FI66867C - Foerfarande foer framstaellning av nya farmakologiskt aktiva 3-alkylxantiner - Google Patents

Description

M flflKUULUTUfJUUlAISU ,,η,νη 2¾¾ lBJ (11) UTLÄCG NINGSSKRI FT 6 O 8 6 / ·Λ§Ϊ5 (45) I : t ' " ' 11 ^ (51) K*.lk?/fc*.CL3 C 07 D A73/06 // C 07 D 239/54

SUOMI—FINLAND (21) 79322A

(22) Hakamlsfilvt — Ana&knktftdag 17-10.79 (FI) (23) AHnipUvl—GlMfhrtadag 17.10.79 (41) Tulkit lulkMal — BIWK offantRg 21.04.80

Patentti- ja rekisteri hallitut (44) NihOvtktipanon ]% kmiLJulkaiaHn pvm. — -ji 08 84

Patent- och reglsterstyrelaen Ana&kui utbgd odi utlPeraten pubNcarad (32)(33)(31) «tuoik·»»»—Begird priorkat 20.10.78

Ruotsi-SverIge(SE) 7810947~7 (71) Aktiebolaget Draco, Fack, Lund, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Per Gunnar Kjell in, Lund, Carl Göran August Persson, Löberöd,

Ruots1-Sver ige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä uusien, farmakologisesti aktiivisten 3_alkyy1iksantiinien valmistamiseksi - Förfarande för framstälIning av nya, farmakologiskt aktiva 3_a1 ky 1xantiner

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää uusien, farmakologisesti aktiivisten yhdisteiden valmistamiseksi. Tarkemmin sanoen ovat nämä uudet keksinnön mukaiset yhdisteet tarkoitetut kroonisten obstruktiivisten ilmatiesairauksien (COAD) tai sydänsairauksien käsittelyyn.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ksantiinijohdannaisia, joilla on keuhkoputkia laajentava ja sydämen toimintaa elvyttävä vaikutus, mutta jotka eivät aikaansaa kouristuksia.

Teofylliiniä ja erilaisia sen suoloja on käytetty kroonisten obstruktiivisten ilmatiesairauksien (COAD) ja sydänsairauksien käsittelyyn. Teofylliinin pääasiallinen terapeuttinen vaikutus on rentouttaa keuhkoputkien sileät lihakset ja stimuloida sydänlihasta. Teofylliinin pääasiallisena haittana on se, että tämä lääkeaine aiheuttaa huomattavan usein myrkyllisiä sivuvaikutuksia. Tavallisimpia näistä ovat pahoinvointi ja vatsasairaudet, ja 2 66867 kaikkein vakavimpia ovat kouristukset, jotka voivat aiheuttaa kuoleman.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti on todettu, että yhdisteillä, joilla on kaava 0 H

rt i

C N

HN C ^ \

| » C-R2 I

ja niiden fysiologisesti sopivilla suoloilla, jossa kaavassa R1 on n-propyyli, n-butyyli, isobutyyli, n-pentyyli, 2-metyylibu- tyyli, 3-metyylibutyyli, 2,2-dimetyylipropyyli, syklopropyyli, syklobutyyli, syklopentyyli tai sykloheksyylimetyyli, ja R on 2 1 vety tai metyyli, edellyttäen, että R on metyyli kun R on n-propyyli, n-butyyli tai isobutyyli, on keuhkoputkia laajentava ja sydäntä elvyttävä vaikutus, mutta ne eivät aikaansaa kouristuksia. Tämä edullinen ominaisuus tekee keksinnön mukaiset yhdisteet arvokkaiksi käsiteltäessä kroonisia obstruktiivisia ilma-tiesairauksia (COAD) ja sydänsairauksia.

Keksintöön sisältyvät myös kaavan (I) mukaisten yhdisteiden farmaseuttisesti sopivat suolat farmaseuttisesti sopivien emästen kanssa. Termillä "farmaseuttisesti sopivat suolat" tarkoitetaan sellaisia suoloja, joiden kationit ovat suhteellisen vaarattomia eläinorganismeille käytettyinä terapeuttisina annoksina niin, että yleisen kaavan (I) mukaisten perusyhdisteiden edullisiin farmakologisiin ominaisuuksiin eivät vaikuta haitallisesti tällaisten kationien aiheuttamat sivuvaikutukset. Sopivia suoloja ovat alkali-metalli-, esimerkiksi natrium- ja kaliumsuolat ja ammoniumsuolat, ja sellaiset tältä alalta tunnetut amiinisuolat, joiden tiedetään

II

66867 olevan farmaseuttisesti sopivia, esimerkiksi sellaiset, jotka muodostaa glysiini, etyleenidiamiini, koliini, dietanoliamiini, tri-etanoliamiini, oktadesyyliamiini, dietyyliamiini, trietyyliamiini, l-amino-2-propanoli,2-amino-2-(hydroksimetyyli)propaani-1,3-dioli ja 1-(3,4-dihydroksifenyyli)-2-isopropyyliaminoetanoli.

Farmaseuttisesti sopivia suoloja voidaan valmistaa saattamalla reagoimaan keskenään stökiometrinen määrä kaavan (I) mukaista yhdistettä ja sopivaa emästä, so. edellä kuvattua emästä, esimerkiksi korotetussa lämpötilassa käyttäen sopivaa liuotinta tai ilman % tätä, jota seuraa täten muodostetun suolan uudelleenkoteyttäminen sopivasta liuottimesta, esimerkiksi hydroksyyli-liuottimesta, kuten vedestä.

Kliinisessä käytännössä annostellaan keksinnön mukaisia yhdisteitä normaalisti oraalisesti, rektaalisesti, nasaalisesti, sublin-guaalisesti, injektoimalla tai sisäänhengittämällä farmaseuttisen preparaatin muodossa, joka sisältää aktiivisen aineosan alkuperäisen yhdisteen muodossa tai mahdollisesti sen farmaseuttisesti sopivan suolan muodossa yhdessä farmaseuttisesti sopivan kantajan kanssa, joka voi olla kiinteä, puolikiinteä tai nestemäinen laimennusaine, tai sulavan kapselin muodossa, ja nämä preparaatit muodostavat keksinnön erään toteuttamismuodon. Aktiivista ainetta käytetään tavallisesti 0,1-99 paino-% preparaatista, esimerkiksi 0,5-20 % injektioon tarkoitetuissa preparaateissa ja 0,1-50 % oraaliseen annosteluun tarkoitetuissa preparaateissa.

Farmaseuttisten valmisteiden valmistamiseksi annosyksikköjen muodossa oraalista annostelua varten, jotka sisältävät keksinnön mukaista yhdistettä, voidaan aktiivinen aineosa sekoittaa kiinteän, jauhemaisen kantajan, esimerkiksi laktoosin, sakkaroosin, sorbitolin, mannitolin, tärkkelyksen, kuten perunatärkkelyksen, viljatärkkelyksen, amylopektiinin, laminaria-jauheen tai sitrushedelmä jauheen kanssa, tai selluloosajohdannaisen, polyvinyyli-pyrrolidonin tai gelatiinin kanssa, ja se voi myös sisältää voiteluaineita, kuten magnesium- tai kalsiumstearaattia tai tuotetta Carbowas^ tai jotain muita polyetyleeniglykolivahoja, ja voidaan puristaa tablettien tai rakeiden sydänosien muodostamiseksi. Rakeita käytettäessä voidaan nämä sydänosat päällystää esimerkiksi väkevillä sokeriliuoksilla, jotka voivat sisältää 66867 arabikumia, talkkia ja/tai titaanidioksidia, tai vaihtoehtoisesti kalvon muodostavalla aineella, joka on liuotettu helposti haihtuviin orgaanisiin liuottimiin tai muihin sopiviin liuottimiin tai orgaanisten liuottimien seoksiin. Tällaisiin päällysteisiin voidaan lisätä väriaineita esimerkiksi aktiivisen aineen eri pitoisuuksien erottamiseksi toisistaan. Pehmeiden gelatiinikapse-lien (helmimäiset suljetut kapselit) valmistamiseksi, jotka sisältävät gelatiinia ja esimerkiksi plastisoimisaineena, glyserolia tai tämän kaltaisten suljettujen kapselien valmistamiseksi, voidaan aktiivinen aine sekoittaa tuotteen Carbowas^ tai jonkin sopivan öljyn, kuten sesamöljyn, oliiviöljyn tai arrakkiöljyn kanssa. Kovat gelatiinikapset voivat sisältää aktiivisen aineen rakeita yhdessä kiinteiden jauhemaisten kantajien, kuten laktoosin, sakkaroosin, sorbitolin, mannitolin, tärkkelysten (esimerkiksi perunatärkkelys, viljatärkkelys tai amylopektiini), selluloosajohdannaisten, polyvinyylipyrrolidonin tai gelatiinin kanssa, ja niihin voi myös sisältyä voiteluaineena magnesiumstearaattia tai steariini-happoa .

Keksinnön mukainen yhdiste voidaan myös muodostaa pitkäaikaisen vaikutuksen omaavan annosyksikön muotoon käyttäen sopivia lisäaineita. Sopivuuskokeissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi di ffuusiomenetelmää tai ioninvaihtoa. Menetelmiä, joissa käytetään diffuusiomenetelmäää, ovat esimerkiksi sellaisten tuotteiden valmistaminen, jotka sisältävät päällystettyjä rakeita tai osasia, matriisiin upotetut lääkkeet ja hitaasti liukenevat lääkemuodot.

Poreilevia jauheita valmistetaan sekoittamalla aktiivinen aineosa myrkyttömien karbonaattien tai vetykarbonaattien kanssa, joissa kationina on esimerkiksi natrium, kalium tai kalsium, ja tällaisia ovat esimerkiksi kalsiumkarbonaatti, kaliumkarbonaatti ja kaliumvetykarbonaatti, sekä kiinteiden myrkyttömien happojen, kuten viinihapon, askorbiinihapon ja sitruunahapon ja esimerkiksi aromaattisten aineiden kanssa.

Oraaliseen annosteluun tarkoitetut nestemäiset preparaatit voivat olla eliksiirien, siirappien tai suspensioiden muodossa, esimerkiksi sellaisina liuoksina, jotka sisältävät noin 0,1-20 paino-% aktiivista ainetta, sokeria ja etanolin, veden, glyseroli * 5 66867

Iin, propyleeniglykolin ja mahdollisesti aromaattisten aineiden seosta, sakkariinia ja/tai karboksimetyylisellu-loosaa, joka viimemainittu toimii dispergoimisaineena.

Parenteraaliseen käyttöön tarkoitetut injektoitavat preparaatit voivat sisältää keksinnön mukaisten aktiivisten aineiden vesiliuoksen tai suspension edullisesti väkevyydessä 0,5-10 % ja mahdollisesti myös stabiloimisainetta ja/tai purskuriainetta vesiliuoksena. Tällaisen liuoksen annosyksiköt voidaan edullisesti sulkea ampulleihin.

Sen annosyksikön suuruus, jona aktiiviset aineosat annostellaan, voi vaihdella laajoissa rajoissa ja riippuu eri tekijöistä, kuten esimerkiksi kunkin potilaan yksilöllisistä vaatimuksista. Eräs sopiva oraalinen annostusalue on 50-1000 mg annettua 1-4 kertaa vuorokaudessa. Eräs sopiva annostusmäärä parenteraalista annostelua käytettäessä on 20-500 mg.

Aktiivista aineosaa sisältävät farmaseuttiset seokset voidaan sopivasti muotoilla siten, että ne aikaansaavat tällä alueella olevia annoksia joko yksinkertaisina annosyksikköinä tai useamman annoksen sisältävinä yksikköinä.

Keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa siten, että yhdiste, jolJ.a on kaava 0

II

HN C-NH, I « ^C\n/C'NH2 o , r' saatetaan reagoimaan sellaisen yhdisteen kanssa, jolla on kaava

R2-X

joissa kaavoissa R on n-propyyli, n-butyyli, isobutyyli, 6 66867 n-pentyyli, 2-metyylibutyyli, 3-metyylibutyyli, 2,2-dimetyyli- propyyli, syklopropyyli, syklobutyyli, syklopentyyli tai syklo- 2 heksyylimetyyli, R on vety tai metyyli, X on -COOH, -CONH, tai -OC-O-CO-R edellyttäen, että R on metyyli kun R on n-propyyli, n-butyyli tai isobutyyli, ja mikäli tarpeellista dehydrataan saatu tuote, jonka jälkeen saatu yhdiste muutetaan haluttaessa fysiologisesti sopivaksi suolaksi.

Dehydraus voidaan toteuttaa esimerkiksi kuumentamalla reaktio-seosta ilman liuotinta tai kuumentamalla seosta alkalin^kanssa tai keittämällä seosta korkeassa lämpötilassa kiehuvassa liuot-timessa.

Tällä tavoin valmistettujen yhdisteiden lähtöaine voidaan saada esimerkiksi seuraavassa esitetyn reaktiokaavion avulla, jossa radikaali R** tarkoittaa samaa kuin edellä on esitetty.

0

A

. CNCH-COOH HIST XH2

NH^CONH-R1 ---► L J M

2 J. d=N

0 NH

I 1 ' R 1 | OH" m 0 jj "ί lN0 ^ «""Sh .

