FI66925C - Foerfarande foer behandling av vedflis - Google Patents

Foerfarande foer behandling av vedflis Download PDF

Info

Publication number
FI66925C
FI66925C FI781289A FI781289A FI66925C FI 66925 C FI66925 C FI 66925C FI 781289 A FI781289 A FI 781289A FI 781289 A FI781289 A FI 781289A FI 66925 C FI66925 C FI 66925C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
chips
chip
impregnation
heated
pressure vessel
Prior art date
Application number
FI781289A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI66925B (fi
FI781289A (fi
Inventor
Jonas Arne Ingvar Lindahl
Original Assignee
Mo Och Domsjoe Ab
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Mo Och Domsjoe Ab filed Critical Mo Och Domsjoe Ab
Publication of FI781289A publication Critical patent/FI781289A/fi
Publication of FI66925B publication Critical patent/FI66925B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI66925C publication Critical patent/FI66925C/fi

Links

Classifications

    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21BFIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
    • D21B1/00Fibrous raw materials or their mechanical treatment
    • D21B1/02Pretreatment of the raw materials by chemical or physical means
    • D21B1/021Pretreatment of the raw materials by chemical or physical means by chemical means
    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21CPRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C1/00Pretreatment of the finely-divided materials before digesting

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Dry Formation Of Fiberboard And The Like (AREA)
  • Chemical And Physical Treatments For Wood And The Like (AREA)

