 13 kehälaipan 19 (kuva 2) erillään muottiosas-30 ta 15.

Muottiosa 13 on ohut, muotoiltu metallifolio, joka on valmistettu esim. alumiinista. Sen vahvuus on yleensä vain muutama tuhannesosatuumaa. Osa 13 voi olla kupin tai kourun muotoinen; tässä tapauksessa se on sekä kouru että 35 kuppi. Muottiosan 13 sisäpuolelle valetussa osassa on kär- _____ -· ηττ - 6 67186 ki 20, joka suuntautuu ylöspäin sitä ympäröivästä kehä-laipasta 21. Kehälaippa 21 vastaa tarkasti muottiosan 15 pintaa 22. Jotta sula metalli pääsee virtaamaan venttiili-levyn 10 läpi, muottiosa 14 on sydän, joka on sama-akse-5 linen osan 13 kanssa. Sydän ulottuu kokonaan ensimmäisen muotin läpi ja on kiinnitetty pulteilla muottiosaan 16, joka muodostaa tukevan alustan muotille. Muottiosa 15 on tähän tarkoitukseen sopivaa materiaalia oleva levy, jossa on suora ja sileä tai kiillotettu pinta 22. Muotti-10 osana 15 voidaan käyttää esim. kiillotettua metallia, taso-lasia tai pleksilasia (R.T.M.).

Osien 13, 14 ja 15 sulkema muottitila täytetään tulenkestävällä betonilla täryttämällä, jolloin betoniin ei jää ontelolta. Betoni kaadetaan osan 13 avonaisesta ylä-15 päästä 25. Jotta ilma pääsee pois muottia täytettäessä, osassa 13 on aukot 24.

Kun muotti on valettu täyteen, betoni kuivataan ainakin osittain, ts. sellaiseen tilaan, että betonivaluosa 26 pysyy koossa. Kuivaaminen tapahtuu ao. lämpötilassa va-20 lamiseen käytetyn betonin laadusta riippuen.

Tämän jälkeen irrotetaan kiristyslaitteet 17 ja valuosaa 26 tai muottiosaa 15 vahingoittamatta toinen muottiosa, joka rajaa halutun levyrakenteen ulkomuodon, puristetaan sydämen 14, valuosan 26 ja folio-osan 13 ympäri 25 muottiosiin 15 ja 16. Po. toinen osa on muodoltaan tavanomainen metallivaippa 11. Kiristyslaite 17' kiinnittää vaipan 11 muottiosiin 15 ja 16. Tässäkin valuvaiheessa käytetään tiivistettä 18', joka pitää vaipan 11 erillään valmiiksi valetun levyn 10 pinnasta 12. Vaippaan 11 on teh-30 ty ilmanpoistoreiät 24'.

Vaipan 11, folion 13 ja levyn 15 ympäröimä muotti-tila täytetään nyt toisella betoniseoksella em. tavalla ja sen jälkeen yhdistelmäelementti kuivataan lopullisesti.

Tässä kuivauskäsittelyssä toinen betoniseos ja myös ensim-35 mäinen betoniseos kuivataan lopullisesti, mikäli se ei ole 7 67186 jo kuivunut kokonaan. Tämän jälkeen kiristyslaitteet irrotetaan ja valettu, vaipallinen venttiililevy poistetaan muottiosista 14, 15 ja 16.

Valmiissa venttiililevyssä 10 muotoiltu folio 13 5 on upotettuna tuki- 1. ulompaan betonivaluosaan 28. Myös folion 13 kehälaippa 19 on upotettu valuosaan 28. Folio 13 ei siis pääse koskettamaan sulaan metalliin. Venttiili-levyn pinta 12 vastaa täsmälleen muottiosien 16 ja 16' pintaa 22 ja on kauttaaltaan suora, tasainen ja kiiltävä.

10 Pinta ei myöskään katkea valuosien 26 ja 28 välissä, joten sulaa metallia ei pääse vuotamaan venttiililevyparin väliin.

Sopivanvahvuisten tiivisteiden 18, 18' avulla vent-tiililevyt saadaan sopimaan tarkasti normaalirakenteisiin 15 venttiilimekanismeihin, ilman että levyt joudutaan hiomaan tarvittavaan kokoon. Jotta mitoitus pystytään toistamaan aivan tarkasti, kiristyslaitteissa 17, 17' voi olla rajoittimet tai mittausosat ja myös kiristyslaitteet (ei-esitetty kuvissa).

2Q Kun valamiseen käytetään sopivia betoniseoksia, va luosat saadaan kiinnittymään tyydyttävästi folioon 13 ja vaippaan 11. Kiinnityksen varmistamiseksi folio 13 ja vaippa 11 voidaan "kiilata" betoniseoksiin, ts. folio 13 voidaan poimuttaa ja vaippa 11 voidaan varustaa sisäpuolelta 25 sopivilla ulokkeilla.