I II 4—- I n

/C C-NH~ K C-NH

2 · qAn/ 2

R1 II

^ PtQ2/H2 0

II

C^C-NH

Il 2 .C C-NH- 2

II

0 | 7 66867 Välituotteet

Yhdisteitä, joilla on kaava

O

II

HN C-NH_ I II 2 ^n/C"NH2 0 , R1 jossa R on n-pentyyli, 2-metyylibutyyli, 3-metyylibutyyli, 2,2-dimetyylipropyyli, syklopropyyli, syklobutyyli, syklo-pentyyli tai sykloheksyylimetyyli, ei ole aikaisemmin kuvattu kirjallisuudessa. Ne ovat arvokkaita lähtöaineita valmistettaessa keksinnön mukaisia yhdisteitä. Lähtöaineiden valmistus on kuvattu edellä.

Keksinnön paras toteuttamismuoto

Parhaat tulokset keksintöä toteutettaessa saadaan käytettäessä yhdistettä 3-syklopentyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dioni.

Valmistusesimerkit Esimerkki 1 3-syklopropyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dionin (VI) valmistus a) 6-amino-l-syklopropyyli-2,4- (1H,3H) - pyrimidiinidionin.

(II) valmistus

Liuokseen, jossa oli 64 g (0,75 moolia) syanoetikkahappoa ja 250 ml etikkahappoanhydridiä, lisättiin 70 g (0,7 moolia) syklopropyyliureaa. Tätä liuosta sekoitettiin lämpötilassa 60-70°C 2 tuntia. Jäähdyttämisen jälkeen erotettiin valkeat kiteet suodattamalla ja pestiin etanolilla. Saanto 76,7 g (66 %) (I). Tämä suspendoitiin 200 ml:aan kuumaa vettä ja lisättiin 55 ml 5 N NaOH erissä niin, että liuos oli koko ajan emäksinen. Reaktio- 8 66867 seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 20 minuuttia ja se neutraloitiin sitten 5 N HCl:llä. Jäähdyttämisen jälkeen erotettiin valkoiset kiteet suodattamalla. Saanto 31,7 g (42 %) (II) NMR.

b) 6-amino-l-syklopropyyli-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidiini-dionin (III) valmistus 31,7 g (0,19 moolia) 6-amino-l-syklopropyyli-2,4-(1H,3H)-pyrimi-diinidionia (II) suspendoitiin 250 ml:aan vettä. Tähän lisättiin 45 ml 5 N HCl ja 15 g Nals^ (0,22 moolia) veteen liuotettuna. Reak-tioseosta sekoitettiin 2 tuntia ja jäähdyttämisen jälkeen erotettiin punaiset kiteet suodattamalla ja pestiin vedellä. Saanto 31.9 g (86 %) (III) NMR.

c) l-syklopropyyli-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (IV) valmistus 15.9 g 6-amino-l-syklopropyyli-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidiini-dionia (III) hydrattiin katalyyttisesti 1 litrassa DMF ja siten, että läsnä oli 0,1 g Pt02, 4 tuntia huoneen lämpötilassa ja paineessa 200 kPa. Katalyytti ja kiteet erotettiin suodattamalla ja pestiin etanolilla. Saanto 12,9 g (87 %) (IV).

d) 3-syklopropyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dionin (VI) valmistus

Liuosta, jossa oli 12 g l-syklopropyyli-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionia (IV) 50 ml:ssa muurahaishappoa, kuumennettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Kuuma liuos suodatettiin ja 30 ml kloroformia ja eetteriä lisättiin sitten tämän jälkeen hitaasti. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 11,2 g (V). Amidia (V) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 40 ml:ssa 2 N NaOH 1 tunti ja neutraloitiin sitten 5 N HCl:llä. Kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 7 g (60 %) (VI) NMR (katso taulukkoa I).

Reaktiokaavio:

II

9 66867

0 II

NCCH2C00H hn/C\ch NH-CONH—<A -► I I 2 -►

ά Ex 1 a C=N

tr ^NH

A

g ?

NaOH ^ HN^ ^ HI^C^C-NO

Ex 1 a ^ - C-NH7 Ex 1 b * t JJ-NH * /A\ / 2 2 □/ N O ,

Λ A

L ^ III

II

o 0

Il II o HN/C^C-NH2 hcodh hn^^c-nhc-h

Ex 1 c* L Ex 1 d * I II -►

An-C'NH2 SC^~NH2

A A

IV

V

il . H

NaOH HM^C^C^N\ -e I K )h

Ex 1 d " Δ

VI

10 66867

Esimerkki 2 ' 3-syklobutyyll-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dionin (XII) va Imi s tus a) 6-amino-l-syklobutyyli-2,4-(1H/3H)-pyrimidiinidionin (VIII) valmistus

Liuokseen, jossa oli 30 g (0,35 moolia) syanoetikkahappoa ja 100 ml etikkahappoanhydridiä, lisättiiij 36,1 g (0,32 moolia) syklobu-tyyliureaa. Tätä liuosta sekoitettiin lämpötilassa 60-70°C 2 tuntia. Jäähdyttämisen jälkeen erotettiin valkoiset kiteet suodattamalla ja pestiin etanolilla. Saanto 36,4 g (63 %) (VII). Tuote suspendoitiin 100 ml:aan kuumaa vettä ja sitten lisättiin annoksittain, 50 ml 2 N NaOH niin, että liuos pysyi koko ajan emäksisenä. Reaktioseosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 20 min. Jäähdyttämisen jälkeen erotettiin valkoiset kiteet suodattamalla. Saanto 3,6 g (20 %) (VIII) NMR.

b) 6-amino-l-syklobutyyli-5-nitrosjo-2,4- (1H, 3H) -pyrimidiinidionin (IX) valmistus 3 g (0,0166 moolia) 6-amino-l-syklo'butyyli-2,4- (1H, 3H) -pyrimidii-nidionia (VIII) suspendoitiin 25 miellä vettä. Tähän lisättiin 4 ml 5 N HCl ja 1,3 g NaN02 (0,019 ’moolia), joka oli liuotettu veteen. Reaktioseosta sekoitettiin 3 tuntia ja punaiset kiteet erotettiin suodattamalla ja pestiin; vedellä. Saanto 3,1 g (89 %) (IX) NMR.

c) l-syklobutyyli-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (X) valmistus 6,9 g 6-amino-l-syklobutyyli-5-niti^oso-2,4-(1H, 3H)-pyrimidiini-dionia (IX) hydrattiin katalyyttisesti 250 ml:ssa DMF ja 0,1 g:n Pt02 läsnäollessa 2 tuntia ja huoneen lämpötilassa ja paineessa 200 kPa. Katalyytti ja kiteet erotettiin suodattamalla ja pestiin etanolilla. Saanto 3,5 g (54 Ä) (X).

d) 3-syklobutyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dionin (XII) valmistus

Liuosta, jossa oli 3,5 g l-syklobutyyli-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionia (X) 20 ml:ssa muutahaishappoa, kuumennettiin palautusjäähdyttäen 2 tuntia. Kuuma liuos suodatettiin ja siihen lisättiin 20 ml kloroformia ja Sitten hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla·. Saanto 2,7 g (XI).

I! 11 66867

Amidia (XI) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 20 mlrssa 2 N NaOH 1 tunti ja neutraloitiin sitten 5 N HCl:llä. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 150 ml:sta etanolia. Saanto 1,4 g (38 %) (XII) NMR (katso taulukko I).

Reaktiokaavio: 12 66 867 o

II

/\ imcch2cooh hit^CN:h_ IMH_CONH—< > --—h» I I i 2 \y * i u —►

^ ^NH

<i>

VII

jj jj

»aOH ^ HN^^c-ND

E* 2 ^ 0An^'NH2 EX 2 b ^ ' ό

IX

O n Ϊ ! o _„ »f >NH2 HC00H k VnhS-h

Ex 2 o V ϋ-ΝΗ, Ex 2 d ► I II „u -► •ό . ό

X XI

f H

NaOH ΗΓί^ 'VC-^N\

-► Ϊ >H

Ex 2 d /C. ^ C. ^ 6

XII

66867 13

Esimerkki 3 3-syklopentyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dionin (XVIII) valmistus a) 6-amino-l-syklopentyyli-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (XIV) valmistus

Liuokseen, jossa oli 136 g (1,6 moolia) syanoetikkahappoa ja 400 ml etikkahappoanhydridiä, lisättiin 192 g (1,5 moolia) syklopentyyliureaa. Liuosta sekoitettiin lämpötilassa 60-70°C 2 tuntia. Jäähdyttämisen jälkeen erotettiin valkoiset kiteet suodattamalla ja pestiin etanolilla. Saanto 192 g (66 %) (XIII) . Saatua tuotetta sekoitettiin 500 ml:ssa kuumaa vettä, ja siihen lisättiin sitten annoksittain 195 ml 5 N NaOH erissä siten, että liuos pysyi koko ajan emäksisenä. Reaktioseosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 20 minuuttia ja se neutraloitiin sitten 5 N HClsllä. Jäähdyttämisen jälkeen erotettiin suodattamalla syklopentyyliurean valkoisia kiteitä (159 g).

Suodos haihdutettiin ja jäännöstä kuumennettiin palautusjäähdyttäen 200 ml:n kanssa 1 N NaOH. Jäähdyttämisen jälkeen erotettiin syklopentyyliurea suodattamalla ja suodos neutraloitiin 5 N HCl:llä. Kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 3,8 g (2 %) (XIV) NMR.

b) 6-amino-l-syklopentyyli-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (XV) valmistus 12,4 g (0,064 moolia) 6-amino-l-syklopentyyli-2,4-(1H,3H)-pyrimi-diinidionia (XIV) suspendoitiin 200 ml:aan vettä. Tähän lisättiin 14 ml 5 N HC1 ja 4,8 g NaN02 (0,07 moolia), joka liuotettiin veteen. Reaktioseosta sekoitettiin 1 tunti ja se pestiin vedellä. Saanto 12,9 g (90 %) (XV) NMR.

c) l-syklopentyyli-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (XVI) valmistus 12,9 g 6-amino-l-syklopentyyli-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidiini-dionia (XV) hydrattiin katalyyttisesti 30 ml:ssa 2 N HC1 0,1 g:n Pt02 läsnäollessa 3 tuntia huoneen lämpötilassa ja paineessa 200 kPa. Katalyytti erotettiin suodattamalla ja suodos neutraloitiin 5 N NaOH:11a. Kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 6,1 g (50 %) (XV) .

14 66867 d) 3-syklopentyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dionin (XVIII) valmistus

Liuosta, jossa oli 6,1 g l-syklopentyyli-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionia (XVI) 25 ml:ssa muurahaishappoa, kuumennettiin palautusjäähdyttäen 1 tunti. Kuuma liuos suodatettiin ja siihen lisättiin 20 ml kloroformia ja sitten hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 5,9 g (XVII).

Amidia (XVII) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 30 ml:ssa 2 N NaOH 1 tunti ja neutraloitiin sitten 5 N HCl:llä. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 400 ml:sta etanolia. Saanto 3,4 g (53 %) (XVIII) NMR (katso taulukko I).

Reaktiokaavio: 11' 15 66867 o

II

c NCCH2COGH hn^ ^ch2 NHoC0NH—( ► L ►

2 \ Ex 3 a C=N

N- CT ^NH

ώ

XIII

l l

NaOH H^C-C-H ^ «N" ^-ND _^ -I7T7* I JiNH2 Ex.3 b > ;kj-m2

o' N 0 I

Λ ώ

-' XV

XIV

n o

H II O

HN/C>^C-NH2 hcooh hn^^c-nhc-h

Ex 3 c* I II “"Ex 3 d * I H ---► A/-NH2 ^C-^C-NH2

O j 0X

ά ώ

XVI XVII

S’ H

NaOH Hti^C'vC/N\ --► I II >

Ex 3 d "ά

XVIII

66867 16

Esimerkki 4 3,7-dihydro-3-sykloheksyylimetyyli-lH-puriini-2,6-dionin (XXIV) valmistus a) 6-amino-l-sykloheksyylimetyyli-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (XX) valmistus suoritettiin siten kuin esimerkissä 3a) on kuvattu.

b) 6-amino-l-sykloheksyylimetyyli-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (XXI) valmistus suoritettiin siten kuin esimerkissä 3b) on kuvattu.

c) 5,6-diamino-l-sykloheksyylimetyyli-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionin (XXII) valmistus suoritettiin siten kuin esimerkissä 2c) on kuvattu.

d) 3,7-dihydro-3-sykloheksyylimetyyli-lH-puriini-2,6-dionin (XXIV) valmistus 2 g 5,6-diamino-l-sykloheksyylimetyyli-2,4-(1H,3H)-pyrimidiini-dionia (XXII) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 10 mlrssa muurahaishappoa 1 h. Sitten lisättiin 5 ml kloroformia ja tämän jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 2,1 g (XXIII). Amidia (XXIII) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 15 ml:ssa 2 N NaOH 1 tunti ja neutraloitiin 5 N HClrllä. Saanto 1,7 g (XXIV) NMR (katso taulukkoa I).

Reaktiokaavio:

II

0 66867 17

- NCCH CODH HU/"niH

W^CONH-CH*/)--*. I I 2 '—' Ex 4 a C C=N +

^NH

0 I

XIX

□ II 0 "f V _, “fS- «... /γι-”»« —►.

ΓΗ · I

I 2 CH_ 0„ Ö λλ Χχχι c ' ϊ __, "f fm2 HC°0H .

