FI66270C - Elektriskt vaermeelement - Google Patents

Description

fiSr^l M (,i)^«w«-WTusjULicAisu 66270

JEf m l J '' oTLAecNiNcssimiFT

(^5) Patent aeddolnt ^ ’ (51) KvJKLpm.a} H 05 B 3/72 SUOMI—FINLAND <*> 800707 (21) HifciwI^IM— AiHlwtini*·! 07.03.80 (23) AHmfiNt—GHtlflMCafef 07.03.80 (41) TMwHUhW-MNHeRtMMg 10.09.80

Patentti- ja rekisteri had Itltt fm tWhttmntMiwm h haijMInnw irrm.

Patant- och reflsterstyrelsen ' ' AmMim«1*4«ehMUkrftaM^iMnrat 31.05.81« (32)(33)(31) Pnrftty li|M ***** 09.03.79

Saksan Li i ttotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2909238.¾ Toteennäytetty-Styrkt (71) Karl Fischer, Am Gänsberg 23, D-7519 Oberderdingen, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Karl Fischer, Oberderdingen, Gerhard Gössler, Oberderdingen,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Sähkökuumennuselementti - Elektriskt värmeelement

Keksinnön kohteena on sähkökuumennuselementti ruokien tai sentapaisten kuumentamiseksi, jossa on metallista oleva yläosa, jonka yläpuoli muodostaa keittopinnan, kuumennuselementin alapuolen peittävä, metallinen alaosa, yläosan ja alaosan väliin muodostettu tila ja ainakin yksi tilaan sovitettu, metallivaipalli-nen putkikuumennuskappale, jossa on tasainen suuri kosketuspinta yläosan alapuolta vasten ja joka on asetettu yläosan alapuolelle lämpöä johtavaan yhteyteen.

Miljoonakertaisesti oikeaksi todetuissa, Euroopassa yleisesti käytetyissä keittolevyissä, jollaiset ovat tunnetut esim. DE-ha-kemusjulkaisusta 2 620 004 ja vastaavasta US-patenttijulkaisusta 4 122 330, on valukappale alasivulla oleviin uriin upotusmassaan sijoitettuine kuumennuskierukkoineen. Tätä keittolevyä pyritään parantamaan edelleen säilyttäen sen edut siten, että lämpökapasiteetti ja paino ja vastaavasti materiaalin kulutus saadaan pienemmiksi. Vaikka tunnetun keittolevyn hyötysuhde on hyvä muuttumattomassa tilassa, voitaisiin pienemmällä lämpökapasiteetilla edelleen 66270 säästää energiaa lyhyiden keittotapahtumien (keittämisen alkuvaiheen) yhteydessä.

Edelleen tunnetaan keittoelementtejä, jotka muodostuvat kie-rukkamaisesti sovitetuista kuumennuskappaleista, joilla on kolmionmuotoinen poikkileikkaus, omaten suurennetun yläkosketuspinnan, jolle keittoastiat asetetaan. Tällaiset keittolevyt ovat tulleet tunnetuiksi esim. GB-patenttijulkaisusta 76 78 87 ja DE-hakemusjulkaisusta 2 751 991 (vastaava US-patenttihakemus 961 837, jätetty 17. marraskuuta 1978, keksijä Berhard Gössler). Pienen lämpökapasiteet-tinsa vuoksi niillä on erityisesti keittotapahtuman alkuvaiheessa erittäin hyvä hyötysuhde. Kuitenkin on usein havaittu häiritseväksi, että kuumennuskappaleet ovat avonaiset ja ne ovat vaikeasti puhdistettavissa. Edelleen GB-patenttijulkaisun 76 78 87 mukaisen ratkaisun yhteydessä keittolevy läpäisee ylivirtaavan keitettävän aineen, mikä on erittäin haitallista.

US-patenttijulkaisu 22 99 596 kuvailee suoritusmuotoa, jossa puolisuunnikkaan muotoiset kuumennuslistat yhdistetään samoin puoli-suunnikkaan muotoisten välikappaleiden välityksellä likimain tasaiseen levyyn. Tämä levy on kuitenkin vaikea valmistaa eikä se voisi käytännössä tulla yleiseksi.