Description

Ι·Γ··^··—1 r i KUULUTUSJULKAISU , , Q 0 r· 4£Τφ ^ ^ UTLÄCGNINGSSKIUFT 6 6 925 •*«35? (45) Fnt::.; c.cddclnt ^ T ^ (51) KvJk./Ihlo} D 21 C 1/06 SUOMI—FINLAND (21) 781289 (22) Hilwmliylhil—AwWiiilnp<i| 25.0^.78 (23) AJkuptiv·—GIWgfcMdag 25.0^.78 (41) TMm lulkMal — Khrtt offtmNg 03.11.78 rt— «h mhuntynta. <*> 22S?Srd!iSiÄÄ5m 3'-08.84 (32)(33)(31) Ι*η«Ι·»Τprior** 02.05.77 Ruotsi-SverIge(SE) 7705073-0 (71) Mo och Domsjö Aktiebolag, Fack, S-891 01 örnsköldsvik, Ruotsi-Sver ige(SE) (72) Jonas Arne Ingvar Lindahl, Domsjö, Ruotsi-Sverige(SE) (7^) Oy Kotster Ab (5^) Menetelmä puuhakkeen käsittelemiseksi -Förfarande för behandling av vedflis
Keksinnön kohteena on menetelmä puuhakkeen käsittelemiseksi raskasmetallien ja hartsin poistamiseksi puuaineesta sekä laite tämän menetelmän toteuttamiseksi.
Valmistettaessa massaa kemiallista ja/tai mekaanista tietä lignoselluloosa-aineesta, esim. puuhakkeesta, vaikuttavat puun sisältämät raskasmetallit kuten Fe, Mn ja Cu, häiritsevästi valmistusprosessiin. Niissä korkeissa lämpötiloissa, joita käytetään ligniinin poistossa, kuidutettaessa ja raffinoitaessa, aikaansaa raskasmetallien läsnäolo selluloosa-aineen hajoamista ja huonontunutta valkoisuutta ja lujuutta. Lisäksi peroksidivalkaisimien hajoaminen kiihtyy ja raskasmetallit muodostavat värillisiä komplekseja lig-niinikomponenttien kanssa. Näiden haittojen estämiseksi on tunnettua lisätä selluloosa-aineeseen kompleksinmuodostajia, kuten dietyleeni-triamiinipentaetikkahappoa (DTPA), etyleenidiamiinitetraetikkahappoa (EDTA), nitriilitrietikkahappoa (NTA), magnesiumkomplekseja ja fosfaatteja, jotka kompleksinmuodostajat sitovat raskasmetallit ja ne voidaan suurimmaksi osaksi erottaa selluloosa-aineesta siten, että ne 2 66925 liukenevat valmistusprosessissa kiertäviin vesiliuoksiin. Niinpä esimerkiksi amerikkalaisessa patentissa 3 023 140 kuvataan menetelmä haketikkumassan valmistamiseksi useassa vaiheessa, jolloin lisätään kompleksinmuodostajia ja peroksidivalkaisimia yhdessä tai useammassa raffinointivaiheessa.Lignoselluloosa-aineen kompleksinmuodostajien lisääminen tuo kuitenkin tullessaan useimmiten sen haitan, että saadaan hyvin laimeita kompleksinmuodostajien liuoksia,joita on vaikea hajoittaa esimerkiksi biologisesti puhdistamalla ennen laskemista pur-kuvesistöön, mikä koskee kaikkia massanvalmistusmenetelmiä.
Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellämainitut haitat. Tämän mukaisesti on keksinnön kohteena menetelmä puuhakkeen käsittelemiseksi raskasmetallien ja hartsin poistamiseksi ennen jälkeentule-vaa ligniininpoisto- tai kuidutuskäsittelyä, jolloin hake pestään, puristetaan, kyllästetään mahdollisilla ligniininpoistokemikaaleil-la ja kuumennetaan ennen ligniininpoisto- ja/tai kuidutuskäsittelyä. Keksinnölle on ominaista, että hake puristamisen jälkeen kyllästetään liuoksella, joka sisältää kompleksinmuodostajia alkalin lisäksi sekä aineen raskasmetalli-ionien pelkistämiseksi, ja että tämä liuos erotetaan kuumennetusta hakeaineesta ennen ligniininpoisto- tai kuidutuskäsi tte lyä.
Sovellettaessa keksinnön mukaista menetelmää on edelleen erityisen edullista säätää alkalin määrää kyllästysliuoksessa niin että poispuristetun ja erotetun nesteen pH on väliltä 4,0 - 9,5, edullisesti väliltä 5,0-7,5, sekä että kompleksinmuodostajan määrä kyllästysliuoksessa on vähintään 0,05 % puuhakkeen kuivapainosta.
Erityisen edullista on myös käyttää SC^ kyllästysliuoksessa pelkistimenä raskasmetalli-ioneille ja että tällöin SC^-määrä nousee enintän 3 %:iin puuhakkeen kuivapainosta.
Kyllästämisen jälkeen lämmitetään keksinnön mukaisesti puuhake edullisesti suljetussa reaktioastiassa vähintäin 50°C:n ja enintäin 170°C:n lämpötilaan ajassa l:stä 60 minuuttiin, minkä jälkeen kuumennettu hakeaines puristetaan vähintäin 40 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, jolloin poispuristettua kyllästysnestettä jatkuvasti poistetaan. Tällöin poispuristettu neste sisältää mm. kompleksisidottuja raskasmetalli-ioneja, hartseja ja muita uutosaineita mutta ei vapaata S02, edellyttäen, että SOj-lisäys kyllästysliuokseen on optimoitu keksinnön menetelmän mukaisesti.
3 66925
Puristamisen jälkeen vähintäin 40 %:n kuiva-ainepitoisuuteen voidaan kuituainetta edullisesti käsitellä paineastiassa (keittimes-sä) höyryllä ja/tai paineilmalla lämpötilassa väliltä 20-180°C 1-15 minuutin ajan, edullisesti 2-5 minuuttia, ennen kuin se viedään edelleen kuidutukseen ja raffinointiin kiekkojauhimessa tai ruuvi-kuiduttimessa, joka on kauppanimellä FROTAPULPElP^ myytävää tyyppiä.
Jos paineastian paineistamiseen käytetään ainoastaan paineilmaa, voidaan kuivuttaminen suorittaa alemmassa lämpötilassa kuin on mahdollista höyryä käytettäessä.
Vaihtoehtoisesti voidaan myös vähintäin 40 %:n kuiva-ainepitoisuuteen puristettu puuhake kuiduttaa suoraan saattamatta sitä edellä mainittuun paineastiakäsittelyyn, mikä tietyissä tapauksissa on osoittautunut edulliseksi.
Senjälkeen kun puuhake on puristettu vähintäin 40 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, samanaikaisesti kun poispuristettu kyllästysneste on poistettu, voidaan hake kyllästää tai keittää sinänsä tunnetulla tavalla sopivalla keittonesteellä, kuten esimerkiksi happamalla sul-fiittikeittohapolla, bisulfiitti- tai sulfiittikeittohapolla, val-kolipeällä sulfaattikeittoa varten tai natriumhydroksidilla happi-kaasu-ligniininpoistoa varten. Keksinnön mukaisesti käsiteltyä puuhaketta voidaan siis toisin sanoen keittää jokaisen tunnetun menetelmän mukaisesti.