Ex 4 c ί C-NH2 Ex 4 d 1 |J --► o 7 cr^r^ 2

1 I

CH_ ΓΗ- d d

XXI1 XXIII

y .h

NaOH H[^ V X N\ -* jl \h

E* d /X'X

CH„ d

XXIV

18 66 867

Esimerkki 5 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetyylipropyyli)-lH-puriini-2,6-dionin (XXIX) valmistus a) 6-amino-1-(2,2-dimetyylipropyyli)-2,4-(lH,3H)-pyrimidiini-dionin (XXVI) valmistus suoritettiin esimerkissä 3a) kuvatulla tavalla.

b) 6-amino-l-(2,2-dimetyylipropyyli)-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-py-rimidiini-dionin (XXVII) valmistus.

Liuokseen, jossa oli 7,0 g yhdistettä XXVI 50 ml:ssa DMSO, lisättiin 8 ml 5 N HC1 ja 2,7 g NaN02 liuotettuna 5 ml:aan vettä. Reaktioseosta sekoitettiin 10 minuuttia lämpötilassa 50°C ja sitten lisättiin 100 ml vettä. Punaiset kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 6 g (XXVII).

c) 5,6-diamino-l-(2,2-dimetyylipropyyli)-2,4-(1H,3H)-pyrimidii-nidionin (XXVIII) valmistus.

Suspensioon, jossa oli 6,0 g yhdistettä XXVII 100 ml:ssa vettä, lisättiin 13,0 g natriumditioniittia annoksittain. Muodostuneet vihreät kiteet erotettiin suodattamalla ja pestiin vedellä.

Saanto 4,0 g (XXVIII).

d) 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetyylipropyyli)-lH-puriini-2,6-dionin (XXIX) valmistus.

4,0 g yhdistettä XXVIII kuumennettiin palautusjäähdyttäen 20 ml:ssa formamidia 30 minuuttia. Jäähdyttämisen jälkeen lisättiin 30 ml etanolia ja keltaiset kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 15 mlrsta DMF. Saanto 2,0 g (XXIX) NMR (katso taulukkoa I) .

Reaktiokaavio:

II

Λ9 0 66867 CH, NCCH.COOH H„/C, u nh2cohh-ch2- -CH3 > I ^ —-► CH3 Nw (!:h0 1 2 CH3 - f - CH3 ch3

XXV

jj g I Γ -► Hf V° _,

Ex5a o^VC'NH2 Ex5b J’™* CH_ ru I 2 I 2 CH3 " 9 " CH3 CH3 " f " CH3 tH3 CH3

XXVI XXVII

J f K

• HuT^C-NH, NH2CH0 \

Ex 5 c * V P-NH Ex 5 d * I JJ x2H

Ύ 2

fH2 . K

CH3 " f ' CH3 CH - C - CH3 CH3 4η3

XXVIII XXIX

20 66867

Esimerkki 6 3.7- dihydro-8-metyyli-3-sykloheksyylimetyyli-lH-puriini-2,6-dionin (XXX) valmistus 1 g 5,6-diamino-l-sykloheksyylimetyyli-2,4-(1H,3H)-pyrimidiini-dionia (XXII) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 5 mlrssa etikka-happoa 1 tunti. Sitten lisättiin 2 ml kloroformia ja tämän jälkeen hitaasti eetteriä. Muodostuneet amidikiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 1 g.

Amidia kuumennettiin palautusjäähdyttäen 10 mlissa 2 N NaOH 1 tunti ja se neutraloitiin sitten 5 N HClillä. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 80 ml:sta etanolia. Saanto 0,6. g (XXX) NMR (katso taulukkoa 1) .

Esimerkki 7 3-syklopentyyli-3,7-dihydro-8-metyyli-lH-puriini-2,6-dionin (XXXI) valmistus 1,6 g l-syklopentyyli-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionia (XVI) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 10 ml:ssa etikkahappoa 15 min. Tämän jälkeen lisättiin 10 ml kloroformia ja eetteriä hitaasti. Saadut amidikiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 2,0 g.

Amidia kuumennettiin palautusjäähdyttäen 5 ml:ssa 2 N NaOH 1 tunti ja se neutraloitiin sitten 5 N HClzllä. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 25 mlrsta 80 %:sta etanolia. Saanto 0,7 g (XXXI) NMR (katso taulukkoa I).

Esimerkki 8 3.7- dihydro-3-(2,2-dimetyylipropyyli-8-metyyli-lH-puriini-2,6-dionin (XXXIV) valmistus 10,4 g 5,6-diamino-1-(2,2-dimetyylipropyyli)-2,4-(1H,3H)-pyrimi-diini-dionia (XXVIII) kuumennettiin palautusjäähdyttäen 75 mlissa etikkahappoa 1 tunti. Sitten lisättiin 50 ml kloroformia ja tämän jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 11,4 g. Amidia kuumennettiin palautusjäähdyttäen 50 mlzssa 1 N NaOH 1 tunti ja se neutraloitiin sitten 5 N HCltllä. Saanto 7,2 g (XXXIV). NMR (katso taulukkoa I) .

Il 66867 21

Esimerkki 9 3.7- dihydro-8-metyyli-3-(2-metyylipropyyli)-1H-puriini-2,6-dionin (XXXV) valmistus 10 g 5,6-diamino-1-(2-metyylipropyyli)-2,4-(1H,3H)-pyrimidiini-dionia kuumennettiin palautusjäähdyttäen 50 mlrssa jääetikka-happoa 1 tunti. Sitten lisättiin 30 ml kloroformia ja tämän jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 10,8 g. Amidia kuumennettiin palautusjäähdyttäen 30 mlrssa 2 N NaOH 1 tunti ja sen neutraloitiin sitten 5N HClrllä. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 50 mlrsta etikkahappoa. Saanto 3,3 g. NMR (katso taulukkoa I).

Esimerkki 10 3-syklopropyyli-3,7-dihydro-8-metyyli-1H-puriini-2,6-dionin XXXVI valmistus

Liuos, jossa oli 6,4 g 1-syklopropyyli-5,6-diamino-2,4(1 H,3H)-pyrimidiinidionia (IV) 20 mlrssa etikkahappoa, palautuskeitettiin 2 tuntia. Liuos haihdutettiin. Saatu öljy palautuskeitettiin 40 mlrssa 2N NaOH ja 10 mlrssa 5N NaOH tunnin ajan ja neutraloitiin tämän jälkeen 5N HClrlla. Kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 1,85 g (26 %) (XXXVI) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 11 3-syklobutyyli-3,7-dihydro-8-metyyli-1H-puriini-2,5-dionin XXXVII valmistus

Liuos, jossa oli 2,2 g 1-syklobutyyli-5,6-diamino-2,4/1H,3H)-pyrimidiinidionia (X) 10 mlrssa etikkahappoa, palautuskeitettiin 2 tuntia. Liuos haihdutettiin. Saatu öljy palautuskeitettiin 30 mlrssa 5N NaOH tunnin ajan ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HClrlla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 100 mlrsta etanolia. Saanto 0,4 g (18 %) (XXXVII) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 12 3.7- dihydro-3-pentyyli-lH-puriini-2,5-dionin XXXVIII valmistus a) Valmistettiin 6-amino-1-pentyyli-2,4-(1 H,3H)-pyrimidiinidionia esimerkin 3a) mukaisesti.

b) Valmistettiin 6-amino-1-pentyyli-5-nitroso-2,4(1H,3H)-pyri- 66867 22 midiinidionia esimerkin 3b) mukaisesti.

c) Valmistettiin 5,6-diamino-1-pentyyli-2,4(1H,3H)-pyrimidiini-dionia (XXXIX) esimerkin 5c) mukaisesti.

d) 3,7-dihydro-3-pentyyli-1H-puriini-2,6-dionin (XXXVIII) valmistus 37,4 g 5,6-diamino-1-pentyyli-2,4-(1Η,3H)-pyrimidiini-dionia (XXXIX) palautuskeitettiin 50 ml:ssa muurahaishappoa 2 tuntia. Lisättiin 50 ml kloroformia ja tämän jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 36,8 g. Amidi palautuskeitettiin 50 mltssa NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin 5N HCl:lla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 1,8 l:sta etanolia. Saanto 18,3 (XXXVIII) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 13 3.7- dihydro-8-metyyli-3-pentyyli-1H-puriini-2,6-dionin XXXX valmistus Liuos, jossa oli 5 g 5,6-diamino-1-pentyyli-2,4-(1H,3H)-pyridiini-dionia (XXXIX) 15 mlrssa etikkahalloa, palautuskeitettiin 2 tuntia. Lämmin liuos suodatettiin, lisättiin 15 ml kloroformia ja sen jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 5,5 g.

Amidi palautuskeitettiin 25 ml:ssa 2N NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HClrlla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 225 ml:sta etanolia, Saanto 2,1 g (37 %) (XXXX) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 14 3.7- dihydro-3-(2-metyyli-1-butyyli)-1H-puriini-2,6-dionin XXXXI valmistus a) Valmistettiin 6-amino-1-(2-metyyli-1-butyyli)-2,4(1H,3H)-py-rimidiinidionia esimerkin 3a) mukaisesti.

b) Valmistettiin 6-amino-1-(2-metyyli-1-butyyli)-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionia esimerkin 3b) mukaisesti.

c) Valmistettiin 5,6-diamino-1-(2-metyyli-1-butyyli)-2,4(1H,2H)-pyrimidiinidionia (XXXXII) esimerkin 5c) mukaisesti.

d) 3,7-dihydro-3-(2-metyyli-1-butyyli)-1H-puriini-2,6-dionin XXXXI valmistus

II

66867 23 17,3 g 5,6-diamino-1-(2-metyyli-1-butyyli)-2,4-(1 H,3H)-pyri-midiinidionia (XXXXII) palautuskeitettiin 30 ml:ssa muurahaishappoa 2 tuntia. Lisättiin 20 ml kloroformia ja sen jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla.

Saanto 17,0 g. Amidi palautuskeitettiin 50 ml:ssa 2N NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HCl:lla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 400 ml:sta etanolia. Saanto 10 g (XXXXI) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 15 3.7- dihydro-8-metyyli-3-(2-metyyli-1-butyyli)-1H-puriini-2,6-dionin XXXXIII valmistus

Liuos, jossa oli 3,2 g 5,6-diamino-1-(2-metyyli-1-butyyli)-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionia (XXXXII) 8 mlrssa etikkahappoa, palautuskeitettiin 2 tuntia. Lämmin liuos suodatettiin, lisättiin 8 ml kloroformia ja sen jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla.

Amidi palautuskeitettiin 10 ml:ssa 2N NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HCl:lla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 75 ml:sta etanolia. Saanto 2,0 g (XXXXIII) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 16 3.7- dihydro-3-(3-metyyli-1-butyyli)-1H-puriini-2,6-dionin XXXXIV valmistus

Liuos, jossa oli 21 g 5,6-diamino-1-(3-metyyli-1-butyyli)-2,4-(1 H,3H)-pyrimidiinidionia 50 mlrssa muurahaishappoa, palautus-keitettiin 2 tuntia. Lämmin liuos suodatettiin, lisättiin 50 ml kloroformia ja sen jälkeen hitaasti eetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 20,2 g.

Amidi palautuskeitettiin 25 mlrssa 5N NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HClrlla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 500 mlrsta etanolia. Saanto 9,7 g (44 %) (XXXXIV) NMR (kts. taulukkoa I).

66867 24

Esimerkki 17 3.7- dihydro-8-metyyli-3-(3-metyyli-1-butyyli)-lH-puriini-2,6-dionin XXXXV valmistus

Liuos, jossa oli 3,5 g 5,6-diamino-1-(3-metyyli-1-butyyli)-2,4-(1H,3H)-pyrimidiinidionia 25 mlrssa etikkahappoa, palautuskei-tettiin 2 tuntia. Lämmin liuos suodatettiin, lisättiin 20 ml kloroformia ja sen jälkeen hitaasti eeetteriä. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 5,2 g.

Amidi palautuskeitettiin 25 ml:ssa 2N NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HClrssa. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 300 ml:sta etanolia. Saanto 1,9 g (34 %) (XXXXV) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 18 3.7- dihydro-8-metyyli-3-propyyli-1H-puriini-2,6-dionin XXXXVI valmistus

Liuos, jossa oli 22,6 g 5,6-diamino-1-propyyli-2,4-(1H,3H)-pyri-midiinidionia 50 mltssa etikkahappoa, palautuskeitettiin 2 tuntia. Lisättiin 30 ml etanolia. Saadut kiteet erotettiin suodattamalla. Saanto 19,8 g.

Amidi palautuskeitettiin 80 mlrssa 2N NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HCl:lla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 2,1 l:sta etanolia. Saanto 9,8 g (38 %) (XXXXVI) NMR (kts. taulukkoa I).

Esimerkki 19

3.7- dihydro-3-butyyli-8-metyyli-1H-puriini-2,6-dionin XXXXVII

valmistus

Liuos, jossa oli 7,6 g 1-butyyli-5,6-diamino-2,4(1H,3H)-pyri-midiinidionia 20 ml:ssa etikkahappoa, palautuskeitettiin 2 tuntia. Liuos haihdutettiin. Jäännös palautuskeitettiin 40 ml:ssa 2N NaOH 2 tuntia ja neutraloitiin sen jälkeen 5N HClrlla. Kiteet erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen 350 ml:sta etanolia. Saanto 1,8 g (21 %) (XXXXVII) NMR (kts. taulukkoa I).

Il 66867 25

Seuraavat esimerkit esittävät kuinka keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan yhdistää farmaseuttisiin valmisteisiin.