Edelleen tunnetaan US-patenttijulkaisuista 3 191 003, 3 632 983 ja 3 798 189 niin kutsutut lasikeramiikka-liedet, joissa keittopinta muodostuu lasikeramiikka-levystä ja jotka kuumennetaan alhaaltapäin kosketuskuumennuksella kierckkamaisesti kierretyillä kuumennuskappaleilla, joilla on kolmikulmion muoto. Näiden lasike-ramiikka-levyjen etuna on tosin suljettu yläkeittopinta, joka voi mahdollisesti myös ulottua useiden keittokohtien yli, mutta niillä on se epäkohta, että lasikeramiikka-levy on huono lämmönjohdin ja siten lämmönsiirtyminen sen alasivulta sen yläsivulle ja lämmönja-kautuminen ovat huonot. Kuumennuselementit täytyy saattaa erittäin korkeisiin lämpötiloihin riittävän energian saamiseksi perille ja tämän energian tarkka säätö aiheuttaa vaikeuksia.

Paremman lämmönjakautumisen aikaansaamiseksi on US-patentti-julkaisuista 3 674 983 ja 3 686 477 jo tullut tunnetuksi lasikera-miikkakuumennuksen suoritusmuoto, jossa lasikeramiikka-levyn ja kuumennuselementtien väliin on sovitettu alumiinilevyä oleva lämmön-jakolevy, jolle kuumennuskierukat on juotettu. Tämä ratkaisu lienee kuitenkin käytössä erittäin kriittinen alumiinin alhaisen sula-mislämpötilan ja korkeiden tarvittavien kuumennusjohtimien lämpöti- 66270 lojen vuoksi eikä paranna lasikeramiikka-levyn oleellisia ongelmia .

lopuksi ovat DE-hakemusjulkaisusta 2 021 177 ja US-patentti-julkaisusta 3 826 898 tulleet tunnetuiksi yritykset saada aikaan sähkökeittolevyjä, joiden ylälevy on yhdistelmämateriaalia, esim. kuparia kahden ruostumatonta terästä olevan peitelevyn välissä, jotka kuumennetaan alasivulta päin niille kiinnitettyjen ja juotettujen kuumennuskierukoiden avulla. Yhdistelmälevy mahdollistaa tosin hyvän lämmönjakautumisen, mutta se ei ole kuitenkaan hyvin vähäinen lämpökapasiteetiltaan. Edelleen aiheuttaa kuumennuskierukoiden juottaminen vaikeuksia sarjatuotannossa.

Jos juottamista ei suoriteta, niin lämpökosketus on huono. Edelleen on saksalaisesta hyödyllisyysmallisuojasta 7 811 510 tullut tunnetuksi kuumennuselementti, jossa kuumennuskierukkaa ympäröin kiinteästi peitelevy. Tällöin johtuu kuitenkin hyvin paljon lämpöä ja menee hukkaan.

Tekniikan tämän tason huomioon ottaen on keksinnön tehtävänä saada aikaan sähkökuumennuselementti, joka on helppo valmistaa ja joka myös pitkän käyttöajan jälkeen säilyttää vielä hyvän lämmönsiirron kuumennuselementistä kuumennettavaan ruokaan.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaiselle sähkökuumen-nuselementille, tunnusomaisesti siten, että tilassa on tyhjö ja että ylä- ja/tai alaosa on muodostettu peräänantavaksi siten, että ne tyhjötilaan vaikuttavan ilmakehän paineen vaikutuksesta puristavat putkikuumennuskappaleet yläosan alapuoleen.

Tyhjiötä käytetään joka tapauksessa kuumennuskierukan asettamiseksi yläosan alasivulle, jossa ei ole uria ja joka on oleellisesti sileä. Erään suoritusmuodon yhteydessä suoritetaan kuumennuskierukan ja yläosan välinen juottaminen tyhjiössä, jolloin tyhjiö toisaalta varmistaa hyvän sijoituksen ja toisaalta mahdollistaa moitteettoman juottamisen. Tyhjiö voidaan sen jälkeen säilyttää tilassa, vaikkei tämä enää ole ehdottoman välttämätöntä.

