FI66165B - Anordning foer kroekning av glasskivor - Google Patents

Description

----- r»l nn KUULUTUSJULKAISU

jNha ® ^ utlAggningsskript 6 6165 (SI) Kv.Hu/lM.a3 C 03 B 23/025 SUOMI—FINLAND ¢0 793708 (22) Hiluml^Mvl·— RuiBlniligriig 26.11.79 ' (23) AMnpaM—GNttglMnfcg 26.11.79 (41) Mk[»IfclMlut — Wvk offnif 28.05.80

Pmtanttl- ]· rekisteri halittu· «Λ ιλμμμμΙιΜΜΜημι.··

Pstent* och reffsterstyrelssn 1 ’ AmMam ο5> 31 - 05-84 (32)(33)^1) W**r «ewHww—eetikd F«erk* 27.11.78

Ranska-Frankrike(FR) 7833*»78 (71) Saint-Gobain Industries, 62, Bid. Victor Hugo, Neuilly-sur-Seine,

Ranska-Frankr i ke(FR) (72) Maurice Nedelec, Versailles, Claude Presta, Courbevoie, Francois Vitoux, Thourotte, Ranska-Frankrike(FR) (7**) Berggren Oy Ab (5*0 Laite lasilevyjen kupertamiseksi - Anordning för krökning av glasskivor

Esillä oleva keksintö koskee laitetta muovautuvassa tilassa olevan levyn säädettävää kupertamista varten etukäteen määrättyyn kaarevuuteen levyn pituussuunnassa ja mahdollisesti poikkisuunnassa samalla kun levy kulkee eteenpäin pääpinta muotoilualustaan tukien. Seuraavassa käytetään ainoastaan ilmausta lasilevy, tietäen, että kyseessä voi olla muutakin ainetta olevat laatat.

Ranskalaisesta patenttijulkaisusta 1 476 785 tunnetaan se, että kuperrusmuottina käytetään joukkoa kaarevia tankoja, joista jokaisen suuntaa sen päiden kautta kulkevan akselin varassa voidaan muuttaa. Näitä tankoja, jotka alunperin lepäävät samassa tasossa, voidaan säätää pystyyn tästä tasosta joko yksilökohtaisesti tai kaikki yhdessä, niin kuin on selitetty yksityiskohtaisesti ranskalaisessa patenttihakemuksessa 2 312 463, niin että muodostuu muotoilualusta, jonka muotoon lasilevyt mukautuvat kulkiessaan sen yli. Tällaiset järjestelmät ovat varsin tyydyttäviä silloin, kun tahdotaan yhteen suuntaan kuperrettua lasia. Niillä ei kuitenkaan voi valmistaa kahteen suuntaan kaarevia, etenkin automark-kinoita varten tarkoitettuja lasilevyjä.

2 661 65 US-patenttijulkaisussa 3 409 422 on jo ehdotettu kaksoiskaarevia kaasutyyny-muotoilulaitteita, mutta niissä ne modifikaatiot, jotka on suoritettava silloin kun valmistusta halutaan muuttaa niin, että saadaan toisen suuruisilla kaarevuussäteillä kaarevia lasilevyjä, ovat pitkät ja vaikeat.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kuperruslaite tai kuperrus- ja karkaisulaite, jolla voidaan valmistaa lasilevyjä kaikin mahdollisin kaarevuuksin; niin että kaarevuuden suunnan ja/tai kaarevuussäteen muutokset saadaan aikaan yksinkertaisin ja nopein säädöin.

Tämä on toteutunut keksinnön mukaisella laitteella, joka tunnetaan pääasiallisesti siitä, että se käsittää radan, jossa levy kulkee ensimmäisessä suunnassa ja jossa on tasainen muodonmuutos ja joka muodostaa muotoilualustan, jossa on sinänsä tunnettuja kannatustankoja, joille on sovitettu joukko kaarevia nuotoilutahkoja, poikkisuuntaan ensilmaiseen suuntaan nähden, joiden muotoilutankojen päät ovat tasoissa toistensa kanssa muodostaen säädettävät pyörimisakselit tankoja varten, joilla on sinänsä tunnetulla tavalla kuperrettu keskivyöhyke, joka poikkeaa pituussuuntaisesti akselista, ja jotka näin määrittelevät pinnan, joka mahdollisesti on sinänsä tunnetulla tavalla säädettävästi kaarrettu poikkisuuntaan ensimmäiseen suuntaan nähden, että se edelleen käsittää laitteet kannatustankojen taivuttamiseksi säädettävästi ja progressiivisesti muotoilutankojen ulottuessa ylöspäin ja alaspäin niin, että muotoilutankojen yläreuna muodostaa levyjen alustan, joka on kaareva pituussuunnassa, muotoilualustan ollessa tangentiaalisuuntainen laitteeseen nähden, joka syöttää levyt ja sijaitsee välittömästi muotoilualustan ylävirran puolella ja että muotoilualusta muodostaa mainitun ylväirran puolisen laitteen kanssa radan, jolla on jatkuvasti muuttuva kaarevuussäde.