Tämän keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti valkaistaan höyryllä ja/tai paineilmalla paineastiassa käsitelty aine samanaikaisesti kuidutuskäsittelyn kanssa kiekkojauhimessa. Tällöin viedään valkaisuainetta kiekkojauhimeen edullisesti sillä tavalla, että sen sekoittuminen kuituaineen kanssa tapahtuu lähellä jau-hinkiekkojen kehää ja näiden keskustassa vähintään etäisyydellä, joka vastaa 1/3-osaa jauhinkiekon säteestä. Valkaisuaine voi käsittää ns. ligniiniä säilyttäviä valkaisukemikaaleja, kuten esimerkiksi peroksi-deja jossakin muodossa. Erityisen sopivaa on käyttää vetyperoksidia yhdessä natriumhydroksidin, natriumsilikaatin ja mahdollisesti magnesiumsulfaatin kanssa. Käytettäessä natriumsilikaattia on varsin sopivaa lisätä tämä erikseen jauhinkiekkojen kehällä tai etäisyydellä, joka on korkeintaan 200 mm näiden kehältä, sekä johtaa muut val-kaisukemikaalit jauhinkiakoja keskustaan tai etäisyydelle keskustasta, joka vastaa korkeintaan 1/4-osaa jauhinkiekon säteestä. Tällä tavalla rajoitetaan kovan silikaattipäällysteen mahdollista muodostumista jauhinkiekkojen pinnalle.
4 66925
Sovellettaessa tätä keksintöä vähenevät alussa mainitut, tunnettua tekniikkaa rasittavat haitat huomattavasti. Eräs erityinen etu, joka saavutetaan tällä keksinnöllä on, että nesteen, joka sisältää kompleksinmuodostajia ja uuttoaineita, tilavuus pienenee huomattavasti, mistä on seurauksena pienemmät kustannukset ympäristön suojelutoimenpiteitä varten. Muuan lisäetu on, että valkaistaessa mekaanista tai kemimekaanista massaa ei tarvitse sijoittaa pääomaa erilliseen valkaisimoon. Tämän keksinnön soveltaminen tekee edelleen mahdolliseksi valmistaa valkoista ja lujaa massaa vähemmällä energian kulutuksella kuin on ollut mahdollista aikaisemmin tunnetulla tekniikalla. Valmistetulla massalla on lisäksi paperin valmistuksessa osoittautunut olevan hyvä käsiteltävyys hyvän vedenpoiston, hyvän arkin muodostuksen ja hyvän pintatasaisuuden muodossa. Edut, mitä valkoisuuteen, lujuuteen ja energian kulutukseen tulee keksinnön mukaisesti suoritetuilla toimenpiteillä, ovat sen lisäksi yllättäviä.
Sopivia kemikaaleja keksinnön mukaista kyllästysliuosta var-tenovat bisulfiitti- ja/tai sulfiittityyppiset pelkistimet sekä alkali, kuten esimerkiksi natrium- tai kaliumhydroksidi. Voidaan myös käyttää sellaisia pelkistimiä kuin natrium- tai sinkkiditioniitti, boorihydridi, tioglykolihappo, etanoliamiini ja hydroksyyliaraiini. Sopivia kompleksinmuodostajia ovat DTPA, EDTA ja NTA sekä magnesium-kompleksit ja fosfaatit. Myös natriumglukonaattia, natriumheptonaat-tia tai heterosyklisiä amiineja, kuten esimerkiksi dipikolyyliamii-nia (DPA) voidaan käyttää kompleksinmuodostajina.
Keksinnön kohteena on myös laitteisto menetelmän toteuttamiseksi. Laitteiston pääasiallinen toiminta käy ilmi kuviosta 1 sekä selostuksesta esimerkissä 1.
Keksintöä valaistaan seuraavilla suoritusesimerkeillä.
Esimerkki 1
Eräässä koelaitoksessa, joka esitetään kaavamaisesti kuviossa 1, hakattiin kuusipöllejä hakkeeksi, jonka keskipituus oli n.25 mm, keskileveys n. 20 mm ja keskipaksuus n. 3 mm. Hake pestiin vedellä n. 85°C:ssa hakepesussa 1. Hakepesun 1 jälkeen hake kuljetettiin haketaskuun 2, jonka alapäähän on yhdistetty ruuvisyötin 3. Ruuvisyö-tinta 3 voidaan verrata jatkuvatoimiseen ruuvipuristiraeen. Hakkeen kulkiessa ruuvisyöttimen 3 läpi hake puristuu niin, että liika neste puristuu ulos ruuvisyöttimen rei'ityksen ja putken 4 läpi. Ruuvisyöttimen poistoaukko on yhdistetty pystysuoraan kyllästysastiaan 5, jossa on kaksi ruuvia 6 hakkeen kuljettamista varten. Kokeessa syötettiin 5 66925 johdon 7 kautta kyllästysastiaan 0,2 % DTPA, 1 % NaHSO^ ja 0,5 %
NaOH. Kemikaalit on laskettu 100-%ssina ja vastaava annostus on annettu prosentteina absoluuttisen kuivasta puusta. Hakkeen paisuessa kyllästysastiassa imeytyi jokaiseen kg:n kuivaksi ajateltua haketta n. 1 1 liuosta. Lisäksi seurasi mukana n. 0,3 1 kyllästysnes-tettä puuhakkeen pinnalla. Annettujen kemikaalien väkevyydet (g/1) liuoksissa olivat sovitetut siten, että edellä mainitut pitoisuudet imeytyivät hakkeeseen. Kyllästetyllä hakkeella täytettiin senjälkeen reaktioastia 8, jossa lämpötila pidettiin n. 90°C:ssa höyryvaipan 22 avulla. 10 minuutin kuluttua vietiin käsitelty hake toiseen ruu-visyöttimeen 9, jossa on suppilomaiseksi muotoiltu poistoaukko paineastiaan 11 ja jonka syöttöruuvilla on tätä syöttöaukkoa kohti kasvava nousu, niin että muodostuu paineastian 11 ylipainetta vastaan tiivistävä haketulppa. Lisäksi ruuvisyötin 9 on varustettu kartiomai-seksi muotoilulla, hydraulisen sylinterin 21 avulla painekuormitetul-la uppomännällä hakeaineksen tiivistämistä ja kokoonpuristamista varten. Kulun aikana ruuvisyöttimen 9 läpi puristui nestettä pois 3 n. 1,3 m tonnia kohti haketta, mikä neste johdettiin pois putken 10 kautta. Neste sisälsi tuotteita, joita muodostui reaktioissa lisättyjen kemikaalien ja puun orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden välillä. Ennenkaikkea puristui pois kompleksisidottuja raskasmetalli-ioneja, mikä myös selvästi käy ilmi seuraavasta vertailusta (taulukko 1)hakkeen, jota on käsitelty keksinnön mukaisesti, ja hakkeen välillä, jota ei ole käsitelty ollenkaan. Nesteen 10 pH oli 7,9 eka vapaan rikkidioksidin pitoisuudesta voitu havaita jälkeäkään.
Taulukko 1
Fe, SCAN-C 13:62 mukaisesti (mg/kg) 120 58
Mn, SCAN-C 14:62 mukaisesti (mg/kg) 77 32
Cu, SCAN-C 12:62 mukaisesti (mg/kg) 2 1