Kun venttiililevy joutuu ao. käyttölämpötilaan, voidaan folion 13 odottaa hapettuvan. Tämä on kuitenkin yksinomaan edullista,koska tällöin syntyvä oksidi voi liittää betonivaluosat 26 ja 28 toisiinsa. Jos folio 13 on alu-30 miinia, saadaan keramiikkasidos. Folion 13 ollessa taas ns. valkolevyä muodostuu kuonasidos.

Kuten jo mainittiin, tulenkestävä yhdistelmäelement-ti käsittää kaksi toisiinsa liitettyä valuosaa. Joihinkin sovellutuksiin yhdistelmäelementti voidaan kuitenkin val-35 mistaa useampana valutoimintona. Folio sijoitetaan tällöin β 67186 joko jokaisen valuosaparin tai ainakin yhden valuosaparin väliin.

Jos yhdistelmävaluosia käytetään muina osina kuin venttiililevyinä, pintaviimeistely ei ole yhtä tärkeä, jo-5 ten valaminen kiillotettuja pintoja vasten ei ole ehkä välttämätöntä. Pintakäsittelyn pitäisi kuitenkin yleensä olla mahdollisimman hyvä, nimenomaan juuri sulan metallin kanssa kosketukseen joutuvissa pinnoissa.

Ohut folio 13 on suhteellisen haurasta. Sen suojaa-10 miseksi ensimmäistä valua varten ja sen aikana sen ympärille voidaan panna tiiviisti tukeva suojavaippa, joka poistetaan luonnollisesti ennen folio-osan ja betonitäytteen 26 sijoittamista toiseen muottiin.

Valuosien 26 ja 28 valmistamiseen voidaan käyttää 15 sellaisia hydraulisesti tai kemiallisesti kiinnittyviä be-toniseoksia, jotka kovettuvat huonelämpötilassa tai esim. 100-150°C tai enintään 400°C lämpötilassa betonin sidos-mekanismista riippuen, jonka ei tarvitse olla samanlainen molemmissa seoksissa. Mikäli betonivaluosat on kuivattava 20 eri lämpötiloissa, valuosan 26 pitäisi olla korkeammassa lämpötilassa kovettuvaa laatua. Muuten sen joutuessa ko-vetuttuaan korkeampaan lämpötilaan, jossa toinen valutoi-minto tapahtuu, se saattaa vahingoittua ja aiheuttaa myöhemmin käytössä vaikeuksia.

25 Sulan metallin kanssa kosketukseen joutuvan betoni- valuosan 26 pitäisi olla koostumukseltaan kestävämpää kuin valuosan 28, ts. sen pitäisi kestää paremmin korkeita lämpötiloja, sulan metallin ja kuonan vaikutusta sekä kulumista. Volymetrisesti sen tulisi olla stabiili 1500°C:een 30 saakka ja pienlämpötilabetonin (28) vastaavasti 1000-1200°C saakka. Viimeksi mainitusta betonista valmistetun valukappaleen 28 lämmönjohtokyky saa olla mieluimmin alhaisempi kuin suurlämpötilabetönin 26.

Ensimmäiseen valuoperaatioon kuuluvan betonin perus-35 aineina voidaan käyttää aluminiumoksidia, mulliittia, 50 pai-

II

9 67186 noprosenttia tai enemmän aluminiumoksidia käsittäviä alu-mosilikaatteja, magnesiumoksidia, spinelliä, sikronia, sir-koniumoksidia tai yhdistelmiä, joissa näitä aineita on kaksi tai useampia. Suositettavia materiaaleja ovat sintrattu 5 ja poltettu aluminiumoksidi, sintrattu ja poltettu mul-liitti, sintrattu ja poltettu magnesiumoksidi, sirkoni ja sirkoniumoksidi.

Toisessa valussa käytettävän betonin perusaineina voivat olla basaltti, oliviini, masuunikuona, 25-40 paino-10 prosenttia aluminiumoksidia käsittävä tulitiilisavi, shamot-ti, kalsinoitu savi liuskesavi, bauksitti ja yhdistelmät, joissa näitä aineita on kaksi tai useampia. Lähinnä suositetaan kuitenkin 25-45 painoprosenttia aluminiumoksidia käsittävää tulitiilisavea ja kalsinoitua savea.

15 Betöniseoksiin voidaan käyttää epäorgaanisia tai or gaanisia sidosaineita. Ensin mainitut voivat olla silikaatteja, sulfaatteja, nitraatteja, klorideja ja fosfaatteja, fosforipentoksidia tai fosforihappoa. Orgaaniset sidos-aineet voivat taas olla alkalimetallilignosulfaatteja ja 20 pikiplhjaisia materiaaleja.