Niinpä sen virheen estämiseksi tai minimoimiseksi, jonka lasilevyjen etureuna saa ylittäessään kulmikkaan kohdan ollessaan muovautuvassa tilassa, lasilevyt saatetaan noudattamaan ensiksi lämmitysvyöhyk-keessä, ja sitten kuperruksessa ja karkaisussa säännöllistä, jatkuvaa kulkutietä, so. tietä, jolla ei ole katkoja, jatkuvasti kehittäen profiilinsa kaarevuussädettä, jolloin kaikilla lasin kannattamilla sekä lämmitysuunissa ja kuperrusaseman muotoilualustassa, että kar-kaisukannattimilla on se muoto, jonka lasilevyt pyrkisivät luonnostaan ottamaan omasta painostaan.

Muotoilualustan kaariviivaisen profiilin aikaansaamiseksi muotoilu-tankoja kannattavat laakerit kiinnitetään kannattimiin, joilla on tai joilla voi olla kaariviivainen profiili pituussuunnassa.

66165

Eräässä sovellutusmuodossa tankojen laakereiden kanattimina on pituussuuntaiset lehtijouset, joita voidaan taivuttaa niiden päihin kiinnitettyjen vetotankojen avulla niiden laitteiden tasossa, jotka kannattavat lasia kuperruksen ylävirran puolella näiden ollessa levossa, so. ei-taivutettuina.

Lasin kuperruksen kaikkien muotojen mahdollistamiseksi nämä lehtijouset ovat edullisesti taivutettavissa erikseen ja niiden koveruus voi olla kääntyneenä ylöspäin tai alaspäin.

Eräässä toisessa sovellutusmuodossa muotoilutankojen laakereiden kannattimet ovat kaarevia tankoja, jotka sijaitsevat pi-tuussuuntaisesti, ja edullisesti ne on asennettu kallistettaviksi laakereiden varassa muotoilualustan kaariviivaisen pituussuuntaisen profiilin modifioimiseksi. Tässä sovellutusmuodossa lasin tulotie kuperrusvyöhykkeeseen on järjestetty sillä tavoin, että lasin ura pysyy aina säännöllisenä, so. ilman katkoja, eli toisin sanoen sen profiilin kaarevuussäde muuttuu jatkuvasti.

Eräässä toisessa keksinnön sovellutusmuodossa jokaiseen muo-toilutankoon edullisesti liittyy vastatanko, joka pysytetään joustavasti nojaamassa lasilevyä vasten ja joka vastatanko on siirtyneenä joko eteenpäin tai taaksepäin muotoilutangosta.

Muotoiluvyöhykkeen jälkeen lasilevyt kulkevat karkaisuvyöhyk-keen kautta, jossa lasi on kannatettuna muodoltaan ja suunnaltaan kuperrusvyöhykkeen viimeisen tangon kanssa identtisillä tangoilla, jotka karkaisuvyöhykkeen tangot on asennettu laakereihin, jotka on sovitettu pitkin samanlaisia kaarivii-voja kuin muotoilutankojen laakerit, ja tankojen väleihin on sovitettu puhalluslaitteita kuten suulakkeita.

Muotoilutangot voivat olla suoraviivaiset, missä tapauksessa saadaan vain yksi kaarevuus. Ne voivat myös olla taivutetut, missä tapauksessa saadaan kaksoiskaarevuus, nimittäin poikki-suuntainen kaarevuus ja pituussuuntainen kaarevuus.

Osaksi lasin liiallisen lämmittämisen välttämiseksi ja siten sen optisten ominaisuuksien parantamiseksi ja energian säästä- 4 661 65 miseksi ja osaksi lasin lämpötilan homogenisoimiseksi sen karkaisun parantamista varten, kuperrusvyöhyke sijoitetaan lämmitetyn tilan sisään, joka voi olla lasin lämmitysuunista riippumaton lämmityslaatikko, mutta jona yhtä hyvin voi olla itse lasin lämmitysuuni, tai osaksi uuni ja osaksi riippumaton läm-mityslaatikko. Lämmitetty kuperrustila ja lasin lämmitysuuni ovat edullisesti rajakkain, siten pysyttäen lasin toivotussa lämpötilassa päästämättä sisään lainkaan vapaata, hallitsemattomassa lämpötilassa olevaa ilmaa. Esillä olevan keksinnön kohteena on myös lasilevyjen kuperrus- ja karkaisumenetelmä, jossa mainitut levyt lämmitetään lämpötilaan, joka on vähintään yhtä suuri kuin niiden lämpötila karkaisun alkaessa ja tätä lämpötilaa hyvin vähän, noin kymmenkunta astetta tai vähemmän suurempi. Lasilevyjen viipymisaikaa tässä korkeassa lämpötilassa pidennetään, kuperrus suoritetaan tämän korkeassa lämpötilassa viipymisen aikana, ja lasi siirretään välittömästi kuperruk-sen jälkeen karkaisuun, jossa suoritetaan homogeeninen tuuletus.