Esimerkki 20

Sisäänhengitykseen tarkoitettu aerosoli

Aktiivista ainetta 1,50 g "Miglyol" (rekisteröity tavaramerkki) 0,20 g "Frigen" (rekisteröity tavaramerkki) ad 100,0 g 11/12/113/114 "Frigen" tarkoittaa halogenoituja hiilivetyjä. "Frigen" 114 on 1,2-dikloori-l,1,2,2-tetrafluorietaani, "Frigen" 113 on 1,1-di-fluori-2,2-diklooritrifluoritrikloorietaani, "Frigen" 11 on trikloorimonofluorimetaani ja "Frigen" 12 on diklooridifluori-metaani. "Miglyol" tarkoittaa tyydytettyjen kasvisöljyjen tri-glyseridiä, tai jauhearosolia, jossa aktiivinen aine on sekoitettu laktoosin kanssa.

Esimerkki 21 Tabletit

Kukin tabletti sisältää:

Aktiivista ainetta 20,0 mg

Maissitärkkelystä 25,0 mg

Laktoosia 190,0 mg

Gelatiinia 1,5 mg

Talkkia 12,0 mg

Magnesiumstearaattia 1,5 mg 250,0 mg

Esimerkki 22 Peräpuikot

Kukin peräpuikko sisältää:

Aktiivista ainetta 50,0 mg

Askorbyylipalmitaattia 1,0 mg

Peräpuikkoperusainetta ("Imhausen H") ad 2000,0 mg 26 66867

Esimerkki 23 Injektoitava liuos

Aktiivista ainetta 2,000 mg

Natriumhydroksidia 0,310 mg

Natriumpyrosulfiittia 0,500 mg

Dinatriumedetaattia 0,100 mg

Natriumkloridia 8,500 mg

Steriiliä injektioon sopivaa vettä ad 1,00 g

Esimerkki 2 4

Sublingoaaliset tabletit Kukin tabletti sisältää:

Aktiivista ainetta 20,0 mg

Laktoosia 85,0 mg

Agaria 5,0 mg

Talkkia 5,0 mg

Farmakologiset kokeet

Akuuttinen myrkyllisyyskoe hiirissä

Käytettiin urospuolisia NMRI hiiriä, joiden paino oli 20-26 g ja jotka olivat paastonneet 6 h. Yhdisteet liuotettuina 0,5 M

NaOH- ja 0,85 % NaCl-liuosta (pH 10,6-12,1) annosteltiin seuraa vasti : a) Intravenööttisesti 0,1 ml/10 g injektionopeudella 0,3 ml per minuutti b) oraalisesti 0,1 ml/10 g.

Tutkittiin vähintäin seitsemää annosmäärää, jolloin annokset kas-voivat geometrisessä sarjassa aina luvulla 1,2 kerrottuna. Kukin annos annettiin 5 eläimelle. Eläimiä tarkasteltiin myrkyllisyys-ilmiöiden toteamiseksi 14 vuorokautta annostelun jälkeen. Kuolleista eläimistä tutkittiin niiden raajojen asennon perusteella olivatko ne kuolleet kouristuksiin vai ei.

Akuuttisissa myrkyllisyystutkimuksissa todettiin, että useat ksantiiniyhdisteet aikaansaivat kouristuksia. Tämä esiintyi myös toistuvasti teofylliiniä käytettäessä. Mitään kouristusaktiivi-suusmerkkejä (kuten kuolleiden eläinten voimakkaasti taaksepäin kääntyneitä takajalkoja) ei voitu todeta niissä eläimissä, joille li 27 66867 oli annettu keksinnön mukaisia yhdisteitä.

Lisäksi tutkittiin kouristusaktiivisuutta infusoimalla hitaasti lääkeaineita albinorottien häntälaskimoihin. Tässä tutkimuksessa todettiin että 1-alkyyli-substituoidut ksantiinit (teofylliini ja kofeiini) aikaansaivat jatkuvasti voimakkaita kouristuksia, ja että keksinnön mukaisia yhdisteitä käytettäessä kuolemantapaukset esiintyivät ilman merkkejä jatkuvista kouristuksista.

(Taulukko II) .

Erotettu marsun henkitorvi

Kumpaakin sukupuolta olevia marsuja, joiden paino oli välillä 150 ja 250 g, tapettiin iskemällä niitä päähän ja laskemalla veri pois. Henkitorvi poistettiin ja leikattiin spiraalisesti, jolloin saatiin 1 tai 2 preparaattia. Henkitorvi-preparaatit pantiin orga-nismikylpyihin, jotka sisälsivät Krebs'in liuosta, jota pidettiin lämpötilassa 37°C ja jonka lävitse annettiin karbogeenin poreilla (95 % O2 + 5 % CO2). Isomeerinen jännitys, joka osoitti pääasiallisen aktiivisuuden rengasmaisessa henkitorven lihaksessa, merkittiin muistiin voiman muuttumisen merkitsemislaitteella. Alku-jännitykseksi otettiin 0,5 g, joka oli se summittainen perusjänni-tys, jota ylläpidettiin kokeen ajan. Rentouttavien vaikutusten arviointi suoritettiin, kun preparaatit olivat supistuneet vakio-jännitykseen, lisäämällä kylpyyn 0,1 yug/ml karbakoliinia. EC5q-arvot, so. ksantiinin ne mooliväkevyydet, jotka aikaansaivat 50 %:sesti maksimituloksen, saatiin logaritmisistä väkevyysherkkyys-käyristä ja niitä käytettiin laskettaessa teofylliinin tehokkuus suhteessa kokeiltuun lääkkeeseen. Lääkkeiden poispesemisen jälkeen saavutti henkitorvi perusarvonsa ja sen annettiin stabiloitua vähintään 15 minuuttia ennen seuraavan lääkeaineen arvioimista. Teofylliinin kahden arvioinnin välillä tutkittiin koelääkkeen vaikutus ja sen EC^^-arvoa verrattiin teofylliinin edeltävän ja seuraavan EC^Q-arvon keskiarvoon. Taulukossa 2 on esitetty voi-makkuussuhteet. Teofylliinille on annettu arvo 1 ja tätä suurempi arvo osoittaa, että lääkeaine on voimakkaampaa kuin teofylliini.

66867 28

Erotetut marsujen sydämet

Marsuista, joiden veri oli poistettu, poistettiin välittömästi sydämet ja perfusoitiin käyttäen hapetettua Krebs'in liuosta lämpötilassa 37°C Langendorff'in mukaisesti. Sydän pantiin termostaat-tisesti säädettyyn organismikylpyyn (25 ml), joka sisälsi Krebs'in liuosta. Ruokasuolalla täytetty, päästään avoin polyetyleenika-teetteri sovitettiin oikeanpuoleiseen kammioon keuhkovaltimon kautta. Kateetteri oli kiinnitetty sydänvaltimoon sidoksella, joka sijaitsi juuri läpän tason yläpuolella. Se oli yhdistetty paineen muuntajaan (P23 AC) mikä mahdollisti valtimon sisäisen paineen muutosten merkitsemisen. Tästä saatiin supistustiheys. Lääkeaineet annettiin yhtenä injektiona perfuusioliuokseen.

Λ " '11 29

Taulukko I 66867 NMR-arvot yksikössä Liuotin DMSO-dg . f <S = 2,83)

R3 R8 N1H N7H

Ex Id D 4161 (VI) ' 1H 3,20 m 1H 8,35s 11,23b 13,80b 4H 1,22 m

Ex 2d D 4164 (XII) 4H 2,36 m 1H 8,40s 11,43b 13,83b 1H 5,42 p 2H 3,43 p

Ex 3d D 4132 (XVIII)IH 5,53 p 1H 8,40s 11,43b 13,94b ΘΗ 2,17 m

Ex 4d D 4138 (XXIV) 2H 4,14 d 1H 8,37s 11,37b 13,90b UH 1,63 m

Ex 5d 0 4034 (XXIX) 2H 4,16 s 1H 8,27s 11,40b 13,84b 9H 1,23 s

Ex 6 D 4137 (XXX) 2H 4,10 d 3H 2,70s 11,27b 13,45b 11H 1,60 m

Ex 7 D 4134(ΧΧΧΙ) 1H 5,50 p 3H 2,68s 11,30b 13,43b 8H 2,20 m

Ex 8 D 4070(XXXIV) 2H 4,08 s 3H 2,67s 11,24b 13,40b 9H 1,23 s

Ex 9 D 4169(XXXV) 2H 4,05 d 3H 2,63s 11,10b 13,27b 1H 2,50 h 6H 1,10 d 30

Taulukko I jatkuu 66867 NMR-arvot yksikössä 6

Liuotin DMSO-d, (δ = 2,83) b

R0 N,H N_H

3 oi /

Ex 10 D 4180 (XXXVI) 2H 4,20 t 3H 2,67s 11,27b 13,43b 2H 1,95 m 3H 1,13 t

Ex 11 D 4168 (XXXVII) 2H 4,22 t 3H 2,67s 11,28s 13,43s 4H 1,77 m 3H 1,08 m

Ex 12d D 4175 (XXXVIII) 2H 4,23 t 1H 8,37s 11,43b 13,67b 2H 1 ,93 p 4H 1,57 m 3H 1,12 t

Ex 13 D 4175 (XXXX) 2H 4,20 t 3H 2,67s 11,23b 13,70b 6H 1,70 m 3H 1,13 t

Ex 14d D 4172 (XXXXI) 2H 4,13 d 1H 8,40s 11,37b 13,52b 1H 2,27 m 2H 1,50 m 6H 1,10 m

Ex 15 D 4173 (XXXXIII) 2H 4,07 d 3H 2,67s 11,30s 13,47b 1H 2,33 m 2H 1,50 m 6H 1,13 m

Ex 16d D 4177 (XXXXIV) 2H 4,30 t 1H 8,33s 11,37b 13,60b 2H 1,83 m 1H 1,83 m 6H 1,18 d

II

31

Taulukko I jatkuu 6 6 8 6V

NMR-arvot yksikössä δ

Liuotin DMSO-d^ ( 6 = 2,83) 6

R3 R8 V N7H

Ex 17 D 4178 (XXXXV) 2H 4,25 t 3H 2,70s 11,27b 13,40b 2H 1,87 m 1H 1,87 m 6H 1,20 d

Ex 18 D 4167 (XXXXVI) 2H 4,05 t 3H 2,67s 11,02b 13,37b 2H 1,98 m 3H 1,10 t

Ex 19 D 4179 (XXXXVII)IH 5,53 p 3H 2,67s 11,28s 13,47b 2H 3,40 m 4H 2,37 m 32 66867 .G I <0 G I 3 -H C 0)

:(0 tn P G G TO *H I—I P P

>1 w h -P a m m I—I

m m >i (0 ft - - G+lftOPOmpmOm CM t}< C 03 O ft O P p οι p o 03 ft

-n O P > P

3 a o in -p C C ft G 03 P O (O a) ο) -h ft s ε -p c x cn 33 · |£> 33 > r'CDCMr-'^' 00

(Λ * ΚΩ - "»**· ^ ·. CO r—I

P P *· CD CM i—I O'! σ CO - - d) O'! I—I I—I CM CO I—I v r—I O'! 00 ή tji +1+1 +i +i +| +i I—I +1 m +l

rl X CO t^ P Γ0 CO P CM CM +1 CM

o\ *· * - - *· ·· +1 - o » 33 U* co P m m ro co m σι ro oo X E "»ί σ» Η σ> M* cd σ> H O oo p· co m co m in m —i -^r

O

pH

\ P I—I (0

Η P

(0 (0 cn > O cnctncnGinctnc in > -ro G cn cn <13 +ί (Λ (Π 3pQ3 3>ί >ι(1) >1 α> >ι QJ >ι 33 0) +-» >i >ιΗ X 33 33 PGP -PC -PC -PC +/,¾ OiW-P+>a)

33 P +1 03P 03 03 P Q)-H 01 -H <1) +-> -— SVP 03 (UP

p - tn tn GgGGgcEGg GtooEftGcx: 3)0)· -H -H 03>id)a3>id)>i03>i 03 'Π P (0 33 03 0) Ή •o o > +> ft ft gpggpgpgp g\\ ftog gum b · a) 3( 3) +i +> p p (0 ro ,γ ,γ >-h tn p cn O O GP GG-hc-hG-h G> GG cn

3 .Y .YO At O O ft O Oft Oft Oft O 0) tn :(0 *0 O :(0 ,Y

P ' G m (M C 03 G C 03 GO3G03 G>—133 P P G G P G

tn +i +) (0 \ (0 \ -H -ft -ft p p pcuptnxippcnp P 0) G > O >0 (CG (0 (0G (0G (0G (0 +) tn -P -P (0 (O-Ptn ft ft X 33 cn G CM O-i03 ft ft03 ft 0) ft 11 ftG-P H /0 ft ftp Ή G ·Ρ -P ,Υ X «Ο-ι—I (0 (Οτι ί0·Γ-ι(0·Γ-ι (0 P ft P > (0 (0 P ft

0 -P (0 -P +) tn-ρ tn wp to p tn p tniOGP tn in p G

X X! > (0 (0 <0 >t (0 (0 >i (0 >i «0 >m (0>0ft(0(0(0ft0 •r-i τι +JwPPtnPtn-Ptn ρ·^,υο3·γ-ιρρο3,υ

I I

1 tn o P G 03 λ: 03 +»

CP G (0 03 o +> P C

x! Cu 0) -P G lo ld 03 G P oo co oo oo m m GG-P-P-P «. - - ' - -

G 0) x: P (0 P P m p m p m mm O O

tn > G p ft \ p

ft ft cn p ft C

(0 Ο -P >1 03 2 -p tn p > p X ^ > h h > d M^hxhXh x cu p-pXK^SxxS E> !3 p p c Λ tn P p pOoo r-' cm p* p p σ "i >iPmr-mrommio co co

(D Ο Ο Ή f—I rH rH »H rH r—I

Ό ο Ή ^ ^ ^ >ϋ ^Sqqqqqqq q a I! 33 6 6 8 6 7 VI = 3-syklopropyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dioni XII = 3-syklobutyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dioni XVIII = 3-syklopentyyli-3,7-dihydro-lH-puriini-2,6-dioni XXIV = 3,7-dihydro-3-sykloheksyylimetyyli-lH-puriini-2,6-dioni XXIX = 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetyylipropyyli)-lH-puriini-2,6-diani XXX = 3,7-dihydro-8-metyyli-3-sykloheksyylimetyyli-lH-puriini- 2.6- dioni XXXI = 3-syklopentyyli-3,7-dihydro-8-metyyli-lH-puriini-2,6- dioni XXXIV = 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetyylipropyyli)-8-metyyli-lH-pu- riini-2,6-dioni XXXV = 3,7-dihydro-8-metyyli-3-(2-metyylipropyyli)-lH-puriini- 2.6- dioni.