Kuten näkyy, oli keksinnön mukaisesta käsitellystä seurauksena raskasmetallipitoisuuden voimakas aleneminen hakkeessa. Hakkeeseen jäljelle jääneet raskasmetalli-ionit olivat lisäksi kompleksiin sidottuja. Poistoaukko ruuvisyöttimessä 9 on, kuten edellä mainittiin, kytketty paineastiaan 11, jossa haketta kuumennettiin kyllästetyllä höyryllä 12 95°C:seen n. 3 minuutin aikana. Lämpötilan säätämistä varten lisättiin johdon 19 kautta paineilmaa. Paineastian pohjalla 6 66925 on kuljetusruuveja 13, jotka syöttävät hakkeen levyjauhimen 14 jauha tus karriini on keskustaan. Levyjauhimessa 14 kuidutettiin ja jauhettiin hake niin, että saatiin yksittäisiä kuituja. Puolta sädettä vastaavalle etäisyydelle levyjen keskustasta lisättiin valkaisukemikee-leja johdon 15 kautta ja nämä olivat 3,0 % ^2^2' ^ % Na2si03 (42°Be'), 0,03 % MgSO^ sekä 1,0 % NaOH. Määrät tarkoittavat prosenttia kuivaksi ajatellusta massasta. Energian kulutuksen kuidutuksessa mitattiin olevan 0,8 MWh tonnia kohti valmista massaa. Massan jatkokäsittelyä varten sitä käsiteltiin toisessa kiekkojauhimessa 16.
Tässä vaiheessa käytettiin 0,6 MWh tonnia kohti massaa. Jauhettua massaa lajiteltiin yksi vaihe painesihdissä 17 ja kaksi vaihetta pyör-repuhdistimissa 18 (hydrosykloneja). Valmis massa testattiin valkoisuuden, metallipitoisuuden ja paperiominaisuuksien suhteen. Tulokset on koottu taulukkoon 2, joka on esitetty esimerkin 4 jälkeen.
Esimerkki 2
Termomekaanista massaa valmistettiin tunnetun tekniikan mukaisesti supistetussa laitoksessa, joka oli rakenteeltaan pääpiirteittäin sama kuin kuviossa 1. Näissä kokeissa käytettiin samaa hakelaji-telmaa kuin esimerkissä 1. Hakepesun 1 jälkeen vietiin hake reaktio-astiaan 8 ruuvisyöttimellä 9. Haketta jalostettiin senjälkeen samalla tavalla kuin esimerkissä 1. kuitenkin sillä erotuksella, että ensimmäisessä kuidutus- ja jauhatusvaiheessa 14 ei lisätty valkaisuke-mikaaleja. Edelleen käytettiin yksinomaan höyryä 12 paineastiassa 11 esikuumennettaessa hake 125°:seen 3 minuutin aikana.
Energian kulutus ja analyysitulokset on koottu taulukkoon 2.
Esimerkki 3
Eräässä keksinnön mukaisessa muunnelussa menetelmässä kuljetettiin hake haketaskuun 2 ennen ruuvisyötintä 3. Haketta käsiteltiin senjälkeen samalla tavalla kuin esimerkissä 1, sillä erotuksella, että ainoastaan 0,5 % NaOH lisättiin kyllästysastiaan 5 johdon 7 kautta.
Tulokset on koottu taulukkoon 2.
Esimerkki 4
Vielä eräässä keksinnön mukaisessa muunnelussa menetelmässä jäl-jiteltiin esimerkin 3 koetta sillä poikkeuksella, että 0,5 %:n NaOH lisäksi lisättiin myös 1 % bisulfiittia kyllästysastiaan 5 johdon 7 kautta.
Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon 2.
7 66925
Taulukko 2
Koetulokset esimerkeistä 1-4
Esim.nto 1 2 3 4
Esitetty Termcmekaani- Keksinnön mukainen muun-keksinnön nen massa tun- ne Itu menetelmä käyttäen mukainen netun teknii- Λ„ menetelmä kannuksi- Na0H g?^sul
ege+H
Energian kulutus (MWh/t) vaihe 1 0.8 1.1 °·9 0,8 vaihe 2 0.6 O·7 0.7 0*6
Freeness-luku 9qn CSF:n mukaisesti (ml) 300 275 m 0.30 o.es 0.43 0.30 suus
Sarrrnervdllen^mukaan, (rakoleveys 0,15 imi) valkoisuus ^ SCAN-C mukaisesti (%) 76 60 72 uutepitoisuus SCAN-C 7:62:n (DKM %) 0.55 1.20 0.68 0.60 mukaisesti vetolujuus (kNm/kg) 42 30 39 41 repäisylujuus (Nm2/kg) 10.0 7,0 9,5 9,8 valon di fraktiokerroin (m2/kg/) 58 60 39 rautaa (Fe) (mg/kg) 37 101 89 56 SCAN-C 13:62:n muk.
mangaania (Mn) „ ,n A1 43 SCAN-C 14:62:n muk. (mg/kg) 18 69 61
Saatujen arvojen perusteella voidaan todeta, että energian kulutus yllättävää kyllä on alentunut n. 22 %:lla esikäsittelyssä alkalilla, bisulfiitilla ja kompleksinmuodostajalla verrattuna tavallisen termomekaanisen massan valmistukseen (esimerkki 2). Edelleen voidaan todeta, että massoja·, paperitekniset ominaisuudet ovat oleellisesti parantuneet. Esikäsittelyn teho kompleksinmuodostajilla ilmenee erityisen selvästi verrattaessa massojen valkoisuuksia. Kompleksinmuodostajien lisääminen on siten lisännyt valkoisuutta kolmella yksiköllä verrattuna pelkän Na0H:n ja NaHSO^sn lisäämiseen. Varsin yllättävä on alhainen uutepitoisuus,joka on saavutettu käsittelemällä haketta tämän keksinnön mukaisesti. Menetelmä on siis erityisen arvokas massojen valmistusta varten, joita tullaan käyttämään absor- 8 66925 hoivia tuotteita, kuten esimerkiksi pehmeätä paperia ja kuohkeutettua massaa varten. Neste voidaan kyllästämisen jälkeen ottaa talteen tavalliseen tapaan tai myös voidaan liuenneet uuttoaineet ottaa talteen samalla tavalla kuin mäntyöljyn talteenotossa.
Esimerkki 5
Tulosten vertailemiseksi myös valkaistuun termomekaaniseen massaan toistettiin esimerkissä 2 kuvattu koe. Tällöin lisättiin sekä valkaisukemikaaleja että kompleksinmuodostajia raffinoimisvaiheessa 16. Tulokset vertailusta on esitetty seuraavassa, jolloin samalla on esitetty tuloksia,jotka on saatu valmistettaessa massaa tämän keksinnön erään edullisen muodon mukaisesti.
Keksinnön mukai- Jauhimessa sesti (esiraerk- valkaistu ter- ki 1) momekaaninen _massa_
Ebergian kulutus: vaihe l(MWh/t) 0,8 0,9 vaihe 2(MWh/t) 0,6 0,7
Freeness-luku,CSF (ml) 300 310 lajittelemattoman massan päistärepitolsuus (%) 0,30 0,45
Somervillen muk.
(rakoleveys 0,15 mm) valkoisuus,SCAN-C 1:62 (%) 76 71 vetolujuus (kNm/kg) 42 37 2 repäisylujuus (Nm /kg) 10,0 9,2 2 valon difraktiokerroin (m /kg) 58 59 rautaa(Fe)SCAN-C 13:62 (mg/kg) 37 62
Mangaania (Mn) SCAN-C 14:62 (mg/kg) 18 49