Tämä menettelytapa säästää energiaa, välttää lämmittämisen liian korkeaan lämpötilaan, joka haittaisi saatujen lasiruutujen optista laatua, mahdollistaa lasin lämpötilan homogenisoimisen ennen karkaisua, joka lämpötilan homogenisoiminen yhdessä säännöllisen tuuletuksen kanssa tekee mahdolliseksi saada ruutujen kar-kaisutila paremmaksi. Niinpä tällä menetelmällä voidaan esimerkiksi välttää liian pitkien neulasten esiintyminen näin saatujen ruutujen murskautuessa, ottaen huomioon, että yli 6 cm pituiset neulat on kielletty.

Keksintö selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa kuvio 1 on sivukuvanto kuperrus- ja karkaisukoneesta, joka suorittaa kaksoiskuperruksen.

Kuvio 2 on yksityiskohtakuvanto kuperrus-karkaisuvyöhykkeestä, siihen sisältyvine tuuletuslaitteineen.

Kuvio 3 esittää kuperrusvyöhykettä ylhäältä nähtynä.

Kuvio 4 esittää erästä toista kuperrustankojen sijoitustapaa. Kuvio 5 esittää kuperrus-karkaisukoneen sovellutusmuotoa, jossa käyrät viivat ovat muodostuneet käyristä tangoista.

66165

Kuvio 6 esittää nokkajärjestelmää, jolla muotoilutankojen laa-kereiden korkeutta muutellaan.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista kuperrus-karkaisukonetta, jossa muotoilutankojen laakereita kannattavat kannattimet, joiden muoto on ei-suoraviivainen. Muotoilutangoksi sanotaan tässä kaarevia tankoja, kaarevia, pyörivällä tupella peitettyjä tankoja, sellaisia kuin ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 476 785 ja sen lisäpatenttijulkaisussa 92 064 on selitetty, ja lisäksi suoraviivaisia, pyöriviä teloja, jotka voi olla päällystetty tulenkestävää ainetta olevalla tupella, joiden tankojen tai telojen päällä lasilevyt kulkevat ja samanaikaisesti kupertuvat.

Tässä kuviossa 1 sen uunin, joka luovuttaa lasilevyjä niiden pehmenemislämpötilassa, sisäistä rakennetta ei ole esitetty. Kohdassa 1 esitettyyn koneeseen kuuluu neljä vyöhykettä, joiden kautta lasilevyt perättäin kulkevat: lasin lämmitysvyöhyke A, sitä seuraava vyöhyke B, jossa tapahtuu lasilevyjen vähittäinen poikittainen muotoilu niin kuin yksityiskohtaisesti on esitetty edellä mainitussa ranskalaisessa patenttihakemuksessa 2 312 463, vyöhyke E, joka on pituussuuntaisen muotoilun vyöhy1* ke, ja viimeisenä karkaisuvyöhyke G, jota tässä ei yksityiskohtaisesti selitetä. Vyöhykkeessä A lasi kulkee tavanomaisilla, esimerkiksi piioksidisilla teloilla 1, joita kannattaa jalusta 2. Vyöhyke B käsittää itse asiassa kaksi puolivyöhykettä, puolivyöhykkeen C ja puolivyöhykkeen D. Puolivyöhykkeessä C lasi saa poikittaisen kaarevuuden kulkiessaan kaarevien muotoilu-tankojen päällä, jotka ovat vähitellen yhä enemmän poikkeutettuina, niin että ensimmäinen tanko 3a lepää siinä tasossa, joka sisältää uunin telojen 1 yliset emäviivat, ja seuraavat tangot kuten 3i, ovat vähitellen yhä enemmän poikkeutettuina tästä tasosta tässä esittämättömän kampisarjan avulla, jonka varsista yksi on kiinnitetty palkkiin 4, jota voidaan kallistaa kulman alfa verran toisen nuolista F tai F’ suuntaan niin kuin tarkasti on selitetty ranskalaisessa patenttihakemuksessa 2 312 463. Mieluimmin nämä tasosta poikkeutetut tangot säilyttävät ainoastaan huippunsa tässä tasossa.

6 66165

Edullisesti nämä taivutetut poikittaiskuperrustangot sijaitsevat lämmitetyssä tilassa, jona voi olla riippumaton lämmityskammio tai itse lasin lämmitysuuni, jolloin uunin etuseinä siis sijaitsee kohdassa 5 ja tangot ovat tällöin sellaiset kuin ranskalaisessa patenttihakemuksessa 78 111 54 on selitetty, so. ontot, ruostumatonta terästä ja huuhdotut pelkistävällä tai neutraalilla kaasulla, tai ontot ja huuhdotut jäähdytysnesteellä kuten öljyllä, jollakin sulalla suolalla tai vedellä.

Vyöhykkeessä D kuperrustangot 3n ovat kaikki samansuuntaiset, jonka suunnan, niin kuin aikaisemmin mainitussa ranskalaisessa patenttihakemuksessa 2 312 463 on selitetty, määrää palkin 4 taso.

Kuviossa ne on esitetty pystysuorassa asennossa, joka antaa maksimaalisen kaarevuuden, mutta niiden kaltevuuskulma voi olla pienempikin. Niiden kaltevuus voi olla sama kuin puolivyöhykkeen T viimeisen tangon 3 kaltevuus tai hiukan suurempi, niin että maksimaalisen poikittaisen kaarevuuden antaa ensimmäinen tangoista 3n ja että vyöhykkeen C kaikkien tankojen ja vyöhykkeen D ensimmäisen tangon 3n kaltevuuskulma progressiivisesti suurenee. Tässä puolivyöhykkeessä D lasilevy kokonaan päättää poikittaisen kupertumisensa.