Valmiissa venttiililevyssä (kuva 2) suurlämpötila-betoni (valuosa 26) käsittää vain levyn sen alueen, johon metalli voi koskettaa venttiilin avautumis- ja sulkeutu-misliikkeiden aikana. Lisäksi se rajaa levyn suuosan 30 ja 25 suuttimen reiän 31 tämän koko pituudella. Käyttöolosuhteista riippuen suurlämpötilabetonin ei tarvitse ehkä rajata suuttimen reikää tämän koko pituudella eikä ehkä myöskään levyn koko sitä aluetta, johon metalli koskettaa. Näin ollen sitä tarvitaan lähinnä vain levyn suuaukkoon liittyväl-30 lä alueella, joka kuluu herkimmin metallivirtauksen vaikutuksesta. Kuvissa 3-6 esitetään vain esimerkkeinä joitakin venttiililevyn vaihtoehtoisia rakenteita. Piirroksien yksinkertaistamiseksi muotoillut foliot 13 ja metallivaipat 11 on jätetty pois kuvista.

35 Mikä tahansa po. kuvissa esitetty levy voidaan jät- 10 671 86 tämällä pois suutinjatke muuttaa niin, että se sopii venttiilin ylälevyyn. Folio on tällöin lähinnä kourun muotoinen .

Il

Claims (9)

11 67186

1. Valettu elementti, joka on tehty tulenkestävästä materiaalista ja tarkoitettu pääasiassa liukuporttia varten 5 ja joka käsittää kuoren ja sisäkkeen, joka on sijoitettu kuoren sisään ja jossa on läpi menevä suuaukko ja joka on tehty korkeampilaatuisesta tulenkestävästä materiaalista kuin kuori, tunnettu siitä, että elementin valamisen helpottamiseksi ja sen mekaanisen lujuuden parantami-10 seksi valettu elementti on lisäksi varustettu mallineella sisäkkeen valamiseksi, joka malline on tehty metallikalvosta ja sijoitettu kuoren ja sisäkkeen väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valettu elementti, tunnettu siitä, että metallikalvomallineen seinä 15 on poimutettu tai rypistetty kuoren ja sisäkkeen toisiinsa tapahtuvan kiinnittymisen parantamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valettu elementti, tunnettu siitä, että metallikalvo on materiaalia, kuten alumiinia tai läkkipeltiä, jonka oksidit 20 pystyvät muodostamaan kuona- tai keraamisen sidoksen kuoren ja sisäkkeen välille.

4. Menetelmä valetun tulenkestävän elementin valmistamiseksi, joka elementti on tarkoitettu pääasiassa liukuporttia varten ja joka käsittää kuoren ja sisäkkeen, joka 25 on sijoitettu kuoren sisään ja jossa on läpi menevä suuaukko ja joka on tehty korkeampilaatuisesta tulenkestävästä materiaalista kuin kuori, tunnettu siitä, että elementin valamisen helpottamiseksi ja sen mekaanisen lujuuden parantamiseksi menetelmään kuuluu 30 (i) muottitilan valmistaminen sisäkettä varten kourun tai kupin muotoisesta metallikalvosta ja sellaisesta metal-likalvon kanssa yhteensopivasta kestomuotista, jonka muoto on sisäkkeen pinnan negatiivi, (ii) sisäkemuottitilan täyttäminen korkeampilaatui-35 sella tulenkestävällä materiaalilla ja sen kovettaminen ainakin osittain. ... Il 12 671 86 (iii) metallikalvon ja siihen valetun sisäkkeen asettaminen yhteensopivien muottielinten muodostamaan kuori-muottitilaan, (iv) kuorimuottitilan täyttäminen alempilaatuisella 5 tulenkestävällä materiaalilla ja (v) alempilaatuisen tulenkestävän materiaalin ja vielä kovettumattoman korkeampilaatuisen tulenkestävän materiaalin kovettaminen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että muotin täyttämisvaiheita edistetään täryttämällä muottirakenteita, jotka muodostavat muottitilat.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaihe, jossa ilma 15 poistetaan muottitiloista niiden täytön aikana.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaihe, jossa metallikalvo pidetään erillään sen kanssa yhteensopivasta kestomuotista ja kuorimuottitila täytetään alempi- 20 laatuisella tulenkestävällä materiaalilla metallikalvon peittämiseksi kokonaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaihe, jossa sisäketilan kestomuottia käytetään myös kuoritilan 25 kestomuottina.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaihe, jossa metallikalvo sijoitetaan samankeskisestä sydänosan ympärille suuaukollisen sisäkkeen tuottamiseksi, kun sisä- 30 kemuottitila täytetään. 13 671 8 6