Erään toisen edullisen suoritusmuodon yhteydessä, jossa tyhjiö säilytetään käytössä, huolehtii ilmanpaine, joka vaikuttaa evakuoituun tilaan, ylä- ja/tai alaosan peräänantavan ratkaisun 4 66270 yhteydessä siitä, että kuumennuskierukka on asetettu yläosan ala-sivulle lämpöä johtavaan kosketukseen. Tällöin on myös mahdollista sijoittaa eristys kuumennuskierukan ja alaosan väliin. Edelleen on edullista antaa kuumennuskierukan tukeutua sisäpuoliselle tukile-vylle, kun yläosa on tehty peräänantavaksi. Täten huolehditaan erittäin peräänantavasta ja mukautumiskykyisestä yläosasta huolimatta siitä, että useimmissa tapauksissa olemassa olevat kuumennuskappa-le-kierukat pysyvät Iitteinä ja tasaisina.

Keksinnön avulla saadaan aikaan sähkökuumennuselementti, joka mahdollistaa hyvän lämmönsiirron kuumennuskierukasta keitettävään aineeseen. Ylä- ja alaosan suhteellisen pienen massan ansiosta, jotka osat voivat olla levyä, esim. ruostumatonta teräslevyä, on lämpökapasiteetti hyvin pieni, niin että hyötysuhde on hyvä sekä jatkuvassa käytössä että myös jaksottaisessa käytössä. Edullisen, keittolevyksi tarkoitetun käytön ohella voi keksinnön mukainen kuumennuselementti olla muotoiltu myös siten, että yläosa muodostaa välittömästi säiliönseinän, esim. sähköllä toimivan vedenkeittimen seinän.

Keksinnön edullisia suoritusesimerkkejä on esitetty piirustuksissa ja seuraavassa niitä selitetään lähemmin.

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti keittolevyksi tehdyn kuumennus-elementin kaavamaista poikkileikkausta.

Kuviot 2-4 esittävät suoritusmuotojen yksityiskohtia.

Kuvio 5 esittää kaarevan pohjan omaavaa keittoastiaa varten tarkoitettua kuumennuselementtiä.

Kuvio 6 esittää vedenkeittimen ja kuumennuselementin poikkileikkausta.

Kuvio 7 esittää edelleen erään edullisen suoritusmuodon leikkausta.

Kuvio 8 esittää kuvion 6 muunnelman yksityiskohtaa.

Kuvio 9 esittää edelleen erästä suoritusmuotoa poikkileikkauksena .

Kuviossa 1 esitetty sähkökuumennuselementti 11 muodostuu ruostumattomasta teräslevystä (0,3 - 0,6 mm paksusta) ja siinä on yläosa 12, joka sisältää tasaisen, renkaanmuotoisen kuumennuspinnan 13, ympäri kiertävän, sivulle muotoillun laipan 14, alaspäin suunnatun renkaanmuotoisen reunan 15 ja sisemmän, samoin renkaanmuotoi- 5 66270 sen reunan 16.

Renkaanmuotoisen kuumennusalueen alasivua peittää samoin kohomeistetystä levystä muodostuva alaosa 17, jossa on samoin ulompi ja sisempi, alaspäin suunnattu reuna 18, 19. Kuumentamattomaan keskivyöhykkeeseen on sijoitettu lieriönmuotoinen hylsy 20, jossa on ylempi ja alempi laippa ja joka voi vastaanottaa lämpötilan tuntorasian, esim. automaattisen lämpötilan säätimen 41 liikkuvan tuntorasian 40.

Laippaa 14 vasten nojautuu levyrengas 21, joka muodostaa liesilevylle tai keittosyvennykseen 44 tukeutuvan ylisyöksyreunan 21.

yläosan 12 ja alaosan 17 välissä on tila 22, jossa sijaitsevat spiraalinmuotoisesti sovitetut kuumennuskierukat 23. Kuumennus-kierukoissa on metallivaippa ja upotettuna olevia kuumennusvastuksia. Vaippa on muotoiltu kolmionmuotoiseksi, niin että kuumennus-kierukoiden 23 ylin, oleellisesti tasainen kolmion sivu on sisältäpäin kuumennuspintaa 12 vasten, kun taas niillä on alaosassa kolmion kulman alueella ainoastaan viivanmuotoinen kosketus.