Taulukon selitys

Vasemmanpuoleisessa sarakkeessa on esitetty keuhkoputken laajenemisen molaariset voimakkuussuhteet teofylliinin ja erilaisten ksantiiniyhdisteiden välillä. Myrkylliset oireet, jotka ilmenivät ennen sellaisten hiirien kuolemaa, jotka saivat vakionopeudella infuusion avulla lääkeainetta i.v., on esitetty keskisarak-keessa. Jatkuvat kouristukset (conv.) ovat teofylliinin ja kofeiinin aikaansaama jatkuva vaikutus (30 tapausta 30:sta ja 20 tapausta vastaavasti 20:sta kokeillusta eläimestä merkitsee jatkuvia kouristuksia). Jokainen muu yhdiste kokeiltiin käyttäen 10 eläintä eikä missään tapauksessa todettu jatkuvaa kouristusta. Voidaan kuitenkin todeta, että muutamissa eläimissä, jotka saivat lääkkeitä D 4164, D 4161 ja D 4169 esiintyi kloonistyyppisiä kouristuksia tai sekoitettuja jatkuviä/jaksottaisia kouristuksia, mutta kuitenkin erittäin vähäisessä määrässä verrattuna teofylliinin ja kofeiinin aikaansaamiin. Kaikkein oikeimmanpuoleisessa sarakkeessa on esitetty kardiotoninen aktiivisuus positiivisena krono-trooppisena voimakkuutena.

34 66867

Vertaileva koe

Kolme keksinnön mukaista yhdistettä (esimerkit 9, 15, 19) verrattiin myös sivuvaikutuksiin nähden kolmeen US-patentin 4 089 959 mukaiseen yhdisteeseen, joilla oli muuten sama rakenne, mutta 1-asemassa oli metyyli vedyn asemesta. Maini-j tussa patentissa on esitetty yhdisteitä, joilla on arvokkaita sydämen ja hengityselimien toimintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Vertailu suoritettiin mittaamalla spontaaninen motorinen aktiivisuus aktiivisen alkujakson aikana (5 min) sen jälkeen, kun koe-eläimet oli pantu Motron-aktivisuusmittauslait-teeseen. Käytetyt annokset valittiin suhteellisen vaikutuksen perusteella henkitorven sileään lihakseen. Kullakin yhdisteellä suoritettiin koe kolmella ryhmällä, joista jokainen käsitti kolme koe-eläintä. Antamalla yhdisteitä vatsaontelon sisäisesti 30 min ennen mittausta varmistettiin riittävä absorptioaika, jotta vaikutus käyttäytymiseen olisi optimaalinen. Tulokset on esitetty oheisessa kuvassa.

Kokeen tuloksista ilmenee, että keksinnön mukaiset yhdisteet eivät vaikuttaneet käyttäytymiseen, kun sen sijaan mainitun patentin mukaisilla yhdisteillä oli depressiivinen vaikutus, koe-eläimet tylsistyivät ja tulivat haluttomiksi. Tällainen rauhoittava vaikutus ihmistä varten käytetyllä lääkkeellä tekisi potilaan kykenemättömäksi toimintoihin, jotka edellyttävät suurta valppautta, kuten auton kuljettamiseen.

Il 66867 35

Den föreliggande uppfinningen hänför sig tili ett förfarande för framställning av nya, farmakologiskt aktiva föreningar.

Mera speciellt är de nya föreningarna enligt uppfinningen av-sedda för behandling av kronisk obstruktiv luftvägssjukdom (COAD) eller hjärtsjukdom.

Den föreliggande uppfinningens ändamäl är att tillhandahälla xantin-derivat som har bronkdilaterande och hjärtstärkande effekt men som ej framkallar konvulsioner.

Teofyllin och olika salter därav används vid behandling av kronisk obstruktiv luftvägssjukdom (COAD) och hjärtsjukdom. Den huvud-sakliga terapeutiska effekten hos teofyllin är dess förmäga att verka avslappnande pä den glatta muskulaturen i bronkerna och att stimulera hjärtmuskeln. Den huvudsakliga nackdelen med teofyllin är att detta läkemedel med signifikant frekvens ästadkommer toxiska biverkningar. Vanligast av dessa är illamäende och magbesvär, allvarligast är konvulsioner, som kan leda tili döden.

Enligt den föreliggande uppfinningen har det befunnits att föreningar med formeln

0 H

H I

H1f r \ 2 I J| c-ir i cr i,

R

i och fysiologiskt acceptabla salter därav, där R är n-propyl, n-butyl, isobutyl, n-pentyl, 2-metylbutyl, 3-metylbutyl, 2,2-di- metylpropyl, cyklopropyl, cyklobutyl, cyklopentyl eller cyklo- 2 2 hexylmetyl och R är väte eller metyl, förutsatt att R är metyl när Λ R är n-propyl, n-butyl eller isobutyl, uppvisar bronkdilaterande och hjärtstärkande verkan utan att framkalla konvulsioner. Denna fördelaktiga egenskap gör att föreningarna enligt uppfinningen är värdefulla vid behandling av kronisk obstruktiv luftvägssjukdom (COAD) och hjärtsjukdom.

Den föreliggande uppfinningen omfattar farmaceutiskt acceptabla salter av föreningarna med formeln (I) med farmaceutiskt acceptabla baser. Med termen "farmaceutiskt acceptabla salter" avses salter 36 6 6 8 6 7 vars katjoner är tämligen ofarliga för den animala organismen när de används i terapeutiska doser sä att de fördelaktiga farma-kologiska egenskaperna hos moderföreningarna med den allmänna formeln (I) ej fördärvas av biverkningar hänförbara till dessa katjoner. Lämpliga salter innefattar alkalimetall-, till exempel natrium- och kaliumsalter, och ammoniumsalter och salter av aminer som är kända för att vara farmaceutiskt acceptabla, tili exempel sädana som bildas av glycin, etylendiamin, kolin, dietanolamin, trietanolamin, oktadekylamin, dietylamin, trietylamin, 1-amino--2-propanol, 2-amino-2-(hydroximetyl)-propan-1 ,3-diol och 1-(3,4--dihydroxifenyl)-2-isopropyl-aminoetanol.

Farmaceutiskt acceptabla salter kan framställas genom omsättning mellan stökiometriska mängder av en förening med formeln (I) och lämplig bas, dvs. en av de nyss nämnda baserna tili exempel vid förhöjd temperatur, med eller utan lämpligt lösningsmedel, följt av omkristallisation ur lämpligt lösningsmedel, tili exempel ett hydroxiliskt lösningsmedel, tili exempel vatten, av det sä bildade saltet.

Vid klinisk användning kommer föreningarna enligt föreliggande uppfinning normalt att administreras oralt, rektalt, nasalt, sublingualt, genom injektion eller genom inhalering i form av ett farmaceutiskt preparat innehällande den aktiva beständsdelen i form av den ursprungliga föreningen eller fakultativt i form av ett farmaceutiskt acceptabelt sait därav i förening med en farmaceutiskt acceptabel bärare, som kan vara ett fast, halvfast eller flytande utspädningsmedel eller en förtärbar kapsel, och dessa beredningar utgör en ytterligare aspekt av uppfinningen. Vanligt-vis utgör den aktiva substansen 0,1-99 vikt-% av beredningen, tili exempel 0,5-20 % för beredningar avsedda för injektion och 0,1-50 % för beredningar avsedda för oral administration.

För att framställa farmaceutiska preparat i form av dosenheter för oral användning innehallande en förening enligt uppfinningen kan den aktiva beständsdelen blandas med en fast, pulverformig bärare, tili exempel laktos, sackaros, sorbitol, mannitol, en stärkelse säsom potatisstärkelse, spannmälsstärkelse, amylopektin, laminariapulver eller citrusfruktpulver, ett cellulosaderivat, polyvinylpyrrolidon eller gelatin, och den kan ocksä innehälla smörjämnen säsom magnesium- eller kalciumstearat eller medlet

II

37 66867

Carbowax ® eller andra polyetylenglykolvaxer, och pressas till tabletter eller kärnor för dragöer. Om dragSer önskas, kan kär-norna drageras med till exempel koncentrerade sockerlösningar, soin kan innehälla gummiarabikunutalk och/eller titandioxid, eller alternativt med en filmbindande substans upplöst i lättflyktiga organiska lösningsmedel eller andra lämpliga lösningsmedel eller blandningar av organiska lösningsmedel. Färgämnen kan tillsättas dessa beläggningar till exempel för att skilja mellan olika inne-häll av aktiv substans. För beredning av mjuka gelatinkapslar (pärlformade slutna kapslar) bestäende av gelatin och till exempel glycerol som mjukgörare eller liknande slutna kapslar kan den aktiva substansen tillsättas medlet Carbowax ® eller en lämplig olja till exempel sesamolja, olivolja eller arraksolja. Härda gelatinkapslar kan innehälla granulat av den aktiva substansen med fasta, pulverformiga bärare, säsom laktos, sackaros, sorbitol, mannitol, stärkelse (till exempel potatisstärkelse, spannmäls-stärkelse eller amylopektin), cellulosaderivat, polyvinylpyrroli-don eller gelatin och de kan ocksä innehälla magnesiumstearat eller stearinsyra som smörjmedel.

Med användning av lämpliga tillsatsmedel kan en förening enligt uppfinningen ocksä inarbetas i beredningar med förlängd verkan.

Skilda metoder kan användas för att päverka tillgängligheten, till exempel diffusionsprocess och jonbyte. Som exempel pä metoder där diffusionsprocess används kan nämnas produkter innehällande drage-rade granulat eller partiklar, farmaka inneslutna i en matris och beredningar som löser sig längsamt.

Brusande pulver erhälls genom att blanda den aktiva substansen med icke-toxiska karbonater eller vätekarbonater, väri katjonen utgörs av till exempel natrium, kalium eller kalcium, säsom kalcium-karbonat, kaliumkarbonat, och kaliumvätekarbonat, fasta, icke-toxiska syror säsom vinsyra, askorbinsyra och citronsyra, och exempelvis aromämnen.

Flytande beredningar för oral användning kan vara i form av elexirer, sirupar eller suspensioner, till exempel lösningar innehällande frän omkring 0,1-20 vikt-% av den aktiva substansen, socker och en blandning av etanol, vatten, glycerol, propylenglykol och fakulta-tivt aromatämnen sackarin och/eller ett dispergeringsmedel säsom karboximetylcellulosa.

66867 38 För parenteral användning genom injektion kan beredningarna bestä av en vattenlösning eller suspension av de aktiva substanser-na enligt uppfinningen, företrädesvis i en koncentration av 0,5-10 % och fakultativt ocksä av ett stabiliseringsmedel och/ eller buffertsubstanser i vattenlösning. Dosenheter av lösningen kan med fördel inneslutas i ampuller.

Den dosering i vilken de aktiva substanserna administreras kan variera inom ett vidsträckt intervall beroende pä sadana faktorer som exempelvis de individuella behoven hos varje patient. Ett lämpligt dosintervall vid oral administrering är fran 50-1000 mg givet 1-4 ganger per dygn. Ett lämpligt dosintervall vid parenteral administrering är fran 20-500 mg.

De farmaceutiska beredningarna innehällande den aktiva substansen kan lämpligen utformas sä att de ger doser inom dessa intervall antingen i en enda dosenhet eller som enheter innehällande flera doser.

Föreningarna enligt uppfinningen kan framställas sä att en förening med formeln HN^ ^C-NH- I H 2 a fc-NH, R1 omsätts med en förening med formeln 2

R -X

Λ där R är n-propyl, n-butyl, isobutyl, n-pentyl, 2-metylbutyl, 3-metylbutyl, 2,2-dimetylpropyl, cyklopropyl, cyklobutyl, cyklo- 2 pentyl eller cyklohexylmetyl, R är väte eller metyl, X är

2 2 1 -C00H, -CONH2 eller -OC-O-CO-R förutsatt att R är metyl när R

är n-propyl, n-butyl eller isobutyl och vid behov dehydreras den erhällna produkten, varefter den erhällna föreningen vid önskan omvandlas tili ett fysiologiskt acceptabelt sait.