Kuten esitetystä vertailusta käy ilmi on yllättävää kyllä tämän keksinnön mukaisesti valmistetusta massasta näyttänyt tulevan huomattavasti lujempaa ja ennenkaikkea selvästi valkoisempaa kuin jauhimessa valkaistu termomekaaninen massa. Näin ollen ei ainoastaan valkaisukemikaalien lisäämisestä ensimmäisessä kuidutus- ja raffi-nointivaiheessa ole seurauksena luja ja valkoinen massa, joka saatiin keksinnön mukaisessa valmistuksessa. Mitään varmaa selvitystä tälle yllättävälle tulokselle ei toistaiseksi voida antaa. Todennäköinen syy voi kuitenkin olla, ebtä hake kulkiessaan kahden ruuvi- 9 66925 syöttimen läpi joutuu alttiiksi jonkunmuotoiselle esikuidutukselle, josta on seurauksena lujempi massa. Eräs selitys korkealle valkoisuudelle voi olla, että pelkistimien ja kompleksinmuodostajien lisääminen yhdistettynä poistopuristukseen on vähentänyt peroksidin hajoamista, mikä puolestaan on myötävaikuttanut massan korkeaan valkoisuuteen .
Esimerkki 6
Kemialliseen käsittelyyn menevää kuusisulfiittimassaa valmistettiin osittain tavanomaisen tekniikan mukaisesti ja osaksi keksinnön mukaisella menetelmällä. Tällöin otettiin esimerkin 1 mukaisen kokeen yhteydessä kuviossa 1 kaavamaisesti esitetystä laitoksesta osittain pelkästään hakkeeksi hakattua puuta ja osittain haketta, jota oli käsitelty keksinnön mukaisesti kompleksinmuodostajilla, alkalilla ja bisulfiitiliä. Näin käsitelty hake otettiin miesluukun 20 kautta paineastiasta 11. Käsiteltyä haketta ulosotettaessa suljettiin höyryjohto 12 paineastiaan 11.
Ulosotetut hake-erät saatettiin senjälkeen sulfiittikeittoon laboratoriokeittimessä, jonka tilavuus oli 25 1. Ensin keitettiin käsittelemätön hake, keitto A, ja sitten keksinnön mukaisesti käsitelty hake, keitto B. Jokaista keittoa varten punnittiin 3 kg kuivaksi ajateltua haketta.
Kaikki hake keitettiin nestefaasissa seuraavissa olosuhteissa: - nesteen (puun kosteus mukaanluettuna) suhde kuivaan puuhun = 4,5:1 - keittohappo muodostettiin niin, että Na20-määräksi tuli 4,0 % ja S02-määräksi 24,0 %, kaikki laskettuna absoluuttisen kuivasta puusta .
Ennen keittohapon lisäämistä käsiteltiin haketta jokaisessa keitossa kyllästetyllä höyryllä ilmakehän paineessa 30 minuutin ajan.
Hake ja keittohappo kuumennettiin keittohappoa lämmönvaihtimen läpi kierrättäen. Keittimen sisältö kuumennettiin tällä tavalla 95°C:seen 45 minuutin aikana ja edelleen 95°C:sta 110°C:seen 3 tunnin aikana, minkä jälkeen lämpötila nostettiin 145°C:seen 60 minuutin aikana. Haketta keitettiin sitten 145°C:ssa 3 tuntia, minkä jälkeen ylipaine keittimessä vähitelleen alennettiin ilmakehän paineeseen 20 minuutin aikana.
10 66925
Sellutettu hake sihdattiin Wennberg-tyyppisessä laboratorio-sihdissä, jonka rakoleveys oli 0,25 mm, minkä jälkeen sihdatusta massasta poistettiin vesi lingossa n. 30 %:n kuiva-ainepitoisuuteen ja revittiin pieniksi palasiksi ennen kuivaamista 35°C:ssa 16 tunnissa. Massasaanto ja muut keitoista A ja B saatujen massojen ominaisuudet esitetään seuraavassa.
Keitto A Keitto B kek- tavanomaisen sinnon mukai- tekniikan sesti mukaisesti massasaanto (%) 46,2 47,3 tikkupitoisuus (%) 0,83 0,36 kappaluku SCAN-C 1:59 muk. 6,7 5,8 uutepitoisuus SCAN-C 7:62 muk. (DKM %)1,33 0,61 viskositeetti SCAN-C 15:62 muk.(tappi cP) 41,8 56,5
Fe SCAN-C 13:62 muk. (mg/kg) 14 12
Mn SCAN-C 14 s 62 muk. (mg/kg) 8 5
Kuten edellä esitetyistä tuloksista käy ilmi, on keitosta B, joka suoritettiin tämän keksinnön mukaisesti,saatu massa, jolla on oleellisesti pienempi uutepitoisuus ja jonkinverran alempi raskasmetalli-ionien pitoisuus. Yllättäen on keksinnön mukainen keitto B myös antanut suuremman massasaannon ja pienemmän tikkupitoisuu^-den kuin tavanomainen keittotekniikka vertailtavissa olevilla kappa-leluvuilla. Mitään varmaa selistystä tälle yllättävälle tulokselle ei toistaiseksi ole löydettävissä. Eräs selitys voi kuitenkin olla, että esikäsittelyssä mm. alkalilla viedään hakkeeseen natriumioneja, joilla todennäköisesti on ollut positiivinen vaikutus keitossa. Toinen selitys voi olla, että hakkeen esikäsittelyssä on päästy gluko-mannaanin stabilointiin, mikä on vaikuttanut massasaantoa nostavasti. Kolmas mahdollinen selitys on, että hake kulkiessaan ruuvisyöt-timien läpi on joutunut alttiiksi mekaaniselle työstölle, josta on ollut seurauksena säröilyjä ja murtovaikutteita, jotka sitten keitossa ovat helpottaneet keittohapon tunkeutumista hakepaloihin ja siten aikaansaanut homogeenisemman sulfonoinnin kuin mihin päästään keitettäessä esikäsittelemätöntä haketta. Tämän keksinnön mukaista menetel- 11 66925 mää voidaan siten edullisesti käyttää myös kemiallisen massan valmistukseen. Tällöin ei aina ole tarpeen pestä haketta ennen tämän keksinnön mukaista kyllästämistä. Saattaa riittää, että hake höyry-tetään ja sanjälkeen viedään syöt toruu ville 3, joka on kytketty kyl-iästysastiaan 5. Vuokeitossa voidaan kompleksisidottuja raskasmetalleja sisältävä kyllästysaine pääasiallisesti poistaa puristamalla keittimen ruuvisyöttimessä 9.
Valmistettaessa suursaantomassaa keksinnön mukaisesti voidaan myös muita kompleksinmuodostajia lisätä prosessiin muissa paikoissa, kuten esimerkiksi jauhimessa 14, liioin ei lämpötila ole rajoitettu siihen, mitä suoritetuissa kokeissa esitettiin. Lämpötila voi näin ollen vaihdella välillä 20-170°C. Lämpötilan säätämiseksi voidaan edullisesti käyttää paineiUJha ruotsalaisen patentin 318 178 kuvauksen mukaisesti.Keksintöä ei liioin rajoita valkaisukemikaalilisäys ensimmäisessä kuidutus- ja raffinointivaiheessa valmistettaessa suursaantomassoja. Valkaisukemikaaleja voidaan siten myös erittäin hyvin lisätä jossakin myöhemmässä raffinointivaiheessa. Lisäksi voidaan valkaisu suorittaa erillisessä vaiheessa, jolloin jäämäkemikaalit voidaan palauttaa ensimmäiseen kuidutusvaiheeseen ruotsalaisen patentin 363 650 mukaisesti.