Kuumennuskierukat 23 on viety alaosan alaspäin suunnatun nysän 42 läpi tiivistäen.

Ylä- ja alaosan yhdistäminen ja kuumennuskierukan yhdistäminen näihin tapahtuu tyhjiössä juottamalla. Tätä varten asetetaan levyosien ja kuumennuskierukoiden väliin juottokalvo tai sirotellaan juottojauhetta ja tilan 22 evakuoimisen jälkeen suoritetaan juottaminen kuumentamalla yksikkö. Kuumentaminen voi tapahtua myös induk-tiivisesti. Täten muodsotuu hyvin tukeva keittolevy, joka ei ole taipuvainen vääntymään. Kun kuumennuskierukat juotetaan yhteen myös alaosan kanssa, muodostuu jäykkä kerrosrakenne.

Kuviossa 2 on esitetty suoritusmuoto, jossa alaosaan 17' on tehty kartiomainen, ylöspäin suunnattu lovi 24, joka takaa juottamisen yhteydessä ylä- ja alaosan välisen etäisyyden säilyttämisen.

Tukielementtejä 24 voi olla myös yläosassa tai vastaavasti ylä- ja alaosassa.

Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa on ulkolaipassa 14 alempi oleellisesti tasainen pinta ja siihen liittyvä viiste, joka johtaa keittopinnalle 13. Kuviossa 3 on laippa sitä vastoin muodostettu kuumennuspintalevyn 180°:na taivutuksena. Tämä laippa 66270 voi levätä joko välittömästi tai ylisyöksyreunan välityksellä keittosyvennyksen pinnalla.

Kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa on sekä ylä- että alaosassa alaspäin suunnattuja painanteita 26, jotka sijaitsevat kulloinkin kuumennuskierukoiden välissä ja sen vuoksi muodostavat tavallisesti spiraalimaisen kuvion ylä- ja alasivulle. Näiden painanteiden tehtävänä on toisaalta pintojen jäykistäminen, mutta ne mahdollistavat kuitenkin laajenemisen säteittäisessä suunnassa. Erityisen edullista on, kun nämä painanteet kohomeistetään juottamista seuraavan asennoimistapahtuman aikana.

Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa on samoin painanteita 26, kuitenkin ainoastaan yläosan alueella. Laippa 14' on suunnattu ylöspäin ja vinosti alaspäin ja se muodostuu yhteen juotetuista tai hitsatuista ylä- ja alaosan 12", 17" reunoista. Se muodostaa täten itse ylisyöksyreunan.

Kuvio 5 esittää kuumennuselementtiä 11b, joka vastaa perusrakenteeltaan kuvion 1 mukaista elementtiä. Kuitenkin ovat sekä yläosa 12b että myös alaosa 17b pallonmuotoisesti kaarevat, niin että keittpinnalla 13b on kovera muoto. Tähän voi olla vietynä kaarevan pohjan omaava keittoastia 36, esim. kiinalainen Wok. Kaareva muoto saa aikaan lisäjäykistämisen. Myös tässä tapauksessa on sijoitettu keskeinen tuntorasia, jolloin keskeinen tuntoaukko huolehtii lisäksi ylä- ja alaosan välisestä yhdessä pitämisestä.

Kuviossa 6 on esitetty vedenkeitin 31, jossa on kannen, putken ja pohjan 33 omaava astia 32, jonka pohjan muodostaa kuumen-nuselementin yläosa 12a, joka kuumennuselementti on sovitettu ylöspäin avonaisen maljan muotoiseen koteloon 34, joka seisoo tukijaloilla .