Tämä puolivyöhyke D on sekin edullisesti lämmitetyssä tilassa, joka kuten edelläkin voi olla riippumaton lämmityskammion tai lasinlämmitysuunin#jolloin uunin etuseinä on kohdassa 5', ja tankoja 3n huuhdellaan niitäkin jollakin pelkistävällä kaasulla tai jollakin jäähdytysväliaineella niin kuin puolivyöhykkeen C tankojakin.

Sitten, vyöhykkeessä E kuperrustangot 3p säilyttävät puolivyöhykkeessä D vallinneen tankojen kaltevuuden, mutta lisäksi ne laakerit, joihin ne on asennettu kallistettaviksi, sijaitsevat kahdella kaarevalla kannattimella 6, jotka koostuvat lehti-jousista, jotka on sijoitettu molemmin puolin lasilevyjen kulkutietä. Nämä lehtijouset on kiinnitetty puolivyöhykkeen D ala-virran puolisessa päässä kiinnityspisteeseen, joka on kiinteä mainittuun puolivyöhykkeen D päähän nähden. Tämä ylävirran puoliseen laitteeseen nähden kiinteä piste 7 sijaitsee sei- 66165 laisella tasolla, että silloin kun lehtijouset 6 ovat levossa, so. kun ne eivät ole kaarevat, muotoilutangoista 3p koostuva muotoilualusta jatkaa siitä ylävirtaan päin olevaa lasin kan-natuslaitetta ilman katkoa, so. ilman liittymäkohdassa olevaa kulmapistettä. Lehtijousen 6 kummassakin päässä on kytkentälaite 8 ja vastaavasti 9, joihin voidaan kiinnittää mainittujen jousien kaarevuuden säätölaite, joka toimii vetäen.

Edullisesti jousten 6 alavirran puoliset päät ovat kannatettuina esittämättömillä kannattimilla, joita voidaan asetella sekä korkeussuunnassa että pituussuunnassa, niin että ne voivat seurata mainittujen jousten päiden siirtymiä kaarevuutta muutettaessa. Muotoilutankojen 3p yläpuolella on vastatangot 11, hiukan siirtyneinä eteen tai taakse tankoihin 3p nähden, joilla vastatangoilla on likimäärin sama poikittaisprofiili ja jotka sijaitsevat riittävän matkan päässä tangoista 3p, jotta lasilevyt pääsevät kulkemaan tankojen ja vastatankojen välitse. Nämä vastatangot parantavat lasilevyjen etu- ja takareunojen muodostumista estäen suoran osan muodostumisen. Nämä vastatangot 11 ovat esimerkiksi samantyyppisiä kaarevia tankoja kuin tangot 3p, ja samoin kallistettavissa, ja ne on asennettu liukuviin laakereihin, joita joustavasti pakotetaan tankojen 3p laakereita kohti niin,että ne kevyesti puristavat lasilevyjä. Nämä vastatangot voivat olla joko välittömästi kosketuksessa lasilevyjen kanssa, kuten edellä on sanottu, tai ne voivat kannattaa yhtä tai useampaa rullaa, jotka yksin ovat kosketuksessa lasin kanssa. Eräässä toisessa sovellutusmuodossa vastatangot tai rullia kannattavat vastatangot voi olla korvattu itsenäisillä rullilla, joita pidellään joustavassa kosketuksessa lasin kanssa.

Eräässä ensisijaisessa sovellutusmuodossa lasin lämmitysvyöhyke eli tietyissä tapauksissa uuni voi jatkua aina vyöhykkeen E lop-pupäähän saakka, jolloin uunin etuseinä on siirretty kohtaan 5" niin että se ympäröi pituussuuntais-kuperrusvyöhykettä E, mikä tekee mahdolliseksi välttää lämpöhäviön kuperruksen aikana, parantaa lasin optista laatua ja homogenisoida lasin lämpötila sen karkaisun parantamiseksi. Tässä kuviossa 1 tankojen 3p laakereita kannattavat lehtijouset 6 suuntautuvat alaspäin, mikä sovitus minimoi tankojen 3p tai niitä ympäröivien tuppien 66165 kulumisen, mutta samalla tavoin ne voivat suuntautua ylöspäin. Samalla tavoin, poikittaiset kaarevat tangot ovat koverat alaspäin mutta voivat olla koverat ylöspäin. Täten on mahdollista paitsi vaihdella kaarevuussäteitä molemmissa kahdessa kaare-vuussuunnassa, myös valita kaarevuuden suunta. Niin kuin tästä kuviosta 1 näkyy, lasilevyjen rullilla 1 lämmitysuunissa, tangoilla 3a, 3i, 3n ja 3p kuperrusvyöhykkeessä ja sitten karkaisu-vyöhykkeessä G, kulkeman tien profiili on säännöllinen, ilman kulmapisteitä, ilman katkoja sen kaarevuussäteen vaihdellessa jatkuvalla tavalla äärettömän: suuresta lämmitysuunissa arvoon saakka, joka voi olla noin 1 m vyöhykkeissä E ja G.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisemmin karkaisulaitetta, jota ei ole esitetty kuvion 1 vyöhykkeessä G.