Claims (13)

66925
1. Menetelmä puuhakkeen käsittelemiseksi raskasmetallien ja hartsin poistamiseksi ennen sitä seuraavaa ligniininpoisto- ja/tai kuidutuskäsittelyä valkaisuaineen läsnäollessa,jolloin hake pestään, puristetaan, kyllästetään mahdollisilla ligniininpoistokemikaaleilla ja kuumennetaan ennen ligniininpoisto- ja/tai kuidutuskäsittelyä, tunnettu siitä, että hake puristamisen jälkeen kyllästetään liuoksella, joka sisältää kompleksinmuodostajia sekä alkalia ja aineen raskasmetalli- ionien pelkistämistä varten, ja että mainittu liuos erotetaan kuumennetusta hakeaineesta ennen ligniininpoisto- ja/ tai kuidutuskäsittelyä valkaisuaineen läsnäollessa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyllästysliuoksen pH alkalia lisäämällä säädetään niin, että erottuneen liuoksen pH tulee olemaan välillä 4,0-9,5, edullisesti välillä 5,0-7,5.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-tu sitä, että kompleksinmuodostajien määrä kyllästysliuoksessa on ainakin 0,05 % puuhakkeen kuivapainosta.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistimenä kyllästysliuoksessa on rikkidioksidi ja että rikkidioksidimäärä on korkeintaan 3 % puuhakkeen kuiva-painosta .
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyllästetty hakeaines kuumennetaan vähintäin 50 °C:n ja korkeintaan 170 ° C:n lämpötilaan ajassa 1-60 minuuttia.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyllästetty ja kuumennettu hakeaines puristetaan vähintäin 40 %:n kuiva-ainepitoisuuteen ja että mm. kompleksi-sidottuja raskasmetalli-ioneja ja uuttoaineita sisältävä poispuris-tettu kyllästysneste poistetaan.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikki kyllästysliuoksen kautta tuotu rikkidioksidi saatetaan reagoimaan hakeaineksen kanssa sen ollessa kosketuksessa liuoksen kanssa, minkä seurauksena poispuristetusta ja poistetusta kyllästysnesteestä vapaa rikkidioksidi kokonaan puuttuu. 13 66925
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumennettua ja puristettua hakeainesta käsitellään paineastiassa höyryllä ja/tai paineilmalla lämpötilassa 20-180 °C 1-15 minuutin ajan, edullisesti 2-5 minuuttia, ennen kuidu-tusta ja raffinointia.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hakeaines kuumentamisen ja puristamisen jälkeen heti saatetaan kuidutuskäsittelyyn valkaisuaineen läsnäollessa.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuidutuskäsittely suoritetaan kiekkojauhimessa, jolloin valkaisuainetta viedään kiekkojauhimeen sillä tavalla, että sen sekoittuminen kuituaineen kanssa tapahtuu lähellä jauhatuskiekkojen kehää tai etäisyydellä siitä, joka vastaa vähintäin 1/3-osaa kiekkojen säteestä.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, t u n- n e t t usiitä, että valkaisuaineena on ns. ligniiniä säilyttävä valkaisuaine, edullisesti vetyperoksidi,jolloin valkaisukemikaalit viedään kiekkojauhimeen kahteen paikkaan, niin että vetyperoksidi, nat-riumhydroksidi ja mahdollinen magnesiumsulfaatti viedään jauhatus-levyjen keskustaan tai etäisyydelle siitä, joka vastaa enintäin n. 1/4-osaa kiekkojen säteestä, ja että natriumsilikaatti viedään kiekko jauhimeen jauhinkiekkojen kehälle tai korkeintaan n. 200 mm:n etäisyydelle näiden kehästä.
12. Laitteisto pantettivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, joka laitteisto käsittää hakepesun (1), haketaskun (2) jonka pohja on kiinteästi liitetty ruuvipuristimeen (3) hakeaineksen puristamista ja syöttöä varten pystysuoraan kyllästysastiaan (5), joka sisäisesti varustettu pystysuorilla kuljetusruuveilla (6), reak-tioastian (8), joka on kiinteästi yhdistetty paineastiaan (11), joka on varustettu yhdysjohtimin sekä höyryä (12) että paineilmaa (19) varten paineen ja lämpötilan säätämiseksi, sekä pohjaan sijoitetulla ruuvisyöttimellä hakeaineksen kuljettamista varten paineenalaisena paineastian pohjalta kuidutuslaitteeseen (14), tunnettu siitä, että reaktioastia (8) on muotoiltu niin, että voidaan työskennellä ylipaineessa ja että mainittu reaktioastia (8) pohjastaan on yhdistetty paineastiaan (11) nestettä poispuristavan ruuvisyöttimen (9) kautta kyllästysnesteen erottamiseksi johdon (10) kautta. 14 66925
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että nestettä poispuristava ruuvisyötin (9) on järjestetty muodostamaan tiivistävän tulpan hakeaineksesta painetta vastaan paineastiassa (11). 15 66925
FI781289A 1977-05-02 1978-04-25 Foerfarande foer behandling av vedflis FI66925C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
SE7705073 1977-05-02
SE7705073A SE416481B (sv) 1977-05-02 1977-05-02 Fofarande och anordning for behandling av vedflis for avlegsnande av tungmetaller och harts