Yläosa 12a muodostaa astian seinän tai vastaavasti astian pohjan, kun taas alaosa 17a on juotettu tähän kiinni. Liitosalueella on peitepinta ja kuumennuspinta suunnattu ylöspäin ja juotettu yhteen astian 32 seinän kanssa. Kuumennuskierukat 23 on juotettu kiinni tyhjiössä. Astiasta ja kuumennuselementistä muodostuva yksikkö kiinnitetään ruuvipulteilla 35 koteloon 34.

Kuviossa 7 on esitetty sähkökuumennuselementin erittäin edullinen suoritusmuoto, jossa yläosa 12c muodostuu erittäin ohuesta, 7 66270 ruostumatonta terästä olevasta levystä, jonka paksuus on 0,2 -0,3 mm. Tässä levyssä on tasaisia alueita, jotka muodostavat varsinaisen keittopinnan 13c ja ovat alapuolelta pintakosketuksessa kolmionmuotoisen poikkileikkauksen omaavien, kierukanmuotoisesti sovitettujen kuumennuskierukoiden 23 kanssa. Kuumennuspinta-aluei-den 13c väliin on kohomeistetty painanteita 26c, jotka lisäävät ohuen yläpinnan peräänantavuutta ja joustavuutta.

Reuna-alueelta on yläosa suunnattu maljamaisesti viistosti alaspäin ja varustettu reunajäykisteellä 50 samoin alaspäin suunnatun alaosan 17c ulkoreunan 51 ympäriltä. Tällä alueella on molemmat osat juotettu tai hitsattu tiiviisti toisiinsa.

Alaosa 17c muodostuu oleellisesti paksummasta levymateriaalis-ta ja muodostaa tukevan kantokuoren. Se tarttuu reunallaan 14c liesilevyn 44c ylöspäin suunnatun reunan päälle yli ja se kiinnitetään sangalla 52 ja alaosaan 17c hitsatun keskipultin 53 avulla liesilevylle 44c.

Tasaisesti maljamaiseen alaosaan 17c on sovitettu eristys-kerros 54, joka voi olla haluttua lämpöä kestävää, lujaa, kuitumaista tai rakeistettua eristysainetta, joka on edullisesti muotoiltu levyn muotoon. Edullinen on tavaramerkillä "Fiberfrax" tunnettu epäorgaaninen kuituaine.

Eristysaineen 54 päällä on tukilevy 55, joka on metallia tai jäykkää eristysainetta. Tasaiseen tukilevyyn 55 nopeutuvat kolmionmuotoisten kuumennuskierukoiden 23 alahuiput.

Alaosaan 17c on sijoitettu aivan reuna-alueelle putkenmuotoi-nen imunysä 56, joka työntyy kuumennuskierukoiden ympärille muodostettuun tilaan 22c. Imunysän 56 välityksellä evakuoidaan ylä- ja alaosan välinen tila 22c. Imunysää puristetaan sitten alapäästään 57 ja juotetaan tai hitsataan tiiviisti, niin että tyhjiö säilytetään. Siten painuu suhteellisen ohut, kalvomainen yläosa 12c ilmakehän paineen vaikutuksesta alaspäin ja puristuu kuumennuskierukoille 23, jotka puolestaan painuvat levylle 55, joka eristyskerroksen 54 välityksellä lepää alaosalla 17c. Kun käytetään hyvin pehmeää, esim. rakeistettua ainetta olevaa eristyskerrosta, olisi myös mahdollista yhdistää tukilevy 55 tukien välityksellä alaosaan 17c, jolloin kuitenkin olisi luotava mahdollisimman vähän lämpösiltoja alaosaan päin.

66270 Tämän kuumennuselementin yhteydessä vastaa alaosa 17c riittävästä kannatusvaikutuksesta, eristys alasivuun päin on erinomainen ja kuumennuskierukoiden kosketus kalvomaiseen yläosaan ylläpidetään jatkuvasti ilmanpaineen vaikutuksella. Tällöin huolehtii tukilevy tasaisesta pinnasta, vaikka yläosa itse on taipuisa. Tyhjiö myötävaikuttaa hyvän eristyksen saamiseen alasivuun päin. Ennen kaikkea on kuumentamisen alkaessa kuumennettava massa hyvin vähäinen. Se koostuu käytännöllisesti ottaen kuumennuskierukoista ja erittäin ohuesta yläosasta. Saadaan siis aikaan lämpökapasiteetiltaan hyvin pieni keittolevy, joka on eristetty mitä parhaiten alaspäin ja joka tuottaa hyvät hyötysuhteet sekä jatkuvassa että jaksottaisessa käytössä. Keittopinta on kuitenkin suljettu ja helppo puhdistaa ja keitettävä aine ei voi tihkua läpi.