Vyöhykkeessä G tankoja 3x, jotka ovat täysin samanlaiset kuin tangot 3p ja 3n ja joiden kaltevuuskulma on sama, on sijoitettu lehtijousten 6 muodostaman kaarevan profiilin jälkimmäiselle osalle. Vastatankoja llx, jotka ovat samanlaisia muodoltaan kuin vyöhykkeen E vastatangot 11, tai rullia, tai rullia kannattavia vastatankoja, on asennettu samoin kuin vyöhykkeessä E tankojen 3x yläpuolelle ja mieluimmin niiden kohdalle, so. ei-siirrettyinä tankoihin 3x nähden. Näiden tankojen ja näiden vastatankojen väliin on sovitettu tuuletuslaitteita, esimerkiksi kaksoissuulakkeita 12 niin kuin kuviosta 2 näkyy, joita syötetään yksilökohtaisesti joko suoraan esittämättömiä taipuisia letkuja myöten, tai samoin esittämättömien laatikoiden välityksellä. Nämä suulakkeet on suunnattu siten, että ne ovat kohtisuorassa tankojen päällä niiden ohi kulkevan lasin pintaan nähden, paitsi kahta ensimmäistä suulaketta 13a ja 13b, joiden puhalluspää on taivutettu vyöhykkeen G sisustaa kohti niin, että se ei jäähdytä ja häiritse välittömästi ylävirran puolella olevaa pituussuuntais-kuperrusvyöhykettä E. Nämä suulakkeet 12 on kiinnitetty kappaleisiin, joita kannattavat ne laakerit, joissa tangot 3x kääntyvät, tai ne on välittömästi kiinnitetty lehtijousiin 6. Tällä tavoin, olkoonpa mainittujen jousten kaarevuus kulloinkin mikä hyvänsä, suulakkeet säilyttävät tuuletussuuntansa kohtisuorana lasilevyihin nähden, ja niiden puhallusaukot ovat aina saman välimatkan päässä lasista, mikä tekee mahdolliseksi yhdenmukaisen ja täydellisesti halli- 66165 tun tuuletuksen. Silloin kun tangot 3x ovat kaarevat, tuuletus-suulakkeet koostuvat edullisesti useista niveltyvästi osista, niin kuin ranskalaisessa patenttijulkaisussa 2 144 523 on selitetty jolloin ne mieluimmin, tuuletuksen heterogeenisuuden välttämiseksi nivelten tasossa, on varustettu osittaisella naapu-riosien päällysteellä.

Jokainen tangon 3 laakeri, varsinkin tankojen 3x laakerit, ja jokainen suulakkeen kannatin, voi myös olla yksilökohtaisesti kiinnitetty kierteitettyyn, ulkoiseen kehykseen kytkettyyn tankoon, mikä tekee jokaisen laakerin ja jokaisen suulakkeen-kannattimen yksilökohtaisesti säädettäväksi.

Tähän saakka on ollut tapana suorittaa poikkisuuntainen kuper-rus ja pituussuuntainen kuperrus perättäin. On kuitenkin myös mahdollista suorittaa nämä kaksi kuperrusta näihin kahteen suuntaan yhtäaikaa, jättämällä pois kuviossa 1 esitetyt puoli-vyöhykkeet C ja D ja sovittamalla niihin pituussuuntaismuotoilu-vyöhykkeen E tangot 3p, jotka ovat vähitellen yhä enemmän poikkeutetut siitä kaarevasta pinnasta, jonka määrittävät niiden tankojen 3p nivelakselit, jotka on asennettu pyöriviksi kaarevilla lehtijousilla 6 lepäävissä laakereissa.

Vyöhykkeessä B suoritettava poikkisuuntainen kuperrus voidaan sekin jättää pois, jolloin kaarevat tangot 3p jäävät lepäämään edellä määritetylle kaarevalle pinnalle, joka on yhdensuuntainen kahden lehtijousen 6 määrittämän pinnan kanssa. Kun tätä poikittaista kuperrusta ei suoriteta, kaarevat tangot 3p voidaan korvata suoraviivaisilla teloilla. Näin voidaan valmistaa lasilevyjä, joilla on vain yksi kaarevuus, nimittäin pituussuuntainen.

Tämä järjestelmä, joka käsittää lehtijouset 6, jotka pysytetään kaarevina säätölaitteen 10 avulla, joka toimii vetämällä, kuten yhdellä tai useammalla vetopultilla, ja joka kannattaa muotoilutankoja 3x, sopii antamaan lasille kaarevuuksia, joiden säde on niinkin pieni kuin noin 0,90 m, ja sillä voidaan saavuttaa kaikki tätä suuremmat säteet aina äärettömyyteen saakka.