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI781289A FI781289A (fi) 1978-11-03
FI66925B FI66925B (fi) 1984-08-31
FI66925C true FI66925C (fi) 1984-12-10

Family

ID=20331187

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI781289A FI66925C (fi) 1977-05-02 1978-04-25 Foerfarande foer behandling av vedflis

Country Status (10)

Country Link
US (1) US4599138A (fi)
JP (1) JPS53139801A (fi)
AU (1) AU498867B1 (fi)
BR (1) BR7802733A (fi)
DE (1) DE2818320B2 (fi)
FI (1) FI66925C (fi)
FR (1) FR2389712B1 (fi)
NO (1) NO150806C (fi)
NZ (1) NZ187004A (fi)
SE (1) SE416481B (fi)

Families Citing this family (78)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE416481B (sv) * 1977-05-02 1981-01-05 Mo Och Domsjoe Ab Fofarande och anordning for behandling av vedflis for avlegsnande av tungmetaller och harts
SE436368B (sv) * 1979-01-12 1984-12-03 Sunds Defibrator Sett att framstella blekta, mekaniska, kemimekaniska och halvkemiska massor av lignocellulosahaltiga fibermaterial
FI68432C (fi) * 1983-12-13 1987-01-19 Yhtyneet Paperitehtaat Oy Foerfarande foer framstaellning av raffinerad traemassa.
CA1212505A (en) * 1984-07-17 1986-10-14 Rudy Vit Method, process and apparatus for converting wood, wood residue and or biomass into pulp
SE8501246L (sv) * 1985-03-13 1986-09-14 Eka Ab Sett att tillverka blekt, kemimekanisk och halvkemisk fibermassa med anvendning av enstegsimpregnering
DE3531563A1 (de) * 1985-09-04 1987-03-05 Benckiser Knapsack Gmbh Holzstoffbleiche
US4718980A (en) * 1985-12-30 1988-01-12 Weyerhaeuser Company Interstage treatment of mechanical pulp
SE456826B (sv) * 1986-04-18 1988-11-07 Svenska Traeforskningsinst Saett att reducera energikonsumtionen vid raffinering av cellulosahaltigt material
US4731161A (en) * 1986-07-31 1988-03-15 Union Camp Corporation Semibleaching liquor for Kraft paper products
GB8620222D0 (en) * 1986-08-20 1986-10-01 Abitibi Price Inc Peroxide bleaching
US4732650A (en) * 1986-09-15 1988-03-22 The Dow Chemical Company Bleaching of cellulosic pulps using hydrogen peroxide
FR2615874B1 (fr) * 1987-05-25 1992-02-21 Atochem Procede de preparation de pates chimicothermomecaniques
FR2634233B1 (fr) * 1988-07-12 1995-04-14 Atochem Procede de fabrication de pates chimicothermomecaniques blanchies
SE8903710D0 (sv) * 1989-11-06 1989-11-06 Svenska Traeforskningsinst Saett att framstaella cellulosahaltig massa
FR2675518B1 (fr) * 1991-04-17 1996-10-18 Atochem Procede de preparation de pate a papier a haut rendement et blanchie, a partir de copeaux de bois.
DE4114178A1 (de) * 1991-05-01 1992-11-05 Marx Hans Norbert Dipl Ing Verfahren zur dekontamination schwermetallenthaltender hoelzer und holzwerkstoffe
CA2063351C (en) * 1992-03-18 1996-08-13 Stanley Alan Heimburger Process for bleaching hardwood pulp
TW270882B (fi) * 1992-09-08 1996-02-21 American Cyanamid Co
AT398991B (de) * 1993-05-24 1995-02-27 Andritz Patentverwaltung Mischer, insbesondere hochleistungsmischer zur verfeinerung von vorzerkleinerten stoffen
US5405499A (en) * 1993-06-24 1995-04-11 The Procter & Gamble Company Cellulose pulps having improved softness potential
US5447603A (en) * 1993-07-09 1995-09-05 The Dow Chemical Company Process for removing metal ions from liquids
DE4414261A1 (de) * 1994-04-23 1995-10-26 Tomas Burmester Verfahren zur Dekontamination von Feststoffen mit Wiedergewinnung von Schwermetallen
US5679218A (en) * 1994-07-29 1997-10-21 The Procter & Gamble Company Tissue paper containing chemically softened coarse cellulose fibers
US20020062935A1 (en) * 1995-12-27 2002-05-30 Weyerhaeuser Company Paper and absorbent products with reduced pitch content
US6075076A (en) * 1995-12-27 2000-06-13 North American Paper Corporation Composite wood products prepared from solvent extracted wood particulates
US5698667A (en) * 1995-12-27 1997-12-16 Weyerhaeuser Company Pretreatment of wood particulates for removal of wood extractives
US6364999B1 (en) 1995-12-27 2002-04-02 Weyerhaeuser Company Process for producing a wood pulp having reduced pitch content and process and reduced VOC-emissions
US6706143B1 (en) 1996-03-19 2004-03-16 International Paper Company Minimizing chlorinated organics in pulp bleaching processes
US5902454A (en) * 1996-12-13 1999-05-11 Ciba Specialty Chemicals Corporation Method of whitening lignin-containing paper pulps
JPH1181173A (ja) * 1997-09-01 1999-03-26 Oji Paper Co Ltd 漂白パルプの製造方法
DE19746383A1 (de) * 1997-10-21 1999-04-22 Hofa Homann Gmbh & Co Kg Verfahren und Vorrichtung zur Herstellung von Faserplatten sowie nach dem Verfahren hergestellte Faserplatten
US6241851B1 (en) * 1998-03-03 2001-06-05 Andritz-Ahlstrom Inc. Treatment of cellulose material with additives while producing cellulose pulp
FI122655B (fi) * 1998-11-06 2012-05-15 Ovivo Luxembourg Sarl Eräprosessi massan valmistamiseksi
CA2318027C (en) 1999-09-13 2008-07-08 Andritz-Ahlstrom Inc. Treating pulp with yield or strength-enhancing additive
US7001484B2 (en) * 2000-05-04 2006-02-21 University Of New Brunswick Peroxide bleaching of wood pulp using stabilizers and sodium hydrosulfide reducing agent
US20040104003A1 (en) * 2000-11-28 2004-06-03 Biopulping International, Inc. Eucalyptus biokraft pulping process
US7306698B2 (en) * 2001-03-20 2007-12-11 Biopulping International Method for producing pulp
US6702921B2 (en) * 2001-05-01 2004-03-09 Ondeo Nalco Company Methods to enhance pulp bleaching and delignification using an organic sulfide chelating agent
US7008505B2 (en) * 2001-06-01 2006-03-07 Biopulping International, Inc. Eucalyptus biomechanical pulping process
SE519462C2 (sv) * 2001-06-21 2003-03-04 Holmen Ab Förfarande för framställning av blekt termomekanisk massa (TMP) eller blekt kemitermomekanisk massa (CTMP)
US20030000661A1 (en) * 2001-06-22 2003-01-02 Henricson Kaj O. Removal of water-soluble compounds from wood chips prior to cooking
NZ515288A (en) * 2001-11-06 2003-07-25 Lignotech Developments Ltd Processing of ligno-cellulose materials with steam in a pressure vessel
CA2466505A1 (en) * 2001-11-09 2003-05-15 Biopulping International, Inc. Microwave pre-treatment of logs for use in making paper and other wood products
WO2003049880A1 (en) * 2001-12-06 2003-06-19 Kazem Eradat Oskoui Method of extracting contaminants from solid matter
CN2552996Y (zh) * 2002-05-09 2003-05-28 朱杰 干煸分离草浆机
US7384502B2 (en) * 2002-12-24 2008-06-10 Nippon Paper Industries Co., Ltd. Process for impregnating, refining, and bleaching wood chips having low bleachability to prepare mechanical pulps having high brightness
JP4275936B2 (ja) * 2002-12-24 2009-06-10 日本製紙株式会社 機械パルプの製造方法
AT412787B (de) * 2003-03-10 2005-07-25 Andritz Ag Maschf Verfahren und vorrichtung zum austragen von lignozellulosem rohmaterial aus einem kocher und zur förderung des rohmaterials zu einem refiner
AU2003291874A1 (en) * 2003-06-03 2005-01-21 David Tarasenko Method for producing pulp and lignin
US8262850B2 (en) * 2003-09-23 2012-09-11 International Paper Company Chemical activation and refining of southern pine kraft fibers
FI122651B (fi) * 2004-11-19 2012-05-15 Metso Paper Inc Menetelmä ja laitteisto hakkeen käsittelemiseksi
PL3862485T3 (pl) 2005-05-02 2024-05-13 International Paper Company Materiały lignocelulozowe i wytworzone z nich produkty
US8092647B2 (en) * 2005-07-08 2012-01-10 Wisconsin Alumni Research Foundation Method for treating lignocellulosic materials
US7771565B2 (en) * 2006-02-21 2010-08-10 Packaging Corporation Of America Method of pre-treating woodchips prior to mechanical pulping
US20080110584A1 (en) * 2006-11-15 2008-05-15 Caifang Yin Bleaching process with at least one extraction stage
DE102007022754A1 (de) * 2007-05-11 2008-11-13 Voith Patent Gmbh Verfahren zum Verringern des Schwermetallgehalts von lignocellulosischem Rohstoff
US20090008049A1 (en) * 2007-07-05 2009-01-08 Stantec Consulting Ltd. Non-scaling chip conditioning system for energy reduction in mechanical pulping
US20090019771A1 (en) * 2007-07-21 2009-01-22 Pearson Larry E Apparatus to convey material to a pressurized vessel and method for the same
DE102009046127A1 (de) 2008-10-28 2010-04-29 Institut Für Holztechnologie Dresden Gemeinnützige Gmbh Verfahren zur Herstellung von Holzfaserwerkstoffen sowie Holzfaserwerkstoffe mit verringerter Emission an flüchtigen VOC
US9511167B2 (en) 2009-05-28 2016-12-06 Gp Cellulose Gmbh Modified cellulose from chemical kraft fiber and methods of making and using the same
US9512237B2 (en) 2009-05-28 2016-12-06 Gp Cellulose Gmbh Method for inhibiting the growth of microbes with a modified cellulose fiber
CN104060491B (zh) 2009-05-28 2017-04-12 Gp纤维素股份有限公司 来自化学牛皮纸纤维的改性纤维素及其制造和使用方法
US9512563B2 (en) 2009-05-28 2016-12-06 Gp Cellulose Gmbh Surface treated modified cellulose from chemical kraft fiber and methods of making and using same
NZ578113A (en) * 2009-07-01 2010-07-30 Lignotech Developments Ltd Processing of lignocellulosic and related materials
SE537483C2 (sv) * 2012-03-23 2015-05-19 Valmet Oy Förfarande och anordning för rengöring av lignocellulosamaterial under impregnering
MX364379B (es) 2013-03-14 2019-04-24 Gp Cellulose Gmbh Un metodo para preparar una fibra kraft altamente funcional y de baja viscosidad, usando una secuencia de blanqueamiento acido, y una fibra hecha por el proceso.
EP2971338A2 (en) 2013-03-15 2016-01-20 GP Cellulose GmbH A low viscosity kraft fiber having an enhanced carboxyl content and methods of making and using the same
CA3040734A1 (en) 2016-11-16 2018-05-24 Gp Cellulose Gmbh Modified cellulose from chemical fiber and methods of making and using the same
AT518983B1 (de) * 2016-12-02 2018-03-15 Andritz Ag Maschf VORRICHTUNG ZUM ENTWÄSSERN VON SCHÜTTFÄHIGEM ODER FLIEßFÄHIGEM AUFGABEGUT
CN116397456A (zh) 2017-03-21 2023-07-07 国际纸业公司 气味控制纸浆组合物
SE542430C2 (en) * 2017-09-19 2020-04-28 Domsjoe Fabriker Ab Removal of inorganic elements from wood chips
FR3075202B1 (fr) * 2017-12-20 2020-08-28 Ifp Energies Now Procede de traitement de biomasse ligno-cellulosique
SE543872C2 (en) * 2019-12-13 2021-08-17 Valmet Oy Method and system for treating biomass
FI129760B (fi) * 2020-07-06 2022-08-15 Amppc Finland Oy Suurisaantoinen keittomenetelmä
EP4023812A1 (de) 2020-12-29 2022-07-06 MM BOARD & PAPER GmbH Verfahren zur herstellung von produkten auf basis von holz als rohstoff
FR3136767A1 (fr) 2022-06-15 2023-12-22 IFP Energies Nouvelles Procédé de traitement d’une biomasse lignocellulosique
FR3140370A1 (fr) 2022-10-04 2024-04-05 IFP Energies Nouvelles Procédé de traitement d’une biomasse lignocellulosique
WO2024133480A1 (en) * 2022-12-21 2024-06-27 Billerud Aktiebolag (Publ) Two-step impregnation in ht-ctmp production