Kuvio 8 esittää suoritusmuotoa, jossa kuumennuselementti on reunanmuotoiluun saakka samanlainen kuvion 7 mukaisen elementin kanssa. Se on sovitettu liesisyvennykseen, joka muodostuu liesi-levystä 44d ja siihen muotoillusta maljamaisesta syvennyksestä 58, johon kuumennuselementti on sovitettu. Syvennyksen 58 viistosti ylöspäin laajenevien seinien vuoksi myös kuumennuselementin reuna 14d on tehty kartiomaiseksi ylöspäin laajeten vastakohtana kuviolle 7 yläosan ja alaosan yhdistämisen ollessa muuten samanlainen, niin että kuumennuselementti liittyy sopivasti syvennykseen 58.

Kuvio 9 esittää suoritusmuotoa, jossa on jonkin verran paksumpaa levyä, 1 - 2,5 mm paksua, oleva yläosa 12e, jonka yläsivu muodostaa tasaisen keittpinnan 13e. Reunat 50e on viistottu kartio-maisesti alaspäin ja ne ympäröivät liesilevyn 44e ylöspäin suunnattua reunaa. Reuna 50e on yhdistetty tiiviisti alaosan 17e kanssa, joka on valmistettu ohuen aallotetun ja peräänantavan meta11ikäIvon muotoon erittäin ohutseinäisestä levystä (0,2 - 0,3 mm). Eristys-kerros 54e sijaitsee tässä maljamaisessa metalipalkeessa. Tässä tapauksessa eristyskerros muodostuu muodonpitävästä eristysmateriaalista ja sen vuoksi kuumennuskierukan 23 alasivu on välittömästi eristyskerroksella 54e. Ylä- ja alaosan välinen tila 33e on evakuoitu, niin että joustava alaosa 17e painaan ilmanpaineen alaisena eristyskerrosta 54e kuumennuskierukoita vasten ja painaa nämä lepäämään pinnallaan yläosan 12e alasivua vasten. Kun puhutaan tyhjiöstä, niin että on tarkoitettu tiettyä pienennettyä ilmanpainetta.

9 66270

Tyhjiön ei tule olla kovin voimakas, koska vastaavat voimat riittävät enimmäkseen jo vähäisen tyhjiön yhteydessä. Tyhjiön suuruudella voidaan kuvion 9 yhteydessä määrätä myös levyn 12e tietty taipuminen sisäänpäin. Koska normaalisti kuumennetut keittopinnat lisäksi pyrkivät kaareutumaan ylöspäin, vaikuttaa ilmanpaine tässä tapauksessa vastakkaiseen suuntaan ja huolehtii yläosan ja tyhjiön mitoituksen ollessa oikea siitä, että tasaisuus säilytetään.

On huomattava, että keksinnön mukainen kuumennuselementti on kevyt ja se voidaan valmistaa pienen lämpökapasiteetin omaavaksi. Tällöin on lämmönsiirtyminen keittopintaan erittäin hyvä, koska kuumennuskappaleet ovat suurella pinnallaan tätä pintaa vasten tai ne on jopa juotettu kiinni. Sitä vastoin on lämpöhäviöt alaspäin vähennetty. Kokonaisrakenteen jäykkyys on suuri. Ylä- ja alaosan välisen tyhjiön ansiosta on myös se, ettei syöpymistä tai hapettumista esiinny sisäalueella ja se vähentää myös konvektiolämpö-häviöitä.