10 66165

Sen ansiosta, että lehtijouset 6 on ankkuroitu pisteeseen 7, joka on kiinteä puolivyöhykkeen D päähän nähden kuvion 1 tapauksessa, tai yleisemmin sanottuna, kiinteä välittömästi ylävirran puolella olevan aseman päähän nähden, kuten esimerkiksi lasin lämmitysuunin päähän nähden siinä tapauksessa, että vyöhykettä B ei ole olemssa, lasilevy kulkee kannatinten päällä, joiden pituussuuntainen profiili on säännöllinen ja muuttuu jatkuvasti, ilman katkoja. Näin saadaan täysin säännöllinen kuperrus, jota vielä parantaa se, että se tapahtuu lämmitetyssä tilassa, tosin verraten alhaisessa lämpötilassa joka on vain hyvin vähän korkeampi kuin karkaisun alkulämpötila,nimittäin vain kymmenkunta astetta korkeampi.

Kuvio 3 esittää ylhäältä nähtynä kuperruslaitetta lasilevyn V ollessa kuperrettavana. Lasilevyn V katkoviivoin esitetyt ääriviivat osoittavat kaikkia niitä mahdollisia muotoja, joissa levy voi olla. Tangot 3 voi olla poikkeutettu tasosta ylöspäin, ja siinä tapauksessa levy saa kaarevuuden,joka on kovera alaspäin, tai tangot 3 voi olla poikkeutettu alaspäin, ja siinä tapauksessa koveruus on suunnattu ylöspäin; lehtijouset 6 voivat kaartua alaspäin, ja siinä tapauksessa pituussuuntaisen kaarevuuden koveruus on suunnattu alaspäin, ja päinvastoin jos lehtijouset kaareutuvat ylöspäin, lasin koveruus pituussuunnassa on suunnattu ylöspäin. Lisäksi lehtijousten 6 kaarevuus voi olla erilainen, mikä antaa lasille kieron, kaksoiskaarevan kuperruksen.

Kuvio 4 esittää erästä toista kuperrusvyöhykkeiden sijoitusta. Lasilevyjen vastaanoton helpottamiseksi kuperrus-karkaisulait-teen ulostulopäästä koko tämä laite kallistetaan ylöspäin. Tällöin kuperretut ja karaistut lasilevyt voidaan ottaa talteen vaakasuoralle kuljettimelle, joka on jokseenkin samalla tasolla kuin ylävirran puolinen kuljetin. Lasilevyjen etureunan estämiseksi vahingoittumasta sen ohittaessa kulmakohdan, ylävirran puolisen kuljettimen profiilia modifioidaan niin, että se saa loivan kaarevuuden ja saapuu kohtaan i muotoilupinnan tangentin suuntaisena.

Lämmitysuunissa olevan kuljettimen profiilin modifiointi voidaan suorittaa paljon aikaisemminkin. Olennaista on, että •it, 11 66165 lasin kulkutiellä ei. ole kulmakohtia lasin ollessa plastisessa tilassa. Niinpä jos se sopivan profiilin saamiseksi osoittautuu välttämättömäksi, lämmitysuunia voidaan pidentää tai li-tätä uunin ulostulokohtaan lämmitetty tila, joka antaa lisää tilaa lasin kulkutien profiilin modifioimiseen. Lisäksi pitempi lämmitysuuni tai uunin ulostulokohdassa oleva lämmitetty lisätila tekevät mahdolliseksi pidentää ja parantaa lasin lämmitystä ja saada lämpötila paremmin homogenisoiduksi, eduksi karkaisulle.

Lisäksi kaikki toimet, joita suoritetaan lasin kuperruksen laadun parantamiseksi myötävaikuttavat myös lasin saamiseen parempaan karkaisutilaan. Enimmissä standardeissa kielletään yli 6 cm pituisten neulojen esiintyminen autojen ruuduissa niiden murtuessa. Tämä voidaan saavuttaa tässä selitetyllä parannetulla kuperruslaitteella. Lasin lämmitysajan piteneminen homogenisoi lasin lämpötilan, ja tämä homogenisoituminen liittyneenä säännölliseen karkaisuun mahdollistaa tämän tuloksen saavuttamisen.

Kuten aikaisemminkin, kuperrustankojen laakerien kannattimina voi olla yksi tai useampia jousilehtiä, mutta ne voivat myös koostua seuraavassa selitettävillä, kuvioissa 5 ja 6 esitetyistä järjestelmistä. Nämä järjestelmät ovat taivutettuja tankoja 14, jotka sijaitsevat pituussuuntaisina molemmin puolin lasin kulkutietä. Kunkin tangon 14 päät sijaitsevat toinen toisensa jatkeella, niin että mainittuja tankoja voidaan kallistaa kääntämällä niitä laakereissa 15 sen päiden kautta kulkevan keskiviivan ympäri, niin kuin kuviosta 5 näkyy. Jokainen näistä tangoista 14 kannattaa liukulaakereita 16, joihin kuperrustankojen 3 päät on asennettu.

Näin ollen silloin kun halutaan modifioida kuperrustankosarjän pituussuuntaista kaarevuutta, muutetaan kaarevien tankojen 14 kaltevuutta.