Family Cites Families (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2717195A (en) * 1954-08-02 1955-09-06 Jackson And Church Company Method for treating a fibrous material
US3023140A (en) * 1958-11-24 1962-02-27 Bauer Bros Co Pulp bleaching
US3467574A (en) * 1966-06-14 1969-09-16 Crown Zellerbach Corp Refiner bleaching of high yield pulps
SE305582B (fi) * 1967-09-18 1968-10-28 Kamyr Ab
CA977905A (en) * 1971-07-10 1975-11-18 Pietro Ghisoni System to avoid thermal degradation of chemical compounds during the treatment of wood chips
US4029543A (en) * 1971-12-14 1977-06-14 Mo Och Domsjo Mechanically freeing wood fibers in the presence of spent peroxide bleaching liquor
SE389520B (sv) * 1973-09-03 1976-11-08 Kamyr Ab Apparat for kontinuerlig utvinning av hydrolysat ur finfordelat fibermaterial
GB1505529A (en) * 1974-06-14 1978-03-30 Mo Och Domsjoe Ab Method for the oxygen-gas delignification of lignocellulosic material and apparatus for carrying out the method
SE413684C (sv) * 1974-09-23 1987-05-18 Mo Och Domsjoe Ab Forfarande for framstellning av cellulosamassa i utbytesomradet 65-95 %
US4152197A (en) * 1974-09-23 1979-05-01 Mo Och Domsjo Ab Process for preparing high-yield cellulose pulps by vapor phase pulping an unpulped portion of lignocellulosic material and a partially chemically pulped portion
SE385719B (sv) * 1974-09-23 1976-07-19 Mo Och Domsjoe Ab Forfarande for framstellning av massa fran lignocellulosamaterial i utbytesomradet 70-93 %
US4187141A (en) * 1975-02-24 1980-02-05 Alf Societe Anonyme Method of producing bleached mechanical pulp
US4052280A (en) * 1975-11-06 1977-10-04 Scm Corporation Uv curing of polymerizable binders
SE416481B (sv) * 1977-05-02 1981-01-05 Mo Och Domsjoe Ab Fofarande och anordning for behandling av vedflis for avlegsnande av tungmetaller och harts

Also Published As

Publication number Publication date
FI66925B (fi) 1984-08-31
FR2389712B1 (fi) 1983-01-14
NO781509L (no) 1978-11-03
SE7705073L (sv) 1978-11-03
NO150806C (no) 1985-01-02
DE2818320A1 (de) 1978-11-09
AU498867B1 (en) 1979-03-29
JPS6231110B2 (fi) 1987-07-07
SE416481B (sv) 1981-01-05
BR7802733A (pt) 1978-12-12
FI781289A (fi) 1978-11-03
DE2818320B2 (de) 1978-12-21
JPS53139801A (en) 1978-12-06
US4599138A (en) 1986-07-08
NZ187004A (en) 1980-12-19
FR2389712A1 (fi) 1978-12-01
NO150806B (no) 1984-09-10

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI66925C (fi) Foerfarande foer behandling av vedflis
US5002635A (en) Method for producing pulp using pre-treatment with stabilizers and refining
US20100006245A1 (en) Pulp and process for pulping
JPS6029773B2 (ja) 機械フラツフト・パルプの製造法
JP2000504072A (ja) 繊維質原料の処理方法および処理装置
FI67893C (fi) Foerfarande foer foeraedling av cellulosamassor
FI83794C (fi) Foerfarande foer framstaellning av kemimekanisk eller semikemisk fibermassa i en tvao-fas impregneringsprocess.
FI68433C (fi) Foerfarande foer framstaellning av slipmassa
US4116758A (en) Method of producing high yield chemimechanical pulps
US4849053A (en) Method for producing pulp using pre-treatment with stabilizers and defibration
FI85036B (fi) Foerfarande foer minskning av energifoerbrukningen vid raffinering av cellulosahaltigt material.
FI69881C (fi) Foerfarande foer framstaellning av slipmassa
WO2004050983A1 (en) Method and system for treatment of wood chips
US3829357A (en) Oxidative manufacture of pulp with chlorine dioxide
US2528350A (en) Two-step digestion of hardwoods
AU663781B2 (en) Non-sulfonated pulp
CA1096559A (en) Process for pretreating particulate lignocellulosic material
US3262839A (en) Neutral to weakly alkaline sulfite process for the extraction of cellulose from cellulosic material
FI68680B (fi) Foerfarande foer hartshaltsminskning vid framstaellning av cellulosamassor ur lignosellulosamaterial
EP1165880A1 (en) Method for manufacturing bleached mechanical and chemithermomechanical pulp
FI57454C (fi) Framstaellning av foerbaettrad hoegutbytesmassa
Kvarnlöf et al. Oxygen delignification of acid sulfite and bisulfite softwood pulps
JPS6247999B2 (fi)
Udayshankar et al. APMP Process-Key to Optical Properties of Mechanical Bagasse Pulp
WO1998020199A1 (en) Vanadyl catalyzed oxygen treatment of lignocellulosic materials

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired
MA Patent expired

Owner name: MO OCH DOMSJOE AKTIEBOLAG