Dehydreringen kan utföras tili exempel genom att upphetta reak-tionsblandningen i fränvaro av lösningsmedel eller genom att upphetta blandningen med alkali eller genom att koka blandningen i ett högkokande lösningsmedel.

Il 39 66867

Utgängsmaterialet för föreningarna framställda pä detta sätt kan erhällas tili exempel säsom belyses i reaktionsschemat nedan, där radikalen har ovan angivna betydelse.

3 CNCH2COOH hn ch2

NHjCONH-R1 -* C L

/> R1 ' I oH- ϊ s c c

Htj/ ^C-NO hn/ XCH

I II <_ I «

o^V

I, R1 | Pt02/H2 0 tl HNX XC-NH~ I l| 2 0^ R1

Mellanprodukter Föreningarna med formeln 3 hn^Cvc-nh2

I II

r C-NH0 R1 där R1 är n-pentyl, 2-metylbutyl/ 3-metylbutyl, 2,2-dimetylpropyl, cyklopropyl, cyklobutyl, cyklopentyl eller cyklohexylmetyl har ej tidigare beskrivits i litteraturen. De är värdefulla utgängsmaterial för framställningen av föreningarna enligt uppfinningen. Framställ-ningen av utgängsmaterialet har beskrivits ovan.

66867 40 Bästa utföringsforinen av uppfinningen

Vid utförandet av denna uppfinning erhälls det bästa resultatet när föreningen 3-cyklopentyl-3,7-dihydro-lH-purin-2,6-dion används.

Framställningsexempel Exempel 1

Framställning av 3-cyklopropyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6-dion (VI) a) Framställning av 6-amino-1-cyklopropyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidin-dion (II)

Tili en lösning av 64 g (0,75 mol) cyanoättiksyra och 250 ml ättiksyraanhydrid sattes 70 g (0,7 mol) cyklopropylurea. Lösningen omrördes vid 60-70°C under 2 timmar. Efter avsvalning filtrerades vita kristaller ifrän och tvättades med etanol. Utbyte 76,7 g (66 %) (I). De erhällna kristallerna suspenderades i 200 ml varmt vatten och 55 ml 5 N NaOH tillsattes portionsvis sä att lösningen hela tiden var basisk. Reaktionsblandningen äterloppskokades i 20 minuter och neutraliserades därefter med 5 N HC1. Efter avsvalning fränfiltrerades vita kristaller. Utbyte 31,7 g (42 %) (II) NMR.

b) Framställning av 6-amino-l-cyklopropyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion (III) 31,7 g (0,19 mol) 6-amino-l-cyklopropyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (II) suspenderades i 250 ml vatten. Härtill sattes 45 ml 5 N HCl och 15 g NaN02 (0,22 mol) löst i vatten. Reaktionsblandningen omrördes under 2 timmar och efter avsvalning filtrerades de röda kristallerna ifrän och tvättades med vatten. Utbyte 3,9 g (86 %) (III) NMR.

c) Framställning av l-cyklopropyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (IV) 15,9 g 6-amino-l-cyklöpropyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (III) hydrerades katalytiskt i 1 liter DMF i närvaro av 0,1 g Pt02 i 4 timmar vid rumstemperatur och vid ett tryck av 200 kPa. Katalysatorn och kristallerna filtrerades ifrän och tvättades med etanol. Utbyte 12,9 g (87 %) (IV).

Il 66867 41 d) Framställning av 3-cyklopropyl-3,7-dihydro-lH-purin--2,6-dion (VI)

En lösning av 12 g l-cyklopropyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimi-dindion (IV) i 50 ml myrsyra äterloppskokades under 2 timmar. Den varma lösningen filtrerades, 30 ml kloroform tillsattes och där-efter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 11,2 g (V). Amiden (V) äterloppskokades i 40 ml 2 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 7 g (60 %) (VI) NMR (se tabell I).

Reaktionsschema: 0

II

NCCH-C00H HN^Sh NH CONH—<^1 -► I I 2 _> ^ Ex 1 e (Jhn

tr VNH

A

i 0 o Ϊ n

NaOH ^ Hjf"' '"C-H HI^CN:-N0

Ex 1 a* Jr C-NH- Ex 1 b * t P-NH_ * 0 N 0 '

A A

L—* m 11 o ' o c r 0

^ HC00H HN^^C-NHC-H

A A

IV

V

f H

NaOH HN^Cv^C'^N\

-► I II

Ex 1 d 0 Δ

VI

Exempel 2

Framställning av 3-cyklobutyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6-dion (XII) 66867 42 a) Framställning av 6-amino-1-cyklobutyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidin-dion (VIII)

Tili en lösning av 30 g (0,35 mol) cyanoättiksyra och 100 ml ättiksyraanhydrid sattes 36,1 g (0,32 mol) cyklobutylurea. Lös-ningen omrördes vid 60-70°C under 2 timmar. Efter avsvalning filt-rerades vita kristaller ifrän och tvättades med etanol. Utbyte 36.4 g (63 %) (VII). De erhällna kristallerna suspenderades i 100 ml varmt vatten och 50 ml 2 N NaOH tillsattes portionsvis sä att lösningen hela tiden var basisk. Reaktionsblandningen äter-loppskokades i 20 minuter. Efter avsvalning filtrerades vita kristaller ifrän. Utbyte 3,6 g (20 %) (VIII) NMR.

b) Framställning av 6-amino-l-cyklobutyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion (IX) 3 g (0,0166 mol) 6-amino-l-cyklobutyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (VIII) suspenderades i 25 ml vatten. Härtill sattes 4 ml 5 N HCl | och 1,3 g NaNC>2 (0,019 mol) löst i vatten. Reaktionsblandningen omrördes under 3 timmar, röda kristaller filtrerades ifrän och tvättades med vatten. Utbyte 3,1 g (89 %) (IX) NMR.

4 c) Framställning av l-cyklobutyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (X) 6,9 g 6-amino-l-cyklobutyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (IX) hydrerades katalytiskt i 250 ml DMF i närvaro av 0,1 g PtC^ i 2 timmar vid rumstemperatur och vid ett tryck av 200 kPa. Katalysatorn och kristallerna filtrerades ifrän och tvättades med etanol. Utbyte 3,5 g (54 %) (X).

c) Framställning av 3-cyklobutyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6-dioxin (XII)

En lösning av 3,5 g l-cyklobutyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (X) i 20 ml myrsyra äterloppskokades under 2 timmar.

Den varma lösningen filtrerades, 20 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 2,7 g (XI). Amiden (XI) äterloppskokades i 20 ml 2 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 150 ml etanol. Utbyte 1.4 g (38 %) (XII) NMR (se tabell I).

Reaktionsschema: li 66867 43 □ /\ »cch2cooh „^N:h, ΝΗ^0ΝΗΛ/ Ή'2. * i U* -► // \νη 6

VII

π Ρ

NaDH ^ Η^ ____^ ΗΓ^ Χ(>ν0

Ex 7 λ C-ΝΗ^ Ex 2 b C ^-ΝΉ ^

Ex 2 a ^ 2 //^κ'' 2 0 I £Γ j O 6

VIII IX

i? 0 c S 0

Hl^ ^'NH2 HCQ0H HfV^ ^t-KHC-H

F-x 2 c c C- NH_ Ex 2 d ^ I IJ > κ v ^ 2 /C E-NH_ 0^vN 2 ό 6

x XI

D

II H

/ N

Na'JH HfC C/ \ -----► I 1] >

Ex 2 d ArZ' v>/

XII

Exempel 3

Framställning av 3-cyklopentyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6-dion (XVIII) 66867 44 a) Framställning av 6-amino-l-cyklopentyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidin-dion (XIV)

Tili en lösning av 136 g (1,6 mol) cyanoättiksyra och 400 ml ättiksyraanhydrid sattes 192 g (1,5 mol) cyklopentylurea. Lös-ningen omrördes vid 60-70°C i 2 timmar. Efter avsvalning filt-rerades vita kristaller ifran och tvättades med etanol. Utbyte 192 g (66 %) (XIII). De erhällna kristallerna omrördes i 500 ml varmt vatten och 195 ml 5 N NaOH tillsattes portionsvis sä att lösningen hela tiden var basisk. Reaktionsblandningen äterlopps-kokades i 20 minuter och neutraliserades därefter med 5 N HC1.

Efter avsvalning filtrerades vita kristaller av cyklopentylurea ifrän (159 g). Filtratet indunstades och äterstoden äterloppskoka-des med 200 ml 1 N NaOH. Efter avsvalning filtrerades cyklopentyl-urean ifrän och filtratet neutraliserades med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 3,8 g (2 %) (XIV) NMR.

b) Framställning av 6-amino-l-cyklopentyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion (XV) 12,4 g (0,064 mol) 6-amino-l-cyklopentyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XIV) suspenderades i 200 ml vatten. Härtill sattes 14 ml 5 N HC1 och 4,8 g NaN02 (0,07 mol) som var löst i vatten. Reaktionsblandningen omrördes i 1 timme och tvättades med vatten. Utbyte 12.9 g (90 %) (XV) NMR.

c) Framställning av l-cyklopentyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion (XVI) 12.9 g 6-amino-l-cyklopentyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XV) hydrerades katalytiskt i 30 ml 2 N HC1 i närvaro av 0,1 g Pt02 i 3 timmar vid rumstemperatur och vid ett tryck av 200 kPa. Kataly-satorn filtrerades ifrän och filtratet neutraliserades med 5 N NaOH. Kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 6,1 g (50 %) (XV).

d) Framställning av 3-cyklopentyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6--dion (XVIII)

En lösning av 6,1 g 1-cyklopentyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XVI) i 25 ml myrsyra äterloppskokades i 1 timme. Den varma lösningen filtrerades, 20 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän.

Utbyte 5,9 g (XVII).

Il 66867 45

Amiden (XVII) äterloppskokades i 30 ml 2 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrin och omkristalliserades ur 400 ml etanol. Utbyte 3,4 g (53 %) (XVIII) NMR (se tabell I).

Reaktionsschema: 0

II

f- NCCH2C00H hI^Sh NH2C0NH_\ ~T~,-* t b! -►

\_ Ex 3 a C=W

V ^NH

ό

XIII

o 0

j IT

NaOH »f ''C-H

εΤΤΤ» i [-»η,τ^γε * ^

u N D I

ή ώ

- XV

XIV

0 O

Il {! O

HN/Cv^c-NH2 hcooh nhc- h

Ex 3 c* L | Ex ,3 ti ► I l| -► A^ AA""? ώ "ώ XV! xvil

Ϊ H

NäDH

--► I II > E*3d • ώ

XVIII

Exempel 4

Framställning av 3,7-dihydro-3-cyklohexylmetyl-1H-purin-2,6-dion (XXIV) 66867 46 a) 6-amino-l-cyklohexylmetyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XX) fram-ställdes enligt beskrivningen i exempel 3 a).

b) 6-amino-l-cyklohexylmetyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXI) framställdes enligt beskrivningen i exempel 3 b).

c) 5,6-diamino-l-cyklohexylmetyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXII) framställdes enligt beskrivningen i exempel 2 c).

d) Framställning av 3,7-dihydro-3-cyklohexylmetyl-1H-purin-2,6--dion (XXIV) 2 g 5,6-diamino-l-cyklohexylmetyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXII) aterloppskokades i 10 ml myrsyra i 1 timme. 5 ml kloroform till-sattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtre-rades ifrän. Utbyte 2,1 g (XXIII). Amiden (XXIII) aterloppskokades i 15 ml 2 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HC1. Utbyte 1,7 g (XXIV) NMR (se tabell I).

Reaktionsschema:

II

66867 47 o

NCCH2C0DH

> i k'-► CH_ ό

XIX

0 n

C S

NaOH . Hff^^r-NO

TTT? Jv >-NH_ Ex 4 b * t {-MH *

1 u I

Λ2 -H?

^^xx ^^XXI

S o 1 i 0

H.N^ jj NH2 Hi:DDH HN< ^C-NHC-H

Ex 4 c f c C-NH_ Ex <5 d * J, Il .... -► 2 Λι^£ 2

0 I I

CH_ .· CH_ Ö ö

XXII XXIII

o

li H

rEv N

i yh ί%αα Ί^'Κ'^Κ^'

0 I

6'

XXIV

66867 48

Exempel 5

Framställning av 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetylpropyl)-1H-purin--2,6-dion (XXIX) a) 6-amino-l-(2,2-dimetylpropyl)-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXVI) framställdes enligt beskrivningen i exempel 3 a).

b) Framställning av 6-amino-1-(2,2-dimetylpropyl)-5-nitroso--2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXVII).

Tili en lösning av 7,0 g av XXVI i 50 ml DMSO sattes 8 ml 5 N HC1 och 2,7 g NaN02 löst i 5 ml vatten. Reaktionsblandningen omrördes i 10 minuter vid 50°C varefter 100 ml vatten tillsattes. De röda kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 6 g (XXVII).

c) Framställning av 5,6-diamino-l-(2,2-dimetylpropyl)-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion (XXVIII).

Tili en suspension av 6,0 g XXVII i 100 ml vatten sattes portions-vis 13,0 g natriumditionit. De gröna kristallerna filtrerades ifrän och tvättades med vatten. Utbyte 4,0 g (XXVIII).

d) Framställning av 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetylpropyl)-1H-purin--2,6-dion (XXIX).