Tämä pituussuuntainen kaarevuus voi olla nolla silloin kun nämä tangot 14 on laskettu samaan tasoon, se voi olla maksimissaan, joka vastaa tankojen 14 omaa kaarevuutta silloin kun tangot on molemmat käännetty pystysuoraan siihen tasoon nähden, johon, ne 12 661 65 aikaisemmin ovat olleet laskettuina. Tällä tavoin/ samalla lailla kuin lehtijousien 6 yhteydessä, voidaan siirtyä tasaisesta lasista lasiin, jossa on jokoyksi tai kaksi kaarevuutta, joilla on eri kaarevuussäteet, maksimikaarevuuden poikittais-suunnassa ollessa kuperrustankojen 3 kaarevuus, näiden tankojen ollessa tällöin käännettyinä pystysuoraan, ja maksimikaarevuuden pituussuunnassa ollessa tankojen 14 kaarevuus, näiden tankojen ollessa tällöin käännettyinä pystysuoraan. Samalla tavoin kuin lehtijousien 6 yhteydessä nämä kaksi tankoa 14 voi olla kallistettu eri suuressa määrin, niin että voidaan saada kiero pituussuuntainen kaarevuus. Samalla tavoin kuin edellä, silloin kun halutaan vain yksi kaarevuus, so. kaarevuus vain yhteen suuntaan, tämän kaarevuuden saavuttamiseksi voidaan valinnaisesti saattaa lasi kulkemaan tietä myöten, joka koostuu suoraviivaisista tangoista, jotka sijaitsevat pituussuuntaisella kaarevalla profiililla.

Toinen keino modifioida pituussuuntaista kaarevuutta voidaan saada kuvion 6 mukaan asentamalla kuperrustankojen 3 laakerit liukutangoille 17 niin, että laakerit lepäävät kukin ohjausno-killa 18.

Kääntämällä ohjausnokkia 18 liukutangot 17 saadaan nousemaan tai laskemaan tankojen 3 laakerit mukanaan, niin että mainittujen tankojen 3 korkeusasema muuttuu. Kaikkia ohjausnokkia voidaan ohjata samalla akselilla 19, tai yksilökohtaisesti. Kaikilla ohjausnokilla 18 on oltava erilaiset profiilit, jotka määri-tötään funktiona siitä kaarevuuksien vaihtelualueesta, joka halutaan käytettäväksi.

Samoin kuin edellä olevissakin sovellutusmuodoissa, jos tarvitaan yksinkertainen lasin kaarevuus yhdessä ainoassa suunnassa, voidaan kuperrustankoina käyttää suoraviivaisia teloja.

Lisäksi ensimmäisen sovellutusmuodon lehtijousiin tai toisen sovellutusmuodon kaareviin tankoihin voidaan yhdistää liuku- i tankojen 17 ja ohjausnokkien 18 järjestelmä. Näin voidaan liukutankojen ja ohjausnokkien avulla modifioida jousten tai kaarevien tankojen muodostaman kuperrusalustan kaarevuutta koskemattakaan mainittujen jousten tai mainittujen kaarevien 66165 tankojen säätöihin. Tällä tavoin voidaan saada esimerkiksi suurempi pituussuuntainen kaarevuus kuin taivutetuilla tangoilla täysin pystyyn nostettuinakaan voidaan saada.

Siinä tapauksessa, että kuperrustangot 3 on sijoitettu notkolle niin kuin kuviossa 4, lasilevyjen talteenotto kuperrus-karkaisu-laitteen ulostulokohdasta on erityisen helppoa, koska se tapahtuu vaakasuoralle kuljettimelle, joka on käytännöllisesti katsoen samalla tasolla kuin ylävirran puolinen kuljetin. Laitteen pituussuuntainen tilanterve ei ole kriittinen, ja karkaisu-vyöhykkeen G alueella, jolla kehitetään tarpeellinen lämpö-tilaerotus lasin sydämen ja pinnan välille ja jossa lasi tehdään niin jäykäksi, että se ei enää muuta muotoaan, kaarevan profiilin jatkeelle voidaan sijoittaa jäähdytysvyöhyke, joka vakiinnuttaa saavutetun karkaisutilan ylläpitämällä tätä lämpötilaeroa niin että jännitysten lientyminen estyy.

Tämän pituussuuntaisen kuperruksen sijoittaminen notkolle on sitä sopivampaa mitä suurempi kaarevuussäde on, sillä se minimoi ylävirran puoliseen kuljettimeen tehtävät modifikaatiot, jonka kuljettimen on tuotava lasilevyt tangentiaalisesti kuperrusalus-talle.