Claims (19)

1. Sähkökuumennuselementti aterioiden tai vastaavien kuumentamiseksi, jossa on metallista oleva yläosa (12), jonka yläpuoli muodostaa keittopinnan (13), kuumennuselementin alapuolen peittävä, metallinen alaosa (17) , yläosan (12) ja alaosan (17) väliin muodostettu tila (22) ja ainakin yksi tilaan (22) sovitettu, metallivaipallinen putkikuumennuskappale (23), jossa on tasainen suuri kosketuspinta yläosan (12) alapuolta vasten ja joka on asetettu yläosan (12) alapuolelle lämpöä johtavaan yhteyteen, tunnettu siitä, että tilassa (22) on tyhjö ja että ylä-ja/tai alaosa (12,17) on muodostettu peräänantavaksi siten, että ne tyhjötilaan (22) vaikuttavan ilmakehän paineen vaikutuksesta puristavat putkikuumennuskappaleet (23) yläosan (12) alapuoleen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuumennuselementti, tunnettu siitä, että yläosan (12) ja alaosan (17) välinen, kuumennuskierukat (23) sisältävä tila (22) on suljettu pysyvästi ja evakuoitu.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuumennuselementti, tunnettu siitä, että kuumennuskappaleilla (23) on kolmionmuotoinen poikkileikkaus, että ne yhdellä kolmion sivullaan lepäävät yläosan (12) alasivua vasten ja yhdellä kolmion kulmallaan alaosaa (17) vasten.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että se on tehty keittolevyksi, jossa on keittopinta (13), jolle keittoastia (36) voidaan välittömästi asettaa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että yläosa (12a) muodostaa säiliön seinän, esim. vedenkeittimen tai sen tapaisen seinän.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että siinä on ulkoinen laippa (14) liesisyvennyksen osan yli menevän ylisyöksyreunan (21) vastaanottamiseksi .

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että ulkoinen laippa (14',14c, 14d) muodostaa liesilevyn osan kanssa yhteistoiminnassa olevan reunan. 66270

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että siinä on keskeinen aukko, jonka alueelle on tehty yläosasta (12) alaspäin muotoiltu yläosan reuna (16), joka on yhdistetty tiiviisti alaosaan (17).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että yläosassa (12) ja alaosassa (17) on kummassakin alaspäin suunnatut ja toisiinsa kiinni juotetut tai hitsatut reunat.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että kuumennuskierukat sisältävän tilan (22) läpi työntyvät tukielementit (24, 25).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että yläosassa (12) ja/tai alaosassa (17) on kuumennuskappaleiden (23) välissä olevilla alueilla edullisesti kierukanmuotoisia tai ympäri kiertäviä painanteita (26, 26c).

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että kuumennuskappaleiden (23) ulosjohtaminen tilasta (22) tapahtuu alaosan (17) nysämäisissä läpivientiaukoissa (42) ja kuumennuskappaleet (23) on juotettu tai hitsattu tiiviisti nysien reunoihin.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että yläosa (12) ja kuumennus-kierukka (23) on juotettu toisiinsa kiinni tyhjiössä.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että ylä- ja/tai alaosa (12, 17) ovat ohutta levyä.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että tiivis yhdistäminen tapahtuu ulkolaipan (14c, 14d) alueella ja ylä- ja alaosa (12, 17) on siellä kiinnitetty toisiinsa reunoistaan.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että ylä- ja/tai alaosa (12c, 17c; 12e, 17e) on tehty siten peräänantaviksi, että ne avakuoi-tuun tilaan (22) vaikuttavan ilmakehän paineen vaikutuksen alaisina puristuvat kuumennuskierukoita (23) yläosan (12c,12e) alasivua vasten . 12 66270

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen kuumennuselementti, tunnettu siitä, että ylä- tai alaosa (12c, 17e) on tehty ohutseinäiseksi kalvon tapaan laajenemisalueineen ja toinen osa (17c, 12e) on tehty paksuseinäisemmäksi omaten kuumennuselementin kannattamiseen riittävän jäykkyyden.

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuumennus-elementti, tunnettu siitä, että tilaan (22) on sijoitettu eristyskerros (54).

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen kuumennuselementti, tunnettu siitä, että eristyskerroksen (54) ja kuumennus-kierukoiden (23) välissä on tukilevy (55). 13 66270