4,0 g XXVIII äterloppskokades i 20 ml formamid i 30 minuter. Efter avsvalning tillsattes 30 ml etanol och de gula kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 15 ml DMF. Utbyte 2,0 g (XXIX) NMR (se tabell I).

Reaktionsschema: n 66867 49

O

CH3 NCCH2C00H hn^ch, , NHjCOHH-CKj-^CH, > I ^--►

CH3 Cl* '''NH

f"? CH„ - C - CH.

3 , 3 CH3

XXV

S g

NaOH . H'f HN^'^-too EX5S /^C-KH2 EV^b ^ Λ™2

CH2 Γ. H

CH3 ' f ' CH3 fH-s - | - CH3 th3 ' CH3

XXVI XXVII

? f H

HI^C"c-NH, NH2CHD HW^CV^N\

-► I I 2 -► II CH

E* λ -NH_ > [ L· S

|H2 VH2

CH3 - C - CH3 CH - C - CH

CH3 Jh,

.J

XXVIII XXIX

50

Exempel 6 66867

Framställning av 3,7-dihydro-8-metyl-3-cyklohexylmetyl-1H--purin-2,6-dion (XXX) 1 g 5,6-diamino-l-cyklohexylmetyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXII) äterloppskokades i 5 ml ättiksyra i 1 timme. 2 ml kloroform till-sattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna av amiden filtrerades ifrän. Utbyte 1 g.

Amiden äterloppskokades i 10 ml 2 N NaOH i 1 timme och neutrali-serades därefter med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 80 ml etanol. Utbyte 0,6 g (XXX) NMR (se tabell I).

Exempel 7

Framställning av 3-cyklopentyl-3,7-dihydro-8-metyl-1H-purin--2,6-dion (XXXI) 1,6 q l-cyklopentyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XVI) äterloppskokades i 10 ml ättiksyra i 15 minuter. 10 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna av amiden filtrerades ifrän. Utbyte 2,0 g.

Amiden äterloppskokades i 5 ml 2 N NaOH i 1 timme och neutrali-serades därefter med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 25 ml 80 % etanol. Utbyte 0,7 g (XXXI) NMR (se tabell I).

Exempel 8

Framställning av 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetylpropyl)-8-metyl-1H--purin-2,6-dion (XXXIV) 10,4 g 5,6-diamino-1-(2,2-dimetylpropyl)-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXVIII) äterloppskokades i 75 ml ättiksyra i 1 timme. 50 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 11,4 g. Amiden äterloppskokades i 50 ml 1 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HC1. Utbyte 7,2 g (XXXIV). NMR (se tabell I).

Exempel 9

Framställning av 3,7-dihydro-8-metyl-3-(2-metylpropyl)-1H-purin--2,6-dion (XXXV) 10 g 5,6-diamino-l-(2-metylpropyl)-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion äterloppskokades i 50 ml ättiksyra i 1 timme. 30 ml kloroform tili- 66867 sattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filt-rerades ifran. Utbyte 10,8 g. Amiden äterloppskokades i 30 ml 2 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 50 ml ättiksyra. Utbyte 3,3 g. NMR (se tabell I).

Exempel 10

Framställning av 3-cyklopropyl-3,7-dihydro-8-metyl-1H-purin--2,6-dion XXXVI

En lösning av 6,4 g 1-cyklopropyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimi-dindion (IV) i 20 ml ättiksyra äterloppskokades i 2 timmar. Lös-ningen indunstades. Den erhällna oljan äterloppskokades i 40 ml 2 N NaOH och 10 ml 5 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 1,85 g (26 %) (XXXVI) NMR (se tabell I) .

Exempel 11

Framställning av 3-cyklobutyl-3,7-dihydro-8-metyl-1H-purin-2,6--dion XXXVII

En lösning av 2,2 g 1-cyklobutyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimi-dindion (X) i 10 ml ättiksyra äterloppskokades i 2 timmar. Lös-ningen indunstades. Den erhällna oljan äterloppskokades i 30 ml 5 N NaOH i 1 timme och neutraliserades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 100 ml etanol. Utbyte 0,4 g (18 %) (XXXVII) NMR (se tabell I).

Exempel 12

Framställning av 3,7-dihydro-3-pentyl-1H-purin-2,6-dion XXXVIII

a) Framställning av 6-amino-1-pentyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion utfördes enligt beskrivningen i exempel 3 a).

b) Framställning av 6-amino-1-pentyl-5-nitroso-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion utfördes enligt beskrivningen i exempel 3 b).

c) Framställning av 5,6-diamino-1-pentyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXXIX) utfördes enligt beskrivningen i exempel 5 c).

d) Framställning av 3,7-dihydro-3-pentyl-1H-purin-2,6-dion (XXXVIII).

37,4 g 5,6-diamino-1-pentyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXXIX) äterloppskokades i 50 ml myrsyra i 2 timmar. 50 ml kloroform till-sattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtre- 52 66867 rades ifrän. Utbyte 36,8 g. Amiden äterloppskokades i 50 ml 5 N NaOH i 2 timmar och neutraliserades med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 1,8 1 etanol. Utbyte 18.3 g (XXXVIII) NMR (se tabell I).

Exempel 13

Framställning av 3,7-dihydro-8-mety1-3-pentyl-IH-purin-2,6-dion XXXX

En lösning av 5 g 5,6-diamino-1-pentyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXXIX) i 15 ml ättiksyra äterloppskokades i 2 timmar. Den varma lösningen filtrerades, 15 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 5,5 g.

Amiden äterloppskokades i 25 ml 2 N NaOH i 2 timmar och neutraliserades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 225 ml etanol. Utbyte 2,1 g (37 %) (XXXX) NMR (se tabell I).

Exempel 14

Framställning av 3,7-dihydro-3-(2-metyl-1-butyl)-lH-purin-2,6--dion XXXXI

a) Framställning av 6-amino-1-(2-metyl-1-butyl)-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion utfördes enligt beskrivningen i exempel 3 a).

b) Framställning av 6-amino-1-(2-metyl-1-butyl)-5-nitroso-2,4- - (1Η,3H)-pyrimidindion utfördes enligt beskrivningen i exempel 3 b).

c) Framställning av 5,6-diamino-1-(2-metyl-1-butyl)2,4-(1H,3H)--pyrimidindion (XXXXII) utfördes enligt beskrivningen i exempel 5 c).

d) Framställning av 3,7-dihydro-3-(2-metyl-1-butyl)-1H-purin--2,6-dion XXXXI

17.3 g 5,6-diamino-1-(2-metyl-1-butyl)-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion (XXXXII) äterloppskokades i 30 ml myrsyra i 2 timmar. 20 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 17,0 g. Amiden äterloppskokades i 50 ml 2 N NaOH i 2 timmar och neutraliserades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 400 ml etanol. Utbyte 10 g (XXXXI) NMR (se tabell I).

II

66867 53

Exempel 15

Framställning av 3,7-dihydro-8-metyl-3-(2-metyl-1-butyl)-ΊΗ--purin-2,6-dion XXXXIII

En lösning av 3,2 g 5,6-diamino-1-(2-metyl-1-butyl)-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion (XXXXII) i 8 ml ättiksyra äterloppskokades i 2 timmar. Den varma lösningen filtrerades. 8 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän.

Amiden äterloppskokades i 10 ml 2 N NaOH i 2 timmar och neutrali-serades därefter med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 75 ml etanol. Utbyte 2,0 g (XXXXIII) NMR

(se tabell I).

Exempel 16

Framställning av 3,7-dihydro-3-(3-metyl-1-butyl)-1H-purin-2,6--dion XXXXIV

En lösning av 21 g 5,6-diamino-1-(3-metyl-1-butyl)-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion i 50 ml myrsyra äterloppskokades i 2 timmar. Den varma lösningen filtrerades, 50 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän.

Utbyte 20,2 g.

Amiden äterloppskokades i 25 ml 5 N NaOH i 2 timmar och neutrali-serades därefter med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 500 ml etanol. Utbyte 9,7 g (44 %) (XXXXIV) NMR (se tabell I) .

Exempel 17

Framställning av 3,7-dihydro-8-metyl-3-(3-metyl-1-butyl)-1H-purin--2,6-dion XXXXV

En lösning av 3,5 g 5,6-diamino-1-(3-metyl-1-butyl)-2,4-(1H,3H)--pyrimidindion i 25 ml ättiksyra äterloppskokades i 2 timmar.

Den varma lösningen filtrerades, 20 ml kloroform tillsattes och därefter sakta eter. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 5,2 g.

Amiden äterloppskokades i 25 ml 2 N NaOH i 2 timmar och neutrali-serades därefter med 5 N HC1. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 300 ml etanol. Utbyte 1,9 g (34 %) (XXXXV) NMR (se tabell I).

66867 54

Exempel 18

Framställning av 3,7-dihydro-8-metyl-3-propyl-1H-purin-2,6-dion

XXXXVI

En lösning av 22,6 g 5,6-diamino-1-propyl-2,4-(1H,3H)-pyrimidin-dion i 50 ml ättiksyra äterloppskokades i 2 timmar. 30 ml etanol tillsattes. De erhällna kristallerna filtrerades ifrän. Utbyte 19,8 g.

Amiden äterloppskokades i 80 ml 2 N NaOH i 2 timmar och neutrali-serades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 2,1 1 etanol. Utbyte 9,8 g (38 %) (XXXXVI) NMR (se tabell I).

Exempel 19

Framställning av 3,7-dihydro-3-butyl-8-metyl-1H-purin-2,6-dion

XXXXVII

En lösning av 7,6 g 1-butyl-5,6-diamino-2,4-(1H,3H)-pyrimidindion i 20 ml ättiksyra äterloppskokades i 2 timmar. Lösningen indunsta-des. Aterstoden äterloppskokades i 40 ml 2 N NaOH i 2 timmar och neutraliserades därefter med 5 N HCl. Kristallerna filtrerades ifrän och omkristalliserades ur 350 ml etanol. Utbyte 1,8 g (21 %) (XXXXVII) NMR (se tabell I).

FÖljande exempel illustrerar hur föreningarna enligt uppfinningen kan inkorporeras i farmaceutiska beredningar.

Exempel 20

Aerosol för inhalering

Aktiv substans 1,50 g "Miglyol" (registrerat varumärke) 0,20 g "Frigen" (registrerat varumärke) ad 100,0 g 11/12/113/114 "Frigen" används för att beteckna halogenerade kolväten. "Frigen" 114 är 1,2-diklor-1,1,2,2-tetrafluoretan. "Frigen" 113 är 1,1-di-fluor-2,2-diklortrifluortrikloretan, "Frigen" 11 är triklormono-fluormetan och "Frigen" 12 är diklordifluormetan. "Miglyol" beteck-nar en triglycerid av mättade vegetabiliska oljor, eller en pulver-aerosol där den aktiva substansen är blandad med laktos.

(I

66867 55

Exempel 21 Tabletter

Varje tablett innehaller:

Aktiv substans 20,0 mg

Majsstärkelse 25,0 mg

Laktos 190,0 mg

Gelatin 1,5 mg

Talk 12,0 mg

Magnesiumstearat 1,5 mg 250,0 mg

Exempel 22 Suppositorier

Varje suppositorium innehaller:

Aktiv substans 50,0 mg

Askorbylpalmitat 1,0 mg

Suppositoriebas ("Imhausen H") ad 2000,0 mg

Exempel 23 Injektionslösning

Aktiv substans 2,000 mg

Natriumhydroxid 0,310 mg

Natriumpyrosulfit 0,500 mg

Dinatriumedetat 0,100 mg

Natriumklorid 8,500 mg

Sterilt vatten för injektion ad 1,00 g

Exempel 24

Sublinguala tabletter Varje tablett innehaller:

Aktiv substans 20,0 mg

Laktos 85,0 mg

Agar 5,0 mg

Talk 5,0 mg 56 ft £i ft fi 7

Farmakologiska försök Ο Ό f

Studier av akut toxicitet hos moss NMRI-möss av hankön, med vikt mellan 20-26 g, som fastat i 6 timmar användes vid försöken. Föreningarna, lösta i 0,5 M NaOH och 0,85 % NaCl-lösning (pH 10,6-12,1) administrerades enligt följande: a) Intravenöst 0,1 ml/10g med injektionshastigheten 0,3 ml per minut b) Oralt, 0,1 ml/10 g

Atminstone 7 dosnivier undersöktes. Doserna ökades med faktorn 1,2 i geometrisk progression. Varje dos gavs till 5 djur. Djuren observerades under 14 dagar efter administreringen efter tecken pa toxisk verkan. Extremiteternas position hos döda djur antydde huru-vida de hade avlidit i konvulsioner eller ej.

I studier av akut toxicitet har det observerats att minga xantin-föreningar framkallar konvulsioner. Detta har ocksa upprepade ginger visats gälla för teofyllin. Däremot observerades inga tecken pa konvulsiv aktivitet (sasom toniskt sträckta bakben hos döda djur) hos djur som tillförts föreningar enligt den föreliggande uppfinningen.

Den konvulsiva aktiviteten studerades ocksa genom att langsamt spruta in substanserna i svansvenerna pa albinomoss. Denna studie bekräftade att 1-alkylsubstituerade xantiner (teofyllin och koffein) genomgaende astadkom toniska konvulsioner och att med föreningarna enligt uppfinningen döden inträffade utan tecken pi toniska konvulsioner (Tabell II).