Kuviossa 1 esitetyn sovituksen tapauksessa liian suurten muutosten välttämiseksi korkeussuunnassa ja pituussuunnassa pituus-suuntaista kaarevuussädettä modifioitaessa modifioitavissa olevaan kaarevaan profiiliin sijoitetaan mieluimmin mahdollisimman vähän elimiä, so. pelkästään kuperruslaitteet ja karkaisu-laitteet, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä lämpötilaeron aikaansaamiseksi lasin sydämen ja pinnan välille ja lasin tekemiseksi jäykäksi, jolloin tarvittava täydentävä jäähdytys tapahtuu alavirran puolelle sijoitetuissa laitteissa, joita ei ole asennettu lehtijousille.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyntyyppisen kuperrus-karkaisukoneen tapauksessa lasilevyjen talteenottolaitteena karkaisun ulostulo-kohdassa voi olla: allas, joka on täytetty väliaineella, jonka lämmönvaihtokerroin on suuri, esimerkiksi öljyllä tai sulalla suolalla, johon kuperretun lasin tilavuus putoaa vapaasti päätyen kaltevassa tasossa olevan kuljettimen hihnalle, taipuisa-

Claims (6)

14 661 65 pintainen vaakasuora kuljetin, joka on sovitettu vastaanottamaan viimeisestä tangon 3x ja vastatangon 12 parista vapaasti putoava lasilevy ja kuljettamaan se kahden tavanomaisen puhalluslaatikon välitse, tai lehtijousten täydelliseen puoliympyrään saakka ulottuva jatke, joka on varustettu tangoilla ja vastatangoilla lasilevyn kuljettamiseksi puhal-luslaatikoiden kautta ja sen luovuttamiseksi suunnaltaan vaihdeltavissa olevalla rampilla varustetulla vaakasuoralle kuljettimelle, joka sijaitsee kuperrus-karkaisukoneen alkupään alla.

1. Laite muovautuvassa tilassa olevan levyn säädettävää kupertamista varten etukäteen määrättyyn kaarevuuteen levyn pituussuunnassa ja mahdollisesti poikkisuunnassa samalla kun levy kulkee eteenpäin pääpinta muotoilualustaan tukien, tunnettu siitä, että se käsittää radan, jossa levy kulkee ensimmäisessä suunnassa ja jossa on tasainen muodonmuutos ja joka muodostaa muotoilualustan, jossa on sinänsä tunnettuja kannatustankoja, joille on sovitettu joukko kaarevia muotoilutankoja (3) poikkisuuntaan ensimmäiseen suuntaan nähden, joiden muotoilutankojen (3) päät ovat tasoissa toistensa kanssa muodostaen säädettävät pyörimisakselit tankoja (3) varten, joilla on sinänsä tunnetulla tavalla kuperrettu keskivyöhyke, joka poikkeaa pituussuuntaisesti akselista, ja jotka näin määrittelevät pinnan, joka mahdollisesti on sinänsä tunnetulla tavalla säädettävästä kaarrettu poikkisuuntaan ensimmäiseen suuntaan nähden, että se edelleen käsittää laitteet kannatustankojen taivuttamiseksi säädettävästä ja progressiivisesti muotoilutankojen ulottuessa ylöspäin tai alaspäin niin, että muotoilutankojen yläreuna muodostaa levyjen alustan, joka on kaareva pituussuunnassa, muotoilualustan ollessa tangentinsuuntainen laitteeseen nähden, joka syöttää levyt ja sijaitsee välittömästi muotoilualustan ylävirran puolella ja että muotoilualusta muodostaa mainitun ylävirran puolisen laitteen kanssa radan, jolla on jatkuvasti muuttuva kaarevuussäde.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää vastatankoja (11), joiden kaarevuus ja korkeus ovat säädettävissä vastaamaan muotoilutankoja (3), mutta jotka sijaitsevat levyn yläpuolella pituussuuntaisen kaarevuuden alueella. is 66165

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että muotoilutangot (3) on sovitettu lehtijousien (6) päälle pituussuuntaisesti muotoilualustan kummallekin puolelle, joiden jousien ylävirran puolinen pää on liikkumaton välittömästi jousien ylävirran puolella oleviin levyjen syöttölaitteisiin nähden jatkuvasti muuttuvan kulkutien ylläpitämiseksi, ja että jousien sekä ylävirran että alavirran puoliset päät on kiinnitetty vetovoimalla toimivalla laitteella, kuten vetopultilla niin, että jokainen jousi voidaan taivuttaa halutun koveran tai kuperan kaarevuuden mukaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että muotoilutangot (3) on sovitettu kaarevien tankojen (14) päälle, joilla on notkoselkäinen profiili ja sijaitsevat muotoilualustan kummallakin puolella pituussuuntaisina, ja joiden kaksi päätä ovat tasoissa ja muodostavat akselin, jonka ympäri tangot voivat pyöriä muotoilualustan pituussuuntaisen kaarevuuden muuttamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että muotoilutangot (3) on asennettu itsenäisiin laakereihin, jotka liikkuvat liukukiskoja myöten, ja joiden korkeutta voidaan säätää ohjausnokkien (18) avulla.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että muotoilualusta käsittää ensimmäisen osan, jossa muotoilutankojen (3) laakerit ovat tasoissa toistensa kanssa ja muotoilutangot (3) ovat vähitellen yhä enemmän poikkeutettuina, ja toisen osan, jossa muotoilu-tangoilla on sama poikkeutus, joka sinänsä tunnetulla tavalla antaa sen maksimaalisen poikittaisen kaarevuuden, joka on saavutettu jo ensimmäisen osan lopussa, ja jossa muotoilutankojen laakerit muodostavat kaaren. 16 661 65