Isolerad marsvinstrakea

Marsvin av bada könen, med vikter mellan 150-250 g avlivades medelst ett slag i huvudet och tappades pa blod. Trakean avlägs-nades och skars i spiraler varvid en eller tva preparationer erhölls. Trakea-preparationerna monterades i organbad innehillande 37-gradig Krebs-lösning genomluftad med karbogen (95 % + 5 % CC^). Den isometriska spänningen, vilken huvudsakligen aterspeglar aktiviteten i cirkulär trakea-muskel, uppmättes med en kraftföränd-ringstransducer. Initialtonus inställdes pa 0,5 g, vilken var den

II

57 6 6 8 6 7 ungefärliga grundtonus som hölls under försöket. Utvärdering av de relaxerande effekterna gjordes när preparationerna hade dragit sig samman tili en stabil tonus med en tillsats av 0/1 ^ug/ml karbokolin tili badet. EC^Q-värden, dvs. de molära koncentrationer av xantin som behövdes för att ästadkomma 50 % av det maximala svaret, erhölls ur logaritmiska koncentrationrespons-kurvor. EC^Q-värdena användes för att beräkna styrkan hos teofyllin i jämförelse med den hos testföreningen. Sedan substansen tvättats ur ätertog trakean sin grundtonus. Den tilläts stabilisera sig i ätminstone 15 minuter innan det var tid för utvärdering av nästa substans. Mellan tva utvärderingar av teofyllin undersöktes effekten av testsubstansen och dess EC^Q-värde jämfördes med medelvärdet för det föregäende och det efterföljande EC^g-värdet för teofyllin.

I tabell II belyses styrkeförhällandena. Teofyllin är definitions-mässigt 1 och ett värde större än 1 anger att substansen är potentare än teofyllin.

Isolerade marsvinshjärtan

Frän de pä blod tappade marsvinen avlägsnades hjärtana omedelbart och övergjöts med syrsatt Krebs-lösning vid 37°C enligt Langendorffs teknik. Hjärtat monterades i ett termostatiskt kontrollerat organ-bad (25 ml) innehällande Krebs-lösning. En med saltlösning fylld och i ena änden öppen polyetylen-kateter infördes i högra ventri-keln genom lungartären. Katetern fixerades vid lungartären med en ligatur just ovanför klaffplanet. Den anslöts tili en tryckmätare (P23 AC) varvid det var möjligt att registrera förändringar i det intraventrikulära trycket. Frän dessa uppmätningar erhölls kontrak-tionsfrekvensen. Testsubstanserna gavs som en engängstillsats tili perfusionslösningen.

Tabell I 66867 NMR data i enheten δ Lösningsmedel DMSO-dg (δ = 2,83) 58

R3 Re N1H N7H

Ex Id D 4161 (VI) 1H 3,20 m 1H 8,35s 11,23b 13,80b 4H 1,22 m

Ex 2d D 4164 (XII) 4H 2,36 m 1H 8,40s 11,43b 13,B3b 1H 5,42 p 2H 3,43 p

Ex 3d D 4132 (XVIII)IH 5,53 p 1H 8,40s 11,43b 13,94b 8H 2,17 m

Ex 4d 0 4138 (XXIV) 2H 4,14 d 1H 8,37s 11,37b 13,90b 11H 1,63 m

Ex 5d D 4034 (XXIX) 2H 4,16 s 1H 8,27s 11,40b 13,84b 9H 1,23 s

Ex 6 D 4137 (XXX) 2H 4,10 d 3H 2,70s 11,27b 13,45b llH 1,60 m

Ex 7 D 4134(XXXI) 1H 5,50 p 3H 2,6Bs 11,30b 13,43b BH 2,20 m

Ex 8 0 4070(XXXIV) 2H 4,08 s 3H 2,67s 11,24b 13,40b 9H 1,23 s

Ex 9 D 4169(XXXV) 2H 4,05 d 3H 2,63s 11,10b 13,27b 1H 2,50 h 6H 1,10 d

Tabell I forts.

NMR data i enheten δ Lösningsmedel DMSO-dg ( δ = 2,83) 66867 59

R3 Rg NlH N?H

Ex 10 D 4180 (XXXVI) 2H 4,20 t 3H 2,67s 11,27b 13,43b 2H 1,95 ra 3H 1,13 t

Ex 11 D 4168 (XXXVII) 2H 4,22 t 3H 2,67s 11,28s 13,43s 4H 1,77 m 3H 1,08 m

Ex 12d D 4175 (XXXVIII) 2H 4,23 t 1H 8,37s 11,43b 13,67b 2H 1,93 p 4H 1,57 m 3H 1,12 t

Ex 13 D 4175 (XXXX) 2H 4,20 t 3H 2,67s 11,23b 13,70b 6H 1,70 m 3H 1,13 t

Ex 14d D 4172 (XXXXI) 2H 4,13 d 1H 8,40s 11,37b 13,52b 1H 2,27 ra 2H 1,50 m 6H 1,10 m

Ex 15 D 4173 (XXXXIII) 2H 4,07 d 3H 2,67s 11,30s 13,47b 1H 2,33 m 2H 1,50 m 6H 1,13 m

Ex 16d D 4177 (XXXXIV) 2H 4,30 t 1H 8,33s 11,37b 13,60b 2H 1,83 m 1H 1,83 m 6H 1,18 d 66867

Tabell I forts.

NMR data i enheten δ Lösningsmedel DMSO-dg ( δ = 2,83) 60

R3 Rg H N'7H

Ex 17 D 4178 (XXXXV) 2H 4,25 t 3H 2,70s 11,27b 13,40b 2H 1,87 m 1H 1,87 m 6H 1,20 d

Ex 18 D 4167 (XXXXVI) 2H 4,05 t 3H 2,67s 11,02b 13,37b 2H 1,98 m 3H 1,10 t

Ex 19 D 4179 (XXXXVII)IH 5,53 p 3H 2,67s 11,28s 13,47b 2H 3,40 m 4H 2,37 m I! 66867 61

Tabell II

Förening Marsvins- Konvulsions- Dödlig- Marsvinshjärta trakea test het Styrka i för-

Styrkeför- möss i.v. mg/kg i.v. hällande till hällande Effekter teofyllin kontra teo- Kronotrop fyllin

Teofyllin 1 toniska konv. 446,3-9,6 1 30/30

Koffein ~1 toniska konv. 391,7—17,7 0,5 20/20 D 4034 XXIX 3 förlust av 519,1-16,6 3 balans, sali-vering D 4070 XXXIV 1,8 förlust av 693,3^22,2 1,5 balans D 4138 XXIV 5 förlust av 543,6-31,7 15 balans, sali-vering D 4137 XXX 4 förlust av 493,1-19,4 10 balans, sali-vering D 4132 XVIII 5,65 förlust av 593i21,9 3,4 balans, sali-vering D 4134 XXXI 5,85 D 4164 XII 3,8 förlust av 519,2-16,86 2,1 balans (klon./ton. konv. 3/10) D 4161 VI 0,5 enstaka ryck- 1030-39,3 ningar och kloniska konv.

(1/10) förlust av balans D 4169 XXXV 10,3 förlust av 488,2-8,1 4 balans, enstaka kloniska konv.

66867 62 VI = 3-cyklopropyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6-dion XII = 3-cyklobutyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6-dion XVIII = 3-cyklopentyl-3,7-dihydro-1H-purin-2,6-dion XXIV = 3,7-dihydro-3-cyklohexylmetyl-1H-purin-2,6-dion XXIX = 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetylpropyl)-1H-purin-2,6-dion XXX = 3,7-dihydro-8-metyl-3-cyklohexylmetyl-1H-purin-2,6-dion XXXI = 3-cyklopentyl-3,7-dihydro-8-metyl-1H-purin-2,6-dion XXXIV = 3,7-dihydro-3-(2,2-dimetylpropyl)-8-metyl-1H-purin-2,6-dion XXXV = 3,7-dihydro-8-metyl-3-(2-metylpropyl)-1H-purin-2,6-dion Förklaring till tabellen

Den vänstra kolumnen anger molära styrkeförhällanden avseende bronkdilatering mellan teofyllin och olika xantinföreningar.

I mellersta kolumnen redogörs för toxiska symptom som inträffat före döden hos moss som erhallit med konstant hastighet intra-venöst insprutad testsubstans. Med teofyllin och koffein erhills genomgiende toniska konvulsioner (konv.), av 30 respektive 20 testade djur hade 30 respektive 20 utpräglade toniska konvulsioner. övriga föreningar testades vardera pi 10 djur och i inget fall framkallades toniska konvulsioner. Det kan emellertid konstateras, att ett fatal djur som erhallit D 4164, D 4161 och D 4169 upp-visade konvulsioner av klonisk typ eller av blandad klonisk/tonisk typ, med dock av mycket moderat intensitet i jämförelse med den effekt som kunde ses med teofyllin och koffein. Kolumnen längst till höger anger kardiotonisk aktivitet som positiv kronotrop potens.

II

66867 63 Jämförelsetest

Tre föreningar enligt uppfinningen (exemplen 9, 15, 19) jäm-fördes även med avseende pä biverkningarna med tre föreningar enligt US-patentet 4 089 959 med en för övrigt likadan struktur men uppvisande metyl i 1-ställningen i stället för väte. I nämnda patent beskrivs föreningar med värdefulla egenskaper som inverkar pä hjärtats och andningsorganens funktion. Jämförelsen utfördes genom att mätä den spontana motoriska aktiviteten under begynnel-sen av den aktiva perioden (5 min) efter det försöksdjuren pla-cerats i en Motron-aktivitetsmätanordning. De använda doserna valdes pä basen av den relativa effekten pä luftstrupens glatta muskel. Varje förening testades i tre grupper, envar omfattande tre försöksdjur. Genom att giva föreningarna intraperitonealt 30 min före mätningen säkrades en tillräcklig absorptionstid för att inverkan pä beteendet skulle vara optimal. Resultaten framgär ur bifogade figur.

Det framgär ur resultaten att föreningarna enligt uppfinningen ej päverkade beteendet, emedan däremot föreningarna enligt nämnda patent hade en depressiv effekt, djuren blev avtrubbade och slöa. En sädan sederande effekt skulle hos ett läkemedel använt pä människan göra patienten oförmögen tili aktiviteter som förut-sätter en hög grad av vakenhet, säsom bilkörning.

Claims (2)

66867 64 Patenttivaatimukset 1. Analogiamenetelmä kaavan 0 H HN C \ I II \ N ^ C\ n/" ^ I H1 mukaisen terapeuttisesti aktiivisen yhdisteen tai sen fysio- logisesti sopivan suolan valmistamiseksi jossa kaavassa R on n-propyyli, n-butyyli, isobutyyli, n-pentyyli, 2-metyylibutyyli, 3-metyylibutyyli, 2,2-dimetyylipropyyli, syklopropyyli, syklo- butyyli, syklopentyyli tai sykloheksyylimetyyli, ja R on vety ..2 1 tai metyyli, edellyttäen, että R on metyyli kun R on n-propyyli, n-butyyli tai isobutyyli, tunnettu siitä, että yhdiste, jolla on kaava 0 H HN C-NH- I II ^n/c-nh2 0 I R1 saatetaan reagoimaan sellaisen yhdisteen kanssa, jolla on kaava ? R -X 1 2 joissa kaavoissa R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, ja 2 X on -COOH, -CONH2 tai -OC-O-CO-R , ja mikäli tarpeellista dehydrataan saatu tuote, minkä jälkeen saatu yhdiste muutetaan haluttaessa fysiologisesti sopivaksi suolaksi. Il 66867 65 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan yhdiste, jolla on kaava 0 " H HN C \ ' 11 f' ^ n /'c\n y 0 tai sen fysiologisesti sopiva suola, jossa kaavassa R^ on n-pentyyli, 2-metyylibutyyli, 3-metyylibutyyli, 2,2-dimetyyli-propyyli, syklopropyyli, syklobutyyli, syklopentyyli tai sykloheksyylimetyyli. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan yhdiste, jolla on kaava 0 H HN C N. I II J>CH /m/s R1 tai sen fysiologisesti sopiva suola, jossa kaavassa R tarkoittaa samaa kuin patenttivaatimuksessa 1. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan yhdiste, jolla on kaava 0 " H \ xN\ HN C \ 1 1 / ^•C\N /C\N V 0 Λ 1 _i 66867 66

1. Analogiförfarande för framställning av en terapeutiskt aktiv förening med formeln 0 11 c H | Il C-R2 1 ^ c ^ o R1 eller ett fysiologiskt acceptabelt sait därav, i vilken formel 1 R är n-propyl, n-butyl, isobutyl, n-pentyl, 2-metylbutyl, 3-metylbutyl, 2,2-dimetylpropyl, cyklopropyl, cyklobutyl, 2 cyklopentyl eller cyklohexylmetyl och R är väte eller metyl, 2 1 med det förbehället, att R är metyl da R är n-propyl, n-butyl eller isobutyl, kännetecknat av att en förening med formeln 0 II HN C-NHj I II ^C-.N^C-NH2 0 ' R1 omsättes med en förening med formeln

2 R -X 1 2 i vilka formler R och R har samma betydelser som ovan och X är -COOH, -CONH2 eller -OC-O-CO-R1, och vid behov dehydreras den erhällna produkten, varefter den erhällna föreningen vid önskan omvandlas tili ett fysiologiskt acceptabelt sait. II Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat av att man framställer en förening med formeln